Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - Pörssitiedote

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö toimintapäivitys

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
16.1.2013


                          Talvivaaran toimintapäivitys

         Metallientuotanto vakiintunut kipsisakka-altaan vuodon jälkeen
        Vesitaseen ongelmia ratkaistaan, mutta tilanne jatkuu haastavana

Keskeiset tapahtumat

  * Nikkelin tuotanto 2 317 tonnia neljännellä vuosineljänneksellä ja 12 916
    tonnia vuonna 2012
  * Tuotantoon vaikuttivat kipsisakka-altaan vuoto ja koko neljännen
    vuosineljänneksen haasteellisena jatkunut vesitasetilanne
  * Metallitehtaan toiminnot vakiintuneet; kiertoliuoksen syöttövirtaus tällä
    hetkellä tasolla
    1 500 m(3)/h
  * Erityinen työryhmä tarkastelee kestäviä ratkaisuja vesitaseen haasteisiin;
    ensimmäisiä toimenpiteitä toteutetaan jo
  * Pekka Perän palattua toimitusjohtajaksi marraskuussa 2012 Yhtiön johdossa
    tehdään uusia muutoksia 16.1.2013 alkaen
  * Yhteistoimintaneuvottelut, jotka voivat johtaa enintään 230 työntekijän
    lomauttamiseen korkeintaan 90 päivän ajaksi, alkavat 17.1.2013


Tuotantoennuste

Vuonna  2012 saavutettu nikkelin tuotanto  12 916 tonnia oli Yhtiön viimeisimmän
arvion,  noin  13 000 tonnia,  mukainen.  Tuotantoarvio päivitettiin 28.11.2012
kipsisakka-altaan vuodon jälkeen.

Talvivaara  ennakoi  julkistavansa  vuoden  2013 tuotantoennusteensa  14.2.2013
vuoden  2012 tilinpäätöstiedotteen yhteydessä. Siihen asti Yhtiö arvioi edelleen
tärkeimpien  avaintekijöiden vaikutusta  tuotannontasoon. Näitä  ovat vesitaseen
kehitys  lähitulevaisuudessa,  malmintuotannon  (malmin  louhinta  ja  murskaus)
uudelleen  aloittamisen ajankohta  ja biokasaliuotuksen  tehostuminen liiallisen
veden  ja riittämättömän  ilmastuksen haittavaikutuksia  korjaamalla. Talvivaara
uskoo  edelleen,  että  tällä  hetkellä  liuotuskasoissa oleva yli 50 000 tonnin
nikkelivarasto on riittävä kohtuulliseen metallientuotannon kasvuun vuonna 2013
tilapäisestä   malmintuotannon   keskeyttämisestä   huolimatta.   Malmintuotanto
lopetettiin  väliaikaisesti syyskuussa  2012 ja keskeytyksen  odotetaan jatkuvan
kesäkuun 2013 loppuun saakka.

Tuotantokatsaus

Metallien talteenotto

Talvivaaran   metallien  talteenottolaitoksella  oli  tilapäinen  seisakki  4. -
21.11.2012 varotoimenpiteenä   kipsisakka-altaan   vuodon   johdosta.  Metallien
talteenottolaitoksen  onnistuneesta  uudelleenkäynnistyksestä 21.11.2012 lähtien
laitoksen  toiminta on  ollut yleisesti  ottaen tyydyttävällä  tasolla. Muutamat
lyhytkestoiset  häiriöt laitoksen automaatiojärjestelmissä vaikuttivat kuitenkin
joulukuun  tuotantoon.  Automaatiojärjestelmien  häiriöitä  tutkitaan vastaavien
ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa.

Metallipitoisen  kiertoliuoksen  syöttövirtaus  tehtaalle  vaihteli  joulukuussa
välillä   900 m(3)/h   -   1 400 m(3)/h   ja  1 500 m(3)/h  taso  on  saavutettu
tammikuussa. Yhtiö ennakoi voivansa nostaa syöttövirtauksen 1 600 m(3)/h tasolle
lähitulevaisuudessa.

Biokasaliuotus

Biokasaliuotuksen  tehokkuus  on  kärsinyt  edelleen liian suuresta vesimäärästä
liuoskierrossa,  mikä on  haitannut prosessia  keväästä 2012 lähtien. Vesitaseen
haasteet   lisääntyivät   marraskuussa   entisestään   kipsisakka-altaan  vuodon
seurauksena,  kun  Yhtiö  joutui  pumppaamaan  lisää  ylimääräistä vettä kasojen
liuoskiertoon   estääkseen   vuodon   ympäristövaikutuksia.   Tämän  seurauksena
metallitehtaalle  johdetun liuoksen nikkelipitoisuus  laski edelleen joulukuussa
ja  oli  vuoden  lopussa  1,3 g/l  tasolla verrattuna alkuvuoden 2,0 g/l tasoon.
Tammikuussa  2013 kiertoliuoksen  metallipitoisuuksissa  on  havaittu myönteistä
kehitystä,  mutta  Yhtiö  ennakoi  kestävän  vielä muutamia kuukausia ennen kuin
merkittävää  pitoisuuksien  nousua  voidaan  odottaa.  Huomattavasti yli 3,0 g/l
nikkelipitoisuus  kiertoliuoksessa  on  saavutettu  aikaisemmin, ja Yhtiö arvioi
vastaavan pitoisuustason olevan jälleen saavutettavissa pidemmällä aikavälillä.

Syksyllä   2012 suoritettiin   laajoja   biokasaliuotustutkimuksia,   ja  näiden
tutkimustulosten   perusteella  on  käynnistetty  liuotustehokkuutta  parantavia
toimenpiteitä.  Useita muutostöitä  on tehty  primääriliuotuskasojen jatkuvan ja
tasaisen  ilmastuksen varmistamiseksi. Lisäksi  sekundäärikasoille on rakennettu
lisäilmastuskapasiteettia.  Myös primääriluotuskasojen  purku ja uudelleenkasaus
jatkuvat kasoissa olevan nikkelivaraston talteenoton tehostamiseksi.

Malmintuotanto

Kuten   aikaisemmin  on  ilmoitettu,  Talvivaaran  malmintuotanto  on  haastavan
vesitilanteen  vuoksi ollut keskeytettynä syyskuusta 2012 lähtien. Yhtiö ennakoi
aloittavansa  malmin  louhinnan  uudelleen  kesäkuun  2013 loppuun mennessä, kun
pääosa  Kuusilammen  avolouhoksesta  on  tyhjennetty vedestä. Sivukiven louhinta
jatkuu  edelleen jossain määrin, minkä arvioidaan vähentävän käynnistysongelmien
riskiä  malmin louhintaa uudelleen käynnistettäessä. Kaivoskalustoa hyödynnetään
osittain myös primäärikasan purussa.

Kustannussäästöt

Vuoden  2012 loppuun mennessä Talvivaara arvioi saavuttaneensa noin 20 miljoonan
euron  käyttökustannussäästöt  syyskuussa  alkaneen  malmintuotannon  tilapäisen
keskeytyksen  ansiosta. Yhtiö ennakoi saavuttavansa vähintään 30 miljoonaa euroa
lisää säästöjä malmintuotannon keskeytyksen jatkuessa kesäkuun 2013 loppuun.

Kipsisakka-altaan  vuodon  tukkimisesta  ja  ympäristövaikutusten minimoimisesta
aiheutuneet   kertaluonteiset   kustannukset   olivat  noin  13 miljoonaa  euroa
neljännellä vuosineljänneksellä.Kustannustehokkuus on yksi Talvivaaran lähitulevaisuuden päätavoitteista.

Vesitaseen hallinta

Erityinen   työryhmä,   Operaatio  Saukko,  on  perustettu  kaivosalueen  vesien
varastointi-        ja       pumppausjärjestelyjen       sekä       poistovesien
neutralointitoimenpiteiden  suunnitteluun ja toteutukseen. Työryhmän tavoitteena
on   varmistaa   kaivoksen  kestävä  vesitase.  Operaatio  Saukkoa  johtaa  Jari
Voutilainen, joka raportoi toimitusjohtaja Pekka Perälle.
Prosessivesien  käsittelykapasiteettia  metallitehtaan  raudan  saostuksessa  ja
loppuneutraloinnissa parannetaan, jotta vesien kierrätystä pystytään entisestään
lisäämään  ja  päästövesien  riittävä  laatutaso pystytään varmistamaan. Lisäksi
käänteisosmoosiin  perustuvan  vesienkäsittelylaitoksen  käyttöä  optimoidaan ja
lisäkapasiteettia  tullaan  asentamaan  kevään  aikana. Talvivaara myös investoi
kalkin   sammutukseen   ja   kalkkimaidon   tuotantoon  lisätäkseen  kaivos-  ja
prosessivesien neutralointikapasiteettia.

Yhtiö  jatkaa kipsisakka-altaan  vuodon yhteydessä  turvapatoihin ja Kuusilammen
avolouhokseen    varastoitujen    vesien   neutralointia   ja   rakentaa   lisää
neutralointialueita kaivosalueen eteläpäähän Kortelammen padon läheisyyteen sekä
avolouhoksen  ympäristöön. Kortelammen turvapato  rakennettiin alun perin vuodon
aikana   vuotovesien   hallitsemiseksi,  ja  se  korotettiin  täyteen  mittaansa
joulukuun  ja tammikuun alun aikana. Useita uusia patorakennelmia on suunniteltu
kaivospiirin  etelä- ja pohjoispäihin, ja ne tullaan rakentamaan osana Operaatio
Saukkoa.  Uusilla patorakennelmilla varaudutaan  tulevan kevään sulamisvesiin ja
pienennetään    ympäristövaikutusten   riskiä   mahdollisessa   vuototilanteessa
tulevaisuudessa.

Kipsisakka-altaasta vuotaneen veden neutraloinnin seurauksena pilaantunutta maa-
ainesta  poistetaan  ja  saostusaluetta  kunnostetaan.  Talvivaara  on äskettäin
ostanut   kaivospiirialueen   eteläpäästä   noin   neljän   hehtaarin  suuruisen
asumattoman suoalueen, jonne vuotovesistä neutraloituja metalleja on saostunut.

Kestävän  vesitaseen  saavuttamiseksi  Talvivaaran  on käsiteltävä ja johdettava
luontoon   noin   3,8 miljoonaa   kuutiota   vettä,   josta  merkittävä  osa  on
kaivosalueelle  ajan kuluessa kertynyttä  sadevettä ja luonnollista valumavettä.
Poistovesien     laatu     pyritään    pitämään    Talvivaaran    ympäristöluvan
päivityshakemuksessa  määriteltyjen raja-arvojen tasolla. Lupapäätöstä odotetaan
kevään   aikana.   Poistovesien   ympäristövaikutusten   ennakoidaan  aiheutuvan
pääasiassa  sulfaatista, sillä Yhtiö arvioi metallikuormituksen luontoon pysyvän
pienenä.    Sulfaattipäästön   ympäristövaikutuksia   alapuolisiin   vesistöihin
mallinnetaan lähiviikkojen aikana.

Tällä         hetkellä         Talvivaara         arvioi        vesienkäsittelyn
parannusinvestointikustannusten  olevan noin  17 miljoonaa euroa,  joista pääosa
syntyy  vuoden 2013 aikana. Tarvittavien toimenpiteiden arviointi ja suunnittelu
jatkuu     kuitenkin     edelleen,    millä    voi    olla    vaikutusta    myös
investointikustannuksiin.  Keskipitkällä  aikavälillä  Talvivaara  pyrkii  lähes
suljettuun  vesienkiertoon, mikä pienentää  riskiä sääolosuhteiden vaikutuksesta
Yhtiön  toimintaan  tai  ympäristöturvallisuuteen.  Talvivaara  arvioi nykyisten
vesienhallintajärjestelyiden, yllä mainittujen investointien sekä kaivosalueella
olevien   ylimääräisten   vesien  poistamisen  mahdollistavan  tämän  tavoitteen
toteutumisen.

Kipsisakka-allasvuodon jälkeinen ympäristöpäivitys

Samoin   kuin   marraskuussa   heti  kipsisakka-altaan  vuodon  jälkeen,  vuodon
seurauksena   on   edelleen   havaittu   vain  paikallisia  ympäristövaikutuksia
kaivosalueen välittömässä läheisydessä. Yhtiö ja viranomaiset jatkavat tilanteen
seuraamista  ja vuodon  lopulliset vaikutukset  uskotaan voitavan  arvioida ensi
kesän aikana.

Muutokset yhtiön johdossa

Talvivaara tekee seuraavat johdon uudelleenjärjestelyt 16.1.2013 lähtien:

  * Pertti Pekkala, tutkimusjohtaja, on nimitetty metallituotannon johtajaksi
  * Kari Vyhtinen, investointijohtaja, on nimitetty kaivostoiminnan johtajaksi
  * Mikko Korteniemi, metallituotannon johtaja, on nimitetty
    kunnossapitojohtajaksi vastuualueinaan kunnossapito, hankintatoimi ja
    varasto
  * Jari Voutilainen, kaivostoiminnan johtaja, on nimitetty päätoimiseksi
    vesienhallinnan johtajaksi


Kaikki  nimitetyt henkilöt  ovat johtoryhmän  jäseniä, joista  Pertti Pekkala on
uusi  jäsen.  Pertti  Pekkala,  Kari  Vyhtinen  ja  Mikko Korteniemi raportoivat
tuotantojohtaja  Harri Natuselle,  ja Jari  Voutilainen raportoi toimitusjohtaja
Pekka Perälle.

Uudelleenorganisoidun    ja    keskitetyn   kunnossapitoyksikön   perustamisella
Talvivaara   tähtää   kunnossapidon   optimoimiseen  ja  erityisesti  ennakoivan
kunnossapidon painottamiseen tuotanto- ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.

YT-neuvottelut lomautuksista

Tukeakseen    Yhtiön   kustannussäästöohjelmaa   ja   kokonaistehokkuutta   sekä
mukauttaakseen  henkilöstömäärän  väliaikaisesti  keskeytettyyn malmintuotantoon
Talvivaara  harkitsee  lomautuksia.  Yhtiö  arvioi,  että lomautukset koskisivat
enimmillään  230 työntekijää  ja  lomautusten  kesto olisi korkeintaan 90 päivää
18.2.2013 -  30.6.2013 välisenä  aikana.  Konsernin  kaikki  yhtiöt, Talvivaaran
Kaivososakeyhtiö  Oyj, Talvivaara Sotkamo Oy  ja Talvivaara Exploration Oy, ovat
neuvotteluiden  piirissä.  Talvivaara  on  kutsunut työntekijöiden edustajat YT-
neuvotteluihin yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla.

Rahoitus

Kuten  Yhtiön  kolmannen  vuosineljänneksen  osavuosikatsauksessa  ilmoitettiin,
Talvivaara  arvioi  erilaisia  rahoitusvaihtoehtoja  turvatakseen  taloudellisen
liikkumavaransa ja riittävän rahoitusaseman. Mahdollisiin rahoitusvaihtoehtoihin
lukeutuvat vieras pääoma, vaihtovelkakirjalainat, rojaltit sekä oma pääoma.


Talvivaaran  toimitusjohtaja Pekka  Perä: "Talvivaaran  työntekijät ovat tehneet
valtavan   työn   minimoidakseen  kipsisakka-altaan  vuodon  vaikutukset  Yhtiön
toimintaan  ja ympäristöön. Tämän  kovan työn tulokset  alkavat vähitellen näkyä
esimerkiksi metallitehtaan vakiintuneessa toiminnassa, ja tehtaan toiminta onkin
osoittanut  rohkaisevia merkkejä viime viikkojen  aikana. Erityisen paljon työtä
tehdään vesitaseen kokonaisvaltaisen hallinnan ja biokasaliuotuksen tehostamisen
parissa.  Olemme  jo  saavuttaneet  merkittävää  edistystä,  mutta  täysi  hyöty
toimenpiteistä toteutuu vasta ajan kuluessa.

Meillä  on  vielä  edessämme  haasteita  seuraavien kuukausien aikana. Haastavan
vesitasetilanteen  seurauksena saatamme joutua  väliaikaisesti lomauttamaan osan
henkilöstöstämme  malmintuotannon  ollessa  keskeytettynä  kesään saakka. Teemme
kaikkemme   tukeaksemme   kaikkia  työntekijöitämme  ja  minimoidaksemme  näiden
mahdollisten  toimenpiteiden  negatiiviset  vaikutukset.  Tämän  saavuttamiseksi
työskentelemme   läheisesti   henkilöstön   edustajien   kanssa   osana   laajaa
yhteistoimintaneuvotteluprosessia.  Olen vakuuttunut,  että toimenpiteet, joilla
turvataan    Yhtiön    taloudellinen    tilanne   pitkällä   aikavälillä,   ovat
lyhytkestoisia,   ja  että  loppuvuonna  pystymme  taas  keskittymään  tuotannon
kestävään ylösajoon kohti täyttä kapasiteettia."


Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 7129 800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja rahoitus- ja talousjohtaja

Talvivaara
Talvivaaran   Kaivososakeyhtiö  on  kansainvälisesti  merkittävä  perusmetallien
tuottaja,   joka   keskittyy   ensisijaisesti   nikkelin  ja  sinkin  tuotantoon
biokasaliuotuksena  tunnetun  tekniikan  avulla.  Biokasaliuotuksella  metalleja
voidaan  rikastaa  matalapitoisestakin  malmista  taloudellisesti kannattavasti.
Talvivaaran   esiintymät   Sotkamossa  muodostavat  yhden  Euroopan  suurimmista
tiedossa  olevista  sulfidisen  nikkelin  esiintymistä.  Esiintymien  arvioidaan
riittävän  useiden  kymmenien  vuosien  tuotantoon.  Yhtiö  on  tehnyt 10 vuoden
myynti-   ja  ostosopimuksen  koko  nikkeli-  ja  kobolttituotannostaan  Norilsk
Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa.
Talvivaaran  osakkeet  noteerataan  Lontoon  pörssin  päälistalla  ja NASDAQ OMX
Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com.




[HUG#1670729]

Attachments:

Talvivaaran toimintapäivitys 16.1.2013.pdf