2011-11-09 08:08:53 CET
2011-11-09 08:09:53 CET
REGULATED INFORMATION
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2011
Pörssitiedote
9.11.2011
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2011
Vakaa taloudellinen tulos tuotannon haasteista huolimatta
Keskeiset tapahtumat
Heinä-lokakuu 2011
* Nikkelin tuotanto 3 153 tonnia; rikkivetykehittimien ongelmat haittasivat
tuotantoa
* Liikevaihto 60,6 miljoonaa euroa
* Liikevoitto 5,5 miljoonaa euroa
Tammi-syyskuu 2011
* Nikkelin tuotanto 11 319 tonnia, kasvua 73% verrattuna tammi-syyskuuhun 2010
* Liikevaihto164,7 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 91,9 miljoonaa euroa)
* Liikevoitto 16,0 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 11,1 miljoonaa euroa)
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
* Koko vuoden 2011 tuotantotavoite muutettiin vähintään 16 000 tonniksi
nikkeliä 7.10.2011 annetulla tuotantopäivityksellä
* Metallien talteenottolaitoksen molemmat tuotantolinjat käynnissä lokakuun
puolivälistä saakka; tuotanto etenee tuotantotavoitteen mukaisella tasolla
* Epävarman ja volatiilin markkinatilanteen ja nikkelin hinnan laskun vuoksi
lyhyen aikavälin painopiste siirretty tuotannon maksimoinnista
kannattavuuden optimointiin
* Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä luopuu yhtiön päivittäisistä
johtotehtävistä seuraavien kuukausien aikana, mutta aikoo jatkaa yhtiön
hallituksen jäsenenä ja säilyttää nykyiset osakeomistuksensa yhtiössä;
Talvivaaran hallitus on käynnistänyt uuden toimitusjohtajan hakuprosessin
* 100 miljoonan euron luottolimiitin muutossopimus allekirjoitettiin
lokakuussa; luottolimiitin enimmäismäärä nostettiin 130 miljoonaan euroon ja
maturiteettia jatkettiin vuodella kesäkuuhun 2014
Tunnusluvut
---------------------------------------------------------------------
Milj. Euroa Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Vuosi
2011 2010 2011 2010 2010
---------------------------------------------------------------------
Liikevaihto 60,6 45,1 164,7 91,9 152,2
---------------------------------------------------------------------
Liikevoitto (tappio) 5,5 10,9 16,0 11,1 25,5
---------------------------------------------------------------------
% liikevaihdosta 9,1% 24,2% 9,7% 12,1% 16,7%
---------------------------------------------------------------------
Kauden voitto (tappio) -3,4 5,1 -8,9 -6,9 -7,7
---------------------------------------------------------------------
Osakekohtainen tulos, EUR -0,02 0,01 -0,05 -0,03 -0,04
---------------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste 28,7% 40,1% 28,7% 40,1% 31,7%
---------------------------------------------------------------------
Korolliset nettovelat 410,2 263,4 410,2 263,4 315,0
---------------------------------------------------------------------
Velkaantumisaste 128,1% 66,8% 128,1% 66,8% 81,7%
---------------------------------------------------------------------
Investoinnit 22,0 36,9 57,6 92,2 115,7
---------------------------------------------------------------------
Rahavarat 38,6 6,0 38,6 6,0 165,6
---------------------------------------------------------------------
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 446 370 446 370 389
---------------------------------------------------------------------
Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia.
Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Kuten viimeisessä tuotantopäivityksessämme
kerroimme, metallien talteenottolaitoksella oli vuoden kolmannella
neljänneksellä edelleen käyttövarmuus- ja käytettävyysongelmia. Tuotanto kärsi
erityisesti rikkivetykehittimien kriittisten varaosien puutteesta, jonka
seurauksena rikkivetykehittimien kapasiteettiin suhteutettu käyttöaste oli
kuluneella vuosineljänneksellä vain noin 35%. Molemmat rikkivetykehittimet ovat
olleet käynnissä lokakuun puolivälistä lähtien, mutta uusien ongelmien
välttämiseksi aiomme edelleen pitää niiden käyttöasteen täyden kapasiteetin
alapuolella kunnes riittävä määrä tarvittavia varaosia on saatu varastoon.
Arvioimme, että kriittisten varaosien varastotaso on saatu riittäväksi vuoden
loppuun mennessä. Vaikka olemme tietenkin pettyneitä edelleen jatkuviin
tuotannon rajoituksiin, olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että olemme jo
osoittaneet kaikkien prosessien toimivan suunniteltujen kapasiteettien tasolla.
Tuotannon ongelmista huolimatta saavutimme melko hyvän taloudellisen tuloksen
kolmannella neljänneksellä. Liikevaihdon huomattavaa kasvua edelliseen
vuosineljännekseen verrattuna edesauttoi toisen neljänneksen lopulla kertyneiden
nikkelivarastojen purku. Saavutimme katsauskaudella myös 5,5 miljoonan euron
liikevoiton. Rahoitusasemaamme olemme vahvistaneet allekirjoittamalla
muutossopimuksen, jolla luottolimiittimme on kasvatettu 130 miljoonaan euroon.
Olemme myös perustaneet enimmillään 100 miljoonan euron yritystodistusohjelman.
Kolmannen vuosineljänneksen aikana volatiliteetti rahoitus- ja raaka-
ainemarkkinoilla oli suurta ja markkinatilanne haasteellinen. Vuosineljänneksen
lopussa nikkelin hinta oli vuoden alimmalla tasollaan noin 17 500 US dollarissa
tonnilta. Vaikka luottamus markkinoilla on viime viikkojen aikana hiukan
vahvistunut, olemme vastanneet sekä markkinoiden että oman tuotantotasomme
asettamiin haasteisiin ja päivittäneet oman lyhyen tähtäimen
toimintasuunnitelmamme. Keskitymme tällä hetkellä kannattavuuden optimointiin
tuotannon maksimoimisen sijaan. Olemme jo siirtäneet osan suunnitelluista
investoinneista vuodelle 2012 ja optimoineet toimintaamme siten, että säästämme
myös loppuvuoden käyttökustannuksissa.
Olemme edelleen mitä suurimmassa määrin sitoutuneita tuotantomme ylösajon
menestyksekkääseen loppuun saattamiseen. Kaikkien osaprosessien kapasiteetin on
jo osoitettu riittävän täysimääräiseen tuotantoon, mutta tuotannon optimoinnissa
ja vankan johtamisjärjestelmän täytäntöönpanossa riittää vielä työtä. Selvää
parannusta henkilöstön työmoraalissa ja asenteissa on kuitenkin jo nyt
nähtävissä, ja voinkin vilpittömästi kiittää työntekijöitämme heidän
ponnisteluistaan kaikkein akuuteimpien tuotanto-ongelmien ratkaisemisessa viime
kuukausien aikana.
Osana Talvivaaran muutosprosessia projektista tuotantolaitokseksi olen päättänyt
luopua yhtiön päivittäisistä johtotehtävistä ja keskittyä jatkossa strategiamme
kehittämiseen yhtiön hallituksen jäsenenä. Aion myös säilyttää nykyiset
osakeomistukseni Yhtiössä. Talvivaaralla on kokenut ja kykenevä johtoryhmä, joka
luotsaa yhtiötä eteenpäin, ja olemme myös aloittaneet uuden toimitusjohtajan
hakuprosessin."
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, talous- ja rahoitusjohtaja
Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 9.11.2011 alkaen klo 14.00.
Yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous tammi-syyskuun 2011
osavuosikatsauksesta pidetään 9.11.2011 alkaen klo 14.00. Tilaisuus on
englanninkielinen.
Internetlähetystä voi seurata osoitteessa:
http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2011_1109_Q3/
Johdolle voi esittää kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen:
Suomi: (09) 2313 9201
Iso-Britannia: +44 (0)20 7162 0077
Yhdysvallat: +1 334 323 6201
Tunnus: 891450
Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa Talvivaaran www-osoitteesta pian
tilaisuuden jälkeen.
Taloudellinen katsaus
Heinä-syyskuu 2011
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran heinä-syyskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk
Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 60,6 miljoonaa euroa
(Q3 2010: 45,1 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi 61,0% huhti-kesäkuusta.
Kasvuun vaikutti pääasiassa huomattavien nikkeli- ja kobolttitoimitusten
lykkääntyminen huhti-kesäkuulta heinä-syyskuulle. Lykkääntymisen aiheutti
Norilsk Nickel Harjavallan tehtaan huoltoseisakki toisella vuosineljänneksellä.
Katsauskauden aikana nikkeliä toimitettiin yhteensä 4 586 tonnia, kobolttia 126
tonnia ja sinkkiä 8 848 tonnia.
Lopputuotteiden ja keskeneräisen tuotannon varastojen muutos oli 2,6 miljoonaa
euroa (Q3 2010: 20,9 miljoonaa euroa). Varastojen aiempaa pienempään muutokseen
katsauskaudella oli syynä edellisen neljänneksen lopun epätavallisen suurten
nikkeli- ja kobolttituotevarastojen palautuminen normaalitasolle. Materiaali- ja
palvelukulut olivat yhteensä 29,1 miljoonaa euroa (Q3 2010: 26,9 miljoonaa
euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat 12,3 miljoonaa euroa (Q3 2010: 11,0
miljoonaa euroa). Kulut olivat hieman edellistä vuosineljännestä alemmalla
tasolla, mikä heijasteli alhaisempaa tuotannon tasoa. Toisaalta kustannustasoa
nostivat kohonneet kunnossapitokustannukset, jotka aiheutuivat
rikkivetykehittimien parannus- ja kunnossapitotöistä sekä primäärikasan purkuun
rakennetun laitteiston parannustöistä.
Heinä-syyskuun liikevoitto oli 5,5 miljoonaa euroa (Q3 2010: liikevoitto 10,9
miljoonaa euroa). Katsauskauden
tappio oli 3,4 miljoonaa euroa (Q3 2010: voitto 5,1 miljoonaa euroa).
Tase ja rahoitus
Vuosineljänneksen investoinnit olivat 22,0 miljoonaa euroa (Q3 2010: 36,9
miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät
lähinnä sekundäärikasan pohjarakenteiden ja kipsisakka-altaan rakentamiseen sekä
sinkkituotteen kuivaamiseen tarkoitettujen painesuodattimien hankintaan.
Syyskuussa Suomen valtio lunasti Talvivaara-Murtomäki rautatien
kokonaisuudessaan ja maksoi Talvivaara Infrastructure Oy:lle radan
rakentamisesta aiheutuneet kustannukset. Kokonaiskorvaus oli 40 miljoonaa euroa
(ALV 0%), josta 20 miljoonaa euroa oli maksettu kesäkuussa 2010 ja loput 20
miljoonaa euroa maksettiin syyskuussa 2011. Lunastuksen yhteydessä radasta tuli
Suomen valtion omaisuutta ja osa valtion rautatieverkostoa. Valtion korvauksen
saatuaan Talvivaara maksoi takaisin 18,7 miljoonan euron pankkilainan ja 4,2
miljoonan korkotukilainan, joilla oli rahoitettu radan rakennuskustannukset.
Syyskuussa Talvivaara allekirjoitti myös laskusaatavien rahoitussopimukset,
joiden yhteenlaskettu luottoraja on 100 miljoonaa euroa.
Elokuussa Talvivaara perusti Nordea Pankin, Sampo Pankin ja Svenska
Handelsbankenin kanssa enimmillään 100 miljoonan euron yritystodistusohjelman.
30.9.2011 Yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja yritystodistuksia 10 miljoonan
euron nimellisarvosta.
Tammi-syyskuu 2011
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran tammi-syyskuun 2011 liikevaihto oli 164,7 miljoonaa euroa (tammi-
kesäkuu 2010: 91,9 miljoonaa
euroa). Yhtiö toimitti asiakkailleen 11 136 tonnia nikkeliä (tammi-kesäkuu
2010: 5 614 tonnia), 24 266 tonnia sinkkiä (tammi-kesäkuu 2010: 14 610 tonnia)
ja 266 tonnia kobolttia (tammi-kesäkuu 2010: 47 tonnia).
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,6 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu
2010: 17,2 miljoonaa euroa) ja koostuivat lähinnä vaurioituneesta poravaunusta
ja muuntajasta saaduista vakuutuskorvauksista, rautatiestä saadusta
myyntivoitosta ja johdannaisten käyvän arvon noususta.
Materiaali- ja palvelukulut olivat tammi-syyskuussa yhteensä 97,3 miljoonaa
euroa (tammi-syyskuu 2010: 68,3 miljoonaa euroa). Kasvu edelliseen vuoteen
verrattuna heijasteli tuotantotason nousua, ja suurimmat kustannustekijät olivat
kulutusosat ja -tarvikkeet, ulkopuoliset palvelut sekä kemikaalit, etenkin
propaani ja lipeä.
Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelmaan
liittyvät, työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut, olivat 19,1
miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 14,4 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui
työntekijöiden määrän kasvusta.
Liiketoiminnan muut kulut olivat 42,6 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 30,2
miljoonaa euroa), josta yli kaksi kolmannesta oli energia- ja
kunnossapitokuluja. Kunnossapitokulujen vaikutus oli erityisen suuri toisella
vuosineljänneksellä huhti-toukokuussa toteutettujen huolto- ja parannusohjelmien
takia.
Liikevoitto oli 16,0 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 11,1 miljoonaa euroa),
joka on 9,7% tarkastelujakson liikevaihdosta.
Tammi-syyskuun rahoitustuotot olivat 1,0 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu
2010: 6,9 miljoonaa euroa). Rahoitustuotot koostuivat pääasiassa pankkitilien
koroista ja valuuttakurssivoitoista. Rahoituskulut olivat 27,8 miljoonaa euroa
(tammi-syyskuu 2010: 27,0 miljoonaa euroa) ja koostuivat pääasiassa lainojen
koroista ja muista lainoihin liittyvistä kuluista. Kuten tämän
osavuosikatsauksen liitetiedossa 6 on tarkemmin kerrottu, Talvivaara on
uudelleenluokitellut Nyrstarin maksaman, Yhdysvaltain dollarimääräisen
ennakkomaksun ei-monetaariseksi velaksi vuoden kolmannesta neljänneksestä
eteenpäin. Tästä uudelleenluokittelusta johtuen rahoitustuotoissa ja -kuluissa
huomioidut valuuttakurssivoitot ja -tappiot ovat vähentyneet.
Uudelleenluokitteluun liittyen Talvivaara on myös takautuvasti oikaissut
relevantit taloudelliset raportointitiedot vuoden 2010 ensimmäisestä
neljänneksestä alkaen.
Yhtiön tappio katsauskaudelta oli 8,9 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010:
tappiota 6,9 miljoonaa euroa).
Yhtiön laaja tulos tammi-syyskuulta 2011 oli 16,3 miljoonaa euroa tappiollinen
(tammi-syyskuu 2010: tappiota 15,4 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy
suojausrahaston arvon pienentyminen suojattujen myyntien toteutumisen takia.
Tase
Tammi-syyskuun investoinnit olivat 57,6 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu
2010: 92,2 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan
pohjarakenteisiin, kipsisakka-altaaseen ja uraanin talteenottolaitokseen.
Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 30.9.2011
yhteensä 751,4 miljoonaa euroa (31.12.2010: 728,2 miljoonaa euroa).
Konsernin vaihto-omaisuus oli 30.9.2011 yhteensä 225,0 miljoonaa euroa
(31.12.2010: 175,4 miljoonaa euroa). Vaihto-omaisuuden lisäys johtui tuotannon
ylösajosta ja sen myötä lisääntyneestä kasatun malmin määrästä. Vaihto-omaisuus
arvostetaan hankintamenoon.
Myyntisaamiset olivat 30.9.2011 47,6 miljoonaa euroa (31.12.2010: 52,4 miljoonaa
euroa). Myyntisaamisten 88% kasvu verrattuna 25,4 miljoonan euron
myyntisaamisiin 30.6.2011 johtui nikkeli- ja kobolttitoimitusten suuresta
määrästä kolmannella vuosineljänneksellä. Tämä puolestaan johtui toisella
vuosineljänneksellä Norilsk Nickel Harjavallan huoltoseisakin vuoksi kasvaneiden
nikkelin ja koboltin tuotevarastojen purusta.
Yhtiön rahavarat olivat 30.9.2011 yhteensä 38,6 miljoonaa euroa (31.12.2010:
165,6 miljoonaa euroa).
Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli syyskuun lopussa
320,2 miljoonaa euroa (31.12.2010: 385,6 miljoonaa euroa). Kesäkuussa Talvivaara
lisäsi omistustaan kaivostoimintaa harjoittavassa tytäryhtiössään Talvivaara
Sotkamo Oy:ssä ostamalla 4% sen osakekannasta Outokumpu Mining Oy:ltä, mikä
kasvatti Talvivaaran omistusosuuden Talvivaara Sotkamo Oy:ssä 80 prosentista 84
prosenttiin. Osakkeiden ostosta johtuen oma pääoma väheni 61,5 miljoonalla
eurolla, kun 60 miljoonan euron hankintahinta ja 1,5 miljoonan euron
transaktiokulut vähennettiin IFRS-standardien mukaisesti omasta pääomasta.
Toisaalta vuonna 2015 erääntyvän 225 miljoonan euron senioristatuksisen
vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan 9,0 miljoonan euron pääomaosuus kirjattiin
katsauskaudella omaan pääomaan.
Vuoden 2011 tammi-syyskuun aikana merkittiin ja maksettiin yhteensä 465 085
uutta osaketta yhtiön 2007A- ja 2007B-optio-oikeuksien sekä vuonna 2015
erääntyvän vaihtovelkakirjalainan perusteella. Osakkeiden merkintähinta on
kirjattu kokonaan omaan pääomaan.
Lainat vähenivät katsauskaudella 480,6 miljoonasta eurosta (31.12.2010) 448,7
miljoonaan euroon (30.9.2011).
Lainoihin kohdistuneita muutoksia olivat vuonna 2015 erääntyvän
vaihtovelkakirjalainan pääomaosuuden määrittely ja kirjaaminen omaan pääomaan,
yritystodistusten liikkeellelasku 10 miljoonan euron nimellisarvosta sekä
rautatien rahoittamiseen nostettujen pankkilainan ja korkotukilainan
takaisinmaksu.
Ennakkomaksut olivat syyskuun lopussa yhteensä 242,1 miljoonaa euroa
(31.12.2010: 259,9 miljoonaa euroa). Ennakkomaksujen muutoksiin tammi-syyskuussa
2011 sisältyy Nyrstarilta saadun ennakkomaksun uudelleenluokittelu ei-
monetaariseksi velaksi, rautatiestä saadun ennakkomaksun tulouttaminen, Cameco
Corporationilta saatu 7,0 miljoonan euron ennakkomaksu uraanin myynti- ja
ostosopimuksesta sekä Nyrstarin ennakkomaksun kuolettaminen toteutuneiden
sinkkitoimitusten suhteessa. Nyrstarin ennakkomaksun uudelleenluokittelu ei-
monetaariseksi velaksi antaa paremman kuvan liiketoimen taloudellisesta
luonteesta, koska ennakkomaksu maksetaan takaisin tuotetoimituksilla eikä siihen
näin ollen sisälly tosiasiallista valuuttakurssiriskiä. Uudelleenluokittelun
vaikutukset laskennallisiin verosaamisiin, omaan pääomaan, saatuihin
ennakkomaksuihin, kauden voittoon tai tappioon sekä osakekohtaiseen tulokseen
relevanteilla raportointikausilla on tarkemmin kuvattu tämän osavuosikatsauksen
liitetiedossa 6. Uudelleenluokittelulla ei ole vaikutusta aiemmin raportoituihin
liiketoiminnan tuloksiin tai rahavirtoihin.
Oma pääoma ja velat olivat syyskuun lopussa yhteensä 1 114,4 miljoonaa euroa
(31.12.2010: 1 214,5 miljoonaa euroa).
Rahoitus
Syyskuussa Talvivaara sai Suomen valtiolta 20 miljoonan euron suuruisen
loppulunastusmaksun Talvivaara-Murtomäki rautatiestä. Lunastuksen jälkeen
Talvivaara maksoi takaisin 18,7 miljoonan euron pankkilainan sekä 4,2 miljoonan
euron korkotukilainan, joilla oli rahoitettu radan rakentamiskustannukset.
Syyskuussa Talvivaara allekirjoitti myös laskusaatavien rahoitussopimukset,
joiden yhteenlaskettu luottoraja on 100 miljoonaa euroa.
Elokuussa Talvivaara aloitti Nordea Pankin, Sampo Pankin ja Svenska
Handelsbankenin kanssa enimmillään 100 miljoonan euron yritystodistusohjelman.
30.9.2011 Yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja yritystodistuksia 10 miljoonan
euron nimellisarvosta.
Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat helmikuussa uraanin myynti- ja
ostosopimuksen. Sopimusehtojen mukaisesti Cameco maksaa Talvivaaralle enintään
60 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria korvauksena uraanin talteenottolaitoksen
rakennuskustannuksista. Talvivaara maksaa investoinnin takaisin
uraanipuolituotteen toimituksilla ensimmäisten sopimusvuosien aikana. Sen
jälkeen kun investointi on maksettu takaisin, Cameco ostaa kaiken Talvivaaran
tuottaman uraanin 31.12.2027 saakka toimitushetken markkinahintoihin perustuvaan
hintaan. 30.9.2011 mennessä Talvivaara oli saanut Camecolta yhteensä 7,0
miljoonaa euroa ennakkomaksuja.
Talvivaaran tammikuussa pidetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi hallituksen
ehdotuksen erityisten oikeuksien
antamisesta 225 miljoonan euron suuruiseen senioristatuksiseen vakuudettomaan
vaihtovelkakirjalainaan liittyen. Laina laskettiin liikkeeseen joulukuussa 2010
ja se erääntyy vuonna 2015. Laina on vaihdettavissa noin 27,0 miljoonaan
Talvivaaran uuteen osakkeeseen. Vaihtovelkakirjan korko on 4,00% ja
kokonaistuotto 6,50%, mikä johtuu 114,5%:n lunastushinnasta lainan erääntyessä.
Valuuttaoptio-ohjelma
Kesäkuussa 2011 Talvivaara aloitti valuuttaoptio-ohjelman, johon sisältyy
dollarimääräisiä optioita kuuden kuukauden aikavälillä heinäkuusta joulukuuhun
2011. Kuukausittainen velvoite on 7,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja suojaus
5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kolmannen neljänneksen lopussa jäljellä
olevalla ohjelmalla suojattu euro/dollari -suhteen vaihteluväli oli
1,2884-1,4900.
Tuotantokatsaus
Rikkivetykehittimissä esiintyneet ongelmat rajoittivat Talvivaaran tuotantoa
heinä-syyskuussa 2011. Rikkivety on välttämätön saostuskemikaali metallien
talteenottoprosessissa, joten kehittimien ennakoimattomilla tuotantoseisokeilla
oli välitön vaikutus heinä-syyskuun tuotantomääriin. Nikkelin tuotanto oli
3 153 tonnia ja sinkin 7 286 tonnia. Nikkelin tuotanto tammi-syyskuussa oli
11 319 tonnia (tammi-syyskuu 2010: 6 550 tonnia) ja sinkin 21 291 tonnia (tammi-
syyskuu 2010: 16092 tonnia).
Metallien talteenotossa painopiste oli heinä-syyskuussa edelleen prosessin
toimintavarmuuden ja käytettävyyden tehostamisessa erityisesti rikkivetytehtaan
osalta. Huhti-kesäkuussa molemmissa rikkivetykehittimissä tehtiin kunnossapito-
ja parannustöitä. Kunnossapitotöiden jälkeen kehittimet toimivat aluksi hyvin,
mutta rikkivedyn tuotantoprosessin ajotapa aiheutti joidenkin lämpövastusten
huomattavasti ennakoitua suurempaa kulumista. Tästä johtuen tiettyjen varaosien
tarve osoittautui ennakoitua suuremmaksi, ja näiden osien varastot puolestaan
riittämättömiksi. Varaosiin tarvittavien erikoisterästen pitkien toimitusaikojen
vuoksi rikkivetykehittimiä ja koko metallien talteenottoprosessia jouduttiin
käyttämään huomattavasti rajoitetulla kapasiteetilla. Rikkivetykehittimien
kokonaiskäyttöaste heinä-syyskuussa oli vain 35 prosenttia.
Kaivososaston toiminta jatkui ilman merkittäviä häiriöitä. Kaivososasto tuotti
3,0 miljoonaa tonnia malmia (Q3 2010: 3,4 milj. tonnia) ja 4,5 miljoonaa tonnia
sivukiveä (Q3 2010: 5,4 milj. tonnia). Primäärikasan purkaminen tehostui
tarkastelujaksolla eikä enää rajoittanut malmintuotantoa, minkä ansiosta
tuotannon painopiste siirtyi enenevässä määrin malmintuotantoon.
Materiaalinkäsittelyssä primäärikasan purkujärjestelmässä aiemmin esiintyneet
käyttöönotto-ongelmat saatiin pääosin ratkaistua kolmannen neljänneksen aikana.
Purkulaitteistoon huhti-kesäkuussa 2011 tehtyjen muutosten ansiosta malmin
syöttö järjestelmään ja prosessin kokonaiskäytettävyys paranivat merkittävästi
heinä-syyskuussa. Primäärikasan purkuun allokoitiin myös lisää Talvivaaran omaa
henkilöstöä ja kalustoa sekä lisää urakoitsijaresursseja. Näiden toimien
ansiosta primäärikasan purkaminen ei enää rajoita uuden malmin kasaamista ja
koko materiaalinkäsittelyprosessi toimii tyydyttävästi. Heinä-syyskuussa malmia
murskattiin ja kasattiin 3,0 miljoonaa tonnia (Q3 2010: 3.4 milj. tonnia) ja
tammi-syyskuussa 7,9 miljoonaa tonnia (Q1-Q3 2010: 10,4 milj. tonnia).
Biokasaliuotus kehittyi heinä-syyskuussa suunnitellusti. Liuos metallien
talteenottoon otettiin pääosin liuotuskasan kolmannesta ja neljännestä lohkosta.
Nikkelin talteenotto noin vuoden tuotantokäytössä olleesta kolmannesta lohkosta
on tänä aikana noussut 65 prosenttiin, ja neljännen lohkon osalta kehitys on
ollut samansuuntaista. Heinä-syyskuussa metallien talteenottolaitokseen pumpatun
liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus on pysynyt tasaisesti 2,0-2,5 grammassa
litraa kohden.
Uusi liuotuskasan ensimmäinen lohko valmistui syyskuussa ja se on yhdessä
sekundäärikasan kanssa otettu tuotantokäyttöön vuoden viimeisen neljänneksen
aikana, minkä ansiosta tuotantomääriä voidaan edelleen kasvattaa. Liukeneminen
sekä uudessa ensimmäisessä lohkossa että sekundäärikasassa on edistynyt hyvin.
Tuotannon tunnusluvut
----------------------------------------------------------------------
Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Vuosi
2011 2010 2011 2010 2010
----------------------------------------------------------------------
Louhinta
----------------------------------------------------------------------
Malmintuotanto milj. tonnia 3,0 3,4 7,9 10,4 13,3
----------------------------------------------------------------------
Sivukivituotanto milj. tonnia 4,5 5,4 15,0 11,7 16,7
----------------------------------------------------------------------
Malminkäsittely
----------------------------------------------------------------------
Kasattu malmi milj. tonnia 3,0 3,4 7,9 10,4 13,3
----------------------------------------------------------------------
Biokasaliuotus
----------------------------------------------------------------------
Malmia liuotuskasalla milj. tonnia 32,2 21,4 32,2 21,4 24,3
----------------------------------------------------------------------
Metallien talteenotto
----------------------------------------------------------------------
Nikkeli, metallisisältö tonnia 3 153 3 211 11 319 6 550 10 382
----------------------------------------------------------------------
Sinkki, metallisisältö tonnia 7 286 7 557 21 291 16 092 25 462
----------------------------------------------------------------------
Kestävä kehitys ja lupaprosessit
Ympäristö
Heinä-syyskuussa toteutettu ympäristövaikutusten seuranta vahvisti, että
Talvivaara noudattaa kaikkia ympäristöluvassa annettuja raja-arvoja
vesipäästöjen suhteen. Metallien talteenotossa tehtyjen prosessiparannusten ja
muiden ympäristöinvestointien ansiosta sulfaatti-, natrium- ja mangaanipäästöt
läheisiin järviin ovat edelleen pienentyneet. Myös rikkivetypäästöt ovat
pysyneet sallituissa rajoissa lukuunottamatta heinä-syyskuussa tapahtunutta
metallien talteenottoprosessin epävakaasta käyntiasteesta johtunutta tilapäistä
ylitystä. Pölypäästöjä pyritään pienentämään kaivosalueen teiden
kastelujärjestelmillä, pölynpoistojärjestelmillä etenkin murskaus- ja
seulomoalueilla sekä louhintaprosessin muutoksilla. Pölypäästöt ovat olleet
ympäristöluvan sallimissa rajoissa kaikissa mittauspisteissä yhtä seulomossa
sijaitsevaa mittauspistettä lukuunottamatta.
Talvivaara on sitoutunut minimoimaan kaivostoiminnastaan aiheutuvia
ympäristövaikutuksia ja haluaa olla edelläkävijä ympäristön kannalta kestävän
kaivostoiminnan kehittämisessä.
Lupaprosessit
Talvivaara jätti maaliskuussa paikalliselle ympäristölupaviranomaiselle yhtiön
voimassa olevan ympäristöluvan päivityshakemuksen. Lupahakemukseen tehdään
edelleen täydennyksiä.
Kesäkuussa 2011 Talvivaara jätti työ- ja elinkeinoministeriölle kaivoslain
(503/1965) mukaisen hakemuksen Talvivaaran kaivospiirin laajentamiseksi noin 70
neliökilometrillä. Mikäli laajennus hyväksytään, Talvivaaran kaivospiirin
kokonaispinta-ala on noin 130 neliökilometriä. Kaivospiirin laajennus liittyy jo
aiemmin julkistettuun Talvivaaran mineraalivarantojen lisäykseen. Varantojen
täysimääräinen hyödyntäminen ei ole mahdollista nykyisen kaivospiirin
puitteissa.
Ympäristön perustilaselvityksiä ja valmisteluja ympäristövaikutusten arvioinnin
aloittamiseksi liittyen mahdolliseen tuotannon laajentamiseen (Operation
Overlord) ja kaivospiirin laajentamiseen jatkettiin heinä-syyskuussa.
Talvivaara jätti maaliskuussa 2011 uraanin talteenottoon liittyvän
ympäristölupahakemuksen paikalliselle ympäristölupaviranomaiselle. Talvivaara
arvioi viranomaisten hyväksyvän hakemuksen vuoden 2012 toisen neljänneksen
aikana. Talvivaara jätti huhtikuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriöön
ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin talteenottamisesta sivutuotteena.
Lupahakemuksen käsittely ministeriössä on kesken, mutta Talvivaara odottaa
saavansa luvan vuoden 2012 alussa.
Turvallisuus
Kolmannen vuosineljänneksen lopulla Talvivaaran henkilökunnan työtapaturmatiheys
oli 13,9 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden edellisiltä 12 kuukaudelta
laskettuna (31.12.2010: 10,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden).
Suunniteltu uraanin talteenotto ja uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco
Corporationin kanssa
Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat helmikuussa uraanin myynti- ja
ostosopimuksen. Sopimusehtojen mukaan Cameco sijoittaa enintään 60 miljoonaa
Yhdysvaltain dollaria uraanin talteenottolaitoksen ja siihen liittyvien
laitosten rakentamiseen. Camecon investointi maksetaan takaisin
uraanipuolituotteen toimituksilla ensimmäisten sopimusvuosien aikana.
Sen jälkeen kun investointi on maksettu takaisin, Cameco ostaa Sotkamossa
tuotetun uraanin 31.12.2027 saakka voimassa olevan myynti- ja ostosopimuksen
mukaisesti hintaan, joka perustuu toimitushetken markkinahintoihin.
Uraanin vuosittaiseksi tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia (770 000
paunaa) uraania, mikä vastaa noin 410 tonnia (900 000 paunaa) uraanirikastetta
(UO(4)) vuodessa.
Cameco antaa Talvivaaralle teknistä tukea Sotkamon kaivosalueelle rakennettavan
uraanin talteenottolaitoksen suunnittelussa, rakentamisessa, käyttöönotossa ja
toiminnassa.
Talvivaaran ja Camecon väliset sopimukset edellyttävät vielä Euratomin
hankintakeskuksen vahvistusta sekä Euroopan komission hyväksyntää Euratomin
perustamissopimuksen mukaisesti. Yhtiö odottaa saavansa hyväksynnät vuoden 2011
lopulla.
Uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen tarvittava rakennuslupa saatiin
kolmannella neljänneksellä ja rakennustyöt aloitettiin. Edellyttäen, että
tarvittavat luvat ja hyväksynnät saadaan, laitoksen käyttöönoton ennakoidaan
tapahtuvan vuoden 2012 jälkipuoliskolla.
Tuotannon laajentaminen - Operation Overlord
Talvivaara jatkoi tuotantokapasiteetin lisäämiseen liittyviä tutkimuksia, joiden
tavoitteena on nikkelin vuosituotannon kasvattaminen yli 50 000 tonniin.
Erilliseen projektiryhmään kuuluu nyt kaikkiaan yhdeksän metallurgian,
infrastruktuurin, biokasaliuotuksen, materiaalinkäsittelyn ja projektijohdon
asiantuntijaa.
Alustavat tekniset selvitykset perustuvat nikkelin vuosituotannon
kaksinkertaistamiseen noin 100 000 tonniin saakka. Eri prosessivaihtoehtojen
kartoittaminen jatkuu edelleen, mutta tässä vaiheessa näyttää jokseenkin
todennäköiseltä, että merkittävä osa laajennetusta tuotannosta olisi LME-
laatuista nikkelimetallia. Myös koboltin jalostamista metalliksi harkitaan.
Sinkin jalostaminen sinkkimetalliksi ei sen sijaan ole tällä hetkellä
suunnitteilla. Tiettyjen tuotteiden ja raaka-aineiden, kuten mangaanin ja
rikkihapon osalta tutkitaan joint venture- tai muita kumppanuusjärjestelyjä.
Tuotannon laajentamiseen liittyvät investoinnit on tarkoitus toteuttaa osissa,
jolloin investoinnit voidaan jakaa noin 5-6 vuoden ajalle vuodesta 2013 alkaen.
Tämä toteutustapa mahdollistaa myös laitteiden ja prosessien perättäisen
käyttöönoton prosessin vaiheiden mukaan, minkä odotetaan vähentävän vakavien
käynnistysongelmien riskiä.
Omistuksen lisääminen kaivostoimintaa harjoittavassa tytäryhtiössä Talvivaara
Sotkamo Oy:ssä ostamalla 4% osakekannasta Outokumpu Mining Oy:ltä
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö allekirjoitti 1.6.2011 sopimuksen Outokumpu Mining
Oy:n ja tämän emoyhtiön Outokumpu Oyj:n kanssa 4 prosentin lisäomistuksen
ostamiseksi Talvivaara Sotkamo Oy:ssä. Kaupan seurauksena Talvivaaran
osakeomistus Talvivaara Sotkamossa nousi 80 prosentista 84 prosenttiin, ja
Outokumpu Miningin osakeomistus laski 16 prosenttiin. Kauppahinta 4 prosentin
osakeomistukselle oli 60 miljoonaa euroa.
Samassa yhteydessä Talvivaara solmi Outokumpu Miningin ja Outokumpu Oyj:n kanssa
optiosopimuksen ("optio"), jonka perusteella Talvivaaralla on yksinoikeus ostaa
Outokumpu Miningin jäljelle jäävät 16 prosenttia Talvivaara Sotkamon osakkeista
240 miljoonalla eurolla 31.3.2012 mennessä. Päätös option käytöstä on
Talvivaaran yksinomaisessa harkinnassa, ja se voi käyttää option yhdessä tai
useammassa erässä. Mikäli yhtiö päättää käyttää option kokonaan tai osittain,
asianmukaisia järjestelyitä lunastushinnan rahoittamiseksi harkitaan option
käytön yhteydessä.
Talvivaara-Murtomäki-radan lunastaminen Suomen valtiolle
Vuosina 2008-2009 Talvivaara rakensi 25 kilometriä pitkän pistoraiteen, joka
yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. Edellyttäen että
sopimuksen mukaiset rautatien vähimmäiskuljetusmääriä koskevat ehdot täyttyvät,
Suomen valtio oli sitoutunut korvaamaan Talvivaara Infrastructure Oy:lle
rakentamiskustannuksia kahdessa erässä 40 miljoonaan euroon asti (ALV 0 %) ja
lunastamaan rautatien Suomen valtion omaisuudeksi ja osaksi valtion
rautatieverkostoa. Ensimmäinen sovittu kuljetustavoite saavutettiin vuonna
2010, jonka seurauksena kesäkuussa 2010 Suomen valtio maksoi 20 miljoonan euron
osuuden radan lunastushinnasta. Loppuosa vähimmäiskuljetusmäärästä saavutettiin
tammikuussa 2011, ja Suomen valtio maksoi loppusuorituksen 20 miljoonaa euroa
syyskuussa 2011. Lopullisen maksun yhteydessä rautatiestä tuli Suomen valtion
omaisuutta ja osa valtiollista rautatieverkostoa.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö mukaan OMX Helsinki 25 -indeksiin
Talvivaara on mukana OMX Helsinki 25 -indeksissä 1.8.2011 alkaen.
Varsinainen yhtiökokous
Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.4.2011 Sotkamossa. Kokouksessa
päätettiin muun muassa seuraavaa:
* Osinkoa ei makseta tilivuodelta 2010.
* Hallituksen jäsenten vuosipalkkiot vuonna 2012 ovat seuraavat: hallituksen
puheenjohtajalle maksetaan 160 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle
69 000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 69 000 euroa,
nimitysvaliokunnan puheenjohtajalle 53 000 euroa, palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtajalle 53 000 euroa, kestävän kehityksen komitean puheenjohtajalle
53 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 48 000 euroa.
* Hallituksen jäsenmäärä on seitsemän ja hallituksen jäseniksi uudelle
toimikaudelle valittiin Edward Haslam, Eero Niiva, Eileen Carr, D. Graham
Titcombe, Pekka Perä, Tapani Järvinen ja Saila Miettinen-Lähde.
* Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan ja tilintarkastajaksi
tilikaudelle 2011 valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
* Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen
hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa
27.10.2012 saakka. Valtuutus korvaa varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2010
antaman 10 000 000 osakkeen hankkimista koskevan valtuutuksen.
* Yhtiö perustaa optio-ohjelman, jonka puitteissa optio-oikeuksia annetaan
osittain yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille ja osittain niiden
henkilöstölle. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 5 500 000
kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 5 500 000 yhtiön
uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Merkintäajan alkaminen edellyttää
hallituksen vuosittain määrittämien tuotannollisten tai taloudellisten
tavoitteiden täyttymistä.
Riskien hallinta ja tärkeimmät riskit
Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on
käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi,
niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien
hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.
Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten
Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit,
arviot mineraalivarannoista ja malmivaroista, infrastruktuuririskit ja
hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös vastapuoliin, valuuttojen
vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin
ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen
avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten
vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja
kaivoslupaan.
Lyhyen aikavälin operatiiviset riskit koskevat Talvivaaran käynnissä olevaa
toiminnan ylösajoa. Vaikka yhtiö on osoittanut, että sen kaikki
tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa, ylösajon nopeuteen voi
silti liittyä teknisiä tai operatiivisia riskitekijöitä, jotka eivät ehkä ole
tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Talvivaara on
käynnistänyt tuotantovarmuusohjelman operatiivisten riskien vähentämiseksi.
Tavoitteena on, että ohjelman avulla vähennetään tuotantoseisokkeja ja
onnettomuuksia arvioimalla laitteet ja prosessit yksityiskohtaisesti. Tehtyjen
havaintojen perusteella toimintatapoja ja kunnossapitoa parannetaan. Lisäksi
yhtiössä on käynnissä yksityiskohtainen operatiivisen tason
johtamisjärjestelmien arviointi ja siihen liittyvä tehostamisohjelma.
Tuotantomäärän ohella Talvivaaran liikevaihtoon vaikuttaa merkittävimmin
nikkelin markkinahinta. Nikkelin hinnan volatiliteetti on perinteisesti ollut
suuri, ja yhtiö pitää todennäköisenä, että se pysyy sellaisena myös
tulevaisuudessa. Talvivaaralla ei ole suojauksia nikkelin hinnan vaihtelua
vastaan. Tästä syystä nikkelin hinnan epävakaus vaikuttaa merkittävästi yhtiön
liikevaihtoon ja tulokseen. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan
muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista. Tätä tukee yhtiön näkemys siitä,
että Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen
kausina.
Talvivaaran liikevaihto muodostuu enimmäkseen Yhdysvaltain dollareina, kun taas
yhtiön kustannukset ovat pääosin euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen
dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää yhtiön
taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin
kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin
heikentymisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kulloinkin perustelluksi
katsotulla tavalla.
Henkilöstö
Talvivaaran palveluksessa oli 30.9.2011 yhteensä 446 työntekijää (Q3 2010: 370).
Katsauskauden henkilöstökulut olivat 4,9 miljoonaa euroa (Q3 2010: 3,8 miljoonaa
euroa). Tammi-syyskuun henkilöstökulut olivat 16,2 miljoonaa euroa (Q1-Q3
2010: 12,2 miljoonaa euroa).
Osana konsernin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä Talvivaaran työntekijät
päättivät kokouksessaan 18.6.2011 perustaa konsernille henkilöstörahaston.
Henkilöstörahasto hallinnoi yhtiön maksamia kannustinpalkkioita.
Henkilöstörahaston sääntöjen mukaisesti rahasto investoi merkittävän osuuden
varoistaan Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osakkeisiin. Henkilöstörahaston
hallitus koostuu työntekijöiden keskuudestaan valitsemista edustajista. Rahaston
rekisteröinti työ- ja elinkeinoministeriössä on kesken.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon
rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 30.9.2011 yhteensä 245 781 803 osaketta.
Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun 85 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalainan, 16.12.2010 merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi
auktorisoitu osakemäärä oli katsauskauden lopussa 290 636 391 osaketta.
Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja se päättyy
31.3.2012. 2007B-optioilla merkintäaika alkoi 1.4.2011 ja se päättyy 31.3.2013.
Yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella oli 30.9.2011 mennessä merkitty
yhteensä 340 586 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n uutta osaketta. Yhtiön
2007A-optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 1 992 514 kappaletta. Yhtiön 2007B-
optio-oikeuksien perusteella oli merkitty yhteensä 48 763 Talvivaaran
Kaivososakeyhtiö Oyj:n uutta osaketta. Yhtiön 2007B-optio-oikeuksista on vielä
käyttämättä 2 284 337 kappaletta. Lisäksi vuonna 2015 erääntyvän
vaihtovelkakirjalainan perusteella on merkitty 214 736 yhtiön uutta osaketta.
Katsauskauden lopussa seuraavat osakkeenomistajat omistivat yli viisi prosenttia
Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (23,0%), Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6%), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
(5,7%) ja Solidium Oy (5,1%).
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Tuotanto- ja hallinnointipäivitys
Talvivaara ilmoitti 7.10.2011, että hyödyke- että rahoitusmarkkinoiden
viimeaikaisesta epävakaudesta ja epävarmuudesta johtuen Talvivaaran johto on
päivittänyt yhtiön toimintasuunnitelman ja tehnyt strategisen päätöksen
keskittyä loppuvuonna 2011 kannattavuuden optimointiin tuotannon maksimoimisen
sijaan. Loka-joulukuussa 2011 säästöjä haetaan siirtämällä noin kymmenen
miljoonan euron investoinnit vuodelle 2012, minimoimalla urakoitsijoiden käyttöä
ja optimoimalla kaivososaston tuotantoa. Metallien talteenottolaitoksen lyhyen
aikavälin käytettävyysennusteiden perusteella Talvivaara tarkensi koko vuoden
2011 nikkelin tuotantoennustettaan vähintään 16 000 tonniin.
Samanaikaisesti Talvivaara ilmoitti useista toimista, joilla pyritään
tehostamaan yhtiön johtamisjärjestelmiä. Tuotannon uusi organisaatio astui
voimaan 1.10.2011 ja se on jaettu kahteen tuotantolinjaan: malminkäsittelyn
prosesseihin eli kaivokseen ja materiaalinkäsittelyyn, sekä metalliprosesseihin
eli biokasaliuotukseen ja metallien talteenottoon. Yhtiössä on käynnissä
yksityiskohtainen operatiivisen tason johtamisjärjestelmien arviointi ja siihen
liittyvä tehostamisohjelma, joka käynnistyi vuoden 2011 viimeisellä
neljänneksellä. Johtamisjärjestelmää tarkastellaan myös konsernitasolla, mihin
liittyen johtoryhmä uudelleenorganisoidaan ja johtoyhmän jäsenten vastuualueet
määritellään uudelleen.
Toimitusjohtaja Pekka Perä luopuu päivittäisistä johtotehtävistä
Talvivaara ilmoitti 7.10.2011 toimitusjohtaja Pekka Perän kertoneen Yhtiön
hallitukselle päätöksestään luopua Yhtiön päivittäisistä johtotehtävistä
seuraavien kuukausien aikana. Yhtiö aikoo nimittää uuden toimitusjohtajan
mahdollisimman nopeasti, ja Pekka Perä on luvannut hoitaa toimitusjohtajan
tehtäviä uuden toimitusjohtajan nimittämiseen saakka. Perä on myös vahvistanut,
että hän aikoo jatkaa Yhtiön hallituksen jäsenenä ja säilyttää nykyiset
osakeomistuksensa Yhtiössä.
Talvivaaran hallitus on käynnistänyt uuden toimitusjohtajan hakuprosessin ja
tiedottaa markkinoita prosessin edetessä varmistaakseen toimitusjohtajan
tehtävien joustavan siirtymisen ja tehokkaan siirtymäkauden.
Muutetun luottolimiittisopimuksen allekirjoittaminen
Lokakuussa Talvivaara ja sopimuksessa mukana olevat pankit allekirjoittivat
muutossopimuksen alun perin 100 miljoonan euron luottolimiittisopimukseen.
Tehdyillä muutoksilla sopimus saatiin paremmin vastaamaan Talvivaaran nykyistä
kehitysvaihetta. Samassa yhteydessä limiitin kokonaismäärää nostettiin 130
miljoonaan euroon ja laina-aikaa pidennettiin yhdellä vuodella kesäkuuhun
2014. Sopimuksen luotottajat ja järjestäjät ovat Nordea Pankki, Sampo Pankki,
Svenska Handelsbanken ja Pohjola Pankki. Tällä hetkellä nostamattoman
luottolimiitin marginaali on 1,75-3,00 prosenttia yhtiön velkaantuneisuusasteen
mukaan.
Muutettu 130 miljoonan euron luottolimiittisopimus korvaa Nordea Pankin
myöntämän 80 euron luottolimiitin, jonka pääasiallinen tarkoitus oli varmistaa
riittävä rahoitus Outokumpu Miningin kanssa tehdyn Talvivaara Sotkamon
osakekaupan jälkeen.
Metallityöväen liiton ja Ammattiliitto Pron lakko
Suomen Metallityöväen liitto ja Ammattiliitto Pro aloittivat 21.10.2011 lakon,
johon kuului 40 eri teknologia-alan yritystä. Eräät kaivosalan yritykset
Talvivaara mukaan lukien suljettiin kuitenkin pois lakon piiristä. Lakko päättyi
24.10.2011.
Ympäristölupa-asiat
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) päätti
21.10.2011, että nikkelin vuosituotannon nostaminen Talvivaaran kaivoksella noin
30 000 tonnista 50 000 tonniin vaatii uuden ympäristövaikutusten arvioinnin.
Suunniteltu tuotannon lisäys oli alun perin mukana maaliskuussa 2011
viranomaisille jätetyssä yhtiön voimassa olevan ympäristöluvan
päivityshakemuksessa. ELY-keskuksen päätöksen jälkeen tuotannon lisäys kuitenkin
poistettiin hakemuksesta, jotta vaadittu ympäristövaikutusten arviointi
voitaisiin toteuttaa ja sen jälkeen hakea erikseen lupaa nikkelin 50 000 tonnin
vuosituotannolle.
Uusi ympäristövaikutusten arviointiprosessi on käynnistetty ja neuvottelut
viranomaisten kanssa ohjelmasta sopimiseksi ovat käynnissä. Nikkelin
vuosituotannon nostamiseen 50 000 tonniin liittyvä ympäristövaikutusten
arviointi toteutetaan yhtä aikaa niiden arviointien kanssa, joita tuotannon
nostaminen 100 000 tonniin ja kaivospiirin laajentaminen 130 neliökilometriin
edellyttävät. Ympäristövaikutusten arvioinnit odotetaan saatavan päätökseen
vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Tämän jälkeen Talvivaara aikoo hakea
erillisellä hakemuksella lupaa nikkelin noin 50 000 tonnin vuosituotantoon.
Viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Talvivaara odottaa, että
lupa voidaan saadaan vuoden 2013 puolivälin paikkeilla. Nikkelin tuotannon
nostamiseen 100 000 tonniin vuodessa liittyvä ympäristölupahakemus jätetään myös
vuonna 2012, mutta tämän hakemuksen käsittelyn ennakoidaan kestävän kauemmin ja
näin ollen lupa saataneen vasta vuoden 2014 alussa.
Talvivaara uskoo saavansa ympäristöluvan nikkelin 50 000 tonnin vuosituotannolle
vuoden 2013 puolivälissä, joten muutoksen lupamenettelyn ei odoteta vaikuttavan
olennaisesti Talvivaaran tuotannon ylösajon aikatauluun.
Lyhyen aikavälin näkymät
Toiminnalliset näkymät
Rikkivetykehittimien käytettävyys ja käyttöaste sekä metallien
talteenottoprosessi kokonaisuudessaan ovat Talvivaaran lyhyen aikavälin
tuotantovolyymien kannalta kriittisiä tekijöitä. Lokakuun puolivälistä lähtien
Talvivaaran molemmat rikkivetykehittimet ovat olleet tuotantokäytössä ja
metallien talteenottoprosessi toimii suunnitellusti. Ennakoimattomat seisakit
välttääkseen Talvivaara aikoo kuitenkin jatkaa rikkivetykehittimien käyttämistä
huomattavasti rajoitetulla kapasiteetilla arviolta vuoden loppuun asti, jolloin
varaosavaraston arvioidaan olevan riittävä.
Metallien talteenottolaitoksen nykyisen tuotantotason ja lyhyen aikavälin
käytettävyysennusteiden perusteella Talvivaara pitää koko vuoden nikkelin
tuotantotavoitteensa ennallaan vähintään 16 000 tonnissa.
Tulevan vuoden tuotantoennustetta arvioidaan uudelleen muun muassa metallien
talteenottolaitoksen ennakoidun toimintavarmuuden ja käytettävyyden, uuden
malmin kasaamisen ennakoidun edistymisen sekä Talvivaaran muutetun lyhyen
aikavälin toimintasuunnitelman perusteella. Lisätietoja vuoden 2012 tuotanto- ja
taloudellisista ennusteista julkistetaan Talvivaaran pääomamarkkinapäivän
yhteydessä 17.11.2011.
Markkinanäkymät
Vuoden 2011 kolmatta neljännestä leimasivat maailman talouskasvuun, euroalueen
valtioiden velkaongelmiin ja Euroopan pankkijärjestelmän vakauteen liittyvien
kasvavien ongelmien aiheuttama hyödyke- ja finanssimarkkinoiden voimistuva
epävakaus ja epävarmuus. Nikkelin hinta oli heinäkuussa ylimmillään 25 000
Yhdysvaltain dollaria tonnia kohden, josta se putosi 17 570 dollariin
katsauskauden lopulla.
Lontoon metallipörssin LME:n nikkelivarastot ovat kuitenkin jatkuvasti
pienentyneet ja ovat nyt alimmilla tasoillaan sitten vuoden 2009 alun, ja vaikka
nikkelin tuotannon ennakoidaan lisääntyvän, Talvivaara ei usko kysynnän ja
tarjonnan tasapainon merkittävästi muuttuvan lähiaikoina. Nikkelin hintojen
pudottua heinä-syyskuussa etenkin nikkelipitoisen raakaraudan (nickel pig iron)
tuotantoa leikattiin hintatason ollessa noin 19 000 Yhdysvaltain dollaria tonnia
kohden. Mikäli nikkelin huono hintakehitys jatkuu, tullaan korkean
kustannustason kapasiteettia jatkossakin sulkemaan nikkelin hintatason
tukemiseksi.
Vaikka lokakuussa ja marraskuun alussa perusmetallien, nikkeli mukaan lukien,
hintatasossa onkin ollut havaittavissa toipumista, hintojen volatiliteetin
odotetaan jatkuvan korkeana kunnes maailmantalouden kasvusuunta ja poliitikkojen
kyky saada Euroopan velkakriisi hallintaan selkiytyvät. Jollei maailmantalous
joudu vakavaan taantumaan, tuotannon rajakustannukset vaikuttaisivat rajoittavan
nikkelin hinnan heikkenemistä. Talvivaaran näkemyksen mukaan pitkällä
aikavälillä nikkelin hinnan kestävä taso on noin 20 000 Yhdysvaltain dollaria
tonnia kohden, mutta lyhyemmällä aikavälillä makrotalouden muutoksista johtuva
lasku huomattavastikin alemmalle tasolle on mahdollista.
9.11.2011
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus
KONSERNIN TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tamaton tamaton tamaton
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/
(kaikki luvut EUR '000) 2011 2010 2011 2010
----------------------------------------------------
Liikevaihto 60 620 45 091 164 734 91 945
Liiketoiminnan muut tuotot 1 136 532 2 557 17 243
Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden varaston muutos 2 562 20 938 42 236 53 097
Materiaalit ja palvelut -29 131 -26 915 -97 335 -68 284
Henkilöstökulut -5 708 -4 590 -19 129 -14 446
Poistot ja arvonalentumiset -11 668 -13 159 -34 484 -38 191
Liiketoiminnan muut kulut -12 277 -10 966 -42 612 -30 234
----------------------------------------------------
Liikevoitto/tappio(-) 5 534 10 931 15 967 11 130
Rahoitustuotot 170 2 028 961 6 892
Rahoituskulut -10 025 -6 137 -27 781 -27 026
----------------------------------------------------
Rahoitustuotot/kulut (-)
(netto) -9 855 -4 109 -26 820 -20 134
Voitto/tappio(-) ennen
veroja -4 321 6 822 -10 853 -9 004
Tuloverot 921 -1 748 1 909 2 154
----------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -3 400 5 074 -8 944 -6 850
----------------------------------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -3 577 3 576 -10 178 -7 889
Määräysvallattomille
omistajille 177 1 498 1 234 1 039
----------------------------------------------------
-3 400 5 074 -8 944 -6 850
----------------------------------------------------
Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen
voitto/tappio(-) ( €/osake)
Laimentamaton ja
laimennusvaikutuksella
oikaistu -0,02 0,01 -0,05 -0,03
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tamaton tamaton tamaton
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/
(kaikki luvut EUR '000) 2011 2010 2011 2010
----------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -3 400 5 074 -8 944 -6 850
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutuksella oikaistuna
Rahavirran suojaukset -2 506 -2 696 -7 385 -8 572
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutuksella oikaistuna -2 506 -2 696 -7 385 -8 572
----------------------------------------------------
Laaja tulos yhteensä -5 906 2 378 -16 329 -15 422
----------------------------------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -5 682 1 419 -16 381 -14 747
Määräysvallattomille
omistajille -224 959 52 -675
----------------------------------------------------
-5 906 2 378 -16 329 -15 422
----------------------------------------------------
KONSERNIN TASE
Tilintarkas- Tilintar- Tilintarkas-
tamaton kastettu tamaton
(kaikki luvut EUR '000) 30.9.11 31.12.10 30.9.10
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 751 448 728 226 687 226
Biologiset hyödykkeet 8 793 8 464 8 474
Aineettomat hyödykkeet 7 485 7 737 7 758
Laskennalliset verosaamiset 25 847 20 552 26 748
Muut saamiset 2 986 7 626 7 616
Myytävissä olevat rahoitusvarat 630 464 -
797 189 773 069 737 822
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 225 038 175 361 160 389
Myyntisaamiset 47 602 52 354 33 716
Muut saamiset 5 806 8 702 6 189
Johdannaisinstrumentit 237 40 -
Rahavarat 38 555 165 555 5 976
317 238 402 012 206 270
Myytävänä olevat omaisuuserät - 39 391 39 391
Varat yhteensä 1 114 427 1 214 472 983 483
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva
oma pääoma
Osakepääoma 80 80 80
Osakeanti - 91 -
Ylikurssirahasto 8 086 8 086 8 086
Suojausrahasto 1 665 7 494 9 709
Muut rahastot 448 802 433 012 439 784
Kertyneet voittovarat -152 646 -80 068 -79 257
305 987 368 695 378 402
Määräysvallattomien omistajien osuus 14 238 16 895 16 091
Oma pääoma yhteensä 320 225 385 590 394 493
Pitkäaikaiset velat
Lainat 421 982 437 623 239 769
Saadut ennakkomaksut 227 344 225 068 228 324
Ostovelat - 17 29
Johdannaisinstrumentit - - 1 553
Varaukset 5 860 3 935 2 987
655 186 666 643 472 662
Lyhytaikaiset velat
Lainat 26 761 42 934 29 601
Saadut ennakkomaksut 14 800 34 800 32 658
Ostovelat 35 607 39 408 31 361
Muut velat 61 074 43 820 21 880
Johdannaisinstrumentit 774 1 277 828
139 016 162 239 116 328
Velat yhteensä 794 202 828 882 588 990
Velat ja oma pääoma yhteensä 1 114 427 1 214 472 983 483
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
A. Osake-pääoma
B. Osakeanti
C. Ylikurssirahasto
D. Suojausrahasto
E. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
F. Muut rahastot
G. Kertyneet voittovarat
H. Yhteensä
I. Määräysvallattomien omistajien osuus
J. Oma pääoma yhteensä
(kaikki luvut EUR '000)
A B C D E F G H I J
---------------------------------------------------------
1.1.2010 -71 11 382
80 - 8 086 16 567 401 248 16 200 368 370 813 784 597 -7 1 -6
Kauden tulos - - - - - - 889 -7 889 039 850
Muut laajan
tuloksen erät
- Rahavirtojen -1 -8
suojaukset - - - -6 858 - - - -6 858 714 572
---------------------------------------------------------
-7 -15
Kauden laaja tulos - - - -6 858 - - 889 -14 747 -675 422
Liiketoimet
omistajien
kanssa
Toteutetut
osakeoptiot - - - - 364 - - 364 - 364
Perpetuaali 4 24
pääomalaina - - - - - 19 925 - 19 925 982 907
Henkilöstön
osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen arvo 2
- - - - - 2 047 - 2 047 - 047
---------------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset
ja varojen jakaminen 4 27
omistajille yhteensä - - - - 364 21 972 - 22 336 982 318
Liiketoimet omistajien 4 27
kanssa yhteensä - - - - 364 21 972 - 22 336 982 318
---------------------------------------------------------
30.9.2010 -79 16 394
80 - 8 086 9 709 401 612 38 172 257 378 402 091 493
---------------------------------------------------------
-80 16 385
31.12.2010 80 91 8 086 7 494 401 612 31 400 068 368 695 895 590
---------------------------------------------------------
1.1.2011 -80 16 385
80 91 8 086 7 494 401 612 31 400 068 368 695 895 590
-10 1 -8
Kauden tulos - - - - - - 178 -10 178 234 944
Muut laajan
tuloksen erät
- Rahavirtojen -1 -7
suojaukset - - - -6 203 - - - -6 203 182 385
---------------------------------------------------------
Kauden laaja -10 -16
tulos - - - -6 203 - - 178 -16 381 52 329
Liiketoimet
omistajien kanssa
Toteutetut osakeoptiot - -91 - - 658 - - 567 - 567
Vakuudeton
senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, 1
erääntyy 2015 - - - - 1 800 - - 1 800 - 800
Tytäryhtiön
osakkeiden -60 -2 -61
hankinta - - - 374 - 996 509 -59 139 349 488
Perpetuaali -1 -2
pääomalaina - - - - - - 891 -1 891 -360 251
Johdon
kannustinjärjestelmä - - - - 70 - - 70 - 70
Vaihtovelkakirjalaina,
oman pääoman 9
komponentti - - - - 9 018 - - 9 018 - 018
Henkilöstön osakeoptio-
ohjelma
- työsuorituksen arvo 3
- - - - 3 248 - - 3 248 - 248
---------------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset
ja varojen jakaminen -62 -2 -49
omistajille yhteensä - -91 - 374 14 794 996 400 -46 327 709 036
Liiketoimet
omistajien -62 -2 -49
kanssa yhteensä - -91 - 374 14 794 996 400 -46 327 709 036
---------------------------------------------------------
30.9.2011 -152 14 320
80 - 8 086 1 665 416 406 32 396 646 305 987 238 225
---------------------------------------------------------
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tamaton tamaton tamaton
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/
(kaikki luvut EUR '000) 2011 2010 2011 2010
----------------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto/tappio(-) -3 400 5 074 -8 944 -6 850
Oikaisut
Verot -921 1 748 -1 909 -2 154
Poistot 11 668 13 159 34 484 38 191
Muut tuotot ja kulut, joihin
ei liity
maksutapahtumaa -8 824 -2 060 -26 816 -4 364
Korkotuotot -170 -2 028 -961 -6 892
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavien rahavarojen
käyvän arvon
lisäykset/vähennykset (-) 58 -3 638 -327 -20 280
Korkokulut 10 026 6 137 27 781 27 026
----------------------------------------------------
8 437 18 392 23 308 24 677
Käyttöpääoman muutos
Muiden saamisten
vähennys(+)/lisäys(-) -23 324 -10 030 14 383 -19 774
Vaihto-omaisuuden
vähennys(+)/lisäys (-) -5 934 -23 566 -49 677 -50 878
Ostovelkojen ja muiden
velkojen vähennys(-
)/lisäys(+) 30 673 -20 040 8 026 14 253
----------------------------------------------------
Käyttöpääoman muutos 1 415 -53 636 -27 268 -56 399
----------------------------------------------------
9 852 -35 244 -3 960 -31 722
Maksetut korot ja muut
rahoitusmenot -2 573 -3 154 -14 087 -16 364
Korko- ja muut
rahoitustuotot 716 2 002 1 055 52 820
Liiketoiminnan
nettorahavirrat 7 995 -36 396 -16 992 4 734
----------------------------------------------------
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiön hankinta, saadut
nettovarat - - -61 487 -
Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
hankinta -21 938 -36 721 -57 322 -91 899
Biologisten hyödykkeiden
hankinta -29 - -64 -7
Aineettomien hyödykkeiden
hankinta -71 -153 -175 -277
Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
myynti 19 995 - 19 995 -
Biologisten hyödykkeiden
myynti 25 - 257 76
Aineettomien hyödykkeiden
myynti 5 - 5 -
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavien rahoitusvarojen
hankinta - - -12 010 -
Myytävissä olevien
rahoitusvarojen hankinta -39 - -167 -
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavien
rahoitusvarojen myynti 12 022 - 12 022 -
----------------------------------------------------
Investointien
nettorahavirrat 9 970 -36 874 -98 946 -92 107
Rahoituksen rahavirrat
Toteutetut osakeoptiot 156 13 567 364
Korollisten lainojen nostot 9 949 50 000 11 016 56 539
Perpetuaali pääomalaina - - -3 042 24 875
Saadut ennakkomaksut - - 7 000 263 419
Korollisten lainojen
takaisinmaksut -24 143 -6 198 -26 603 -263 725
----------------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirrat -14 038 43 815 -11 062 81 472
Rahavarojen
nettolisäys/vähennys(-) 3 927 -29 455 -127 000 -5 901
Rahavarat kauden alussa 34 628 35 431 165 555 11 877
----------------------------------------------------
Rahavarat kauden lopussa 38 555 5 976 38 555 5 976
----------------------------------------------------
LIITETIEDOT
1. Laadintaperiaatteet
Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.
Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin
vuositilinpäätöksessä 31.12.2010.
2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet Keskeneräiset Maa-alueet Muut
ja omat ja aineelliset
(kaikki luvut EUR '000) laitteet työt rakennukset hyödykkeet Yhteensä
--------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
1.1.11 336 598 21 035 257 613 206 227 821 473
Lisäykset 329 56 916 73 4 57 322
Vähennykset - - -66 - -66
Siirrot, myytävänä
olevat
omaisuuserät - - 27 1 28
Siirrot 10 888 -14 228 2 584 756 -
--------------------------------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
30.9.11 347 815 63 723 260 231 206 988 878 757
--------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
1.1.11 39 793 - 21 150 32 304 93 247
Kauden poistot 19 852 - 8 571 5 639 34 062
--------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
30.9.11 59 645 - 29 721 37 943 127 309
--------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 1.1.11 296 805 21 035 236 463 173 923 728 226
--------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 30.9.11 288 170 63 723 230 510 169 045 751 448
--------------------------------------------------------
3. Myyntisaamiset
(kaikki luvut EUR '000)
30.9.11 31.12.10
-----------------
Nikkeli-kobolttisulfidi 45 690 50 437
Sinkkisulfidi 1 912 1 917
-----------------
Myyntisaamiset yhteensä 47 602 52 354
-----------------
4. Vaihto-omaisuus
(kaikki luvut EUR '000)
30.9.11 31.12.10
-----------------
Raaka-aineet ja tarvikkeet 16 109 8 668
Keskeneräiset tuotteet 195 453 154 632
Valmiit tuotteet 13 476 12 061 -----------------
Vaihto-omaisuus yhteensä 225 038 175 361
-----------------
5. Lainat ja pääomalainat
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 30.9.11 31.12.10
-----------------
Vakuudeton senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015 215 068 219 426
Vakuudeton senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2013 80 125 78 086
Investointi- ja käyttöpääomalaina 57 771 57 324
Rahoitusleasingvelat 42 953 53 018
Pääomalainat 1 405 1 405
Muut lainat 24 660 28 364
-----------------
421 982 437 623
-----------------
Lyhytaikaiset
Yritystodistukset 9 969 -
Ratalaina - 18 527
Rahoitusleasingvelat 16 077 20 211
Korkotukilainat - 4 196
Investointi- ja käyttöpääomalaina 715 -
-----------------
26 761 42 934
-----------------
-----------------
Lainat yhteensä 448 743 480 557
-----------------
6. Ennakkomaksut
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 30.9.11 31.12.10
-----------------
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 220 344 225 068
Ennakkomaksu uraanituotteesta 7 000 -
-----------------
227 344 225 068
-----------------
Lyhytaikaiset
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 14 800 14 800
Ennakkomaksu junaradasta - 20 000
-----------------
14 800 34 800
-----------------
-----------------
Ennakkomaksut yhteensä 242 144 259 868
-----------------
Takautuvasti oikaistu aikaisemmin julkaistu osavuosikatsausinformaatio
Talvivaara teki helmikuussa 2010 Nyrstarin kanssa sinkkituotantoa koskevan
pitkäaikaisen tuotevirtasopimuksen. Sopimuksen mukaan Talvivaara toimittaa
Nyrstarille koko sinkkituotantonsa, kunnes 1 250 000 tonnia sinkkiä on
toimitettu. Talvivaara sai Nyrstarilta sovittuja toimituksia koskien 335
miljoonan USA:n dollarin suuruisen ennakkomaksun. Saatua ennakkomaksua
käsiteltiin alunperin monetaarisena eränä ja se arvostettiin käyttäen
raportointipäivien valuuttakurssia. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot merkittiin
tuloslaskelman rahoituseriin.
Yhtiö on uudelleenluokitellut saamansa ennakkomaksun ei-monetaariseksi eräksi ja
oikaissut aikaisemmin julkaisemaansa taloudellista informaatiota IAS 8:n
mukaisesti. Uudelleenluokittelu antaa paremman kuvan liiketoimen taloudellisesta
luonteesta, koska ennakkomaksu maksetaan takaisin fyysisinä toimituksina eikä
siihen näin ollen liity tosiasiallista valuuttakurssiriskiä. Oikaisulla ei ole
vaikutusta aiemmin raportoituihin liiketoiminnan tuloksiin eikä rahavirtoihin.
Alla on esitetty oikaisun määrä ja ne erät kultakin aikaisemmin julkaistulta
kaudelta johon oikaisu vaikuttaa.
Laskennallinen verosaaminen
31.3.10 30.6.10 30.9.10 31.12.10 31.3.11 30.6.11
Alkuperäinen arvo 28 222 35 199 27 272 22 421 18 927 21 104
Oikaisu -1 330 -7 652 -524 -1 869 1 939 2 943
Oikaistu arvo 26 892 27 547 26 748 20 552 20 866 24 047
Oma pääoma 31.3.10 30.6.10 30.9.10 31.12.10 31.3.11 30.6.11
Alkuperäinen arvo 388 779 369 915 393 000 380 272 399 204 333 635
Oikaisu 3 786 21 776 1 493 5 318 -5 516 -8 377
Oikaistu arvo 392 565 391 691 394 493 385 590 393 688 325 258
Saadut
ennakkomaksut 31.3.10 30.6.10 30.9.10 31.12.10 31.3.11 30.6.11
Alkuperäinen arvo 248 535 291 571 262 999 267 055 257 713 252 547
Oikaisu -5 116 -29 428 -2 017 -7 187 7 456 11 320
Oikaistu arvo 243 419 262 143 260 982 259 868 265 168 263 867
Kauden 1.1.-31.3 1.4.-30.6 1.7.-30.9 1.10.-31.12 1.1.-31.3. 1.7.-30.6
voitto/tappio (-) 2010 2010 2010 2010 2011 2011
Alkuperäinen arvo -16 936 -16 764 25 357 -4 709 12 784 -4 633
Oikaisu 3 786 17 990 -20 283 3 825 -10 834 -2 861
Oikaistu arvo -13 150 1 226 5 074 -884 1 950 -7 494
Osakekohtainen 1.1.-31.3 1.4.-30.6 1.7.-30.9 1.10.-31.12 1.1.-31.3 1.7.-30.6
tulos 2010 2010 2010 2010 2011 2011
Alkuperäinen arvo -0,06 -0,06 0,08 -0,02 0,03 -0,02
Oikaisu 0,02 0,06 -0,07 0,01 -0,04 -0,01
Oikaistu arvo -0,04 0,00 0,01 -0,01 0,00 -0,03
Tunnusluvut on oikaistu vastaavasti.
7. Muutokset osakkeiden lukumäärässä
Osakkeiden
lukumäärä
------------
31.12.10 245 316 718
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A ja 2007B 249 349
Osakkeiden merkintä vaihtovelkakirjalaina er. 2015 215 736
------------
30.9.11 245 781 803
------------
8. Ehdolliset velat ja sitoumukset
(kaikki luvut EUR '000)
Ei purettavissa oleviin
vuokrasopimuksiin perustuvat
vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:
30.9.11 31.12.10
-----------------
Yhden vuoden kuluessa 1 722 1 175
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään
viiden vuoden kuluessa 1 935 1 993
Yli 5 vuoden kuluttua - 11
-----------------
3 657 3 179
Investointisitoumukset
Konsernilla oli 30.9.2011 investointisitoumuksia, jotka liittyivät
pääasiallisesti Talvivaaran kaivoksen valmiiksi saattamiseen ja
toimintavarmuuden parantamiseen sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen.
Sitoumukset koskevat uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Konsernin tunnusluvut 1.7.-30.9 1.7.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-31.12
2011 2010 2011 2010 2010
---------------------------------------------------
EUR
Liikevaihto '000 60 620 45 091 164 734 91 945 152 163
EUR
Liikevoitto (tappio) '000 5 534 10 931 15 967 11 130 25 456
Liikevoitto/-
tappioprosentti 9,1 % 24,2 % 9,7 % 12.1 % 16 7 %
Voitto (tappio) ennen EUR
veroja '000 -4 321 6 822 -10 853 -9 004 -2 722
EUR
Kauden voitto (tappio) '000 -3 400 5 074 -8 944 -6 850 -7 734
Oman pääoman tuotto -1,1 % 1,3 % -2,5 % -1,8 % -2,0 %
Omavaraisuusaste 28,7 % 40,1 % 28,7 % 40,1 % 31,7 %
EUR
Korolliset nettovelat '000 410 188 263 394 410 188 263 394 315 002
Velkaantumisaste 128,1 % 66,8 % 128,1 % 66,8 % 81,7 %
Sijoitetun pääoman
tuotto 0,9 % 1,7 % 2,3 % 2,7 % 2,8 %
EUR
Investoinnit '000 22 038 36 874 57 561 92 183 115 658
Tutkimus- ja EUR
kehitystoiminnan menot '000 - - - 63 365
Aineelliset EUR
käyttöomaisuushyödykkeet '000 751 448 687 226 751 448 687 226 728 226
EUR
Johdannaisinstrumentit '000 -537 2 381 -537 2 381 -1 237
EUR
Lainat '000 448 743 269 370 448 743 269 370 480 557
EUR
Rahavarat(1) '000 38 555 5 976 38 555 5 976 165 555
( )
(1)) Sisältää käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Osakekohtaiset tunnusluvut
1.7.-30.9 1.7.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-31.12
2011 2010 2011 2010 2010
-----------------------------------------------------
Osakekohtainen
tulos EUR -0,02 0,01 -0,05 -0,03 -0,04
Oma pääoma/osake EUR 1,25 1,54 1,25 1,54 1,50
Osakkeen
kurssikehitys
Lontoon pörssissä
Keskikurssi(1) EUR 3,95 4,98 5,19 4,59 4,89
GBP 3,44 4,15 4,56 3,94 4,20
Alin kurssi(1) EUR 2,89 4,32 2,87 3,99 3,99
GBP 2,52 3,60 2,52 3,42 3,42
Ylin kurssi(1) EUR 5,24 5,90 7,09 5,74 7,11
GBP 4,57 4,92 6,22 4,92 6,10
Kurssi kauden
lopussa(2) EUR 2,91 5,72 2,91 5,72 6,92
GBP 2,52 4,92 2,52 4,92 5,96
Muutos kauden
aikana -45,8 % 34,7 % -57,7 % 27,3 % 54,2 %
Hinta/voittosuhde neg. 392 neg. neg. neg.
Osakekannan
markkina-arvo EUR 1 402 714 1 402 1 697
kauden lopussa(3) '000 714 672 951 672 951 196
GBP 1 206 619 1 206 1 460
'000 619 370 468 370 468 861
Osakkeiden vaihdon
kehitys
1000 11 42 77
Osakkeiden vaihto osaketta 15 709 247 056 074 93 802
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 6,4 % 4,6 % 17,1 % 31,4 % 38,2 %
Osakkeen
kurssikehitys
Helsingin
pörssissä
Keskikurssi EUR 3,87 5,09 5,46 4,66 5,18
Alin kurssi EUR 2,97 4,35 2,97 3,99 3,99
Ylin kurssi EUR 5,11 5,72 7,34 5,72 7,18
Kurssi kauden
lopussa EUR 2,97 5,68 2,97 5,68 7,07
Muutos kauden
aikana -42,4 % 27,6 % -58,0 % 31,2 % 63,3 %
Hinta/voittosuhde neg. 389 neg. neg. neg.
Osakekannan
markkina-arvo EUR 1 392 730 1 392 1 734
kauden lopussa '000 730 464 829 464 829 389
Osakkeiden vaihdon
kehitys
1000 21 116 97 140
Osakkeiden vaihto osaketta 34 256 058 983 450 115
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 14,0 % 8,6 % 47,6 % 39,7 % 57,1 %
Osakkeiden
keskimääräinen 245 216 245 540 245 216 245 241
lukumäärä 245 540 343 366 343 366 660
Laimennettu
osakkeiden
keskimääräinen 257 969 244 436 257 969 245 241
lukumäärä 244 436 343 064 343 064 660
Osakkeiden
lukumäärä 245 316 245 781 245 316 245 316
kauden lopussa 245 781 803 718 803 718 718
( )
( )
(1)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden
aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
(2)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden
päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
(3)) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan
keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
Henkilöstöä koskevat tunnusluvut
1.7.-30.9 1.7.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-31.12
2011 2010 2011 2010 2010
---------------------------------------------------
EUR
Palkat ja palkkiot '000 4 927 3 828 16 189 12 209 16 652
Henkilöstön
keskimääräinen lukumäärä 471 379 443 356 362
Henkilöstön lukumäärä
kauden lopussa 446 370 446 370 389
Muut tunnusluvut
1.7.-30.9 1.7.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-31.12
2011 2010 2011 2010 2010
---------------------------------------------------
Liikkeelle lasketut optiot
kauden lopussa 5 735 851 5 065 100 5 735 851 5 065 100 5 950 822
Osakkeiden määrä, joka
voidaan merkitä
liikkeelle laskettuja
optioita vastaan 5 735 851 5 065 100 5 735 851 5 065 100 5 950 822
Ääniosuus, joka liikkeelle
laskettujen
optioiden nojalla voidaan
saada 2,3 % 2,0 % 2,3 % 2,0 % 2,4 %Konsernin tunnusluvut
Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio)
------------------------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2
Omavaraisuusaste Oma pääoma
------------------------------------------------------
Taseen loppusumma
Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat
Velkaantumisaste Korollinen nettovelka
------------------------------------------------------
Oma pääoma
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden
Osakekohtainen tulos voitosta (tappiosta)
------------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta
Oma pääoma/osake pääomasta
------------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
kauden lopussa x osakekurssi kauden lopussa
[HUG#1562277]
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |