Kesla Oyj - Johdon osavuotinen selvitys

KESLA OYJ JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS 23.4.2014 klo 9.00

Konsernin liikevaihto kasvoi selvityskaudella lievästi vuoden 2013 vastaavaan
ajankohtaan nähden. 



KESLA OYJ  JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS 23.4.2014 klo 9.00



KESLA OYJ:N JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS 1.1.-23.4.2014



Konsernin liikevaihto kasvoi selvityskaudella lievästi vuoden 2013 vastaavaan
ajankohtaan nähden. Häiriöt Venäjän kaupassa heikensivät liikevaihdon kasvua
tavoitteisiin nähden. Tilauskanta kehittyi suotuisasti. 



Vertailukautena tarkoitetaan tässä tiedotteessa vuoden 2013 ensimmäistä
vuosineljännestä, ellei toisin mainita. 



Tammi-maaliskuu 2014 lyhyesti ja tulevaisuuden näkymät:



-    konsernin liikevaihto kasvoi5,1 %vertailukaudesta ja oli 11,3 miljoonaa
euroa (1-3/2013 10,7 miljoonaa euroa) 

-    konsernin liikevoittolaski hiemanvertailukaudesta ja oli 380 tuhatta euroa
voitollinen (414 tuhatta euroa) 

-    liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli 459 tuhatta euroa negatiivinen
(274 tuhatta euroa positiivinen) 

-    osakekohtainen tulos oli 0,07 euroa (0,07 euroa)

-    konsernin omavaraisuusaste oli vuosineljänneksen lopussa 34,8 %
(31.12.2013 37,3 %) 

-    konsernin tilauskanta oli ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 11,2
miljoonaa euroa (31.3.2013 8,9 miljoonaa euroa). 

-    Näkymät: Euroopan rahoituskriisin ja heikon talouskasvun jatkuminen
painavat Keslan liiketoimintaympäristöä myös vuonna 2014. Alkavan tilauskannan
sekä liiketoimintoihin tehtyjen kehitystoimenpiteiden myötä Keslan liikevaihdon
ja liikevoiton odotetaan vuonna 2014 kehittyvän kuitenkin suotuisasti ja
ylittävän vuoden 2013 tason. 



Toimintaympäristö



Euroopan taloudellisen toimintaympäristön heikkous jatkui selvityskaudella
vaikuttaen myös Keslan toimintaympäristöön. Positiivista selvityskaudella oli
Euroopan metsäteollisuuden, saha- ja selluteollisuuden, positiivisena jatkunut
kysyntätilanne, joka tuki metsäkoneiden ja -laitteiden peruskysyntää kauden
aikana. Negatiivista oli puolestaan Venäjän investointituotemarkkinoiden
häiriintyminen. 



Liikevaihto



Kesla -konsernin liikevaihto kasvoi 5,1 % vuoden 2014 ensimmäisellä
vuosineljänneksellä vertailukauteen nähden ollen 11,3 miljoonaa euroa (1-3/2013
10,7 miljoonaa euroa). Metsäkoneet-liiketoiminnan ulkoinen myynti kasvoi 9,9 %,
mutta konepajajärjestelmien ulkoinen myynti puolestaan laski 16,4 %
vertailukauteen nähden. 



Keslan kotimaan myynti laski ensimmäisellä vuosineljänneksellä vertailukauteen
nähden 13,9 % ollen 4,3 miljoonaa euroa (5,0 miljoonaa euroa). Keslan
vientimyynti puolestaan kasvoi 21,8 % vertailukauteen nähden ollen 6,9
miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin liikevaihdosta
oli 61,6 % (53,1 %). Vientitoiminnan osuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 68,8 %
(64,1 %). 



Metsäkoneryhmän liikevaihdon positiiviseen kehitykseen vaikuttivat
metsäteollisuuden hyvä kysyntätilanne sekä konsernissa tehdyt aktiiviset
tuotekehitys- ja markkinointipanostukset. Metsäkoneryhmän liikevaihdon kasvua
tavoitteisiin nähden heikensi maalis-huhtikuussa häiriintynyt Venäjän kauppa
asiakkaiden siirtäessä hankintapäätöksiään ruplan eurokurssin heikentymisen
seurauksena. Konepajajärjestelmien liikevaihdon kehitystä heikensi suomalaisten
investointituotteiden heikko kysyntä Euroopassa sekä suomalaisen
konepajateollisuuden rakennemuutos. 



Tulos



Kesla -konsernin liikevoitto laski ensimmäisellä vuosineljänneksellä lievästi
vertailukauteen nähden. Vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoitto
oli 380 tuhatta euroa voitollinen (1-3/2013 414 tuhatta euroa) ja tulos ennen
veroja 307 tuhatta euroa voitollinen (315 tuhatta euroa). 



Metsäkoneryhmän tulos ennen veroja parani vertailukauteen nähden ollen 277
tuhatta euroa (1-3/2013 251 tuhatta euroa). Konepajajärjestelmien tulos
puolestaan heikkeni vertailukauteen nähden ollen 46 tuhatta euroa (1-3/2013 109
tuhatta euroa). 



Molempien liiketoiminta-alueiden tulosta painoi ensimmäisellä
vuosineljänneksellä liiketoimintavolyymien jääminen alle konsernin rakenne- ja
kapasiteettitason. Metsäkoneryhmän tulosta vertailukauteen nähden paransi
liikevaihdon positiivinen kehittyminen sekä konsernissa tehdyt
kehitystoimenpiteet tuloksen jäädessä kuitenkin edelleen ei-tyydyttäväksi.
Metsäkoneryhmän tuotteiden hintakilpailu erityisesti Euroopan markkinoilla
voimistui kone- ja laitetarjonnan ylittäessä asiakaskysynnän. Keslalla on
käynnissä merkittäviä kehitys- ja investointihankkeita, joilla osaltaan tuetaan
Keslan liiketoimintojen positiivista kehitystä hankkeiden kustannusten
kirjautuessa kuitenkin etupainotteisesti ja painaen siten osaltaan vuoden 2014
ensimmäisen vuosineljänneksen tulosta. 



Konepajajärjestelmien tuloksen heikkeneminen johtui liikevaihdon selvästä
laskusta, jota ei pystytty kompensoimaan tehdyillä sopeutustoimenpiteillä.
Liikevaihdon lasku heijastelee suomalaisen konepajateollisuuden rakennemuutosta
mm. Suomen kilpailukyvyn heikkenemisen kautta. Tuloskehitys pyritään kääntämään
positiiviseksi asiakashallinnan kautta haettavalla volyymin kehityksellä sekä
toimintoihin liittyvillä kehitystoimenpiteillä. 



Investoinnit ja kehitys



Kesla -konsernin investoinnit kasvoivat vuoden 2014 ensimmäisellä
vuosineljänneksellä vertailukauteen nähden ollen yhteensä 457 tuhatta euroa
(1-3/2013 277 tuhatta euroa). Investoinnit liittyivät tammikuussa 2012
käynnistettyyn Kesla 2015 ‑kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on Kesla
-konsernin liiketoimintojen, tuotteiden ja rakenteiden kokonaisvaltainen
kehittäminen kannattavan kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edelleen
kehittämiseksi. Merkittävin yksittäinen investointi oli Joensuun tehtaan uuden
pintakäsittelylinjan käyttöönotto vuoden 2013 lopussa linjan sisäänajon
jatkuessa vielä selvityskauden aikana. Muut kone-, laite- ja
järjestelmäinvestoinnit kohdistuivat konsernin valmistustoimintojen
tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden kehittämiseen. Vuoden 2014
kokonaisinvestoinnit tulevat alittamaan selvästi vuoden 2013 tason. 



Tuotekehitys



Kesla jatkoi selvityskaudella panostuksia tuotteistonsa kansainvälisen
kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Myös tuotteiden
valmistettavuutta kehitettiin tuottavuuden ja laadun näkökulmasta. Aikaisempien
vuosien mukaisesti Kesla tulee esittelemään tuoteuudistuksia ja -uutuuksia
kuluvan vuoden metsä- ja kuljetusalan näyttelyissä sekä kotimaassa että
ulkomailla. 



Markkinointi ja tytäryhtiöt



Kesla jatkoi selvityskaudella panostuksia myynti-, markkinointi- sekä
jälkimarkkinointitoimintojen edelleen kehittämiseksi sekä kotimaassa että
viennissä mm. Saksan tytäryhtiönsä kautta. 



Kesla on päättänyt käynnistää Pietarissa sijaitsevan tytäryhtiönsä ooo Keslan
purkamiseen johtavat toimenpiteet. Tytäryhtiö perustettiin vuonna 2006 ja sen
operatiivinen toiminta ajettiin alas vuoden 2009 finanssikriisin myötä.
Vuodesta 2009 alkaen Kesla on hoitanut Venäjän myynti- ja huoltoverkoston
kehittämisen ja tuen Suomesta käsin. Venäjä on tehdystä päätöksestä huolimatta
Keslalle merkittävä vientimaa tarjoten myös globaalisti katsoen edelleen yhden
merkittävimmistä tulevaisuuden kasvupotentiaaleista Keslan tuotteille. 



Tase ja rahoitus



Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen päättävän taseen loppusumma oli 37,0
miljoonaa euroa (31.12.2013 31,0 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa vuoden
vaihteeseen nähden kasvatti konsernin liiketoiminnan kehittämisen kautta
kasvanut käyttöpääoman tarve, Venäjän toimitusten siirtymiset sekä Kesla 2015
-hankkeen investoinnit. 



Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät selvityskaudella hyvinä.
Rahalaitoslainojen määrä kasvoi vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana
nettomääräisesti 1,9 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana 459 tuhatta euroa negatiivinen (1-3/2013 274 tuhatta
euroa positiivinen). 



Ensimmäisen vuosineljänneksen lopun omavaraisuusaste oli 34,8 % (31.12.2013
37,3 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli ensimmäisen neljänneksen
päätteeksi 125,0 % (31.12.2013 109,3 %). Molempiin tunnuslukuihin vaikutti
negatiivisesti sitoutuneen käyttöpääoman kasvu sekä käynnissä oleva
investointiohjelma. 



Henkilöstö



Kesla -konsernin palveluksessa oli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana
keskimäärin 305 henkilöä (1-3/2013 281 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli
vuosineljänneksen päättyessä 306 henkilöä (31.12.2013 298 henkilöä).
Yksittäisiä rekrytointeja tehtiin tuotantoon tukemaan liikevaihdon kasvua sekä
jälkimarkkinointiin vahvistamaan tuotetukea jälleenmyyjiin ja asiakkaisiin
päin. 



Riskit ja epävarmuustekijät



Keslan merkittävimmät operatiiviset ja strategiset riskit ja epävarmuustekijät
liittyvät mahdollisiin liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai
pitkäkestoisiin, ennustamattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanimuutoksiin sekä
Keslan toimintojen ja tuotteiden kansainväliseen kilpailukykyyn, omaisuuseriin
ja henkilöstöön liittyviin riskeihin. 



Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät
kansainvälisen talouskasvun kehitykseen, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen sekä
yksittäisenä merkittävänä markkina-alueena Venäjän talous-poliittisen tilanteen
kehittymiseen. Häiriöt kansainvälisessä talouskasvussa tai rahoitusmarkkinoilla
voivat johtaa investointituotteiden kysynnän heikkenemiseen nykyisestään.
Venäjän talous-poliittisen häiriön mahdollinen jatkuminen heikentää lyhyellä
aikajänteellä investointituotteiden vientiä Keslallekin tärkeille Venäjän
markkinoille. Epävarmuustekijöiden mahdollisella toteutumisella on negatiiviset
vaikutukset Keslan kykyyn ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa.
Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat Keslan rahoituksellisia
riskejä rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa sekä kasvattaisivat
potentiaalisiin asiakasluottotappioihin liittyvää riskiä. 



Kesla pyrkii ennaltaehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden
vaikutusta konsernin liiketoimintoihin hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia
yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaratkaisuja eri muodoissaan. Konsernin
asiakkuuksien laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman myötä pienentävät
konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkuuden
kysynnänvaihteluista. Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään
tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla
sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä pienennetään
aktiivisella kassavirran ohjaamisella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla
sekä rahoitustarpeiden hyvällä ennakoinnilla. Riskeistä ja niihin
varautumisesta löytyy enemmän tietoa vuoden 2013 vuosikertomuksesta sivuilta 9
ja 10. 



Lähiajan näkymät



Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristöä leimaa edelleen Euroopan
rahoituskriisin jatkuminen sekä talouskasvun heikkouden ylläpitämä
investointien mataluus Euroopassa. Positiiviset odotukset kohdistuvat Euroopan
metsäteollisuuden positiivisen suhdanteen jatkumiseen, metsäenergian käytön
kasvun jatkumiseen sekä kasvavaan kierrätysliiketoimintaan Euroopassa.
Konepajajärjestelmien odotukset vuodelle 2014 ovat vaimeat toimialan ollessa
Suomessa rakennemuutoksen alla. 



Vallitsevassa liiketoimintaympäristössä Kesla pyrkii molempien
liiketoiminta-alueidensa omilla tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteillään
tukemaan tuotteidensa ja palvelujensa suotuisaa kysyntää mahdollistaen
vähintään kohtuullisen liiketoimintavolyymin ja -kannattavuuden
lähitulevaisuudessa. 



Keslan tilauskanta oli vuoden ensimmäisen neljänneksen lopussa vertailukautta
korkeammalla tasolla ollen 11,2 miljoonaa euroa (31.3.2013 8,9 miljoonaa
euroa). 



Euroopan rahoituskriisin ja heikon talouskasvun jatkuminen painavat Keslan
liiketoimintaympäristöä myös vuonna 2014. Alkavan tilauskannan sekä
liiketoimintoihin tehtyjen kehitystoimenpiteiden myötä Keslan liikevaihdon ja
liikevoiton odotetaan vuonna 2014 kehittyvän kuitenkin suotuisasti ja ylittävän
vuoden 2013 tason. 



Yhtiökokouksen päätökset



Keslan yhtiökokous hyväksyi 27.2.2014 hallituksen esityksen, jonka mukaisesti
vuodelta 2013 maksettiin osinkoa 0,10 euroa/osake, yhteensä 337 tuhatta euroa
(vuodelta 2012 0,03 euroa/osake). Hallituksen jäseniksi valittiin Harri Forss,
Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist, Ritva Toivonen ja uutena jäsenenä John
Lahtinen. Tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, jonka vastuullisena
tilintarkastajana toimii KHT-tilintarkastaja Ulla Nykky. Välittömästi
yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa
hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Veli-Matti Kärkkäinen ja
varapuheenjohtajaksi Roger Nyqvist. 



Yhtiön vuosineljännesten liikevaihdot ja tulokset ennen veroja (1000 EUR)



                 Liikevaihto     Tulos ennen veroja
                   2014    2013      2014      2013
Tammi-Maaliskuu  11 267  10 721       307       315
Huhti-Kesäkuu            10 962                 144
Heinä-Syyskuu             8 890                 -90
Loka-Joulukuu            14 293                 626
Yhteensä         11 267  44 866       307       994





Keslan osavuosikatsaus ajalta 1.1. - 30.6.2014 julkaistaan 5.8.2014 klo 9.00.



Joensuu 23.4.2014



KESLA OYJ



Jari Nevalainen

toimitusjohtaja



LISÄTIETOJA:



Toimitusjohtaja Jari Nevalainen, 040 - 830 7750



JAKELU:

NASDAQ OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.kesla.com





Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen
erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun
tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja
metsäperävaunut, puutavara-, metsäkone- ja kierrätysnosturit, harvesteri- ja
energiakourat sekä hakkurit. Kesla on tytäryhtiönsä kautta myös merkittävä
konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle.
Konsernin liikevaihto oli vuonna 2013 44,9 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän
liikevaihdosta viennin osuus oli 70,1 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on
tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä
myyntiyhtiöt Pietarissa ja Sinzheimissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on noin
300 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.