Finnair Oyj - Yhtiökokouksen päätökset

FINNAIRIN VUODEN 2010 VARSINAISESSA YHTIÖKOKOUKSESSA KÄSITELLYT ASIAT

FINNAIR OYJ	PÖRSSITIEDOTE	31.3.2010 16.15

- Vahvistettiin emoyhtiön ja konsernin tuloslaskelma ja tase
- Päätettiin, että osinkoa ei jaeta
- Hallitukselle ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus
- Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärä sekä heidän palkkionsa
vahvistettiin 
- Valittiin hallitus ja tilintarkastajat
- Päätettiin muuttaa yhtiöjärjestyksen kokouskutsua koskeva 10 §
- Hallitus valtuutettiin hankkimaan ja luovuttamaan omia osakkeita
- Osakkeenomistajan ehdotus nimitysvaliokunnan asettamiseksi hyväksyttiin

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA CHRISTOFFER TAXELLIN AVAUSPUHEENVUORO:

Arvoisat osakkeenomistajat,

Vuosi 2009 oli ilmailuhistorian vaikein. Toimialan tunnusluvut vaipuivat vielä
globaaliakin taloutta enemmän. Verkostolentoyhtiöiden yhteenlaskettu tappio
kipusi viime vuonna yli 11 miljardin dollarin. Vain kevyellä
kustannusrakenteella toimivat halpalentoyhtiöt selvisivät halventuneen
polttoaineen turvin viime vuodesta ehjin nahoin - eivät tosin niistäkään
kaikki. Lukuisia konkursseja nähtiin. 

Synkässä maisemassa Finnair kärsi muiden mukana. Kun vielä vuonna 2007 tehtiin
ennätysvoitto, viime vuodelta jäi historiallinen tappio. Toimitusjohtaja Mika
Vehviläinen palaa katsauksessaan asiaan. 

Finnair on tärkeä yhteyksien luoja suomalaisille yrityksille ja yksittäisille
matkustajille. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee Helsinkiä kotipaikkanaan
pitävän verkostolentoyhtiön, jotta yhteydet maailmalle pysyvät avoinna.
Yhtiömme tarjoaakin erinomaisen aamu-ilta-konseptin Suomen ja Keski-Euroopan
välillä sekä lähes 70 viikoittaista yhteyttä Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Kotimaassakin lennetään keskeisimmät reitit. 

Itsestään selvää on, että suomalaista asiakasta palvelevan verkoston ylläpito
on mahdollista ainoastaan, jos Finnairin toiminta on kannattavaa. Vuoden 2009
tappiollisen kehityksen edelleen jatkuessa yhtiömme koko tulevaisuus olisi
vaakalaudalla. Sen vuoksi viime vuoden moninaiset toimet kustannustason
alentamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi olivat välttämättömiä. Vaikka
kysynnän elpymisen ensimmäiset merkit nyt ovat nähtävissä, on tarpeen jatkaa
kilpailukyvyn vahvistamiseksi tähtääviä toimenpiteitä. Muuten emme pysty
kivenkovassa globaalissa kilpailussa tarjoamaan asiakkaillemme palveluja
kilpailukyiseen hintaan emmekä pysty antamaan omalle väellemme työtä. 

Toimialan murros on jatkunut voimakkaana koko päättyneen vuosikymmenen.
Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset on testattu sekä alan sisäisten rakenteiden
muutoksilla että ulkoisilla shokeilla. Myös yhtiöiden elinkelpoisuus on
joutunut puntariin eivätkä kaikki ole sitä kestäneet. Arvoketjun vääristymät,
kuten monopolistiset tuotannontekijät sekä valtioiden tukiaiset lentoyhtiöille
tai konevalmistajille, ovat vaikuttaneet kielteisesti kustannustasoihin ja
toisaalta ylikapasiteetin syntymiseen, mikä on puolestaan heikentänyt
hintatasoja. 

Murros jatkuu varmasti myös tällä vuosikymmenellä vanhojen ja uusien haasteiden
saattelemana. Toimialajärjestelyjä tarvitaan ja niitä tulee tapahtumaan
tulevina vuosina. Samanaikaisesti myös yhtiöiden sisällä tapahtuvat
liiketoimintamallien kehittämiset johtavat rakenteellisiin muutoksiin. Tähän
kehitykseen on myös Finnairissa totuttava. On keskityttävä niihin
liiketoimintoihin, jotka ovat yrityksen elinvoimaisuuden kannalta tarpeen.
Mikäli kustannuskilpailukyky vaatii, muista toiminnoista on luovuttava, vaikka
se ei kaikkia osapuolia miellyttäisikään. 

Viime vuonna yhtiömme panosti vahvasti taseen pitämiseksi myös vaikeana aikana
terveenä. Finnair onkin tänä päivänä vakavarainen lentoyhtiö, joka on
investoinut tulevaisuuteensa. Yhtiöllä on selkeä strategia sekä osaava
henkilöstö ja moderni kalusto sitä toteuttamaan. Yhtiön hallitus kokoontui
viime vuonna ennätyksellisen moneen kokoukseen ja asioiden vaikeusaste oli
korkea. Osallistumisprosentti läheni sataa. 

On kuitenkin selkeästi todettava, että suomalainen kotimarkkina ei yksin pysty
perustelemaan omaa, kansainvälisesti toimivaa verkostolentoyhtiötä. Sen vuoksi
meidän tulee tarkastella tulevaisuuttamme avoimin mielin.  Aasian ja Euroopan
välisen yhteyden molemmista päistä löytyvät Finnairille kasvun mahdollisuudet. 
Meillä on mahdollisuudet laajentua myös Pohjolassa. Helsingin kautta kulkevat
matkustaja- ja rahtivirrat ovat suomalaisesta näkökulmasta vientiteollisuutta,
joka luo suomalaisille työtä, ei vain Finnairissa vaan myös sen liepeillä.
Senkin vuoksi kymmenen vuotta sitten aloitettua menestyvää Aasian-strategiaa on
määrätietoisesti jatkettava. 

Tammikuun lopussa Finnairin toimitusjohtajan tehtävät jättänyt Jukka Hienonen
johti yhtiötä vahvan nousun sekä rajun turbulenssin aikana. Hän nosti esille
monia toimialan vaikeita kysymyksiä, joita joudumme ratkomaan, jos mielimme
menestyä. Haluan tässä yhteydessä esittää mitä lämpimimmät kiitokset Jukka
Hienoselle hänen tekemästään arvokkaasta työstä Finnairin hyväksi. 

Yhtiö lähtee nyt uuteen vaiheeseen tuoreen toimitusjohtajan Mika Vehviläisen
johdattamana. Toivottakaamme kaikki hänelle menestystä. Uskon, että haasteita -
ehkä myös vaikeuksia - riittää tulevaisuudessakin. Finnair on kuitenkin
lähtökohdiltaan terve yritys ja sillä on hyvät edellytykset menestyä. Se
edellyttää, että kaikki osapuolet tekevät työtä, jopa uhrauksia, yhteisen
päämäärän saavuttamiseksi. 

Arvoisat osakkeenomistajat. Lausun Teidät kaikki tervetulleiksi Finnairin
yhtiökokoukseen 2010. 

Ehdotan, että yhtiökokouksen puheenjohtajaksi valitaan laamanni Pekka
Merilampi. 

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS, MIKA VEHVILÄINEN:

Arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat,

Aloitin Finnairin toimitusjohtajana vaiheessa, jossa toimialan rakenteiden
ravistelun ja maailmanlaajuisen laman jäljet olivat nähtävissä kaikessa
rumuudessaan, myös Finnairissa. Toimiala teki koko viime vuosikymmenen aikana
yli 50 miljardin dollarin tappiot. Ainoastaan vuosi 2007 oli lentoliikenteessä
voitollinen. Silloin Finnairkin teki ennätystuloksensa. 

Viime vuoteen lähdettiin jo selvästi viilentyneessä kysyntäilmastossa.
Edellisenä vuonna alkanut maailmantalouden kriisi vähensi yritysmatkustusta
koko toimialalla yli 30 prosenttia. Yrityskohtaisesti nähtiin huomattavasti
suurempiakin leikkauksia. Tämä johti sekä volyymien voimakkaaseen laskuun että
ennennäkemättömään keskihinnan alenemiseen. 

Finnairissa aloitettiin jo keväällä 2008 uudet voimakkaat sopeutustoimet,
joissa keskeisellä sijalla oli kapasiteetin leikkaaminen kysynnän laskua
vastaavasti. Monin paikoin resursseja, kuten henkilöstöä, pystyttiin
supistamaan liikennevähennysten mukaisesti. Sopeutuminen alempaan hintatasoon
on sen sijaan osoittautunut selvästi vaikeammaksi. 

Verkostolentoyhtiössä on runsaasti kiinteitä kuluja, jolloin kustannusten
sopeuttaminen äkisti laskeneeseen liikevaihtoon on vaikeaa. Toki tämä sama
kustannusrakenne nopeuttaa kannattavuuden parantumista liiketoiminnan
kasvaessa. 

Koko viime vuosikymmenen jatkuneet pyrkimykset toiminnan tehostamiseksi ja
kannattavuuden parantamiseksi jatkuvat edelleen. Meneillään olevasta 200
miljoonan euron ohjelmasta on valtaosa tunnistettu ja toteutuksessa. Monet
henkilöstöryhmät ovat osallistuneet tähän työhön erilaisilla joustoilla.
Lomautukset tai niitä vastaavat säästötoimet ovat koskettaneet koko
henkilöstöä. 

Toimialan murros on heijastunut myös henkilöstöjärjestöjen toimintaan.
Lentäjien pitkään jatkuneet työehtosopimusneuvottelut päätyivät kaksipäiväiseen
lakkoon marraskuussa. Sopimus paransi kuitenkin yhtiön kustannuskilpailukykyä.
Lentäjien vastaantulo oli merkittävä. 

Toinen työtaistelu koettiin matkatavaran käsittelyssä. Laiton ulosmarssi ja
sitä seuranneet vaikeudet haittasivat liikennettä joulukuussa. Olemme todella
pahoillamme työtaisteluista asiakkaille koituneista hankaluuksista. 

Kustannusten sopeutus on välttämätön korjausliike laskusuhdanteen aikana, mutta
pitkäjänteinen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää jatkuvaa rakenteiden
kehittämistä ja toiminnan tehostamista ympäristön muuttuessa. Kustannusten
karsimisen ohella on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomio myös uuden,
kannattavan liiketoiminnan kehittämiseen. 

Ensimmäiset merkit markkinoiden piristymisestä on jo nähtävissä. Rahdin kysyntä
on selvästi kasvanut, mutta myös matkustajaliikenteen varauskanta on
vahvistunut. Myönteiset viestit tulevat ennen muuta Suomen ulkopuolelta. Näemme
liikematkustuksen, ja myös varsinaisen bisnesluokan, kysynnän kasvavan muualla
Euroopassa ja Aasiassa. 

Ensimmäiset viitteet sentimentin muutoksesta eivät kuitenkaan anna aihetta
muuttaa tulosjulkistuksen yhteydessä antamaamme ohjausta. Ne kuitenkin
rohkaisevat meitä virittämään koneistomme herkäksi vastaamaan nopeaankin
nousuun. Toimialan ylikapasiteetti ei nimittäin aikaile rynnätessään
markkinoille, kun kysyntä elpyy. 

Olemme tämän kevään aikana tarkentamassa Finnairin visiota ja strategioita.
Ymmärrämme, että toimintaympäristömme muuttuu nopeasti ja meillä on oltava
selvä näkemys, mihin suuntaan yhtiötä johdetaan ja missä meillä on parhaat
menestymisen edellytykset. Tulemme myöhemmin julkistamaan tähän liittyviä
suunnitelmiamme. Tässä kuitenkin eräitä suuntaviivoja. 

Finnairilla on testattu ja hyväksi todettu Aasia-Eurooppa -strategia. Tämä
Helsingin maantieteellistä sijaintia hyödyntävä yhteys yhdistää suuria
markkinoita, joista Aasian markkinoiden tuleva kasvu on selvästi Euroopan
kasvua suurempi. 

Brändimme on vahva kotimarkkinoilla, mutta joudumme työskentelemään lujasti
tehdäksemme Finnairin tunnetuksi Keski-Euroopassa ja ennen kaikkea Aasiassa. 90
prosenttia markkinointipanostuksistamme suuntautuu Suomen ulkopuolisiin
hankkeisiin. 

Tarkentaessamme brändiin liittyviä ominaisuuksia täsmennämme myös
palvelutuotteitamme. Työkseen matkustava on meille tärkeä ja palvelumme on
oltava sellainen, että asiakas kokee saavansa maksamalleen hinnalle vastinetta. 

Vapaa-ajan matkustukseen haluamme tarjota hinnaltaan kilpailukykyisiä
palveluja, joita asiakas voi räätälöidä tarpeidensa mukaan. Tämä avaa myös
uusia ansaintamahdollisuuksia. 

Finnairissa liiketoiminnalliset perusasiat ovat kunnossa. Viime vuonna olimme
täsmällisyydessä Euroopan kärkeä. Myös palvelututkimuksissa saimme aiempaa
paremmat arviot. Nämä siitä huolimatta, että loppuvuonna meillä oli huomattavia
vaikeuksia matkatavaran käsittelyn ja täsmällisyyden kanssa. 

Toiminnan ja palvelun laatu on osoitus osaavasta henkilöstöstä. Tätä osaamista
haluamme vahvistaa ja sille rakentaa myös tulevaisuuttamme. Se vaatii
taloudellisia ja henkisiä panostuksia, mutta ennen kaikkea tarvitaan vahvaa
tahtoa luoda finnairilaisista menestyjäjoukkue. 

Haluamme, että Finnairille tunnusomainen korkea laatu säilyy
tulevaisuudessakin. Ihmisten ja yritysten välinen vuorovaikutus muuttuu yhä
kansainvälisemmäksi kaupparajoitusten purkamisen ja nopeasti kehittyvän
teknologian ansiosta. Tämä lisää myös työhön ja vapaa-aikaan liittyvää
matkustusta. Siksi matkustamisen helppous on palvelujemme kehittämisen
päämääränä. 

Olemme lentoyhtiönä kantaneet taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuumme.
Vastuullisena yrityskansalaisena monitoroimme toimintamme vaikutuksia.
Ensimmäisten lentoyhtiöiden joukossa aloitimme jo viime vuonna
GRI-standardeihin perustuvan raportoinnin, mikä lisää läpinäkyvyyttä.
Läpinäkyvyys puolestaan lisää tarvetta korjata asioita, joilla saattaa olla
haitallisia vaikutuksia toimintaympäristöön. 

Finnairin tuotantoalusta on kunnossa. Operoimme verkostoyhtiöiden moderneinta
laivastoa. Hyödyt näkyvät polttoainesäästöinä ja vähempinä päästöinä. Asiakas
saa nauttia raikkaista, uusista matkustamoista. Kaukoliikenteen bisnesluokka
tarjoaa omaa luokkaansa olevat tilat ja istuimet. 

Finnairin liiketoiminnan kehittäminen edellyttää joustoa rakenteissa sekä
uudenlaista yhteistyötä lentoliikenteessä ja palvelutuotannossa. Työ on tehtävä
siellä, missä sen hinnoittelu ja laatu ovat oikealla tasolla. 

Esimerkkinä on Finnair Tekniikka, joka yhtiöitettiin vuoden alussa.
Yhteisyritysten kautta suomalainen teknologiaosaaminen voi kytkeytyä suurempiin
markkinoihin sekä saada liiketoiminnallista laaja-alaisuutta. 

Lentoliikenteessä yhteistyökumppaneiden verkosto antaa joustavuutta
syöttöliikenteen rakentamiseen. Siten voidaan vähentää maantieteellisiä
haittoja ja liikenteen suuntaisuutta. 

Arvoisat osakkeenomistajat,

Finnair on taloudeltaan terve ja vakavarainen lentoyhtiö. Pärjäämme toimialan
vertailussa hyvin. Meillä on erinomainen strategia ja osaava henkilöstö sitä
toteuttamaan. 

Olen saanut johdettavakseni korkealuokkaisen yhtiö. Siksi haluan tässä
yhteydessä kiittää edeltäjääni Jukka Hienosta hänen tekemästään työstä sekä
saamastani tuesta vastuunvaihdon yhteydessä. 

Haluan kiittää myös teitä, osakkeenomistajat, luottamuksestanne yhtiötä kohtaan
sekä henkilöstöämme hienosta työstä vaikeissa oloissa ja osallistumisesta
talkoisiin Finnairin menetyksen eteen. 

Pärjätäksemme tulevaisuudessa meidän on jatkuvasti oltava kiinni kasvussa.
Samalla meidän on myös jatkuvasti parannettava laatuamme ja
kustannuskilpailukykyämme muuttavassa ympäristössä. 

Suuntautuessamme tulevaisuuteen näen erinomaiset mahdollisuudet menestyä.
Haluamme huolehtia siitä, että Finnair säilyy yhtiönä, jota te, arvoisat
osakkeenomistajat, haluatte ja teidän kannattaa omistaa. 

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätökset ja toimintakertomuksen
sekä myönsi hallituksen jäsenille ja yhtiön toimitusjohtajalle vastuuvapauden
tilikaudelta 2009. 

OSINKO

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

HALLITUS

Hallituksen puheenjohtajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti
valittiin Christoffer Taxell ja jäseniksi nykyisistä Elina Björklund, Sigurður
Helgason, Satu Huber, Ursula Ranin, Veli Sundbäck ja Pekka Timonen sekä uudeksi
jäseneksi Harri Sailas. 

Hallituksen palkkiot vahvistettiin seuraavasti:
- Puheenjohtajan vuosipalkkio 61.200 euroa
- Varapuheenjohtajan vuosipalkkio 32.400 euroa
- Jäsenen vuosipalkkio 30.000 euroa
- Suomessa asuvan jäsenen kokouspalkkio 600 euroa ja ulkomailla asuvan jäsenen
1.200 euroa 

TILINTARKASTAJAT

Tilintarkastajiksi valittiin tarkastusvaliokunnan suosituksen mukaisesti
KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy sekä KHT Jyri Heikkinen ja
varatilintarkastajiksi KHT Tuomas Honkamäki ja KHT Timo Takalo.
PricewaterhouseCoopers Oy on ilmoittanut yhtiölle, että päävastuullisena
tilintarkastajana toimii Eero Suomela. 

YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISESTA PÄÄTTÄMINEN 

Yhtiöjärjestyksen kokouskutsua koskeva 10 § päätettiin muuttaa kuulumaan
seuraavasti: "Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan
tavalla. Lisäksi kutsu on toimitettava osakkeenomistajille julkaisemalla se
yhtiön internet-sivuilla aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme
viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin aina vähintään yhdeksän päivää ennen
yhtiökokouksen täsmäytyspäivää."

OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMINEN

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta
seuraavin ehdoin: 

Ehdotuksen mukaan hallitukselle annettiin valtuutus päättää enintään 5.000.000
Finnairin osakkeen hankkimisesta yhtiön omaan vapaaseen pääomaan kuuluvilla
varoilla. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi,
mitätöitäväksi taikka käytettäviksi mahdollisten henkilöstölle suunnattavien
kannuste- ja palkkiojärjestelmien mukaisesti tai vastikkeena mahdollisissa
yrityskaupoissa sekä muissa järjestelyissä. Hankinnat vähentävät yhtiön
voitonjakokelpoisia varoja. Osakkeita hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n
järjestämän julkisen kaupankäynnin välityksin, ja siten muussa kuin
osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Osakkeiden hankintahinnan
tulee perustua Finnairin osakkeen markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä.
Osakkeiden hankintahinta suoritetaan osakkeiden myyjille Helsingin Pörssin
sääntöjen ja kulloinkin soveltuvien osakekaupan maksuaikaa ja muita maksuehtoja
koskevien määräysten mukaisesti. Valtuutus päättyy 30.9.2011. 

OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden luovuttamisesta
seuraavin ehdoin: 

Valtuutus koskee enintään 5.000.000 yhtiön hallussa olevaa Finnairin osaketta.
Hallitus voi päättää kaikista luovutusehdoista, mukaan lukien kenelle, mihin
hintaan ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan. Valtuutus ei siten
sulje pois oikeutta suunnatun annin toteuttamiseen. Valtuutus on voimassa
31.5.2013 asti ja se kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 27.3.2008 antaman
vastaavan valtuutuksen. 

OSAKKEENOMISTAJAN EHDOTUS NIMITYSVALIOKUNNAN ASETTAMISEKSI

Suomen valtiota edustavan valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston
ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous päätti asettaa nimitysvaliokunnan
valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset
seuraavalle yhtiökokoukselle. Osakkeenomistajia edustavien jäsenten
nimeämisoikeus on niillä kolmella osakkeenomistajalla, joiden osuus yhtiön
osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on suurin 1.11.2010. Mikäli
osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyy
seuraavaksi suurimmalle omistajalle. Suurimmat osakkeenomistajat määräytyvät
arvo-osuusjärjestelmään rekisteröityjen omistustietojen perusteella, kuitenkin
siten, että sellaisen omistajan, jolla on arvopaperimarkkinalain mukainen
velvollisuus ilmoittaa tietyistä omistusmuutoksista (liputusvelvollinen
omistaja), esimerkiksi useisiin rahastoihin hajautetut omistukset lasketaan
yhteen, jos omistaja ilmoittaa viimeistään 29.10.2010 kirjallisesti yhtiön
hallitukselle sitä vaativansa. Nimitysvaliokunnan koollekutsujana toimii
hallituksen puheenjohtaja ja valiokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
Valiokunnan on annettava ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään
1.2.2011. 

Finnair Oyj
Viestintä
31.3.2010

Lisätietoja:

Taneli Hassinen, johtaja, sijoittajasuhteet ja talousviestintä, puh. 040 504
3321