|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2023-02-03 08:30:00 CET 2023-02-03 08:30:02 CET REGULATED INFORMATION Suominen Oyj - TilinpäätöstiedoteSuominen Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. -31.12.2022: Vaikea vuosi, jota leimasivat kustannusinflaatio ja kysynnän haasteet YhdysvalloissaSuominen Oyj Tilinpäätöstiedote 3.2.2023 klo 9.30 Vaikea vuosi, jota leimasivat kustannusinflaatio ja kysynnän haasteet Yhdysvalloissa
* Oikaistu - Liikevaihto kasvoi 15,1 % ja oli 133,1 milj. euroa (115,6) Tilikausi 2022 lyhyesti: - Liikevaihto kasvoi 11,3 % ja oli 493,3 milj. euroa (443,2) Näkymät: Suominen odottaa, että sen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) vuonna 2023 nousee vuodesta 2022. Vuonna 2022 Suomisen vertailukelpoinen käyttökate oli 15,3 milj. euroa. Hallituksen esitys osingosta: Hallitus ehdottaa, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. 2.2.2023 yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 480 727 kappaletta. Tällä osakemäärällä kokonaisosinko olisi 5 748 072,70 euroa.
”2022 oli vaikea vuosi Suomiselle. Ennenkokematon raaka-aineiden hintainflaatio, joka vaikutti meihin merkittävästi jo vuonna 2021, jatkui ja lisäksi energiakustannukset nousivat 2022 sen jälkeen, kun Venäjä laittomasti hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Erityisesti Suomisen Yhdysvaltojen liiketoiminta kärsi korkeista varastotasoista koko toimitusketjussa ja epätasapaino alkoi normalisoitua vasta vuoden toisella puoliskolla. Vuonna 2022 liikevaihtomme ylsi 493,3 milj. euroon (443,2). Vaikka myyntivolyymit laskivat vuodesta 2021 liikevaihto oli korkea ja siihen vaikuttivat korkeammat myyntihinnat ja myös valuuttakurssien positiivinen vaikutus, joka oli 32,9 milj. euroa. Vertailukelpoinen käyttökate laski selvästi edellisvuodesta ja oli 15,3 milj. euroa (47,0). Korkeammat myyntihinnat eivät pystyneet täysin kompensoimaan volyymin menetystä ja korkeampia raaka-aine- ja energiakustannuksia. Kannattavuuden parantamiseksi toteutimme vuoden aikana useita toimenpiteitä, kuten energialisämaksujen käyttöönoton Euroopassa maalis- ja syyskuussa sekä yleisen lisämaksun Pohjois-Amerikassa elokuussa. Lisäksi laajensimme tuotevalikoimaamme Yhdysvalloissa. Ilmoitimme kesäkuussa 2022, että investoimme Nakkilassa yhden tuotantolinjan parantamiseen ja päivittämiseen. Investoinnilla vahvistamme asemaamme vastuullisissa tuotteissa. Investointi on linjassa Suomisen strategian kanssa ja tukee yhtiön visiota olla edelläkävijä vastuullisissa kuitukankaissa. Investointiprojekti etenee suunnitellusti ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2023 toisella puoliskolla. Kehitämme jatkuvasti vastuullisten tuotteiden valikoimaamme. Tavoitteemme on lisätä vastuullisten kuitukankaiden myyntiä 50 prosentilla vertailuvuoden 2019 tasoon nähden sekä lanseerata yli 10 vastuullista tuotetta vuodessa. Vuonna 2022 vastuullisten kuitukankaiden myynti oli 99 % korkeampi vertailuvuoden 2019 tasoon nähden ja lanseerasimme 12 vastuullista tuotetta. Yhtenä esimerkkinä vuonna 2022 lanseeratuista uusista tuotteista on ensimmäinen hiilineutraali tuotteemme, BIOLACE® Zero. Avasimme myös kompostoitumista mittaavan testikeskuksen, Green Labin, Nakkilaan tukemaan tuotekehitystämme. Vuonna 2022 Suominen suoritti ensimmäistä kertaa EcoVadis-vastuullisuusarvioinnin ja sai siitä hopeatason luokituksen. Tulos asettaa meidät parhaan 8 %:n joukkoon EcoVadisin arvioiman muita tekstiilejä valmistavan teollisuudenalan kategoriassa. Tommi Björnman nimitettiin Suomisen uudeksi toimitusjohtajaksi marraskuussa 2022. Hän toimii tällä hetkellä Avgol Nonwovensin toimitusjohtajana ja aloittaa Suomisella viimeistään toukokuussa 2023. Tammikuussa 2023 aloitimme neuvottelut koskien suunnitelmaa tuotannon lopettamisesta pysyvästi Mozzaten tehtaallamme Italiassa. Päätös tehtiin raskain sydämin, mutta pidämme sitä väistämättömänä ottaen huomioon Euroopan markkinatilanteen sekä meneillään olevan siirtymän kohti vastuullisista kuitukankaista valmistettuja pyyhintätuotteita. Suunnitelmalla ei ole vaikutusta Cressan tehtaamme toimintaan Italiassa. Katsoessamme vuotta 2023 näemme markkinoilla useita tekijöitä, joilla on positiivinen vaikutus Suomiseen. Raaka-ainekustannusten inflaatio kääntyi vihdoin laskuun Q4/2022, energiamarkkinoilla on merkkejä hintojen laskusta ja Yhdysvaltain markkinoilla varastotasot ovat nyt laskeneet tavanomaiselle tasolleen. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten nykyinen korkea kuluttajahintainflaatio vaikuttaa pyyhintätuotteiden loppukysyntään. Yleensä pyyhintätuotteiden markkina on säilynyt melko tasaisena yleisestä taloustilanteesta huolimatta. Lopuksi haluan kiittää kaikkia työntekijöitämme heidän panoksestaan ja kovasta työstään sekä liikekumppaneitamme erinomaisesta yhteistyöstä vuonna 2022.” LIIKEVAIHTO Suomisen liikevaihto kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä 15,1 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 133,1 milj. euroa (115,6). Myyntimäärät olivat vertailukauden ja Q3/2022 tasolla vaikka myyntihinnat nousivat. Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 9,3 milj. euroa. Amerikat liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 81,7 milj. euroa (68,9) ja Eurooppa liiketoiminta-alueen 51,4 milj. euroa (46,7).
Vuonna 2022 Suomisen liikevaihto kasvoi 11,3 % vertailukaudesta ja oli 493,3 milj. euroa (443,2). Liikevaihdon kasvu johtui korkeammista myyntihinnoista ja valuuttakurssien positiivisesta vaikutuksesta, mutta myyntimäärät laskivat vuodesta 2021. Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 32,9 milj. euroa. Amerikat liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 288,0 milj. euroa (265,2) ja Eurooppa liiketoiminta-alueen 205,5 milj. euroa (178,1). KÄYTTÖKATE, LIIKEVOITTO JA TULOS Vertailukelpoinen käyttökate oli 5,0 milj. euroa (9,0). Käyttökate oli 4,0 milj. euroa (9,0). Suurimpina syinä tuloksen laskuun olivat korkeammat raaka-aineiden ja energian hinnat verrattuna myyntihintoihin ja toimitusjohtajan vaihtoon liittyvät kustannukset. Lisäksi vertailukaudella oli liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa positiivisia kertaluonteisia eriä. Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 0,7 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto laski edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli -0,2 milj. euroa (3,9). Liikevoitto oli -5,0 milj. euroa (3,9). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -4,8 milj. euroa, koostuen käyttö- ja vaihto-omaisuuden arvonalentumistappioista Italiassa liittyen suunnitelmaan tuotannon lopettamisesta Mozzatessa. Tulos ennen tuloveroja oli neljännellä vuosineljänneksellä -7,6 milj. euroa (2,8) ja raportointikauden tulos -8,8 milj. euroa (2,5). Tuloverot olivat viimeisellä vuosineljänneksellä -1,2 milj. euroa (-0,3).
Vertailukelpoinen käyttökate oli 15,3 milj. euroa (47,0). Käyttökate oli 14,3 milj. euroa (47,0). Käyttökate laski sillä korkeammat myyntihinnat eivät pystyneet täysin kompensoimaan volyymien menetystä ja korkeampia raaka-aineiden ja energian hintoja. Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 1,0 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli -4,2 milj. euroa (26,9). Liikevoitto oli -9,0 milj. euroa (26,9). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -4,8 milj. euroa, koostuen käyttö- ja vaihto-omaisuuden arvonalentumistappioista Italiassa liittyen suunnitelmaan tuotannon lopettamisesta Mozzatessa. Tilikauden 2022 voitto ennen tuloveroja oli -11,9 milj. euroa (26,6). Tilikauden verot olivat –2,0 milj. euroa (-5,8). Tilikauden tuloveroihin vaikuttivat negatiivisesti laskennallisten verosaamisten alaskirjaus eräissä toimintamaissa, kun todennäköisyys verosaamisten käytettävyyteen pieneni. Raportointikauden voitto oli -13,9 milj. euroa (20,7). RAHOITUS Katsauskauden lopussa 31.12.2022 korolliset nettovelat nimellisarvoilla laskettuna olivat 54,6 milj. euroa (49,6). Velkaantumisaste oli 37,4 % (30,4 %) ja omavaraisuusaste 42,5 % (42,2 %). Nettorahoituskulut olivat vuonna 2022 yhteensä –2,9 milj. euroa (-0,4) eli 0,6 % (0,1 %) liikevaihdosta. Valuuttakurssien muutosten vaikutus rahoituserissä oli +2,8 milj. euroa (+1,7). Suominen myi maaliskuussa 2021 vähemmistöosuutensa Amerplastissa (Bright Maze Oy). Transaktiolla oli 3,7 milj. euron positiivinen vaikutus vertailukauden nettorahoituskuluihin. Rahavirtavaikutus vuodelle 2021 oli 11,6 milj. euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli viimeisellä vuosineljänneksellä 15,6 milj. euroa (2,9). Vuonna 2022 liiketoiminnan rahavirta oli 14,0 milj. euroa (11,1). Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta vuonna 2022 oli 0,24 euroa (0,19). Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin, -4,7 milj. euroa (-5,3), vaikuttivat merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut korot. Vuoden alusta nettokäyttöpääoman muutos oli 7,8 milj. euroa positiivinen (25,2 milj. euroa negatiivinen) johtuen korkeammista veloista. Kesäkuussa 2022 Suominen pidensi yhdellä vuodella heinäkuussa 2020 solmitun kolmivuotisen 100 milj. euron syndikoidun luottolimiittijärjestelyn (revolving credit facility) voimassaoloaikaa. Voimassaoloaika piteni heinäkuuhun 2025 asti. Vuonna 2017 liikkeelle laskettu 85 milj. euroa joukkovelkakirjalaina erääntyi ja maksettiin kokonaisuudessaan 3.10.2022. INVESTOINNIT Vuonna 2022 Suomisen bruttoinvestoinnit olivat 9,7 milj. euroa (17,8), ja suurin yksittäinen investointi oli meneillään oleva kasvuinvestointi Nakkilan tehtaalla. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja. Suominen tiedotti kesäkuussa, että se vahvistaa asemaansa vastuullisissa tuotteissa investoimalla yhden tuotantolinjansa parantamiseen Nakkilan tehtaalla. Investointi on linjassa Suomisen strategian kanssa ja se tukee yhtiön visiota olla edelläkävijä vastuullisuudessa. Investoinnin kokonaisarvo on noin 6 milj. euroa ja investointihanke valmistuu vuoden 2023 toisella puoliskolla. Katsauskauden poistot olivat -19,4 milj. euroa (-20,1) ja arvonalentumistappiot -3,8 milj. euroa.
Suomisen palveluksessa oli tilikaudella 2022 keskimäärin 707 (709) ja tilikauden päättyessä 710 (707) henkilöä (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina). EDISTYMINEN VASTUULLISUUDESSA Suominen lähestyy vastuullisuusasioita kokonaisvaltaisesti ja yritysvastuuohjelmamme 2020–2025 määrittää painopisteemme ja niiden mittarit (KPI). Keskitymme vahvasti turvallisuuteen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ja pitkän aikavälin tavoitteemme on nolla poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Vuonna 2022 Suomisella oli 2 (4) poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Toinen tärkeä henkilöstöön liittyvä tavoitteemme on henkilöstön sitoutuminen. Toteutimme vuonna 2022 kolmannen peräkkäisen globaalin henkilöstötutkimuksen, ja tulosten perusteella henkilöstömme sitoutumisindeksi on 65 % (66 %). Indeksi muodostuu kysymyksistä, jotka koskevat henkilöstön pysyvyyttä, todennäköisyyttä suositella yhtiötä, ylpeyttä organisaatiosta sekä sitoutuneisuutta yhtiöön. Tavoitteemme on, että sitoutumisindeksi on 73 % vuoteen 2025 mennessä. Olemme sitoutuneet parantamaan jatkuvasti toimintamme tehokkuutta sekä luonnonvarojen tehokasta hyödyntämistä. Tavoitteemme vähentää energiankulutustamme, kasvihuonekaasupäästöjämme, vedenkulutustamme ja kaatopaikkajätettämme 20 % tuotettua tonnia kohti vuoteen 2025 mennessä verrattuna vertailuvuoteen 2019. Vuoden 2022 loppuun mennessä veden kulutuksemme on vähentynyt 6,1 %, kaatopaikkajäte 2,5 %, energiankulutus 0,6 % ja kasvihuonekaasupäästöt 20,0 % per tuotettu tonni verrattuna vertailuvuoteen 2019. Esimerkkeinä jatkuvasta työstämme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi siirryimme Euroopan tehtaillamme kokonaan fossiilittomaan sähköön ja asensimme Alicanten tehtaallemme aurinkopaneelit vuonna 2022. Seuraamme edistymistämme jatkuvasti ja yritämme aina etsiä uusia tapoja parantaa toimintaamme entisestään. Vastuullisiin kuitukankaisiin liittyen tavoitteemme on kasvattaa niiden myyntiä 50 % vuoteen 2025 mennessä ja lanseerata vuosittain yli 10 vastuullista tuotetta. Vuonna 2022 lanseerasimme 12 vastuullista tuotetta ja vastuullisten tuotteiden myyntimme on kasvanut 99 % vertailuvuoteen 2019 verrattuna. Raportoimme edistymisestänne vastuullisuudessa osana vuoden 2022 vuosikertomustamme, joka julkaistaan 6.3.2023 alkavalla viikolla. Vastuullisuusraportointimme on laadittu Global Reporting Initiativen GRI-standardien mukaisesti. OSAKETIEDOT Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2022 oli 58 259 219 osaketta ja osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Suomisen osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2022 oli 10 902 032 osaketta eli 19,0 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 5,27 euroa, alin 2,36 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 3,57 euroa. Katsauskauden ensimmäisen kaupankäyntipäivän 3.1.2022 päätöskurssi oli 5,09 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän 30.12.2022 päätöskurssi oli 3,00 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2022 oli 172,4 milj. euroa. Omat osakkeet Raportointikauden lopussa 31.12.2022 Suominen Oyj:n hallussa oli 778 492 omaa osaketta. Suomisen omien osakkeiden osto-ohjelma alkoi 3.11.2021 ja päättyi 21.1.2022. Tammikuussa 2022 hankittiin yhteensä 68 677 omaa osaketta. Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän ansaintajakson päätyttyä ohjelmaan osallistuneille siirrettiin helmikuussa yhteensä 237 584 osaketta. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti katsauskauden aikana luovutettiin yhteensä 18 585 osaketta hallituksen jäsenille osakkeina suoritettavana osuutena vuosipalkkioista. Hallituksen palkkioiden osakkeina maksettava osuus Suomisen 24.3.2022 pidetty yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % maksetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Osakkeet luovutettiin 16.5.2022 yhtiön hallussa olevista omista osakkeista hallituksen 15.5.2022 tekemän päätöksen mukaisesti.
Hallituksella on 24.3.2022 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2023 saakka ja se kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset. Hallituksella on 24.3.2022 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää uusien osakkeiden hankkimisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien optio ja muiden erityisten oikeuksien antamista. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita; tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten esimerkiksi osakkeiden käyttäminen vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittaminen, osakkeiden käyttäminen osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai osakkeiden käyttäminen hallituksen jäsenten palkkioiden osakeosuuden suorittamiseksi. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta. Hallitus voi antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Oikeus voidaan antaa myös yhtiön velkojalle siten, että oikeuteen liittyy ehto velkojan saatavan käyttämisestä osakkeen merkintähinnan kuittaamiseen (vaihtovelkakirjalaina). Osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia ei kuitenkaan anneta osana yhtiön palkitsemisjärjestelmää. Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 5 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy yllä mainittuun enimmäismäärään. Valtuutukset kumoavat kaikki aikaisemmat osakeantia sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2023 saakka. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti katsauskauden aikana luovutettiin yhteensä 18 585 osaketta hallituksen jäsenille osakkeina suoritettavana osuutena vuosipalkkioista. Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän 2019–2021 ansaintajakson päätyttyä ohjelmaan osallistuneille siirrettiin 25.2.2022 yhteensä 237 584 osaketta. Näiden luovutusten jälkeen valtuutuksen enimmäismäärä on yhteensä 4 743 831 osaketta.
Suomisen johto ja avainhenkilöt kuuluvat yhtiön osakeperusteiseen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään. Kannustinjärjestelmiä on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksessä sekä palkitsemisraportissa, joka on saatavana yhtiön verkkosivuilta osoitteessa www.suominen.fi. Yhtiön osakepalkkiojärjestelmä on kolme kolmivuotista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2020–2022, 2021–2023 ja 2022–2024. Kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksot
Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmästä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu. OSAKKEENOMISTAJAT Vuoden 2022 lopussa Suomisella oli 5 710 osakkeenomistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia. Lisätietoja johdon osakeomistuksista sekä taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa. 28.6.2022: OP-Henkivakuutus Oy:n omistus Suominen Oyj:ssä ylitti 5 % liputusrajan. 8.3.2022: Erkki Etolan määräysvaltayhtiön Etola Groupin osakeomistus Suomisessa ylitti 10 % liputusrajan. Samaan aikaan Erkki Etolan ja hänen määräysvaltayhtiöidensä omistus ylitti 20 % liputusrajan. 25.2.2022: Erkki Etolan määräysvaltayhtiön Etola Goupin omistus Suomisessa ylitti 5 % liputusrajan. 20.1.2022: Keskinäinen vakuutusyhtiö Ilmarisen osakeomistus Suomisessa alitti 5 % liputusrajan. MUUTOKSET JOHTORYHMÄSSÄ Suominen tiedotti 6.9.2022, että talousjohtaja ja johtoryhmä jäsen Toni Tamminen on päättänyt hakeutua uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolella. Hän jättää yhtiön 3.2.2023. Sirpa Koskinen, VP, Group Controlling nimitettiin väliaikaiseksi talousjohtajaksi 4.2.2023 alkaen. Suominen tiedotti 30.11.2022, että Tommi Björnman on nimitetty yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään toukokuussa 2023. Petri Helsky jätti tehtävänsä toimitusjohtajana ja henkilöstö- ja lakiasianjohtaja Klaus Korhonen nimitettiin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi. NIMITYSTOIMIKUNNAN KOKOONPANO Suominen Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Lisäksi Suominen Oyj:n hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Tilikaudella 2022 nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2022 ja 1.9.2021 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella. Nimitystoimikunta toimittaa ehdotuksensa Suominen Oyj:n hallitukselle varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivään mennessä. Suomisen osakerekisterin perustella kolme suurinta osakkeenomistajaa 1.9.2022, eli Ahlstrom Capital B.V., Oy Etra Invest Ab ja Etola Group Oy nimittivät osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat:
Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola toimii nimitystoimikunnan kolmantena jäsenenä. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.3.2022. Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2021 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin 2021. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2021 maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta. Suomisen yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 70 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 33 000 euroa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan 10 000 euron lisäkorvaus. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja puhelinkokouksesta 500 euroa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti. Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Andreas Ahlström, Björn Borgman, Jaakko Eskola, Nina Linander ja Laura Raitio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Aaron Barsness. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jaakko Eskola. Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Toni Halonen. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen ehdot on kuvattu jäljempänä tässä osavuosikatsauksessa. Suominen julkaisi 24.3.2022 pörssitiedotteen yhtiökokouksen päätöksistä sekä hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä. Pörssitiedote sekä uuden hallituksen jäsenen esittely löytyvät yhtiön verkkosivuilta www.suominen.fi. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen maksoi 7.4.2022 osinkoja yhteensä 11,5 milj. euroa vuodelta 2021, joka vastaa 0,20 euroa osakkeelta. Hallituksen järjestäytyminen ja valiokunnat Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Andreas Ahlströmin. Hallitus valitsi keskuudestaan myös tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Nina Linander. Andreas Ahlström ja Laura Raitio valittiin uudelleen tarkastusvaliokunnan jäseniksi. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jaakko Eskola ja jäseneksi uudelleen Björn Borgman ja uudeksi jäseneksi Aaron Barsness.
Suomisella on tuotantolaitoksia useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Esimerkiksi koneiden rikkoutumisesta aiheutuvat katkokset tehtailla voivat aiheuttaa tuotannon menetyksiä ja toimitusvaikeuksia. Järjestelmällinen kunnossapito ja koneiden käyttöiän pidentämiseen tähtäävät investoinnit ovat keskeinen osa nykyisten tuotantolinjojen toimintatehokkuuden varmistamista. Suomisen toiminta voi häiriintyä myös odottamattomien ja yhtiöstä riippumattomien tapahtumien seurauksena. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sähkökatkokset, tulipalot tai vesivahingot. Suominen ei välttämättä pysty ehkäisemään tällaisia tapahtumia ennalta, mikä voi johtaa liiketoiminnan keskeytymiseen. Tällaisia riskejä varten on otettu vakuutuksia toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Koska Suomisella on kattavat omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, vahingot ja liiketoiminnan keskeytymisestä koituvat taloudelliset tappiot on mahdollista saada katettua vakuutuksilla. Suominen käyttää tuotannossaan tiettyjä tuotantomenetelmiä. Johdon näkemyksen mukaan valitut menetelmät ovat kilpailukykyisiä, eikä suuria investointeja uuteen tuotantoteknologiaan ole tarvetta tehdä. Ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yrityksen teknologiavalinnat osoittautuvatkin vääriksi, jolloin uusien tai korvaavien tuotantomenetelmien kehittäminen vaatisi investointeja.
Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Uusiin teknologioihin perustuvat ja halvempien tuotantokustannusten maista tuodut tuotteet saattavat heikentää Suomisen kilpailuetua. Ellei Suominen pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se saattaa menettää osan markkinaosuudestaan. Kilpailu saattaa lisätä yhtiön tuotteisiin kohdistuvia hintapaineita. Raaka-aineiden hinta ja saatavuus Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita. Raaka-aineet ovat toiminnan suurin kustannuserä. Muutokset raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoissa saattavat vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Suomisen varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta, ja keskimäärin kestää 2–5 kuukautta ennen kuin raaka-ainehintojen muutokset vaikuttavat myyntihintoihin joko automaattisten hinnoittelumekanismien tai neuvoteltujen hinnanmuutosten kautta. Pitkittyneet katkokset Suomisen tärkeimpien raaka-aineiden saatavuudessa saattavat häiritä tuotantoa ja vaikuttaa negatiivisesti konsernin liiketoimintaan. Koska Suominen hankkii suurimman osan raaka-aineistaan useilta eri kansainvälisiltä toimittajilta, merkittävät, lukuisten tuotteiden valmistamiseen vaikuttavat häiriöt ovat epätodennäköisiä. Energian hinta ja saatavuus Energiakustannukset muodostavat merkittävän osan Suomisen tuotantokustannuksista. Suominen kuluttaa pääasiassa sähköä ja kaasua. Korkeammat hinnat ja energian saatavuuden heikkeneminen voivat vaikuttaa Suomisen kannattavuuteen tuotantokustannusten nousun kautta. Markkinoihin ja asiakkuuksiin liittyvät riskit Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää yksittäisten asiakkaiden ostomäärissä tapahtuvien muutosten mahdollisia vaikutuksia. Vuonna 2022 konsernin kymmenen suurinta asiakasta vastasi 64 %:sta (66 %) konsernin liikevaihdosta. Suurimpien asiakkaiden kanssa pyritään solmimaan pitkäaikaisia sopimuksia. Käytännössä asiakassuhteet ovat pitkäaikaisia ja kestävät useita vuosia. Asiakkuuksiin liittyviä luottoriskejä hallitaan yhtiön hallituksen hyväksymän luottopolitiikan mukaisesti. Asiakkaiden luottorajat varmistetaan luottoluokituksen ja asiakashistorian perusteella. Suomisen tuotteiden kysyntä riippuu kuluttajamieltymysten mahdollisista muutoksista. Historiallisesti tällaisilla muutoksilla on ollut Suomiseen lähinnä positiivinen vaikutus, sillä ne ovat lisänneet kuitukankaasta valmistettujen tuotteiden kysyntää. Esimerkiksi COVID-19 -pandemia lisäsi kuitukankaiden kysyntää puhdistus- ja desinfiointipyyhkeisiin. Tietyt tekijät, kuten kuluttajien suhtautuminen öljypohjaisia raaka-aineita sisältäviin tuotteisiin tai näkemykset kertakäyttötuotteiden haitallisuudesta, voivat kuitenkin muuttaa kuluttajien ostotottumuksia. Suominen seuraa kuluttajatrendejä ennakoivasti ja kehittää tuotevalikoimaansa sen mukaisesti. Biohajoavat, sataprosenttisesti kasvipohjaiset kuitukangastuotteet ovat kuuluneet yrityksen valikoimaan jo yli viidentoista vuoden ajan, ja täten yhtiö on hyvässä asemassa vastaamaan muutoksiin kuluttajien mieltymyksissä liittyen kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen. Yleensä pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden kysyntä on ollut pysyvää taloudellisten olosuhteiden muuttuessa. On kuitenkin mahdollista, että korkea kuluttajahintainflaatio voi johtaa pyyhintätuotteiden kysynnän laskuun, kun kuluttajien käytettävissä olevat tulot pienenevät. Ukrainan sotaan liittyen välittömät vaikutukset Suomisen liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä meillä ei ole asiakkaita eikä tavarantoimittajia Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa. Suomiseen vaikuttavat eniten hyökkäyksen välilliset taloudelliset vaikutukset, jotka vaikuttavat kustannusinflaatioon. Lainsäädännön, poliittisen ympäristön ja taloudellisten olosuhteiden muutokset Suomisen liiketoimintaan ja tuotteisiin voivat suorasti tai epäsuorasti vaikuttaa poliittiset päätökset ja lainsäädännölliset muutokset esimerkiksi ympäristöpolitiikan tai jätteiden käsittelyyn liittyvän lainsäädännön alueilla. Yksi esimerkki tällaisesta lainsäädännöstä on EU:n ns. kertakäyttömuovidirektiivi, joka tähtää muovijätteen vähentämiseen merissä. Vastaavanlaiset säädökset saattavat yleistyä myös EU:n ulkopuolisissa maissa. Tämä luo kysyntää vastuullisemmille tuotteille, ja Suominen on hyvissä asemissa vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään. Maailmanpolitiikassa tapahtuvilla muutoksilla voi olla Suomiseen negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi vapaakauppaa rajoittavalla poliittisella päätöksellä voi olla merkittävä vaikutus tiettyjen raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, mikä puolestaan vaikuttaa Suomisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Suomisen toiminta on hajaantunut sekä maantieteellisesti että eri asiakasteollisuuksiin, mikä osaltaan suojaa tämän kaltaisilta riskeiltä. Yhdysvaltojen merkitys Suomisen liiketoiminnalle lisää dollarin vaihtokurssiin liittyvää riskiä. Suominen suojaa valuuttapositiotaan suojauspolitiikkansa mukaisesti. Etelä-Amerikan alueelle tyypillisillä riskeillä, kuten poliittisen ympäristön tai valuuttakurssien merkittävillä muutoksilla voi olla vaikutusta Suomisen toimintaan Brasiliassa. Investoinnit Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien toteutus voi viivästyä suunnitellusta, investointikustannukset voivat osoittautua odotettua suuremmiksi tai investoinnit saattavat tuottaa odotettua vähemmän liiketoiminnallista hyötyä. Investointien toteutusvaihe saattaa aiheuttaa toiminnassa tilapäisiä katkoksia.
Suomisen toiminta on riippuvainen sen tieto- ja viestintäjärjestelmien ja -ohjelmistojen eheydestä, turvallisuudesta ja toiminnan vakaudesta sekä kyberuhkien onnistuneesta hallinnasta. Mikäli Suomisen tieto- tai viestintäjärjestelmät tai -ohjelmistot muuttuisivat käyttökelvottomiksi, niiden käyttö vaikeutuisi merkittävästi pidemmäksi aikaa tai kyberuhat toteutuisivat, sillä voisi olla negatiivisia vaikutuksia Suomisen maineeseen, toimituskykyyn, raaka-aineiden hankintaan tai varastonhallintaan.
Konserni on altis useille rahoitusriskeille, kuten valuutta-, korko-, vastapuoli-, maksuvalmius- ja luottoriskeille. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3. Suominen on tuloverovelvollinen useissa eri maissa. Tuloveron kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla vaatii huomattavaa harkintaa. Moniin liiketapahtumiin ja laskelmiin liittyy epävarmuustekijöitä lopullisen tuloveron määrän suhteen. Veroriskeihin liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutokset tai niihin liittyvät virheelliset tulkinnat. Näiden riskien toteutuminen saattaisi johtaa veroviranomaisten määräämiin maksunkorotuksiin tai sanktioihin, jotka puolestaan voisivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että laskennalliset verosaamiset voidaan hyödyntää tulevia verotuksellisia voittoja vastaan. Suominen tekee vuosittain liikearvon alentumistestauksen. Arvonalentumistestauksessa omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvon avulla, joka muodostuu diskontatuista arvioiduista vastaisista rahavirroista. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa diskontatuista arvioiduista vastaisista rahavirroista. Arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin liittyviin epävarmuustekijöihin kuuluvat mm. omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöikä sekä muutokset Suomisen tuotteiden ennustetuissa myyntihinnoissa, tuotantokustannuksissa ja testauksessa käytetyissä diskonttauskoroissa. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, erityisesti liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappio, joka toteutuessaan heikentää tulosta ja omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten erilaisissa kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon tuotteissa. Näillä Suomisen kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne sääntelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei ole luonteeltaan kovin syklistä. Suomisen suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi yhtiö toimii Etelä-Amerikan markkinoilla. Kuitukankaiden kysynnän kasvu on tyypillisesti ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun muutamalla prosenttiyksiköllä. Markkinoiden odotus on, että pitkällä aikavälillä pyyhintätuotteiden loppukäyttäjäkysyntä pysyy korkeammalla tasolla kuin ennen koronaviruspandemiaa. Vuoden 2021 toisen vuosineljänneksen loppua kohti kuitenkin erityisesti pohjoisamerikkalaiset asiakkaamme alkoivat kokea yllättävää kysynnän hidastumista, joka yhdistettynä poikkeukselliseen varastojen kasvattamiseen läpi koko hankintaketjun sai varastotasot epätasapainoon. Tämä vaikutti myös Suomisen tilauksiin, vaikka monessa tapauksessa hyödyimme siitä, että olemme asiakkaidemme ensisijainen toimittaja. Kysyntä alkoi palautua vuoden 2022 toisella puoliskolla ja sen ennalleen palautumisen odotetaan tapahtuvan vuodesta 2023 alkaen. Katsoessamme vuotta eteenpäin, markkinoilla on useita tekijöitä, joilla on positiivinen vaikutus Suomiseen. Raaka-ainekustannusten inflaatio kääntyi vihdoin laskuun Q4/2022 aikana, energiamarkkinoilla on merkkejä hintojen laskusta ja Yhdysvaltain markkinoilla varastotasot ovat nyt laskeneet tavanomaiselle tasolleen. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten nykyinen korkea kuluttajahintainflaatio vaikuttaa pyyhintätuotteiden loppukysyntään. Yleensä pyyhintätuotteiden markkina on säilynyt melko tasaisena yleisestä taloustilanteesta huolimatta. NÄKYMÄT Suominen odottaa, että sen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) vuonna 2023 nousee vuodesta 2022. Vuonna 2022 Suomisen vertailukelpoinen käyttökate oli 15,3 milj. euroa. HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2022 oli 7 988 424,28 euroa, ja osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden voiton, olivat 16 088 436 euroa. Jakokelpoiset varat olivat 91 780 772 euroa. Hallitus ehdottaa, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja että tilikauden voitto siirretään kertyneisiin voittovaroihin. 2.2.2023 yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 480 727 kappaletta. Tällä osakemäärällä kokonaisosinko olisi 5 748 072,70 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osingon täsmäytyspäivä on 5.4.2023 ja maksupäivä 12.4.2023. SELVITYKSEN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ, PALKITSEMISRAPORTIN, TILINPÄÄTÖKSEN, HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN JA MUITA KUIN TALOUDELLISIA TIETOJA KOSKEVAN RAPORTIN JULKISTAMINEN Suominen julkaisee tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkitsemisraportin sekä muita kuin taloudellisia tietoja koskevan raportin, joka sisältää EU-taksonomiaraportin tilikaudelta 2022, yhtiön vuosikertomuksessa 6.3.2023 alkavalla viikolla. Edellä mainitut asiakirjat julkaistaan pörssitiedotteena ja ne ovat saatavana myös Suomisen verkkosivuilta www.suominen.fi. Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettävän 3.4.2023. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle myöhemmin pörssitiedotteena julkaistavalla kokouskutsulla. Kokouskutsu julkaistaan myös Suominen Oyj:n verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi. RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Suominen käynnistää neuvottelut koskien suunnitelmaa tuotannon pysyvästä lopettamisesta Mozzaten tehtaalla Italiassa (10.1.2023) Suominen aloittaa neuvottelut paikallisten ammattiliittojen kanssa koskien suunnitelmaa tuotannon lopettamisesta pysyvästi Mozzaten tehtaalla. Suunnitelman mukaan tuotanto tehtaalla loppuisi vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Neuvottelut käydään Italian lainsäädännön sekä sovellettavan kansallisen työehtosopimuksen mukaisesti ja ne pyritään saamaan päätökseen 90 päivän kuluessa. Mozzaten tehdas työllistää tällä hetkellä 92 henkilöä tuotanto- ja toimistotehtävissä. "COVID-19:n aiheuttaman kysynnän kasvun normalisoitumisen jälkeen kilpailu on lisääntynyt merkittävästi kuitukankaista valmistettujen pyyhintätuotteiden markkinoilla Euroopassa, pääasiassa Turkista ja Kiinasta tulevan tuonnin johdosta. Tämä koskee erityisesti tavanomaisista kuituyhdistelmistä tehtyjä kuitukankaita. Samaan aikaan energiakustannukset Italiassa ovat nousseet ennätyskorkealle tasolle. Nämä kaksi tekijää yhdessä ovat luoneet valtavia haasteita Mozzaten tehtaan kilpailukyvylle”, sanoo Klaus Korhonen, väliaikainen toimitusjohtaja. Kuitukankaista valmistettujen pyyhintätuotteiden markkina on nopeasti siirtymässä kohti vastuullisempia vaihtoehtoja. Suominen on strategiansa mukaisesti asettanut tavoitteekseen vastuullisten tuotteiden myynnin kasvattamisen sekä uusien ympäristöystävällisempien kuitukankaiden jatkuvan kehittämisen. ”Tavanomaisista kuituyhdistelmistä tehtyjen kuitukankaiden kysyntä Euroopassa on laskussa. Vastuullisten kuitukankaiden kilpailukykyinen valmistaminen vaatii tuotantoresursseja ja -prosesseja, jotka on optimoitu erityisesti näitä tuotteita varten. Linjamme Mozzaten tehtaalla eivät sovellu parhaalla mahdollisella tavalla vastuullisissa tuotteissa käytettäville kuiduille, ja tämä yhdistettynä korkeisiin tuotantokustannuksiin tarkoittaa, ettei tehdas ole kilpailukykyinen, eikä sen kilpailukyvyn odoteta olennaisesti paranevan tulevaisuudessa. Arvioimme jatkuvasti tehtaidemme suorituskykyä ja kannattavuutta, ja olemme valitettavasti tulleet nykyisessä tilanteessa siihen tulokseen, että meidän on harkittava Mozzaten tehtaan tuotannon sulkemista Euroopan liiketoimintamme kilpailukyvyn parantamiseksi”, Klaus Korhonen päättää. Mahdollisen sulkemisen arvioidut taloudelliset vaikutukset ovat noin 9 milj. euroa kertaluonteisia rahavirtaan vaikuttavia kuluja vuosina 2023–24, koostuen pääasiassa irtisanomiskustannuksista, tuotantolinjojen purkamisesta ja vuokrattujen rakennusten palauttamisesta ennalleen. Ei-rahavirtavaikutteisten kulujen arvioidaan olevan kertaluonteisesti noin 3 milj. euroa, josta noin 4,5 milj. euroa kirjataan vuoden 2022 viimeiselle kvartaalille ja noin -1,5 milj. euroa vuosille 2023–24 tiettyjen varausten purkamista vastaavasti. Toteutuessaan suunnitelman odotetaan vuositasolla vaikuttavan positiivisesti käyttökatteeseen noin 3 milj. euroa. Nimitystoimikunnan ehdotukset Suomisen varsinaiselle yhtiökokoukselle 2023 (13.1.2023) Ehdotus hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja puheenjohtajasta Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä pysyy ennallaan ja olisi kuusi (6). Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen Andreas Ahlström, Aaron Barsness, Björn Borgman, Jaakko Eskola ja Nina Linander, ja että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan Laura Remes. Hallituksen nykyisistä jäsenistä Laura Raitio on ilmoittanut, että hän ei ole enää käytettävissä hallituksen jäseniä valittaessa. Laura Remes (s. 1980, diplomi-insinööri, Suomen kansalainen) toimii tällä hetkellä strategia- ja kehitysjohtajana UPM Fibresilla. Hän on toiminut useissa johtotehtävissä UPM:llä ja Nokialla. Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtäviin. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Andreas Ahlströmiä, joka toimii tällä hetkellä Ahlström Capital Oy:n sijoitusjohtajana. Suominen Oyj:n suurin osakkeenomistaja Ahlstrom Capital B.V. on Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö. Kaikkien ehdolle asetettujen henkilöiden hallitustyöskentelyn kannalta olennaiset tiedot on esitelty yhtiön internetsivuilla www.suominen.fi. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin uudelleen vuorineuvos Jaakko Eskola. Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Nimitystoimikunta on ehdotuksia tehdessään arvioinut, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset. Ehdotus hallituksen palkkioista Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen palkkiot pysyisivät ennallaan ja olisivat seuraavat: hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 70 000 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten vuosipalkkio 33 000 euroa. Nimitystoimikunta ehdottaa myös, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksettava lisäkorvaus pysyisi ennallaan ja olisi 10 000 euroa. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta maksettavat kokouspalkkiot pysyisivät ennallaan ja olisivat seuraavat: 500 euroa kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa, 1 000 euroa kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja 500 euroa jäsenen osallistuessa kokoukseen puhelimella tai muulla sähköisellä välineellä. Päätöksistä, jotka tehdään kokousta pitämättä, ei makseta palkkiota. Vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % Suominen Oyj:n osakkeina. Osakkeet luovutetaan hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista kahden viikon kuluessa Suominen Oyj:n tammi–maaliskuun 2023 osavuosikatsauksen julkaisupäivästä. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti. Nimitystoimikunnan kokoonpano Nimitystoimikuntaan kuuluvat 2.9.2022 alkaen Lasse Heinonen, toimitusjohtaja, Ahlström Capital Oy, Ahlstrom Capital B.V:n nimeämänä edustajana ja Mikael Etola, toimitusjohtaja, Etola-Yhtiöt, Oy Etra Invest Ab:n sekä Etola Group Oy:n nimeämänä edustajana. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola toimii nimitystoimikunnan kolmantena jäsenenä. Lasse Heinonen toimii nimitystoimikunnan puheenjohtajana. Nimitystoimikunta on päättänyt kutsua Jukka Perttulan, Nordea Fundsin hallituksen puheenjohtajan, osallistumaan nimitystoimikunnan kokouksiin neuvonantajana edustaen Nordea Nordic Small Cap Fundia, joka oli Suomisen neljänneksi suurin osakkeenomistaja 1.9.2022. Nimitystoimikunta teki kaikki esityksensä yksimielisesti. Suominen Oyj:n hallitus sisällyttää nimitystoimikunnan ehdotukset myöhemmin julkaistavaan yhtiökokouskutsuun. Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 3.4.2023. Sirpa Koskinen nimitetty Suomisen väliaikaiseksi talousjohtajaksi (23.1.2023) Sirpa Koskinen, VP, Group Controlling on nimitetty Suomisen väliaikaiseksi talousjohtajaksi 4.2.2023 alkaen. Koskinen on toiminut yhtiössä vuodesta 2015. Koskinen raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle, mutta ei kuulu yhtiön johtoryhmään. Aiemmin tiedotetun mukaisesti Suomisen nykyinen talousjohtaja Toni Tamminen jättää yhtiön. Hänen viimeinen työpäivänsä Suomisella on 3.2.2023. Suominen Oyj:n hallitus päätti uudesta osakepohjaisesta johdon ja avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä (3.2.2023) Suominen Oyj:n hallitus on kokouksessaan 2.2.2023 hyväksynyt yrityksen johdolle ja avainhenkilöille uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän. Uuden kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmivuotinen ansaintajakso, joka kattaa kalenterivuodet 2023–2025. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä on noin 25 henkilöä mukaan lukien Suomisen toimitusjohtaja. Hallitus on päättänyt, että ansaintajakson 2023–2025 perusteella mahdollisesti maksettavat palkkiot perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Ansaintajakson 2023–2025 perusteella mahdollisesti maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä vastaa yhteensä enintään 793 500 Suominen Oyj:n osaketta, joka on bruttomäärä sisältäen osakepalkkioista aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät. Jos kannustinjärjestelmän tavoitteet saavutetaan, palkkiot maksetaan ansaintajakson päättymistä seuraavan vuoden keväällä 2026. Ansaintajakson 2023–2025 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Käteisenä maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Yhtiöllä on myös oikeus maksaa palkkio tietyissä tilanteissa kokonaisuudessaan rahana. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu. SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS Suominen Oyj julkaisee osavuosikatsauksensa tammi–maaliskuulta 2023 torstaina 4.5.2023. Suomisen väliaikainen toimitusjohtaja Klaus Korhonen ja talousjohtaja Toni Tamminen esittelevät tuloksen analyytikoille, sijoittajille ja medialle englanninkielisessä audiocast-lähetyksessä ja puhelinkonferenssissa 3.2.2023 klo 11.00. Lähetystä on mahdollista seurata osoitteessa https://suominen.videosync.fi/2022-financial-statements-release/. Lähetyksen tallenne ja esitysaineistot ovat saatavilla tilaisuuden jälkeen osoitteessa suominen.fi. Tilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin kautta rekisteröitymällä osoitteessa https://palvelu.flik.fi/teleconference/?id=10010544. Rekisteröidyttyäsi saat puhelinnumeron ja konferenssitunnuksen osallistuaksesi konferenssiin. Kysymykset tulee esittää englanniksi. Tilaisuuteen ei ole mahdollista osallistua paikan päällä. SUOMINEN-KONSERNI 1.1.–31.12.2022 Suomisen tilinpäätös on tilintarkastettu. Tilintarkastuskertomus on annettu 2.2.2023. Neljännesvuositiedot, puolivuotiskatsaus ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia. Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin. Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Uudet standardit sekä niiden muutokset ja tulkinnat, jotka tulivat voimaan vuonna 2022: - IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (2018–2020): Parannus IFRS 9 -standardiin – Rahoitusvelkojen taseesta poiskirjaamiseen liittyvään "10 prosentin" testiin sisällytettävät palkkiot, sovellettava 1.1.2022 lähtien. Parannus selventää, mitkä palkkiot voidaan huomioida, kun määritetään ovatko uuden tai muunnetun rahoitusvelan ehdot olennaisesti erilaiset kuin alkuperäisen rahoitusvelan ehdot. Palkkioihin saadaan sisällyttää ainoastaan lainanottajan ja lainanantajan välillä suoritetut maksut. - Muutokset IAS 16 -standardiin – Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: tuotot, jotka syntyvät ennen kuin hyödyke on käyttövalmis, sovellettava 1.1.2022 lähtien. Muutos kieltää vähentämästä aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta tuottoja niiden tuotteiden myynnistä, jotka on valmistettu sinä aikana, kun hyödyke ei vielä ole ollut käyttövalmis johdon tarkoittamalla tavalla. Tuotot ja niiden valmistamisessa syntyvät kulut on kirjattava tulosvaikutteisesti. Muutosta sovellettiin takautuvasti. Muutos ei aiheuttanut Suomiselle aikaisemmin julkaistujen lukujen oikaisua. Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2022 alkaneella raportointikaudella, ei ollut merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen. Uudet standardit sekä niiden muutokset ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta tulevat voimaan 1.1.2023 tai myöhemmin: - Muutokset IAS 1 -standardiin – Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin, sovellettava 1.1.2024 lähtien. Muutos tarkentaa velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaisiksi selventämällä esimerkiksi, mitä tarkoitetaan oikeudella lykätä velan maksua, että oikeuden lykätä maksua tulee olla olemassa raportointikauden päättyessä, ja että luokitteluun ei vaikuta lykkäämisoikeuden käyttämisen todennäköisyys. Muutosta sovelletaan takautuvasti. Muutoksella ei ole vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen. - Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet – muutokset IAS 1 -standardiin ja IFRS Practice Statement 2:een, sovellettava 1.1.2023 lähtien. Muutos korvaa vaatimuksen esittää "merkittävät" tilinpäätöksen laatimisperiaatteet vaatimuksella esittää "olennaiset" tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. Muutoksen tarkoituksena on auttaa yhtiötä esittämään ne laatimisperiaatteet, jotka ovat olennaisia yhtiön tilinpäätösinformaation ymmärtämisen kannalta. Muutos edellyttää johtoa tekemään arvioita siitä, onko jokin laatimisperiaate olennainen vai ei. Muutoksella saattaa olla jonkin verran vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätöksessä esitettäviin laatimisperiaatteisiin, kun konsernitilinpäätöksessä keskitytään yhtiön kannalta olennaisten laatimisperiaatteiden esittämiseen. - Kirjanpidollisen arvion määritelmä – muutokset IAS 8 -standardiin, sovellettava 1.1.2023 lähtien. Muutokset selventävät eroja kirjanpidollisten arvioiden ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosten sekä virheiden korjaamisten välillä. Muutos selventää, että uuden tiedon tai arvostusmenetelmän muutoksen vaikutukset kirjanpidolliseen arvioon ovat kirjanpidollisten arvioiden muutoksia, mikäli ne eivät johdu aikaisempien kausien virheiden korjaamisesta. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen. - Muutokset IAS 12 -standardiin – Laskennalliset verot, jotka kirjataan samassa tapahtumassa syntyvien omaisuuserien ja velkojen perusteella, sovellettava 1.1.2023 lähtien. Muutoksia on sovellettava tapahtumiin, jotka ovat syntyneet aikaisimman tilinpäätöksessä esitettävän raportointikauden alussa tai sen jälkeen. Muutos rajoitti IAS 12:ssa olevan omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjaamiseen liittyvän poikkeuksen soveltamisalaa, siten että poikkeussääntöä ei voi enää soveltaa verotettavien ja vähennyskelpoisten väliaikaisten erojen kirjaamisessa. Muutos selvensi laskennallisten verojen kirjaamista sellaisissa tapahtumissa, jotka johtavat sekä omaisuuserän että velan alkuperäiseen kirjaamiseen. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vuokrasopimukset ja niihin liittyvät ennallistamisvaraukset. Muutos edellyttää, että yhtiöt kirjaavat sekä laskennallisen verosaamisen että laskennallisen verovelan silloin kun väliaikaiset erot, jotka syntyvät omaisuuserän ja velan kirjaamisesta, ovat yhtä suuret. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Suomisen konsernitaseeseen, koska suurimmaksi osaksi vuokrasopimusten kirjaamisesta syntyneet laskennalliset verosaamiset ja verovelat voidaan netottaa. Muutos kuitenkin muuttaa konsernitilinpäätöksen laskennallisia veroja koskevaa liitetietoa. Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen, ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen. TASE
TULOSLASKELMA
LAAJA TULOSLASKELMA
LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
RAHAVIRTALASKELMA
TUNNUSLUVUT
TUNNUSLUKUJEN LASKENTA Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut ovat joko IFRS-tunnuslukuja (osakekohtainen tulos), Valtiovarainministeriön asetuksen edellyttämiä tunnuslukuja tai vaihtoehtoisia tunnuslukuja (osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta). Osakekohtainen tulos Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhteisön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta oikaistaan osakemäärää osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutuksella.
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta
Osakekohtainen oma pääoma
Osinkosuhde, %
Efektiivinen osinkotuotto, %
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)
Osakekannan markkina-arvo
Osakkeiden vaihto
Vaihtoehtoiset tunnusluvut Osa Suomisen esittämistä tunnusluvuista on vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoinen tunnusluku on taloudellinen tunnusluku, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suomisen käsityksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö antaa esimerkiksi sijoittajille hyödyllistä tietoa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja tilasta ja helpottaa raportointikausien välistä vertailua. Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto Liikevoitto (EBIT) on tärkeä yhtiön kannattavuutta kuvaava tunnusluku, sillä koska tuloverojen ja rahoituserien vaikutusta ei huomioida tunnusluvussa, se kuvaa yksinomaan yhtiön kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan. Liikevoitto esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa. Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuonna 2021 Suomisella ei ollut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vuonna 2022 tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat Italian suunniteltuun tuotantolinjojen sulkemisiin liittyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden, käyttöoikeusomaisuuserien sekä vaihto-omaisuuden arvonalentumistappiot.
Käyttökate (EBITDA) ja vertailukelpoinen käyttökate Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon yhtiön liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään toiminnan kulut.
Bruttoinvestoinnit Bruttoinvestointien kokonaissumma on tunnusluku, jota voidaan hyödyntää muun muassa sen arvioimisessa, miten Suominen ylläpitää ja uudistaa tuotantokoneitaan ja -laitoksiaan. Bruttoinvestoinnit sisältävät myös aktivoidut vieraan pääoman menot ja aktivoidut rahavirran suojaukset. Bruttoinvestoinnit eivät sisälly lisäyksiä käyttöoikeusomaisuuseriin.
Korolliset nettovelat Korolliset nettovelat on tärkeä tunnusluku, jonka perusteella sijoittajat saavat käsityksen Suomisen velkaantumisesta. Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.
Oman pääoman tuotto (ROE), % Oman pääoman tuotto-% on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista, ja se kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa raportointikauden aikana.
Sijoitettu pääoma
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle pääomalle.
Omavaraisuusaste, % Omavaraisuusaste on olennainen tunnusluku, joka mittaa yhtiön vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön taseesta on rahoitettu omalla pääomalla. Oma pääoma muodostaa yhtiölle puskurin mahdollisia tappioita vastaan, ja omavaraisuusaste kuvaa näiden puskureiden tasoa.
Velkaantumisaste, % Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Velkaantumisaste on tärkeä tunnusluku arvioitaessa yhtiön taloudellista tilannetta. Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen taloudellista liikkumavaraa.
LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN MYYNTI NELJÄNNESVUOSITTAIN
AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN, AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN JA KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERIEN MUUTOKSET
Aineettomat hyödykkeet ilman liikearvoa. VASTUUSITOUMUKSET
JOHDANNAISTEN NIMELLISARVOT JA KÄYVÄT ARVOT
RAHOITUSVAROJEN LUOKITTELU a. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat
Suominen on käyttänyt vuonna 2022 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2021. KOROLLISTEN VELKOJEN MUUTOS 1 000 euroa
RAHOITUSVELAT
Rahoitusvelat on yllä olevassa taulukossa arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Suominen on käyttänyt vuonna 2022 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2021.
1 000 euroa
Suominen on käyttänyt vuonna 2022 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2021. SUOMINEN OYJ
Liite ![]() |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|