Orava Asuntorahasto Oyj - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)

ORAVA ASUNTORAHASTO OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2017

Orava Asuntorahasto Oyj

Pörssitiedote 18.5.2017 klo 8.00



ORAVA ASUNTORAHASTO OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2017



1.1.-31.3.2017

-      Liikevaihto 2,4 miljoonaa euroa (1.1.-31.3.2016: 4,8 miljoonaa euroa)

-      Tulos -978 tuhatta euroa (1,9 miljoonaa euroa)*

-      Tulos/osake -0,10 euroa (0,23 euroa)

-      Laaja voitto -918 tuhatta euroa (1,8 miljoonaa euroa)

-      Taloudellinen käyttöaste oli 93,8 % (90,0 %)

-      Bruttovuokratuotto 6,9 % (6,8 %)

-      Nettovuokratuotto 3,6 % (3,6 %)

-      Voitot luovutuksista ja käyvän arvon muutoksista -0,9 miljoonaa euroa
(1,9 miljoonaa euroa) 

-      Jaetut osingot neljännellä vuosineljänneksellä yhteensä 0,03 euroa/osake
(0,27 euroa/osake) 

* Tuloslaskelman erä kauden voitto/tappio.



Orava Asuntorahasto Oyj:n osakekohtainen nettovarallisuus 31.3.2017 oli 9,97
euroa, kun se vuoden 2017 alussa oli 10,11 euroa. Sijoituskiinteistöjen arvo
päätyi katsauskauden lopussa 207,0 miljoonaan euroon (31.12.2016: 210,9
miljoonaa euroa). 

Orava Asuntorahaston huoneistoja on myyty katsauskauden jälkeen 1.4.-12.5.2017
0,5 miljoonan euron velattomilla kauppahinnoilla. 

Orava Asuntorahasto täsmentää tulevaisuuden näkymiään ja arvioi vuoden 2017
tuloksensa asettuvan välille +1 - +4 miljoonaa euroa. (Aiemmin +2 - +5
miljoonaa euroa.) 



Toimitusjohtajan kommentti

”Orava Asuntorahaston ensimmäisen vuosineljänneksen tulos jäi heikoksi.
Asuntosalkun arvonmuutos oli edellisen neljänneksen tapaan hieman negatiivinen
eikä uusia asuntohankintoja tehty. 

Koko maan vanhojen asuntojen hintanousu antaa edelleen odottaa itseään.
Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana hinnat laskivat Tilastokeskuksen mukaan
0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kun kuuden kuukauden hintamuutos oli
0,9 prosenttia pakkasella. Kohentuneesta yleisestä taloustilanteesta huolimatta
vanhojen asuntojen hintakehitys Suomessa laahaa yhä pahasti muun Euroopan
perässä; Eurostatin tuoreimpien tilastojen mukaan asuntojen hinnat nousivat
viimeisten 12 kuukauden aikana koko EU:ssa 4,7 prosenttia ja Suomessa tasan
prosentin. Kahdesta jäsenvaltiosta raportoitiin Suomea heikompaa
hintakehitystä. 

Kysyntä Suomessa näyttää kohdistuneen uusiin asuntoihin, joiden hinnat
Tilastokeskuksen mukaan ovat viimeisen vuoden aikana nousseet 5,4 prosenttia.
Kehitys on ollut samansuuntaista jo pidempään; tällä vuosikymmenellä
Tilastokeskuksen mukaan uusien asuntojen hinnat koko maassa ovat nousseet 28
prosenttia, kun vanhoilla asunnoilla vastaava nousu on jäänyt 6 prosenttiin.
Odotamme uusien ja vanhojen asuntojen hintojen nousuvauhdin eron supistuvan
tulevaisuudessa. 

Asuntorahaston kulujen karsinnan osalta toteutettiin yhtiölainojen
tarjouskilpailut 24 miljoonan euron lainapääoman osalta ja loppujen vajaan 50
miljoonan euron osalta kierros saataneen päätökseen loppusyksyyn mennessä.
Yhtiölainojen lainamarginaaleja on saatu ja odotetaan saatavan alennettua
keskimäärin noin 0,5 prosenttiyksikköä. Muiden palveluntarjoajien
tarjouskilpailut toteutetaan toisesta vuosineljänneksestä alkaen. 

Taloudellinen käyttöaste jatkoi nousuaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä 93,2
prosentista 93,8 prosenttiin. Sijoituskiinteistöjen hoito- ja korjauskulut
suhteessa salkun arvoon nousivat jälleen odotetusti ensimmäisellä
vuosineljänneksellä ennen kaikkea kausivaihtelun seurauksena edellisen
neljänneksen 2,9 prosentista 3,1 prosenttiin. Nettovuokratuotto laski
vastaavasti prosentin kymmenyksellä edellisestä neljänneksestä ensimmäisen
vuosineljänneksen 3,6 prosenttiin. Huoneistomyyntejä kertyi velattomilta
kauppahinnoiltaan 3,4 miljoonan euron verran, mikä on asuntorahaston historian
toiseksi paras kvartaalimyyntimäärä. 

Omien osakkeiden hankinta olisi arviomme mukaan osakkeen nykyisellä
arvostustasolla tehokas tapa nostaa asuntorahaston osakekohtaista
nettovarallisuutta. Nykytiedon perusteella REIT-veronhuojennuslaki kuitenkin
estää omien osakkeiden hankinnan tällä hetkellä. Olemme selvittämässä millä
toimenpiteillä ja edellytyksillä omien osakkeiden hankinta voisi olla
toteutettavissa. 

Orava Asuntorahaston osakkeenomistajien määrä päätyi katsauskauden lopussa
reiluun 7 200:aan. Yhtiön osakkeen kaupankäyntivolyymi Helsingin Pörssissä on
pysynyt likimain ennallaan; keskimääräinen päivävaihto tammi-maaliskuussa oli
219 tuhatta euroa. 

Yhtiö täsmentää tulevaisuuden näkymiään ja arvioi sen vuoden 2017 tuloksen
asettuvan välille +1 - +4 miljoonaa euroa.” 



Toimintaympäristö

Kansantalous

Suomen bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan asettuvan tänä vuonna välille
+1,2 - +1,7 % ja pysyvän ensi vuonna +1,2 - +1,8 %:ssa. Asuntomarkkinoiden
kannalta keskeisen yksityisen kulutuksen kasvuksi arvioidaan kuluvana vuonna
+0,9 - +1,4 %, kun sen odotetaan ensi vuonna jäävän välille +0,8 - +1,4 %.
Euroalueen markkinakorot ovat yhä poikkeuksellisen alhaalla ja lyhyiden
markkinakorkojen odotetaan pysyvän alle 1 prosentissa seuraavien 3-4 vuoden
ajan. 

Arvion perusteena edellä on käytetty Finanssialan Keskusliiton koostamia 15
Suomen talouskehityksestä ennusteita tekevän tahon tuoreimpia julkaistuja
suhdanne-ennusteita ja Euroopan Keskuspankin julkaiseman eurokorkokäyrän
perusteella laskettuja markkinoiden korko-odotuksia. 

Odotamme edelleen asuntomarkkinoiden jatkavan hidasta vahvistumistaan.

Asuntomarkkinoiden kysyntä

Kotitaloudet nostivat tammi-maaliskuussa uusia asuntolainoja Suomen Pankin
tilastojen mukaan 4,1 miljardilla eurolla eli 11 % enemmän kuin vastaavana
ajankohtana vuosi sitten. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli joulukuun
lopussa 94,3 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,3 %. 

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastojen mukaan vanhojen asuntojen
kauppojen määrän muutos oli tammi-maaliskuussa yli +6,5 % vuodentakaiseen
vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vanhojen asuntojen keskimääräinen
markkinointiaika koko maassa Etuovi.comin mukaan laski tammikuun 104 päivästä
huhtikuussa 66 päivään, kun se vuosi sitten huhtikuussa oli 67 päivää. 

Asuntojen kysyntä on jatkanut vähittäistä piristymistään ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana. 

Asuntomarkkinoiden tarjonta

Asuinkerrostalojen rakennuslupia myönnettiin helmikuussa Tilastokeskuksen
mukaan 1 966 kerrostaloasunnolle, joka oli 35 % vähemmän kuin vuosi sitten.
Vastaavasti tammi-helmikuussa rakennuslupia kerrostaloasunnoille myönnettiin
yhteensä 3 208 asunnolle eli 24 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Asuinkerrostaloille myönnettyjen rakennuslupien liukuvan vuosisumman
vuosimuutos puolestaan laski +18 %:iin. 

Käynnissä olevan uudisrakentamisen arvoa kuvaavan asuntorakentamisen
volyymi-indeksin 3 kuukauden muutos helmikuussa oli -13 % ja muutos
vuodentakaiseen +12 %. 

Elinkeinoelämän Keskusliiton toukokuun suhdannetiedustelun mukaan viimeisen
kolmen kuukauden rakentamisen tuotannon saldoluvuksi saatiin vuoden
ensimmäisellä neljänneksellä +23, kun se edellisellä vuosineljänneksellä oli +8
ja vuotta aiemmin +4. Kolmen kuukauden tuotanto-odotuksen saldoluku oli +34,
edellisellä neljänneksellä +9 ja vuotta aiemmin +41. Myymättömien
asuinhuoneistojen määrä normaaliin verrattuna puolestaan nousi viime vuoden
neljännen neljänneksen -22:sta tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen -18:aan;
vuosi sitten saldoluku oli -50. 

Asuntomarkkinoiden tarjonnan kasvu on edelleen hieman hidastunut ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana. 

Asuntomarkkinoiden hinnat, vuokrat ja tuotot

Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat
nousivat edellisestä vuodesta 2,4 %. Asuntojen hintojen muutokseksi
ensimmäisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen asuntohintaindeksin
perusteella muodostui +0,4 % vuodentakaisesta. Tilastokeskuksen laskema
asuntohintojen muutos edellisestä vuosineljänneksestä oli -0,3 %, jonka
arvioimme kausitasoitettuna vastaavan noin -0,6 %:n hintojen muutosta.
Asuntohintojen suhde vuokriin on jonkin verran pitkän aikavälin keskiarvon
alapuolella; ensimmäisen vuosineljänneksen kerrostaloasuntojen neliöhinnoista
ja vapaarahoitteisten asuntojen vuokrista laskettuna suhde oli 14,9. Vastaava
neliöhintojen ja vuosivuokrien suhteen 43 vuoden keskiarvo Suomessa on 16,9. 

Odotamme edelleen seuraavan 12 kuukauden aikana koko maan asuntohintojen
nousevan 1 – 3 prosenttia ja vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousuvauhdin
pysyvän likimain ennallaan, jos markkinoiden korko-odotukset ja talousennusteet
toteutuvat keskeisiltä asuntomarkkinoihin vaikuttavilta osiltaan. 



Tulevaisuuden näkymät 2017 (Täsmennetty)

Orava Asuntorahasto arvioi vuoden 2017 tuloksensa asettuvan välille +1 - +4
miljoonaa euroa. (Aiemmin +2 - +5 miljoonaa euroa). 

Sijoitussalkun nykyisten asuntojen arvonmuutoksen odotetaan kuluvana vuonna
edelleen muodostuvan hieman positiiviseksi. Brutto- ja nettovuokratuoton
arvioidaan säilyvän likimain nykytasollaan ja kohteiden hankintojen määrän
odotetaan laskevan viimevuotisesta tasostaan. Hoito- ja korjauskustannusten
suhteessa sijoitusomaisuuden arvoon odotetaan hieman laskevan tai pysyvän viime
vuoden tasollaan. 



Osavuosikatsaus kokonaisuudessaan ja ajantasaiset kiinteistösijoitustoiminnan
säännöt ovat luettavissa yhtiön kotisivuilta www.oravaasuntorahasto.fi ja ne on
esitetty liitteenä. 



Helsingissä 17.5.2017



Orava Asuntorahasto Oyj

Hallitus





Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Pekka Peiponen, puh. 010 420 3104

Talousjohtaja Veli Matti Salmenkylä, puh. 010 420 3102



Liitteet:

Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2017

Kiinteistösijoitustoiminnan säännöt

Bifogade filer:

Orava_Osavuosikatsaus_2017Q1.pdf

Kiinteistosijoitustoiminnan_saannot_20160322.pdf