2012-02-08 08:30:00 CET
2012-02-08 08:30:08 CET
REGULATED INFORMATION
Norvestia - Tilinpäätöstiedote
NORVESTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2011
Helsinki, Suomi, 2012-02-08 08:30 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Norvestia Oyj
Tilinpäätöstiedote 8.2.2012 klo 9.30
NORVESTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2011
Konsernin tulos oli -11,2 miljoonaa euroa (+13,6 vuonna 2010).
Osakekohtainen tulos oli -0,73 euroa (+0,89).
Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot olivat -14,9 miljoonaa euroa (+19,0).
Osinko-oikaistu substanssi laski 7,6 % vuonna 2011 (+9,5).
Hallitus ehdottaa osingonjaoksi 0,30 euroa osaketta kohden (0,50).
OSAKEMARKKINAT
Vuosi 2011 oli pääomamarkkinoilla hyvin vaikea. Jo edellisenä vuonna alkanut
euroalueen talouskriisi kärjistyi voimakkaasti vuoden aikana. Euroalueen
perusongelma on useiden eurooppalaisten valtiontalouksien ylivelkaantuminen,
joka on vaikeuttanut niiden rahoituksen saantia kohtuullisilla kustannuksilla
kansainvälisiltä velkakirjamarkkinoilta. Tällaisia maita ovat muun muassa
Italia, Espanja, Irlanti ja Kreikka. Kreikan valtio ajautuikin vuoden aikana
tilanteeseen, jossa sen rahoitusasema romahti täysin. Sen lainansaanti
kansainvälisiltä markkinoilta ehtyi käytännössä kokonaan, eikä Kreikka olisi
selvinnyt edes päivittäisistä maksuistaan ilman muiden euromaiden, Euroopan
keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n väliintuloa.
Euromaiden velkakriisiä on pyritty ratkomaan useilla erilaisilla poliittisilla
päätöksillä ja euromaiden hallitusten välisillä hätäkokouksilla. Julkilausumien
ja toimenpide-ehdotusten lisäksi kokousten annit ja käytännön hyödyt ovat
jääneet vaatimattomiksi, eivätkä ne ole onnistuneet rauhoittamaan
pääomamarkkinoita. Poliittisia päätöksiä vaikeuttaa myös se, että ne pitää
yleensä hyväksyttää jokaisen euromaan parlamentissa erikseen, mikä voi kestää
kuukausia. Ristiriita pääomamarkkinoiden nopean toiminnan vaatimusten kanssa on
ilmeinen.
Poliittisten päätösten ja niiden toimeenpanon haastavuutta kuvaa hyvin se, että
lokakuussa pidetyssä kokouksessa päätettiin Kreikan lainakannan leikkaamisesta
puolella ”vapaaehtoisuuteen” perustuen. Edelleen on epävarmaa, kuinka tämä
käytännössä toteutettaisiin ja keiden tulisi osallistua näihin vapaaehtoisiin
järjestelyihin. Tällaiset epäselvät päätökset ovat omiaan entisestään lisäämään
epävarmuutta pääomamarkkinoilla.
Pitkällä aikavälillä euroalueen tilanne voidaan rauhoittaa ainoastaan
tasapainottamalla eri maiden budjetit ja vähentämällä valtioiden
ylivelkaantumista. Tämä vie vuosia ja on monien mielestä liian hidas prosessi.
Nykytilanteessa EKP on ainoa taho, jolla on riittävät resurssit rauhoittaa
tämän hetkinen markkinoiden turbulenssi ja pelastaa euroalue tarjoamalla
suoraan likviditeettiä ylivelkaantuneille maille. Ongelmana on, että tämä ei
ole keskuspankin toimintaohjeiden mukaista, ja se voisi aiheuttaa
hallitsemattoman inflaation kasvun.
Osakemarkkinat ovat reagoineet voimakkaasti euroalueen valtioiden
velkaongelmiin. Lähes kaikki maailman osakemarkkinat laskivat vuonna 2011 ja
osakkeiden päivittäiset hintamuutokset, eli volatiliteetti, oli ajoittain
poikkeuksellisen suurta. Joinakin päivinä esimerkiksi Euro Stoxx 50 -indeksin
päivän sisäinen hintamuutos oli lähes 10 %. Tämä on hyvin epätavallista, ja
normaaliolosuhteissa näin suuret muutokset ovat viikkotasollakin harvinaisia.
Vuosi 2011 oli huono vuosi myös Helsingin pörssissä. Muutamia pienten yhtiöiden
osakkeita lukuun ottamatta kaikkien OMX Helsinki -indeksiin kuuluvien
osakkeiden kurssit laskivat. Osinko-oikaistun OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin
vuosituotto oli -24,9 % ja mediaanituotto -20,1 %. Eniten laskivat
perusteollisuusyhtiöt, joista monien osakekurssit laskivat yli 50 %.
Sijoittajien tuskaa lisäsi se, että perinteisiä riskittömiä
sijoitusvaihtoehtoja oli hyvin vaikea löytää, tai ainakaan ne eivät tuottaneet
juuri mitään. Nykytilanteessa ei edes käteistä rahaa voida pitää täysin
riskittömänä. Pieniriskisimpänä sijoittajat pitävät tällä hetkellä Saksan
valtion velkapapereita, joihin he ovat valmiita sijoittamaan jopa
negatiivisella korolla.
Eri pörssien tuottoja kuvaavat indeksit kehittyivät vuoden 2011 aikana
seuraavasti:
Suomi / OMX Helsinki -indeksi -30,1 %
Suomi / OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi -24,9 %
Ruotsi / OMX Stockholm -indeksi -16,7 %
Norja / OBX-indeksi -10,7 %
Tanska / OMX Copenhagen -indeksi -17,7 %
USA / Nasdaq Composite -indeksi -1,8 %
USA / S&P 500 -indeksi 0,0 %
Bloomberg European 500 -indeksi -12,4 %
MSCI World -indeksi -7,6 %
Japani / Nikkei 225 -indeksi -17,3 %
Norvestian osinko-oikaistu pörssikurssi -15,4 %
Norvestian osinko-oikaistu substanssi -7,6 %
SUBSTANSSIARVO JA PÖRSSIKURSSI
Norvestian substanssiarvo 31.12.2011 oli 8,90 euroa osakkeelta (10,13 euroa
vuoden 2010 lopussa). Maaliskuussa 2011 jaettiin osinkoa 0,50 euroa osaketta
kohden. Kun osingonjako otetaan huomioon, yhtiön substanssiarvo laski
katsauskaudella 0,73 euroa osaketta kohden (+0,90), mikä vastaa 7,6 %:in
substanssilaskua vuoden alusta (+9,5 %). Viimeisen vuosineljänneksen aikana
substanssi per osake nousi 0,06 euroa (0,16).
Norvestian B-osakkeen osinko-oikaistu kurssi laski vuoden aikana 15,4 %.
B-osakkeen päätöskurssi 31.12.2011 oli 6,58 euroa per osake (8,37), mikä
vastasi 26,1 %:in substanssialennusta (17,4 %). Norvestian B-osakkeiden
pörssiarvo 31.12.2011 oli 94,9 milj. euroa (120,7).
KONSERNIN TULOS
Konsernin tulos vuonna 2011 oli -11,2 miljoonaa euroa (13,6/2010; 18,5/2009) ja
liiketoiminnan kulut olivat 1,9 miljoonaa euroa (2,0/2010; 1,9/2009). Kulut
olivat 1,4 % substanssiarvosta (1,3/2010; 1,3/2009). Viimeisen
vuosineljänneksen tulos oli 0,9 miljoonaa euroa (2,3/2010; 0,9/2009).
MAKSUVALMIUS JA VAKAVARAISUUS
Konsernin rahavarat olivat 25,9 miljoonaa euroa vuoden lopussa (35,7/2010;
51,9/2009). Omavaraisuusaste oli 95,8 % (94,4/2010; 95,5/2009). Konsernin oma
pääoma oli 136,3 miljoonaa euroa (155,2/2010; 149,1/2009).
HENKILÖSTÖ
Vuoden aikana Norvestia-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 6 henkeä
(6/2010; 6/2009). Henkilöstökulujen määrä oli 0,9 miljoonaa euroa (1,2/2010;
1,2/2009).
NORVESTIAN SIJOITUKSET
Norvestia-konsernin sijoitukset voidaan jakaa viiteen eri osaan: suorat
osakesijoitukset, osakerahasto-, hedgerahasto- ja korkosijoitukset sekä
teollisuussijoitukset.
Norvestian sijoitukset, lukuun ottamatta korkopapereita ja kassavaroja, olivat
vuoden lopussa 73 % (70 %) kokonaisvaroista. Sijoitukset jakaantuivat
markkina-arvon perusteella seuraavasti:
2011 2011 2010 2010
MEUR % MEUR %
Pörssinoteeratut yhtiöt 48,5 36,1 % 60,4 38,2 %
Noteeraamattomat yhtiöt 9,1 6,8 % 5,4 3,4 %
Hedgerahastot 24,6 18,3 % 27,7 17,5 %
Osakerahastot 6,2 4,6 % 7,8 5,0 %
Korkorahastot 10,1 7,5 % 11,5 7,3 %
Joukkovelkakirjalainat 9,9 7,4 % 9,5 6,0 %
Rahavarat 25,9 19,3 % 35,8 22,6 %
Yhteensä 134,3 100,0 % 158,1 100,0 %
Yhtiön substanssituotto vuoden aikana kulujen ja verojen jälkeen oli -7,6 %.
Tämä tuotto saavutettiin kuukausihavainnoista lasketulla 5,5 %:in
volatiliteetilla. Samanaikaisesti OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin tuotto oli
-24,9 % ja volatiliteetti 17,9 %.
Norvestian substanssituotto eri kuukausien välillä vaihteli selvästi yleistä
osakemarkkinakehitystä vähemmän. Yhtiö suojasi ajoittain sijoituksiaan
myyntioptioilla ja myydyillä indeksitermiineillä, sekä vaihteli lyhytaikaisten
korkosijoitustensa määrää markkinanäkemyksensä mukaisesti. Osakesijoitusten,
osakerahastojen ja hedgerahastojen tuotto ei ollut tyydyttävä vuonna 2011.
Korkosijoitusten tuotto oli varsin alhainen johtuen historiallisen matalasta
korkotasosta. Norvestian käteisvaluuttaposition määrä kasvoi vuoden aikana 10,9
miljoonalla eurolla.
Norvestian varoista 70 % oli euromääräisiä, 16 % Ruotsin kruunuissa, 8 %
Yhdysvaltain dollareissa ja 6 % muussa valuutassa.
TEOLLISUUSSIJOITTAMINEN
Sijoitukset listaamattomiin yrityksiin kuuluvat Norvestian
teollisuussijoitussalkkuun, jota hallinnoi Norvestian tytäryhtiö Norvestia
Industries Oy. Sijoitustoiminnan tavoitteena on löytää mielenkiintoisia, hyvän
kasvupotentiaalin yrityksiä, joiden pitkäjänteisellä ja aktiivisella
kehittämisellä voidaan saada aikaan merkittävää arvonnousua, ja siten tuottoa
Norvestian osakkeenomistajille. Sijoitusstrategian mukaan Norvestia pyrkii
löytämään kohteiksi yrityksiä, jotka toimivat riittävän suurilla markkinoilla,
ja joilla on mahdollisuus hyödyntää palvelu- tai ratkaisuinnovaatioitaan sekä
Suomessa että kansainvälisesti.
Norvestia sijoittaa vähemmistöosuuksiin, ja voi olla enemmistössä yhdessä
toisen sijoittajan kanssa. Vuoden 2011 lopussa teollisten sijoitusten salkku
koostui neljästä noteeraamattomasta yrityksestä, jotka ovat
terveydenhoitopalveluja tarjoava Coronaria Hoitoketju Oy, innovatiivisia
viestintäpalveluja tarjoava Miltton Oy, rakennuttamiskonsultointia tarjoava GSP
Group Oy sekä liiketoimintatiedon ohjelmistoratkaisuja kehittävä Polystar
Instruments AB. Näiden omistusten arvo oli yhteensä 6,7 miljoonaa euroa.
Lisäksi Norvestia omisti vuoden 2011 lopussa 8,9 % Honkarakenne Oyj:stä
vastaten 1,5 miljoonaa euroa.
Teollisuussijoitusten tuotto oli negatiivinen. Norvestian omistus GSP Group
Oy:ssä on alaskirjattu 0,4 miljoonalla eurolla.
Tämänhetkisen sijoitusstrategian mukaan teollisuussijoituksiin on käytettävissä
noin 20-30 % sijoitusvarallisuudesta. Sijoituksia toteutetaan ilman ennalta
määriteltyä aikarajaa sopivien tilaisuuksien tullen.
NORVESTIA-KONSERNI
Norvestia Oyj on Norvestia Industries Oy:n ja Norventures Oy:n emoyhtiö. Koko
konsernin emoyhtiö on Kaupthing hf., jonka kotipaikka on Reykjavik, Islanti.
Norvestia sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin,
hedgerahastoihin sekä rahamarkkinoille ja muihin arvopapereihin. Norvestia
Oyj:n B-osake on noteerattu Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä.
Tytäryhtiö Norvestia Industries Oy perustettiin syyskuussa 2007 toteuttamaan
konsernin teollisuussijoitusstrategiaa. Norvestian toisessa, kokonaan
omistamassa tytäryhtiössä Norventures Oy:ssä ei tapahtunut vuoden aikana
muutoksia. Norventures Oy:llä on yksi sijoitus ruotsalaisessa
noteeraamattomassa yhtiössä Polystar Instruments AB:ssa.
OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA
Norvestia Oyj:n osakepääoma jakautuu 900 000 A-osakkeeseen, joilla on 10 ääntä,
ja 14 416 560 B-osakkeeseen, joilla on yksi ääni. Osakepääoma koostuu yhteensä
15 316 560 osakkeesta ja kaikkien osakkeiden yhteinen äänimäärä on 23 416 560.
Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.
OSAKKEENOMISTAJAT
Norvestia Oyj:llä oli 5 960 osakkeenomistajaa joulukuun 2011 lopussa (5 959).
Osakkeista oli ulkomaisessa omistuksessa 33,1 % (33,2 %) ja 1,2 %
hallintarekisteröitynä (1,2 %).
Yhtiön suurin osakkeenomistaja on Kaupthing hf., joka omisti 32,7 % (32,7 %)
osakkeista vastaten 56,0 % (56,0 %) äänistä vuoden lopussa. Yhtiön toiseksi
suurin omistaja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö omisti vuoden lopussa 11,9 %
(11,9 %) osakkeista ja 7,8 % (7,8 %) äänistä. Kymmenellä suurimmalla
osakkeenomistajalla oli hallussaan yhteensä 54,5 % (54,5 %) osakkeista ja 70,3
% (70,2 %) osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 14.3.2011 päätettiin jakaa vuodelta 2010 osinkoa
0,50 euroa osaketta kohden. Osinko maksettiin 24.3.2011.
Hallitukseen valittiin uudelleen:
J.T. Bergqvist, puheenjohtaja
Hilmar Thór Kristinsson, varapuheenjohtaja
Georg Ehrnrooth, jäsen
Robin Lindahl, jäsen
Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin:
Freyr Thordarson, jäsen
Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT Rabbe Nevalainen ja
varatilintarkastajaksi Ernst & Young Oy.
Yhtiökokous päätti yksimielisesti myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja
toimitusjohtajalle vuodelta 2010. Lisäksi päätettiin muuttaa yhtiöjärjestystä
hallituksen ehdotuksen mukaisesti.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta
julkisessa kaupankäynnissä Helsingin pörssissä. Valtuutus oikeuttaa ostamaan
yhteensä 4 500 000 B-osaketta 31.5.2012 mennessä. Ostoja ei tehty vuonna 2011.
Hallitus valtuutettiin myös päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja
muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Maksimimäärä osakkeita, joita voidaan
laskea liikkeelle, on 4 500 000 osaketta. Valtuutus on voimassa 31.5.2012 asti.
SIJOITUSTOIMINNAN RISKIT
Yksi Norvestian sijoitustoiminnan periaatteista on hajauttaa sijoitukset ja
siten rajoittaa kokonaisriskitasoa, sekä samalla tavoitella tasaista omaisuuden
kasvua. Merkittävä osa sijoituksista voidaan ajoittain kuitenkin keskittää
tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden mahdollinen
epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi Norvestian tulosta. Norvestia
pyrkii ajoittain suojaamaan sijoituksiaan optioilla ja termiineillä. Saattaa
kuitenkin syntyä tilanteita, joissa suojaus ei ole tehokas.
Norvestian viisi suurinta sijoitusta 31.12.2011 olivat rahastot Futuris, Nektar
ja Zenit, Pohjolan joukkovelkakirjalaina sekä Nokian osake.
Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti- ja ulkomailla
vaikuttavat olennaisesti Norvestian tulokseen. Tämän lisäksi myös
valuuttakurssimuutokset vaikuttavat yhtiön tulokseen. Norvestia lisäsi vuoden
loppupuolella käteistalletusten määrää eri valuutoissa, minkä tarkoituksena oli
tasapainottaa ja hajauttaa yhtiön valuuttapositiota. Yleinen epävarmuus
pääomamarkkinoilla lisää Norvestian sijoitusten volatiliteettia ja kasvattaa
siten myös riskiä.
SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA
Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteista kerrotaan tarkemmin
vuosikertomuksessa ja erillisessä selvityksessä Norvestia-konsernin hallinto-
ja ohjausjärjestelmästä.
OSINGONJAKOPOLITIIKKA
Norvestia pyrkii luomaan mahdollisuuden sellaiseen vuosittaiseen osingonjakoon,
jonka taso on korkeampi kuin Suomen osakemarkkinoilla keskimäärin.
Tarkoituksena on pitkällä aikavälillä jakaa noin puolet konsernin verojen
jälkeisestä voitosta osinkoina.
EHDOTUS OSINGONJAOKSI
Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön jakokelpoisista varoista jaetaan
osakkeenomistajille osinkona 0,30 euroa (0,50) osakkeelta eli yhteensä 4,6
miljoonaa euroa (7,7).
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Talouden riskit ovat viimeisen vuoden aikana kasvaneet merkittävästi, kun
euroalueen velkakriisi on syventynyt ja epävarmuus velkaantuneiden maiden
kyvystä selviytyä veloistaan on lisääntynyt. Joissakin euroalueen maissa
julkisten talouksien alijäämiä on pystytty jonkin verran leikkaamaan, mutta
nämä toimet eivät ole vielä riittäviä ratkaisemaan käsillä olevaa ongelmaa.
Velkaantuneiden euromaiden uudelleenrahoituskierroksista on odotettavissa
vaikeita, koska yksityiset sijoittajat eivät enää juuri uskalla sijoittaa
näiden maiden velkapapereihin. Pelkästään Espanjalla ja Italialla erääntyy
vuonna 2012 runsaan 550 miljardin euron edestä valtion lainoja, joille tulisi
löytyä rahoitus pääomamarkkinoilta ja vieläpä sellaisella korkotasolla, joka ei
entisestään vaikeuttaisi niiden maksuvalmiutta.
Seuraava eurojärjestelmän koetinkivi on jo maaliskuun 20. päivänä, kun
Kreikalla erääntyy 15 miljardin euron velka. Siihen mennessä täytyy saada
selvyys siihen, millä järjestelyllä Kreikan lainat jatkossa hoidetaan.
Kreikalla ei ole nykynäkymien valossa varoja maksaa luottojaan takaisin. Jotta
markkinoiden luottamus valtioiden kykyyn hoitaa velkansa palautuisi, täytyisi
Euroopan talouden kääntyä taas selvään kasvuun. Ainakaan toistaiseksi tästä ei
ole näyttöä, vaan arvioiden mukaan Euroopan talouskasvu on tänä vuonna -0,3 %.
USA:n ja maailmantalouden kasvuennusteet ovat hieman parempia. USA:n odotetaan
kasvavan tänä vuonna 2,2 % ja maailmantalouden 2,3 %. Parhaassa tapauksessa
Euroopan ulkopuolinen talouskasvu auttaisi myös Euroopan takaisin kasvu-uralle.
Euroopan keskuspankki on keskeisessä asemassa eurojärjestelmän toimivuuden
varmistamisessa. EKP onkin jo tehnyt mittavia toimenpiteitä tukeakseen pankkien
luotonantoa ja likviditeettitilannetta, ja se on käytännössä antanut
eurooppalaisille pankeille rajattoman luottolimiitin. Eurooppalaiset pankit
nostivat ensimmäisellä EKP:n luottokierroksella joulukuussa 2011 kolmevuotisia
keskuspankkilainoja lähes 500 miljardilla eurolla. Näin ollen niin sanotun
luottolaman todennäköisyys Euroopassa on vähentynyt selvästi. Voidaan myös
ennakoida, että ainakin osa tästä rahasta ohjautuu eurooppalaisten maiden
valtionlainoihin tai osakemarkkinoille.
Sijoittajille vuodesta 2012 voidaan ennakoida hankalaa. Yllättävät käänteet ja
suuret hintavaihtelut markkinoilla ovat vuoden 2011 tapaan todennäköisiä, kun
euroalue suurella todennäköisyydellä ajautuu kriisistä toiseen. Lisähankaluutta
sijoittajille aiheuttaa riskittömien sijoitusvaihtoehtojen puuttuminen lähes
kokonaan sekä niiden olematon tai jopa negatiivinen tuotto-odotus. Aikaisemmin
suurten eurooppalaisten maiden, kuten Ranskan ja Italian, valtion
velkapapereita voitiin pitää riskittöminä. Enää näin ei voida kuitenkaan
ajatella. Jos koko eurojärjestelmä yleisten ennakko-odotusten vastaisesti
murtuisi paineen alla, ei edes lyhytaikaisia eurotalletuksia voisi pitää täysin
riskittöminä. Eurojärjestelmän hajoaminen aiheuttaisi todennäköisesti ainakin
hetkellisesti lähes täydellisen kaaoksen pääomamarkkinoilla, mihin olisi hyvin
vaikea ennakolta varautua.
Tässä haastavassa sijoitusympäristössä Norvestia pyrkii parhaansa mukaan
ottamaan toiminnassaan huomioon erilaiset talouden ja osakemarkkinoiden
kehitysvaihtoehdot viimeisimpään saatavilla olevaan taloudelliseen
informaatioon perustuen. Sijoitusaste osakkeiden, rahastojen ja korkoa
tuottavien sijoitusten välillä arvioidaan kulloisenkin tilanteen mukaan.
NORVESTIAN SIJOITUSSTRATEGIA 2012
Norvestian sijoitusstrategia on kaksiosainen: lyhytkiertoinen salkku ja
teollisuussijoitukset. Sijoitusten painotus eri sijoitusstrategioiden välillä
arvioidaan tilannekohtaisesti.
Lyhytkiertoisen salkun sijoituksia tehdään vallitsevien markkinaolosuhteiden
mukaisesti. Päämääränä on mahdollisimman hyvän riskikorjatun tuoton
saavuttaminen. Vuodenvaihteessa suuri osa Norvestian varallisuudesta oli
sijoitettu suoraan osakkeisiin Helsingin pörssissä. Riskin hajauttamismielessä
ja tuotto-odotusten perusteella sijoituksia voidaan tehdä muissakin pörsseissä,
lähinnä euroaluetta painottaen.
Norvestia tekee lyhytkiertoisen salkun sijoituksia pääosin niin sanottuihin
arvo-osakkeisiin. Arvo-osake on osake, jonka kurssi on historiallisesti
alhaisella tasolla ja jonka hinta suhteessa yhtiön substanssiin sekä odotettuun
tulokseen on alhainen. Sijoitusaste osakkeiden, rahastojen ja korkoa tuottavien
sijoitusten välillä arvioidaan kulloisenkin tilanteen mukaan.
Kevään 2011 yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita
sekä päättämään mahdollisesta osakeannista. Molemmat valtuudet on tarkoitettu
käytettäviksi teollisuussijoituksiin. Myös vieraan pääoman käyttöä
teollisuussijoitusten rahoittamisessa voidaan harkita.
TUNNUSLUVUT
1.1.-31.12. 1.1.-31.12.
2011 2010
Tulos per osake, euroa -0,73 0,89
31.12.2011 31.12.2010
Omavaraisuusaste 95,8 % 94,4 %
Oma pääoma per osake, euroa 8,90 10,13
Substanssi per osake, euroa 8,90 10,13
Substanssi, milj. euroa 136,3 155,2
B-osakkeen pörssikurssi, euroa 6,58 8,37
Osakkeiden lukumäärä 15 316 560 15 316 560
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
1 000 euroa 1.10.-31.12. 1.10.-31.12. 1.1.-31.12. 1.1.-31.12.
2011 2010 2011 2010
Arvopaperitoiminnan voitot 1 798 3 868 -14 856 18 964
ja tappiot
Henkilöstökulut -258 -331 -939 -1 206
Poistot ja -6 -17 -20 -20
arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut -306 -220 -909 -746
LIIKEVOITTO/-TAPPIO 1 228 3 300 -16 724 16 992
Osuus osakkuusyritysten -135 -196 -154 -343
tuloksista
Rahoitustuotot ja -kulut 406 106 466 -52
TULOS ENNEN VEROJA 1 499 3 210 -16 412 16 597
Tuloverot* -618 -873 5 170 -3 035
TILIKAUDEN TULOS 881 2 337 -11 242 13 562
Muut laajan tuloksen erät verojen
jälkeen:
Myytävissä olevien -14 164 -14 164
rahoitusvarojen
arvonmuutos
TILIKAUDEN LAAJA TULOS 867 2 501 -11 256 13 726
* Perustuu katsauskauden
tulokseen
Tulos/osake, euro 0,06 0,16 -0,73 0,89
Osakkeiden lukumäärä 15
316 560
KONSERNIN TASE
1 000 euroa 31.12.2011 31.12.2010
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet 53 64
Aineelliset hyödykkeet 11 7
Laskennalliset verosaamiset 7 404 5 833
Osuudet osakkuusyrityksissä 4 702 3 377
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä 2 421 -
Myytävissä olevat rahoitusvarat 1 989 2 007
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 16 580 11 288
LYHYTAIKAISET VARAT
Kaupankäyntisalkku 48 452 60 477
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat 50 783 56 583
Saamiset 567 320
Rahavarat 25 920 35 721
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 125 722 153 101
VARAT YHTEENSÄ 142 302 164 389
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 53 608 53 608
Ylikurssirahasto 6 896 6 896
Käyvän arvon rahasto 258 272
Kertyneet voittovarat 86 753 80 850
Tilikauden tulos -11 242 13 562
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 136 273 155 188
Laskennalliset verovelat 4 603 8 230
Lyhytaikaiset velat 1 426 971
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 142 302 164 389
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
1 000 euroa 1.1.-31.12. 1.1.-31.12.
2011 2010
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tulos ennen veroja -16 412 16 597
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 13 022 -7 625
Korkotuotot -741 -408
Osinkotuotot -5 216 -6 220
-9 347 2 344
Käyttöpääoman muutokset
Kaupankäyntisalkun ja muiden sijoitusten muutos 4 977 -17 308
Saamisten muutos -122 -73
Lyhytaikaisten velkojen muutos 455 65
5 310 -17 316
Saadut osingot 5 216 6 220
Saadut korot 741 408
Saadut ja maksetut verot -150 -85
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 1 770 -8 429
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Osakkuusyritysten hankinta -1 479 -
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä -2 421 -
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin -13 -80
hyödykkeisiin
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -3 913 -80
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksetut osingot -7 658 -7 658
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -7 658 -7 658
RAHAVAROJEN MUUTOS -9 801 -16 167
Rahavarat kauden alussa 35 721 51 888
Rahavarat kauden lopussa 25 920 35 721
KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET
Osake- Yli- Käyvän Kertyneet Tili- Yhteensä
pääoma kurssi- arvon voitto- kauden
1 000 euroa rahasto rahasto varat tulos
Oma pääoma 1.1.2010 53 608 6 896 108 69 996 18 512 149 120
Siirrot 18 512 -18 512 0
Muut laajan tuloksen erät 164 164
Osingonjako -7 658 -7 658
Tilikauden tulos 13 562 13 562
Oma pääoma 31.12.2010 53 608 6 896 272 80 850 13 562 155 188
Oma pääoma 1.1.2011 53 608 6 896 272 80 850 13 562 155 188
Siirrot 13 562 -13 562 0
Muut laajan tuloksen erät -14 -14
Osingonjako -7 659 -7 659
Tilikauden tulos -11 242 -11 242
Oma pääoma 31.12.2011 53 608 6 896 258 86 753 -11 242 136 273
TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEEN LIITETIEDOT
LAADINTAPERIAATTEET
Konsernin tilinpäätöstiedote on laadittu EU:ssa käyttöönotettua IAS 34
Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Noudatetut laadintaperiaatteet ovat
yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2010 noudattamien periaatteiden kanssa.
Tunnuslukujen laskennassa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin
tilinpäätöksessä ja vuosikertomuksessa 2010. Laimennettua tulosta per osake ei
ole esitetty erikseen, koska yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen instrumentteja,
joilla olisi laimentava vaikutus.
Vuoden 2011 alussa voimaan tulleet uudet IFRS-standardit ja -tulkinnat eivät
ole olennaisesti vaikuttaneet Norvestian tilinpäätöstiedotteeseen 2011.
MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT 31.12.2011 31.12.2010
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos
Summa ennen veroja -18 222
Verokulu/-hyöty 4 -58
Summa verojen jälkeen -14 164
VASTUUSITOUMUKSET
Johdannaiskaupan vakuudeksi annetut arvopaperit
31.12.2011 31.12.2010
Pantattujen arvopapereiden kirjanpitoarvo 9 232 12 731
JOHDANNAISSOPIMUKSET
Norvestia on käyttänyt standardoituja johdannaissopimuksia tehostaakseen
arvopaperisalkun hallintaa. Alla olevassa taulukossa on esitetty
johdannaissopimusten hankinta-arvot, käyvät arvot sekä kohde-etuuksien arvot.
Käypiä arvoja on oikaistu osakkeiden vastaavilla osinkotuotoilla.
Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja arvostetaan
myöhemmin edelleen käypään arvoon. Futuurien käyvät arvot vastaavat futuurin
voittoa tai tappiota. Suojauslaskentaa ei ole sovellettu.
31.12.2011 31.12.2010
Osakejohdannaiset, 1 000 euroa
Myydyt myynti-optiot, avoimet positiot
Kohde-etuuden arvo 402 1 302
Hankinta-arvo -86 -27
Käypä arvo -41 -3
Indeksijohdannaiset, 1 000 euroa
Ostetut osto-optiot, avoimet positiot
Kohde-etuuden arvo - 2 657
Hankinta-arvo - 146
Käypä arvo - 70
Ostetut myyntioptiot, avoimet positiot
Kohde-etuuden arvo - -8 714
Hankinta-arvo - 137
Käypä arvo - 209
Myydyt futuurit, avoimet positiot
Kohde-etuuden arvo -3 462 -18 161
Käypä arvo -186 234
SIJOITUKSET 31. JOULUKUUTA 2011
Lukumäärä Hankinta- Käypä Osuus
osakkeita/ arvo arvo sijoitu
-
osuuksia 1 000 1 000 ksista
euroa euroa
NORVESTIA OYJ
PÖRSSINOTEERATUT YHTIÖT
Ahlstrom Oyj 53 455 706 668 0,6 %
Amer Sports Corporation 62 770 425 565 0,5 %
Atria Yhtymä Oyj 130 734 1 733 778 0,7 %
Cargotec Oyj 14 500 289 333 0,3 %
Elisa Oyj 19 894 334 321 0,3 %
Finnair Oyj 349 751 1 962 804 0,8 %
Fortum Oyj 113 769 2 355 1 876 1,8 %
HKScan Oyj sarja A 83 875 541 473 0,4 %
Honkarakenne Oyj 461 889 1 777 1 460 1,4 %
Huhtamäki Oyj 106 647 719 977 0,9 %
Kemira Oyj 116 349 1 213 1 068 1,0 %
Kesko Oyj sarja B 34 946 1 022 907 0,9 %
Konecranes Oyj 60 531 945 880 0,8 %
Lännen Tehtaat Oyj 74 294 914 1 092 1,1 %
Metso Oyj 63 753 1 676 1 827 1,8 %
M-Real Oyj sarja B 260 000 294 346 0,3 %
Neste Oil Oyj 109 160 1 185 852 0,8 %
Nokia Oyj 1 287 527 6 728 4 856 4,6 %
Nokian Renkaat Oyj 21 254 205 529 0,5 %
Oriola-KD Oyj sarja A 11 807 13 22 0,0 %
Oriola-KD Oyj sarja B 91 100 145 157 0,1 %
Orion Oyj sarja A 18 600 150 282 0,3 %
Orion Oyj sarja B 31 445 459 473 0,4 %
Outokumpu Oyj 454 518 4 702 2 309 2,2 %
Pohjola Pankki Oyj sarja A 147 717 1 001 1 109 1,0 %
Raisio Oyj sarja V 273 400 493 653 0,6 %
Ramirent Oyj 80 897 297 445 0,4 %
Rapala VMC Oyj 95 700 617 541 0,5 %
Rautaruukki Oyj sarja K 126 318 1 534 899 0,8 %
Sampo Oyj sarja A 32 158 725 616 0,6 %
Sanoma Oyj 107 070 1 185 949 0,9 %
Sponda Oyj 393 945 1 309 1 229 1,2 %
Stockmann Oyj sarja B 122 009 2 439 1 462 1,4 %
Stora Enso Oyj sarja R 325 533 1 744 1 507 1,4 %
Tikkurila Oyj 81 311 1 284 1 048 1,0 %
UPM-Kymmene Oyj 371 752 3 905 3 164 3,0 %
Uponor Oyj 50 826 686 349 0,3 %
YIT Oyj 117 585 1 250 1 456 1,4 %
AstraZeneca plc 6 600 254 235 0,2 %
BP plc 28 100 234 155 0,1 %
Deutsche Telekom AG 19 750 227 175 0,2 %
ETFS Crude Oil 66 000 1 264 1 362 1,3 %
ETFS Natural Gas 1 650 000 619 217 0,2 %
France Telekom S.A. 12 500 206 152 0,1 %
Nordea Bank AB FDR 617 852 3 758 3 692 3,5 %
Powershares QQQ 29 100 1 123 1 256 1,2 %
SPDR S&P 500 ETF Trust 4 000 366 388 0,4 %
StatoilHydro ASA 8 000 200 158 0,1 %
TeliaSonera AB 200 000 721 1 047 1,0 %
Valeo S.A. 9 420 260 289 0,3 %
58 193 48 408 45,6 %
JOHDANNAISSOPIMUKSET
Outokumpu myyntioptioita -1 000 0 17 0,0 %
(asetettu)
UPM-Kymmene myyntioptioita -1 000 0 28 0,0 %
(asetettu)
0 45 0,0 %
RAHASTOT
Brummer & Partners Nektar 29 674 5 495 7 412 7,0 %
Brummer & Partners Zenit 1 005 360 5 688 5,4 %
Didner & Gerge Aktiefond 26 269 1 840 3 192 3,0 %
eQ Active Hedge 2 K 84 700 1 000 971 0,9 %
eQ Eurobond 2 K 21 991 3 024 3 555 3,4 %
eQ High Yield Bond 2 K 14 308 2 130 2 510 2,4 %
Fourton Hannibal A 14 482 1 000 938 0,9 %
Futuris 17 813 2 589 7 327 6,9 %
OP-Suomi Arvo A 10 245 704 1 313 1,2 %
RAM One 25 372 2 104 3 160 3,0 %
Seligson & Co. 1 623 179 4 000 4 003 3,8 %
Rahamarkkinarahasto AAA
Taaleritehdas Arvo Markka 8 930 1 004 768 0,7 %
25 250 40 837 38,6 %
JOUKKOVELKAKIRJALAINAT nimellis-arv
o
Hellenic Republic, erääntyy 1 000 952 328 0,3 %
20.8.2012
Nordea Bank AB, erääntyy 2 000 1 997 2 000 1,9 %
17.6.2013
Pohjola, erääntyy 25.2.2013 5 000 4 996 5 006 4,7 %
Sponda, erääntyy 27.6.2013 2 500 2 660 2 612 2,5 %
10 605 9 946 9,4 %
NORVESTIA OYJ YHTEENSÄ 94 048 99 236 93,6 %
NORVESTIA INDUSTRIES OY
NOTEERAAMATTOMAT OSAKKUUSYHTIÖT*
Coronaria Hoitoketju Oy 31 011 2 533 2 683 2,5 %
GSP Group Oy 5 039 1 296 471 0,5 %
Miltton Oy 5 000 1 500 1 548 1,5 %
5 329 4 702 4,5 %
NORVESTIA INDUSTRIES OY YHTEENSÄ 5 329 4 702 4,5 %
NORVENTURES OY
NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT
Polystar Instruments AB 266 000 1 717 1 989 1,9 %
NORVENTURES OY YHTEENSÄ 1 717 1 989 1,9 %
NORVESTIA-KONSERNI YHTEENSÄ 101 094 105 927 100,0 %
Taulukossa ei ole mukana konsernin rahavaroja.
* Osakkuusyhtiöiden käypänä arvona esitetään konsernin tasearvo.
Tilinpäätöstiedote perustuu tilintarkastettuun tilinpäätökseen vuodelta 2011.
Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34
Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti.
Vuosikertomus tilikaudelta 2011 julkaistaan viikolla 8.
Voitonjakokelpoiset varat emoyhtiön tilinpäätöksessä ovat 54 745 718 euroa,
josta tilikauden tappio on 3 240 246 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa
ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä
ehdotetun osingonjaon voida katsoa vaikuttavan yhtiön maksukykyyn.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan
osakkeenomistajille osinkona 0,30 euroa osakkeelta eli yhteensä 4,6 miljoonaa
euroa.
Varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina maaliskuun 16. päivänä 2012 klo.
13.
Helsinki 8.2.2012
NORVESTIA OYJ
Hallitus
psta Juha Kasanen
toimitusjohtaja
JAKELU
Nasdaq OMX Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.norvestia.fi
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |