|
|||
2012-04-25 08:00:00 CEST 2012-04-25 08:01:38 CEST REGULATED INFORMATION Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - PörssitiedoteTalvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012Pörssitiedote Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj 25.4.2012 Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2012 Ympäristöasioihin liittyneet prosessimuutokset sekä ennakoimattomat parannustoimenpiteet metallien talteenotossa vaikuttivat tuotantoon Keskeiset tapahtumat * Nikkelin tuotanto 3 374 tonnia; prosessimuutokset metallien talteenottolaitoksella haittasivat tuotantoa * Liikevaihto 39,0 miljoonaa euroa * Liiketappio 11,4 miljoonaa euroa * Taloudellista asemaa vahvistettiin merkittävästi 83 miljoonan euron osakeannilla sekä 110 miljooonan euron joukkovelkakirjalainalla((1)) * Uraanin talteenoton luvitus eteni Euroopan komissiolta Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti saadulla hyväksynnällä ja Suomen hallitukselta ydinenergialain perusteella saadulla luvalla * Harri Natunen nimitettiin toimitusjohtajaksi 26.4.2012 alkaen * Koko vuoden tuotantoennuste ennallaan 25 000-30 000 tonnissa nikkeliä, mutta tuotannon odotetaan olevan ennustevälin alalaidassa ((1)) 110 miljoonan euron senioristatuksisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan tuotot maksettiin huhtikuussa, minkä vuoksi se ei ole mukana tammi-maaliskuun 2012 luvuissa. Tunnusluvut ---------------------------------------------------------------- Milj. Euroa Q1 Q4 Q1 Vuosi 2012 2011 2011 2011 ---------------------------------------------------------------- Liikevaihto 39,0 66,5 66,5 231,2 ---------------------------------------------------------------- Liikevoitto/tappio -11,4 14,9 11,6 30,9 ---------------------------------------------------------------- % liikevaihdosta -29,3% 22,5% 17,5% 13,4% ---------------------------------------------------------------- Kauden voitto/tappio -14,9 3,7 2,0 -5,2 ---------------------------------------------------------------- Osakekohtainen tulos, EUR -0,06 0,01 0,00 -0,04 ---------------------------------------------------------------- Omavaraisuusaste 31,8% 27,9% 32,5% 27,9% ---------------------------------------------------------------- Korolliset nettovelat 422,2 455,7 325,8 455,7 ---------------------------------------------------------------- Velkaantumisaste 107,9% 141,3% 82,8% 141,3% ---------------------------------------------------------------- Investoinnit 14,7 21,6 10,4 79,1 ---------------------------------------------------------------- Rahavarat kauden lopussa 85,9 40,0 144,7 40,0 ---------------------------------------------------------------- Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 498 461 413 461 ---------------------------------------------------------------- Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia. Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Vuoden 2012 ensimmäinen neljännes oli Talvivaaralle vaikeaa aikaa, ja niin tuotanto kuin taloudellinen tuloskin tuottivat pettymyksen. Tammikuussa otimme käyttöön uuden vesienkierrätysjärjestelmän, jonka arvioidaan vähentävän raakaveden ottoa noin 65-75 %, kunhan täyteen toimintatehoon päästään. Järjestelmä on askel kohti suljettua kiertoa ja suunnitelmallinen uusi vaihe Talvivaaran kestävän kehityksen strategian toteutuksessa, mutta sen käyttöönotto aiheutti tammi-maaliskuun tuotantoon vaikuttaneen seisokin metallien talteenottolaitoksella. Maaliskuussa kaikkia talvivaaralaisia järkytti uutinen siitä, että yksi työntekijöistämme oli menehtynyt erittäin valitettavan onnettomuuden seurauksena. Onnettomuuden syiden perusteellinen tutkinta on edelleen käynnissä, mutta olemme jo ryhtyneet kaikkiin mahdollisiin toimiin työturvallisuuden varmistamiseksi työpaikalla niin toiminnallisesta kuin teknisestäkin näkökulmasta. Tapauksen jälkeen keskeytimme metallien talteenottolaitoksen toiminnan ennaltaehkäisevien, työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden suorittamiseksi. Olemme lisäksi kiinnittäneet entistäkin enemmän huomiota työturvallisuusohjeistukseen ja ohjeiden noudattamisen valvontaan. Koko Talvivaaran henkilöstö esittää syvimmän osanottonsa menehtyneen työntekijän perheelle ja ystäville. Vaikka vuoden ensimmäinen neljännes olikin pettymys, olen kuitenkin tyytyväinen tuotantoprosessien myönteiseen kehitykseen. Primäärikasan kolmoslohkosta otettujen uusimpien malminäytteiden analyysit osoittavat nikkelin saannin olleen paikoin jopa 85 % alle kahdessa vuodessa, mikä ylittää odotuksemme bioliuotusprosessin suhteen. Primäärikasan purkunopeutta viime vuonna haitanneita ongelmia on ratkaistu jo toteutetuilla prosessimuutoksilla, mikä viimeaikaisista haasteista huolimatta luo pohjaa koko vuoden tuotantoennusteen saavuttamiseen sekä tuotannon ylösajoon kohti täyden kapasiteetin mukaista tuotantotasoa. Tammi-maaliskuun taloudelliseen tulokseen vaikuttivat tuotannon ongelmat sekä nikkelin hinnan heikko kehitys. Nikkelin hinta nousi alkuvuodesta yli 21 000 Yhdysvaltain dollariin tonnilta, mutta laski jälleen helmi-maaliskuussa 17 000-18 000 Yhdysvaltain dollariin tonnilta lähinnä vallitsevan epävarman taloustilanteen vuoksi. Vaikka tulokseen ei voi olla tyytyväinen, nykyinen taso heijastaa kaivoksen ylösajovaihetta, ja uskomme tuloksen parantuvan tulevaisuudessa merkittävästi tuotantotason kasvun myötä. Lisäksi vuosineljänneksen aikana toteutettu 83 miljoonan euron osakeanti ja 110 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina lisäsivät oleellisesti taloudellista liikkumavaraamme. Tämä on minulle henkilökohtaisesti viimeinen tulosjulkistus Talvivaaran toimitusjohtajana. Olen erittäin kiitollinen kaikille talvivaaralaisille heidän kovasta työstään ja sitoutumisestaan läpi Talvivaaran suunnittelu-, rakennus- ja ylösajovaiheiden. Olemme kohdanneet lukuisia haasteita ja vastoinkäymisiä, ja joidenkin haasteiden kanssa painimme edelleen. Meillä on edelleen ollut kaivoksen käyttöönottoon liittyviä ongelmia, mutta toisaalta olemme kerta toisensa jälkeen pystyneet ratkaisemaan eteen tulleet ongelmat. Meillä on myös selvä suunnitelma tuotantotason nostamiseksi täyteen kapasiteettiin seuraavien vuosien aikana. Visiomme tulevaisuuden Talvivaarasta kasvavana, kannattavana ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavana kaivosyhtiönä on kirkkaana mielessämme. Huomisesta lähtien Harri Natunen uutena toimitusjohtajana ryhtyy luotsaamaan yhtiötä kohti täyttä tuotantotasoa. Hallituksen päätoimisena puheenjohtajana pyrin omalta osaltani edistämään yhtiön kasvua, ja Harrin tuntien olen varma siitä, että haasteet voitetaan ja Talvivaara pääsee vakaaseen, täysimittaiseen ja taloudellisesti kannattavaan tuotantoon." Tuleva toimitusjohtaja Harri Natunen: "Viimeksi kuluneen kuukauden ajan olen valmistautunut tehtävääni Talvivaaran toimitusjohtajana tutustumalla yksityiskohtaisesti yhtiön toimintaan. Haasteista huolimatta olen varma siitä, että pystymme ratkaisemaan ongelmat ja nostamaan Sotkamon kaivoksen täyteen tuotantotasoon. Kaikki osaprosessimme ovat jo todistetusti saavuttaneet täyden kapasiteetin mukaisen tuotantotason, mutta emme ole vielä saaneet toimintoja vakiintumaan täydelle tuotantotasolle. Tämän saavuttamiseksi tulemme kiinnittämään erityistä huomiota johtamisjärjestelmiin ja organisaation rakenteeseen sekä jatkuvan parantamisen juurruttamiseen osaksi päivittäistä toimintaa. Talvivaara on kunnianhimoinen ja energinen yhtiö, ja olenkin aivan varma siitä, että pystymme saavuttamaan asettamamme tavoitteet ja 50 000 tonnin vuotuisen nikkelin tuotantotason. Tavoitteiden saavuttaminen on vain ajan kysymys. Ympäristöasiat ja yritysvastuu ovat meille ensisijaisen tärkeitä, ja jatkamme työtä toimintamme ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Olemme julkistaneet merkittäviä investointisitoumuksia katalyyttiseen polttoon sekä käänteisosmoositeknologiaan. Näiden menetelmien avulla pystymme edelleen vähentämään päästöjämme vesiin ja ilmaan. Muun muassa näiden toimien ansiosta olemme hyvää vauhtia nousemassa edelläkävijäksi kestävässä kaivostoiminnassa. Lisäksi pyrimme vahvistamaan teknologisia parannuksia tehokkaalla ja avoimella viestinnällä kaivosalueen lähiseudun asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Odotan innolla, että pääsen antamaan oman kokemukseni ja osaamiseni Talvivaaran motivoituneen henkilöstön tueksi yhtiön viemiseksi eteenpäin. Vaikka tiettyjä ongelmia on vielä edessä, meillä on myös selkeä suunnitelma niiden ratkaisemiseksi ja sidosryhmien luottamuksen palauttamiseksi. Lopuksi haluan vielä onnitella Pekkaa ja hänen tiimiään uskomattoman hankkeen toteuttamisesta ja vakaan pohjan rakentamisesta tulevalle menestykselle." Lisätietoja: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800 Pekka Perä, toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja Merlin PR Puh. 020 726 8400 David Simonson Anca Spiridon Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 25.4.2012 alkaen klo 14.00 Suomen aikaa. Tammi-maaliskuun 2012 osavuosikatsausta koskeva yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 25.4.2012 alkaen klo 14.00 Suomen aikaa. Tilaisuus on englanninkielinen. Internetlähetystä voi seurata osoitteessa: http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2012_0425_q1/ Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen. Puhelinkokouksen numero Suomessa: +358 (0)9 2313 9201 Puhelinkokouksen numero Isossa-Britanniassa: +44 (0)20 7162 0025 Puhelinkokouksen numero Yhdysvalloissa: +1 334 323 6201 Tunnus: 914118 Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Taloudellinen katsaus Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran tammi-maaliskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 39,0 miljoonaa euroa (Q1 2011: 66,5 miljoonaa euroa). Liikevaihto pieneni 41,3 prosenttia loka-joulukuusta 2011 pääasiassa ennakoitua heikomman metallien tuotannon vuoksi. Nikkeliä toimitettiin 3 522 tonnia, sinkkiä 8 333 tonnia ja kobolttia 96 tonnia. Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,4 miljoonaa euroa (Q1 2011: 0,3 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa vakuutuskorvauksia. Materiaali- ja palvelukulut tammi-maaliskuussa olivat yhteensä 34,9 miljoonaa euroa (Q1 2011: 36,3 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat 18,9 miljoonaa euroa (Q1 2011: 13,7 milj. euroa). Suurimmat kuluerät olivat tuotantokemikaalit, etenkin rikkivety, sekä ulkopuoliset palvelut ja huollon kustannukset. Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelman henkilöstökulut, olivat 7,8 miljoonaa euroa (Q1 2011: 6,8 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta. Katsauskauden liiketappio oli 11,4 miljoonaa euroa (Q1 2011: voittoa 11,6 miljoonaa), eli 29,3 prosenttia liikevaihdosta. Tuotantomäärän laskusta huolimatta kustannukset säilyivät lähes loka-joulukuun 2011 tasolla etenkin eri tuotantovaiheisiin liittyneiden huollon kulujen vuoksi. Vuosineljänneksen rahoitustuotot olivat 1,7 miljoonaa euroa (Q1 2011: 1,1 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa valuuttakurssivoitoista. Rahoituskulut olivat 9,6 miljoonaa euroa (Q1 2011: 9,4 miljoonaa euroa) ja koostuivat pääasiassa lainojen koroista ja muista rahoituskustannuksista. Katsauskauden tappio oli 14,9 miljoonaa euroa (Q1 2011: voitto 2,0 milj. euroa). Tappio heijasti toimitusmäärien laskua ja kertyneitä tuotantotakustannuksia. Osakekohtainen tulos oli -0,06 euroa (Q1 2011: 0,00 euroa). Yhtiön laaja tulos tammi-maaliskuussa oli yhteensä 14,9 miljoonaa euroa tappiollinen (Q1 2011: -0,6 milj. euroa). Vertailukaudella laajaan tulokseen sisältyi suojausrahaston arvon pienentyminen suojattujen myyntien toteuduttua. Tase Tammi-maaliskuun investoinnit olivat 14,7 miljoonaa euroa (Q1 2011: 10,4 milj. euroa). Investoinnit liittyivät pääasiassa sekundäärikasan maatöihin, kipsisakka-altaan rakentamiseen sekä uraanin talteenottolaitoksen rakennustöihin. Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 31.3.2012 yhteensä 765,7 miljoonaa euroa (31.12.2011: 762,0 miljoonaa euroa). Konsernin vaihto-omaisuus oli maaliskuun lopussa 268,3 miljoonaa euroa (31.12.2011: 240,4 milj. euroa). Vaihto-omaisuuden kasvu johtuu tuotannon ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto- omaisuus arvostetaan hankintamenoon. Myyntisaamiset olivat katsauskauden lopussa yhteensä 47,8 miljoonaa euroa (31.12.2011: 64,0 milj. euroa). Myyntisaamisten väheneminen johtui nikkeli- ja sinkkitoimitusten laskusta verrattuna loka-joulukuuhun 2011. Kauden lopussa rahavarat olivat 85,9 miljoonaa euroa (31.12.2011: 40,0 milj. euroa). Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli maaliskuun lopussa 391,3 miljoonaa euroa (31.12.2011: 322,6 milj. euroa). Tammi-maaliskuussa 2012 järjestetyssä osakeannissa laskettiin liikkeeseen 24 589 050 uutta osaketta. Annin tuotto transaktiokulujen jälkeen oli 81,5 miljoonaa euroa. Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin 2,8 miljoonaa euroa hybridilainan korkomenoja. Tammi- maaliskuussa yhtiön 2007A-optio-oikeuksilla merkittiin ja maksettiin yhteensä 111 747 uutta osaketta. Merkinnän kokonaistuotot, yhteensä 0,3 miljoonaa euroa, kirjattiin omaan pääomaan. Lainojen määrä kasvoi 495,7 miljoonasta eurosta 31.12.2011 508,2 miljoonaan euroon 31.3.2012. Lainojen määrään tammi-maaliskuussa vaikuttivat 7 miljoonan euron yritystodistusten takaisinmaksu sekä 20 miljoonan euron nosto luottolimiitistä. Ennakkomaksut olivat maaliskuun lopussa yhteensä 247,4 miljoonaa euroa (31.12.2011: 247,3 milj. euroa). Talvivaaralle maksettiin tammi-maaliskuussa yhteensä 1,8 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Cameco Corporationin kanssa solmitun uraanin myynti- ja ostosopimuksen perusteella. Ennakkomaksu Nyrstarilta pieneni 1,7 miljoonalla eurolla sinkkitoimitusten seurauksena. Oma pääoma ja velat olivat 31.3.2012 yhteensä 1 231,0 miljoonaa euroa (31.12.2011: 1 156,7 miljoonaa euroa). Rahoitus Maaliskuussa 2012 Talvivaara laski liikkeeseen 110 miljoonan euron vakuudettoman senioristatuksisen joukkovelkakirjalainan Talvivaara Sotkamo Oy:n takauksella. Viiden vuoden lainan emissiokurssi oli 100 %, lainasta maksetaan 9,75 % kuponkikorkoa ja Talvivaaralla on takaisinmaksuoikeus kolmen vuoden kuluttua. Lainan tuotot maksettiin ja velkakirjat listattiin NASDAQ OMX Helsingissä huhtikuussa, joten lainan vaikutus ei näy tammi-maaliskuun 2012 luvuissa. Helmikuussa 2012 Talvivaara laski liikkeeseen 24 589 050 uutta osaketta, jotka edustavat noin 10 prosenttia yhtiön osakekannasta. Talvivaara keräsi suunnatulla osakeannilla 82,6 miljoonaa euroa ennen palkkioita ja kuluja. Talvivaaran ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi osakeannin maaliskuussa, ja uudet osakkeet rekisteröitiin Kaupparekisteriin. Valuuttaoptio-ohjelma Talvivaara on aloittanut valuuttaoptio-ohjelman, johon sisältyy dollarimääräisiä optioita kolmen kuukauden aikavälillä huhtikuusta kesäkuuhun 2012. Kuukausittainen velvoite on 5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja suojaus 5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Ohjelmalla suojattu euro/dollari-suhteen vaihteluväli on 1,1350-1,5000. Tuotantokatsaus Metallien tuotantotason vakiinnuttamisen lisäksi Talvivaaran toiminnan painopiste tammi-maaliskuussa oli kestävässä kehityksessä, ympäristöasioissa ja työturvallisuudessa. Tämä edellytti tuotantoseisokkeja ja tilapäisiä muutoksia prosesseihin, jotka heikensivät tuotantovolyymiä. Tammi-maaliskuussa tuotettiin 3 374 tonnia nikkeliä (Q1 2011: 4 215 tonnia) ja 7 890 tonnia sinkkiä (Q1 2011: 6 363 tonnia). Metallien talteenottoprosessin optimoinnissa kuitenkin edistyttiin. Vaikeudet rikkivedyn tuotannossa aiheuttivat pidennettyjä seisokkeja metallien tuotannossa vuoden 2011 loppupuoliskolla, mutta ongelman korjaamiseksi toimintatapoja on muutettu prosessin lämpötilahallinnan parantamiseksi. Talvivaara on myös pyrkinyt takaamaan varaosien riittävän saatavuuden. Näiden parannustoimien jälkeen Talvivaaran rikkivetykehittimien ja siten koko metallien talteenottoprosessin toimintavarmuus on selvästi parantunut. Tammikuussa jouduttiin kuitenkin pitämään tuotantoseisokki uuden prosessiveden kierrätysjärjestelmän asentamista varten. Täydellä teholla toimiessaan kierrätysjärjestelmä vähentää raakaveden ottoa noin 65-75 prosenttia. Osana prosessimuutosta Talvivaara on tilapäisesti pitänyt ylimääräistä vettä liuoskierrossa, mikä on jonkin verran laimentanut liuoksen metallipitoisuutta. Lisäksi maaliskuun lopulla Talvivaara toteutti laitoksella työturvallisuuteen liittyviä ennaltaehkäiseviä parannuksia, mikä edellytti ennakoimatonta tuotantoseisokkia ja siten vaikutti metallien tuotantoon. Kaivososaston tuotanto vastasi materiaalinkäsittelyn murskausnopeutta sekä sivukiven tarvetta maatöissä, erityisesti sekundäärikasan pohjarakenteiden rakentamisessa. Osaston pääasiallinen painopiste on edelleen malmintuotannossa. Kaivososasto tuotti 3,0 miljoonaa tonnia malmia (Q1 2011: 2,2 milj. tonnia) ja 1,5 miljoonaa tonnia sivukiveä (Q1 2011: 5,2 milj. tonnia). Materiaalinkäsittelyssä murskauspiirin toiminta ja toimintavarmuus paranivat edelleen, ja ajoittain päästiin tuotantoennätyksiin. Murskauspiirin kokonaiskäytettävyys ei kuitenkaan ollut vielä tavoitellulla tasolla, ja huomiota kiinnitettiin edelleen huoltotoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vuonna 2011 materiaalinkäsittelyn kokonaistuotantoa merkittävästi haitannut primäärikasan purku tehostui vuoden 2012 alussa käyttöönotetun uuden toimintamallin ansiosta. Uuden purkuprosessin uskotaan poistavan kapasiteetin käyttörajoitukset materiaalinkäsittelyssä ja edesauttavan tuotannon saamista tavoitellulle tasolle. Tammi-maaliskuussa malmia murskattiin ja kasattiin yhteensä 3,0 miljoonaa tonnia (Q1 2011: 2,2 milj. tonnia). Biokasaliuotuksessa primäärikasan toinen lohko valmistui ja kolmannen lohkon purkaminen aloitettiin. Jatkuvan prosessikehityksen ansiosta primäärikasan kolmoslohko on ollut tähän mennessä parhaiten toimiva liuotuskasa. Kolmoslohkosta otettujen uusimpien malminäytteiden analyysit osoittavat nikkelin saannin olleen paikoin jopa 85 % alle kahdessa vuodessa, mikä ylittää yhtiön odotukset bioliuotusprosessin suhteen. Lisäksi sekundäärikasan liuotus on edennyt hyvin ja vahvistanut, että primääriliuotuksen jälkeen malmiin jäävä metalli saadaan tehokkaasti talteen sekundääriliuotuksen kautta. Alkuvuonna nikkelipitoisuus kiertoliuoksessa primäärikasan lohkoilla pysyi tasaisesti hieman alle 2 grammassa litraa kohti, ja pitoisuus sekundäärikasan liuoksessa pysyi tasaisesti noin 1 grammassa litraa kohti. Näin ollen metallien talteenottolaitokselle pumpatun liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus oli hieman alle 2 grammaa litrassa. Talvivaara on väliaikaisesti lisännyt kierrossa olevan veden määrää prosessimuutoksista johtuen, mikä on laimentanut kiertoliuoksen metallipitoisuutta. Myös kylmä sää on vaikuttanut pitoisuuteen. Liuoksen pitoisuudet alkoivat parantua taas maaliskuussa kaivoksen vesitaseen parantuessa, liuoksen lämpötilan noustessa ja primäärikasan uuden kakkoslohkon valmistuttua. Tuotannon tunnusluvut --------------------------------------------------------------- Q1 Q4 Q1 Vuosi 2012 2011 2011 2011 --------------------------------------------------------------- Louhinta --------------------------------------------------------------- Malmintuotanto milj. tonnia 3,0 3,2 2,2 11,1 --------------------------------------------------------------- Sivukivituotanto milj. tonnia 1,5 2,0 5,2 17,0 --------------------------------------------------------------- Malminkäsittely --------------------------------------------------------------- Kasattu malmi milj. tonnia 3,0 3,2 2,2 11,1 --------------------------------------------------------------- Biokasaliuotus --------------------------------------------------------------- Malmia liuotuskasalla milj. tonnia 38,6 35,6 26,5 35,6 --------------------------------------------------------------- Metallien talteenotto --------------------------------------------------------------- Nikkeli, metallisisältö tonnia 3 374 4 769 4 215 16 087 --------------------------------------------------------------- Sinkki, metallisisältö tonnia 7 890 10 524 6 363 31 815 --------------------------------------------------------------- Kestävä kehitys, turvallisuus ja lupaprosessit Turvallisuus Maaliskuussa Talvivaaran työntekijä menehtyi metallien talteenottolaitoksen läheisyydessä. Alueella oli havaittu kohonneita rikkivetypitoisuuksia, ja työt kohteessa oli työturvallisuusohjeiden mukaisesti keskeytetty. Onnettomuutta tutkivat viranomaiset ovat kertoneet Talvivaaralle, että menehtyneellä työntekijällä ei löydettäessä ollut pakollista kaasumittaria ja suojaimia. Onnettomuus on järkyttänyt syvästi kaikkia talvivaaralaisia, ja kaivoksen henkilökunta on saanut kriisiapua surun keskellä. Turvallinen työympäristö ja turvalliset työmenetelmät ovat aina olleet Talvivaaran toiminnassa keskeisessä asemassa. Maaliskuun lopulla aloitettiin ennakoimaton seisokki ennaltaehkäisevien työturvallisuusparannusten toteuttamiseksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes pyysi onnettomuuden jälkeen Talvivaaralta kaivoksen prosesseja koskevaa selvitystä, ja selvitysten toimittamisen jälkeen yhtiö on saanut vahvistuksen annettujen selvitysten riittävyydestä (ks. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat). Ensimmäisen neljänneksen lopulla Talvivaaran henkilökunnan työtapaturmatiheys oli 11,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden laskettuna viimeiseltä 12. kuukaudelta (31.3.2011: 13,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden). Ympäristö Tammi-maaliskuussa vesipäästöt olivat edelleen ympäristöluvassa määriteltyjen raja-arvojen mukaisia, lukuun ottamatta yksittäistä raja-arvot ylittävää päästöä, jolla ei ollut pysyviä ympäristövaikutuksia. Prosessiparannusten ja prosessiveden tehostetun kierrätyksen ansiosta sulfaatti- ja natriumpäästöt ovat edelleen pienentyneet. Talvivaara on myös tilannut riippumattomalta konsultilta alkuvuoden aikana valmistuneen mallinnuksen veden laadun kehittymisestä lähiseudun järvissä seuraavien vuosien aikana. Mallinnuksen perusteella vesien laatu paranee edelleen eikä lähiseudun järville ole aiheutunut pysyvää vahinkoa. Talvivaara on sitoutunut jatkamaan prosessiveden laadun parantamista tehostamalla vesien käsittelyä ja lisäämällä veden kierrätystä. Hajuhaittoja aiheuttavat rikkivetypäästöt sekä pölypäästöt ovat myös pysyneet sallituissa rajoissa yksittäisiä seulomorakennuksen ja metallien talteenottolaitoksen mittauspisteitä lukuun ottamatta. Vuonna 2012 pölypäästöjä pyritään vähentämään seulomoon asennettavan uuden pölynpoistojärjestelmän avulla, ja rikkivetypäästöjä vähennetään rikkivedyn katalyyttisen polton avulla. Talvivaara avasi tammikuussa uuden blogisivuston parantaakseen ympäristöviestintänsä ajantasaisuutta ja avoimmuutta erityisesti lähiseudun asukkaiden ja muiden sidosryhmien suuntaan. Suomenkielisellä blogisivustolla www.paikanpäällä.fi voi tutustua ympäristötietoihin ja uutisiin blogikirjoitusten muodossa. Sivuston tarkoitus on antaa paikallisesti tärkeää tietoa kaivoksen ympäristöasioista helppolukuisessa ja tiivistetyssä muodossa. Lupaprosessit Tammikuussa Talvivaara sai Euroopan komissiolta uraanin talteenottoprosessia koskevan Euratomin perustamissopimuksen mukaisen myönteisen lausunnon. Lausunnossaan komissio katsoo, että uraanin talteenotto Talvivaaran kaivoksella vastaa Euratomin perustamissopimuksen tavoitteita ja saattaa lisätä ydinpolttoaineen toimitusvarmuutta EU:ssa. Maaliskuussa Talvivaara sai myös Suomen hallitukselta ydinenergialain mukaisen luvan uraanin talteenottoon nykyisen toimintansa sivutuotteena. Lupa on voimassa kaivoksen koko toiminta- ajan, mutta enintään vuoden 2054 loppuun asti. Talvivaaran kaivoksen mahdolliseen laajentumiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistettiin ympäristövaikutusten arviointiohjelman valmistuttua alkuvuoden aikana. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitu tuotannon laajentaminen 100 000 tonniin nikkeliä vuodessa sekä mahdollisuus nikkelisulfidin jalostamiseen LME-laatuiseksi nikkelimetalliksi. Liiketoiminnan kehittäminen Uraanin tuotanto Talvivaara valmistelee uraanin talteenottoa yhtiön nykyisen toiminnan sivutuotteena. Uraania esiintyy luonnostaan pieninä pitoisuuksina Talvivaaran kaivosalueella, ja sitä liukenee päätuotteiden ohella prosessiliuokseen. Uraanin tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia (770 000 paunaa) uraania vuodessa, mikä vastaa noin 410 tonnia (900 000 paunaa) uraanirikastetta ("yellow cake", UO(4)). Kaikki Talvivaaran tuottama uraani myydään pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti Cameco Corporationille. Saatuaan elokuussa 2011 rakennusluvan Talvivaara aloitti uraanin talteenottolaitoksen rakennustyöt, joiden arvioidaan valmistuvan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Uraanin tuotantoon liittyvä lupaprosessi on parhaillaan käynnissä. Uraanin tuotantoon tarvitaan vielä muun muassa ympäristölupa ja kemikaaliviranomaisten hyväksyntä. Ympäristölupapäätös saataneen vuoden 2012 aikana. Tuotannon laajentaminen - Operation Overlord Talvivaara jatkoi katsauskaudella tuotantokapasiteetin lisäämiseen liittyviä tutkimuksia, joiden tavoitteena on nikkelin vuosituotannon kasvattaminen yli 50 000 tonniin. Tutkimuksissa keskityttiin erityisesti lupaprosesseihin. Alustavat tekniset selvitykset perustuvat nikkelin vuosituotannon kaksinkertaistamiseen noin 100 000 tonniin. Eri prosessivaihtoehtojen kartoittaminen jatkuu edelleen, mutta tässä vaiheessa näyttää jokseenkin todennäköiseltä, että merkittävä osa laajennetusta tuotannosta olisi LME- laatuista nikkelimetallia,eli nykyisen nikkelituotteen jatkojalostus tulisi osaksi Talvivaaran tuotantoprosessia. Laajennusta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui katsauskauden aikana ja varsinainen YVA-menettely alkoi. Lupaprosessissa on tarkoitus edetä siten, että ympäristölupahakemus jätetään vuoden 2012 loppupuolella. Tuotannon laajentamiseen liittyviä investointipäätöksiä ei ole vielä tehty. Mikäli investointipäätös tehdään, investoinnit on tarkoitus toteuttaa osissa, jolloin investoinnit voidaan jakaa noin 5-6 vuoden ajalle vuoden 2014 tienoilta alkaen. Tämä toteutustapa mahdollistaa myös laitteiden ja prosessien perättäisen käyttöönoton prosessin vaiheiden mukaan, minkä odotetaan vähentävän vakavien käynnistysongelmien riskiä. Energiastrategia Talvivaaran energiastrategian tavoitteena on varmistaa kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen energian saanti sekä omavaraisuus energian suhteen pitkällä aikavälillä. Talvivaaran sähköntarve tällä hetkellä on noin 45 megawattia, ja tarve moninkertaistuu, jos yhtiö toteuttaa suunnitellun tuotannon laajentamisen ja alkaa jalostaa nikkeliä LME-laatuiseksi metalliksi. Katsauskaudella Talvivaara kasvatti teho-osuuttaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa noin 10 megawatista noin 60 megawattiin. Lisäksi yhtiö tutkii tuulivoiman, bioenergian ja tuotantoprosessissa syntyvän energian hyödyntämistä kaivosalueella. Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit Riskienhallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot mineraalivarannoista ja malmivaroista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, yhteistyökumppaneihin, riippuvuuteen avainhenkilöistä sekä lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin. Lyhyen aikavälin toiminnan riskit koskevat Talvivaarassa parhaillaan toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, kuten puutteita tuotantolaitteiden luotettavuudessa ja kestävyydessä, liuotusnopeudessa ja biokasaliuotukseen liittyvässä metallien talteenotossa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Nikkelin markkinahinta on historiallisesti vaihdellut merkittävästi, ja Talvivaara odottaa volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainossa tapahtuvat muutokset, makroekonomiset tekijät ja valuuttakurssien vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta on tällä hetkellä peräisin nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka- ainehintojen kausina. Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun taas yhtiön kustannukset ovat pääosin euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin heikentymisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kulloinkin perustellulla tavalla. Mikäli Talvivaara ei pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita, erityisesti nikkeliä, tai mikäli tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai mikäli hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkillisesti ja merkittävästi, yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Talvivaara pyrkii pienentämään maksuvalmiusriskiä seuraamalla tarkasti maksuvalmiuttaan. Tavoitteena on havaita mahdollisesti uhkaavat epäedulliset muutokset hyvissä ajoin ja saada riittävästi aikaa tarvittavan luoton tai muun rahoituksen hankkimiseen kohtuullisin ehdoin. Talvivaara pyrkii myös pitämään pitkäaikaisten velkojen maturiteettiprofiilin tasapainossa jälleenrahoitusriskien vähentämiseksi. Henkilöstö ja johto Konsernin henkilöstömäärä oli maaliskuun 2012 päättyessä 498 (Q1 2011: 413). Ensimmäisen vuosineljänneksen henkilöstökulut olivat yhteensä 6,6 miljoonaa euroa (Q1 2011: 5,9 miljoonaa euroa). Talvivaaran henkilöstö on osana konsernin pitkäaikaista kannustinohjelmaa perustanut henkilöstörahaston yhtiön maksamien tulospalkkioiden hallintaa varten. Rahaston sääntöjen mukaisesti huomattava osa rahaston varoista sijoitetaan Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osakkeisiin. Rahaston hallinnasta vastaavat henkilöstön keskuudestaan valitsemat edustajat. Harri Natunen, 56, on valittu Talvivaaran toimitusjohtajaksi 26.4.2012 alkaen. Natunen on toiminut menestyksekkäästi kansainvälisellä kaivos- ja metallialalla jo yli 30 vuoden ajan. Hän aloitti vuonna 1981 Outokummun kotimaisissa projekteissa ja työskenteli myöhemmin Norjassa ja Etelä-Amerikassa. Chilessä hän hankki kokemusta muun muassa johtamisjärjestelmien rakentamisesta ja alkuvaiheen tuotannon johtamisesta esimerkiksi Zaldivarin kuparin biokasaliuotus- ja nestemetallurgiaprojektissa. Suomeen paluunsa jälkeen Natunen on johtanut täyden tuotantovaiheen operaatioita, kuten Outokummun sinkkidivisioonaa ja ferrokromin tuotantoa Kemin kaivos mukaan lukien. Lisäksi hän on johtanut onnistuneesti Outokummun Kokkolan sinkkitehtaan nykyaikaistamista keskittyen erityisesti organisaation tehostamiseen ja kustannusten hallintaan ja onnistuen näin lähes kaksinkertaistamaan tuotannon. Natusen viimeisin tehtävä ennen Talvivaaran palvelukseen astumista oli Boliden AB:n sinkintuotannon ja liiketoiminnan kehittämisen johtaminen Ruotsissa vuosina 2008-2012. Natunen oli vastuussa Kokkolan ja Norjan Oddan sinkkiliiketoiminnasta. Osakkeet ja osakkeenomistajat Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 31.3.2012 yhteensä 270 591 300. Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun 85 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan, 16.12.2010 merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan, vuoden 2007 optio-ohjelman sekä 13.3.2012 rekisteröityjen osakemerkintöjen vaikutukset, yhtiön koko osakemäärä oli 315 839 103. Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja päättyi 31.3.2012. Määräaikaan mennessä Talvivaaran Kaivososakeyhtiön uusia osakkeita oli 2007A- optio-oikeuksilla merkitty yhteensä 1 830 087 kappaletta. Merkintäajan umpeuduttua 2007A-optio-oikeuksista oli käyttämättä 53 727 kappaletta. Osakkeiden merkintäaika 2007B-optioilla alkoi 1.4.2011 ja päättyy 31.3.2013. 2007B-optio-oikeuksien perusteella ei merkitty uusia Talvivaaran osakkeita vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana, ja optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 2 284 337 kappaletta. Yhteensä 250 avaintyöntekijälle on myönnetty 2 333 000 kappaletta 2007C-optio-oikeuksia, joiden merkintäaika alkoi 1.4.2012 ja päättyy 31.3.2014. 2007C-optio-oikeuksista on käyttämättä 2 333 000 kappaletta. Helmikuussa 2012 Talvivaara laski liikkeeseen 24 589 050 uutta osaketta, joiden osuus yhtiön osakekannasta on noin 10 prosenttia. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 12.3.2012 hyväksyä hallituksen ehdotuksen koskien osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeavaa osakeantia. Uudet osakkeet merkittiin Kaupparekisteriin 13.3.2012. Lisäksi hallitus on 12.3.2012 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen valtuuttamana päättänyt myöntää enintään 184 428 uuden osakkeen merkitsemiseen oikeuttavia erityisiä oikeuksia, jotta osakeannista aiheutuva vuonna 2013 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukainen vaihtohinnan oikaisu voidaan toteuttaa. Mikäli vaihtovelkakirjalaina vaihdetaan kokonaisuudessaan osakkeiksi, vaihdon yhteydessä liikkeeseen laskettavien osakkeiden enimmäismäärä on 11 677 591 kappaletta. Lisäksi osakeannista aiheutuvasta oikaisusta vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan vaihtohintaan johtuen vaihdon yhteydessä liikkeelle laskettavien osakkeiden enimmäismäärä on 27 180 708 kappaletta. Seuraavat osakkaat omistivat 31.3.2012 yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeuksista: Pekka Perä (21,0 %), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,8 %), Solidium Oy (8,5 %) ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (6,2 %). Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin pyytämät selvitykset Talvivaaran työntekijän kuolemaan johtaneen tapauksen jälkeen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes pyysi yhtiötä toimittamaan selvityksen Talvivaaran kaivoksen työturvallisuuskäytännöistä. Kaivoksella oli pyynnön saapuessa meneillään huoltoseisokki, jossa keskityttiin erityisesti työturvallisuuteen liittyviin asioihin. Talvivaara toimitti pyydetyt selvitykset 3.-5.4.2012. Tukes vahvisti 5.4.2012 selvitysten olleen riittäviä, ja huoltotöiden valmistuttua Talvivaara käynnisti jälleen metallien talteenottolaitoksen toiminnan. Uraanin talteenoton lupaprosessi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ilmoitti Talvivaaralle 3.4.2012, että yhtiön uraanin talteenoton ympäristöluvan käsittely ja Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan päivitys käsitellään yhdessä. Tämän seurauksena yhtiö arvioi uraanin talteenoton lupaprosessin viivästyvän hieman. Lupaviranomaiset ovat ilmoittaneet Talvivaaralle, että päätös uraanin talteenoton ympäristöluvasta tehdään vuoden 2012 aikana. Talvivaaran tavoitteena on aloittaa uraanin talteenotto vuoden 2012 puolella heti kun kaikki tarvittavat luvat on saatu. Vuonna 2017 erääntyvän joukkovelkakirjalainan tuottojen maksu ja noteeraaminen Helsingin pörssissä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj laski maaliskuussa liikkeeseen 110 miljoonan euron vakuudettoman senioristatuksisen joukkovelkakirjalainan Talvivaara Sotkamo Oy:n takauksella. Joukkovelkakirjalainan tuotot maksettiin 4.4.2012, minkä vuoksi se ei ole mukana tammi-maaliskuun 2012 luvuissa. Viiden vuoden lainan emissiokurssi oli 100 %, lainasta maksetaan 9,75 % kuponkikorkoa ja Talvivaaralla on takaisinmaksuoikeus kolmen vuoden kuluttua. Lainan nimellisarvo on 1 000 euroa ja velkakirjat listattiin NASDAQ OMX Helsingissä 13.4.2012. Julkistetut investoinnit ympäristötekniikkaan Talvivaara julkisti 24.4.2012 yli 13 miljoonan euron investoinnit ympäristötekniikkaan. Uusilla tekniikoilla kaivoksen poistoveden laatu paranee, hajut ympäristössä vähenevät ja myös kaivostoiminnan aiheuttama pölyäminen vähenee. Investoinnit koostuvat käänteisosmoositeknologiasta purkuvesien laadun parantamiseksi sekä rikkivedystä aiheutuvien hajukaasujen puhdistukseen tarkoitetusta katalyyttisestä polttolaitoksesta. Talvivaara rakentaa myös vesien kierrätysjärjestelmää sekä porakaivoja, mikä vähentää raakaveden ottoa lähijärvistä. Kaivoksen pölyämistä vähennetään malminkäsittelyn seulahalliin asennettavalla uudella pölynpoistolaitteistolla. Investoinnit ovat osa tammikuussa 2012 julkistettua Talvivaaran ympäristöasioiden parannusohjelmaa. Talvivaara on vähentänyt jo huomattavasti vuosien 2011-2012 aikana tekemillään toimenpiteillä purkuvesiensä sulfaatti- ja mangaanipitoisuuksia. Uusilla vesien käsittelyyn liittyvillä investoinneilla kaivoksen purkuvesien natriumsulfaatti- ja mangaanipitoisuudet saadaan vielä merkittävästi nykyistä alhaisemmalle tasolle vuoden 2012 loppuun mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiön vuodelle 2015 esittämät alemmat luparajat ovat saavutettavissa jo vuoden 2013 alkupuolella. Lyhyen aikavälin näkymät Toiminnalliset näkymät Talvivaara pitää vuoden 2012 tuotantoennusteen ennallaan 25 000-30 000 tonnissa nikkeliä. Ensimmäisen vuosineljänneksen tuotannosta johtuen liikkumavara ennustevälin sisällä on kuitenkin pienentynyt, ja yhtiö ennakoi koko vuoden tuotannon olevan ennustevälin alalaidassa. Lähitulevaisuuden tuotantomäärät riippuvat metallien talteenottolaitoksen maalis-huhtikuun vaihteen seisokin jälkeisestä käyttöasteesta ja liuoksen metallipitoisuuden kehittymisestä. Aiempien arvioiden mukaisesti vuoden 2012 liiketoiminnan kulujen odotetaan olevan noin 250 miljoonaa euroa, mukaan lukien leasing-maksut. Investointien odotetaan olevan 40-50 miljoonaa euroa pois lukien uraanin talteenottolaitoksen rakentaminen, ja noin 90 miljoonaa euroa mukaan lukien uraanin talteenottolaitos. Markkinanäkymät Nikkelin ja muiden perusmetallien hinnat kohosivat vuoden 2012 alussa, kun maailmantalouden kasvunäkymiin ja Euroopan velkakriisiin liittyneet epävarmuudet hellittivät hieman. Muiden perusmetallien hinnat ovat pysyneet melko vakaina, mutta nikkelin hinta on laskenut helmikuun alun 21 000-22 000 Yhdysvaltain dollarista tonnilta 17 000-18 000 dollariin tonnilta huhtikuun alussa. Nikkelin hinnan lasku on osaltaan seurausta markkinoiden arvioista uuden nikkelin tuotantokapasiteetin lisääntymisen sekä Kiinan taloudellisen kehityksen ja hyödykkeiden kulutuksen suhteen. Vaikka käynnissä on useita uusia, laajoja nikkelihankkeita, Talvivaara odottaa nikkelin kysynnän ja tarjonnan pysyvän tasapainossa. Monien uusien lateriittisten nikkeliesiintymien käyttöönotossa on ollut ongelmia, ja niiden kilpailukyvyn arvioidaan nykyisillä nikkelin hinnoilla olevan kohtuullisen heikko. Lisäksi Kiinan nikkelipitoisen raakaraudan ("nickel pig iron", NPI) tuotannon odotetaan tasapainottavan markkinoita, sillä tämän kapasiteetin käyttöaste reagoi nopeasti nikkelin hinnan muutoksiin. Myös Indonesian vientikiellolla nikkelimalmille voi olla vaikutusta NPI-kapasiteettiin. Jollei maailmantalous joudu vakavaan taantumaan, Talvivaara uskoo edelleen, että pitkällä aikavälillä nikkelin hinnan kestävä tukitaso on noin 20 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Nikkelin hintaa tukevat erityisesti tuotannon rajakustannukset ja uusien nikkeliprojektien taloudellisen kannattavuuden vaatima hintataso. 25.4.2012 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Hallitus KONSERNIN TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintar- tamaton kastettu (kaikki luvut EUR '000) 1-3/2012 1-3/2011 ----------------------- Liikevaihto 39 027 66 467 Liiketoiminnan muut tuotot 1 357 336 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 22 478 12 781 Materiaalit ja palvelut -34 921 -36 310 Henkilöstökulut -7 819 -6 795 Poistot ja arvonalentumiset -12 664 -11 198 Liiketoiminnan muut kulut -18 889 -13 664 ----------------------- Liikevoitto/tappio(-) -11 431 11 617 Rahoitustuotot 1 717 1 092 Rahoituskulut -9 646 -9 387 ----------------------- Rahoitustuotot/kulut (-) (netto) -7 929 -8 295 Voitto/tappio(-) ennen veroja -19 360 3 322 Tuloverot 4 451 -1 372 ----------------------- Kauden voitto/tappio(-) -14 909 1 950 ----------------------- Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille -13 561 171 Määräysvallattomille omistajille -1 348 1 779 ----------------------- -14 909 1 950 ----------------------- Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( € /osake) Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu -0,06 0,00 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintar- tamaton kastettu (kaikki luvut EUR '000) 1-3/2012 1-3/2011 ----------------------- Kauden voitto/tappio(-) -14 909 1 950 Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna Rahavirran suojaukset - -2 544 ----------------------- Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna - -2 544 ----------------------- Laaja tulos yhteensä -14 909 -594 ----------------------- Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille -13 561 -1 864 Määräysvallattomille omistajille -1 348 1 270 ----------------------- -14 909 -594 ----------------------- KONSERNIN TASE Tilintarkas- Tilintarkas- tamaton tettu (kaikki luvut EUR '000) 31.3.12 31.12.11 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 765 652 761 985 Biologiset hyödykkeet 7 334 7 688 Aineettomat hyödykkeet 7 307 7 371 Laskennalliset verosaamiset 31 892 26 398 Muut saamiset 2 910 2 902 Myytävissä olevat rahoitusvarat 4 201 630 819 296 806 974 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 268 261 240 436 Myyntisaamiset 47 839 64 027 Muut saamiset 9 662 5 249 Johdannaisinstrumentit 1 10 Rahavarat 85 949 40 019 411 712 349 741 Varat yhteensä 1 231 008 1 156 715 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 80 80 Osakeanti - 278 Ylikurssirahasto 8 086 8 086 Muut rahastot 535 127 449 532 Kertyneet voittovarat -166 467 -151 129 376 826 306 847 Määräysvallattomien omistajien osuus 14 494 15 733 Oma pääoma yhteensä 391 320 322 580 Pitkäaikaiset velat Lainat 419 368 467 161 Saadut ennakkomaksut 235 734 235 569 Varaukset 5 174 6 036 660 276 708 766 Lyhytaikaiset velat Lainat 88 816 28 515 Saadut ennakkomaksut 11 684 11 684 Ostovelat 32 913 33 677 Muut velat 45 998 51 478 Johdannaisinstrumentit 1 15 179 412 125 369 Velat yhteensä 839 688 834 135 Velat ja oma pääoma yhteensä 1 231 008 1 156 715 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA A.Osake-pääoma B. Osake-anti C. Ylikurssirahasto D. Suojausrahasto E. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto F. Muut rahastot G. Kertyneet voittovarat H. Yht. I. Määräys vallattomien omistajien osuus J. Oma pääoma yht. (kaikki luvut EUR A B C D E F G H I J '000) ------------------------------------------------------------------------------- 1.1.2011 -80 368 16 385 80 91 8 086 7 494 401 612 31 399 067 695 895 590 1 1 Kauden tulos - - - - - - 171 171 779 950 Muut laajan tuloksen erät - Rahavirtojen -2 -2 -2 suojaukset - - - 035 - - - 035 -509 544 -------------------------------------------------------- Kauden -2 -1 1 laaja tulos - - - 035 - - 171 864 270 -594 Liiketoimeta omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot - -91 - - 125 - - 34 - 34 Perpetuaali -1 -2 pääomalaina - - - - - - -1 801 801 -450 251 Johdon kannustinjärjestelmä - - - - - 23 - 23 - 23 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015, oman pääoman 9 9 komponentti - - - - - 9 018 - 018 - 018 Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo 1 1 - - - - - 1 868 - 868 - 868 -------------------------------------------------------- Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen 9 8 omistajille yhteensä - -91 - - 125 10 909 -1 801 142 -450 692 Liiketoimet omistajien 9 8 kanssa yhteensä - -91 - - 125 10 909 -1 801 142 -450 692 -------------------------------------------------------- 31.3.2011 -81 375 17 393 80 - 8 086 5 459 401 737 42 308 697 973 715 688 -------------------------------------------------------- 31.12.2011 -151 306 15 322 80 278 8 086 - 404 070 45 462 129 847 733 580 1.1.2012 -151 306 15 322 80 278 8 086 - 404 070 45 462 129 847 733 580 -13 -13 -1 -14 Kauden tulos - - - - - - 561 561 348 909 Muut laajan tuloksen erät - Rahavirtojen suojaukset - - - - - - - - - - -------------------------------------------------------- -13 -13 -1 -14 Kauden laaja tulos - - - - - - 561 561 348 909 Liiketoimet omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot - -278 - - 579 - - 301 - 301 Perpetuaali pääomalaina - - - - - 2 353 -1 777 576 109 685 81 81 Osakeanti - - - - 81 534 - - 534 - 534 Johdon kannustinjärjestelmä - - - - - 23 - 23 - 23 Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo 1 1 - - - - - 1 106 - 106 - 106 -------------------------------------------------------- Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen 83 83 omistajille yhteensä - -278 - - 82 113 3 482 -1 777 540 109 649 Liiketoimet omistajien 83 83 kanssa yhteensä - -278 - - 82 113 3 482 -1 777 540 109 649 -------------------------------------------------------- 31.3.2012 -166 376 14 391 80 - 8 086 - 486 183 48 944 467 826 494 320 -------------------------------------------------------- KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Tilintarkas- Tilintarkas- tamaton tettu (kaikki luvut EUR '000) 1-3/2012 1-3/2011 -------------------------- Liiketoiminnan rahavirrat Kauden voitto/tappio(-) -14 909 1 950 Oikaisut Verot -4 451 1 372 Poistot 12 664 11 198 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa -5 785 -5 980 Korkotuotot -1 717 -1 092 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon lisäykset/vähennykset (-) -5 -145 Korkokulut 9 646 9 387 -------------------------- -4 557 16 690 Käyttöpääoman muutos Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) 14 707 1 343 Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) -27 825 -15 522 Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys (-)/lisäys(+) -12 558 -14 393 -------------------------- Käyttöpääoman muutos -25 676 -28 572 -------------------------- -30 233 -11 882 Maksetut korot ja muut rahoitusmenot -841 -1 810 Korko- ja muut rahoitustuotot 225 269 -------------------------- Liiketoiminnan nettorahavirrat -30 849 -13 423 Investointien rahavirrat Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta -14 571 -10 371 Aineettomien hyödykkeiden hankinta -93 -23 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 18 - Biologisten hyödykkeiden myynti - 184 Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta -3 571 -38 -------------------------- Investointien nettorahavirrat -18 217 -10 248 Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä 81 177 - Toteutetut osakeoptiot 301 34 Korollisten lainojen nostot 20 000 - Perpetuaali pääomalaina - -3 042 Saadut ennakkomaksut 1 787 7 000 Korollisten lainojen takaisinmaksut -8 269 -1 226 -------------------------- Rahoituksen nettorahavirrat 94 996 2 766 Rahavarojen nettolisäys/vähennys(-) 45 930 -20 905 Rahavarat kauden alussa 40 019 165 555 -------------------------- Rahavarat kauden lopussa 85 949 144 650 -------------------------- LIITETIEDOT 1. Laadintaperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 31.12.2011. 2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Koneet Keskeneräiset Maa-alueet Muut ja omat ja aineelliset (kaikki luvut EUR '000) laitteet työt rakennukset hyödykkeet Yht. ------------------------------------------------------- Bruttokirjanpitoarvo 1.1.12 361 245 41 344 273 921 224 796 901 306 Lisäykset 1 774 14 416 - - 16 190 Vähennykset -34 - - - -34 Siirrot 356 -757 365 36 - ------------------------------------------------------------------------------- Bruttokirjanpitoarvo 31.3.12 363 341 55 003 274 286 224 832 917 462 ------------------------------------------------------- Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.12 66 791 - 32 644 39 886 139 321 Vähennykset -17 - - - -17 Kauden poistot 7 398 - 3 041 2 067 12 506 ------------------------------------------------------------------------------- Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.3.12 74 172 - 35 685 41 953 151 810 ------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 1.1.12 294 454 41 344 241 277 184 910 761 985 ------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.3.12 289 169 55 003 238 601 182 879 765 652 ------------------------------------------------------- 3. Myyntisaamiset (kaikki luvut EUR '000) 31.3.12 31.12.11 ------------------ Nikkeli-kobolttisulfidi 42 244 55 258 Sinkkisulfidi 5 595 8 769 ------------------ Myyntisaamiset yhteensä 47 839 64 027 ------------------ 4. Vaihto-omaisuus (kaikki luvut EUR '000) 31.3.2012 31.12.2011 --------------------- Raaka-aineet ja tarvikkeet 19 362 14 016 Keskeneräiset tuotteet 236 118 213 629 Valmiit tuotteet 12 781 12 791 --------------------- Vaihto-omaisuus yhteensä 268 261 240 436 --------------------- 5. Lainat ja pääomalainat (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset 31.3.12 31.12.11 ----------------- Pääomalainat 1 405 1 405 Investointi- ja käyttöpääomalaina 57 903 57 863 Luottolimiitti - 49 110 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015 219 399 217 138 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2013 81 520 80 796 Rahoitusleasingvelat 37 004 37 444 Muut lainat 22 137 23 405 ----------------- 419 368 467 161 ----------------- Lyhytaikaiset Investointi- ja käyttöpääomalaina 1 430 1 430 Luottolimiitti 69 194 - Yritystodistukset 1 500 8 481 Rahoitusleasingvelat 16 692 18 604 ----------------- 88 816 28 515 ----------------- Lainat yhteensä 508 184 495 676 ----------------- 6. Ennakkomaksut (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset 31.3.12 31.12.11 ----------------- Ennakkomaksu sinkkituotteesta 219 565 221 187 Ennakkomaksu uraanituotteesta 16 169 14 382 ----------------- 235 734 235 569 ----------------- Lyhytaikaiset Ennakkomaksu sinkkituotteesta 11 684 11 684 ----------------- 11 684 11 684 ----------------- Ennakkomaksut yhteensä 247 418 247 253 ----------------- 7. Muutokset osakkeiden lukumäärässä Osakkeiden lukumäärä ------------- 31.12.2011 245 781 803 Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A 220 447 Suunnattu anti 24 589 050 ------------- 31.3.2012 270 591 300 ------------- 8. Ehdolliset velat ja sitoumukset (kaikki luvut EUR '000) Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin perustuvat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat: 31.3.12 31.12.11 ----------------- Yhden vuoden kuluessa 1 943 1 919 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa 780 929 Yli 5 vuoden kuluttua 15 37 ----------------- 2 738 2 885 Investointisitoumukset Konsernilla oli 31.3.2012 investointisitoumuksia yhteensä EUR 32,4 miljoonaa (31.12.2011: EUR 14,5 miljoonaa), jotka liittyivät pääasiallisesti Talvivaaran kaivoksen valmiiksi saattamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Sitoumukset koskevat uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Konsernin tunnusluvut 1.1.-31.3.12 1.1.-31.3.11 -------------------------- Liikevaihto EUR '000 39 027 66 467 Liikevoitto (tappio) EUR '000 -11 431 11 617 Liikevoitto/-tappioprosentti -29,3 % 17,5 % Voitto (tappio) ennen veroja EUR '000 -19 360 3 322 Kauden voitto (tappio) EUR '000 -14 909 1 950 Oman pääoman tuotto -4,2 % 0,5 % Omavaraisuusaste 31,8 % 32,5 % Korolliset nettovelat EUR '000 422 235 325 822 Velkaantumisaste 107,9 % 82,8 % Sijoitetun pääoman tuotto -0,6 % 1,3 % Investoinnit EUR '000 14 664 10 394 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet EUR '000 765 652 727 539 Johdannaisinstrumentit EUR '000 - -1 092 Lainat EUR '000 508 184 470 472 Rahavarat EUR '000 85 949 144 650 Osakekohtaiset tunnusluvut 1.1.-31.3.12 1.1.-31.3.11 -------------------------- Osakekohtainen tulos EUR -0,06 0,00 Oma pääoma/osake EUR 1,51 1,53 Osakkeen kurssikehitys Lontoon pörssissä Keskikurssi(1) EUR 3,53 6,69 GBP 2,94 5,71 Alin kurssi(1) EUR 2,82 5,99 GBP 2,35 5,12 Ylin kurssi(1) EUR 4,30 7,28 GBP 3,59 6,22 Kurssi kauden lopussa(2) EUR 2,89 6,58 GBP 2,41 5,82 Muutos kauden aikana 20,4 % -2,4 % Hinta/voittosuhde neg. neg. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa(3) EUR '000 781 369 1 614 566 GBP '000 651 584 1 426 792 Osakkeiden vaihdon kehitys Osakkeiden vaihto 1000 osaketta 37 271 11 420 Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 14,9 % 4,7 % Osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä Keskikurssi EUR 3,51 6,77 Alin kurssi EUR 2,64 5,91 Ylin kurssi EUR 4,35 7,34 Kurssi kauden lopussa EUR 2,91 6,60 Muutos kauden aikana 16,7 % -6,6 % Hinta/voittosuhde neg. neg. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa EUR '000 786 880 1 619 403 Osakkeiden vaihdon kehitys Osakkeiden vaihto 1000 osaketta 68 673 38 020 Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 27,5 % 15,5 % Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 249 665 643 245 344 901 Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 249 665 643 245 344 901 Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 270 591 300 245 364 096 (1)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista. (2)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia. (3)) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia. Henkilöstöä koskevat tunnusluvut 1.1.-31.3.12 1.1.-31.3.11 -------------------------- Palkat ja palkkiot EUR '000 6 581 5 857 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 483 407 Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 498 413 Muut tunnusluvut 1.1.-31.3.12 1.1.-31.3.11 -------------------------- Liikkeelle lasketut optiot kauden lopussa 4 665 064 5 937 822 Osakkeiden määrä, joka voidaan merkitä liikkeelle laskettuja optioita vastaan 4 665 064 5 937 822 Ääniosuus, joka liikkeelle laskettujen optioiden nojalla voidaan saada 1,7 % 2,4 % Konsernin tunnusluvut Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) ---------------------------------------------------- (Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2 Omavaraisuusaste Oma pääoma ---------------------------------------------------- Taseen loppusumma Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat Velkaantumisaste Korollinen nettovelka ---------------------------------------------------- Oma pääoma Sijoitetun pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) + Rahoituskulut ---------------------------------------------------- (Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2 + (lainat kauden alussa + Lainat kauden lopussa)/2 Osakekohtaiset tunnusluvut Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden Osakekohtainen tulos voitosta (tappiosta) ---------------------------------------------------- Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta Oma pääoma/osake pääomasta ---------------------------------------------------- Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Hinta/voittosuhde Kurssi kauden lopussa ---------------------------------------------------- Osakekohtainen tulos Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi kauden lopussa kauden lopussa [HUG#1605408] |
|||
|