2017-01-25 14:00:01 CET
2017-01-25 14:00:01 CET
REGLAMENTUOJAMA INFORMACIJA
Saga Furs Oyj - Tilinpäätöstiedote
Tilinpäätöstiedote tilikaudelta 1.11.2015-31.10.2016
Saga Furs Oyj Tilinpäätöstiedote 25.1.2017 klo 15.00
Saga Furs Oyj:n tappio aiemmin arvioitua pienempi
-- Hintatason laskun ja välitetyn nahkamäärän pienenemisen johdosta Saga Furs
Oyj:n välitysmyynnin arvo laski tilikaudella 1.11.2015-31.10.2016 47
prosenttia 335 miljoonaan euroon (637 MEUR edellisellä tilikaudella).
-- Minkinnahkojen hintataso laski yli 40 prosenttia ja ketunnahkojen yli 50
prosenttia edellisestä tilikaudesta.
-- Yhtiö välitti tilikauden aikana 10,5 miljoonaa nahkaa (11,1 miljoonaa
edellisellä tilikaudella).
-- Konsernin liikevaihto laski edellisestä tilikaudesta 26 prosenttia ja oli
43,0 miljoonaa euroa (58,5 MEUR).
-- Konsernin liiketulos painui hintatason voimakkaan laskun ja välitetyn
nahkamäärän pienenemisen johdosta selvästi tappiolliseksi ja oli -5,9
miljoonaa euroa (4,4 MEUR voitollinen) liiketoiminnan kulujen selvästä
laskusta huolimatta.
-- Konsernin nettorahoitustuotot laskivat 41 prosenttia edellisestä
tilikaudesta ja olivat 2,9 miljoonaa euroa (5,0 MEUR).
Nettorahoitustuottoja pienensivät nettokorkotuottojen lasku sekä
nettotarhaajaluottotappioiden kasvu.
-- Konsernin tulos ennen veroja oli 3,0 miljoonaa euroa tappiollinen (9,4 MEUR
voitollinen).
-- Konsernin osakekohtainen tulos oli -0,68 euroa (2,06 euroa edellisellä
tilikaudella).
-- Hallitus ehdottaa 27.4.2017 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikauden
1.11.2015-31.10.2016 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona
osakkeenomistajille 0,20 euroa osaketta kohti, yhteensä 720.000 euroa.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että hallitus valtuutettaisiin osakeyhtiölain 13
luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään enintään 0,30 euron
lisäosingosta osaketta kohti, yhteensä 1.080.000 euroa. Valtuutus olisi
voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun.
Konsernin avainlukuja 5/16-10/16 11/15-10/16 5/15-10/15 11/14-10/1
5
6 kk 12 kk 6 kk 12 kk
--------------------------------------------------------------------------------
Välitysmyynnin arvo, MEUR 197,4 334,7 277,0 637,3
Välitetty nahkamäärä, 1.000 kpl 5 951 10 471 5 779 11 138
Liikevaihto, MEUR 24,7 43,0 25,6 58,5
Liiketulos, MEUR 5,1 -5,9 1,1 4,4
Tulos ennen veroja, MEUR 6,4 -3,0 2,8 9,4
Osakekohtainen tulos, EUR 1,95 -0,68 0,65 2,06
Oman pääoman tuotto, (ROE) % 8,3 % -2,7 % 2,5 % 8,0 %
Sijoitetun pääoman tuotto, 3,9 % -0,8 % 1,7 % 5,4 %
(ROI) %
================================================================================
Laskentaperiaatteet
Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 27.1.2017 klo 16.00 mennessä
yhtiön verkkosivuilla www.sagafurs.com julkaistavaan tilintarkastettuun
tilinpäätökseen ja hallituksen toimintakertomukseen. Tilinpäätöstiedote on
laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.
Liiketoimintakatsaus
Syyskuussa 2015 minkinnahkojen kansainvälinen hintataso romahti Kiinan
talouskasvun hidastumisen ja pörssikurssien laskun sekä nahkojen ylitarjonnan
seurauksena. Samat tekijät näkyivät myös sinikettujen myynnissä, ja tarjotut
nahat myytiin yhtiön järjestämässä huutokaupassa vain 80-prosenttisesti.
Hintatason laskettua alle tuotantokustannusten tuottajat ympäri maailman
päättivät pienentää tuotantoaan ja varsinkin Kiinassa nahkottiin syksyn 2015
aikana huomattavia määriä siitoseläimiä. Tuotannon pienentäminen ei kuitenkaan
kasvattanut tarjontamääriä myyntikaudella 2015/16 tilikauden alussa arvioidulla
tavalla, koska tuottajat myös varastoivat nahkoja myydäkseen ne hintatason
korjauduttua. Minkinnahkojen maailmantuotanto on laskenut ketunnahkojen
tuotantoa selvästi voimakkaammin, minkä seurauksena minkinnahkojen kysynnän ja
tarjonnan arvioitiin tasapainottuvan ketunnahkoja nopeammin.
Syyskuun 2015 voimakas hinnanlasku ja siitä turkiskaupalle koituneet suuret
tappiot synnyttivät markkinoille epävarmuuden, joka jatkui alkuvuoteen 2016.
Saga Furs Oyj:n joulukuussa 2015 järjestämässä myyntikauden 2015/16
ensimmäisessä huutokaupassa tarjotuista ketunnahoista myytiin vain kolmannes.
Kauden ensimmäisissä kansainvälisissä minkkihuutokaupoissa tammi-helmikuussa
2016 huomattava osa nahoista jäi myymättä hintatason laskiessa alhaisimmalle
tasolleen sitten vuoden 2009. Minkinnahkojen kansainvälinen hintataso
vakiintui vasta helmikuun lopussa järjestetyssä kansainvälisessä huutokaupassa,
jossa onnistuttiin ensimmäistä kertaa myymään kaikki tarjotut minkinnahat.
Nahkojen hintataso oli kuitenkin puolittunut edellisestä myyntikaudesta.
Saga Furs Oyj:n ensimmäisessä minkkihuutokaupassa maaliskuussa 2016 tarjotut
nahat myytiin sataprosenttisesti ja hintataso kääntyi jo lievään nousuun.
Ketunnahkojen markkinatilanteessa epävarmuus sen sijaan jatkui, ja vain reilu
puolet tarjotuista nahoista myytiin hintatason painuessa selvästi
tuotantokustannusten alapuolelle. Ketunnahkojen kansainvälinen hintataso
muodostui vasta Saga Furs Oyj:n kesäkuussa järjestämässä huutokaupassa, jossa
yhtiö sai ensimmäistä kertaa myytyä lähes kaikki tarjoamansa ketunnahat.
Ketunnahkojen hintataso oli kuitenkin puolittunut minkinnahkojen tapaan
edellisestä myyntikaudesta. Positiivista oli kuitenkin hinnanlaskun myötä
sinikettuun herännyt kiinnostus muilla markkinoilla: Eurooppa,
Pohjois-Amerikka, Korea ja Japani ostivat selvästi aikaisempaa enemmän
siniketunnahkoja.
Tilikauden 2015/16 sinikettutarjonta osoittautui kuitenkin selvästi kysyntää
suuremmaksi, eikä markkinatilanne mahdollistanut kaikkien kesäkuun huutokaupan
jälkeen myymättä olevien siniketunnahkojen tarjoamista syyskuussa järjestetyssä
tilikauden viimeisessä huutokaupassa, vaan osa nahoista siirtyi tilikaudelle
2016/17. Kesäkuun huutokaupan alhaisen hintatason myötä laajentunut kiinnostus
johti siniketunnahkojen hinnan lievään vahvistumiseen syyskuun huutokaupassa.
Kaudella 2015/16 käynnistettiin strateginen kettuprojekti, jonka tavoitteena on
ketunnahkojen kysynnän turvaaminen. Kyseessä on ensivaiheessa kaksi- tai
kolmevuotinen hanke, joka rahoitetaan kettu- ja supituottajilta perittävällä
erillisellä markkinointimaksulla. Saga Furs vastaa tämän projektin
suunnittelusta sekä toteutuksesta ja tarkoituksena on hyödyntää yhtiön eri
yksiköiden osaamista ja verkostoja. Projektilla pyritään kasvattamaan ketun
kysyntää ja myyntimääriä tukemalla nykyisten asiakkaiden kettuliiketoimintaa
sekä lisäämällä ketun käyttöä tekstiiliteollisuuden mallistoissa. Samalla hanke
pyrkii kumppaniverkoston laajentamiseen, sekä Aasian/Kiinan että
länsimarkkinoilla.
Saga Furs Oyj käynnisti huhtikuun lopulla koko konsernin henkilökuntaa
koskeneet yhteistoimintaneuvottelut, koska maaliskuun huutokaupan
välitysmyynnin arvo oli pudonnut alle puoleen edellisen myyntikauden
vastaavasta huutokaupasta ja yhtiö arvioi markkinatilanteen jatkuvan
haasteellisena kunnes kansainvälinen ylituotantotilanne on purkautunut niin
minkin- kuin ketunnahkojen osalta. Tavoitteena oli uudistaa
organisaatiorakennetta, tehostaa toimintaa ja säästää henkilöstökustannuksissa
koko konsernissa, kansainvälinen organisaatio mukaan lukien, vuositasolla noin
miljoona euroa. Neuvottelujen perusteella säästötavoite saavutettiin ja
päätökset vaikuttivat 17 henkilön työ- tai sopimussuhteeseen koko konsernissa.
Toimenpiteiden säästövaikutus toteutuu täysimääräisenä 1.11.2016 alkavalla
tilikaudella. Päättyneellä tilikaudella säästöä syntyi valtaosan kotimaisesta
henkilöstöstä vaihdettua lomarahansa vapaaksi ja ulkomaisen henkilöstön
ottaessa palkatonta vapaata. Päättynyt tilikausi oli myös ensimmäinen, jolloin
pitkään yhtiön palveluksessa olleita jäi suuremmassa määrin eläkkeelle.
Konserni luopui tilikauden aikana sellaisesta tappiollisesta
liiketoiminnastaan, jonka ei katsottu olevan välttämätöntä konsernin
pääliiketoiminnan kannalta. Tilikauden aikana ei enää myyty
kettunahkontapalveluja. Siitoseläinvälitystä harjoittava Lumi Mink Oy
keskeytti oman siitoseläinten kasvatuksensa ja päätti muuttaa tarhansa
toistaiseksi puhtaaksi karanteenitarhaksi. Siitoseläinten välitystä
suomalaisen minkkituotannon laadun parantamiseksi jatketaan tältä pohjalta.
Nahkojen hintatason romahtaminen syyskuussa 2015 hidasti voimakkaasti
myyntikaudella 2014/15 myytyjen mutta vielä maksamatta olevien nahkojen
lunastuksia ja laivauksia. Tämän seurauksena yhtiön varastoissa oli tilikauden
2015/16 alussa ennätysmäärä nahkoja jo ennen uuden nahkatuotannon keräilyn
aloittamista. Joulu- ja maaliskuun huutokauppojen myyntitulokset johtivat
entistä suurempaan varastotilojen tarpeeseen. Päättyneen tilikauden aikana
yhtiö joutui vuokraamaan lisää varastotiloja, mikä lisäsi oleellisesti yhtiön
tilakustannuksia.
Nahkojen hintatason puolittumisen aiheuttamat suuret tappiot nahkoja yhtiöltä
ostaneille asiakkaille vaikeuttivat huomattavasti maksun saantia myyntikaudella
2014/15 myydyille nahoille. Myyntisaamiset aiemmilta tilikausilta olivat koko
tilikauden ajan selvästi edellistilikautta korkeammat. Hinnan laskun
seurauksena yhtiön merkittävä ja pitkäaikainen ostaja-asiakas ajautui
maksukyvyttömyyteen. Tämän johdosta yhtiö kirjasi huomattavan luottotappion,
sillä nahkojen arvonalentuminen ylitti asiakkaalta saatujen vakuuksien arvon.
Vakuutena olevat nahat on arvostettu markkinahintaan, mutta niitä ei ole vielä
realisoitu.
Myyntiyhteistyö pohjoisamerikkalaisen American Legend -huutokauppayhtiön kanssa
päättyy myyntikauden 2016/17 jälkeen. Hyödyntääkseen yhtiön myyntiyhteistyön
myötä parantunutta tunnettuutta Pohjois-Amerikan markkinoilla yhtiö päätti
aloittaa tilikaudella 2016/2017 minkkikeräilyn Pohjois-Amerikassa, jossa
tuotanto on erittäin korkealaatuista. Tämän arvioidaan lisäävän yhtiön
valikoimien monipuolisuutta ja parantavan yhtiön kilpailukykyä muihin
huutokauppayhtiöihin nähden.
Tilikauden aikana päivitettiin konsernin viestintä- ja
tuottajapalvelustrategiat. Yhtiön tavoitteena on vahvistaa yhtiön johtavaa
asemaa vastuullisena toimijana muun muassa tilasertifiointiin ja nahkojen
jäljitettävyyteen perustuen. Päättyneen tilikauden aikana neuvoteltiin
eläinten hyvinvointia mittaavan WelFur-järjestelmän käyttöönottamisesta
kaikissa Euroopan tärkeimmissä turkistuotantomaissa. WelFur-järjestelmää on
kehitetty seitsemässä eurooppalaisessa yliopistossa tieteelliseksi
mittaristoksi turkiseläinten hyvinvoinnille. WelFur-järjestelmä tulee osaksi
Sagan markkinoimaa suomalaisiin standardeihin perustuvaa tilasertifiointia.
Pyrkimyksenä on, että siirtymäajan jälkeen tilikaudella 2019/20 yhtiö
yhteislajittelee vain sertifioiduilta turkistiloilta peräisin olevia nahkoja.
Yhtiö solmi marraskuussa strategisen yhteistyösopimuksen DHL Global
Forwarding:in kanssa pyrkimyksenä kehittää ja parantaa erityisesti
kiinalaisille asiakkaille tarjottavia logistisia palveluja. Yhteistyö tarjoaa
myös mahdollisuuden nahkojen lyhytaikaiseen varastointiin niiden kannalta
optimaalisissa olosuhteissa Kiinassa. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja
saanut positiivista palautetta asiakaskunnan keskuudessa.
Välitysmyynti tilikaudella 1.11.2015 – 31.10.2016
Puolivuosikaudella 1.5.-31.10.2016
Saga Furs Oyj järjesti tilikauden kolmannen huutokaupan 8.-17. kesäkuuta 2016
yhdessä pohjoisamerikkalaisen American Legend -huutokauppaliikkeen kanssa.
Huutokauppaa käytiin pitkälti Kiinan vedossa, ja välitysmyynnin arvoksi
muodostui lähes 126 miljoonaa euroa (220 MEUR edellisvuoden vastaavassa
huutokaupassa). Huutokauppaan osallistui yli 600 ostajaa, ja siinä välitettiin
2,9 miljoonaa minkinnahkaa (3,3 miljoonaa), 830.000 ketunnahkaa (650.000),
29.000 suomensupinnahkaa (31.000) ja 24.000 karakul-lampaannahkaa (34.000).
Tilikauden viimeinen huutokauppa alkoi 18. syyskuuta ja päättyi 23. syyskuuta.
Huutokaupassa välitettiin yhteensä 1,3 miljoonaa minkinnahkaa (1,1 miljoonaa),
730.000 ketunnahkaa (460.000), 100.000 karakul-lampaannahkaa (51.000) ja 32.000
suomensupinnahkaa (35.000). Huutokaupan tarjonta poikkesi kauden muista
huutokaupoista siten, että huomattava osa valikoimista koostui
heikompilaatuisista nahoista. Huutokauppaan osallistui lähes 500 ostajaa
kaikilta markkina-alueilta. Ketunnahkojen hintataso kääntyi huutokaupassa
lievään nousuun, ja välitysmyynnin arvoksi muodostui 69 miljoonaa euroa (56
MEUR syyskuussa 2015).
Tilikaudella 1.11.2015-31.10.2016
Saga Furs Oyj järjesti tilikauden aikana neljä huutokauppaa ja välitti 7,9
miljoonaa minkinnahkaa (8,6 miljoonaa edellisellä tilikaudella). Näistä 96
prosenttia kuului Saga-valikoimiin. Yhtiö myi omina lajitelminaan 340.000
itäeurooppalaista minkinnahkaa (420.000). Ketunnahkoja välitettiin 2,2
miljoonaa (2,1 milj.), afganistanilaisia karakul-lampaannahkoja 280.000
(280.000) ja suomensupinnahkoja 150.000 (130.000).
Koko tilikauden aikana välitetty nahkamäärä laski 6 prosenttia edellisestä
tilikaudesta ja oli 10,5 miljoonaa nahkaa (11,1 milj.). Hintatason laskun ja
välitetyn nahkamäärän pienemisen johdosta välitysmyynnin arvo laski 47
prosenttia edellisestä tilikaudesta 335 miljoonaan euroon (637 MEUR).
Myynnin arvo jakautui huutokaupoittain seuraavasti:
Huutokauppa Välitys-my Arvo Välitys-my Arvo Välitys-my Arvo
ynti ynti ynti
1.000 kpl EUR 1.000 kpl EUR 1.000 kpl EUR
1.000 1.000 1.000
2015/2016 2015/20 2014/2015 2014/20 2013/2014 2013/20
16 15 14
--------------------------------------------------------------------------------
Joulukuu 229 12 433 795 49 480 494 33 779
Maaliskuu 4 273 123 971 4 540 307 985 3 959 238 071
Kesäkuu 3 796 125 819 4 058 219 642 4 109 156 676
Syyskuu 2 122 69 104 1 688 55 581 1 224 75 874
Varastomyynti 50 3 413 57 4 662 12 1 017
tilikaudella
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 10 471 334 740 11 138 637 349 9 797 505 418
================================================================================
Liikevaihto
Puolivuosikaudella 1.5.-31.10.2016
Konsernin välitysmyynnin arvo laski tilikauden jälkimmäisellä
puolivuosikaudella 29 prosenttia edellisestä vastaavasta puolivuosikaudesta
197,4 miljoonaan euroon nahkojen hintatason laskun johdosta. Konsernin
liikevaihto laski 4 prosenttia ja oli 24,7 miljoonaa euroa (25,6 MEUR).
Tilikaudella 1.11.2015-31.10.2016
Konsernin liikevaihto laski edellisestä tilikaudesta 26 prosenttia ja oli 43,0
miljoonaa euroa (58,5 MEUR). Valtaosa liikevaihdosta, 88 prosenttia (89 %) oli
nahkojen välityksestä perittyjä välityspalkkioita. Tuottajilta perittyjen
välityspalkkioiden osuus oli 32 prosenttia (23 %) ja ostajilta perittyjen osuus
53 prosenttia (65 %) konsernin liikevaihdosta. Loppu koostui muun muassa
nahkontapalvelujen ja siitoseläinten myynnistä tuottajille sekä ravintola- ja
kongressipalvelujen myynnistä. Kotimaisilta asiakkailta, sekä tuottajilta että
ostajilta, perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 21 prosenttia (12 %) ja
ulkomaisilta asiakkailta perittyjen välityspalkkioiden osuus 64 prosenttia (76
%). Liikevaihdosta 9 prosenttia kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin
aikana, 33 prosenttia toisen kvartaalin aikana, 34 prosenttia kolmannen
kvartaalin aikana ja 23 prosenttia tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.
Taloudellinen asema ja tulos
Puolivuosikaudella 1.5.-31.10.2016
Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikauden jälkimmäisellä puolivuosikaudella
500.000 euroa (290.000 euroa). Liiketoiminnan kulut laskivat edellisestä
vastaavasta puolivuosikaudesta 19 prosenttia ja olivat 20,1 miljoonaa euroa
(24,8 MEUR). Konsernin liiketulos nousi 5,1 miljoonaan euroon (1,1 MEUR).
Nettorahoitustuotot laskivat edellisestä vastaavasta puolivuosikaudesta 16
prosenttia ja olivat 1,4 miljoonaa euroa (1,6 MEUR). Tilikauden jälkimmäisen
puolivuosikauden tulos ennen veroja oli 6,4 miljoonaa euroa (2,8 MEUR).
Osakekohtainen tulos oli tilikauden jälkimmäisellä puolivuosikaudella 1,95
euroa (0,65 euroa) ja oman pääoman tuotto 8,3 prosenttia (2,5 %).
Tilikaudella 1.11.2015-31.10.2016
Liiketoiminnan 1,2 miljoonan euron muihin tuottoihin sisältyy päättyneellä
tilikaudella myytävissä olevista sijoituksista saatuja myyntivoittoja 560.000
euroa sekä palautuneita ostajaluottotappioita 330.000 euroa (500.000 euroa
edellisellä tilikaudella).
Liiketoiminnan kulut laskivat edellisestä tilikaudesta 9 prosenttia 50,1
miljoonaan euroon (55,0 MEUR). Kuluista 30 prosenttia kertyi tilikauden
ensimmäisen kvartaalin aikana, 30 prosenttia toisen kvartaalin, 21 prosenttia
kolmannen kvartaalin ja 19 prosenttia tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.
Liiketoiminnan kuluihin sisältyy yhtiön ostajasaamisista kirjaamia
luottotappioita 1,9 miljoonaa euroa (edellisellä tilikaudella 1,6 MEUR).
Valtaosa luottotappioista syntyi erään yhtiön merkittävän ja pitkäaikaisen
ostaja-asiakkaan ajauduttua hintojen laskun seurauksena maksukyvyttömyyteen, ja
nahkojen arvonalentuminen ylitti asiakkaalta saatujen vakuuksien arvon.
Vakuutena olevat nahat on arvostettu markkinahintaan, mutta niitä ei ole vielä
realisoitu. Liiketoiminnan kuluista 39 prosenttia koostuu henkilöstökuluista
ja 44 prosenttia liiketoiminnan muista kuluista. Henkilöstökulut laskivat 7
prosenttia edellisestä tilikaudesta ja olivat 19,8 miljoonaa euroa (21,4 MEUR).
Päättyneellä tilikaudella henkilökunnan vuosipalkkiojärjestelmän tavoitteet
eivät täyttyneet eikä palkkioita makseta. Keskimääräinen henkilökunnan määrä
säilyi edellistilikauden tasolla. Tilikaudella vastaanotetut ja lajitellut
minkinnahkojen määrät laskivat vuoden takaiseen verrattuna yli 10 prosenttia,
ketunnahkojen määrät säilyivät edellisvuoden tasolla. Kansainväliseen IFF:n ja
Fur Europen kautta tehtävään edunvalvontaan liittyvät kustannukset
puolittuivat edellisestä tilikaudesta ja olivat 1,5 miljoonaa euroa (2,9 MEUR).
Konsernin liiketulos painui hintatason voimakkaan laskun ja välitetyn
nahkamäärän pienenemisen johdosta selvästi tappiolliseksi ja oli -5,9 miljoonaa
euroa (4,4 MEUR voitollinen) liiketoiminnan kulujen selvästä laskusta
huolimatta.
Konsernin nettorahoitustuotot laskivat 41 prosenttia edellisestä tilikaudesta
ja olivat 2,9 miljoonaa euroa (5,0 MEUR). Nettorahoitustuottoja pienensivät
nettokorkotuottojen lasku sekä nettotarhaajaluottotappioiden kasvu.
Nettokorkotuottoja pienensi erityisesti se, että aiemmilta tilikausilta olevat
myyntisaamiset olivat edellisestä tilikaudesta poiketen valtaosin korottomia.
Konsernin tulos ennen veroja oli 3,0 miljoonaa euroa tappiollinen (9,4 MEUR
voitollinen).
Oman pääoman tuotto oli tilikaudella -2,7 prosenttia (8,0 %) ja osakekohtainen
tulos -0,68 euroa (2,06 euroa). Osakekohtainen oma pääoma oli 24,59 euroa
(26,38 euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 44,8 prosenttia (44,5 %).
Investoinnit
Konsernin bruttoinvestoinnit tilikauden aikana olivat 2,9 miljoonaa euroa (6,6
MEUR) eli 7 prosenttia (11 %) liikevaihdosta. Investoinneista 50 prosenttia
kohdistui emoyhtiön aineettomiin, 43 prosenttia emoyhtiön aineellisiin ja 7
prosenttia tytäryhtiöiden aineellisiin hyödykkeisiin. Merkittävimmät
investoinnit tehtiin erilaisiin web-sovelluksiin sekä lajitteluautomaatioon ja
-kalustoon.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 383 henkilöä.
Valtaosa henkilökunnasta työskentelee erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn
liittyvissä tehtävissä.
Emoyhtiön ja konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat:
Emoyhtiö Konserni
-----------------------------------------------
2015/2 2014/2 2013/2 2015/2 2014/2 2013/2
016 015 014 016 015 014
-----------------------------------------------
Henkilöstö keskimäärin 293 289 265 383 382 353
- vakituisessa työsuhteessa 125 121 118 169 164 158
- määräaikaisessa työsuhteessa 168 168 147 214 218 195
Henkilökunnan määrä tilikauden 123 129 133 179 193 215
päättyessä 31.10.
================================================================================
Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys
Yhtiön C-sarjan osake on julkisesti noteerattu. Yhtiö on NASDAQ OMX Helsingin
Teollisuuden ja palveluiden sektoriin kuuluva Small Cap -yhtiö. Osakkeiden
vaihto oli tilikaudella yhteensä 7,4 miljoonaa euroa ja 470.000 osaketta eli 18
prosenttia yhtiön C-osakkeista. Tilikauden ylin päivän päätöskurssi oli 19,24
euroa, alin päivän päätöskurssi 13,47 euroa ja keskikurssi 15,69 euroa.
C-osakkeiden päätöskurssi oli tilikauden lopussa 13,61 euroa, kun se vuotta
aiemmin oli 18,19 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli tilikauden
päättyessä lokakuun lopussa 49,0 miljoonaa euroa (65,5 MEUR).
Yhtiökokous
Saga Furs Oyj:n 21.4.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön
tilinpäätöksen 31.10.2015 päättyneeltä tilikaudelta ja päätti jakaa
osakkeenomistajille osinkona 1,00 euroa/osake eli yhteensä 3.600.000 euroa sekä
siirtää 645.000 euroa suhdannerahastoon. Osinko maksettiin 2.5.2016.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 21.4.2016 yhtiön hallituksen jäsenten
lukumääräksi päätettiin kahdeksan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan
varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin turkistuottajat Kenneth Ingman,
Lasse Joensuu, Jorma Kauppila, Anders Kulp, Pentti Lipsanen, Rainer Sjöholm ja
Hannu Sillanpää sekä DHL Kuwaitin entinen toimitusjohtaja Virve Kuusela.
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi
puheenjohtajakseen Jorma Kauppilan ja varapuheenjohtajakseen Kenneth Ingmanin.
Varsinainen yhtiökokous päätti, että yhtiön varsinaisena tilintarkastajana
jatkaa tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Päävastuullisena
tilintarkastajana toimii KHT Johanna Winqvist-Ilkka.
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan liiketoimintariskeihin,
vahinko- ja omaisuusriskeihin, rahoitusriskeihin sekä operatiivisiin
riskeihin. Liiketoimintaympäristön muuttuessa tehtyihin strategiavalintoihin
liittyvät riskit kasvavat. Yhtiö pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien
mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuisivat, ne voisivat
merkittävästi haitata Saga Furs Oyj:n liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja
heikentää yhtiön tulosta.
Merkittävimpiä liiketoimintariskejä kuvataan tässä yhteydessä ja erilaisia
rahoitusriskejä konsernitilipäätöksen liitetiedoissa kohdassa 25.
Kysyntään ja tarjontaan liittyvät riskit
Voimakkaat suhdannevaihtelut nahkojen hinnoissa sekä se, että Saga Furs Oyj:n
sopeutuminen näihin vaihteluihin kestää turkiseläinkasvatuksen vuosirytmistä
johtuen vähintään puoli vuotta, ovat merkittäviä riskejä yhtiön taloudellisen
toiminnan ja tuloksen kannalta. Suurin osa tilikaudella lajitelluista
turkisnahoista tarjotaan kysynnän ajoittumisesta johtuen vasta maalis- ja
kesäkuussa järjestettävissä huutokaupoissa, jolloin valtaosa kustannuksista on
jo syntynyt. Heikossa kysyntätilanteessa osa tilikaudella lajitelluista
nahoista saattaa myös siirtyä myytäväksi vasta seuraavalla tilikaudella.
Vastaavasti kysyntätilanteen parantuessa osa tilikaudella myytävistä nahoista
on saatettu lajitella jo edellisellä tilikaudella. Valtaosa nahkojen
hankinnasta, logistiikasta ja lajittelusta aiheutuvista kuluista rasittaa
tulosta sillä tilikaudella, jolla nahat lajitellaan, kun taas myyntituotot
tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla nahat myydään.
Turkisten kysynnän mahdollinen vähentyminen on yhtiölle selvä riski. Nykyisen
suuruisen maailmantuotannon myyminen edellyttää sitä, että muotiteollisuus
käyttää turkista aktiivisesti raaka-aineena, kuluttajat haluavat
turkispukineita ja -somisteita ja vähittäiskaupan rakenne mahdollistaa näiden
ostamisen. Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisen muotimaailman
valintoihin markkinointi- ja tuotekehitystoiminnan avulla. Tavoitteena on, että
turkis materiaalina uudistuisi, sen käyttötarkoitukset monipuolistuisivat ja
se säilyttäisi siten asemansa muotikuvassa ja muotiteollisuuden raaka-aineena.
Turkisten kulutuskysynnän säilyminen tärkeimmillä markkina-alueilla edellyttää
sekä turkisten jatkuvaa muotikuvassa näkymistä että ennen kaikkea kuluttajien
ostovoiman kasvua ja luottamuksen tulevaisuuteen säilymistä. Tärkeimmällä
markkina-alueella Kiinassa mittavat vähittäiskaupan investoinnit ovat
mahdollistaneet turkiskaupan kasvun. Vähittäiskaupan kiinnostuksen
suuntautuminen pois turkiskaupasta vähentäisi kysyntää merkittävästi.
Nahkojen alkuperän ja tuotantotapojen vastuullisuuden ja tuotteiden
jäljitettävyyden merkitys on lisääntynyt lyhyen ajan sisällä merkittävästi
länsimaisen muotiteollisuuden keskuudessa. Länsimaiset kuluttajat edellyttävät
muotiteollisuudelta täydellistä läpinäkyvyyttä, minkä seurauksena
muotiteollisuus edellyttää toimittajiltaan kasvavassa määrin jäljitettävyyttä
aina yksittäisten nahkojen tuottajiin asti. Tuotannon sertifioinnin merkitys
vastuullisen tuotannon mittarina on huomattava. Mikäli muotiteollisuuden
odotuksiin ei pystytä vastaamaan, on riski turkisten käytön vähentymisestä
muotiteollisuudessa oleellinen.
Kiinasta ja Hongkongista olevien asiakkaiden ostot dominoivat edelleen
kansainvälistä turkiskauppaa. Turkiskaupassa on meneillään murroskausi,
jolloin länsimaisten välittäjien rooli pienenee ja kiinalaiset ostavat yhä
enemmän suoraan itse. Tämän taustalla on sekä sukupolvenvaihdos että Kiinan
merkityksen kasvu. Haasteena on se, että uusilla kiinalaisilla välittäjillä ja
ostajilla ei ole takanaan samanlaisia pääomia kuin alalta poistuvilla
länsimaisilla ostajilla sekä se, että kiinalaisten ostajien luottokelpoisuuden
määrittäminen on huomattavasti vaikeampaa. Kiinalaisten ostajien
maksukäyttäytymisestä suurten hinnanlaskujen yhteydessä ei vielä ole paljon
kokemusta, mutta tähänastisen kokemuksen perusteella kulttuurierot ovat suuret.
Maailman turkisnahkatuotanto nousi kuluvan vuosikymmenen alkupuolella
voimakkaasti. Tuotannon kasvu oli erityisen nopeaa Kiinassa, missä hallitus
tukee kotimaista tuotantoa korkeiden tuontitullien avulla. Tämän seurauksena
Kiina nousikin maailman suurimmaksi minkin- ja ketunnahkojen tuottajaksi.
Kiinan talouskasvun hidastuminen ja Kiinan nykyjohdon voimakas korruption
vastainen kampanja ovat lisänneet kiinalaisten kuluttajien epävarmuutta ja
vähentäneet erilaisten luksustuotteiden kysyntää. Muiden markkina-alueiden
kysynnän kasvu ei ole pystynyt kompensoimaan kysynnän laskua Kiinassa. Vuosien
2014-2016 hintakehityksen seurauksena kiinalaisen minkkituotannon arvioidaan
pienentyneen selvästi ja Tanskan palanneen jälleen maailman suurimmaksi
minkinnahkojen tuottajaksi. Ketunnahkojen tuotannon pienentyminen alkoi vasta
2016. On epäselvää, onko maailman turkisnahkojen kysynnän ja tarjonnan
tasapaino jo saavutettu.
Turkisnahkojen tuotannon keskittyminen suurempiin yksiköihin on merkinnyt Saga
Furs Oyj:lle yksittäisten rahoitusriskien kasvua. Pitkään jatkunut nopea kasvu
heikensi joidenkin yksiköiden kykyä kestää suhdannevaihteluita. Tämä on
kasvattanut sekä kasvatus- että nahkaennakkorahoitukseen liittyviä riskejä.
Päättyneen myyntikauden kannattavuus oli heikko, ja sen seurauksena useita
yksiköitä on jo ajautunut likviditeettivaikeuksiin. Alentuvien
rehukustannusten täysipainoinen vaikutus tuntuu vasta vuonna 2017, koska vuoden
2016 rehuraaka-ainesopimuksista neuvoteltiin jo ennen vuoden 2016 hinnanlaskua.
Mikäli eurooppalaisen turkistuotannon kustannustaso nousisi, jos siltä
esimerkiksi edellytettäisiin lainsäädännön muutosten seurauksena merkittäviä
lisäinvestointeja, tämä voisi nykyisenkaltaisessa markkinatilanteessa
merkittävästi pienentää turkistuotantoa Länsi-Euroopassa ja siten myös yhtiön
välittämiä nahkamääriä.
Yhtiön kustannuskilpailukykyyn kohdistuu paineita. Automatisoidessaan
toimintojaan yhtiö joutuu investoimaan sekä minkin- että ketunnahkojen
lajitteluun, kun kilpailijat ainoastaan minkinnahkojen lajitteluun. Yhtiön
tuottaja-asiakkaiden keskikoko ja yhtiön kotimarkkina minkinnahkojen osalta
ovat selvästi kilpailijoita pienemmät. Yhtiön on kiinnitettävä entistä
suurempaa huomiota kustannuksiinsa myytyä nahkaa kohden, jottei se menettäisi
kustannuskilpailukykyään.
Syyskuun 2015 kansainvälisissä huutokaupoissa alkanut nahkojen hintojen
voimakas lasku tuotti kansainväliselle turkiskaupalle merkittäviä tappioita jo
toisen kerran lyhyen ajan sisällä (edellisen kerran kahta myyntikautta
aikaisemmin) ja siten kasvattaa yhtiön rahoitusriskejä ostavien asiakkaiden
rahoituksessa. Ostavien asiakkaiden on aiempaa vaikeampaa saada toiminnalleen
rahoitusta ja entistä suurempi osa yhtiön myynnistä edellyttää erityyppisiä
rahoitusjärjestelyitä.
Valuuttakurssien vaihtelut
Yhdysvaltain dollarin ja siihen sidoksissa olevien valuuttojen heikentyminen
sen mukana on riski yhtiön liiketoiminnan kannalta. Valtaosa Saga Furs Oyj:n
myymistä turkisnahoista viedään euroalueen ulkopuolelle, ja nahkojen
maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdysvaltain dollareissa, vaikka yhtiön
myyntivaluuttana on euro. Dollarin vahvistuminen parantaa vastaavasti yhtiön
liiketoimintanäkymiä. Valuuttariskien hallintaa selostetaan
yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Imagoriskit ja poliittiset riskit
Turkiksiin liittyvät imagoriskit ja poliittiset riskit ovat yhtiön kannalta
merkittäviä, sillä turkiseläinten kasvatuksen ja turkisnahoilla käytävän kaupan
oikeutuksen säilyminen on yhtiön liiketoiminnan edellytys.
Turkiseläinten kasvatukseen liittyvät riskit
Turkiseläinten kasvatuksen oikeutukseen liittyvät riskit ovat pysyneet
merkittävinä. Poliittisten päättäjien enemmistö on edelleen myönteinen
turkiseläinten kasvatusta kohtaan suurissa tuottajamaissa kuten Suomessa ja
Tanskassa. Norjassa ministeriö päätyi asiaa selvitettyään ehdottamaan
turkiseläinkasvatukseen liittyvän lainsäädännön tiukentamista tarhauksen
kokonaiskiellon sijaan, ja Norjan parlamentti hyväksyi ehdotuksen tammikuussa
2017. Hollannissa vetoomustuomioistuin päätti marraskuussa 2015, että
parlamentissa päätetty minkkien kasvatuskielto on lainvoimainen. Hollannin
turkistuottajajärjestö valitti päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Korkein
oikeus vahvisti joulukuussa 2016 vetoomustuomioistuimen päätöksen. Tämän
seurauksena kielto astuu voimaan vuonna 2024. Hollantilaiset turkistuottajat
voivat kuitenkin valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen elinkeinon ilman
taloudellista korvausta tehtävästä kieltämisestä. Puolassa tehty aloite
kettujen ja suomensupien tarhauksen kieltämiseksi ei ole edennyt.
Yhtiön kannalta on olennaista, millainen kuva turkiseläinkasvatuksesta
välittyy. Eläinoikeusjärjestöjen tavoitteena on luoda elinkeinosta
negatiivinen kuva, ja lähdekritiikin ulottumattomissa oleva sosiaalinen media
antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Eurooppalaisten
päätöksentekijöiden, jotka eivät tunne alaa, on vaikeaa kyseenalaistaa muun
muassa sosiaalisen median kautta välittyvää ja monin paikoin yksipuolista
mielikuvaa. Haasteena onkin turvata oikean tiedon saanti poliittisen
päätöksenteon pohjaksi.
Saga Furs Oyj:n toimintaa ohjaavissa arvoissa on keskeistä eläinten
hyvinvointi. Euroopan turkisalan edunvalvontajärjestö Fur Europe on usean
vuoden ajan kehittänyt yhdessä kansallisten järjestöjen ja
turkiseläintutkimusta harjoittavien yliopistojen kanssa eläinten hyvinvoinnin
parantamiseen tähtäävää WelFur-protokollaa, jonka on tarkoitus tulla käyttöön
kaikissa eurooppalaisissa turkistuotantomaissa. Yhtiö on sopinut Fur Europen
kanssa siitä, että sen tuottaja-asiakkaat EU- ja ETA-alueilla pyritään
auditoimaan Fur Europen valitseman akreditoidun tarkastusyhteisön toimesta
vuosina 2017-2019, jotta yhtiö voisi tarjota yhteislajitelluissa valikoimissaan
vain WelFur-sertifioituja nahkoja vuodesta 2020 alkaen. Eläinten hyvinvoinnin
kehittyminen turvaa myös elinkeinon toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa.
Suomalainen tilasertifiointiohjelma, jota Saga Furs soveltaa myös muualla
Euroopassa, on kansainvälisesti arvostettu laatu- ja johtamisjärjestelmä.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (ProFur) ja Saga Furs eivät
ainoastaan tukeudu viranomaisvalvontaan, vaan pyrkivät itse aktiivisesti
toimimalla varmistamaan eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön suojelun
toteutumisen turkistuotannossa. Omavalvontaa ja sertifiointijärjestelmää
kehitetään jatkuvasti. Tilasertifioinnin luotettavuuden varmentamisessa on
kolmas osapuoli, kansainvälisesti arvostettu DNV GL. Yhtiö on myyntikaudesta
2014-2015 alkaen vastaanottanut suomensupin- ja ketunnahkoja ainoastaan
sertifioiduilta tiloilta. Tarkoituksena on yhdessä ProFurin kanssa kehittää
tilasertifiointiohjelmaa siten, että WelFur integroituu osaksi sitä.
Turkisnahoilla käytävään kauppaan liittyvät riskit
Yhä suurempi joukko muotialan yrityksiä pyrkii käyttämään mallistoissaan vain
sertifioiduilta tiloilta peräisin olevia turkisnahkoja. Nämä yritykset näkevät
turkisnahat merkittäväksi osaksi muotiteollisuutta, mutta haluavat samalla
varmistaa eläinten hyvinvoinnin ja siten nahkojen käytön eettisyyden.
Uskottava ja sanktioitu tilasertifiointiohjelma on edellytys tälle.
Turkisnahkojen markkina-alueet ovat suurelta osin sellaisia, joissa
kaupankäyntitavat, hallinto ja määräykset poikkeavat EU:sta ja Yhdysvalloista.
Erityisesti tämä koskee Kiinaa ja Venäjää, joissa muutokset ovat myös vaikeasti
ennakoitavissa. Saga Furs Oyj pyrkii pienentämään kaupankäyntiin liittyviä
rajoitteita ja riskejä yhteistyössä muun muassa IFF:n kanssa.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Tilikauden 2016-2017 ensimmäinen huutokauppa järjestettiin 20.-21. joulukuuta
2016. Huutokaupassa tarjottiin 330.000 ketunnahkaa (330.000), 31.000
suomensupinnahkaa (31.000) ja 220.000 (280.000) afganistanilaista
karakul-lampaannahkaa. Aiemmista tilikausista poiketen huutokaupassa tarjotut
ketunnahat olivat pääosin edellisellä tilikaudella lajiteltuja, mutta myymättä
jääneitä nahkoja. Minkinnahat tarjotaan edellisen tilikauden tapaan
ensimmäisen kerran vasta maaliskuun huutokaupassa. Luottamuksen palautuminen
ketunnahkojen markkinoille näkyi huutokaupan tuloksissa. Huutokaupassa tarjotut
ketun- ja supinnahat myytiin sataprosenttisesti. Tärkeimmän nahkatyypin,
siniketunnahkojen hinnat nousivat 30 prosenttia syyskuun huutokaupasta.
Huutokauppaan osallistui noin 300 asiakasta kaikilta tärkeimmiltä
markkina-alueilta. Ostojen jakautuminen laajalti eri markkina-alueille
osoitti, että sertifioidulla suomalaisella ketunnahalla on vahva kysyntä
maailman muoti- ja tekstiilimallistoihin. Huutokaupan kokonaismyynnin arvoksi
muodostui 33 miljoonaa euroa (12 MEUR joulukuussa 2015).
Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella
Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella joulukuussa 2016 pidetyn
huutokaupan lisäksi huutokaupat 5.-15. maaliskuuta, 6.-16. kesäkuuta ja 17.-22.
syyskuuta 2017. Yhtiön tavoitteena on tarjota koko myyntikauden huutokaupoissa
8,2 miljoonaa minkin-, 2,3 miljoonaa ketun-, 150.000 suomensupin- ja 250.000
karakul-lampaannahkaa. Maalis- ja kesäkuun huutokaupat järjestetään yhdessä
pohjoisamerikkalaisten American Legend- ja Fur Harvesters Auction Inc.
-huutokauppaliikkeiden kanssa.
Kiinassa turkispukineiden valmistus ja vähittäiskauppa on jatkanut
laajentumistaan, ja alalle on tullut lisää toimijoita. Tämä on kiristänyt
kilpailua, ja pukineita on myyty hyvin pienellä katteella. Markkinat ovat
kuitenkin polarisoituneet siten, että muodikkaiden pukineiden vähittäiskauppa
on sujunut suhteellisen hyvin. Talouskasvun hidastuminen on myös näkynyt
Kiinassa syksyn vähittäiskaupassa. Kokonaisuudessaan pukinekaupan volyymin
arvioidaan olevan kuitenkin edelliskauden tasolla. Syyskuun huutokaupoissa
saavutettua minkinnahkojen hintatasoa ei missään vaiheessa pystytty täysin
viemän pukineiden hintoihin. Tämä näkyi myös selvästi kauden 2016/17
ensimmäisessä kansainvälisessä minkkihuutokaupassa, jossa hinnat palasivat
takaisin lähelle kesäkuussa 2016 järjestettyjen huutokauppojen hintatasoa.
Venäjän taloudellinen tilanne on vakiintunut, öljyn hintataso on noussut ja
rupla vahvistunut tämän ansiosta vuoden 2016 aikana viidenneksellä.
Kuluttajien luottamuksen palautuminen ja kahden edellisen vuoden aikana
patoutunut kysyntä ovat näkyneet vähittäiskaupassa, joka alkoi kylmän sään
ansiosta syksyllä jo kuukautta edellisvuotta aikaisemmin. Niin edullisten kuin
kalliimpienkin pukineiden kauppa on sujunut hyvin. Turkispukineiden
valmistuksen Venäjällä arvioidaan myös kasvavan.
Konsernin nahkakohtaisten kustannusten arvioidaan yt-neuvotteluissa
saavutetuista ja muista säästöistä huolimatta nousevan lievästi edellisestä
tilikaudesta kettutuotannon supistumisen seurauksena. Kustannuksiin vaikuttaa
myös aiemmilta tilikausilta peräisin olevien maksamattomien nahkojen
lisääntynyt varastointi. Yhdysvaltain dollarin nousevien korkojen arvioidaan
vaikuttavan negatiivisesti yhtiön nettorahoitustuottoihin, sillä niitä ei
pystyttäne siirtämään täysimääräisesti asiakkailta perittäviin korkoihin.
Arvioiden tekeminen tulevien huutokauppojen myyntituloksista on yhtiön tai
muiden huutokauppayhtiöiden tähän mennessä myyntikaudella 2016/17 järjestämien
huutokauppojen perusteella ennenaikaista. Tilikauden tulos riippuu tulevien
huutokauppojen myyntituloksista, joiden todennäköistä kehitystä on nykyisessä
haastavassa markkinatilanteessa jälleen mahdoton arvioida.
Hallituksen voitonjakoesitys
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.10.2016:
- kertyneet voittovarat 57 472 371,60
- tilikauden voitto -2 650 499,66
- siirrettävä suhdannerahastoon yhtiöjärjestyksen mukaan 0,00
--------------
54 821 871,94
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.11.2015-31.10.2016
jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 0,20 euroa
osaketta kohti, yhteensä 720.000 euroa. Lisäksi hallitus ehdottaa, että
hallitus valtuutettaisiin osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin
mukaisesti päättämään enintään 0,30 euron lisäosingosta osaketta kohti,
yhteensä 1.080.000 euroa. Valtuutus olisi voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen alkuun.
Osingon maksupäiväksi ehdotetaan 9.5.2017.
Konsernitase IFRS
EUR 1.000
VARAT 31.10.2016 31.10.2015
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 37 067 39 479
Aineettomat hyödykkeet 4 659 4 224
Myytävissä olevat sijoitukset 352 898
Pitkäaikaiset saamiset 13 819 11 328
------------
-----------
Pitkäaikaiset varat yhteensä 55 897 55 929
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 1 951 2 701
Korolliset ostajasaamiset 43 247 43 669
Korolliset saamiset turkistuottajilta 65 353 84 047
Korottomat saamiset 38 633 34 485
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset 59 702
Rahavarat 11 815 6 249
------------
-----------
Lyhytaikaiset varat yhteensä 161 058 171 855
Varat yhteensä 216 955 227 783
=======================
OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.10.2016 31.10.2015
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 7 200 7 200
Ylikurssirahasto 254 254
Muut rahastot 20 385 19 740
Muuntoero 61 54
Arvonmuutosrahasto 0 426
Kertyneet voittovarat 60 616 67 293
------------
-----------
Oma pääoma yhteensä 88 516 94 968
Pakolliset varaukset 0 105
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 1 677 2 449
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 96 044 104 447
Ostovelat ja muut velat 30 638 25 686
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat 81 128
------------
-----------
Lyhytaikaiset velat yhteensä 126 763 130 261
Velat yhteensä 128 440 132 711
Oma pääoma ja velat yhteensä 216 955 227 783
=======================
Konsernin laaja tuloslaskelma
EUR 1.000 1.5.2016- 1.11.2015- 1.5.2015- 1.11.2014-
31.10.2016 31.10.2016 31.10.2015 31.10.2015
6 kk 12 kk 6 kk 12 kk
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto 24 687 43 008 25 615 58 508
Liiketoiminnan muut tuotot 504 1 241 293 919
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -1 806 -3 530 -1 930 -4 447
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat -6 897 -19 794 -8 465 -21 351
kulut
Poistot ja arvonalentumiset -2 337 -4 707 -2 308 -4 525
Liiketoiminnan muut kulut -9 081 -22 098 -12 069 -24 672
Liiketulos 5 071 -5 880 1 135 4 433
Rahoitustuotot 2 363 4 955 2 429 6 444
Rahoituskulut -986 -2 036 -780 -1 481
Tulos ennen veroja 6 448 -2 960 2 784 9 395
Tuloverot 581 522 -459 -1 995
Katsauskauden tulos 7 029 -2 438 2 325 7 400
Muut laajan tuloksen erät
Erät jotka saatetaan myöhemmin
siirtää tulosvaikutteisiksi
Myytävissä olevat sijoitukset 0 -533 116 206
Muuntoerot 7 13 0 -9
Tuloverot liittyen eriin, jotka 0 107 -23 -41
saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
-----------------------------------------------
Katsauskauden muut laajan 7 -414 93 156
tuloksen erät verojen jälkeen
Katsauskauden laaja tulos 7 037 -2 852 2 418 7 556
yhteensä
Tulos/osake, laimentamaton (EUR) 1,95 -0,68 0,65 2,06
*)
*) Tunnuslukua laimentavia
tekijöitä ei ole
Konsernin rahavirtalaskelma
EUR 1.000 1.11.2015- 1.11.2014-
31.10.2016 31.10.2015
12 kk 12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta 334 683 629 178
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 352 338
Maksut liiketoiminnan kuluista -324 169 -622 704
-----------------------
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä
ja veroja 10 866 6 812
Maksetut korot liiketoiminnan rahoituskuluista -1 419 -954
Maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -652 -454
Saadut korot liiketoiminnasta 5 540 5 042
Muut rahoitustuotot liiketoiminnasta 186 564
Saadut osingot liiketoiminnasta 0 22
Maksetut välittömät verot 452 -2 841
-----------------------
Liiketoiminnan rahavirta (A) 14 972 8 191
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin -2 894 -6 584
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustuotot 52 171
Investoinnit muihin sijoituksiin -25 -8
Luovutustuotot muista sijoituksista 584 0
------------
-----------
Investointien rahavirta (B) -2 282 -6 421
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nosto 0 2 896
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -3 593 0
Maksetut osingot -3 531 -2 476
------------
-----------
Rahoituksen rahavirta (C) -7 124 420
Rahavirtojen muutos (A+B+C) lisäys (+) /
vähennys (-) 5 566 2 190
Rahavarat 31.10. 11 815 6 249
./. Rahavarat 1.11. 6 249 4 059
------------
-----------
Rahavarojen muutos 5 566 2 190
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
1.11.2014-31.10.2015
EUR Osake- Ylikur Muut Muunto Arvon- Kertyne Emoyht Vähem- Oma
1.000 pääoma ssi-ra rahast ero muutos et iön mistön pääoma
hasto ot -rahas voittov omista osuus yhteen
to arat jien sä
osuus
Oma 7 200 254 19 590 60 262 62 565 89 931 0 89 931
pääoma
1.11.2
014
Katsaus 7 400 7 400 7 400
kauden
tulos
Muut -6 165 -3 157 157
laajan
tuloks
en erät
Osingon -2 520 -2 520 -2 520
jako
Siirto 150 -150 0 0
suhdan
nerahas
toon
------------------------------------------------------------------------
Oma 7 200 254 19 740 54 426 67 292 94 968 0 94 968
pääoma
31.10.
2015
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
1.11.2015-31.10.2016
Oma 7 200 254 19 740 54 426 67 292 94 968 0 94 968
pääoma
1.11.2
015
Katsaus -2 438 -2 438 -2 438
kauden
tulos
Muut 7 -426 6 -414 -414
laajan
tuloks
en erät
Osingon -3 600 -3 600 -3 600
jako
Siirto 645 -645 0 0
suhdan
nerahas
toon
------------------------------------------------------------------------
Oma 7 200 254 20 385 61 0 60 616 88 516 0 88 516
pääoma
31.10.
2016
Tunnusluvut
2015/2016 2014/2015
12 kk 12 kk
Myynnin arvo, 1.000 euroa 334 740 637 349
Liikevaihto, 1.000 euroa 43 008 58 508
Liiketulos, 1.000 euroa -5 880 4 433
% liikevaihdosta -13,7% 7,6%
Tulos ennen veroja, 1.000 euroa -2 960 9 395
% liikevaihdosta -6,9% 16,1%
Tulos/osake, euroa -0,68 2,06
Oma pääoma/osake, euroa 24,59 26,38
Oman pääoman tuotto (ROE) -% -2,7 % 8,0%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% -0,8 % 5,4%
Omavaraisuusaste, % 44,8 % 44,5%
Gearing 0,95 1,03
Bruttoinvestoinnit, 1.000 euroa 2 918 6 592
% liikevaihdosta 6,8% 11,3%
Henkilöstö keskimäärin 383 382
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet:
Oman pääoman tuotto (ROE) -% = kauden tulos x 100 / oma
pääoma *)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% = (tulos ennen veroja + korko-
ja muut rahoituskulut -
luottotappiot) x 100 /
(taseen loppusumma -
korottomat lyhytaikaiset
velat) *)
Omavaraisuusaste, % = oma pääoma x 100 / (taseen
loppusumma - saadut ennakot)
Gearing = (korollinen vieras pääoma -
rahat ja
rahoitus-arvopaperit) / oma
pääoma
Tulos/osake, euroa = kauden tulos / osakkeiden
osakeantioikaistu
keskimääräinen lukumäärä
Oma pääoma/osake, euroa = oma pääoma / osakkeiden
osakeantioikaistu lukumäärä
tilinpäätöspäivänä
*) tunnuslukujen jakaja lasketaan tilikauden ja edellisen tilikauden taseen
mukaisten lukujen keskiarvona
Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
EUR 1.000 31.10.2016 31.10.2015
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja
pantattu saamisia
Lainat rahalaitoksilta 65 100 68 443
Annettu kiinteistökiinnityksiä 54 071 54 071
Annettu yrityskiinnityksiä 2 691 2 691
Annetut pantit 791 791
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit 25 604 43 916
Valuuttatermiinejä ei ole määritelty suojaaviksi, koska konserni ei sovella
suojauslaskentaa.
Emoyhtiön tilikauden päättyessä voimassa olleiden valuuttatermiinisopimusten
muodostama positio on -1 340 655 euroa.
Kiinteistöinvestoinnit
Konserni on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään
arvonlisäverovähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö vähenee
tarkastuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 2.368 tuhatta euroa ja
viimeinen tarkastusvuosi on 2025.
Lähipiiritapahtumat
EUR 1.000 2015/2016 2014/2015
12 kk 12 kk
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
Liikevaihto
- muu lähipiiri 379 505
Liiketoiminnan muut tuotot
- emoyhtiö 48 48
Aine- ja tarvikeostot
- muu lähipiiri -5 0
Liiketoiminnan muut kulut
- emoyhtiö -17 -17
Rahoitustuotot
- muu lähipiiri 49 45
Rahoituskulut
- emoyhtiö -6 -20
- muu lähipiiri -4 -4
Saamiset lähipiiriltä
- muu lähipiiri 467 1 185
Velat lähipiirille
- emoyhtiö -2 269 -1 992
- muu lähipiiri -1 424 -1 850
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 580 1 376
Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta, toimitusjohtajan sijaisesta ja
muusta konsernin johtoryhmästä.
Vantaalla 25. tammikuuta 2017
SAGA FURS OYJ
Hallitus
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |
| Slapukai |