2010-05-06 08:00:00 CEST
2010-05-06 08:02:35 CEST
REGULATED INFORMATION
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2010
PÖRSSITIEDOTE
6.5.2010
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2010
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara" tai "Yhtiö") julkistaa tänään
tilintarkastamattoman osavuosikatsauksen maaliskuun 31. päivänä päättyneeltä
kolmen kuukauden jaksolta.
Vuosineljänneksen keskeiset tapahtumat
* Sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus Nyrstar NV:n kanssa 1,25
miljoonasta tonnista sinkkiä astui voimaan 11.2.2010. Nyrstarilta saatu
ennakkomaksu sinkkituotevirrasta oli 335 miljoonaa dollaria.
* 320 miljoonan dollarin projektilaina maksettiin kokonaisuudessaan 11.2.2010
sinkin tuotevirtasopimuksesta saaduilla varoilla.
* Kaikki projektilainaan liittyneet nikkeli-, sinkki- ja valuuttasuojat
suljettiin. Suojien sulkemisesta saatu nettotuotto oli 46 miljoonaa euroa.
* Tuotannon ylösajoa hidasti helmikuinen 3,5 viikon tuotantoseisokki, jonka
aiheutti vetytehtaan toimintahäiriö. Maaliskuussa metallien
talteentottolaitosta käytettiin vajaalla kapasiteetilla rikkivedyn
aiheuttamien hajuongelmien vuoksi, kunnes kaasunpesukapasiteettia oli
lisätty.
* Kauden aikana tuotettiin 610 tonnia nikkeliä ja 2.960 tonnia sinkkiä. Sinkin
tuotannossa päästiin lähes budjetoituihin määriin edellä kuvatuisa tuotannon
ylösajo-ongelmista huolimatta.
* Talvivaara julkisti suunnitelmansa aloittaa muiden metallien sivutuotteena
saatavan uraanin talteenotto. Tulevan tuotannon arvioidaan olevan noin 350
tonnia vuodessa.
Keskeiset tapahtumat kauden jälkeen
* Nikkelin tuotanto huhtikuussa oli 628 tonnia, mikä ylitti koko ensimmäisen
vuosineljänneksen nikkelituotannon.
* Tuotantotaso vuosittaiseksi nikkelin tuotannoksi laskettuna on noussut yli
15.000 tonniin sen jälkeen, kun kaasunpesun lisäkapasiteettia asennettiin
huhtikuussa.
Uusi tuotantoarvio
Talvivaara korjaa vuoden 2010 tuotantotavoitettaan 15.000-25.000 tonniin
nikkeliä. Syynä muutokseen ovat tuotannon ylösajoon liittyneet tekniset ongelmat
metallien talteenottolaitoksessa vuoden alussa sekä metallien saostuminen
takaisin kasaan liuotuskasan ensimmäisellä lohkolla.
Liuotuskasan ensimmäinen lohko on kärsinyt metallien takaisinsaostumisesta, joka
johtuu tuotannon alkuvaiheen hitaasta ja huonosti kontrolloidusta
murskausprosessista sekä siitä johtuvasta kasan heikosta ilmastuksesta. Näiden
ongelmien vuoksi kasan vanhimpaan osaan on saostunut takaisin arviolta
12.000-13.000 tonnia nikkeliä. Takaisinsaostunut metallikertymä on
vesiliuokoisessa muodossa ja voidaan näin ollen liuottaa kasasta uudelleen,
mutta on mahdotonta tarkasti arvioida kuinka nopeasti metallikertymä voidaan
vapauttaa tuotantoon. Tämän epävarmuustekijän vuoksi tuotantoennusteen
vaihteluväli on laaja.
Kesäkuun 2009 jälkeen kasatut liuotuskasan lohkot eivät ole kärsineet edellä
mainituista ongelmista. Tämän vuoksi Talvivaara arvioi vuoden 2010 aikana
tuottavansa 15.000 tonnia nikkeliä pelkästään liuotuskasan uudemmista osista.
Tätä suuremman tuotantomäärän saavuttamiseksi tarvitaan nikkeliä todennäköisesti
myös kasan ensimmäisestä lohkosta. Yhtiö odottaa vuosittaiseksi tuotannoksi
lasketun tuotantotasonsa olevan yli 30.000 tonnia vuoden 2010 loppuun mennessä.
Yhtiö niin ikään uskoo, että suunniteltu täysimittainen tuotanto, noin 50.000
tonnia nikkeliä vuodessa, on saavutettavissa 2012.
Tunnusluvut
Q1 Q1 Q1-Q4
2010 2009 2009
Liikevaihto milj. euroa 11,6 0,1 7,6
Liikevoitto (tappio) milj. euroa -2,3 2,2 -54,8
Kauden voitto (tappio) milj. euroa -16,9 -15,8 -55,0
Osakekohtainen tulos euroa -0,06 -0,06 -0,19
Korolliset nettovelat milj. euroa 176,3 363,2 426,2
Velkaantumisaste 45,4% 87,3% 111,4%
Investoinnit milj. euroa 19,0 29,7 118,5
Rahavarat milj. euroa 55,9 20,4 11,9
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 336 272 308
-------------------------------------------------------------------
Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Ensimmäisen vuosineljänneksen tuotantomäärissä
näkyivät metallien talteenottolaitoksen lastentaudit. Yksi suurimmista
ongelmista oli rikkivedyn haju, joka lähiympäristön kuntiin levitessään pakotti
meidät supistamaan tuotantoa muuten hyvin toimivassa laitoksessa. Hajuongelmaa
korjataan parhaillaan lisäämällä kaasunpesukapasiteettia, ja kaiken kaikkiaan
olen hyvin tyytyväinen tuotantoprosessiemme jatkuvaan kehitykseen. Etenkin
murskausmäärät ovat parantuneet tasaisesti ja nousseet kohti tasoja, joita
pitkän aikavälin tuotantotavoitteemme saavuttaminen edellyttää. Myös
biokasaliuotus toimii hyvin ja liuoksen metallipitoisuudet ovat nousussa, mikä
vauhdittaa tuotannon ylösajoa täyteen kapsiteettiin.
Vaikka olemme joutuneet korjaamaan tuotantotavoitettamme kuluvalle vuodelle
viime kuukausien haasteiden takia, uskomme edelleen pystyvämme saavuttamaan
täyden mittakaavan tuotantotavoitteemme, noin 50.000 tonnia nikkeliä vuonna
2012. Tuotannossa viime aikoina otetut edistysaskeleet ovat vakuuttaneet meidät
siitä, että ne nikkelitonnit, jotka jäämme tämän vuoden alkuperäisestä
tavoitteestamme, vain siirtyvät vuodelle 2011. Yksi merkki tuotannon
edistymisestä on se, että myyntitulomme vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä
ylitti aiemman kaikki aiemmat myyntimme laskettuna yhteen. Lisäksi myynti
raportointikauden jälkeen huhtikuussa ylitti taas ensimmäisen neljänneksen
luvut."
Tiedotustilaisuus ja suora internetlähetys 6.5.2010 klo 12.00
Yhdistetty tiedotustilaisuus, puhelinkokous ja suora internetlähetys
osavuosikatsauksen maaliskuun 31. päivään päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta
pidetään klo 12 suomenaikaan JP Morgan Cazenove:n tiloissa Lontoossa.
Käyntiosoite on, 20 Moorgate, London EC2R 6DA, U.K.
Tulosjulkituksen yhteydessä pidetään Talvivaaran tuotantoteknologia seminaari,
jota voi myös seurata internetlähetyksenä. Tilaisuus on englanninkielinen.
Internetlähetyksiä voi seurata osoitteessa:
Linkki Talvivaara Q1 2010 tulosjulkitus & Tuotantoteknologia seminaari
internet-webcast lähetykseen!<http://www.axisto.com/webcasting/investis/talvivaara/2010-05-06-q1-results/>
Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle
kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen:
Puhelinkokouksen numero:
+44 (0)845 634 0041 Lo Call UK
+44 (0)800 634 5205 Freephone UK
Tunnus: 2802792
Esityksen voi kuunnella digitaalimuodossa:
Numerot:
+ 353 14364267
+ 44 207 769 64 25
Tunnus: 2802 792#
Päivät jolloin materiaali on kuunneltavissa: 6.5.2010 klo 1500 - 12.5.2010 14:00
Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteessawww.talvivaara.com<http://www.talvivaara.com/>. Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa
www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Tallenne on saatavilla vuoden 2010
loppuun.
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö OyjPuh. 020 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja
Taloudellinen katsaus
Talvivaaran liikevaihto 31.3.2010 päättyneellä kolmen kuukauden kaudella oli
11,6 miljoonaa euroa (Q1 2009: 0,1 miljoonaa euroa). Liikevaihtoon vaikuttivat
tuotantomäärät, jotka eivät nousseet budjetoidulle tasolle. Syitä tähän olivat
etenkin vetytehtaan toimintahäiriön aiheuttama helmikuinen tuotannon seisokki
sekä rikkivetypäästöjen aiheuttama metallitehtaan suunniteltua alhaisempi
käyntiaste maaliskuussa.
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot lähinnä nikkeli- ja sinkkitermiinien
realisoituneista myyntivoitoista olivat 15,4 miljoonaa euroa (Q1 2009: 19,3
miljoonaa euroa). Kaikki raaka-aine- ja valuuttatermiinit suljettiin ensimmäisen
neljänneksen aikana projektilainan takaisinmaksun yhteydessä.
Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelmaan
liittyvät työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut, olivat -4,9 miljoonaa
euroa (Q1 2009: -3,8 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui työntekijöiden
määrän kasvusta.
Liiketoiminnan muut kulut olivat -11,4 miljoonaa euroa (Q1 2009: -6,2 miljoonaa
euroa). Näihin sisältyi USD-termiineistä realisoituneita tappioita -2,9
miljoonaa euroa. Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen liiketappio oli -2,3
miljoonaa euroa (Q1 2009: 2,2 miljoonaa euroa voittoa).
Vuosineljänneksen rahoitustuotot olivat 1,2 miljoonaa euroa (Q1 2009: 15,7
miljoonaa euroa) pääasiassa pankkitilien valuuttakurssivoitoista, jotka olivat
1,1 miljoonaa euroa. Rahoituskulut olivat -21,3 miljoonaa euroa (Q1 2009: -29,7
miljoonaa euroa). Nämä koostuivat -15,9 miljoonan euron suuruisista
valuuttakurssitappioista 320 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräisestä
projektilainasta ja Nyrstarin 335 miljoonan Yhdysvaltain dollarin
ennakkomaksusta sekä lainojen -5,4 miljoonan euron koroista.
Yhtiön ensimmäisen neljänneksen tappio oli -16,9 miljoonaa euroa (Q1 2009: -15,8
miljoonaa euroa). Yhtiön laaja tulos ensimmäiseltä neljännekseltä oli -20,0
miljoonaa euroa (Q1 2009: -8,6 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy suojausrahaston
arvon pienentyminen suojatun myynnin toteutumisen takia.
Vuosineljänneksen investoinnit olivat 19,0 miljoonaa euroa (Q1 2009: 29,7
miljoonaa euroa). Tähän eivät sisälly uudet rahoitusleasingsopimukset, joiden
arvo on 12,3 miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät lähinnä liuotuskasojen
perustusten rakentamiseen, metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan
suunnitteluun ja asennukseen sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja
kuljetushihnojen hankintaan. Konsernin taseessa aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet olivat 31.3.2010 yhteensä 663,5 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 644,4 miljoonaa euroa).
Konsernin varoissa vaihto-omaisuus oli 124,3 miljoonaa euroa 31.3.2010
(31.12.2009: 109,5 miljoonaa euroa). Koska nikkeli-, sinkki- ja USD-termiinit
suljettiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, johdannaisinstrumentit
koostuivat 31.3.2010 koronvaihtosopimuksista, joiden arvo oli -3,3 miljoonaa
euroa (31.12.2009: 33,1 miljoonaa euroa). Rahavarat olivat 55,9 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 11,9 miljoonaa euroa).
Omassa pääomassa ja veloissa oman pääoman osuus oli 388,8 miljoonaa euroa
31.3.2010 (31.12.2009: 382,6 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy noin 25 miljoonan
euron hybridilaina.
Lainat vähenivät 438,1 miljoonasta eurosta 31.12.2009 232,2 miljoonaan euroon
31.3.2010. Luvuissa näkyy 320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksu
helmikuussa 2010. Suurimmat lainat olivat vakuudeton senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, Finnveran myöntämä investointi- ja käyttöpääomalaina sekä
rautatielaina, joiden yhteenlaskettu määrä oli 161,4 miljoonaa euroa
31.3.2010. Lisäksi rahoitusleasingvelkoja sisältyy lainoihin yhteensä 28,2
miljoonaa euroa. Muut pitkäaikaiset vastuut olivat 248,5 miljoonaa euroa, johon
sisältyy Nyrstar NV:n 335 miljoonan dollarin ennakkomaksu sinkkituotantoa
koskevan tuotevirtasopimuksen solmimisen yhteydessä. Lyhytaikaisissa lainoissa
ostovelat olivat 25,4 miljoonaa euroa (31.12.2009: 29,7 miljoonaa euroa).
Oma pääoma ja velat olivat 31.3.2010 kaikkiaan 908,9 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 879,0 miljoonaa euroa).
Valuutta- ja hyödykesuojaukset ja suojauslaskenta
Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä konserni sulki kaikki hyödyke- ja
valuuttasuojauspositionsa. Suojien sulkemisesta saatu nettotuotto oli 46
miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirrat olivat positiivisia suojausten
sulkemisen takia.
Rahoitus
Talvivaara teki sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen Nyrstar NV:n
kanssa. Nyrstarin maksaman 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun ansiosta
Talvivaara pystyi maksamaan kokonaan 320 miljoonan dollarin projektilainan
takaisin helmikuussa 2010.
Talvivaara Sotkamo Oy nosti 25 miljoonan euron suuruisen hybridilainan, joka on
kirjattu omaksi pääomaksi. Lainan korko on 12-18 %, ja velallisella on oikeus
maksaa laina takaisin kokonaan tai osaksi itse valitsemanaan ajankohtana sen
jälkeen, kun lainan liikkeeseenlaskusta on kulunut kuusi kuukautta. Talvivaara
Sotkamo Oy laski liikkeelle myös kaksi vaihtovelkakirjalainaa: 20 miljoonan
euron laina Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:lle ja 5 miljoonan euron laina
Outokumpu Mining Oy:lle. Näiden lainojen korko on 5-12 %.
Kaupalliset järjestelyt
Rahoitusjärjestelyn lisäksi Talvivaaran sopimus Nyrstarin kanssa merkitsi myös
tärkeää osapuolten välistä kaupallista järjestelyä. Sopimusehtojen mukaisesti
Talvivaara toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille, kunnes 1,25 miljoonaa
tonnia sinkkiä on toimitettu (vastaa noin 2 miljoonaa tonnia sinkkisulfidia,
jonka pitoisuusaste on 65 %). Talvivaaran tuotantosuunnitelman mukaisesti
toimitusten arvioidaan jatkuvan 10-15 vuotta. Toimitukset alkoivat maaliskuussa
2010.
Nyrstar maksaa Talvivaaralle 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun lisäksi 350
euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä
(maksuun liittyy hinnankorotusmekanismi, joka perustuu rikin ja propaanin
hintamuutoksiin). Osapuolet ovat myös sopineet seuraavasta
hinnanjakomekanismista sinkin markkinahinnan perusteella:
* vähintään sopimuksen seitsemän ensimmäisen voimassaolovuoden aikana tai
kunnes 600.000 tonnia sinkkiä on toimitettu Nyrstar maksaa Talvivaaralle 10
% Lontoon metallipörssin (LME) sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin
noteeraus ylittää 2.500 dollaria tonnilta (3.000 dollariin tonnilta asti) ja
30 % LME:n sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää
3.000 dollaria tonnilta; ja
* tämän jälkeen Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30 % siitä osuudesta, millä LME:n
sinkin hintanoteeraus ylittää 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun
jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä.
Nyrstar on myös sopinut toimittavansa Talvivaaralle enintään 150.000 tonnia
rikkihappoa vuodessa sopimuksen voimassaoloaikana käytettäväksi Talvivaaran
bioliuotusprosessissa.
Yhteenveto tuotannosta
Kaikkien Talvivaaran kaivoksen tuotantoprosessien suorituskyky parani edelleen
ensimmäisen neljänneksen aikana. Metallien tuotanto ei kuitenkaan saavuttanut
budjetoitua tasoa, koska tekniset ongelmat aiheuttivat seisokkeja tuotannossa ja
liuoksen virtausta metallitehtaalle piti rajoittaa rikkivetypäästöjen takia.
Nikkelin tuotanto kauden aikana oli 610 tonnia ja sinkin 2.960 tonnia.
Kaivososaston toiminta vastasi edelleen odotuksia. Osasto louhi 3,0 miljoonaa
tonnia malmia ja 2,4 miljoonaa tonnia sivukiveä. Malmin kuljetuskapasiteettia
lisättiin hankkimalla yksi kiviauto ja yksi kaivinkone lisää. Hankintojen
ansiosta kuljetuskalusto on nyt riittävä lyhyen ja keskipitkän aikavälin
tarpeisiin.
Malminkäsittelyssä laajennetun murskauspiirin optimointia jatkettiin lupaavin
tuloksin. Murskattua ja kasattua malmia tuotettiin 3,3 miljoonaa tonnia.
Suunniteltua täysimittaista tuotantoa varten päivittäisen murskaus- ja
kasaamismäärän on noustava 60.000-65.000 tonniin; tämä määrä saavutettiin jo
melko usein, mutta ei vielä säännönmukaisesti. Niinpä yhtiö on päättänyt lisätä
murskauspiiriin kaksi uutta kolmannen vaiheen murskainta nostaakseen
järjestelmän käyttöastetta. Uusien murskainten käyttöönotto on aikataulutettu
kesäkuulle 2010, ja niiden asennukset odotetaan voitavan tehdä normaalien
huoltoseisakkien yhteydessä.
Biokasaliuotus kasan toisessa ja kolmannessa lohkossa eteni hyvin. Kasan toinen
lohko valmistui tammikuun alussa, ja kolmas lohko on vielä kasauksessa.
Metallien talteenottolaitokseen siirrettävän liuoksen keskimääräinen
nikkelipitoisuus nousi helmikuun 1,3 grammasta litrassa maalikuussa yli 2
grammaan litrassa. Metallien talteenottolaitokseen menevä liuos tuli jakson
aikana pääosin kasan toisesta lohkosta, mistä saavutetut tuotantomäärät
vastasivat kaiken kaikkiaan budjetoituja lukuja.
Kasan ensimmäisessä lohkossa metallia saostui edelleen takaisin kasaan muun
muassa riittämättömän ilmastuksen ja murskatun malmin liian pienen raekoon
takia. Takaisinsaostuneen metallin liuottamiseksi uudestaan kasan tästä lohkosta
on ryhdytty toimenpiteisiin, mutta on vaikeaa ennustaa, miten pitkään metallin
liuottaminen uudelleen vie. Siten on myös vaikeaa arvioida, miten paljon kasan
ensimmäinen lohko vaikuttaa metallien kokonaistuotantoon vuonna 2010.
Parantuneen murskauksen hallinnan ja ilmastuksen ansiosta kasan uusissa
lohkoissa ei ole ilmennyt ensimmäisessä lohkossa havaittua takaisin saostumista.
Metallien talteenottoon vaikuttivat ylösajovaiheelle tyypillisten teknisten
ongelmien aiheuttamat seisokit. Kauden vaikeimman tilanteen aiheutti vetytehtaan
katalyytin vika, joka aiheutti 3,5 viikon mittaisen tuotantoseisokin
helmikuussa. Häiriön syyksi ilmenivät epäpuhtaudet propaanissa, jota käytetään
prosessissa raaka-aineena. Tämän jälkeen sekä propaanin että muiden kaivokselle
tulevien raaka-aineiden laadunvalvontaa on tehostettu.
Vetytehtaan uudelleenkäynnistämisen jälkeen helmikuun lopussa metallien
talteenotto on toiminut tasaisesti, mikä on vuorostaan auttanut nostamaan sekä
nikkeli- että sinkkisulfidien laatua. Metallitehtaaseen tulevan liuoksen määrää
jouduttiin kuitenkin rajoittamaan, sillä rikkivetypäästöt aiheuttivat
hajuongelmia ympäristön kunnissa. Kaasunpesukapasiteettia lisättiin huhtikuussa,
ja nyt yhtä tuotantolinjaa voidaan käyttää miltei täydellä teholla.
Kaasunpesukapasiteettia pitää kuitenkin nostaa edelleen ennen kuin toinen
tuotantolinja otetaan käyttöön kesäkuussa. Budjetoimattomiin kaasupesureihin
liittyvien investointien arvioidaan pysyvan alle miljoonassa eurossa.
Ensimmäisen neljänneksen käyttökustannukset olivat budjetin mukaiset.
Tuotannon tunnusluvut
----------------------------------------------------------------
Q1 2010 Q4 2009 Q1-Q4 2009
----------------------------------------------------------------
Kaivososasto
Louhittu malmi milj. tonnia 3,0 3,5 10,8
Louhittu sivukivi milj. tonnia 2,4 1,5 4,3
Materiaalinkäsittely
Kasattu malmi milj. tonnia 3,3 3,0 8,5
Biokasaliuotus
Malmia liuotuskasalla milj. tonnia 14,3 11,0 11,0
Metallien talteenotto
Nikkelisulfidi kuivatonnia 1 219 857 1 525
Nikkeli metallisisältö tonnia 610 410 735
Sinkkisulfidi kuivatonnia 4 926 3 827 5 271
Sinkki metallisisältö tonnia 2 960 2 313 3 133
----------------------------------------------------------------
Talvivaara aikoo ottaa uraania talteen muiden metallien sivutuotteena
Talvivaara ilmoitti helmikuussa aikovansa käynnistää uraanin talteenoton ja
hyödyntämisen muiden metallien sivutuotteena. Yhtiö aikoo ottaa uraania talteen
päätuotteiden liuotusprosessista uraanipuolituotteena (yellow cake) teknisesti
yksinkertaisella ja turvallisella uuttomenetelmällä, joka on laajalti käytössä
oleva menetelmä metallien talteenotossa.
Suunnitellun uuttolaitoksen arvioidaan olevan noin 30 miljoonan euron
investointi. Vuosittaisten tuotantokustannusten arvioidaan olevan noin kaksi
miljoonaa euroa ja vuosituotannon noin 350 tonnia.
Talvivaara on aloittanut neuvottelut alan johtavien yritysten kanssa
yhteistyöstä uraanin tuotannossa ja myynnissä. Tuotannon rahoitus- ja
toimintamalli täsmentyvät mahdollisen kumppanin kanssa tehdyn sopimuksen
mukaisesti.
Raportointikauden jälkeen Talvivaara Sotkamo Oy on 20.4.2010 jättänyt työ- ja
elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin
talteenottamisesta sivutuotteena. Kaivosalueella on myös käynnistetty
tarvittavat selvitykset uraanin talteenottotoiminnan ympäristövaikutusten
arvioimiseksi.
Ympäristö, työterveys ja -turvallisuus
Talvivaaran kaivoksella tapahtui 18.3.2010 ympäristövahinko, kun
kipsisakka-altaassa havaittiin vuoto. Vuoto saatiin hallintaan patorakenteilla,
eikä siitä aiheutunut päästöä kaivospiirialueen ulkopuolelle.
Kipsisakka-altaan kuormituksen vähentämiseksi metallien talteenottolaitos
suljettiin väliaikaisesti varotoimenpiteenä. Metallien talteenottoprosessi
käynnistettiin uudelleen myöhemmin samana päivänä, kun yhtiö oli varmistanut sen
olevan ympäristön kannalta turvallista. Asiantuntijaryhmä jatkoi sakka-altaiden
rakenteiden vahvistamista miltei kuukauden vuodon jälkeen.
Poissaoloihin johtaneita tapaturmia oli Talvivaaran henkilöstössä ensimmäisen
neljänneksen aikana viisi. Työtapaturmatiheys oli vuoden alusta laskettuna 37
tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden ja viimeiseltä 12 kuukaudelta 16
tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.
Henkilöstö
Talvivaarassa oli 336 työntekijää 31.3.2010 (Q1 2009: 272), mikä merkitsee 28
työntekijän lisäystä vuoden 2009 lopun 308:sta. Lukuun sisältyy kahdeksan
poraria, jotka kauden aikana saivat menestyksekkäästi päätökseen Talvivaaran ja
Pohjois-Karjalan Ammattiopiston järjestämän koulutusohjelman ja jotka sen
jälkeen palkattiin yhtiöön. Kauden henkilöstökulut olivat 3.0 miljoonaa euroa
(Q1 2009: 2.6 miljoonaa euroa).
Tekniikan lisensiaatti Eeva Ruokonen nimitettiin Talvivaaran kestävän kehityksen
johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi helmikuun alusta 2010 alkaen.
Riskit ja epävarmuustekijät
Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on
käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi,
niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä tarvittaviin
proaktiivisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi riskien hallitsemiseksi.
Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalalla yleiset riskit, kuten
Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit,
arvioihin malmivaroista ja mineraalivarannoista liittyvät riskit,
infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös
valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin,
historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta
kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin
liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran
kaivospiiriin ja lupiin.
Lyhyellä aikavälillä Talvivaaran toiminnan riskit koskevat käynnissä olevaa
toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit ovat
toimivia teollisessa mittakaavassa, mutta ylösajon nopeuteen voi silti liittyä
riskitekijöitä, joita tällä hetkellä ei tiedetä tai joihin yhtiö ei voi
vaikuttaa.
Nikkelin markkinahinta on noussut noin 25.000-27.000 dollariin tonnilta vuoden
takaisesta 10.000 dollarin tonnihinnasta. Kun otetaan huomioon nikkelin hinnan
volatiliteetti sekä viime aikoina että pitkällä aikavälillä sekä viimeaikaiseen
hintojen kehitykseen mahdollisesti sisältyvä spekulatiivinen osuus, yhtiö pitää
hintojen laskua lyhyellä aikavälillä mahdollisena. Helmikuusta 2010 lähtien
Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja vastaan.
Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran
strategian mukaista. Tätä tukee yhtiön näkemys siitä, että Talvivaaran kaivos
voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina.
Talvivaaran liikevaihto syntyy lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun
taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen
dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen
taloustilannetta olennaisesti. Talvivaaralla ei tammikuusta 2010 lähtien ole
suojausta Yhdysvaltain dollariin liittyviltä valuuttariskeiltä. Euron
viimeaikaisen heikkouden vuoksi yhtiö pitää nykyistä suojaamattomuuttaan
perusteltuna. Yhtiö aikoo kuitenkin tarvittaessa suojautua valuuttakurssien
volatiliteetilta myös tulevaisuudessa.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Liikkeellelaskettujen osakkeiden määrä 31.3.2010 oli 245.176.718. Kun otetaan
huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden
2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi auktorisoitu osakemäärä oli vuoden
2009 lopussa 263.669.291 osaketta.
Yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta omistavia tahoja
olivat 31.3.2010 seuraavat osakkeenomistajat: Pekka Perä (23,3 %), Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6 %) ja BlackRock Investment Management Ltd (6,3
%).
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Varsinainen yhtiökokous
Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2010. Kokouksessa päätettiin
muun muassa seuraavaa:
* Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi muutettiin kahdeksan. Gordon Edward
Haslam,
D. Graham Titcombe, Eileen Carr, Eero Niiva, Saila Miettinen-Lähde ja Pekka
Perä valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Roland Junck ja Tapani
Järvinen valittiin hallitukseen uusina jäseninä.
* Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 5 muutettiin niin, että kaikkien
hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä.
* Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 12 muutettiin niin, että kutsu
varsinaiseen tai ylimääräiseen yhtiökokoukseen on toimitettava
osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään
kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän
(9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi voidakseen
osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle
viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan
kymmenen (10) päivää ennen kokousta.
* Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10.000.000 yhtiön oman osakkeen
hankkimisesta julkisessa kaupankäynnissä sekä päättämään enintään
10.000.000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta, kumpikin osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta poiketen.
Lyhyen aikavälin näkymät
Talvivaaran tuotannon ylösajo edistyy hyvin. Kaikki prosessit ovat olleet
jatkuvasti toiminnassa helmikuun lopusta lähtien ja tuotantomäärät nousevat
tasaisesti. Yhtiö etenee tuotannon ylösajossa korjatun tuotantosuunnitelman
mukaisesti. Mahdollisuudet ylittää vuoden 2010 tuotanto-ohjauksen (15.000-25.000
nikkelitonnia) alaraja ovat hyvät kasan ensimmäiseen lohkoon takaisin saostuneen
nikkelin ansiosta. Talvivaara odottaa kassavirtansa muuttuvan positiiviseksi
vuoden 2010 toisella puoliskolla.
Nikkelin markkinahinta on kehittynyt erittäin suotuisasti vuoden 2010 alun
jälkeen ja noussut viime viikkoina yli 27.000 Yhdysvaltain dollariin tonnilta.
Nikkelin kysyntään vaikuttavat perustekijät ovat tukeneet hintojen nousua.
Ruostumattoman teräksen tuotanto maailmassa on kasvanut edellisvuodesta 48 %
ensimmäisellä neljänneksellä, ja nikkelin tuotantoa on rajoittanut Vale Incon
edelleen jatkuva lakko. Toisaalta myös rahastot ovat olleet aktiivisia
markkinoilla ja vaikuttaneet hintoihin. Yhtiön mielestä markkinoiden näkymät
ovat kaiken kaikkiaan parantuneet vuoden 2010 alussa, mutta hintojen
volatiilisuuden riski on edelleen kohtalainen, sillä varastojen täydentämisessä,
rahastojen toiminnassa ja nikkelin lähitulevaisuuden tarjonnassa voi tapahtua
muutoksia.
KONSERNIN TULOSLASKELMA
Tilintarkastamaton Tilintarkastamaton
1-3/ 1-3/
(kaikki luvut EUR '000) 2010 2009
--------------------------------------
Liikevaihto 11 606 126
Liiketoiminnan muut tuotot 15 428 19 257
Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden varaston muutos 19 075 14 282
Materiaalit ja palvelut -19 930 -13 635
Henkilöstökulut -4 852 -3 783
Poistot ja arvonalentumiset -12 246 -7 867
Liiketoiminnan muut kulut -11 425 -6 157
--------------------------------------
Liikevoitto/tappio(-) -2 344 2 223
Rahoitustuotot 1 151 15 700
Rahoituskulut -21 328 -29 746
--------------------------------------
Rahoituskulut (netto) -20 177 -14 046
Tappio ennen veroja -22 521 -11 823
Tuloverot 5 585 -4 009
--------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -16 936 -15 832
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -13 861 -12 640
Vähemmistölle -3 075 -3 192
--------------------------------------
-16 936 -15 832
Emoyrityksen omistajille kuuluva
osakekohtainen
voitto/tappio(-) ( € /osake)
Laimentamaton ja
laimennusvaikutuksella oikaistu -0,06 -0,06
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Tilintark- Tilintark-
astamaton astamaton 1-3/ 1-3/
(kaikki luvut EUR '000) 2010 2009
----------------------
Kauden voitto/tappio(-) -16 936 -15 832
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutus huomioon otettuna
Rahavirtojen suojaukset -3 019 7 206
----------------------
Muut laajan tuloksen erät,
verovaikutus huomioon otettuna -3 019 7 206
----------------------
Laaja tulos -19 955 -8 626
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -16 276 -6 875
Vähemmistölle -3 679 -1 751
----------------------
-19 955 -8 626
KONSERNIN TASE
Tilintark- Tilintark- Tilintark-
astamaton astettu astamaton
(kaikki luvut EUR '000) 31.3.2010 31.12.2009 31.3.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 663 491 644 356 578 356
Biologiset hyödykkeet 6 894 6 614 6 828
Aineettomat hyödykkeet 7 745 7 846 7 661
Laskennalliset verosaamiset 28 222 21 548 -
Johdannaisinstrumentit - - 123 152
Muut saamiset 7 591 7 582 9 361
713 943 687 946 725 358
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 124 307 109 512 45 475
Myyntisaamiset 9 142 3 913 126
Muut saamiset 5 578 15 477 6 339
Johdannaisinstrumentit - 50 244 62 573
Rahavarat 55 914 11 877 20 422 194 941 191 023 134 935
Varat yhteensä 908 884 878 969 860 293
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 80 80 80
Ylikurssirahasto 8 086 8 086 8 086
Suojausrahasto 14 152 16 567 78 097
Muut rahastot 438 603 417 448 334 642
Kertyneet voittovarat -85 229 -71 368 -38 741
375 692 370 813 382 164
Vähemmistön osuus omasta pääomasta 13 087 11 784 33 719
Oma pääoma yhteensä 388 779 382 597 415 883
Pitkäaikaiset velat
Lainat 208 559 194 796 382 848
Muut velat 248 535 - -
Johdannaisinstrumentit 3 288 3 110 2 708
Laskennalliset verovelat - - 29 611
Varaukset 1 804 1 594 1 235
462 186 199 500 416 402
Lyhytaikaiset velat
Lainat 23 682 243 315 793
Ostovelat 25 389 29 669 15 816
Muut velat 8 848 9 875 9 583
Johdannaisinstrumentit - 14 013 1 781
Varaukset - - 35
57 919 296 872 28 008
Velat yhteensä 520 105 496 372 444 410
Velat ja oma pääoma yhteensä 908 884 878 969 860 293
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
A. Osake-pääoma
B. Ylikurssirahasto
C. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
D. Suojausrahasto
E. Muut rahastot
F. Kertyneet voittovarat
G. Yhteensä
H. Vähemmistön osuus
I. Oma pääoma yhteensä
(kaikki luvut EUR
'000) A. B. C. D. E. F. G. H. I.
1.1.2009 80 8 086 320 607 72 332 13 412 -26 101 388 416 35 470 423 886
Kauden tulos - - - - - -12 640 -12 640 -3 192 -15 832
Rahavirtojen
suojaukset - - - 5 765 - - 5 765 1 441 7 206
--------------------------------------------------------------
Kauden laaja tulos - - - 5 765 - -12 640 -6 875 -1 751 -8 626
Henkilöstön
osakeoptio-
ohjelma
- työsuorituksen
arvo - - - - 623 - 623 - 623
--------------------------------------------------------------
31.3.2009 80 8 086 320 607 78 097 14 035 -38 741 382 164 33 719 415 883
31.12.2009 80 8 086 401 248 16 567 16 200 -71 368 370 813 11 784 382 597
1.1.2010 80 8 086 401 248 16 567 16 200 -71 368 370 813 11 784 382 597
Kauden tulos - - - - - -13 861 -13 861 -3 075 -16 936
Rahavirtojen
suojaukset - - - -2 415 - - -2 415 -604 -3 019
--------------------------------------------------------------
Kauden laaja tulos - - - -2 415 - -13 861 -16 276 -3 679 -19 955
Perpetuaali
pääomalaina - - - - 19 925 - 19 925 4 982 24 907
Henkilöstön
osakeoptio-
hjelma
- työsuorituksen
arvo - - - - 1 230 1 230 - 1 230
--------------------------------------------------------------
31.3.2010 80 8 086 401 248 14 152 37 355 -85 229 375 692 13 087 388 779
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Tilintark- Tilintark- astamaton astamaton
(kaikki luvut EUR '000) 1-3/ 2010 1-3/ 2009
----------------------
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto/tappio(-) -16 936 -15 832
Oikaisut
Verot -5 585 4 009
Poistot 12 246 7 867
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa 139 1 537
Korkotuotot -1 151 -15 700
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahavarojen käyvän arvon lisäykset -13 655 -18 455
Korkokulut 21 328 29 746
----------------------
- 3 614 -6 828
Käyttöpääoman muutos
Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) 4 319 18 420
Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) -14 795 -13 784
Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(-)/lisäys(+) -4 888 -29 781
----------------------
Käyttöpääoman muutos -15 364 -25 145
----------------------
-18,978 -31 973
Maksetut korot ja muut rahoitusmenot -4 401 -3 983
Korkotuotot 47 116 2 990
----------------------
Liiketoiminnan nettorahavirta 23 737 -32 966
Investointien rahavirrat
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta -18 960 -29 675
Biologisten hyödykkeiden hankinta - -35
Aineettomien hyödykkeiden hankinta -14 -7
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti - 9
Biologisten hyödykkeiden myynti 59 -
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus - 13
----------------------
Investointeihin käytetyt nettorahavarat -18 915 -29 695
Rahoituksen rahavirrat
Korollisten lainojen nostot 5 000 370
Perpetuaali pääomalainasta saadut maksut 24 875 -
Muihin velkoihin liittyvät saadut maksut 243 419 -
Korollisten lainojen takaisinmaksut -234 079 -
----------------------
Rahoituksen nettorahavirta 39 215 370
Käteisvarojen ja luotollisten tilien
nettovähennys(-)/lisäys 44 037 -62 291
Käteisvarat ja luotolliset tilit kauden alussa 11 877 82 713
----------------------
Käteisvarat ja luotolliset tilit kauden lopussa 55 914 20 422
LIITETIEDOT
1. Laadintaperiaatteet
Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.
Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin
vuositilinpäätöksessä 31.12.2009, alla mainitut muutokset huomioiden.
Tulouttaminen
Kun Talvivaara solmii pitkäaikaisen myyntisopimuksen asiakkaan kanssa ja
vastaanottaa sen nojalla ennakkomaksuja tuotteista, jotka toimitetaan vasta
tulevaisuudessa, ennakkomaksut kirjataan muihin pitkäaikaisiin velkoihin.
Myyntituotot kirjataan, kun tuote on toimitettu ja omistusoikeus ja kaikki
omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle
myyntisopimuksen ehtojen mukaisesti.
2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet Keskeneräiset Maa-alueet Muut
ja omat ja aineelliset
(kaikki luvut EUR '000) laitteet työt rakennukset hyödykkeet Yht.
-------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
1.1.2010 209 907 51 671 223 036 202 791 687 405
Lisäykset 12 313 18 952 1 - 31 266
Siirrot 40 777 -52 500 4 795 6 928 -
-------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
31.3.2010 262 997 18 123 227 832 209 719 718 671
-------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
1.1.2010 16 949 - 10 230 15 870 43 049
Tilikauden poistot 4 878 - 2 498 4 755 12 131
--------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
-------------------------------------------------------
31.3.2010 21 827 - 12 728 20 625 55 180
-------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 1.1.2010 192 958 51 671 212 806 186 921 644 356
-------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.3.2010 241 170 18 123 215 104 189 094 663 491
3. Lainat ja pääomalainat
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 31.3.2010 31.12.2009
---------------------
Pääomalainat 1 405 1 405
Investointi- ja käyttöpääomalaina 45 446 45 417
Vakuudeton senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina 76 148 75 477
Vaihtovelkakirjalaina 5 030 -
Ratalaina 19 898 19 861
Rahoitusleasingvelat 24 482 15 306
Korkotukilainat 4 189 4 187
Muut lainat 31 961 33 143
---------------------
208 559 194 796
---------------------
Lyhytaikaiset
Projektilaina - 222 130
Ratalaina 19 956 19 898
Rahoitusleasingvelat 3 726 1 287
---------------------
23 682 243 315
---------------------
Lainat yhteensä 232 241 438 111
4. Pitkäaikaiset muut velat
Muut velat
(kaikki luvut EUR '000) 31.3.2010 31.12.2009
---------------------
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 248 535 -
---------------------
248 535 -
---------------------
Talvivaara vastaanotti vuoden 2010 ensimmäisellä kvartaalilla 335 miljoonan
USA:n dollarin suuruisen ennakkomaksun Nyrstar NV:ltä. Ennakkomaksu liittyy
Talvivaara Sotkamo Oy:n allekirjoittamaan pitkäaikaiseen tuotevirtasopimukseen
Talvivaaran sinkkituotannosta Nyrstar NV:n kanssa. Sopimuksen perusteella
Talvivaara tulee toimittamaan Nyrstar NV:lle 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä
vuodesta 2010 alkaen.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
1.1.-31.3 1.1.-31.3 1.1.-31.12
Konsernin tunnusluvut 2010 2009 2009
-------------------------------
Liikevaihto EUR '000 11 606 126 7 571
Liikevoitto (tappio) EUR '000 -2 344 2 223 -54 776
Voitto (tappio) ennen veroja EUR '000 -22 521 -11 823 -75 085
Kauden voitto (tappio) EUR '000 -16 936 -15 832 -54 958
Oman pääoman tuotto -4,4 % -3,8 % -13,6 %
Omavaraisuusaste 42,8 % 48,3 % 43,5 %
Korolliset nettovelat EUR '000 176 328 363 220 426 234
Velkaantumisaste 45,4 % 87,3 % 111,4 %
Investoinnit EUR '000 18 974 29 717 118 514
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot EUR '000 - - 261
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet EUR '000 663 491 578 356 644 356
Johdannaisinstrumentit EUR '000 -3 287 181 236 33 121
Lainat EUR '000 232 241 383 641 438 111
Rahavarat EUR '000 55 914 20 422 11 877
1.1.-31.3 1.1.-31.3 1.1.-31.12
Osakekohtaiset tunnusluvut 2010 2009 2009
------------------------------------
Osakekohtainen tulos EUR -0,06 -0,06 -0,19
Oma pääoma/osake EUR 1,53 1,71 1,51
Osakkeen kurssikehitys Lontoon
pörssissä
Keskikurssi1 EUR 4,32 1,95 3,57
GBP 3,83 1,77 3,18
Alin kurssi1 EUR 3,94 1,42 1,45
GBP 3,50 1,29 1,29
Ylin kurssi1 EUR 5,02 2,39 4,68
GBP 4,45 2,17 4,17
Kurssi kauden lopussa2 EUR 5,00 2,33 4,35
GBP 4,44 2,17 3,86
Muutos kauden aikana 15,0 % 82,6 % 224,6 %
Osakekannan markkina-arvo kauden
lopussa3 EUR '000 1 226 991 520 244 1 066 454
GBP '000 1 089 075 484 243 947 118
Osakkeiden vaihdon kehitys
1000
Osakkeiden vaihto osaketta 39 105 18 353 153 421
Osuus osakkeiden painotetusta
keskiarvosta 15,9 % 8,2 % 65,6 %
Osakkeen kurssikehitys Helsingin
pörssissä
Keskikurssi1 EUR 4,40 4,21
Alin kurssi1 EUR 3,99 3,05
Ylin kurssi1 EUR 5,00 4,86
Kurssi kauden lopussa2 EUR 4,97 4,33
Muutos kauden aikana 14,8 % 38,3 %
Osakekannan markkina-arvo kauden
lopussa3 EUR '000 1 218 528 1 061 615
Osakkeiden vaihdon kehitys
1000
Osakkeiden vaihto osaketta 40 093 113 077
Osuus osakkeiden painotetusta
keskiarvosta 16,4 % 48,4 %
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 245 176 718 222 896 718 233 762 033
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 245 176 718 222 896 718 245 176 718
1) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin
julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
2) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden
päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia
3) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden
päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia
1.1.-31.3 1.1.-31.3 1.1.-31.12
Henkilöstöä koskevat tunnusluvut 2010 2009 2009
-------------------------------
Palkat ja palkkiot EUR '000 4 236 3 269 14 876
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 325 263 272
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 336 272 308
1.1.-31.3 1.1.-31.3 1.1.-31.12
Muut tunnusluvut 2010 2009 2009
-------------------------------
Liikkeelle lasketut optiot kauden lopussa 5 421 100 4 442 500 5 352 500
Osakkeiden määrä, joka voidaan merkitä liikkeelle
laskettuja optioita vastaan 5 421 100 4 442 500 5 352 500
Ääniosuus, joka liikkeelle laskettujen optioiden
nojalla voidaan saada 2,2 % 2,0 % 2,1 %
Konsernin tunnusluvut
Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) /
------------------------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2
Omavaraisuusaste Oma pääoma /
------------------------------------------------------
Taseen loppusumma
Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat
Velkaantumisaste Korollinen nettovelka /
------------------------------------------------------
Oma pääoma
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden
Osakekohtainen tulos voitosta (tappiosta) /
------------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta
Oma pääoma/osake pääomasta /
------------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi
kauden lopussa kauden lopussa
[HUG#1412379]
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |