Published:

2010-04-22 08:00:00 CEST

Registered:

2010-04-22 08:03:42 CEST

REGULATED INFORMATION

Finnish

Rautaruukki - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2010: Teräsliiketoiminnassa kysyntä parani, konepaja- ja rakentamisen liiketoiminnoissa markkinatilanne oli yhä haasteellinen

Rautaruukki Oyj Osavuosikatsaus 22.4.2010 klo 9.00

Yhteenveto vuoden 1-3/2010 tuloksesta (1-3/2009 vertailuluku)

* Konsernin liikevaihto 505 milj. euroa (506)
* Konsernin liikevoitto -36 milj. euroa (-113)
* Tulos ennen veroja -44 milj. euroa (-122)
* Nettovelkaantumisaste 29,6 prosenttia (7,4)
* Nettorahavirta ennen rahoitusta -87 milj. euroa (30)
* Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk) -11,5 prosenttia (14,5)
* Osakekohtainen tulos -0,24 euroa (-0,65)
* Ruukki pitää tulosohjauksensa ennallaan. Yhtiö arvioi, että sen liikevaihto
vuonna 2010 kasvaa 15-20 prosenttia edellisvuodesta. Kannattavuuden
odotetaan paranevan merkittävästi edellisvuoteen verrattuna ja koko vuoden
tuloksen ennen veroja arvioidaan olevan positiivinen.

AVAINLUVUT
-------------------------------------------------------------------------------
1-3/10 1-3/09 2009
-------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto, Me 505 506 1 950

Liikevoitto, Me -36 -113 -323

Liikevoitto, ilman kertaluonteisia eriä, Me -36 -113 -306

Liikevoitto liikevaihdosta, % -7,2 -22,2 -16,6

Liikevoitto liikevaihdosta, ilman kertaluonteisia eriä, % -7,2 -22,2 -15,7

Tulos ennen veroja, Me -44 -122 -359

Nettorahavirta ennen rahoitusta, Me -87 30 30

Tulos/osake, e -0,24 -0,65 -1,98

Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk), % -11,5 14,5 -14,2

Nettovelkaantumisaste, % 29,6 7,4 22,3

Henkilöstö keskimäärin 11 525 13 460 12 664
-------------------------------------------------------------------------------

Vuoden 2010 ensimmäinen neljännes lyhyesti:

* Maailmantalouden varovainen elpyminen jatkui, mutta talouden kehityksessä
suuria aluekohtaisia eroja.
* Kovan talven vuoksi toimitusmäärät olivat liike- ja toimitilarakentamisessa
sekä asuinrakentamisen kattotuotteissa pieniä. Pohjoismaisissa tie- ja
väylähankkeissa kysyntä jatkui vilkkaana.
* Konepajaliiketoiminnassa toimitusmäärät olivat selvästi edellisvuoden
vertailujaksoa matalammat. Toimintojen uudelleenjärjestelyjä jatkettiin ja
heikosti kannattavan Norjan yksikön toiminta päätettiin lopettaa
toistaiseksi.
* Teräsliiketoiminnassa kysynnän asteittainen elpyminen jatkui, ja
terästuotteiden toimitusmäärät tammi-maaliskuussa kasvoivat selvästi
edellisvuoden poikkeuksellisen heikosta vertailujaksosta.
* Uusien tilauksien arvo tammi-maaliskuussa oli 507 miljoonaa euroa eli noin
20 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi.
* Toiminnan tehostamisohjelma Boost etenee alkuperäistä aikataulua nopeammin.

* Konsernin rahoitusasema pysyi edelleen vahvana.

Toimitusjohtaja Sakari Tamminen kommentoi ensimmäistä vuosineljännestä:"Talous alkoi vuoden ensimmäisinä kuukausina osoittaa elpymisen merkkejä
keskeisillä markkina-alueillamme Euroopassa. Varovaisuus rakentamisen
investointipäätöksissä kuitenkin jatkui ja talvi oli poikkeuksellisen kova, mikä
heikensi liike- ja toimitilarakentamisen ratkaisujen ja asuinrakentamisen
kattotuotteiden kysyntää. Sen sijaan vahvistimme entisestään vankkaa asemaamme
pohjoismaisessa infrastuktuurirakentamisessa, ja sen liikevaihto kasvoi noin 45
prosenttia viime vuodesta.

Konepajaliiketoiminnassa kysyntä oli viime vuoden lopun tasolla, mutta heikkeni
merkittävästi viime vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Jatkoimme
ohjaamoliiketoiminnan vahvistamista itäisessä Keski-Euroopassa. Olemme muun
muassa kehittäneet tuotantoverkostoamme niin, että pystymme toimittamaan
asennusvalmiita ohjaamoja Slovakian tehtaaltamme Keski- ja Itä-Euroopassa
toimiville asiakkaillemme.

Teräsliiketoiminnassa kysyntä oli edellisvuotta vilkkaampaa.
Erikoisterästuotteiden myynti kehittyi muita tuoteryhmiä paremmin. Tuimme
erikoisterästuotteiden myyntiä laajentamalla jakeluverkostoamme mm. Kiinassa,
Turkissa ja Brasiliassa. Terästuotteiden myyntihinnat olivat selvästi matalammat
kuin viime vuoden vertailukaudella ja suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden
2009 viimeisellä neljänneksellä. Katsauskauden loppua kohden myyntihinnat
alkoivat nousta, mutta hintojen nousu ei vielä vaikuttanut merkittävästi
teräsliiketoiminnan liikevaihtoon tammi-maaliskuussa.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä saimme uusia tilauksia kaikkiaan yli 500
miljoonan euron arvosta, ja saatujen tilausten arvo oli maaliskuussa
korkeimmillaan sitten lokakuun 2008. Tilauskantamme oli katsauskauden lopussa
noin 45 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Tänä vuonna keskeinen painopistealueemme on myynnin ja markkinoinnin
vahvistaminen.Talousnäkymät keskeisillä markkina-alueillamme ovat vähitellen
kohentuneet, ja useat indikaattorit viittaavat siihen, että talouden
asteittainen elpyminen jatkuu lähikuukausina. Kustannuskilpailukykymme on
tehostamistoimien ansiosta selvästi parempi kuin edellisvuosina. Jatkamme
toimenpiteitä kustannustehokkuuden parantamiseksi myös kuluvana vuonna.

Arvioimme, että konsernin liikevaihto vuonna 2010 kasvaa 15-20 prosenttia
edellisvuodesta. Kannattavuuden odotetaan paranevan merkittävästi edellisvuoteen
verrattuna ja koko vuoden tuloksen ennen veroja olevan positiivinen."

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, puh. 020 592 9075
Talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Hietanen, puh. 020 592 9030

Englanninkielinen analyytikko- ja mediatilaisuus järjestetään 22.4.2010 klo
10.30 osoitteessa Ruukki, Suolakivenkatu 1, 00810 Helsinki.

Tiedotustilaisuutta ja toimitusjohtaja Sakari Tammisen esitystä voi seurata
suorana webcast-lähetyksenä klo 10.30 alkaen yhtiön internet-sivuilla
osoitteessa www.ruukki.com/sijoittajat. Tilaisuuteen voi osallistua myös
puhelinkonferenssin kautta soittamalla 5-10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua
numeroon:
+44 (0) 20 7162 0125, salasana: Rautaruukki.

Webcast-tallenne on nähtävissä yhtiön internet-sivuilla noin klo 16.00 lähtien.
Puhelinkonferenssin nauhoitus on kuunneltavissa 27.4. asti numerossa: +44 (0)
20 7031 4064, tunnus: 862840.

Rautaruukki Oyj
Anne Pirilä
Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja

Rautaruukki toimittaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja
kokonaistoimituksia rakentamiseen ja konepajateollisuudelle. Metallituotteissa
yhtiöllä on laaja tuote- ja palveluvalikoima. Yhtiöllä on toimintaa 27 maassa ja
henkilöstöä noin 11 500. Liikevaihto vuonna 2009 oli noin 2 miljardia euroa.
Osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä (Rautaruukki Oyj: RTRKS). Yhtiö
käyttää markkinointinimeä Ruukki.

JAKELU:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.ruukki.com

Rautaruukki Oyj:n osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2010

Toimintaympäristö

Maailmantalouden varovainen elpyminen jatkui alkuvuonna, mitä tuki erityisesti
kasvava kysyntä kehittyvissä talouksissa. Elpyminen oli kuitenkin alueellisesti
epätasaista, ja Euroopan kasvu jäi muuta maailmaa hitaammaksi. Suomessa talouden
elpyminen on ollut hitaampaa kuin useissa muissa Euroopan maissa, sillä se on
varsin riippuvainen investointihyödykkeiden vientikysynnästä. Talouden
toipumista kuitenkin tukee paraneva talouskehitys Suomen keskeisillä
vientimarkkinoilla. Erityisesti kuluttajien vahvana pysynyt luottamus viittaa
myös kotimaisen kysynnän vähittäiseen kohenemiseen.

Rahoitusmarkkinoiden normalisoituminen jatkui, vaikka eräiden valtioiden nopea
velkaantuminen jossain määrin aiheutti uutta epävarmuutta. Aasian ja muiden
kehittyvien talouksien voimakas kasvu tuki teollisuustuotannon elpymistä.
Yksityinen investointikysyntä kuitenkin jatkui varsin vaimeana runsaan
käyttämättömän kapasiteetin vuoksi.

Rakentamisessa Ruukin markkina-alueilla kysyntään vaikutti erityisen ankara
talvi, mikä näkyi sekä liike- ja toimitilarakentamisessa että
asuinrakentamisessa. Uusien projektien aloituksia siirrettiin ja käynnissä
olevien hankkeiden läpivienti hidastui. Asuinrakentamisen kattotuotteiden
kysyntä talvikuukausina heikkeni voimakkaasti. Pohjoismainen tie- ja
väylärakentaminen jatkui hyvällä tasolla.

Konepajateollisuudessa Ruukin keskeisten asiakkaiden tilausvirrat ovat
tasaantuneet edellisvuosiin verrattuna varsin matalalle tasolle. Kysynnän
piristyminen kaivos- ja metsäteollisuuden laitevalmistuksessa jatkui, ja myös
raskaiden lastinkäsittelylaitteiden kysynnässä oli havaittavissa varovaista
positiivista kehitystä. Tuulivoimateollisuudessa uusien tuulipuistohankkeiden
rahoitushaasteet ovat tilapäisesti heikentäneet kysyntää. Laivanrakentamisessa
markkinatilanne jatkui heikkona.

Terästeollisuudessa vuoden 2009 jälkipuoliskolta alkanut kysynnän asteittainen
elpyminen Euroopassa jatkui. Suomessa teräksen kokonaiskulutuksesta suuri osa
menee investointihyödykkeisiin mikä hidasti kotimaisen kysynnän elpymistä.
EU-27-alueella raakaterästuotanto pysyi tammi-maaliskuussa vuoden 2009
viimeisten kuukausien tasolla, mutta oli 37 prosenttia edellisvuoden vastaavaa
ajanjaksoa suurempi. Terästukkureiden varastotasot olivat normaalit suhteessa
myyntiin. Terästuotteiden hinnat lähtivät nousuun ensimmäisen neljänneksen
loppua kohden, kun spekulaatio terästuotannon pääraaka-aineiden eli rautamalmin
ja kivihiilen hintojen noususta voimistui.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Rakentamisen liiketoiminnan uusien tilausten arvo katsauskaudella oli hieman
edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa pienempi, ja jäi merkittävästi edellisvuosien
tasosta. Ankara talvi vaikutti erityisesti asuinrakentamisen kattotuotteiden
tilausmääriin. Liike ja toimitilarakentamisen tilausvirta parani katsauskauden
aikana, mutta jäi vielä pieneksi. Infrastruktuurirakentamisen tilausvirta jatkui
edellisten vuosineljänneksien tavoin hyvänä. Rakentamisen liiketoiminnan
tilauskanta katsauskauden lopussa oli jonkin verran vuodentakaista korkeampi.

Konepajaliiketoiminnan tilausvirta katsauskaudella jäi edellisvuoden vastaavaa
ajanjaksoa matalammaksi, mutta parani selvästi vuoden 2009 viimeisestä
neljänneksestä. Uusia tilauksia saatiin erityisesti kaivos- ja metsäkonesektorin
asiakkailta. Liiketoiminnan aktiviteetti alkoi nousta myös
kuljetusvälinesektorilla, mutta tämä ei vielä näkynyt selvästi saaduissa
tilauksissa. Laivanrakennusteollisuuden asiakkailta saadut tilaukset olivat
hyvin vähäiset. Myös tilaukset energiateollisuuden laitevalmistajilta olivat
vähäiset. Konepajaliiketoiminnan tilauskanta oli katsauskauden lopussa selvästi
vuodentakaista matalampi.

Teräsliiketoiminnassa saatujen tilausten määrä kasvoi selvästi katsauskaudella
verrattuna sekä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon että edelliseen
vuosineljännekseen. Erikoisterästuotteiden tilausvirta kasvoi ja tilaukset
uusilta markkinoilta - Kiinasta, Turkista ja Brasiliasta - kehittyivät hyvin.
Teräsliiketoiminnan tilauskanta oli katsauskauden lopussa yli kaksi kertaa
suurempi kuin vuotta aiemmin.

Konsernin uudet tilaukset katsauskaudella olivat 507 miljoonaa euroa, joka on
noin 20 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi ja myös korkeampi
kuin vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Kuukausitasolla tilausvirta oli
maaliskuussa korkeimmillaan sitten lokakuun 2008. Konsernin tilauskanta
katsauskauden lopussa oli noin 45 prosenttia edellisvuoden poikkeuksellisen
matalaa tilauskantaa korkeampi, ja yli 20 prosenttia suurempi kuin vuoden 2009
lopussa.

Liikevaihto tammi-maaliskuussa

Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei
toisin ole mainittu.

Konsernin tammi-maaliskuun 2010 liikevaihto oli 505 miljoonaa euroa (506).

Ruukki Constructionin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 109 miljoonaa euroa
(132). Ruukki Engineeringin liikevaihto oli 47 miljoonaa euroa (125) ja
liikevaihto ilman toistaiseksi lopetettavaa Norjan Mo i Ranan -yksikköä 42
miljoonaa euroa (100). Ruukki Metalsin liikevaihto oli 348 miljoonaa euroa
(249).
Ratkaisuliiketoimintojen, eli Ruukki Constructionin ja Ruukki Engineeringin,
osuus konsernin liikevaihdosta katsauskaudella oli 31 prosenttia (51).

Konsernin liikevaihdosta Suomesta tuli 28 prosenttia (32), muista Pohjoismaista
32 prosenttia (33) ja itäisestä Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Ukrainasta 14
prosenttia (15). Muun Euroopan osuus oli 20 prosenttia (14) ja muiden maiden 6
prosenttia (5).

Ruukki Constructionin liikevaihdon kehitykseen katsauskaudella vaikutti
erityisen ankara talvi, joka heikensi muun muassa asuinrakentamisen
kattotuotteiden kysyntää. Erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja Baltian
maissa näiden tuotteiden toimitusmäärät jäivät pieniksi. Sääolosuhteet siirsivät
ja hidastivat myös uusia liike- ja toimitilarakentamisen projekteja. Varovaisuus
investointipäätöksissä jatkui tässä segmentissä, ja kysyntä pysyi matalana ja
liikevaihto edellisvuoteen verrattuna laski kaikilla markkina-alueilla.
Venäjällä toimitusmäärät laskivat selvästi muita markkina-alueita vähemmän.
Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto kasvoi 45 prosenttia edellisvuodesta
pohjoismaisten tie- ja väylähankkeiden vilkkaana jatkuneen aktiviteetin
tukemana, ja Ruukin osuus pohjoismaisista siltaprojekteista kasvoi.

Ruukki Engineeringin toimitusmäärät laskivat selvästi vuoden 2009
tammi-maaliskuuhun verrattuna, lukuun ottamatta kaivos- ja metsäteollisuuden
laitevalmistusta. Erityisen voimakasta toimitusmäärien lasku oli
tuulivoimateollisuuden laitevalmistuksessa sekä laivanrakennuksessa.
Myyntihinnat olivat katsauskaudella selvästi edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa
matalammat.

Ruukki Metalsin liiketoiminnassa vuoden 2009 jälkipuoliskolla alkanut kysynnän
asteittainen elpyminen jatkui, ja terästuotteiden toimitusmäärät
tammi-maaliskuussa kasvoivat selvästi edellisvuoden vastaavan ajanjakson
poikkeuksellisen matalalta tasolta. Toimitukset autoteollisuuden alihankkijoille
Ruotsissa jatkuivat muita asiakastoimialoja vilkkaampina. Erikoisterästuotteiden
myynti kehittyi jonkin verran muita tuoteryhmiä paremmin, kun aktiviteetti
keskeisillä erikoisterästuotteita käyttävillä asiakastoimialoilla hieman
piristyi. Erikoisterästuotteiden myyntiä tuki myös jakeluverkoston
laajentaminen. Erikoisterästuotteiden osuus Ruukki Metalsin liikevaihdosta
tammi-maaliskuussa oli 20 prosenttia (18).

Terästuotteiden hinnat olivat katsauskaudella selvästi vuoden takaista
matalammat, ja suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden 2009 viimeisellä
neljänneksellä. Ensimmäisen neljänneksen loppua kohden hinnat jossain määrin
nousivat, mutta tällä ei vielä ollut merkittävää vaikutusta katsauskauden
liikevaihtoon.

Liikevoitto tammi-maaliskuussa

Konsernin liikevoitto katsauskaudella oli -36 miljoonaa euroa (-113) eli -7
prosenttia liikevaihdosta (-22).

Ruukki Constructionin liikevoitto oli -21 miljoonaa euroa (-13). Ruukki
Engineeringin liikevoitto oli -8 miljoonaa euroa (5) ja liikevoitto ilman Mo i
Ranan -yksikköä -5 miljoonaa euroa (9). Ruukki Metalsin liikevoitto oli -4
miljoonaa euroa (-102), eli merkittävästi parempi kuin vuotta aiemmin.

Ruukki Constructionin liikevoittoa edellisvuoteen verrattuna laskivat sekä
myyntimäärien että myyntihintojen lasku. Myyntihinnat katsauskaudella pysyivät
pääosin vuoden 2009 viimeisen neljänneksen tasolla. Pysyvistä toiminnan
tehostamistoimista ja väliaikaisista sopeuttamistoimista saatujen
kustannussäästöjen ansiosta liikevoitto pysyi edellisen vuosineljänneksen
tasolla liikevaihdon selvästä laskusta huolimatta.

Ruukki Engineeringin tappiollinen liikevoitto johtui pääasiassa matalasta
kapasiteetin käyttöasteesta sekä pienistä toimitusmääristä. Myös matalammat
myyntihinnat heikensivät liikevoittoa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon
verrattuna.

Ruukki Metalsin liikevoittoa edellisvuoteen verrattuna paransivat
toimitusmäärien kasvu, matalammat raaka-aineiden hinnat, toteutetut
kustannussäästöt sekä terästuotannon korkea kapasiteetin käyttöaste. Liikevoitto
katsauskaudella jäi vuoden 2009 viimeisestä neljänneksestä. Tammi-maaliskuussa
päästöoikeuksia myytiin 4 miljoonalla eurolla, kun taas vuoden 2009
loka-joulukuussa päästöoikeuksia myytiin 31 miljoonalla eurolla.

Tammi-maaliskuun rahoituserät ja tulos

Nettorahoituskulut ja rahoituksen kurssierot olivat yhteensä 8 miljoonaa euroa
(9). Nettokorkokulut olivat yhteensä 7 miljoonaa euroa (5).

Konsernin verot olivat -11 miljoonaa euroa (-32), mikä sisältää laskennallisen
veron vähennystä 12 miljoonaa euroa (31).

Kauden tulos oli -33 miljoonaa euroa (-90).

Osakekohtainen tulos oli -0,24 euroa (-0,65).

Tase, rahavirta ja rahoitus

Katsauskauden lopussa konsernin taseen loppusumma oli 2 527 miljoonaa euroa (2
941). Oma pääoma oli 1 422 miljoonaa euroa (1 658) eli 10,24 euroa osaketta
kohden (11,94).

Omavaraisuusaste katsauskauden lopussa oli 56,9 prosenttia (56,7) ja
nettovelkaantumisaste 29,6 prosenttia (7,4). Korolliset nettorahoitusvelat
maaliskuun lopussa olivat 422 miljoonaa euroa (122).

Oman pääoman tuotto viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta oli -14,1 prosenttia
(11,3) ja sijoitetun pääoman tuotto -11,5 prosenttia (14,5).

Liiketoiminnan nettorahavirta tammi-maaliskuussa oli -55 miljoonaa euroa (76) ja
nettorahavirta ennen rahoitusta -87 miljoonaa euroa (30). Käyttöpääomaa sitoutui
katsauskaudella 19 miljoonaa euroa (vapautui 114 miljoonaa euroa).

Maaliskuun lopussa konsernilla oli likvidejä varoja 129 miljoonaa euroa ja
pankkeja sitovia käyttämättömiä valmiusluottoja 350 miljoonaa euroa.

Toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi ja sopeuttamiseksi

Lokakuussa 2008 käynnistettiin konserninlaajuinen Boost-ohjelma, jonka
tavoitteena on tehostaa yhtiön toimintaa sekä parantaa kilpailukykyä ja
kannattavuutta pysyvästi. Ohjelmalla tavoitellaan 150 miljoonan euron vuositason
parannusta yhtiön liikevoittoon. Ohjelma on edennyt alkuperäistä aikataulua
nopeammin, ja sen vaikutus konsernin kannattavuuteen ohjelman alusta maaliskuun
2010 loppuun mennessä oli 97 miljoonaa euroa. Arvio käynnistettyjen
toimenpiteiden vaikutuksesta vuositasolla on 142 miljoonaa euroa. Alkuperäisen
suunnitelman mukaan ohjelmalla tavoiteltavien hyötyjen arvioitiin toteutuvan
vuoden 2011 loppuun mennessä, mutta tämänhetkisen arvion mukaan tavoitteeseen
päästään mahdollisesti jo vuoden 2011 alkupuolella.

Suurimmat yksittäiset hyödyt on saatu teräspalvelukeskusten toimintojen
keskittämisestä Pohjoismaissa, toimitusketjun tehostamisesta sekä rakentamisen
liiketoiminnan tehostamisohjelmista.

Rakentamisen liiketoiminnassa toimintojen tehostamista ja sopeuttamista Suomessa
jatkettiin katsauskaudella yksinkertaistamalla organisaatiota ja toimintamallia
sekä parantamalla tehtaiden tuotantotehokkuutta Vimpelissä, Alajärvellä ja
Peräseinäjoella. Tuotteiden valmistuksen keskittämistä entistä suurempiin
yksiköihin jatkettiin siirtämällä teräsrakenteita valmistaneen Slovakian Holicin
yksikön tuotanto Ruukin muihin yksiköihin itäisessä Keski-Euroopassa. Holicin
tehtaalla valmistetaan jatkossa ohjaamoja Ruukin konepaja-asiakkaille.

Konepajaliiketoiminnassa toimintoja tehostettiin tammi-maaliskuussa muun muassa
keskittämällä komponenttien valmistus Peräseinäjoelta Ruukin muihin yksiköihin.
Lisäksi päätettiin lopettaa laivanrakennusprofiileja ja tuulivoimalatornien
laippa-aihioita valmistavan Norjan Mo i Ranan yksikön toiminta toistaiseksi.
Suunnitelman mukaan tehtaan toiminta päättyy viimeistään toukokuun puolivälissä
2010.

Henkilöstö

Tammi-maaliskuussa konsernin palveluksessa oli keskimäärin 11 525 henkilöä (13
460). Maaliskuun lopussa henkilöstön määrä oli 11 476 (13 253), ja se jakautui
seuraavasti: 6 096 Suomessa, 901 muissa Pohjoismaissa, 2 057 itäisessä
Keski-Euroopassa, 2 088 Venäjällä ja muissa IVY-maissa, 79 Länsi-Euroopassa sekä
255 muissa maissa.

Työturvallisuus mitattuna tapaturmina miljoonaa työtuntia kohden pysyi
edellisvuoden tasolla ja oli 8 (7).

Investoinnit

Investointien nettorahavirta tammi-maaliskuussa oli -32 miljoonaa euroa (-46).

Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin investoitiin katsauskaudella yhteensä
34 miljoonaa euroa (40), joista ylläpitoinvestointeja oli 18 miljoonaa euroa
(17). Saadut investointien rahavirrat olivat 2 miljoonaa euroa (3).

Poistot katsauskaudella olivat 37 miljoonaa euroa (35).

Raahen terästehtaan masuuni 1:n peruskorjaus toteutetaan vuonna 2010. Masuuni
2:n peruskorjausta suunnitellaan toteutettavaksi vuonna 2011. Peruskorjaukset
ovat välttämättömiä ylläpitoinvestointeja. Masuuni 1:n peruskorjaus aloitettiin
huhtikuussa. Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään
raudanvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan rautapellettejä,
ja käytössä oleva sintraamo suljetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Korjausten
yhteydessä tehdään myös ympäristöinvestointeja.

Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen suunnitellut
investoinnit vuosina 2009-2011 ovat yhteensä noin 220 miljoonaa euroa, minkä
lisäksi ympäristöinvestointeihin käytetään noin 60 miljoonaa euroa.
Investoinneista 46 miljoonaa euroa toteutui vuoden 2009 loppuun mennessä.
Vuodelle 2010 arvioidaan ajoittuvan noin 125 miljoonaa euroa ja 110 miljoonaa
euroa vuodelle 2011.
Vuonna 2010 konsernin investointien aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
arvioidaan olevan noin 180 miljoonaa euroa.

Yhtiökokous 2010

Rautaruukki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 23.3.2010.

Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2009 maksetaan osinkoa 0,45 euroa osakkeelta.
Yhteensä 62,5 miljoonan euron osingot maksettiin 8.4.2010. Lisäksi yhtiökokous
päätti hallituksen valtuuttamisesta lahjoittamaan enintään 900 000 euroa yhtiön
voitonjakokelpoisista varoista korkeakoulujen ja yliopistojen toimintaan.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Hallituksessa
jatkoivat vuorineuvos Reino Hanhinen, toimitusjohtaja Maarit Aarni-Sirviö,
hallituksen puheenjohtaja Liisa Leino sekä ekonomi Hannu Ryöppönen. Uusina
jäseninä hallitukseen valittiin Outotec Oyj:n toimitusjohtaja Pertti Korhonen,
Neste Oil Oyj:n toimitusjohtaja Matti Lievonen ja Paulig Oy:n konsernijohtaja
Jaana Tuominen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Reino Hanhinen ja
varapuheenjohtajaksi Hannu Ryöppönen.

Yhtiökokous päätti hallintoneuvoston lakkauttamisesta ja sitä vastaavien
muutosten tekemisestä yhtiön yhtiöjärjestykseen. Yhtiökokouksessa valitun
hallintoneuvoston toimikausi päättyy, kun hallintoneuvoston lakkauttamista
koskeva päätös merkitään kaupparekisteriin. Yhtiökokous vahvisti
hallintoneuvoston jäsenten lukumääräksi viisi. Hallintoneuvoston puheenjohtajana
jatkoi Marjo Matikainen-Kallström ja varapuheenjohtajana Inkeri Kerola. Jäseninä
jatkoivat Turo Bergman, Jouko Skinnari sekä Tapani Tölli.

Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n, jonka nimeämänä
päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Pekka Pajamo.

Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen 11 §:ää siten, että
yhtiökokouskutsu on toimitettava viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta,
kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen osakeyhtiölaissa tarkoitettua
yhtiökokouksen täsmäytyspäivää.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen.
Osakkeita voidaan hankkia enintään 12 000 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa
seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, ja korvasi varsinaisen
yhtiökokouksen 24.3.2009 hallitukselle antaman 12 000 000 oman osakkeen
hankkimisvaltuutuksen.

Yhtiökokous päätti perustaa nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen
jäseniä ja hallituspalkkioita koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle.

Järjestäytymiskokouksessaan 23.3.2010 hallitus valitsi keskuudestaan
valiokuntien jäsenet. Tarkastusvaliokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Hannu
Ryöppönen sekä jäseniksi Liisa Leino, Matti Lievonen ja Jaana Tuominen.
Palkitsemisvaliokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Reino Hanhinen sekä jäseniksi
Maarit Aarni-Sirviö ja Pertti Korhonen.

Osakkeet ja osakepääoma

Rautaruukki Oyj:n osakkeen (RTRKS) vaihto NASDAQ OMX Helsingissä
tammi-maaliskuussa oli 58 086 tuhatta kappaletta (68 936) ja osakevaihdon arvo
887 miljoonaa euroa (945). Osakkeen korkein noteeraus oli 17,44 euroa
tammikuussa ja alin 13,43 euroa helmikuussa. Osakkeen vaihdon volyymilla
painotettu keskikurssi oli 15,27 euroa. Katsauskauden lopussa osakkeen
päätöskurssi oli 16,00 euroa (12,06) ja osakkeiden markkina-arvo 2 245 miljoonaa
euroa (1 692).

Rautaruukin osakkeella käydään kauppaa NASDAQ OMX Helsingin lisäksi myös niin
sanotuilla monenkeskisillä markkinapaikoilla (MTF). Yhtiön tietojen mukaan
Rautaruukin osakkeen vaihto monenkeskisillä markkinapaikoilla katsauskaudella
oli 8 892 tuhatta kappaletta ja osakevaihdon arvo 135 miljoonaa euroa.

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.3.2010 oli 238,5 miljoonaa euroa. Liikkeeseen
laskettuja osakkeita oli 140 285 425 kappaletta.

Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa yhteensä 1 421 575 omaa osaketta.
Omien osakkeiden markkina-arvo 31.3.2010 oli 22,7 miljoonaa euroa ja
kirjanpidollinen vasta-arvo 2,4 miljoonaa euroa. Omien osakkeiden osuus yhtiön
osakkeiden lukumäärästä sekä äänimäärästä oli 1,01 prosenttia.

Vuoden 2009 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista, joka
sisältää oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia
osakkeita. Tämä osakeantivaltuutus käsittää yhteensä enintään 15 000 000
osaketta. Hallituksella on oikeus luovuttaa osakkeita osakkeenomistajien
etuoikeudesta poiketen. Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää maksuttomasta
osakeannista. Valtuutus on voimassa vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen saakka. Hallitus ei vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen loppuun
mennessä ollut käyttänyt osakeantivaltuutustaan.

Vuoden 2010 yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden yhtiön omien osakkeiden
hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 12 000 000 kappaletta.
Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Hallitus
ei käyttänyt valtuutustaan omien osakkeiden hankintaan vuoden 2010 ensimmäisen
neljänneksen aikana.

Katsauskauden lopussa hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta
optioiden tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen.

Liputukset

Yhtiö sai 14.1.2010 arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen ilmoituksen
Capital Research and Management Companylta, että sen hallinnoimien
sijoitusrahastojen yhteenlaskettu omistusosuus Rautaruukin osakkeista oli
12.1.2010 noussut yli 5 prosentin. Yhtiön ilmoittama osuus Rautaruukin
osakemäärästä oli 7 297 852 osaketta, joka vastasi 5,20 prosenttia Rautaruukin
osakepääomasta ja äänimäärästä.

Ympäristö- ja energia-asiat

Ruukissa ympäristöasioita hallitaan sertifioiduilla ISO 14001:2004
-ympäristöjohtamisjärjestelmillä. Maaliskuussa Ruukin Pietarin
teräspalvelukeskus liittyi uutena yksikkönä sertifioituun
ympäristöjärjestelmään.

Lisätietoja ympäristöasioista löytyy vuoden 2009 vuosikertomuksesta, Raahen ja
Hämeenlinnan tehtaiden ympäristökatsauksista sekä yhtiön internet-sivuilta.

Oikeudenkäynnit ja muut vireillä olevat oikeudelliset tapahtumat

Euroopan komission tutkimukset, jotka kohdistuvat Ruukin entisen tytäryhtiön
Fundian jänneteräsliiketoimintaan liittyvään epäiltyyn hintayhteistyöhön
vuosilta 1996-2001 jatkuivat katsauskaudella, ja päätöstä asiasta odotetaan
kevään 2010 aikana. Komission tutkimukset kohdistuivat kymmeniin eurooppalaisiin
yhtiöihin eivätkä Fundian verrattain vähäiset jänneteräsliiketoiminnot olleet
tutkinnan keskiössä.

Ruotsissa saatiin 15.1.2010 päätös vuonna 2008 Kista Gallerian rakennustyömaalla
tapahtuneen vakavan onnettomuuden johdosta käydyssä työturvallisuutta
koskeneessa oikeudenkäynnissä. Kaikki syyttäjän vaatimukset yhtiön työntekijää
ja Ruukki Sverige AB:tä kohtaan hylättiin. Onnettomuudesta aiheutuneiden
vahinkojen ja kustannusten selvittely osapuolten välillä, samoin kuin asian
käsittely vakuutusyhtiöissä on kesken.

Terästuotannon raaka-ainekustannusten nousu ja mahdollinen muutos
hinnoittelumekanismissa

Uusia hintasopimuksia terästuotannon pääraaka-aineista, eli kivihiilestä ja
rautamalmista ei vielä ole tehty, mutta hintojen arvioidaan nousevan selvästi.
Raaka-ainekustannusten nousua kompensoidaan myyntihintoja korottamalla ja
kustannustehokkuutta parantamalla. Hinnankorotusten suuruus ja ajoittuminen
vaihtelevat tuotteittain ja markkina-alueittain.

Jos raaka-ainetoimittajien kanssa jatketaan vuosisopimushinnoittelua,
rautamalmin (sekä rikasteen että pellettien) uusi hinta astuu takautuvasti
voimaan vuoden alusta alkaen ja kivihiilen hinta huhtikuun alusta alkaen.

Markkinoilla on tällä hetkellä merkkejä siitä, että kymmeniä vuosia käytössä
olleesta vuosihinnoittelusta oltaisiin siirtymässä vuosineljänneskohtaiseen tai
jopa spot-hinnoitteluun. Toteutuessaan hinnoittelumekanismin muutos lisäisi
vaihtelua yhtiön terästuotannon raaka-ainekustannuksissa sekä todennäköisesti
muuttaisi sopimuskäytäntöjä Ruukin ja sen asiakkaiden välillä.

Muut tapahtumat

Rautaruukin Eläkesäätiön lakisääteisen TyEL-eläkevastuun hoito siirrettiin
eläkesäätiön hallituksen päätöksestä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varmalle
31.12.2009. Rautaruukin Eläkesäätiön siirtämien TyEL-eläkevastuiden yhteismäärä
vuoden 2009 lopussa oli noin 485 miljoonaa euroa. Eläkerahaston hallinnoinnin
siirtäminen Varmalle lisää joustavuutta yhtiön rahoituksen järjestämiseen.
Säätiölle kertynyt ylikate, eli osuus, jolla eläkevastuun katteena olevat varat
ylittävät eläkevastuun ja muiden velkojen määrän, palautuu yhtiölle siirron
yhteydessä. Ylikate on tämänhetkisen arvion mukaan noin 49 miljoonaa euroa. Sen
palautumisesta noin 27 miljoonaa euroa ajoittui joulukuulle 2009 ja noin 22
miljoonaa euroa maaliskuulle 2010. Siirrolla ei ollut merkittävää
tulosvaikutusta.

Riskit ja riskienhallinta

Rautaruukin riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä
riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään konsernin riskienhallinnan
toimintaperiaatteet ja prosessi. Riskienhallinta on organisoitu osaksi
johtamisjärjestelmää. Yhtiö on kuvannut liiketoiminnan riskejä ja
riskienhallintaa yksityiskohtaisesti vuoden 2009 vuosikertomuksessa. Siinä
esitettyihin riskeihin ja epävarmuustekijöihin ei yhtiön näkemyksen mukaan ole
katsauskaudella tullut olennaisia muutoksia lukuun ottamatta tämän tiedotteen
kohdassa "Terästuotannon raaka-ainekustannusten nousu ja mahdollinen muutos
hinnoittelumekanismissa" esitettyjä tekijöitä.

Lähiajan näkymät

Talousnäkymät Ruukin keskeisillä markkina-alueilla ovat vähitellen kohentuneet,
ja useat indikaattorit viittaavat siihen, että talouden elpyminen jatkuu
lähikuukausina. Taloudellisen aktiviteetin lisääntyminen ja rahoitustilanteen
paraneminen tukevat myös investointikysyntää. Euroopan muuta maailmaa hitaampi
elpyminen saattaa kuitenkin rajoittaa kysynnän kohenemista yhtiön keskeisillä
markkina-alueilla.

Rakentamisen markkinoilla pahimman laskun arvioidaan olevan takana. Rakentamisen
aktiviteetin Pohjoismaissa ja useissa itäisen Keski-Euroopan maissa odotetaan
tasaantuvan, mutta Baltian maissa ja Unkarissa edelleen laskevan.
Asuinrakentamisen uskotaan kasvavan Pohjoismaissa ja Venäjällä. Liike- ja
toimitilarakentamisessa markkinatilanne lähes kaikilla markkina-alueilla on yhä
vaikea. Infrastruktuurirakentamisen aktiviteetin Pohjoismaissa odotetaan
jatkuvan hyvänä.

Konepajaliiketoiminnassa markkinatilanne on haasteellinen, eikä merkittävää
muutosta odoteta vielä vuoden toisella neljänneksellä. Nosto- ja
kuljetusvälineteollisuuden koneissa ja laitteissa kysyntä kokonaisuutena on
tasaantunut matalalle tasolle, vaikka kaivos- ja metsäkoneissa tilausmäärät ovat
alkaneet kasvaa. Pientä positiivista kehitystä on havaittavissa myös raskaiden
lastinkäsittelylaitteiden kysynnässä. Pitkän aikavälin markkinanäkymät
energiateollisuuden laitteissa ovat hyvät, ja kysynnän odotetaan kuluvana vuonna
elpyvän nykytasolta. Laivanrakentamisessa kysynnän odotetaan laskevan
edellisvuodesta.

Teräsliiketoiminnassa toimitusmäärien ja myyntihintojen uskotaan edelleen
nousevan. Worldsteel ennustaa teräksen käytön EU-27-alueella vuonna 2010
kasvavan noin 14 prosenttia edellisvuodesta. Raskaassa konepajateollisuudessa
kysynnän arvioidaan parantuvan ja autoteollisuudessa jatkuvan hyvänä. Kysynnän
piristyessä näissä teollisuuksissa erikoisterästuotteiden toimitusmäärien
arvioidaan nousevan edellisvuodesta. Erikoisterästuotteiden myyntiä tukee myös
yhtiön jakeluverkoston laajentaminen muun muassa Kiinaan, Turkkiin ja
Brasiliaan. Terästuotannon keskeisten raaka-aineiden hintoja ei ole vielä
sovittu, mutta hintojen arvioidaan nousevan selvästi. Kysynnän asteittainen
elpyminen ja raaka-ainekustannusten nousu tukevat terästuotteiden hinnoittelua.

Huhtikuussa 2010 alkanut masuuni 1:n peruskorjaus laskee terästuotannon
kapasiteetin käyttöastetta. Matalasta käyttöasteesta peruskorjauksen aikana
arvioidaan aiheutuvan noin 20 miljoonan euron kustannusvaikutus vuoden toiselle
neljännekselle.

Boost-ohjelman puitteissa käynnistettyjen, toiminnan pysyvään tehostamiseen
tähtäävien toimenpiteiden ansiosta yhtiön kustannuskilpailukyky on selvästi
edellisvuosia parempi. Arvio ohjelman aikana käynnistettyjen toimenpiteiden
vaikutuksesta yhtiön kannattavuuteen vuositasolla on 142 miljoonaa euroa, ja
tämänhetkisen ennusteen mukaan 150 miljoonan euron vuositason tavoitteeseen
päästään mahdollisesti jo vuoden 2011 alkupuolella.

Yllä esitettyihin tekijöihin perustuen yhtiö arvioi, että sen liikevaihto vuonna
2010 kasvaa 15-20 prosenttia edellisvuodesta. Kannattavuuden odotetaan paranevan
merkittävästi edellisvuoteen verrattuna ja koko vuoden tuloksen ennen veroja
arvioidaan olevan positiivinen.

Tätä osavuosikatsausta ei ole tilintarkastettu.

Helsingissä 22. huhtikuuta 2010

Rautaruukki Oyj

Hallitus

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Ruukki Construction

-------------------------------------------------------------
Milj. euroa 1-3/09 4-6/09 7-9/09 10-12/09 2009 1-3/10
-------------------------------------------------------------
Liikevaihto 132 145 164 147 589 109

Liikevoitto -13 -9 -4 -22 -49 -21

- % liikevaihdosta -10 -6 -3 -15 -8 -19
-------------------------------------------------------------

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Rakentamisen liiketoiminnan uusien tilausten määrä katsauskaudella oli hieman
edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa pienempi, ja jäi merkittävästi edellisvuosien
tasosta. Ankara talvi vaikutti erityisesti asuinrakentamisen kattotuotteiden
tilausmääriin. Liike ja toimitilarakentamisen tilausvirta parani katsauskauden
aikana, mutta jäi vielä pieneksi. Infrastruktuurirakentamisen tilausvirta jatkui
edellisten vuosineljänneksien tavoin hyvänä. Rakentamisen tilauskanta
katsauskauden lopussa oli jonkin verran vuodentakaista korkeampi.

Liikevaihto
Ruukki Constructionin liikevaihto tammi-maaliskuussa laski 17 prosenttia
edellisvuodesta ja oli 109 miljoonaa euroa (132). Rakentamisen liiketoiminnan
osuus konsernin liikevaihdosta katsauskaudella oli 22 prosenttia (26).

Ankara talvi vaikutti erityisesti asuinrakentamisen kattotuotteiden kysyntään,
joiden toimitusmäärät talvikuukausina jäivät pieniksi varsinkin itäisessä
Keski-Euroopassa ja Baltian maissa. Asuinrakentamisen kattotuotteiden osuus
Ruukki Constructionin liikevaihdosta katsauskaudella oli 10 prosenttia (12).

Sääolosuhteet siirsivät myös uusien liike- ja toimitilarakentamisen projektien
aloituksia ja hidastivat käynnissä olevien projektien läpivientiä. Vaikutus
näkyi erityisesti itäisen Keski-Euroopan alueella. Varovaisuus
investointipäätöksissä jatkui tässä segmentissä, ja kysyntä pysyi matalana.
Liike- ja toimitilarakentamisen liikevaihto edellisvuoteen verrattuna laski
kaikilla markkina-alueilla. Venäjällä toimitusmäärät laskivat selvästi muita
markkina-alueita vähemmän. Toimitukset energiateollisuuden rakennushankkeisiin
sekä julkisen vallan tukemiin projekteihin kuten maatalousrakentamiseen
jatkuivat Venäjällä selvästi muita teollisuudenaloja vilkkaampina.

Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto kasvoi 45 prosenttia edellisvuodesta.
Liikevaihdon kehitystä tuki pohjoismaisten tie- ja väylähankkeiden vilkkaana
jatkunut aktiviteetti, ja Ruukin osuus pohjoismaisista siltaprojekteista kasvoi.
Piristyneen asuinrakentamisen ansiosta myös talonrakentamisessa käytettyjen
paalujen kysyntä elpyi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Infrastruktuurirakentamisen tuotteiden osuus Ruukki Constructionin
liikevaihdosta katsauskaudella oli 23 prosenttia (13).

Liikevoitto

Ruukki Constructionin liikevoitto tammi-maaliskuussa oli -21 miljoonaa euroa
(-13). Liikevoittoa edellisvuoteen verrattuna laskivat sekä myyntimäärien että
myyntihintojen lasku. Myyntihinnat katsauskaudella pysyivät pääosin vuoden 2009
viimeisen neljänneksen tasolla.

Pysyvistä toiminnan tehostamistoimista ja väliaikaisista sopeuttamistoimista
saatujen kustannussäästöjen ansiosta rakentamisen liiketoiminnan liikevoitto
pysyi edellisen vuosineljänneksen tasolla liikevaihdon selvästä laskusta
huolimatta.

Merkittävät toimitussopimukset

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä allekirjoitettiin sopimukset kahteen
mittavaan rakennusprojektiin Norjassa. Osloon rakennettavan finanssikonserni DnB
NOR:n uuden pääkonttorin rakennushankkeessa Ruukki vastaa teräsrungon
suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta sekä rungon palosuojauksesta.
Stavangeriin rakennettavan uuden konserttitalon rakennushankkeessa Ruukki vastaa
teräsrungon valmistuksesta, konepajasuunnittelusta ja asennuksesta sekä rungon
palosuojauksesta. Toimitukset pääkonttorihankkeeseen alkavat toukokuussa 2010 ja
konserttitalohankkeeseen huhtikuussa 2010. Sopimusten yhteisarvo on noin 8
miljoonaa euroa.

Toiminnan tehostaminen

Joulukuussa 2009 päätettiin tehostaa ja sopeuttaa toimintaa Suomessa
yksinkertaistamalla organisaatiota ja toimintamallia sekä parantamalla Vimpelin,
Alajärven ja Peräseinäjoen tehtaiden tuotantotehokkuutta. Toimenpiteiden
seurauksena aloitettiin yt-neuvottelut, jotka saatiin päätökseen tammikuussa
2010. Neuvotteluiden tuloksena 52 henkilön työsuhde päättyy.

Rakentamisen liiketoiminnassa jatkettiin valmistuksen keskittämistä entistä
suurempiin yksiköihin siirtämällä teräsrakenteita valmistaneen Slovakian Holicin
yksikön tuotanto Ruukin muihin yksiköihin itäisessä Keski-Euroopassa. Holicin
tehtaalla valmistetaan jatkossa ohjaamoja Ruukin konepajaliiketoiminnan
asiakkaille.

Ruukki Engineering

---------------------------------------------------------------
Milj. euroa 1-3/09 4-6/09 7-9/09 10-12/09 2009 1-3/10
---------------------------------------------------------------
Liikevaihto 125 75 63 49 312 47

Liikevoitto * 5 -2 -7 -11 -16 -8

- % liikevaihdosta * 4 -3 -12 -23 -5 -16
---------------------------------------------------------------
* Ilman kertaluonteisia eriä.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Liikevaihto

Ruukki Engineeringin liikevaihto tammi-maaliskuussa laski selvästi
edellisvuodesta ja oli 47 miljoonaa euroa (125). Konepajaliiketoiminnan osuus
konsernin liikevaihdosta oli 9 prosenttia (25).

Liikevaihto ilman Mo i Ranan -yksikköä oli 42 miljoonaa euroa (100). Yksikön
toiminta päättyy toistaiseksi toukokuun 2010 puoliväliin mennessä. Mo i Ranan
-yksikön liikevaihto- ja voitto vuosineljänneksittäin vuoden 2009 alusta lähtien
on esitetty taulukko-osion lopussa.

Toimitusmäärät laskivat selvästi vuoden 2009 tammi-maaliskuuhun verrattuna.
Lukuun ottamatta kaivos- ja metsäteollisuuden laitevalmistusta toimitusmäärät
laskivat kaikissa keskeisissä asiakassegmenteissä, erityisesti
tuulivoimateollisuuden laitevalmistuksessa sekä laivanrakennuksessa.

Toimitusmäärissä ei tapahtunut merkittävää muutosta verrattuna vuoden 2009
viimeiseen neljännekseen. Toimitusten hienoinen kasvu kaivos- ja
metsäteollisuuden laitevalmistukseen kuitenkin jatkui. Myös toimituksissa
raskaiden lastinkäsittelylaitteiden valmistajille oli havaittavissa pientä
positiivista kehitystä. Toimitusmäärät tuulivoimateollisuuden laitevalmistukseen
laskivat edelleen. Uusien tuulipuistohankkeiden rahoitushaasteet ovat
tilapäisesti heikentäneet kysyntää. Toimitukset muille energiateollisuuden
aloille jatkuivat edellisen vuosineljänneksen tasolla.

Myyntihinnat olivat katsauskaudella selvästi edellisvuoden vertailukautta
matalammat, mutta pysyivät pääosin vuoden 2009 viimeisen neljänneksen tasolla.

Nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistajien osuus
konepajaliiketoiminnan liikevaihdosta katsauskaudella oli 60 prosenttia (38) ja
energiateollisuuden laitevalmistajien 16 prosenttia (34).

Liikevoitto

Ruukki Engineeringin liikevoitto tammi-maaliskuussa oli -8 miljoonaa euroa (5)
ja liikevoitto ilman Mo i Ranan -yksikköä -5 miljoonaa euroa (9). Tappiollinen
liikevoitto johtui pääasiassa matalasta kapasiteetin käyttöasteesta sekä
pienistä toimitusmääristä. Myös matalammat myyntihinnat heikensivät liikevoittoa
edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Merkittävät toimitussopimukset

Ruukki allekirjoitti katsauskaudella merkittävän sopimuksen levytoimituksista
Rauman telakalla rakennettavaan antarktiseen tutkimus- ja huoltoalukseen.
Yhteensä 6 000 tonnin levytoimitukset alkavat elokuussa 2010.

Investoinnit, liiketoiminnan kehittäminen ja tuotekehitys

Ruukki vahvistaa ohjaamoliiketoimintaansa itäisessä Keski-Euroopassa ja aloittaa
toisen vuosineljänneksen kuluessa asennusvalmiiden ohjaamojen valmistuksen myös
Slovakian Holicissa sijaitsevalla tehtaallaan. Toimitukset Holicista suunnataan
pääosin Keski- ja Itä-Euroopan markkinoille. Kurikan yksiköstä Suomessa
muodostetaan osaamiskeskus, jonne keskitetään ohjaamojen tuotekehitys sekä
työkalujen suunnittelu. Kurikan yksikkö jatkaa myös ohjaamojen valmistusta
erityisesti Pohjoismaiden markkinoille. Ohjaamovalmistusta kasvatetaan myös
Shanghain yksikössä Kiinassa.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä päätettiin investoinnista uuteen
pintakäsittelylaitokseen ja pakkaamo-lähettämöön Unkarin Jaszberenyn tehtaalla.
Uusi pintakäsittelylaitos on valmistuessaan yksi Euroopan nykyaikaisimpia
suurien komponenttien maalaamoja. Pintakäsittelylaitos otetaan käyttöön vuoden
2010 loppuun mennessä. Investoinnin arvo on kokonaisuudessaan noin 5 miljoonaa
euroa.

Toiminnan tehostaminen

Helmikuussa tiedotettiin päätöksestä lopettaa toistaiseksi
laivanrakennusprofiileja ja tuulivoimalatornien laippa-aihioita valmistavan
Norjan Mo i Ranan -yksikön toiminta. Suunnitelman mukaan tehtaan toiminta
päättyy viimeistään toukokuun puolivälissä. Laivanrakennusteollisuuden hiljaisen
kysynnän vuoksi Mo i Ranan -yksikön kannattavuus on ollut heikko. Lisäksi
toimitusmäärät tuulivoimateollisuuden laitevalmistukseen ovat laskeneet
selvästi. Toiminnan lopettamisen seurauksena 110 työntekijän työsuhteet
päättyvät.

Joulukuussa 2009 tiedotettiin suunnitelmasta siirtää komponenttien valmistus
Peräseinäjoelta muihin Ruukin yksiköihin. Tähän liittyvät
yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen tammikuussa 2010 ja komponenttien
valmistus siirrettiin Kalajoelle ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa.

Ruukki Metals

--------------------------------------------------------------
Milj. euroa 1-3/09 4-6/09 7-9/09 10-12/09 2009 1-3/10
--------------------------------------------------------------
Liikevaihto 249 218 257 325 1 050 348

Liikevoitto -102 -97 -39 10 -228 -4

- % liikevaihdosta -41 -44 -15 3 -22 -1
--------------------------------------------------------------

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Liikevaihto
Ruukki Metalsin liikevaihto tammi-maaliskuussa kasvoi 40 prosenttia
edellisvuodesta ja oli 348 miljoonaa euroa (249). Teräsliiketoiminnan osuus koko
konsernin liikevaihdosta oli 69 prosenttia (49).

Vuoden 2009 jälkipuoliskolla alkanut kysynnän asteittainen elpyminen jatkui, ja
terästuotteiden toimitusmäärät tammi-maaliskuussa kasvoivat selvästi
edellisvuoden vastaavan ajanjakson poikkeuksellisen matalalta tasolta.
Toimitukset autoteollisuuden alihankkijoille Ruotsissa jatkuivat muita
asiakastoimialoja vilkkaampina. Kylmävalssatun ja sinkityn nauhan kysyntä on
elpynyt muita tuoteryhmiä nopeammin. Ankaran talven seurauksena toimitusmäärät
rakentamiseen jäivät varsin pieniksi kaikilla markkina-alueilla, mistä johtuen
kokonaistoimitusmäärät eivät muuttuneet merkittävästi verrattuna vuoden 2009
viimeiseen neljännekseen.

Terästuotteiden hinnat olivat katsauskaudella selvästi vuoden takaista
matalammat, ja suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden 2009 viimeisellä
neljänneksellä. Neljänneksen loppua kohden hinnat jossain määrin nousivat, mutta
tällä ei vielä ollut merkittävää vaikutusta katsauskauden liikevaihtoon.

Erikoisterästuotteiden myynti kehittyi jonkin verran muita tuoteryhmiä paremmin,
kun aktiviteetti keskeisillä erikoisterästuotteita käyttävillä
asiakastoimialoilla, kuten raskaassa konepajateollisuudessa ja kuorma-autojen
valmistuksessa, hieman piristyi. Erikoisterästuotteiden myyntiä tuki myös
jakeluverkoston laajentaminen. Erikoisterästuotteiden osuus Ruukki Metalsin
liikevaihdosta katsauskaudella oli 20 prosenttia (18). Välitystuotteina
myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevaihto pysyi edellisvuoden
tasolla ja oli 28 miljoonaa euroa (28).

Liikevoitto

Ruukki Metalsin tammi-maaliskuun liikevoitto oli -4 miljoonaa euroa (-102), eli
merkittävästi parempi kuin vuotta aiemmin. Liikevoittoa edellisvuoteen
verrattuna paransivat toimitusmäärien kasvu, matalammat raaka-aineiden hinnat,
toteutetut kustannussäästöt sekä terästuotannon korkea kapasiteetin käyttöaste.

Liikevoitto katsauskaudella jäi vuoden 2009 viimeisestä neljänneksestä.
Tammi-maaliskuussa päästöoikeuksia myytiin 4 miljoonalla eurolla, kun taas
vuoden 2009 loka-joulukuussa päästöoikeuksia myytiin 31 miljoonalla eurolla.
Ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevoitto nousi edellisvuodesta ja oli 1
miljoonaa euroa (-3).

Terästuotanto

--------------------------------------------------------
1 000 tonnia 1-3/09 4-6/09 7-9/09 10-12/09 2009 1-3/10
--------------------------------------------------------
Terästuotanto 269 392 604 628 1 892 611
--------------------------------------------------------

Yhtiön terästuotanto tammi-maaliskuussa oli 611 tuhatta tonnia (269).
Katsauskaudella terästuotannon käyttöaste oli hyvällä tasolla, kun taas vuoden
2009 tammi-maaliskuussa Raahen terästehtaan toinen masuuni oli pysäytettynä, ja
käyttöaste oli alle 50 prosenttia.

Katsauskauden päättymisen jälkeen huhtikuun alussa toinen Raahen terästehtaan
masuuneista ajettiin alas peruskorjausta varten. Masuuni on pysäytettynä noin
kaksi kuukautta, ja sen ylösajo normaalituotantoon kestää arviolta neljästä
kuuteen viikkoa.

Merkittävät toimitussopimukset

Ruukki tiedotti tammikuussa toimituksesta Rotterdamiin, Alankomaihin. Ruukki
toimittaa Rotterdamin satamaan rakennettaviin seitsemään öljysäiliötankkiin
esikäsiteltyjä terässäiliökomponentteja. Teräslevyt valmistetaan ja
esikäsitellään Raahen tehtaalla, josta ne toimitetaan asennusvalmiina
teräskomponentteina suoraan asiakkaalle. Toimitukset saadaan päätökseen kuluvan
vuoden elokuussa. Kaupan arvo on lähes 6 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Raahen terästehtaan masuuni 1:n peruskorjaus toteutetaan vuonna 2010. Masuuni
2:n peruskorjausta suunnitellaan toteutettavaksi vuonna 2011. Peruskorjaukset
ovat välttämättömiä ylläpitoinvestointeja. Masuuni 1:n peruskorjaus aloitettiin
huhtikuussa katsauskauden päättymisen jälkeen. Peruskorjausten yhteydessä yhtiö
siirtyy käyttämään raudanvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan
rautapellettejä, ja käytössä oleva sintraamo suljetaan vuoden 2011 loppuun
mennessä. Korjausten yhteydessä tehdään myös ympäristöinvestointeja.

Jakeluverkoston laajentaminen ja tuotekehitys

Erikoisterästuotteiden jakeluverkoston laajentaminen on yksi teräsliiketoiminnan
keskeisiä painopistealueita kuluvan vuoden aikana. Katsauskaudella yhtiö
vahvisti jakeluverkostoaan sopimalla jakeluyhteistyöstä Brasiliassa. Myös Kiinan
ja Turkin myyntiverkostoa laajennettiin edelleen alkuvuoden aikana uusien
jakeluyhteistyösopimusten kautta.

Ruukki toi ensimmäisellä neljänneksellä markkinoille uuden lujan ja säänkestävän
Optim 960 QCW-rakenneteräksen. Uusi teräslaatu soveltuu kohteisiin, joissa teräs
joutuu mekaanisen rasituksen kohteeksi ja samanaikaisesti altistuu
sääolosuhteille, esimerkiksi kontteihin, nostureihin ja puomeihin. Optim 960 QCW
-teräs valmistetaan Ruukin kehittämällä suorasammutusprosessilla.

Katsauskauden jälkeen huhtikuussa Ruukki julkisti uuden erikoislujan Optim 700
MC Plus rakenneteräksen, jonka kylmämuovausominaisuudet ovat erityisen hyvät.
Näitä ominaisuuksia voidaan hyödyntää esimerkiksi nosturivalmistuksessa sekä
kuorma-autojen ja muiden liikkuvien kalustojen rakenteissa sekä
tavarankäsittelylaitteistojen, maansiirto-, kaivos- ja
jätteenkäsittelylaitteiden valmistuksessa.

TAULUKOT

Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin
mukaisesti noudattaen samoja laatimisperiaatteita kuin vuoden 2009
tilinpäätöksessä.

1.1.2010 voimaan tulleista IFRS-standardeista ja tulkinnoista seuraavilla on
vaikutusta konsernitilinpäätökseen:

* Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen
* Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös

Yllä mainituilla uudistetulla ja muutetulla standardilla ei ole ollut vaikutusta
tähän osavuosikatsaukseen.

Arvioiden käyttö
Osavuosikatsauksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää, että yhtiön johto tekee
arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen
määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen
määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen,
on mahdollista, että toteumat poikkeavat käytetyistä arvioista.

Taulukoiden yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty miljooniksi euroiksi
tarkemmista luvuista.

Luvut ovat tilintarkastamattomia.

KONSERNIN TULOSLASKELMA
-----------------------------------------------------------
Milj. euroa 1-3/10 1-3/09 2009
-----------------------------------------------------------
Liikevaihto 505 506 1 950

Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 485 554 2 027
-----------------------------------------------------------
Bruttokate 20 -47 -77

Liiketoiminnan muut tuotot 4 7 20

Myynnin ja markkinoinnin kulut 23 30 113

Hallinnon kulut 37 41 151

Liiketoiminnan muut kulut 0 1 2
-----------------------------------------------------------
Liikevoitto -36 -113 -323

Rahoitustuotot 22 45 81

Rahoituskulut 30 54 117
-----------------------------------------------------------
Rahoituskulut, netto -8 -9 -36

Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0 0 0
-----------------------------------------------------------
Tulos ennen veroja -44 -122 -359

Tuloverot 11 32 84
-----------------------------------------------------------
Kauden tulos -33 -90 -275

Jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille -33 -90 -275

Määräysvallattomille 0 0 0

Tulos/osake, laimennettu, e -0,24 -0,65 -1,98

Tulos/osake, laimentamaton, e -0,24 -0,65 -1,98

Liikevoitto liikevaihdosta, % -7,2 -22,2 -16,6
-----------------------------------------------------------

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
------------------------------------------------------------------------
Milj. euroa 1-3/10 1-3/09 2009
------------------------------------------------------------------------
Kauden tulos -33 -90 -275

Muut laajan tuloksen erät:

Rahavirran suojaukset -7 1 51

Muuntoerot 16 -22 -5

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot -2 0 -15

Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot 2 -1 -9
------------------------------------------------------------------------
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä 10 -21 22
------------------------------------------------------------------------
Kauden laaja tulos yhteensä -23 -111 -253

Jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille -23 -111 -253

Määräysvallattomille 0 0 0
------------------------------------------------------------------------

LYHENNETTY KONSERNITASE
--------------------------------------------------------------------------
Milj. euroa 31.3.2010 31.3.2009 31.12.2009
--------------------------------------------------------------------------
VARAT

Pitkäaikaiset varat 1 418 1 411 1 404

Laskennalliset verosaamiset 45 30 39

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 533 625 492

Myynti- ja muut saamiset 402 415 335

Rahavarat 129 459 261
--------------------------------------------------------------------------
Varat yhteensä 2 527 2 941 2 532

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Oma pääoma

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 1 422 1 658 1 507

Määräysvallattomien osuus 2 2 2

Pitkäaikaiset velat

Rahoitusvelat 377 394 387

Korottomat velat 63 61 61

Laskennalliset verovelat 29 71 37

Lyhytaikaiset velat

Rahoitusvelat 174 188 209

Ostovelat ja muut korottomat velat 461 568 328
--------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma ja velat yhteensä 2 527 2 941 2 532
--------------------------------------------------------------------------

LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
---------------------------------------------------------
Milj. euroa 1-3/10 1-3/09 2009
---------------------------------------------------------
Kauden tulos -33 -90 -275

Oikaisut kauden tulokseen 15 50 178
---------------------------------------------------------
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -18 -40 -97

Käyttöpääoman muutos -19 114 317

Rahoituserät ja verot -18 2 -38
---------------------------------------------------------
Liiketoiminnan nettorahavirta -55 76 182

Saadut investointien rahavirrat 2 3 17

Suoritetut investointien rahavirrat -34 -49 -170
---------------------------------------------------------
Investointien nettorahavirta -32 -46 -153
---------------------------------------------------------
Nettorahavirta ennen rahoitusta -87 30 30

Maksetut osingot -188
Pitkäaikaisten lainojen nostot 3 283 434

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -12 -164 -330

Lyhytaikaisen vieraan pääoman muutos -35 54 76

Rahoituksen muu nettorahavirta -2 4 -18

Rahavarojen kurssierot 2 -2 1
---------------------------------------------------------
Rahavarojen muutos -132 205 7
---------------------------------------------------------

AVAINLUVUT
--------------------------------------------------------------------------------
1-3/10 1-3/09 2009
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto, Me 505 506 1 950

Liikevoitto, Me -36 -113 -323

- % liikevaihdosta -7,2 -22,2 -16,6

Tulos ennen veroja, Me -44 -122 -359

- % liikevaihdosta -8,7 -24,0 -18,4

Kauden tulos, Me -33 -90 -275

- % liikevaihdosta -6,5 -17,8 -14,1

Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk), % -11,5 14,5 -14,2

Oman pääoman tuotto (liukuva 12 kk), % -14,1 11,3 -15,9

Omavaraisuusaste, % 56,9 56,7 59,9

Nettovelkaantumisaste, % 29,6 7,4 22,3

Korolliset nettorahoitusvelat, Me 422 122 336

Oma pääoma/osake, e 10,24 11,94 10,85

Henkilöstö keskimäärin 11 525 13 460 12 664

Osakkeiden lukumäärä 140 285 425 140 264 945 140 285 425

- ilman omia osakkeita 138 863 850 138 845 063 138 863 850

- laimennettu, keskimäärin 138 863 850 138 818 458 138 846 063
--------------------------------------------------------------------------------

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
--------------------------------------------------------------------------------
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
-----------------------------------------------
Käyvän Määräys-
Yli- arvon ja Omat vallat-
Osake- kurssi- muut Muunto- osak- Voitto- tomien Yhteen-
Milj. euroa pääoma rahasto rahastot erot keet varat osuus sä
--------------------------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA
1.1.2009 238 220 -37 -36 -6 1 568 2 1 950

Kauden tulos -90 0 -90

Muut laajan
tuloksen
erät 1 -22 -21
--------------------------------------------------------------------------------
Kauden laaja
tulos yhteensä 1 -22 -90 0 -111

Osakeanti 0 0

Osingonjako -187 -187

Osakeperusteiset
maksut 0 0

Siirrot
voittovarojen ja
laajan tuloksen
erien välillä 16 -7 9
--------------------------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA
31.3.2009 238 220 -36 -42 -6 1 283 2 1 660

OMA PÄÄOMA
1.1.2010 238 220 2 -41 -6 1 095 2 1 509

Kauden tulos -33 -33

Muut laajan
tuloksen
erät -5 16 -1 10
--------------------------------------------------------------------------------
Kauden laaja
tulos yhteensä -5 16 -34 -23

Osingonjako -62 -62

Osakeperusteiset
maksut 0 0 0

OMA PÄÄOMA
31.3.2010 238 220 -3 -26 -6 998 2 1 424
--------------------------------------------------------------------------------

LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN
-------------------------------------------------------------
% liikevaihdosta 1-3/10 1-3/09 2009
-------------------------------------------------------------
Suomi 28 32 30

Muut Pohjoismaat 32 33 31

Itäinen Keski-Eurooppa, Venäjä ja Ukraina 14 15 19

Muu Eurooppa 20 14 14

Muut maat 6 5 6
-------------------------------------------------------------

EHDOLLISET VELAT
--------------------------------------------
Milj. euroa 1-3/10 1-3/09 2009
--------------------------------------------
Annetut kiinnitykset 64 73 64

Annetut pantit 1

Annetut muut takaukset 40 39 43

Vakuudet muiden puolesta 4

Vuokravelvoitteet 104 127 114
--------------------------------------------

JOHDANNAISSOPIMUKSET
--------------------------------------------------------------------------------
RAHAVIRRAN SUOJAUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN SUOJAUSLASKENTAA

31.3.2010 31.3.2009
Nimellis- 31.3.2010 Nimellis- 31.3.2009
Milj. euroa määrä Käypä arvo määrä Käypä arvo
--------------------------------------------------------------------------------
Sinkkijohdannaiset

Termiinit, tonneja 24 000 8 36 000 -26

Sähköjohdannaiset

Termiinit, GWh 1 815 -13 1 886 -24

KÄYVÄN ARVON SUOJAUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN SUOJAUSLASKENTAA

JOHDANNAISET, JOIHIN EI SOVELLETA SUOJAUSLASKENTAA

Termiinit, tonneja 0 0 2 0

Valuuttajohdannaiset

Termiinit 416 -4 811 14

Optiot

Ostetut 425 1 65 7

Myydyt 143 1 68 1
--------------------------------------------------------------------------------

Rahavirtoja suojaavien johdannaisten realisoitumaton arvonmuutos kirjataan
muihin laajan tuloksen eriin siltä osin, kun suojaus on tehokas. Muut käyvän
arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET
---------------------------------------------------------
Milj. euroa 1-3/10 1-3/09 2009
---------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1 159 1 124 1 124

Lisäykset 32 37 167

Lisäykset yrityshankintojen kautta 3 5

Vähennykset -1 -2 -11

Vähennykset yritysmyyntien kautta 0

Poistot ja arvonalentumiset -31 -32 -125

Kurssierot 12 -10 -1
---------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 1 171 1 119 1 159
---------------------------------------------------------

LIIKETAPAHTUMAT LÄHIPIIRIN KANSSA
-------------------------------------------------------------------------------
Milj. euroa 1-3/10 1-3/09 2009
-------------------------------------------------------------------------------
Myynnit osakkuusyrityksille 10 6 24

Ostot osakkuusyrityksiltä 2 1 6

Liiketapahtumat Rautaruukin Eläkesäätiön kanssa 0 2 6

31.3.2010 31.3.2009 31.12.2009
-------------------------------------------------------------------------------
Myyntisaamiset ja muut saamiset lähipiiriltä 6 3 3

Ostovelat ja muut velat lähipiirille 1 0 1
-------------------------------------------------------------------------------

INVESTOINTISITOUMUKSET
--------------------------------------------------------------------------------
31.3.2010 31.3.2009 31.12.2009
Milj. euroa jälkeen jälkeen jälkeen
--------------------------------------------------------------------------------
Ylläpitoinvestoinnit 51 106 100

Kehitysinvestoinnit ja
investoinnit
erikoisterästuotteisiin 58 82 77
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 109 188 177
--------------------------------------------------------------------------------

SEGMENTTI-INFORMAATIO
------------------------------------------------------------------
Milj. euroa 1-3/10 1-3/09 2009
------------------------------------------------------------------
Ulkoinen liikevaihto

Ruukki Construction 109 132 589

Ruukki Engineering 47 125 312

Ruukki Metals 348 249 1 050

Konsernihallinto 0 0 0
------------------------------------------------------------------
Liikevaihto yhteensä 505 506 1 950

Liikevoitto

Ruukki Construction -21 -13 -49

Ruukki Engineering -8 5 -33

Ruukki Metals -4 -102 -228

Konsernihallinto -4 -3 -13
------------------------------------------------------------------
Liikevoitto yhteensä -36 -113 -323

Rahoituskulut, netto -8 -9 -36

Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0 0 0
------------------------------------------------------------------
Tulos ennen veroja -44 -122 -359

Tuloverot 11 32 84
------------------------------------------------------------------
Kauden tulos -33 -90 -275

Milj. euroa 31.3.2010 31.3.2009 31.12.2009
------------------------------------------------------------------
Segmenttien varat

Ruukki Construction 661 710 718

Ruukki Engineering 252 471 253

Ruukki Metals 1 260 1 018 1 085

Konsernihallinto 30 42 31

Jakamattomat varat 324 700 445
------------------------------------------------------------------
Varat yhteensä 2 527 2 941 2 532
------------------------------------------------------------------

SEGMENTTI-INFORMAATIO VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN, ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ
-----------------------------------------------------------------------------
Milj. euroa 1-3/09 4-6/09 7-9/09 10-12/09 2009 1-3/10
-----------------------------------------------------------------------------
Ulkoinen liikevaihto

Ruukki Construction 132 145 164 147 589 109

Ruukki Engineering 125 75 63 49 312 47

Ruukki Metals 249 218 257 325 1 050 348

Konsernihallinto 0 0 0 0 0 0
-----------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto yhteensä 506 438 485 521 1 950 505

Liikevoitto

Ruukki Construction -13 -9 -4 -22 -49 -21

Ruukki Engineering 5 -2 -7 -11 -16 -8

Ruukki Metals -102 -97 -39 10 -228 -4

Konsernihallinto -3 -4 -3 -3 -13 -4
-----------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto yhteensä -113 -112 -54 -27 -306 -36

Rahoituskulut, netto -9 -10 -10 -7 -36 -8

Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0 0 0 0 0 0
-----------------------------------------------------------------------------
Tulos ennen veroja -122 -123 -64 -34 -342 -44

Tuloverot 32 33 19 0 84 11
-----------------------------------------------------------------------------
Kauden tulos -90 -89 -45 -34 -258 -33
-----------------------------------------------------------------------------

RUUKKI ENGINEERING: MO I RANAN -YKSIKKÖ
-------------------------------------------------------
Milj. euroa 1-3/09 4-6/09 7-9/09 10-12/09 2009 1-3/10
-------------------------------------------------------
Liikevaihto 25 8 10 6 49 5

Liikevoitto * -3 -6 -4 -3 -17 -2
-------------------------------------------------------
* Ilman kertaluonteisia eriä.

Tunnusluvut on laskettu käyttäen seuraavia kaavoja:

Sijoitetun pääoman tuotto, % tulos ennen veroja + rahoituskulut -
valuuttakurssivoitot (liukuva 12 kk)
= --------------------------------------- x100

oma pääoma + korolliset rahoitusvelat
(kauden alun ja lopun keskiarvo)

Oman pääoman tuotto, % tulos ennen veroja - tuloverot (liukuva 12
kk)
= --------------------------------------- x100

oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste, % oma pääoma
= --------------------------------------- x100

taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste, % korolliset nettorahoitusvelat
= --------------------------------------- x100

oma pääoma

Korolliset = rahoitusvelat - rahavarat ja lyhytaikaiset
nettorahoitusvelat rahoitusvarat

Tulos/osake (EPS) emoyhtiön omistajille kuuluva voitto tai
tappio = ---------------------------------------

kauden aikana ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän painotettu keskiarvo

Tulos/osake (EPS), emoyhtiön omistajille kuuluva voitto tai
laimennettu tappio
= ---------------------------------------

kauden aikana ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän painotettu keskiarvo
laimennusvaikutuksella oikaistuna

Oma pääoma/osake emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma
= pääoma
---------------------------------------

ulkona olevien osakkeiden laimentamaton
lukumäärä katsauskauden lopussa

Osakkeen vaihdon volyymilla osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
painotettu keskikurssi = ---------------------------------------

osakkeen kappalemääräinen kokonaisvaihto

Osakekannan markkina-arvo = osakkeiden laimentamaton kokonaismäärä
katsauskauden lopussa x katsauskauden
päätöskurssi

Henkilöstö keskimäärin = henkilöstön määrä kunkin kuukauden lopussa
lasketaan yhteen ja näin saatu summa jaetaan
kuukausien lukumäärällä

[HUG#1406666]

Attachments:

Osavuosikatsaus_Q1_2010.pdf