2010-08-25 08:00:00 CEST
2010-08-25 08:01:14 CEST
REGULATED INFORMATION
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - Johdon osavuotinen selvitys
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2010
Pörssitiedote
Osavuosikatsaus
25.8.2010
Huhti-kesäkuun keskeiset tapahtumat
* Kauden aikana tuotettiin 2 729 tonnia nikkeliä ja 5 575 tonnia sinkkiä;
yhtiö paransi entisiä tuotantoennätyksiään joka kuukausi
* Liikevaihto 35,2 miljoonaa euroa, liikevoitto 2,5 miljoonaa euroa
* Yhtiö allekirjoitti 100 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen kesäkuussa
* Metallitehtaan toinen tuotantolinja käynnistyi kesäkuussa
* Lupahakemus uraanin talteenottamiseksi sivutuotteena jätettiin huhtikuussa,
uraanin talteenottotoiminnan ympäristövaikutusten arviointi meneillään
Tammi-kesäkuun keskeiset tapahtumat
* Kauden aikana tuotettiin 3 339 tonnia nikkeliä ja 8 535 tonnia sinkkiä
* Liikevaihto 46,9 miljoonaa euroa, liikevoitto 0,2 miljoonaa euroa
* Nyrstar NV:n kanssa solmittiin helmikuussa sinkkituotantoa koskeva
tuotevirtasopimus 1,25 miljoonasta tonnista sinkkiä; Nyrstarilta saatiin
335 miljoonan dollarin ennakkomaksu
* 320 miljoonan dollarin projektilaina maksettiin kokonaisuudessaan takaisin
helmikuussa sinkin tuotevirtasopimuksesta saaduilla varoilla
* Kaikki projektilainaan liittyneet nikkeli-, sinkki- ja valuuttasuojat
suljettiin helmikuussa, suojien sulkemisesta saatu nettotuotto oli 46
miljoonaa euroa
Tuotantoarvio
Nikkelin tuotanto Talvivaaran kaivoksella kasvoi 610 tonnista vuoden
ensimmäisellä neljänneksellä 2 729 tonniin toisella neljänneksellä, mikä
osoittaa tuotannon ylösajon edistyneen hyvin. Yhtiö odottaa heinä-syyskuun
tuotannon ylittävän toisella neljänneksellä saavutetun tason noin 50
prosentilla. Lokakuussa käyttöönotettava toinen vetytehdas mahdollistaa ylösajon
jatkumisen edelleen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Koko vuoden
nikkelituotannon yhtiö arvioi olevan noin 15 000 tonnia. Yhtiö odottaa edelleen
vuosittaiseksi tuotannoksi lasketun tuotantotasonsa ylittävän 30 000 tonnia
vuoden 2010 loppuun mennessä. Yhtiö niin ikään uskoo, että suunniteltu
täysimittainen tuotanto, noin 50.000 tonnia nikkeliä vuodessa, on
saavutettavissa 2012.
Tunnusluvut
Q2 Q2 Q1-Q2 Q1-Q2 Q1-Q4
EUR miljoonaa 2010 2009 2010 2009 2009
---------------------------------------------------------------------
Liikevaihto 35.2 1.7 46.9 1.8 7.6
---------------------------------------------------------------------
Liikevoitto (tappio) 2.5 -10.1 0.2 -7.9 -54.8
---------------------------------------------------------------------
Kauden voitto (tappio) -168 -2.4 -33.7 -11.2 -55.0
---------------------------------------------------------------------
Osakekohtainen tulos, EUR -0.06 -0.01 -0.12 -0.04 -0.19
---------------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste 38.4% 44.5% 38.4% 44.5% 43.5%
---------------------------------------------------------------------
Korolliset nettovelat 190.7 397.4 190.7 397.4 426.2
---------------------------------------------------------------------
Velkaantumisaste 51.6% 108.4% 51.6% 108.4% 111.4%
---------------------------------------------------------------------
Investoinnit 36.3 28.0 55.3 57.7 118.5
---------------------------------------------------------------------
Rahavarat 35.4 24.3 35.4 24.3 11.9
---------------------------------------------------------------------
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 382 276 382 276 308
---------------------------------------------------------------------
Toimitusjohtaja Pekka Perä:"Paransimme huhti-kesäkuussa entisiä tuotantoennätyksiämme joka kuukausi.
Tuotannon ylösajon hyvä eteneminen edesauttoi sekä huhti-kesäkuun että koko
alkuvuoden liiketuloksemme muodostumista voitolliseksi.
Metallitehtaan toisen tuotantolinjan onnistunut käyttöönotto oli paitsi
merkittävä virstanpylväs myös edellytys tuotantomäärien jatkuvalle lisäämiselle
tulevaisuudessa. Kesäkuussa käynnistetyn toisen tuotantolinjan käyttöaste ja
toimintavarmuus on myös osoittautunut selvästi paremmaksi kuin ensimmäisen
tuotantolinjan alkuvaiheen toiminta.
Talvivaaran suurin tuotannollinen haaste tarkastelujaksolla oli edelleen
rikkivedyn aiheuttamat hajuongelmat. Tällä hetkellä tilanne on hallinnassa
normaaleissa tuotanto-olosuhteissa, mutta lisäämme kaasunpesukapasiteettia
edelleen, jotta se olisi riittävä myös niiden ajoittaisten vaihtelujen aikana,
joita tuotantoprosessin määrällinen tai muu vaihtelu rikkivetypäästöihin
aiheuttaa.
Nikkelimarkkinoiden näkymät ovat pääosin myönteiset. Nikkelin teollisen kysynnän
odotetaan kasvavan kesän jälkeen, ja kasvun uskotaan jatkuvan vuoden loppua
kohti. Talvivaara uskoo näiden näkymien tukevan nikkelin viimeaikaista
hintakehitystä, joka on vaihdellut kesäkuun 19 000 dollarista tonnilta elokuun
yli 22 000 dollariin tonnilta. Nikkelin hinnannousu kesän aikana näyttäisi
olevan lähinnä rahoittajalähtöistä ja euron ja dollarin välisten
kurssivaihtelujen aiheuttamaa. Lisäksi nikkelin hintaan ovat vaikuttaneet
makrotalouden melko vaihtelevat signaalit.
Talvivaaran kaivoksen tuotannon ylösajo jatkuu myös tulevina kuukausina, ja
odotamme yhtiön kassavirran kääntyvän positiiviseksi vuoden 2010
jälkipuoliskolla."
Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 25.8.2010 kello 14.00 alkaen.
Yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous tammi-kesäkuun 2010
osavuosikatsauksesta pidetään 25.8.2010 kello 14.00 alkaen. Internetlähetystä
voi seurata osoitteessa:
http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2010_0825_q2/
Puhelinkokouksen numero:
+44 (0)20 7162 0025 Lo Call UK
+1 877 491 0064 North America Free phone
+358 (0)9 2313 9201 Finland
Tunnus: 873473
Lisätietoa tapahtumasta löytyy osoitteesta www.talvivaara.com.
Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa Talvivaaran www-sivuilta ja yllä
olevasta linkistä myös lähetyksen jälkeen.
PDF: Talvivaara Q2 Osavuosikatsaus 2010 25.08.10
https://inpublic.huginonline.com/hugin/files/attachment/136227/R/1439887/384333.
pdf
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja
Taloudellinen katsaus
Huhti-kesäkuu 2010
Talvivaaran huhti-kesäkuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk
Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 35,2 miljoonaa euroa
(Q2 2009: 1,7 miljoonaa euroa).
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot lähinnä biologisten hyödykkeiden (puuston)
käyvän arvon muutoksista olivat 1,3 miljoonaa euroa (Q2 2009: 6,3 miljoonaa
euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat (7,8) miljoonaa euroa (Q2 2009: (9,4)
miljoonaa euroa). Näihin sisältyi koronvaihtosopimuksista realisoituneita
tappioita (1,1) miljoonaa euroa. Vuoden 2010 toisen neljänneksen liikevoitto oli
2,5 miljoonaa euroa (Q2 2009: liiketappio 10,1 miljoonaa euroa). Katsauskauden
tappio oli (16,8) miljoonaa euroa (Q2 2009: (2,4) miljoonaa euroa).
Vuosineljänneksen investoinnit olivat 36,3 miljoonaa euroa (Q2 2009: 28,0
miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan
pohjarakenteiden maarakennustöihin, metallien talteenottolaitoksen toisen
tuotantolinjan asennukseen sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja
kuljetushihnojen hankintaan.
Tammi-kesäkuu 2010
Talvivaaran tammi-kesäkuun 2010 liikevaihto oli 46,9 miljoonaa euroa (Q1-Q2
2009: 1,8 miljoonaa euroa). Katsauskaudella myytiin 3 024 tonnia nikkeliä,
8 640 tonnia sinkkiä ja noin 25 tonnia kobolttia.
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot lähinnä biologisten hyödykkeiden (puuston)
sekä nikkeli- ja sinkkitermiinien realisoituneista voitoista olivat 16,7
miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: 25,6 miljoonaa euroa).
Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelmaan
liittyvät, työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut, olivat (9,9)
miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: 8,1 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui
työntekijöiden määrän kasvusta.
Liiketoiminnan muut kulut olivat (19,3) miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: (15,5)
miljoonaa euroa). Näihin sisältyi koronvaihtosopimuksista ja USD-termiineistä
realisoituneita tappioita (4,0) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 0,2 miljoonaa
euroa (Q1-Q2 2009: liiketappio 7,9 miljoonaa euroa).
Alkuvuoden rahoitustuotot olivat 4,9 miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: 7,0 miljoonaa
euroa) pääasiassa pankkitilien valuuttakurssivoitoista, jotka olivat 4,8
miljoonaa euroa. Rahoituskulut olivat (50,3) miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: (13,8)
miljoonaa euroa). Nämä koostuivat (41,5) miljoonan euron suuruisista
valuuttakurssitappioista 320 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräisestä
projektilainasta ja Nyrstarin 335 miljoonan dollarin ennakkomaksusta sekä
lainojen (8,5) miljoonan euron koroista.
Yhtiön tappio katsauskaudelta oli (33,7) miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: (11,2)
miljoonaa euroa). Yhtiön laaja tulos alkuvuodelta oli (39,6) miljoonaa euroa
(Q1-Q2 2009: (58,6) miljoonaa euroa). Tähän sisältyy suojausrahaston arvon
pienentyminen suojatun myynnin toteutumisen takia.
Tammi-kesäkuun investoinnit olivat 55,3 miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: 57,7
miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä liuotuskasojen perustusten
rakentamiseen, metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan asennukseen
sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja kuljetushihnojen hankintaan. Konsernin
taseessa aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat 30.6.2010 yhteensä 663,2
miljoonaa euroa (31.12.2009: 644,4 miljoonaa euroa).
Vuosina 2008-2009 Talvivaara Infrastructure Oy rakensi uuden pistoraiteen, joka
yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. 30.6.2010 lähtien
pistoraide luokitellaan myytävissä oleviin omaisuuseriin. Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden määrä väheni 39,4 miljoonaa euroa luokittelun
muutoksen vuoksi.
Konsernin vaihto-omaisuus oli kesäkuun lopussa 136,8 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 109,5 miljoonaa euroa). Nikkeli-, sinkki- ja USD-termiinit
suljettiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, joten johdannaisinstrumentit
koostuivat 30.6.2010 koronvaihtosopimuksista, joiden arvo oli (2,4) miljoonaa
euroa (johdannaisinstrumentit 31.12.2009: 33,1 miljoonaa euroa). Rahavarat
olivat 35,4 miljoonaa euroa (31.12.2009: 11,9 miljoonaa euroa).
Omassa pääomassa ja veloissa oman pääoman osuus oli kesäkuun lopussa 369,9
miljoonaa euroa (31.12.2009: 382,6 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy noin 25
miljoonan euron hybridilaina. Yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella
merkittiin ja maksettiin tammi-kesäkuussa yhteensä 135 000 uutta osaketta.
Merkintähinta, yhteensä 0,4 miljoonaa euroa, on kirjattu omaan pääomaan.
Lainat vähenivät 438,1 miljoonasta eurosta (31.12.2009) 226,2 miljoonaan euroon
(30.6.2010). Luvuissa näkyy 320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksu
helmikuussa 2010. Talvivaara sai tarkastelujaksolla ennakkomaksuja yhteensä 292
miljoonaa euroa, johon sisältyy 335 miljoonan Yhdysvaltain dollarin ennakkomaksu
Nyrstar NV:n kanssa solmitusta sinkin tuotevirtasopimuksesta sekä Suomen valtion
maksama 20 miljoonan euron ennakkomaksu Talvivaara-Murtomäki-radan
lunastuksesta. Lyhytaikaisissa lainoissa ostovelat olivat 31,6 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 29,7 miljoonaa euroa) ja muut velat yhteensä 39,8 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 9,9 miljoonaa euroa). Muihin velkoihin sisältyy 27,5 miljoonan
euron factoringluotto, joka liittyy nikkelin ja koboltin myyntiin Norilsk
Nickelille.
Oma pääoma ja velat olivat kesäkuun lopussa yhteensä 963,8 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 879,0 miljoonaa euroa).
Valuutta- ja hyödykesuojaukset ja suojauslaskenta
320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksun yhteydessä helmikuussa
2010 konserni sulki kaikki hyödyke- ja valuuttasuojauspositionsa. Suojien
sulkemisesta saatu nettotuotto oli 46 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta
oli positiivinen suojausten sulkemisen takia.
Rahoitus
Talvivaara allekirjoitti 100 miljoonan euron kolmevuotisen
luottolimiittisopimuksen fasiliteetin pääjärjestäjinä ja lainanantajina
toimivien Nordean, Handelsbankenin ja Sampo Pankin kanssa 30.6.2010. Luoton
marginaali on 3,00 prosenttia 31.12.2010 asti ja sen jälkeen 1,75-3,00
prosenttia yhtiön velkaantuneisuusasteen mukaan. Luotto on tarkoitettu
Talvivaara-konsernin yleisiin tarpeisiin.
Kesäkuussa Talvivaara allekirjoitti myös Finnveran myöntämän 10 miljoonan euron
investointi- ja käyttöpääomalainan, jonka laina-aika on kahdeksan vuotta ja
marginaali 4,1 prosenttia.
Kesäkuussa Suomen valtio maksoi ensimmäisen, 50 prosentin erän
Talvivaara-Murtomäki-radan yhteensä 40 miljoonan euron (ALV 0 %) korvauksesta.
Koko suorituksella lyhennettiin 41,0 miljoonan euron lainaa, jolla Talvivaara
Infrastructure Oy rahoitti rautatien rakentamisen.
Helmikuussa 2010 Talvivaara teki sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen
Nyrstar NV:n kanssa. Sopimukseen liittyen Nyrstar maksoi 335 miljoonan dollarin
ennakkomaksun, josta suurin osa käytettiin 320 miljoonan dollarin projektilainan
takaisinmaksuun.
Helmikuussa 2010 Talvivaara nosti myös 25 miljoonan euron suuruisen
hybridilainan, joka on kirjattu omaan pääomaan IFRS-standardien mukaisesti, sekä
laski liikkeelle 5 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan Outokumpu Mining
Oy:lle.
Kaupalliset järjestelyt
Rahoitusjärjestelyn lisäksi Talvivaaran sopimus Nyrstarin kanssa merkitsi myös
tärkeää osapuolten välistä kaupallista järjestelyä. Sopimusehtojen mukaisesti
Talvivaara toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille, kunnes 1,25 miljoonaa
tonnia sinkkiä on toimitettu (vastaa noin 2 miljoonaa tonnia sinkkisulfidia,
jonka pitoisuusaste on 65 %). Talvivaaran tuotantosuunnitelman mukaisesti
toimitusten arvioidaan jatkuvan 10-15 vuotta. Toimitukset alkoivat maaliskuussa
2010.
Nyrstar maksaa Talvivaaralle 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun lisäksi 350
euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä
(maksuun liittyy hinnankorotusmekanismi, joka perustuu rikin ja propaanin
hintamuutoksiin). Osapuolet ovat myös sopineet seuraavasta
hinnanjakomekanismista sinkin markkinahinnan perusteella:
* vähintään sopimuksen seitsemän ensimmäisen voimassaolovuoden aikana tai
kunnes 600 000 tonnia sinkkiä on toimitettu Nyrstar maksaa Talvivaaralle 10
% Lontoon metallipörssin (LME) sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin
noteeraus ylittää 2 500 dollaria tonnilta (3 000 dollariin tonnilta asti) ja
30 % LME:n sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää
3 000 dollaria tonnilta; ja
* tämän jälkeen Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30 % siitä osuudesta, millä LME:n
sinkin hintanoteeraus ylittää 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun
jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä.
Nyrstar on myös sopinut toimittavansa Talvivaaralle enintään 150 000 tonnia
rikkihappoa vuodessa sopimuksen voimassaoloaikana käytettäväksi Talvivaaran
bioliuotusprosessissa.
Tuotantokatsaus
Talvivaaran kaivoksen tuotantoprosessin ylösajo eteni huomattavasti
huhti-kesäkuussa 2010, vaikka metallitehtaan käyntiaste olikin edelleen
suunniteltua pienempi rikkivedyn aiheuttamien hajuongelmien vuoksi. Kaikki
osastot paransivat entisiä tuotantoennätyksiään. Tarkastelujakson
metallituotanto oli yhteensä 2 729 tonnia nikkeliä (Q2 2009: 298 t) ja 5 575
tonnia sinkkiä (Q2 2009: 706 t). Tammi-kesäkuun vastaavat luvut olivat 3 339
tonnia nikkeliä (Q1-Q2 2009: 460 t) ja 8 535 tonnia sinkkiä (Q1-Q2 2009: 706 t).
Kaivososasto lisäsi malmin ja sivukiven louhintaa sekä vuoden ensimmäiseen
neljännekseen että aiempiin kausiin verrattuna. Huhti-kesäkuussa louhittiin
yhteensä 3,5 miljoonaa tonnia malmia (Q2 2009: 2,4 miljoonaa tonnia) ja
tammi-kesäkuussa 6,6 miljoonaa tonnia malmia (Q1-Q2 2009: 6,3 miljoonaa tonnia).
Sivukivituotanto oli tarkoitettu pääasiassa sekundäärikasan perustusten
tasoittamiseen, kun taas malmintuotannon kasvu oli budjetoitu osana meneillään
olevaa tuotannon ylösajoa.
Malminkäsittely tuotti huhti-kesäkuussa yhteensä 3,7 miljoonaa tonnia murskattua
ja kasattua malmia. Tammi-maaliskuun tuotanto oli 3,3 miljoonaa tonnia.
Päivittäinen murskaustuotanto ylitti jo tason, jota täysimittaiselle tuotannolle
asetettu 22-24 miljoonan tonnin vuositavoite edellyttää. Murskauspiirin
käytettävyys ei kuitenkaan ollut vielä riittävä tällaisen tuotantotason
ylläpitämiseksi jatkuvasti. Tämän pullonkaulan poistamiseksi
hienomurskainpiiriin asennettiin kesäkuussa kaksi uutta kolmannen vaiheen
murskainta. Murskauskapasiteetin lisäyksen odotetaan alkavan tuottaa tulosta
heinä-syyskuun aikana.
Biokasaliuotusprosessi eteni huhti-kesäkuussa tavoitteiden mukaan. Valtaosa
metallien talteenottolaitoksessa käsitellystä biokasaliuoksesta oli peräisin
primäärikasan kakkoslohkosta. Kolmoslohkon rakentaminen saatiin päätökseen
kesäkuun alussa, minkä jälkeen aloitettiin neloslohkon kasaaminen. Liuotuskasan
ykköslohko on kärsinyt metallien takaisinsaostumisesta, minkä vuoksi lohkoa on
sekoitettu maansiirtokoneiden avulla. Tämä toimenpide on parantanut liuoksen
metallipitoisuutta siinä määrin, että ykköslohkon liuosta on voitu käyttää
osittain metallien talteenottoon kesäkuusta lähtien. Sekundäärikasan perustusten
rakentaminen jatkui huhti-kesäkuussa. Tavoitteena on ottaa primäärikasan
purkujärjestelmä ja sekundäärikasan kasausjärjestelmä käyttöön suunnitelman
mukaan lokakuussa 2010.
Metallitehtaan toisen tuotantolinjan käyttöönotto kesäkuussa oli merkittävä
virstanpylväs. Suurin osa ensimmäisen tuotantolinjan käyttöönottoa
vaikeuttaneista teknisistä ongelmista oli kertyneen kokemuksen ansiosta osattu
välttää toista linjaa rakennettaessa, ja toisen tuotantolinjan käyttöönotto
sujuikin pitkälti suunnitelmien mukaan.
Lähiympäristön kuntiin ajoittain levinnyt rikkivedyn haju vähensi edelleen
metallin talteenottoastetta. Talvivaara lisäsi kaasunpesukapasiteettiaan, ja
toisen vuosineljänneksen loppua kohti tilanne parani tasolle, joka mahdollistaa
kummankin tuotantolinjan normaalin käytön. Kaasunpesukapasiteetin lisäämistä
jatketaan myös heinä-syyskuussa, jotta järjestelmän kapasiteetti riittää
käsittelemään myös ajoittain korkeampia päästötasoja.
Tammi-kesäkuun käyttökustannukset olivat budjetin mukaiset.
Tuotannon tunnusluvut
-------------------------------------------------------------------
Q2 Q2 Q1-Q2 Q1-Q2 Q1-Q4
2010 2009 2010 2009 2009
-------------------------------------------------------------------
Kaivososasto
Louhittu malmi milj. tonnia 3,5 2,4 6,6 6,3 10,8
Louhittu sivukivi milj. tonnia 4,1 0,9 6,5 1,8 4,3
Materiaalinkäsittely
Kasattu malmi milj. tonnia 3,7 2,1 7,0 4,0 8,5
Biokasaliuotus
Malmia liuotuskasalla milj. tonnia 18,0 6,5 18,0 6,5 11,0
Metallien talteenotto
Nikkelisulfidi kuivatonnia 5 266 402 6 485 460 1 525
Nikkeli metallisisältö tonnia 2 729 198 3 339 224 735
Sinkkisulfidi kuivatonnia 8 616 794 13 542 1 254 5 271
Sinkki metallisisältö tonnia 5 575 538 8 535 706 3 133
-------------------------------------------------------------------
Prosessin sivutuotteena syntyvän uraanin talteenottamiseen liittyvä lupaprosessi
meneillään
Talvivaara ilmoitti helmikuussa aikovansa käynnistää uraanin talteenoton ja
hyödyntämisen muiden metallien sivutuotteena. Yhtiö aikoo ottaa uraania talteen
päätuotteiden liuotusprosessista uraanipuolituotteena (yellow cake) teknisesti
yksinkertaisella ja turvallisella uuttomenetelmällä, joka on laajalti käytössä
oleva menetelmä metallien talteenotossa.
Suunnitellun uuttolaitoksen arvioidaan olevan noin 30 miljoonan euron
investointi. Vuosittaisten tuotantokustannusten arvioidaan olevan noin kaksi
miljoonaa euroa ja vuosituotannon noin 350 tonnia.
Talvivaara Sotkamo Oy jätti 20.4.2010 työ- ja elinkeinoministeriöön
ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin talteenottamisesta sivutuotteena.
Kaivosalueella on käynnistetty uraanin talteenottotoiminnan ympäristövaikutusten
arviointi.
Talvivaara on aloittanut neuvottelut uraanin tuotantoon ja myyntiin liittyvästä
yhteistyöstä alan johtavien yritysten kanssa. Tuotannon rahoitus- ja
toimintamalli täsmentyvät mahdollisen kumppanin kanssa tehdyn sopimuksen
mukaisesti.
Ympäristö, työterveys ja -turvallisuus
Talvivaaran henkilöstön työturvallisuus oli hyvä, sillä huhti-kesäkuussa ei
sattunut ainuttakaan yhtä päivää pitempää poissaoloa aiheuttanutta
työtapaturmaa. Tammi-maaliskuussa tällaisia työtapaturmia sattui kaiken
kaikkiaan viisi. Työtapaturmatiheys oli vuoden alusta laskettuna 17 tapaturmaa
miljoonaa työtuntia kohden ja viimeiseltä 12 kuukaudelta 14 tapaturmaa miljoonaa
työtuntia kohden.
Talvivaara jatkoi ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän
suunnittelua ja käyttöönottoa. Tavoitteena on saada järjestelmä auditoitua
vuoden 2010 loppuun mennessä.
Talvivaara aloitti kansainväliseen yhteiskuntavastuuraportointiohjeistoon
(Global Reporting Initiative, GRI) liittyvän selvitystyön, joka omalta osaltaan
edistää yhtiön kestävän kehityksen raportointia. Yhtiö on mukana myös
maailmanlaajuisessa Carbon Disclosure Project -hankkeessa, joka tähtää
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Henkilöstö
Talvivaarassa oli 30.6.2010 yhteensä 382 työntekijää (Q2 2009: 276).
Työntekijöiden määrä kasvoi 46 henkilöllä maaliskuun lopusta, jolloin
työntekijöitä oli 336 (Q1 2009: 272) ja 74 henkilöllä vuoden 2009 lopusta,
jolloin työntekijöitä oli yhteensä 308 henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä tammi-kesäkuussa 2010 oli 344 (Q1-Q2 2009: 268). Lisäksi Talvivaara
työllisti yli 30 kesätyöntekijää kesän 2010 aikana.
Katsauskauden henkilöstökulut olivat 8,4 miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: 6,9
miljoonaa euroa).
Tekniikan lisensiaatti Eeva Ruokonen nimitettiin Talvivaaran kestävän kehityksen
johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi helmikuun alusta 2010 alkaen.
Varsinainen yhtiökokous
Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2010. Kokouksessa päätettiin
muun muassa seuraavaa:
* Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi muutettiin kahdeksan. Gordon Edward
Haslam, D. Graham Titcombe, Eileen Carr, Eero Niiva, Saila Miettinen-Lähde
ja Pekka Perä valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Roland Junck ja
Tapani Järvinen valittiin hallitukseen uusina jäseninä.
* Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 5 muutettiin niin, että kaikkien
hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä.
* Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 12 muutettiin niin, että kutsu
varsinaiseen tai ylimääräiseen yhtiökokoukseen on toimitettava
osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään
kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän
(9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi voidakseen
osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle
viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan
kymmenen (10) päivää ennen kokousta.
* Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen
hankkimisesta julkisessa kaupankäynnissä sekä päättämään enintään
10 000 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta, kumpikin osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta poiketen.
Riskit ja epävarmuustekijät
Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on
käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi,
niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä tarvittaviin
ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi riskien hallitsemiseksi.
Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalalla yleiset riskit, kuten
Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit,
arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen
volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja
valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin
Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä,
lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin,
ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja kaivoslupaan.
Lyhyellä aikavälillä Talvivaaran toiminnan riskit koskevat käynnissä olevaa
toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit ovat
toimivia teollisessa mittakaavassa, mutta ylösajon nopeuteen voi silti liittyä
teknisiä tai operatiivisia riskitekijöitä, joita tällä hetkellä ei tiedetä tai
joihin yhtiö ei voi vaikuttaa.
Tärkein Talvivaaran liikevaihtoon vaikuttava tekijä tuotantomäärän ohella on
nikkelin markkinahinta. Nikkelin hinnan volatiliteetti on perinteisesti ollut
suuri, ja yhtiö pitää todennäköisenä, että asiantila pysyy tällaisena myös
tulevaisuudessa. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia
metallien hintojen vaihtelua vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että nikkelin hinnan
epävakaus vaikuttaa merkittävästi yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen. Täysi tai
lähes täysi alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian
mukaista. Tätä tukee yhtiön näkemys siitä, että Talvivaaran kaivos voi toimia
kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina.
Talvivaaran liikevaihto syntyy lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun
taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen
dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen
taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaaralla ei tammikuusta 2010 lähtien
ole ollut suojauksia Yhdysvaltain dollariin liittyviltä valuuttariskeiltä. Tällä
hetkellä yhtiö pitää suojaamattomuutta perusteltuna, mutta saattaa
tulevaisuudessa suojautua valuuttakurssien volatiliteetilta tarvittaessa.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Liikkeellelaskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon
rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 30.6.2010 yhteensä 245 180 718 osaketta.
Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun vaihtovelkakirjalainan
sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi auktorisoitu
osakemäärä oli katsauskauden lopussa 263 669 291 osaketta.
Yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella merkittiin ja maksettiin
1.4.2010-30.6.2010 välisenä aikana yhteensä 135 000 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö
Oyj:n uutta osaketta Merkintähinta, yhteensä 350 212,33 euroa, kirjattiin
sijoitetun vapaan oman pääoman sekä osakeantirahastoihin. Yhtiön
2007A-optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 2 198 100 kappaletta.
Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja päättyy 31.3.2012.
Yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta omistavia tahoja
olivat 30.6.2010 seuraavat osakkeenomistajat: Pekka Perä (23,3 %), Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6 %) ja BlackRock Investment Management Ltd (6,2
%).
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Lainojen nostoja
9.7.2010 Talvivaara nosti 10 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalainan,
jonka Finnvera Oyj myönsi kesäkuussa.
10.8.2010 Talvivaara nosti 30 miljoonaa euroa yhteensä 100 miljoonan euron
luottolimiittisopimuksesta, joka allekirjoitettiin kesäkuussa.
Talvivaaran 2007A-optio-oikeuksien perusteella merkittyjen osakkeiden
rekisteröinti
30.6.2010 päättyneellä katsauskaudella merkityistä yhteensä 135 000 osakkeesta
oli 14.7.2010 merkitty kaupparekisteriin 131 000 kappaletta. Uudet osakkeet
tuottavat osakkeenomistajan oikeudet kyseisestä päivästä lähtien.
Osakemerkintöjen tuloksena Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeiden määrä
kasvoi 245 311 718 osakkeeseen.
Lyhyen aikavälin näkymät
Talvivaara uskoo tuotannon ylösajon jatkuvan kuluvan vuoden aikana kohti 15 000
tonnin tuotantotavoitetta. Vaikka uusimmat kasanosat tuottavat liuosta metallien
talteenottoon suunnitellusti, vaikuttaa siltä, että valtaosa
takaisinsaostuneista metalleista kasan ykköslohkolta saadaan talteen vasta
sekundääriliuotuksessa, joka alkaa vähitellen vuoden 2010 viimeisen neljänneksen
aikana. Tästä johtuen metallien talteenotto kasan ykköslohkolta jää kuluvana
vuonna verrattain alhaiseksi. Ykköslohkosta saatavien metallien odotetaan
kuitenkin myötävaikuttavan 50 000 tonnin täysmittaisen nikkelituotannon
saavuttamiseen vuonna 2012.
Nikkelin kysyntään vaikuttavat taustatekijät ovat parantuneet alkuvuoden 2010
aikana, ja kehityksen odotetaan jatkuvan myös vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Tähän kehitykseen vaikuttaa osaltaan ruostumattoman teräksen kysynnän elpyminen.
Nikkelivarastojen 30 prosentin lasku Lontoon metallipörssissä (LME) helmikuun
166 000 tonnin huipputasosta elokuun puolivälin noin 116 000 tonniin on myös
osoitus kysynnän ja tarjonnan tasapainottumisesta.
Kysynnän piristymisen odotetaan tukevan nikkelin hinnan pysymistä
viimeaikaisella vaihteluvälillä noin 19 000-22 000 dollarissa tonnilta, mutta
volatiliteetin odotetaan pysyvän melko suurena sijoittajien aktiviteetin ja
makrotalouden vaihtelevien signaalien vuoksi.
Espoossa 25.8.2010
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus
KONSERNIN TULOSLASKELMA
Tilintark- Tilintark- Tilintark- Tilintark- Tilintark-
astamaton astamaton astamaton astamaton astettu
4-6/ 4-6/ 1-6/ 1-6/ 1-12/
(kaikki luvut EUR '000) 2010 2009 2010 2009 2009
--------------------------------------------------------
Liikevaihto 35 248 1 652 46 854 1 778 7 571
Liiketoiminnan muut
tuotot 1 283 6 296 16 711 25 553 43 118
Valmiiden ja
keskeneräisten
tuotteiden varaston
muutos 13 084 17 795 32 159 32 077 75 587
Materiaalit ja palvelut -21 439 -13 869 -41 369 -27 504 -65 156
Henkilöstökulut -5 004 -4 282 -9 856 -8 065 -17 695
Poistot ja
arvonalentumiset -12 786 -8 351 -25 032 -16 219 -37 061
Liiketoiminnan muut
kulut -7 843 -9 369 -19 268 -15 525 -61 140
--------------------------------------------------------
Liikevoitto/tappio(-) 2 543 -10 128 199 -7 905 -54 776
Rahoitustuotot 3 713 14 462 4 864 7 013 11 526
Rahoituskulut -28 988 -7 201 -50 316 -13 797 -31 835
--------------------------------------------------------
Rahoituskulut (netto) -25 275 7 261 -45 452 -6 784 -20 309
Tappio ennen veroja -22 732 -2 867 -45 253 -14 689 -75 085
Tuloverot 5 968 507 11 553 3 491 20 127
--------------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -16 764 -2 360 -33 700 -11 198 -54 958
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -15 025 -1 943 -28 886 -9 105 -45 267
Vähemmistölle -1 739 -417 -4 814 -2 093 -9 691
--------------------------------------------------------
-16 764 -2 360 -33 700 -11 198 -54 958
Emoyrityksen omistajille kuuluva
osakekohtainen voitto/tappio(-) ( €
/osake)
Laimentamaton ja
laimennusvaikutuksella
oikaistu -0,06 -0,01 -0,12 -0,04 -0,19
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Tilintark- Tilintark- Tilintark- Tilintark- Tilintark-
astamaton astamaton astamaton astamaton astettu
4-6/ 4-6/ 1-6/ 1-6/ 1-12/
(kaikki luvut EUR '000) 2010 2009 2010 2009 2009
-------------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -16 764 -2 360 -33 700 -11 198 -54 958
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutus huomioon
otettuna
Rahavirtojen suojaukset -2 857 -54 573 -5 876 -47 367 -69 705
-------------------------------------------------------
Muut laajan tuloksen
erät,
verovaikutus huomioon
otettuna -2 857 -54 573 -5 876 -47 367 -69 705
-------------------------------------------------------
Laaja tulos -19 621 -56 933 -39 576 -58 565 -124 663
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -17 311 -45 602 -33 587 -46 999 -101 031
Vähemmistölle -2 310 -11 331 -5 989 -11 566 -23 632
-------------------------------------------------------
-19 621 -56 933 -39 576 -58 565 -124 663
KONSERNIN TASE
Tilintark- Tilintark- Tilintark-
astamaton astettu astamaton
(kaikki luvut EUR '000) 30.6.2010 31.12.2009 30.6.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 663 154 644 356 590 486
Biologiset hyödykkeet 8 112 6 614 6 503
Aineettomat hyödykkeet 7 734 7 846 7 586
Laskennalliset verosaamiset 35 199 21 548 -
Johdannaisinstrumentit - - 60 141
Muut saamiset 7 600 7 582 11 449
721 799 687 946 676 165
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 136 824 109 512 66 514
Myyntisaamiset 26 736 3 913 1 823
Muut saamiset 3 680 15 477 13 978
Johdannaisinstrumentit - 50 244 41 875
Rahavarat 35 431 11 877 24 259
202 671 191 023 148 449
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 39 372 - -
Varat yhteensä 963 842 878 969 824 614
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 80 80 80
Osakeanti 340 - -
Ylikurssirahasto 8 086 8 086 8 086
Suojausrahasto 11 866 16 567 34 438
Muut rahastot 439 020 417 448 335 273
Kertyneet voittovarat -100 254 -71 368 -35 206
359 138 370 813 342 671
Vähemmistön osuus omasta pääomasta 10 777 11 784 23 904
Oma pääoma yhteensä 369 915 382 597 366 575
Pitkäaikaiset velat
Lainat 196 756 384 301 420 896
Saadut ennakkomaksut 259 559 - -
Johdannaisinstrumentit 1 557 3 110 2 801
Laskennalliset verovelat - - 2 938
Varaukset 2 453 1 594 959
460 325 389 005 427 594
Lyhytaikaiset velat
Lainat 29 404 53 810 780
Saadut ennakkomaksut 32 012 - -
Ostovelat 31 580 29 669 20 646
Muut velat 39 788 9 875 7 587
Johdannaisinstrumentit 818 14 013 1 432
133 602 107 367 30 445
Velat yhteensä 593 927 496 372 458 039
Velat ja oma pääoma yhteensä 963 842 878 969 824 614
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
A Osake-pääoma
B Osakeanti
C Ylikurssirahasto
D Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
E Suojausrahasto
F Muut rahastot
G Kertyneet voittovarat
H Yhteensä
I Vähemmistön osuus
J Oma pääoma yhteensä
(kaikki luvut EUR '000)
A B C D E F G H I J
------------------------------ -----------------------------
-26
1.1.09 80 - 8 086 320 607 72 332 13 412 101 388 416 35 470 423 886
-9
Kauden tulos - - - - - - 105 -9 105 -2 093 -11 198
Rahavirtojen
suojaukset - - - - -37 894 - - -37 894 -9 473 -47 367
-----------------------------------------------------------------
Kauden laaja -9 -11
tulos - - - - -37 894 - 105 -46 999 566 -58 565
Henkilöstön
osakeoptio-
ohjelma
-
työsuorituksen
arvo - - - - - 1 254 - 1 254 - 1 254
-----------------------------------------------------------------
30.6.09 -35
80 - 8 086 320 607 34 438 14 666 206 342 671 23 904 366 575
-71
31.12.09 80 - 8 086 401 248 16 567 16 200 368 370 813 11 784 382 597
1.1.10 -71
80 - 8 086 401 248 16 567 16 200 368 370 813 11 784 382 597
-28
Kauden tulos - - - - - - 886 -28 886 -4 814 -33 700
Rahavirtojen
suojaukset - - - - -4 701 - - -4 701 -1 175 -5 876
-----------------------------------------------------------------
Kauden laaja -28
tulos - - - -4 701 - 886 -33 587 -5 989 -39 576
Toteutetut
osakeoptiot - 340 - 11 - - - 351 - 351
Perpetuaali
pääomalaina - - - - - 19 925 - 19 925 4 982 24 907
Henkilöstön
osakeoptio-
ohjelma
-
työsuorituksen
arvo - - - - - 1 636 - 1 636 - 1 636
-----------------------------------------------------------------
30.6.10 -100
80 340 8 086 401 259 11 866 37 761 254 359 138 10 777 369 915
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Tilintarka- Tilintarka- Tilintarka- Tilintarka- Tilintark-
stamaton stamaton stamaton stamaton astettu
4-6/ 4-6/ 1-6/ 1-6/ 1-12/
(kaikki luvut EUR
'000) 2010 2009 2010 2009 2009
-----------------------------------------------------------
Liiketoiminnan
rahavirrat
Kauden
voitto/tappio(-) -16 764 -2 360 -33 700 -11 198 -54 958
Oikaisut
Verot -5 968 -507 -11 553 -3 491 -20 127
Poistot 12 786 8 351 25 032 16 219 37 061
Muut tuotot ja kulut,
joihin
ei liity
maksutapahtumaa -2 459 1 187 -2 320 2 724 845
Korkotuotot -3 713 -14 462 -4 864 -7 013 -11 526
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavien
rahavarojen
käyvän arvon
lisäykset -2 987 10 266 -16 642 -8 190 27 507
Korkokulut 28 988 7 201 50 316 13 797 31 834
-----------------------------------------------------------
9 883 9 676 6 269 2 848 10 636
Käyttöpääoman muutos
Muiden saamisten
vähennys(+)/lisäys(-) -14 063 -11 640 -9 744 6 781 2 055
Vaihto-omaisuuden
vähennys(+)/lisäys
(-) -12 517 -20 934 -27 312 -34 718 -77 820
Ostovelkojen ja
muiden
velkojen vähennys
(-)/lisäys(+) 39 181 3 926 34 293 -25 855 -16 421
-----------------------------------------------------------
Käyttöpääoman muutos 12 601 -28 648 -2 763 -53 792 -92 186
-----------------------------------------------------------
22 484 -18 972 3 506 -50 944 -81 550
Maksetut korot ja
muut rahoitusmenot -8 809 -7 571 -13 210 -11 554 -22 318
Korkotuotot 3 702 388 50 818 3 378 3 821
-----------------------------------------------------------
Liiketoiminnan
nettorahavirta 17 377 -26 155 41 114 -59 120 -100 047
Investointien
rahavirrat
Tytäryhtiön hankinta,
saadut nettovarat - - - - -54
Aineellisten
käyttöomai-
suushyödykkeiden
hankinta -36 218 -27 985 -55 178 -57 660 -117 738
Biologisten
hyödykkeiden hankinta -7 - -7 -35 -35
Aineettomien
hyödykkeiden hankinta -110 -35 -124 -42 -741
Aineellisten
käyttöomai-
suushyödykkeiden
myynti - - - 9 9
Biologisten
hyödykkeiden myynti 33 - 92 - 273
Aineettomien
hyödykkeiden myynti - 49 - 49 49
Aineellisiin
käyttöomaisuus-
hyödykkeisiin
liittyvä
julkinen avustus - 5 000 - 5 000 5 000
Aineettomiin
hyödykkeisiin
liittyvä julkinen
avustus - - - 13 228
-----------------------------------------------------------
Investointeihin
käytetyt
nettorahavarat -36 302 -22 971 -55 217 -52 666 -113 009
Rahoituksen
rahavirrat
Osakeannista
saadut maksut
transaktiomenoilla
vähennettynä - - - - 80 641
Toteutetut
osakeoptiot 351 - 351 - -
Korollisten
lainojen nostot 1 539 52 988 6 539 53 357 63 924
Perpetuaali
pääomalainasta
saadut maksut - - 24 875 - -
Saadut ennakkomaksut 20 000 - 263 419 - -
Korollisten lainojen
takaisinmaksut -23 448 -25 -257 527 -25 -2 345
------------------------- -----------------------
Rahoituksen
nettorahavirta -1 558 52 963 37 657 53 332 142 220
Käteisvarojen
ja luotollisten
tilien
nettovähennys
(-)/lisäys -20 483 3 837 23 554 -58 454 -70 836
Käteisvarat ja
luotolliset
tilit kauden alussa 55 914 20 422 11 877 82 713 82 713
-----------------------------------------------------------
Käteisvarat ja
luotolliset tilit
kauden lopussa 35 431 24 259 35 431 24 259 11 877
LIITETIEDOT
1. Laadintaperiaatteet
Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.
Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin
vuositilinpäätöksessä 31.12.2009, alla mainitut muutokset huomioiden.
Tulouttaminen
Kun Talvivaara solmii pitkäaikaisen myyntisopimuksen asiakkaan kanssa ja
vastaanottaa sen nojalla ennakkomaksuja tuotteista, jotka toimitetaan vasta
tulevaisuudessa, ennakkomaksut kirjataan pitkäaikaisiin velkoihin
lukuunottamatta sitä osuutta ennakkomaksusta joka kohdistuu seuraavien 12
kuukauden aikana toteutuvaan tuotantoon ja joka kirjataan lyhytaikaisiin
velkoihin. Myyntituotot kirjataan, kun tuote on toimitettu ja kaikki
omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle
myyntisopimuksen ehtojen mukaisesti.
2. Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet Maa-alueet Muut
ja Keskeneräiset ja aineelliset
(kaikki luvut EUR '000) laitteet omat työt rakennukset hyödykkeet Yht.
---------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
1.1.2010 209 907 51 671 223 036 202 791 687 405
Lisäykset 28 115 54 841 151 10 83 117
Siirto myytävänä
olevaksi luokiteltuihin
pitkäaikaisiin
omaisuuseriin - - - -40 610 -40 610
Vähennykset - - -149 - -149
Siirrot 56 161 -86 228 15 211 14 856 -
---------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
30.6.2010 294 183 20 284 238 249 177 047 729 763
---------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
1.1.2010 16 949 - 10 230 15 870 43 049
Siirto myytävänä
olevaksi luokiteltuihin
pitkäaikaisiin
omaisuuseriin - - - -1 238 -1 238
Tilikauden poistot 10 824 - 5 026 8 948 24 798
--------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
---------------------------------------------------------
30.6.2010 27 773 - 15 256 23 580 66 609
---------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 1.1.2010 192 958 51 671 212 806 186 921 644 356
---------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo
30.6.2010 266 410 20 284 222 993 153 467 663 154
3. Myyntisaamiset
30.6.2010 31.12.2009
---------------------
Nikkeli-kobolttisulfidi 25 880 3 096
Sinkkisulfidi 856 817
---------------------
26 736 3 913
4. Vaihto-omaisuus
30.6.2010 31.12.2009
---------------------
Raaka-aineet ja tarvikkeet 5 072 9 919
Malmi kasalla 73 362 57 726
Keskeneräiset tuotteet 54 841 39 403
Valmiit tuotteet 3 549 2 464
---------------------
Vaihto-omaisuus yhteensä 136 824 109 512
5. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
Vuosina 2008-2009 Talvivaara Infrastructure Oy rakensi uuden pistoraiteen, joka
yhdistää kaivoksen kansallisen rataverkkoon. Suomen valtio korvaa Talvivaara
Infrastructure Oy:lle rakentamiskustannuksia 40,0 miljoonaan euroon (ALV 0%)
saakka kahdessa erässä vuosina 2010-2011, kun sovitut rautatien
vähimmäiskuljetusmääriä koskevat ehdot täyttyvät. Ensimmäistä maksuerää koskevan
vähimmäiskuljetusmäärän tultua täyteen toukokuussa 2010 Suomen valtio maksoi
ensimmäisen 20 miljoonan euron lunastuserän kesäkuussa 2010. Jäljellä olevien
vähimmäiskuljetusmäärien oletetaan toteutuvan seuraavien 12 kuukauden aikana.
Kaivosrata on luokiteltu myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi
30.6.2010 alkaen.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 30.6.2010 31.12.2009
---------------------
Kaivosrata 39 372 -
6. Lainat ja pääomalainat
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 30.6.2010 31.12.2009
---------------------
Pääomalainat 1 405 1 405
Investointi- ja käyttöpääomalaina 46 395 45 417
Projektilaina1 - 189 505
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina 76 804 75 477
Vaihtovelkakirjalaina 5 070 -
Ratalaina - 19 861
Rahoitusleasingvelat 36 312 15 306
Korkotukilainat - 4 187
Muut lainat 30 770 33 143
---------------------
196 756 384 301
---------------------
Lyhytaikaiset
Projektilaina1 - 32 625
Ratalaina 18 444 19 898
Rahoitusleasingvelat 6 770 1 287
Korkotukilainat 4 190 -
---------------------
29 404 53 810
---------------------
---------------------
Lainat yhteensä 226 160 438 111
1) Projektilaina on uudelleenluokiteltu pitkäaikaisiin lainoihin vuoden 2009
vertailutiedoissa, koska päätös projektilainan takaisinmaksusta tehtiin
tilikauden päättymisen jälkeen.
7. Saadut ennakkomaksut
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 30.6.2010 31.12.2009
---------------------
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 259 559 -
---------------------
259 559 -
---------------------
Lyhytaikaiset
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 12 012 -
Ennakkomaksu kaivosradasta 20 000 -
---------------------
32 012 -
---------------------
---------------------
Yhteensä 291 571 -
Talvivaara vastaanotti vuoden 2010 ensimmäisellä kvartaalilla 335 miljoonan
USA:n dollarin suuruisen ennakkomaksun Nyrstar NV:ltä. Ennakkomaksu liittyy
Talvivaara Sotkamo Oy:n ja Nyrstar NV:n allekirjoittamaan pitkäaikaiseen
tuotevirtasopimukseen Talvivaaran sinkkituotannosta. Sopimuksen perusteella
Talvivaara toimittaa Nyrstar NV:lle 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä vuodesta..
Toimitukset alkoivat maaliskuussa 2010 ja 30.6.2010 mennessä Talvivaara oli
toimittanut 6 549 tonnia sinkkiä Nyrstar NV:lle. Ennakkomaksu on vähentynyt noin
1,8 miljoonaa USA:n dollaria toimitetun sinkin perusteella.
Konsernin tunnusluvut
---------------------------------------------------
1.4.-30.6 1.4.-30.6 1.1.-30.6 1.1.-30.6 1.1.-31.12
2010 2009 2010 2009 2009
---------------------------------------------------
EUR
Liikevaihto '000 35 248 1 652 46 854 1 778 7 571
EUR
Liikevoitto (tappio) '000 2 543 -10 128 199 -7 905 -54 776
Liikevoitto/-
tappioprosentti 7,2 % -613,1 % 0,4 % -444,6 % -723,5 %
Voitto (tappio) EUR
ennen veroja '000 -22 732 -2 867 -45 253 -14 689 -75 085
Kauden voitto EUR
(tappio) '000 -16 764 -2 360 -33 700 -11 198 -54 958
Oman
pääoman tuotto -4,4 % -0,6 % -9,0 % -2,8 % -13,6 %
Omavaraisuusaste 38,4 % 44,5% 38,4 % 44,5 % 43,5 %
EUR
Korolliset nettovelat '000 190 729 397 417 190 729 397 417 426 234
Velkaantumisaste 51,6 % 108,4 % 51,6 % 108,4 % 111,4 %
EUR
Investoinnit '000 36 335 28 020 55 308 57 737 118 514
Tutkimus- ja
kehitystoiminnan EUR
menot '000 63 - 63 - 261
Aineelliset käyttö- EUR
omaisuushyödykkeet '000 663 154 590 486 663 154 590 486 644 356
EUR
Johdannaisinstrumentit '000 -2 375 97 783 -2 375 97 783 33 121
EUR
Lainat '000 226 160 421 676 226 160 421 676 438 111
EUR
Rahavarat '000 35 431 24 259 35 431 24 259 11 877
Osakekohtaiset
tunnusluvut --------------------------------------------------------
1.4.-30.6. 1.4.-30.6. 1.1.-30.6. 1.1.-30.6. 1.1.-31.12.
10 09 10 09 09
--------------------------------------------------------
Osakekohtainen
tulos EUR -0,06 -0,01 -0,12 -0,04 -0,19
Oma
pääoma/osake EUR 1,46 1,54 1,46 1,54 1,51
Osakkeen
kurssikehitys
Lontoon
pörssissä
Keskikurssi1 EUR 4,60 3,36 4,48 3,01 3,57
GBP 4,00 2,95 3,90 2,69 3,18
Alin kurssi1 EUR 3,94 2,26 3,94 1,44 1,45
GBP 3,42 1,99 3,42 1,29 1,29
Ylin kurssi1 EUR 5,63 4,69 5,63 4,61 4,68
GBP 4,90 4,12 4,90 4,12 4,17
Kurssi kauden
lopussa2 EUR 4,47 3,99 4,47 3,99 4,35
GBP 3,65 3,40 3,65 3,40 3,86
Muutos kauden
aikana -17,8 % 56,5 % -5,5 % 185,7% 224,6%
Osakekannan
markkina-
arvo kauden EUR
lopussa3 '000 1 094 758 889 390 1 094 758 889 390 1 066 454
GBP
'000 894 910 757 849 894 910 757 849 947 118
Osakkeiden
vaihdon kehitys
Osakkeiden 1000
vaihto osaketta 26 722 65 151 65 827 83 504 153 421
Osuus
osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 10,9% 29,2 % 26,8% 37,5% 65,6%
Osakkeen
kurssikehitys
Helsingin
pörssissä
Keskikurssi1 EUR 4,71 3,97 4,55 3,97 4,21
Alin kurssi1 EUR 4,04 3,05 3,99 3,05 3,05
Ylin kurssi1 EUR 5,62 4,85 5,62 4,85 4,86
Kurssi kauden
lopussa2 EUR 4,45 4,05 4,45 4,05 4,33
Muutos kauden
aikana -10,4% 29,4 % 2,8% 29,4% 38,3%
Osakekannan
markkina-
arvo kauden EUR
lopussa3 '000 1 091 545 902 732 1 091 545 902 732 1 061 615
Osakkeiden
vaihdon kehitys
Osakkeiden 1000
vaihto osaketta 36 300 41 398 76 392 41 398 113 077
Osuus
osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 14,8% 18,6% 31,2% 18,6% 48,4%
Osakkeiden
keskimääräinen 245 177 222 896 245 177 222 896 233 762
lukumäärä 646 718 646 718 033
Osakkeiden
lukumäärä 245 180 222 896 245 180 222 896 245 176
kauden lopussa 718 718 718 718 718
1. Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin
julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
2. Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden
päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia
3. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan
keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia
Henkilöstöä
koskevat 1.4.-30.6. 1.4.-30.6. 1.1.-30.6. 1.1.-30.6. 1.1.-31.12.
tunnusluvut 2010 2009 2010 2009 2009
--------------------------------------------------------
Palkat ja EUR
palkkiot '000 4 145 3 581 8 381 6 850 14 876
Henkilöstön
keskimääräinen
lukumäärä 365 272 344 268 272
Henkilöstön
lukumäärä kauden
lopussa 382 276 382 276 308
1.4.-30.6. 1.4.-30.62. 1.1.-30.6. 1.1.-30.6. 1.1.-31.12.
Muut tunnusluvut 2010 2009 2010 2009 2009
---------------------------------------------------------
Liikkeelle lasketut
optiot kauden lopussa 5 333 100 4 442 500 5 333 100 4 442 500 5 352 500
Osakkeiden määrä, joka
voidaan merkitä
liikkeelle laskettuja
optioita vastaan 5 333 100 4 442 500 5 333 100 4 442 500 5 352 500
Ääniosuus, joka
liikkeelle laskettujen
optioiden nojalla
voidaan saada 2,1 % 2,0 % 2,1 % 2,0 % 2,1 %
Konsernin tunnusluvut
Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) /
----------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma
kauden lopussa)/2
Omavaraisuusaste Oma pääoma/
----------------------------------------
Taseen loppusumma
Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat
Velkaantumisaste Korollinen nettovelka/
----------------------------------------
Oma pääoma
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus
Osakekohtainen tulos kauden voitosta (tappiosta)/
----------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus
Oma pääoma/osake omasta pääomasta/
----------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa *
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa osakekurssi kauden lopussa
[HUG#1439887]
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |