Kesla Oyj - Johdon osavuotinen selvitys

KESLA OYJ:N JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS 1.1.–21.10.2014

KESLA OYJ JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS 21.10.2014 klo 9.00



Konsernin liikevaihto kasvoi selvityskaudella vuoden 2013 vastaavaan
ajankohtaan nähden. Liiketoimintaympäristön heikkeneminen heijastui syksyä
kohden negatiivisesti tulos- ja tilauskantakehitykseen. 



Vertailukautena tarkoitetaan tässä tiedotteessa vuoden 2013 tammi-syyskuuta,
ellei toisin mainita. 



Heinä-syyskuu 2014 lyhyesti:

  -- Konsernin liikevaihto kasvoi 7,3 % vuoden 2013 heinä-syyskuuhun nähden
     ollen 9,5 miljoonaa euroa (7-9/2013 8,9 miljoonaa euroa)
  -- konsernin liikevoitto heikkeni vuoden 2013 vastaavasta ajankohdasta ollen
     87 tuhatta euroa tappiollinen (54 tuhatta euroa tappiollinen)
  -- liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli 348 tuhatta euroa positiivinen (265
     tuhatta euroa negatiivinen)
  -- osakekohtainen tulos oli -0,03 euroa (-0,01 euroa) sekä A- että
     B-osakkeille



Tammi-syyskuu 2014 lyhyesti ja päivitetty tulevaisuuden näkymä:



  -- konsernin liikevaihto kasvoi 7,0 % vertailukaudesta ja oli 32,7 miljoonaa
     euroa (1-9/2013 30,6 miljoonaa euroa)
  -- konsernin liikevoitto säilyi samalla tasolla vertailukauteen nähden ollen
     564 tuhatta euroa voitollinen (568 tuhatta euroa voitollinen)
  -- liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli 1 509 tuhatta euroa negatiivinen
     (470 tuhatta euroa negatiivinen)
  -- osakekohtainen tulos oli 0,09 euroa (0,08 euroa) sekä A- että B-osakkeille
  -- konsernin omavaraisuusaste oli kolmannen vuosineljänneksen lopussa 33,4 %
     (31.12.2013 37,3 %)
  -- konsernin tilauskanta oli kolmannen vuosineljänneksen lopussa 10,3
     miljoonaa euroa (30.9.2013 12,0 miljoonaa euroa).
  -- 16.10.2014 Päivitetty tulevaisuuden näkymä: 



Uusi näkymä: Euroopan orastavan talouskasvun heikkeneminen yhdessä Venäjän
heikentyneen investointi-ilmapiirin kanssa ovat heikentäneet Keslan
liiketoimintaympäristöä syksyä kohden. Heikentynyt liiketoimintaympäristö ei
mahdollista vuoden 2013 liiketoiminnallisesti vahvan neljännen
vuosineljänneksen toistoa myös vuonna 2014. Keslan liikevaihto tulee siten
jäämään vuonna 2014 vuoden 2013 tason alle ja liikevoitto tulee jäämään
selvästi alle vuoden 2013 tason. 



Vanha näkymä: Euroopan heikko talouskasvu yhdessä Suomen viennin
kilpailukykyhaasteen kanssa painavat Keslan liiketoimintaympäristöä vuonna
2014. Vakaana pysyneen tilauskannan sekä liiketoimintoihin tehtyjen kehitys- ja
investointitoimenpiteiden myötä Keslan liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan
vuonna 2014 kehittyvän kuitenkin suotuisasti ja ylittävän vuoden 2013 tason.
Venäjän talouspoliittisen tilanteen kehittyminen muodostaa kuitenkin riskin
tavoitteiden saavuttamiselle toisen vuosipuoliskon osalta. 





Toimintaympäristö



Euroopan orastava talouskasvu sai kolauksen Ukrainan kriisistä kevään ja kesän
aikana. Epävarmuus talouskehityksen suunnasta heijastui negatiivisesti
investointi-ilmapiiriin Euroopassa syksyä kohden. Euroopan heikentynyt
investointi-ilmapiiri yhdessä jo aikaisemmin keväällä heikentyneen Venäjän
kysyntätilanteen kanssa painoivat Keslan liiketoimintaympäristöä kolmannella
vuosineljänneksellä. Keslan liiketoimintaympäristön positiivisia elementtejä
ovat edelleen Euroopan metsäteollisuuden muuta toimintaympäristöä myönteisempi
suhdannetilanne sekä mm. Suomen hallituksen uudet linjaukset metsäenergian
kehittämisen suhteen. 





Liikevaihto



Kesla-konsernin liikevaihto kasvoi vuoden 2014 heinä-syyskuussa 7,3 % vuoden
2013 vastaavaan ajankohtaan nähden ollen 9,5 miljoonaa euroa (7-9/2013 8,9
miljoonaa euroa). Metsäkoneet -liiketoiminnan ulkoinen myynti kasvoi
heinä-syyskuussa 8,3 % ja konepajajärjestelmien ulkoinen myynti 2,7 %. 



Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto kasvoi 7,0 % vertailukauteen nähden ollen
32,7 miljoonaa euroa (1-9/2013 30,6 miljoonaa euroa).
Metsäkoneet-liiketoiminnan ulkoinen myynti kasvoi 10,1 %, mutta
konepajajärjestelmien ulkoinen myynti puolestaan laski 7,2 % vertailukauteen
nähden. 



Keslan kotimaan myynti kasvoi tammi-syyskuussa hieman vertailukauteen nähden
ollen 13,0 miljoonaa euroa (12,8 miljoonaa euroa). Keslan vientimyynti
puolestaan kasvoi 11,3 % vertailukauteen nähden ollen 19,8 miljoonaa euroa
(17,8 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin liikevaihdosta oli 60,4 % (58,1
%). Vientitoiminnan osuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 68,5 % (67,7 %). 



Metsäkoneryhmän liikevaihdon positiiviseen kehitykseen vaikuttivat Euroopan ja
Suomen metsäteollisuuden hyvä suhdannetilanne sekä konsernissa tehdyt
aktiiviset tuotekehitys- ja markkinointipanostukset. Metsäkoneryhmän
liikevaihdon kasvua tavoitteisiin ja vertailukauteen nähden heikensi Venäjän
heikentynyt investointituotteiden kysyntä heikentyneen talouskasvun ja ruplan
euroarvon seurauksena. Konepajajärjestelmien liikevaihdon kehitystä painoi
investointituotteiden heikko suhdannetilanne Euroopassa sekä yksittäisten
asiakkaiden päätökset hankintakanavien muutosten suhteen. 



Konsernin tilauskanta oli selvityskauden alussa vertailukauden alkua
korkeammalla tasolla. Tilauskanta pysyi vakaana lähes koko selvityskauden ajan
heikentyen kuitenkin selvityskauden loppua kohden ja jääden vertailukauden
lopun tasosta. 





Tulos



Kesla-konsernin heinä-syyskuun tulos heikkeni vuoteen 2013 nähden liikevoiton
ollessa 87 tuhatta euroa tappiollinen (7-9/2012 54 tuhatta euroa tappiollinen)
ja tuloksen ennen veroja ollessa 145 tuhatta euroa tappiollinen (90 tuhatta
euroa tappiollinen). 



Heikko kolmannen vuosineljänneksen tuloskehitys painoi aikaisempien
vuosineljännesten positiivista kehitystä ja koko selvityskauden liikevoitto oli
karkeasti vertailukauden tasolla ollen tammi-syyskuussa 564 tuhatta euroa
voitollinen (1-9/2013 568 tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja 351 tuhatta
euroa voitollinen (369 tuhatta euroa). 



Metsäkoneryhmän kolmannen vuosineljänneksen tulos ennen veroja parani vuoden
2013 heinä-syyskuuhun nähden ollen kuitenkin 6 tuhatta euroa tappiollinen
(7-9/2013 90 tuhatta euroa tappiollinen). Metsäkoneryhmän tammi-syyskuun tulos
ennen veroja parani vertailukauteen nähden ollen 508 tuhatta euroa voitollinen
(1-9/2013 272 tuhatta euroa voitollinen). 



Konepajajärjestelmien tulos ennen veroja kehittyi heikosti kolmannella
vuosineljänneksellä ollen 134 tuhatta euroa tappiollinen (7-9/2013 20 tuhatta
euroa voitollinen). Myös tammi-syyskuun tulos kokonaisuudessaan ennen veroja
heikkeni vertailukauteen nähden ollen 64 tuhatta euroa tappiollinen (1-9/2013
143 tuhatta euroa voitollinen). 



Konepajajärjestelmien tuloksen heikkeneminen johtui liikevaihdon jatkuneesta
laskusta, jota ei pystytty kompensoimaan tehdyillä sopeutustoimenpiteillä.
Liikevaihdon lasku heijastelee investointituotteiden heikkoa suhdannetilannetta
Euroopassa sekä suomalaisen konepajateollisuuden rakennemuutosta yritysten
tarkastellessa valmistus- ja hankintakanaviaan globaalisti uudelleen. 



Molempien liiketoiminta-alueiden selvityskauden tulosta painoi
liiketoimintavolyymien jääminen alle konsernin rakenne- ja kapasiteettitason.
Metsäkoneryhmän tulosta vertailukauteen nähden paransi liikevaihdon
positiivinen kehittyminen sekä konsernissa tehdyt kehitystoimenpiteet tuloksen
jäädessä kuitenkin edelleen epätyydyttäväksi. Metsäkoneryhmän tuotteiden
hintakilpailu voimistui selvityskauden aikana kone- ja laitetarjonnan
ylittäessä vallitsevan asiakaskysynnän. Keslalla on käynnissä merkittäviä
kehitys- ja investointihankkeita, joilla osaltaan tuetaan Keslan
liiketoimintojen positiivista kehitystä hankkeiden kustannusten kirjautuessa
kuitenkin etupainotteisesti ja painaen siten osaltaan vuoden 2014 tulosta. 





Investoinnit ja kehitys



Kesla -konsernin bruttoinvestoinnit olivat tammi-syyskuussa yhteensä 2 853
tuhatta euroa (1-9/2013 707 tuhatta euroa). Keskeneräiset investoinnit olivat
30.9.2014 420 tuhatta euroa (30.9.2013 3 487 tuhatta euroa). Selvityskauden
merkittävin yksittäinen investointi oli Joensuun tehtaan uuden
koneistuskeskuksen käyttöönotto joka kuuluu osaltaan Keslan kansainvälistä
kilpailukykyä kehittävään, tammikuussa 2012 käynnistettyyn Kesla 2015
-kehityshankkeeseen. Muut kone-, laite- ja järjestelmäinvestoinnit kohdistuivat
konsernin valmistus- ja jälkimarkkinointitoimintojen tuottavuuden, laadun ja
toimitusvarmuuden kehittämiseen. Vuoden 2014 kokonaisinvestoinnit tulevat
alittamaan vuoden 2013 tason. 





Tuotekehitys



Kesla jatkoi katsauskaudella panostuksia tuotteistonsa kansainvälisen
kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Kesla osallistui
toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä kuluvan vuoden Euroopan
merkittävimpiin metsäkonealan näyttelyihin Saksassa ja Suomessa. Suomen
näyttelyssä (FinnMetko 2014) Kesla esitteli laajalti tuoteuutuuksia ja
-uudistuksia aines- ja energiapuun hankintaan, käsittelyyn ja kuljetukseen
liittyvään tuotemallistoonsa. Merkittävin yksittäinen tuoteuutuus oli
metsäraaka-aineen hakettamiseen liittyvä hybridihakkuri jossa hakkurin
voimakäytössä hyödynnetään edistyksellistä sähkötekniikkaa. Toimialan
globaalissakin mittakaavassa edistyksellinen hybridihakkuri sai näyttelyssä
suuren mielenkiinnon hakkurin käyttötestien käynnistyessä näyttelyn jälkeen ja
sen kaupallisen elinkelpoisuuden selvitessä syksyyn 2015 mennessä. Näyttelyissä
esitellyt tuoteuudistukset ja -uutuudet tukevat, hybridihakkuria lukuun
ottamatta, Keslan liiketoiminnan kehitystä jo vuoden 2015 alusta alkaen. 





Markkinointi ja tytäryhtiöt



Kesla jatkoi selvityskaudella panostuksia myynti-, markkinointi- sekä
jälkimarkkinointitoimintojen edelleen kehittämiseksi sekä kotimaassa että
viennissä mm. Saksan tytäryhtiönsä kautta. 



Kesla käynnisti selvityskaudella Pietarissa sijaitsevan tytäryhtiönsä ooo
Keslan purkamiseen johtavat toimenpiteet. Tavoitteena on saada purkaminen
päätökseen kuluvan tilikauden loppuun mennessä. Tytäryhtiö perustettiin vuonna
2006 ja sen operatiivinen toiminta ajettiin alas vuoden 2009 finanssikriisin
myötä. Vuodesta 2009 alkaen Kesla on hoitanut Venäjän myynti- ja
huoltoverkoston kehittämisen ja tuen Suomesta käsin. Tehdystä päätöksestä ja
selvityskaudella vallinneesta markkinahäiriöstä huolimatta Venäjä on edelleen
Keslalle tärkeä vientimaa sekä merkittävä kasvun potentiaali tuleviin vuosiin. 





Tase ja rahoitus



Konsernin kolmannen vuosineljänneksen päättävän taseen loppusumma oli 38,6
miljoonaa euroa (31.12.2013 34,7 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa vuoden
vaihteeseen nähden kasvatti konsernin liiketoiminnan kehittämisen kautta
kasvanut käyttöpääoman tarve, Venäjän toimitusten viivästykset sekä Kesla 2015
-hankkeen investoinnit. 



Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät selvityskaudella hyvinä.
Rahalaitoslainojen määrä kasvoi vuoden 2014 tammi-syyskuussa nettomääräisesti
3,8 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli 1 509 tuhatta euroa
negatiivinen (1-9/2013 470 tuhatta euroa negatiivinen). 



Kolmannen vuosineljänneksen lopun omavaraisuusaste oli 33,4 % (31.12.2013 37,3
%). Konsernin nettovelkaantumisaste oli kolmannen vuosineljänneksen päätteeksi
138,6 % (31.12.2013 109,3 %). Molempiin tunnuslukuihin vaikutti negatiivisesti
sitoutuneen käyttöpääoman kasvu sekä käynnissä oleva investointiohjelma. 





Henkilöstö



Kesla -konsernin palveluksessa oli tammi-syyskuun aikana keskimäärin 304
henkilöä (1-9/2013 283 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli kolmannen
vuosineljänneksen päättyessä 307 henkilöä (31.12.2013 298 henkilöä).
Yksittäisiä rekrytointeja tehtiin tuotantoon tukemaan liikevaihdon kasvua sekä
jälkimarkkinointiin vahvistamaan tuotetukea jälleenmyyjiin ja asiakkaisiin
päin. 





Riskit ja epävarmuustekijät



Keslan merkittävimmät operatiiviset ja strategiset riskit ja epävarmuustekijät
liittyvät mahdollisiin liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai
pitkäkestoisiin, ennustamattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanimuutoksiin sekä
Keslan toimintojen ja tuotteiden kansainväliseen kilpailukykyyn, omaisuuseriin
ja henkilöstöön liittyviin riskeihin. 



Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät
Euroopan ja muun maailman talouskasvukehitykseen, rahoitusmarkkinoiden
toimivuuteen sekä yksittäisenä merkittävänä markkina-alueena Venäjän
talous-poliittisen tilanteen ja sitä kautta mm. valuuttakurssien kehittymiseen.
Häiriöt kansainvälisessä talouskasvussa tai rahoitusmarkkinoilla voivat johtaa
investointituotteiden kysynnän heikkenemiseen nykyisestään. Venäjän
talous-poliittisen häiriön mahdollinen jatkuminen kasvattaa riskiä ruplan
euroarvon edelleen heikkenemiselle ja investointituotekysynnän, erityisesti
tuontituotteiden osalta edelleen heikkenemiselle. Epävarmuustekijöiden
mahdollisella toteutumisella on negatiiviset vaikutukset Keslan kykyyn
ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Mahdolliset
rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat Keslan rahoituksellisia riskejä
rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa sekä kasvattaisivat potentiaalisiin
asiakasluottotappioihin liittyvää riskiä. 



Kesla pyrkii ennaltaehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden
vaikutusta konsernin liiketoimintoihin hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia
yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaratkaisuja eri muodoissaan. Konsernin
asiakkuuksien laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman myötä pienentävät
konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkuuden
kysynnänvaihteluista. Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään
tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla
sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä pienennetään
aktiivisella kassavirran ohjaamisella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla
sekä rahoitustarpeiden hyvällä ennakoinnilla. Riskeistä ja niihin
varautumisesta löytyy enemmän tietoa vuoden 2013 vuosikertomuksesta sivuilta 9
ja 10. 





Lähiajan näkymät



Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristöä leimaa Euroopan orastavan
talouskasvun, ainakin tilapäinen heikkeneminen ja sitä kautta investointien
mataluus Euroopassa. Positiiviset odotukset kohdistuvat Euroopan
metsäteollisuuden positiivisen suhdanteen jatkumiseen sekä metsäenergian käytön
kasvun jatkumiseen mm. Suomessa hallituksen suunnittelemien uusien linjauksien
myötä. Konepajajärjestelmien odotukset lähitulevaisuuteen ovat vallitsevassa
toimintaympäristössä vaimeat. 



Vallitsevassa liiketoimintaympäristössä Kesla pyrkii molempien
liiketoiminta-alueidensa omilla tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteillään
tukemaan tuotteidensa ja palvelujensa suotuisaa kysyntää mahdollistaen
vähintään kohtuullisen liiketoimintavolyymin ja -kannattavuuden
lähitulevaisuudessa. 



Keslan tilauskanta jatkui vakaana lähes koko selvityskauden ajan heikentyen
kuitenkin kauden loppua kohden ja jääden jälkeen vuoden 2013 loppua kohden
vahvistuneesta kehityksestä. Keslan tilauskanta oli 30.9.2014 10,3 miljoonaa
euroa (30.9.2013 12,0 miljoonaa euroa). 



Euroopan orastavan talouskasvun heikkeneminen yhdessä Venäjän heikentyneen
investointi-ilmapiirin kanssa ovat heikentäneet Keslan liiketoimintaympäristöä
syksyä kohden. Heikentynyt liiketoimintaympäristö ei mahdollista vuoden 2013
liiketoiminnallisesti vahvan neljännen vuosineljänneksen toistoa myös vuonna
2014. Keslan liikevaihto tulee siten jäämään vuonna 2014 vuoden 2013 tason alle
ja liikevoitto tulee jäämään selvästi alle vuoden 2013 tason. 





Yhtiön vuosineljännesten liikevaihdot ja tulokset ennen veroja (1000 EUR)


                 Liikevaihto     Tulos ennen veroja
                   2014    2013      2014      2013
Tammi-Maaliskuu  11 267  10 721       307       315
Huhti-Kesäkuu    11 920  10 962       188       144
Heinä-Syyskuu     9 538   8 890      -145       -90
Loka-Joulukuu            14 293                 626
Yhteensä         32 725  44 866       351       994







Keslan tilinpäätös vuodelta 2014 julkaistaan 30.1.2015 klo 9.00.



Joensuu 21.10.2014



KESLA OYJ



Jari Nevalainen

toimitusjohtaja



LISÄTIETOJA:



Toimitusjohtaja Jari Nevalainen, 040 - 830 7750



JAKELU:

NASDAQ OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.kesla.com





Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen
erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun
tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja
metsäperävaunut, puutavara-, metsäkone- ja kierrätysnosturit, harvesteri- ja
energiakourat sekä hakkurit. Kesla on tytäryhtiönsä kautta myös merkittävä
konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle.
Konsernin liikevaihto oli vuonna 2013 44,9 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän
liikevaihdosta viennin osuus oli 70,1 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on
tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä
myyntiyhtiöt Pietarissa ja Sinzheimissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on noin
300 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Attachments:

2014_10_osavuotinen_selvitys.pdf