2014-02-11 11:35:00 CET

2014-02-11 11:35:02 CET


REGULATED INFORMATION

Finnish
Componenta - Pörssitiedote

KORJAUSTIEDOTE: Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013


Componenta Oyj   Pörssitiedote 11.2.2014 klo 12.35

Korjaus Componentan 10.2.2014 julkaisemaan pörssitiedotteeseen ”Ennakkotietoja
Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013”. Korjaus koskee tiedotteen
ulkoasua, tiedotteen teksti ja luvut eivät ole muuttuneet. Alla koko tiedote
uudestaan. 


Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Liikevoitto parani selvästi, kysyntänäkymät parantuneet vaikka yhä epävarmat
vuodelle 2014 

- Tilauskanta nousi 5 % ja oli 87 Me (83 Me).
- Konsernin tilikauden liikevaihto oli 511 Me (545 Me).
- Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 18,2 Me (10,0 Me) ja
kertaluonteisten erien jälkeen 14,9 Me (4,0 Me). Liikevoitto parani selvästi
toiminnan tehostamisen ja Turkin liiran heikkenemisen ansiosta vaikka
liikevaihto jäikin 6 % edellisvuotta matalammalle tasolle. 
- Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä oli -6,2 Me (-17,6 Me)
ja kertaluonteisten erien jälkeen -9,6 Me (-25,4 Me). 
- Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä oli -0,55 e (-0,92 e) ja
kertaluonteisten erien jälkeen -0,75 e (-1,22 e). 
- Kapasiteetin käyttöaste heikkeni ja oli 59 % (63 %).
- Liiketoiminnan nettorahavirta oli 2,2 Me (-8,7 Me).
- Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 ei jaeta osinkoa.

Componentan osavuosikatsaus Q4/2013 lyhyesti

Loka-joulukuun liikevaihto oli 124 Me, joka oli 5 % suurempi kuin vuotta
aiemmin (117 Me). 

Neljännen vuosineljänneksen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä parani
edellisvuodesta ja oli 3,7 Me eli 3,0 % liikevaihdosta (-3,5 Me; -3,0 %).
Liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli 2,1 Me eli 1,7 % liikevaihdosta
(-9,2 Me; -7,9 %). Neljännen vuosineljänneksen liikevoittoa paransivat
edellisvuotta korkeammat volyymit, toiminnan tehostamisohjelman
kustannussäästöt sekä Turkin liiran heikentyminen. 

Neljännen vuosineljänneksen liikevoittoon sisältyvät kertaluonteiset kulut -1,5
Me liittyvät meneillään oleviin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin
Pietarsaaren valimossa ja Wirsbon takomoissa. 

Neljännen vuosineljänneksen tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia
eriä parani edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli -2,5 Me
(-9,5 Me). Tulos rahoituserien ja kertaluonteisten erien jälkeen oli -4,0 Me
(-16,9 Me). 

Osakkeenomistajille kuuluva tulos vuoden neljänneltä vuosineljännekseltä ilman
kertaluonteisia eriä oli -8,1 Me (-10,0 Me) eli osakekohtaisesti -0,31 e (-0,47
e) ja kertaluonteisten erien jälkeen -9,8 Me (-16,2 Me) eli osakekohtaisesti
-0,37 e (-0,75 e). 

Loka-joulukuun liiketoiminnan nettorahavirta oli 14,8 Me (3,8 Me).

Vuoden 2013 tapahtumat lyhyesti

Helmikuussa Componentan hallitus päätti uuden osakepohjaisen
kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä
oli yksi ansaintajakso, kalenterivuosi 2013. 

Maaliskuussa Componenta tiedotti hallituksen vahvistaneen uudet taloudelliset
tavoitteet vuodelle 2015 ja yhtiön uuden osinkopolitiikan. 

Huhtikuussa Componenta nimitti Furio Scolaron konsernin myynnistä ja
tuotekehityksestä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.6.2013
alkaen. 

Heinäkuun puolivälissä Componentan hallitus päätti kutsua ylimääräisen
yhtiökokouksen koolle elokuun 16. päivä. Elokuun 16. päivänä pidetty
Componentan ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti
valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä Osakeyhtiölain 10 luvun 1
§:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta
yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Annettavien
osakkeiden määrä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat
osakkeet, oli enintään 2 500 000 osaketta. Tämän perusteella hallitus päätti
samana päivänä osakeannista sekä hybridilainan ja joukkovelkakirjalainan
tarjoamisesta yhtiön rahoitusaseman vahvistamiseksi. 

Componenta vahvisti elokuun lopussa tasetta ja rahoitusasemaansa toteuttamalla
osakeannin, hybridilainan ja kaksi joukkovelkakirjalainaa ja keräämällä
yhteensä 77,3 Me. 

Syyskuun lopussa Componenta päätti laajentaa aiemmin lokakuussa 2012
aloittamaansa toiminnan tehostamisohjelmaa tavoitteena 10 Me:n kannattavuuden
lisäparannus aiemman 25 Me:n lisäksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Laajennuksen
projektit keskittyvät ennen kaikkea valimojen käyttöasteiden nostamiseen,
prosessikehitykseen ja kannattavuuden parantamiseen. 

Samanaikaisesti Componenta ilmoitti aloittavansa yhteistoimintamenettelylain
mukaiset neuvottelut Pietarsaaressa syyskuun lopussa tarkoituksenaan siirtää
Pietarsaaren pieni Disa-tuotantolinja Porin valimoon ja sen seurauksena
Pietarsaaren valimon sulkeminen. 

Syyskuussa päätettiin osana toiminnan tehostamisohjelmaa investoida yhteensä
5,5 Me tuotantoprosessien kehittämiseen ja jätteiden vähentämiseen Turkin
Orhangazin valimossa sekä ympäristöpäästöjen vähentämiseen Hollannin Heerlenin
valimossa. Investoinnit toteutetaan kesän 2014 loppuun mennessä. 

Syyskuussa tehtiin päätös laajentaa Componentan Pistons-yksikön
tuotantokapasiteettia. Vuoden 2014 aikana toteutettavalla 3,7 Me:n
laajennusinvestoinnilla kaksinkertaistetaan yksikön valmistuskapasiteetti ja
vahvistetaan Componentan asemaa globaalina mäntien toimittajana. 

Lokakuussa Componenta julkaisi joukkovelkakirjalainaa koskevan esitteen
tarkoituksenaan hakea elokuun lopussa liikkeellelasketun vakuudettoman
joukkovelkakirjalainan lainaosuudet kaupankäynnin kohteeksi säännellylle
markkinalle NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalle. Vakuudeton
joukkovelkakirjalaina listattiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalle
17.10.2013. 

Marraskuussa Componenta tiedotti saattaneensa Pietarsaaressa syyskuun lopussa
aloitetut yhteistoimintamenettelylain mukaiset neuvottelut päätökseen ja sen
seurauksena siirtävänsä Pietarsaaren pienen Disa-tuotantolinjan Porin valimoon
ja sulkevansa Pietarsaaren valimon vuoden 2014 lokakuun loppuun mennessä.
Kertaluonteisten kulujen ja taseen alaskirjausten odotetaan olevan yhteensä
noin 2 Me vuosien 2013 - 2014 aikana ja vuotuisten säästöjen noin 2 Me.
Projektin investointien odotetaan olevan noin 1 Me. 

Toiminnan tehostamisohjelma

Componentan konserninlaajuinen toiminnan tehostamisohjelma eteni vuonna 2013
odotusten mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on parantaa yhtiön kannattavuutta 25
Me:lla vuoteen 2014 mennessä. Tehostamisohjelmaa laajennettiin syyskuun lopussa
uusilla kehitysprojekteilla, joiden tavoitteena on 10 Me:n lisäparannus
kannattavuuteen vuoden 2015 loppuun mennessä. Osa uusista kehitystoimenpiteistä
vaikuttaa jo vuoden 2014 tulosta parantavasti. 

Kokonaisuudessaan tehostamisohjelman tähän mennessä toteutettujen
kehitysprojektien ja toimenpiteiden tulosvaikutuksen vuositason muutoksen
arvioidaan olevan 26,8 Me. 

Turkin Orhangazissa tuottavuuden parantamisohjelma eteni suunnitellusti vuoden
2012 lopussa uudistetun organisaation ohjauksessa. Tuotantoprosessin eri
vaiheissa toteutettiin monia tehokkuutta lisääviä toimenpiteitä ja
kokonaistuottavuus kehittyi tavoitteiden mukaisesti. Syyskuussa 2013 päätettiin
Orhangazin valuhiekkajärjestelmän ja sulaton prosessiparannuksista, joiden
avulla yksikön tuottavuutta ja laatua parannetaan edelleen ja tuotannon
raaka-ainekäyttöä tehostetaan. Toimenpiteissä hyödynnetään yhtiön parhaita
käytäntöjä. Orhangazin valimon laadun ja tuottavuuden kehitysprojektien
tavoitteena on 9 Me:n tulosparannus. Tästä 3 Me toteutui jo vuonna 2013. Tähän
mennessä valimossa tehtyjen toimenpiteiden vuositason muutos käyttökatetta
parantavasti on 6 Me. 

Hollannin tuotantoyksiköiden rakenneuudistus ja 55 työpaikan vähennykset
saatiin päätökseen jo 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Vähennysten
vuotuiset kustannussäästöt ovat 2,6 Me, mikä vastaa noin puolta koko ohjelmalle
Hollannissa asetetuista alkuperäisistä tavoitteista. Tuottavuus parani kaikilla
tuotantolinjoilla. Tehostamisohjelmaa laajennettiin toisella ja kolmannella
vuosineljänneksellä, ja laajennetut tehostamistoimenpiteet jatkuvat vuoden 2014
loppuun saakka. Uusista kustannussäästöistä osa saadaan vuoden 2014 aikana ja
ne pyritään saavuttamaan täysimääräisesti vuonna 2015. Syyskuussa 2013
päätettiin Heerlenin valimon ympäristöpäästöjä vähentävän investoinnin
toteuttamisesta.  Hollannin kehitysprojektien tavoitteena on kaikkiaan 5 Me:n
tulosparannus. Siitä 3 Me toteutui vuonna 2013. Tähän mennessä toteutettujen
tehostamistoimenpiteiden ansiosta vuositason muutos käyttökatteeseen on 4,3 Me. 

Ruotsin Främmestadin konepajan suurten sarjojen koneistustoiminnot keskitetään
jatkossa Turkin Orhangazin konepajaan. Orhangazin konepajan laajennuksen
rakennustyöt koneasennuksineen saatiin päätökseen syyskuussa 2013. Suurten
sarjojen tuotesiirrot toteutuvat pääosin vuoden 2013 viimeisen ja vuoden 2014
ensimmäisen neljänneksen aikana. 

Syyskuussa 2013 päätettiin jatkaa sisäisiä tuotesiirtoja Främmestadin
konepajasta Orhangazin konepajaan. Samalla siirrettyjen volyymien
kustannushyödyn varmistamiseksi laajennettiin tuottavuuden
kehittämistoimenpiteitä Orhangazin konepajassa. Främmestadin tuotannon
muutosten tavoitteena on 3 Me:n tulosparannus, josta vuonna 2013 toteutui 1 Me.
Kokonaisuudessaan jo tehtyjen toimenpiteiden vuositason muutos käyttökatteeseen
on 3,4 Me. 

Vuonna 2013 toteutettiin monia toimenpiteitä Suomen valimoiden käyttöasteiden
parantamiseksi ja kiinteiden kulujen vähentämiseksi. Pietarsaaren valimon ison
Disa-linjan toiminta päättyi suunnitellusti ja tuotteet siirrettiin tehtäviksi
konsernin Turkin Orhangazin ja Suomen Porin valimoissa. Tuotesiirtojen
odotetaan parantavan konsernin liikevoittoa noin 3 Me vuoden 2014 loppuun
mennessä. 

Pietarsaaren valimossa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena
marraskuussa 2013 päätettiin siirtää Pietarsaaren valimon pieni
Disa-tuotantolinja Porin valimoon ja sulkea Pietarsaaren valimo lokakuun 2014
loppuun mennessä.  Kokonaisuudessaan Suomen valimoiden tuotantomuutosten
tavoitteena on 3 Me:n tulosparannus. Vuonna 2013 siitä toteutui 0,5 Me ja jo
tehtyjen toimenpiteiden seurauksena vuositason muutos käyttökatteeseen on 1,5
Me. Pietarsaaren valimon tulosparannus 2 Me tehtaan sulkemisen johdosta
toteutuu vuonna 2015. 

Erillisenä liiketoimintana johdettavan takomoliiketoiminnan tehostamisohjelman
toimenpiteet koskivat kaikkia Componenta Wirsbon takomoita Ruotsissa.
Smedjebackenin takomon alasajo ja tuotesiirrot Arvikaan aloitettiin
ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Takomoliiketoiminnasta vähennettiin yhteensä
41 työpaikkaa vuoden 2013 aikana. Wirsbon tuottavuuden parantamistoimenpiteiden
tavoitteena on 2 Me:n tulosparannus. 0,5 Me siitä toteutui vuonna 2013 ja jo
tehtyjen toimenpiteiden ansiosta vuositason muutos käyttökatteeseen on 1,5 Me. 

Konsernin hallinto-, myynti- ja suunnitteluorganisaation toiminnan tehokkuutta
lisättiin ja kiinteitä kustannuksia leikattiin ensimmäisen vuosineljänneksen
aikana. Toimenpiteiden kustannussäästöistä toteutui 2,9 Me vuonna 2013. 

Vuonna 2013 toteutetuilla muilla tehostamistoimenpiteillä saavutettiin yhteensä
3,9 Me:n tulosparannus. Kaikkien jo toteutettujen toimenpiteiden perusteella
käyttökatteen vuositason muutos on 5,2 Me. 

Liikevaihto ja tilauskanta

Konsernin tilikauden liikevaihto laski 6 % ja oli 511 Me (545 Me). Konsernin
kapasiteetin käyttöaste tilikaudella oli 59 % (63 %). Tilauskanta
vuodenvaihteessa nousi 5 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 87 Me
(83 Me). Raportoitu tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden vahvistetut
tilaukset. 

Componentan liikevaihto jakautui tilikaudella asiakastoimialoittain
seuraavasti: raskaat ajoneuvot 31 % (28 %), rakennus- ja kaivosteollisuus 19 %
(24 %), koneenrakennus 18 % (19 %), maatalouskoneet 17 % (15 %) ja
autoteollisuus 15 % (14 %). 

Tulos

Konsernin tilikauden käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 36,1 Me (26,1
Me). 

Tuloslaskelman eroanalyysi vuosineljänneksittäin ilman kertaluonteisia eriä:


        Q1/13   Q1/12   Ero %  Q2/13  Q2/12   Ero %  Q3/13   Q3/12   Ero % 
Q4/13   Q4/12   Ero % 
Liikev   127,7   150,4   -15%  140,3   156,4   -10%     119   120,7    -1%  
123,5   117,3     5% 
aihto 
Tuotan   130,4   154,3   -16%  145,1   158,5    -8%   117,9   119,9    -2%  
118,8   113,4     5% 
non 
 arvo 
Materi   -53,9     -64   -16%    -57   -66,1   -14%   -49,9   -50,9    -2%  
-48,3   -51,6    -7% 
aalit 
Muuttu 
vat 
palkat     -29   -31,8    -9%    -33   -35,5    -7%   -26,9   -29,3    -8%    
-25   -25,5    -2% 
 ja 
ulkopu 
oliset 
palvel 
ut 
Muut 
muuttu   -39,3   -44,1   -11%  -41,9   -44,1    -5%   -34,4   -41,8   -18%  
-37,4   -35,5     5% 
vat 
ja 
kiinte 
ät 
 kulut 
Kulut   -122,2  -139,8   -13%   -132  -145,7    -9%  -111,3  -121,9    -9% 
-110,6  -112,6    -2% 
yhteen 
sä 
Käyttö     8,2    14,5   -44%   13,1    12,8     3%     6,6      -2  n/m      
8,1     0,9   851% 
kate 

Konsernin tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 18,2 Me (10,0
Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen 14,9 Me (4,0 Me). Liikevoittoon
sisältyvät kertaluonteiset erät liittyvät meneillään oleviin liiketoiminnan
uudelleenjärjestelyihin, yhteensä -2,7 Me ja aikaisempien vuosien
laatuongelmatapausten korvauksiin, yhteensä -0,7 Me. 

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä parani selvästi edellisvuoteen
verrattuna vaikka volyymit pienenivätkin 6 %. Liikevoiton paranemiseen vaikutti
toiminnan tehostamisohjelman kustannussäästöt ja Turkin liiran heikentyminen. 

Konsernin nettorahoituskulut ilman kertaluonteisia eriä tilikaudella olivat
-24,4 Me (-27,7 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen -24,5 Me (-29,4 Me).
Nettorahoituskulut pienenivät edellisvuodesta johtuen alhaisemmista
korkokuluista ja merkittävästi pienemmistä rahoituksen
uudelleenjärjestelykuluista. 

Konsernin tilikauden tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä oli
-6,2 Me (-17,6 Me) ja kertaluonteisten erien jälkeen -9,6 Me (-25,4 Me). 

Tilikauden verot ilman kertaluonteisia eriä olivat -4,5 Me (0,1 Me) ja
kertaluonteisten erien jälkeen -6,0 Me (1,4 Me). Tilikauden verokulujen nousu
johtuu pääasiassa vuonna 2014 tapahtuvasta Suomen yhteisöverokannan laskusta
tasolta 24,5 % tasolle 20,0 %, jonka johdossa Suomeen liittyviä laskennallisten
verosaamisten arvoa on alennettu. Tämän lisäksi verokulua nosti Turkissa
verotarkastuksen yhteydessä määrätyt lisäverot sekä Turkin liiran
heikkenemisestä johtuva laskennallisten verokulujen nousu. 

Konsernin tilikauden tulos ilman kertaluonteisia eriä oli -10,7 Me (-17,6 Me)
ja kertaluonteisten erien jälkeen     -15,5 Me (-24,0 Me). 

Konsernin tilikauden osakekohtainen laimentamaton tulos ilman kertaluonteisia
eriä oli -0,55 e (-0,92 e) ja kertaluonteisten erien jälkeen -0,75 e (-1,22 e). 

Konsernin tilikauden sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli
5,9 % (4,0 %) ja kertaluonteisten erien jälkeen 4,9 % (2,0 %). Oman pääoman
tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli -12,8 % (-24,8 %) ja kertaluonteisten
erien jälkeen -18,6 % (-32,9 %). 

Tase, rahoitus ja kassavirta

Componenta vahvisti elokuussa tasettaan ja rahoitusasemaansa toteuttamalla
osakeannin, hybridilainan ja kaksi joukkovelkakirjalainaa ja keräämällä
yhteensä noin 77,3 Me. Yhtiö laski liikkeelle 7 038 051 uutta osaketta, jotka
vastaavat 1,60 euron merkintähinnalla yhteensä 11,3 Me. Hybridilainalla yhtiö
keräsi pääomia yhteensä 33,7 Me ja kahdella joukkovelkakirjalainalla yhteensä
32,3 Me. Yhtiön pääomalainojen 2009 ja 2010 sekä joukkovelkakirjalainan 2010 ja
hybridilainan 2012 lainaosuuksien haltijoilla oli mahdollisuus käyttää
merkintöjen maksamiseen lainojen pääomasta muodostuvaa saatavaa yhtiöltä.
Merkintöjen maksamisen ja syyskuun lopussa tapahtuneen lyhennysohjelman
mukaisen lyhennyksen jälkeen yhtiön pääomalainaa 2009 oli katsauskauden lopussa
jäljellä noin 0,6 Me ja pääomalainaa 2010 vastaavasti noin 2,3 Me.
Joukkovelkakirjalainaa 2010 konvertoitiin 18,0 Me uuteen
joukkovelkakirjalainaan ja loppuosa maksettiin pois. Hybridilainaa 2012 oli
katsauskauden lopussa jäljellä noin 4,5 Me. Muiden kuin pääomakonversioina
yhtiöön sijoitettujen uusien varojen määrä oli noin 22,6 Me, joka sisälsi
kahden suurimman osakkeenomistajan kesäkuussa yhtiöön tekemät yhteensä 4 Me
sijoitukset. 

Vuonna 2014 erääntyvät syndikaattilainan sekä pääomalainan 2009 lyhennykset,
yhteensä 10,6 Me, Componenta tulee maksamaan tulorahoituksesta saatavalla
kassavirralla. Turkkilaisista pankeista otettujen vuonna 2014 erääntyvien
lainojen lyhennykset Componenta suunnittelee jälleenrahoittavansa uusilla
turkkilaisilta pankeilta otettavilla kahdenvälisillä tai vastaavilla
pitkäaikaisilla lainoilla. Näiden lisäksi, yhtiö on käynnistänyt
rahoitusjärjestelyt, joiden tarkoituksena on uudelleen rahoittaa yhtiön koko
korollisten velkojen lainakanta uusilla pitkäaikaisilla
rahoitusinstrumenteilla, jonka seurauksena korollisten velkojen
keskimaturiteetti tulee pitenemään huomattavasti nykyisestä. Nämä järjestelyt
on tarkoitus toteuttaa kevään 2014 aikana. 

Konsernin tilikauden lopun rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 10,2 Me
(20,6 Me). Tämän lisäksi Componentan turkkilaisella tytäryhtiöllä, Componenta
Dökümcülük A.S.:lla oli tilinpäätöshetkellä käyttämättömiä sitovia
luottositoumuksia turkkilaisista pankeista yhteensä 3,0 Me (23,3 Me).
Tilikauden lopun likviditeettitilanteeseen vaikuttivat erityisesti viimeisen
vuosineljänneksen aikana tapahtuneet lainojen takaisinmaksut Turkissa. 

Korollisten nettovelkojen määrä, mukaan lukien IFRS:n mukaiset 2,9 Me:n (23,4
Me) pääomalainojen velkaosuudet, tilikauden lopussa oli 230 Me (236 Me).
Nettovelkaantumisaste oli 270 % (284 %). 

Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 18,9 % (18,1 %). Konsernin
omavaraisuusastetta laski yhdellä prosenttiyksiköllä Suomessa joulukuussa 2013
toteutetun yhteisöverokannan lasku 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin, minkä
seurauksena Componentan Suomeen liittyvien nettoverosaatavien ja siten  oman
pääoman arvoaleni 4,4 Me. 

Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudella oli 2,2 Me (-8,7 Me), josta
käyttöpääoman muutokset olivat 2,6 Me (-1,0 Me). Liiketoiminnan nettorahavirta
parani edellisvuodesta pääasiassa parantuneen käyttökatteen vuoksi. 

Componenta tehostaa pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmilla, joiden
perusteella osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Myytyjen
myyntisaatavien määrä tilikauden lopussa oli 82,4 Me (76,5 Me). 

Vuoden 2013 lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli 325 Me (340 Me).

Emoyhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin
kuuluville konserniyhtiöille 31.12.2013 olivat 87,5 Me (84,1 Me). Yhtiön
myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin
kuuluville yksityishenkilöille 31.12.2013 olivat 0,4 Me (0,4 Me). 

Investoinnit

Componenta rajoitti jälleen vuonna 2013 tuotannollisten investointien määrää
kapasiteetin vajaakäytön vuoksi. Tilikauden tuotannollisten investointien määrä
oli 18,9 Me (19,2 Me), josta rahoitusleasing-investointien osuus oli 2,5 Me
(0,6 Me). Investointien nettorahavirta oli -15,7 Me (-19,2 Me), joka sisältää
konsernin investointien kassavirran aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin,
myytyjen ja ostettujen osakkeiden sekä myytyjen käyttöomaisuushyödykkeiden
kassavirran. 

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tilikauden 2013 lopussa Componentan tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskenteli
106 (112) henkilöä, mikä vastaa 3 % (3 %) koko yhtiön henkilöstöstä. Vuonna
2013 Componentan tutkimus- ja kehitysmenot olivat 2,6 Me (3,2 Me), joka vastaa
0,5 % (0,6 %) koko konsernin liikevaihdosta. 

Ympäristö

Componentan laatu-, ympäristö-, työterveys- ja -turvallisuuspolitiikan
tavoitteena on täyttää asiakkaiden vaatimukset ja noudattaa kaikkia olennaisia
lainsäädännön vaatimuksia ympäristö-, työterveys- ja -turvallisuusasioissa.
Componenta varmistaa, että kaikissa toimipaikoissa on menestymiseen tarvittavaa
riittävää osaamista ja olennaista tietoa, ja parantaa omia tuotantoprosessejaan
jatkuvasti taatakseen parhaat mahdolliset lopputulokset. Jatkuvan kehityksen
ohjelmien tarkoituksena on saavuttaa nollalinja niin laatupuutteissa kuin
työtapaturmissa ja -sairauksissa sekä päästä sovittuihin
ympäristötavoitteisiin. 

Componenta on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja tuotannon
ympäristövaikutuksien vähentämiseen. Merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi on
tunnistettu energiankäyttö ja jätteiden synnyn ehkäiseminen sekä jätteiden
hyötykäyttö kaatopaikalle läjittämisen sijasta. 

Konsernin tuotantoyksiköt käyttivät vuonna 2013 energiaa 671 GWh (695 GWh).
Suurin osa, 67 % (67 %) käytetystä energiasta oli sähköenergiaa. Valimot
kuluttavat noin 90 % kaikesta energiasta, sillä varsinkin valimoiden
sulatusprosessit käyttävät paljon energiaa. Vuonna 2013 tuotantoon suhteutettu
energiankulutus Componentan rautavalimoissa nousi 2 %, mikä johtui
alhaisemmasta kapasiteetin käyttöasteesta. 

Vuonna 2013 Componentan kokonaisjätemäärä laski ja oli 137 118 tonnia (145 805
tonnia). Siitä 63 % (71 %) meni hyötykäyttöön. Componentasta hyötykäyttöön
menevät jätteet ovat muun muassa metalleja, kuonia, hiekkoja ja pölyjä.
Hyötykäyttöön toimitetun jätteen suhteellinen määrä väheni johtuen Orhangazin
valimon jätteiden pienemmästä hyötykäyttöasteesta. 

Componentassa lähes kaikki syntyvät jätteet lajitellaan. Lajittelemattoman
jätteen osuus vuonna 2013 oli edellisen vuoden tasolla eli 0,5 % (0,5 %)
kokonaisjätemäärästä. 

Henkilöstö

Konsernin keskimääräinen henkilömäärä tilikauden aikana oli 4 464 (4 642)
mukaan lukien vuokratyövoima 311 (393). Konsernin henkilömäärä tilikauden
lopussa oli 4 431 (4 277), johon sisältyy vuokratyöntekijöiden määrä 277 (173).
Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että tilikauden lopussa Turkissa
oli 60 % (58 %), Suomessa 17 % (20 %), Hollannissa 13 % (13 %), ja Ruotsissa 10
% (9 %) henkilöstöstä. 

Segmenttien kehitys

Componenta muutti segmenttiraportointimalliaan 1.1.2013 alkaen siten, että
jatkossa raportoidaan maantieteellisten segmenttien sijaan uusien
liiketoimintadivisioonien mukaisesti. Lisätietoja uuden
segmenttiraportointimallin vaikutuksesta Componentan taloudelliseen
raportointiin annettiin erillisellä tiedotteella 18.4.2013. 

Valimodivisioona

Valimodivisioonan tuotantoyksiköt sijaitsevat Turkin Orhangazissa, Hollannin
Heerlenissä ja Weertissä sekä Suomen Iisalmessa, Karkkilassa, Pietarsaaressa ja
Porissa. 

Valimodivisioonan tilauskanta oli vuodenvaihteessa 8 % matalammalla tasolla
edellisvuoteen verrattuna ja oli 51,2 Me (55,6 Me). Tilauskanta käsittää kahden
seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset. Valimodivisioonan
tilauskanta muodostuu raskaan ajoneuvoteollisuuden, rakennus- ja
kaivoskoneteollisuuden, koneenrakennusteollisuuden sekä
maatalouskoneteollisuuden tilauksista. 

Valimodivisioonan tilikauden liikevaihto laski edellisvuodesta 10 % ja oli 329
Me (367 Me). 

Tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 4,6 Me eli 1,4 %
liikevaihdosta (-2,9 Me; -0,8 %). Liikevoitto nousi edellisvuoteen verrattuna
merkittävästi toiminnan tehostamisen, kustannussäästöjen ja Turkin liiran
heikkenemisen johdosta. 

Loka-joulukuun liikevaihto oli 73,3 Me (74,7 Me) ja liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä -1,0 Me eli -1,4 % liikevaihdosta (-4,3 Me; -5,8 %).
Neljännen vuosineljänneksen liiketulos parani toiminnan tehostamisen,
kustannussäästöjen ja Turkin liiran heikkenemisen johdosta. 
Valimodivisioonan henkilömäärä mukaan lukien vuokratyövoima oli tilikauden
aikana keskimäärin 8 % pienempi kuin edellisen vuoden aikana ja oli 2 875 (3
126). 

Konepajadivisioona

Konepajadivisioonan tuotantoyksiköt sijaitsevat Turkin Orhangazissa ja Ruotsin
Främmestadissa. Lisäksi Konepajadivisioonaan kuuluu mäntiä valmistava yksikkö
Suomen Pietarsaaressa. 

Tilauskanta oli vuodenvaihteessa 10 % korkeammalla tasolla edellisvuoden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 20,5 Me (18,7 Me). Tilauskanta
käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut tilaukset.
Konepajadivisioonan tilauskanta kertyy raskaan ajoneuvoteollisuuden, rakennus-
ja kaivoskoneteollisuuden, koneenrakennus- sekä maatalouskoneteollisuuden
tilauksista. 

Konepajadivisioonan tilikauden liikevaihto laski edellisvuodesta 1 % ja oli 116
Me (117 Me). Tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 2,7 Me eli
2,3 % liikevaihdosta (2,3 Me; 2,0 %). Liikevoitto parani lähinnä tehokkaamman
tuotannon johdosta. 

Loka-joulukuun liikevaihto oli 30,2 Me (25,2 Me) ja liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä 0,8 Me eli 2,7 % liikevaihdosta (-0,8 Me; -3,4 %).
Konepajadivisioonan liikevoitto parani edellisvuodesta korkeampien volyymien ja
toiminnan tehostamisohjelman kustannussäästöjen ansiosta. 

Konepajadivisioonan henkilömäärä mukaan lukien vuokratyövoima oli tilikauden
aikana keskimäärin 1 % suurempi kuin edellisen vuoden aikana ja oli 382 (377). 

Alumiinidivisioona

Alumiinidivisioonan tuotantoyksiköt sijaitsevat Turkin Manisassa ja muodostuvat
alumiinivalimosta sekä alumiinivanteita valmistavasta yksiköstä. 

Alumiinidivisioonan tilauskanta oli vuodenvaihteessa 6 % korkeammalla tasolla
edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 12,8 Me (12,1 Me).
Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden asiakkaille vahvistetut
tilaukset. Alumiinidivisioonan tilauskanta muodostuu autoteollisuuden ja
raskaan ajoneuvoteollisuuden tilauksista. 

Alumiinidivisioonan tilikauden liikevaihto laski edellisvuodesta 1 % ja oli
72,8 Me (73,4 Me). Tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 9,7 Me
eli 13,4 % liikevaihdosta (9,2 Me; 12,5 %). Liikevoitto parani edellisvuodesta
lähinnä Turkin liiran heikkenemisen johdosta. 

Loka-joulukuun liikevaihto oli 18,4 Me (16,9 Me) ja liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä 2,9 Me eli 15,6 % liikevaihdosta (1,4 Me; 8,4 %).
Alumiinidivisioonan liikevoitto parani edellisvuoden vastaavasta
vuosineljänneksestä kasvaneiden volyymien ja Turkin liiran heikkenemisen
johdosta. 

Alumiinidivisioonan henkilömäärä mukaan lukien vuokratyövoima oli tilikauden
aikana keskimäärin 4 % suurempi kuin edellisen vuoden aikana ja oli 744 (712). 

Muu liiketoiminta

Muu liiketoiminta sisältää Wirsbon takomot Ruotsissa, myynti- ja
logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Englannissa, palvelu- ja kiinteistöyhtiöt
Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S:n Turkissa.
Muun liiketoiminnan tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 1,6
Me (0,3 Me) ja loka-joulukuussa 0,6 Me (0,0 Me). 

Osakepääoma ja osakkeet

Componenta Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiön osakkeiden
yhteenlaskettu määrä tilikauden lopussa oli 29 269 224 osaketta. Osakepääoma
oli tilikauden päättyessä 21,9 Me (21,9 Me). Osakkeen kurssi tilikauden lopussa
oli 1,63 euroa (1,94 euroa). Tilikauden keskikurssi oli 1,72 euroa, alin kurssi
1,43 euroa ja ylin kurssi 2,12 euroa. Osakekannan markkina-arvo oli tilikauden
lopussa 47,7 Me (42,9 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella 10,1 %
(7,2 %) osakekannasta. 

Liputusilmoitukset

Componenta sai 27.8.2013 ilmoituksen Heikki Lehtoselta arvopaperimarkkinalain 9
luvun 10 §:n mukaisesti, että Componenta Oyj:n 2013 osakeannin johdosta Heikki
Lehtosen määräysvaltayhteisö Cabana Trade S.A:n osuus Componenta Oyj:n
osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on alittanut 15 %. 

Cabana Trade S.A:n omistus- ja ääniosuus liputusvelvollisuuden syntymisen
jälkeen on 3 501 988 osaketta eli 11,96 % osakkeiden kokonaismäärästä ja
äänimäärästä. Osakeannin jälkeen Heikki Lehtonen ja määräysvaltayhteisönsä
omistivat yhteensä 7 528 492 osaketta eli 25,72 % osakkeiden kokonaismäärästä
ja äänimäärästä. 

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2013

Componenta Oyj:n hallitus päätti 11.2.2013 uuden osakepohjaisen
kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän
tarkoituksena oli yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön
arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille
kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. 

Järjestelmässä oli yksi ansaintajakso, kalenterivuosi 2013. Ansaintajakson 2013
ansaintakriteeri oli Componenta-konsernin tulos rahoituserien jälkeen. 

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2013 maksetaan osittain yhtiön osakkeina
ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan
avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut.
Osakkeita ei saa luovuttaa noin kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Mikäli
avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen
palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta. 

Järjestelmän kohderyhmään kuului vuoden 2013 lopussa 18 henkilöä.
Ansaintajakson 2013 perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä
enintään noin 400 000 Componenta Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana
maksettavan osuuden. 

Järjestelmän ansaintajakson 2013 osalta hallitus päätti olla allokoimatta
osakkeita. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuoden 2013 lopussa oli
siten 0,0 Me. 

Hallitus ja johto

Hallitus piti 22.3.2013 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen,
jossa se valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Harri Suutarin ja
varapuheenjohtajaksi Matti Ruotsalan. Hallitus kokoontui 19 kertaa vuonna 2013.
Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 97 %.
Hallitus arvioi vuoden 2013 toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa
2013. 

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan tarkastusvaliokunnan
puheenjohtajaksi Riitta Palomäen ja jäseneksi Tommi Salusen.
Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2013 ja tarkastusvaliokunnan
jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100 %.
Tarkastusvaliokunta arvioi vuoden 2013 toimintaansa puheenjohtajan johdolla
joulukuussa 2013. 

Componentan toimitusjohtajana toimii Heikki Lehtonen. Vuoden 2013 lopussa
konsernin johtoryhmän muodostivat toimitusjohtaja Heikki Lehtonen,
Konepajadivisioonan johtaja Juha Alhonoja, talousjohtaja Mika Hassinen,
Valimodivisioonan johtaja Olli Karhunen, myynti- ja tuotekehitysjohtaja Furio
Scolaro, henkilöstöjohtaja Anu Mankki, lakiasiain johtaja Pauliina Rannikko ja
Alumiinidivisioonan johtaja Sabri Özdogan. 

Myynti- ja asiakaspalvelujohtaja ja johtoryhmän jäsen Antti Lehto erosi
Componentan palveluksesta 31.5.2013 siirtyäkseen toisen työnantajan
palvelukseen. 

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön
liittyvät riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön
liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-,
tuottavuus-, tuotanto- ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja
tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit
(rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, valuutta-,
korko- ja luottoriskit). 

Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten
kierrätysmetallin ja harkkoraudan sekä energian saatavuus kilpailukykyisin
hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan
pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja
korjataan raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Raaka-aineiden
hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän. 

Componentan liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan konsernin
hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata
konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten
turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. 

Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Konsernin rahoituksen saatavuus pyritään varmistamaan hajauttamalla lainasalkku
maturiteettien, rahoituslähteiden ja -instrumenttien osalta. Yhden
rahoituslähteen luototusosuus ei saa nousta rahoituspolitiikassa asetetun
määrän yli. Konsernissa käytössä olevista rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat
syndikoitu 12.10.2012 päivätty rahoituslimiittisopimus, jonka nimellismäärä
vuodenvaihteessa oli 71,8 Me ja erääntymispäivä 30.6.2015, erimuotoiset
pääomalainat ja joukkovelkakirjalainat, bilateraaliset pitkäaikaiset
lainasopimukset, myyntisaatavien rahoitus ilman takautumisoikeutta sekä
leasingrahoitus. 

Vuonna 2014 erääntyvät syndikaattilainan sekä pääomalainan 2009 lyhennykset,
yhteensä 10,6 Me, Componenta tulee maksamaan tulorahoituksesta saatavalla
kassavirralla. Turkkilaisista pankeista otettujen vuonna 2014 erääntyvien
lainojen lyhennykset Componenta suunnittelee jälleenrahoittavansa uusilla
turkkilaisilta pankeilta otettavilla kahdenvälisillä tai vastaavilla
pitkäaikaisilla lainoilla. 

Hallituksen mielestä riski siitä, että vuonna 2014 erääntyviä lyhytaikaisia
lainoja ei saataisi uudelleen-järjestettyä, on vähäinen. Hallitus uskoo, että
yhtiö täyttää muut rahoitukselle asetetut edellytykset. 

Tarkempaa tietoa Componentan riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy vuoden 2013
tilinpäätöksen liitetiedoista. 

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Componenta ilmoitti 6.2.2014 siirtävänsä vuoden 2013 tilinpäätöstiedotteen
julkaisuajankohtaa viikolla eteenpäin ja antavansa ennakkotiedot neljännen
vuosineljänneksen ja koko vuoden 2013 liikevaihdosta ja tuloksesta sekä vuoden
2014 näkymistä 10.2.2014. Tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen julkistamisen
ajankohta lykkääntyi, koska Componentan Turkin tytäryhtiön Componenta
Dökümcülük A.S:n tilinpäätös ei ollut valmistunut aikataulun mukaisesti. 

Toimintaympäristö 2014

Kysyntänäkymät konsernin kaikilla asiakastoimialoilla ovat edelleen epävarmat.

Componentan Raskaat ajoneuvot -asiakastoimialan tilauskanta oli vuodenvaiheessa
9 % edellisvuotta korkeammalla tasolla. Euroopan kuorma-autoteollisuuden
kysynnän odotetaan pienenevän koko vuonna 2014. Componentan myynnin vuonna 2014
odotetaan nousevan johtuen markkinaosuuden kasvusta. 

Componentan Rakennus- ja kaivosteollisuus -asiakastoimialan tilauskanta
vuodenvaihteessa oli 6 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla
tasolla. Kysynnän odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Asiakkaat
pienensivät varastotasojaan vuosien 2012 ja 2013 aikana johtuen heikentyneistä
näkymistä erityisesti kaivoskoneteollisuudessa. Componentan kysyntänäkymät
vakaat. 

Componentan Koneenrakennus-asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 17
% edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla. Componentan
myynnin Koneenrakennusteollisuudelle odotetaan paranevan vuoden 2014
alkupuoliskolla. 

Componentan Maatalouskoneet-asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 2
% edellisvuotta matalammalla tasolla. Maatalouskoneiden kysynnän odotetaan
pysyvän vakaana vuonna 2014. Componentan myynnin odotetaan pysyvän
edellisvuoden tasolla tai kasvavan markkinaosuuden kasvusta johtuen. 

Componentan autoteollisuus -asiakastoimialan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 9
% edellisvuotta matalammalla tasolla. Autoteollisuuden kysyntä koheni
loppuvuotta 2013 kohden verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Vuoden 2014 markkinoiden arvioidaan paranevan edellisvuodesta. Componentan
myynnin odotetaan kasvavan vuoden alkupuoliskolla, vaikka kysynnän paraneminen
ei vielä näy Componentan tilauskannassa. 

Componentan näkymät 2014

Componentan näkymät vuodelle 2014 perustuvat yleisiin ulkoisiin
suhdanneindikaattoreihin, asiakkaiden antamiin toimitusennusteisiin sekä
Componentan tilauskertymään ja tilauskantaan. 

Componentan tilauskanta vuodenvaihteessa oli 87 Me (83 Me). Tilauskannan ja
asiakkaiden antamien tuotantoennusteiden perusteella Componentan ensimmäisen
vuosineljänneksen liikevaihdon odotetaan olevan korkeampi kuin edellisen vuoden
vastaavan jakson. Rakenteellisten tehostamistoimien ja kustannussäästöjen
johdosta myös ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoiton ilman kertaluonteisia
eriä odotetaan paranevan edellisvuodesta. 

Toteutettavien rakenteellisten tehostamistoimien johdosta koko vuoden
liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä odotetaan paranevan edellisestä
vuodesta. 

Taulukot liittyen ennakkotietoihin Componentan vuoden 2013 tilinpäätöksestä
ovat tämän tiedotteen liitteenä. Ne ovat myös saatavissa yhtiön
internet-sivuilla osoitteessa www.componenta.com. 

Tässä tiedotteessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Helsinki 10. helmikuuta 2014

COMPONENTA OYJ
Hallitus

Heikki Lehtonen
toimitusjohtaja





LIITE: Taulukot liittyen ennakkotietoihin Componentan vuoden 2013
tilinpäätöksestä 



LISÄTIETOJA

Heikki Lehtonen
toimitusjohtaja
puh. 010 403 2200

Mika Hassinen
talousjohtaja
puh. 010 403 2723



Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni, jonka
tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Turkissa, Hollannissa ja Ruotsissa.
Componentan liikevaihto vuonna 2013 oli 511 miljoonaa euroa ja sen osake
listataan NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö työllistää noin 4 400 henkilöä.
Componenta toimittaa valettuja ja koneistettuja komponentteja sekä niistä
koostuvia vaativia kokonaisratkaisuja asiakkailleen, jotka ovat globaaleja
ajoneuvo-, kone- ja laitevalmistajia.