|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2017-07-27 11:15:02 CEST 2017-07-27 11:15:02 CEST REGULATED INFORMATION Fingrid Oyj - PuolivuosikatsausFingrid-konsernin puolivuosikatsaus 1.1. - 30.6.2017
Fingrid Oyj
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Tämä puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2016 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Puolivuosikatsauksessa esitettävät graafit ovat luettavissa pdf-liitteestä.
Fingrid vastaa sähkön siirrosta omistamassaan Suomen kantaverkossa, joka on keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Suomen kantaverkko on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää, joka on yhdistetty Keski-Euroopan, Venäjän ja Viron järjestelmiin. Fingridin vastuulla ovat kantaverkon käyttö, käytön suunnittelu ja valvonta sekä verkon ylläpito ja kehittäminen. Lisäksi tehtävänä on osallistua eurooppalaisen yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n toimintaan ja eurooppalaisten markkina- ja käyttökoodien laadintaan sekä verkkosuunnitteluun. Sopimusasiakkailleen eli sähköntuottajille, verkkoyhtiöille ja teollisuudelle Fingrid tarjoaa kantaverkko-, rajasiirto- ja tasepalveluita. Sähkömarkkinoita Fingrid palvelee huolehtimalla riittävästä sähkönsiirtokapasiteetista, poistamalla siirtorajoituksia maiden väliltä ja antamalla tietoa markkinoista. Fingridin liikevaihto koostuu sen palveluista perimistä palvelumaksuista sekä tase- ja säätösähkön myynnistä saatavista myyntituotoista.
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: ”Merkittäviä kansallisia ja ylikansallisia toimenpiteitä energia-alalla" ”Taloudellisesti Fingridin alkuvuosi on kokonaisuutena sujunut odotusten mukaisesti ja yhtiön talous on vakaalla pohjalla. Olemme onnistuneet hyvin perustehtävässämme: sähkön siirtovarmuus on ollut erinomainen eikä kantaverkossamme ole ollut merkittäviä häiriöitä ensimmäisen puolivuotiskauden aikana. Leudon talven ansiosta sähkön riittävyys ei ollut uhattuna missään vaiheessa. Talven kulutushuippu saavutettiin 5.1.2017, jolloin kulutus nousi 14 300 MWh/h:iin. Markkinatilanteen seurauksena siirtoyhteytemme naapurimaista toivat Suomeen sähköä enemmän kuin koskaan aiemmin. Uusi tuontiennätys on 4 750 MWh/h. Toukokuussa olimme jälleen uuden tilanteen edessä: Suomessa oli sähkön tuotantoa liikaa suhteessa sähkön kulutukseen. Markkinat toimivat, ja säätösähkömarkkinoilla sähkön hinta oli neljän tunnin ajan negatiivinen -1 000 €/MWh ja kahden tunnin ajan -500 €/MWh. Nämä ovat kaikkien aikojen alhaisimmat säätösähkön hinnat Suomessa. Sähkön käyttäjille maksettiin lisääntyneestä sähkönkäytöstä. Kesäkuussa julkistettu Jorma Ollilan Pohjoismaiden neuvostolle laatima selvitys pohjoismaisen energiayhteistyön kehittämisestä korostaa kansallisten energiapolitiikkojen koordinoinnin tarvetta ja toimivien sähkömarkkinoiden merkitystä. Ollilan raportti linjaa pohjoismaisen energiayhteistyön kehitystä oikeaan suuntaan. Vihreään, hiilivapaaseen sähköjärjestelmään siirtyminen edellyttää alueellisesti tiivistä yhteistyötä ja markkinoiden hyödyntämistä. Selvityksen ehdotukset perustuvat toimiviin markkinoihin ja niiden vahvistamiseen. Markkinoiden toiminta on avainroolissa, kun sähköjärjestelmää uudistetaan ympäristöystävällisemmäksi ja yhä enemmän uusiutuvalla energialla toimivaksi. Olemme olleet aktiivisia ja esittäneet toimenpiteitä, joilla sähköjärjestelmää voidaan uudistaa kustannustehokkaasti vastaamaan tulevien sukupolvien tarpeita. Fingridin huhtikuussa julkaisema ”Johtokatu - tiekartta vihreään sähköjärjestelmään", sisältää Ollilan raportin kanssa samansuuntaisia aloitteita ja toimenpiteitä sekä käynnissä olevia hankkeita markkinoiden kehittämiseksi. Tulevan vuosikymmenen aikana toteutamme Suomen kannalta merkittäviä investointeja siirtoverkkoon. Olemme aloittaneet yhteistyössä Ruotsin kantaverkkoyhtiön kanssa kolmannen 400 kilovoltin vaihtosähköyhteyden toteuttamisen Suomen ja Ruotsin välille. Yhteensä 200 miljoonaa euroa maksavan hankkeen on määrä valmistua viimeistään vuonna 2025. Yhteys lisää maiden välistä siirtokapasiteettia 800 megawattia, mikä on kolmenkymmenen prosentin lisäys nykytilanteeseen. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa tuotettu sähkö on siirrettävä etelään palvelemaan teollisuuden ja kuluttajien tarpeita. Olemme aloittaneet Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välisen siirtoyhteyden, Oulusta Petäjävedelle kulkevan Metsälinjan suunnittelun. Tämän ohella valmistaudumme lisääntyvään pohjoisen ja etelän väliseen siirtotarpeeseen käynnistämällä itäiseen Suomeen sijoittuvan Järvilinjan kahdentamisen suunnittelun. Tulevaisuuteen valmistautumisen rinnalla meneillään on merkittäviä kantaverkon kehittämistöitä: tämän vuoden aikana toteutamme yhteensä 32 investointihanketta. Toukokuun alussa otimme käyttöön Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen sähkömarkkinoiden taseselvityksen. Yhteinen taseselvitys tehostaa sähkömarkkinoita yli kansallisten markkinarajojen ja on askel kohti pohjoismaisten sähkömarkkinoiden syvempää integraatiota. Rajat ylittävä yhteistyö taseselvityksissä on uutta koko Euroopassa. Taseselvityksen laatii jatkossa kantaverkkoyhtiöiden yhteisomisteinen, Suomessa toimiva palveluyhtiö eSett Oy. Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt antoivat Tanskan ja Suomen kantaverkkoyhtiöille ehdotuksen tasehallintamallista reaaliaikamarkkinoiden kehittämiseksi Pohjoismaissa. Fingrid pitää valitettavana, ettei ehdotusta, jolla on vaikutusta pohjoismaiseen kantaverkkoyhteistyöhön ole valmisteltu yhdessä kantaverkkoyhtiöiden kesken. Näkemyksemme mukaan on tärkeää, että keskeisten periaatteiden valmistelu tehdään yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa avoimet, tasapuolisiin periaatteisiin perustuvat tehokkaasti toimivat sähkömarkkinat, jotka tuovat hyötyä koko Itämeren alueelle ja hyödyttävät kaikkia sähkömarkkinoiden osapuolia. Jatkamme keskustelua pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken.” Taloudellinen tulos Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 326,1 (297,3) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 220,2 (198,0) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun muutoksen seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,1 (8,3) miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun kulut olivat 219,9 (215,5) miljoonaa euroa. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä laskivat 10,4 (29,9) miljoonaan euroon. Lasku on seurausta heikentyneestä pohjoismaisesta vesitilanteesta ja kivihiilen hinnan vahvistumisesta seuranneesta pohjoismaisen hintatason noususta, mikä on pienentänyt Suomen ja Ruotsin aluehintojen eroa. Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä Fingrid sai pullonkaulatuottoja 0,1 (2,3) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottoja koskevan sääntelyn mukaisesti Fingrid on kohdistanut raportointikaudelta saamansa pullonkaulatuotot Hirvisuo-Pyhäselkä verkkoinvestointiin, joka tukee sähkönsiirtoa Pohjois-Ruotsista Suomeen. Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus oli 43,5 (43,6) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 85,0 (74,6) miljoonaa euroa. Myynnin kasvu on pääosin seurausta tasesähkön nousseesta hinnasta. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä säilyivät edellisvuoden tasolla, ollen 10,8 (10,8) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut kasvoivat viimevuotisesta tasosta 69,7 (58,2) miljoonaan euroon pääasiassa hinnannousun seurauksena. Häviösähkökulut olivat 21,2 (30,7) miljoonaa euroa. Häviösähkökulujen laskuun on vaikuttanut alhaisempi häviösähkön hankintahinta ja alhaisempi häviösähkön volyymi. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2017 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 105 (100) prosenttia oli suojattu 31,1 (35,9) euron keskihintaan megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut nousivat hieman 24,9 (24,1) miljoonaan euroon. Reservikulujen kasvuun on vaikuttanut automaattisen taajuudenhallintareservin hankinta, jota ei edellisvuonna toteutettu lainkaan. Poistot olivat 48,4 (48,2) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut ovat säilyneet lähes edellisvuoden tasolla 9,6 (9,5) miljoonassa eurossa. Henkilöstökulut olivat 14,7 (14,3) miljoonaa euroa.
* Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.
Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 103,7 (100,4) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 92,5 (96,7) miljoonaa euroa. Erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (muutos -23,3 miljoonaa euroa) ja kantaverkkotuottojen kasvulla (muutos +22,2 miljoonaa euroa). Katsauskauden voitto oli 73,9 (77,4) miljoonaa euroa ja laaja tulos 74,1 (80,5) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 85,8 (73,7) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 35,7 (33,5) prosenttia.
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, koska kantaverkkotuottojen korkeampi talviajan tariffi on voimassa joulukuun ensimmäisestä päivästä helmikuun viimeiseen päivään ja lisäksi kyseisenä kylmänä vuodenaikana sähköä siirretään myös enemmän korkeamman sähkön kulutuksen seurauksena. Merkittävä osa konsernin tilikauden liikevoitosta kertyy talvitariffikuukausilta, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.
Suurin osa yhtiön aineellisista hyödykkeistä muodostuu kantaverkko-omaisuudesta. Kantaverkko-omaisuus sisältää muun muassa 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohdot, tasasähköjohdot, johtokatujen käyttöoikeudet, sähköasemat asema-alueineen (rakennukset, rakennelmat, koneet ja laitteet, asema-alueen tiet), kaasuturbiinivoimalaitokset, polttoainesäiliöt, generaattorit ja turbiinit. Aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, jolla on eripituiset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä ja poistetaan erillisten vaikutusaikojensa kuluessa. Aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistot, maankäyttö- ja päästöoikeudet. Ohjelmistot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Maankäyttöoikeuksista, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Fingridin kantaverkon investointiohjelmalla edistetään Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista, parannetaan käyttövarmuutta, lisätään siirtokapasiteettia sekä edistetään sähkömarkkinoita. Vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat säilyneet mittavina.
Rahoitus Konserni hallinnoi pääomana taseen osoittamaa omaa pääomaa sekä lainoja. Fingridin pääoman hallinnan ensisijainen tavoite on varmistaa konsernin kyky jatkuvaan liiketoimintaan sekä nopea toipuminen mahdollisista erityistilanteista. Lisäksi keskeistä on ylläpitää optimaalista pääomarakennetta niin, että Fingrid Oyj:n luottoluokitus säilyy vahvana, pääomakustannukset kohtuullisina ja omistajille voidaan jakaa osinkoa. Fingrid Oyj:n luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa konsernin vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut tammi-kesäkuun aikana olivat 12,1 (4,0) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 4,0 miljoonaa euroa negatiivinen (5,5 miljoonaa euroa positiivinen).
Korolliset lainat olivat 1 123,4 (1 120,5) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 834,0 (800,3) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 289,3 (320,2) miljoonaa euroa. Konserni ei laskenut liikkeelle uusia pitkäaikaisia velkoja katsauskaudella.
Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahavarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 30. kesäkuuta 2017 olivat 83,7 (79,6) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit. Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa kullekin A-sarjan osakkeelle 37 536,09 euroa ja B-sarjan osakkeelle 16 038,49 euroa, yhteensä 97 999 992,05 euroa. Jakokelpoisiin varoihin jätettiin 77 954 261,01 euroa. Rahoitukseen liittyvien johdannaissopimusten käypä nettoarvo oli 10,2 (14,7) miljoonaa euroa. Konsernin valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu. Muutokset johdannaissopimusten kohde-etuuksien markkina-arvossa voivat vaikuttaa konsernin tulokseen johdannaisten käyvän arvon muutoksina. Lainasalkun korkoriskin herkkyyttä mitataan Cash Flow at Risk (CFaR) -tyyppisellä mallilla. Mallin mukaan Fingridin korkokulut tulevat 95 (99) prosentin todennäköisyydellä olemaan enintään 20 (21) miljoonaa euroa seuraavan 12 kuukauden aikana.
Fingridin häviösähkön hintasuojauksen tarkoituksena on vähentää markkinahintojen vaihtelun vaikutusta häviösähkön hankintakustannukseen ja antaa riittävää ennakoitavuutta, jotta kantaverkkopalvelun hintatasoon kohdistuvat vuotuiset muutospaineet olisivat häviösähkökustannusten osalta maltillisia. Fingridin häviösähkön hintasuojauksessa käytettyjen sähköfutuurien liikevoittoon kirjattu käyvän arvon muutos oli 3,4 miljoonaa euroa negatiivinen (10,4 miljoonaa euroa positiivinen). Sähköfutuurien käyvän arvon vaihtelu saattaa olla huomattavaa. Negatiivinen tulosvaikutus johtui laskeneen sähkön spot-hinnan vaikutuksesta sähköfutuurien käypään arvoon. Fingrid pitää hankkimansa futuurit koko maturiteetin. Sähkön hinnan muutoksen herkkyyttä sähköfutuurien käypään arvoon mitataan 10 prosentin muutoksena markkinahinnassa tilinpäätöshetkellä avoinna oleville sähköjohdannaissopimuksille. Sähkön markkinahinnan 10 prosentin nousu/lasku vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja 8,6 miljoonaa euroa positiivisesti / 8,6 miljoonaa euroa negatiivisesti. Käyttövarmuuden hallinta Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 43,5 (43,6) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 0,8 (2,6) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 44,3 (46,2) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 32,8 (35,3) terawattituntia, mikä oli 74,0 (76,5) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 31,9 (32,7) terawattituntia, mikä oli 73,4 (75,0) prosenttia Suomen kulutuksesta. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-kesäkuussa 7,5 (8,9) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,2 (0,1) terawattituntia. Verkon huoltotöistä johtuen tarkasteluvälillä maiden välinen siirtokapasiteetti on ollut osittain rajoitettuna lyhyitä hetkiä. Sähköä vietiin Viroon tammi-kesäkuussa 0,6 (2,4) terawattituntia. Maiden välinen siirtokapasiteetti oli osittain rajoitettuna 5. - 10.6., jolloin oli EstLink1 yhteyden vuosihuolto. Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-kesäkuussa 3,0 (3,0) terawattituntia. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen oli katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta muutamia lyhyitä ajanjaksoja, jolloin sähkön siirto oli rajoitettua Venäjän puoleisten huoltotöiden takia. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pienehköä edellisvuosien tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnin osalta on kuitenkin suurta. Sähkön siirtokapasiteetti Suomesta Venäjälle on ollut katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta 4. - 30.6. välistä ajanjaksoa, jolloin Venäjällä tehtiin huoltotöitä. Talvi 2016 - 2017 oli leuto, mikä vähensi sähköntarvetta. Tammikuun alun lyhyen kylmän jakson aikana saavutettiin 5.1.2017 talven sähkön kulutushuippu. Kulutusta oli enimmillään 14 273 MWh/h. Kotimainen sähkön tuotanto oli tällöin 9 963 MWh/h ja nettotuontia oli 4 309 MWh/h. Talven 2016 - 2017 ennätyskulutuksessa jäätiin talven 2015-2016 kulutushuipusta, joka oli 15 105 MWh/h. Tarkastelujakson aikana kantaverkossa ei ollut merkittäviä, vaikutukseltaan laaja-alaisia häiriöitä. Maiden välisillä tasasähköyhteyksillä oli poikkeuksellisen vähän häiriöitä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ja ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voima (TVO) ovat aloittaneet valmistelut Eurajoelle rakennettavan Olkiluoto 3:n (OL3) liittämisestä kantaverkkoon. Laitostoimittajan aikataulun mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa vuoden 2018 lopulla. Liittäminen vaatii erityisjärjestelyitä, koska OL3 on valmistuessaan merkittävästi suurempi kuin aiemmat sähköntuotantoyksiköt. Fingrid ja TVO ovat nyt sopineet Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan käytännön toteuttamisesta, jolla laitosyksikkö voidaan liittää sähköjärjestelmään.
Sähkömarkkinoiden kehittäminen Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 29,28 (23,97) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 31,92 (30,32) euroa megawattitunnilta. Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatuotot tammi-kesäkuussa olivat 20,9 (59,8) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottojen merkittävään vähenemiseen vaikutti Suomen ja Ruotsin välisen aluehintaeron pieneneminen. Tämä oli osin seurausta pohjoismaisen vesitilanteen heikkenemisestä ja kivihiilen hinnan vahvistumisesta seuranneesta pohjoismaisen hintatason noususta. Suomen ja Ruotsin välisten siirtoyhteyksien luotettava toiminta sekä Ruotsin ja Liettuan välisen NordBalt-siirtoyhteyden parantunut käytettävyys vähensivät osaltaan aluehintaeroa. Fingrid julkaisi huhtikuussa sähkömarkkinoiden kehittämistä koskevan tiekartan. "Johtokatu - Tiekartta vihreään sähköjärjestelmään" herätti laajalti keskustelua ja positiivista sidosryhmäpalautetta. Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen sähkömarkkinoiden taseselvitys otettiin käyttöön toukokuun alussa. Yhteinen taseselvitys tehostaa sähkömarkkinoita yli kansallisten markkinarajojen ja on askel kohti pohjoismaisten sähkömarkkinoiden syvempää integraatiota. Taseselvityksen laatii kantaverkkoyhtiöiden yhteisomisteinen, Suomessa toimiva palveluyhtiö eSett Oy. Fingrid avasi ensimmäisenä eurooppalaisena kantaverkkoyhtiönä avoimen datan palvelun, jonka kautta jaetaan kootusti tietoa Suomen sähköjärjestelmästä ja sähkömarkkinoista. Ulkopuolisilla toimijoilla on avoimen datan tietojen avulla mahdollista kehittää uusia palveluita ja sovelluksia.
* Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty tulososion taulukoissa.
Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 1,6 (2,3) miljoonaa euroa. Valtaosa vastakauppakustannuksista syntyi Inkoo – Espoo 400 kV voimajohdon keskeytysten yhteydessä huhtikuussa. Vastakaupalla turvattiin lounaisen Suomen sähkön käyttövarmuus.
Siirtokapasiteetin varmistaminen Kantaverkon vanhimman osan, Rautarouvan uusiminen Forssasta Lietoon ja Yllikkälästä Korialle etenee suunnitellusti. Forssa – Lieto hankkeen kokonaiskustannus on 28 miljoonaa euroa ja Yllikkälä - Koria hankkeen 14 miljoonaa euroa. Myös Keski-Suomen läpi kulkevan voimajohdon, Metsälinjan yksityiskohtainen suunnittelu on käynnistynyt. Olkiluodon vanhentunut ja käyttövarmuudeltaan riittämätön 400 kilovoltin kytkinlaitos uusitaan Eurajoella. Olkiluodon sähköasema on yksi kantaverkon tärkeimpiä solmukohtia, johon liittyy kolme ydinvoimalaitosta. Hankintasopimuksen arvo on noin 9,4 miljoonaa euroa. Myös Inkoon 400 kilovoltin sähköaseman uusimisesta on tehty hankintapäätös, jonka arvo on noin 9,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 aikana on tehty lisäksi viisi muuta hankintapäätöstä, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 15 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan vuonna 2017 aikana käynnissä on yhteensä 15 sähköasemahanketta ja 17 kpl voimajohtohanketta tai johtojärjestelyä. Sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapidon sekä toisiolaitteiden perus- ja erikoiskunnossapidon kolmivuotisten sopimusten kilpailutus on käynnistynyt. Uudet sopimuskaudet alkavat vuoden 2018 alussa. Sopimusten yhteenlaskettu arvo on noin 28 miljoonaa euroa.
Häiriöitä ja vikoja on kantaverkossa esiintynyt hyvin vähän. Ruotsin ja Viron välisten HVDC-tasasähköyhteyksien luotettavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi käynnistetyt toimenpiteet ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia alkuvuodesta 2017. Ruotsin Fenno-Skan -yhteyksien käytettävyys on ollut sata prosenttia ja Viron EstLink yhteyksillä on tapahtunut kolme lyhyttä häiriökeskeytystä. Fingrid julkaisi kesäkuussa luonnoksen kantaverkon kehittämissuunnitelmasta vuosille 2017 - 2027. Luonnos perustuu asiakkaiden kanssa yhteistyössä laadittuihin alueellisiin verkkosuunnitelmiin. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös Itämeren alueen kehittämissuunnitelma sekä koko Euroopan laajuinen kymmenvuotinen verkkosuunnitelma. Fingridin sidosryhmillä on mahdollisuus antaa palautetta ja kommentoida luonnosta 8.9.2017 saakka. Suomen ja Ruotsin välille rakennettavan kolmannen vaihtosähköyhteyden suunnittelu on käynnistynyt. Fingrid on hakenut hankkeelle Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin tukemana EU:n myöntämää Project of Common Interest (PCI) -statusta. Status voidaan myöntää hankkeelle, joka on oleellinen EU:n energian sisämarkkinoille ja EU:n energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle. PCI-hankkeiksi valitut projektit voivat muun muassa hyötyä nopeutetusta lupakäsittelystä ja ovat oikeutettuja myöhemmin hakemaan Euroopan Unionilta taloudellista tukea hankkeelle. Fingrissä on käynnistetty myös voimajohdon rakentamiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Fingrid sai vastuullisesta toiminnastaan positiivista palautetta, kun YVA ry myönsi yhtiölle vuosittain jaettavan Hyvä YVA –palkinnon Hanhikivi 1 –ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon liittämiseen tarvittavien voimajohtojen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Henkilöstö Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 347 (332), joista vakituisessa työsuhteessa oli 296 (284). Henkilöstön palkkakulut olivat 12,1 (11,5) miljoonaa euroa eli 3,7 (3,9) prosenttia liikevaihdosta.
Fingrid sijoittui toiseksi Suomen innostavimmat työpaikat 2017 –mittauksessa. Henkilöstön tyytyväisyys näkyy myös pieninä sairauspoissaoloina: tammi-kesäkuussa henkilöstön sairauspoissaoloprosentti oli 1 (1) prosenttia. Muut asiat Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.5.2017 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2016 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsi Fingrid Oyj:n hallituksen toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juhani Järvi. Muita hallituksen jäseniä ovat Juha Majanen (varapuheenjohtaja), Anu Hämäläinen, Sanna Syri ja Esko Torsti.
Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa hallituksen esityksen mukaisesti. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt Fingrid on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen Verohallinnon pullonkaulatuottojen käsittelyä koskevasta tuloverotuksen ennakkoratkaisusta. Valituksella ja sen ratkaisulla ei ole vaikutusta Fingridin tulokseen. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys Fingrid-konsernin tilikauden 2017 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan jonkin verran paranevan edellisvuodesta. Vuoden 2017 kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2017 pyritään saavuttamaan sääntelymallin sallima tulos. Tämänhetkisen arvion perusteella näyttää siltä, että vuosi on jäämässä hieman alijäämäiseksi. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat Pohjoismaissa lämpötilavaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|