2009-10-22 11:00:00 CEST
2009-10-22 11:07:54 CEST
REGULATED INFORMATION
Rautaruukki - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
Rautaruukki Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2009: Markkinatilanne jatkui vaikeana, toiminnan tehostamista jatketaan
Rautaruukki Oyj Osavuosikatsaus 22.10.2009 klo 12.00
Yhteenveto 1-9/2009 tuloksesta (1-9/2008 vertailuluku)
- Konsernin liikevaihto laski 1 429 milj. euroon (3 004 milj. euroa)
- Konsernin raportoitu liikevoitto oli -284 milj. euroa ja
liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -279 milj. euroa (raportoitu
505 ja vertailukelpoinen 511)
- Tulos ennen veroja -313 milj. euroa (503)
- Nettovelkaantumisaste oli 26,4 prosenttia (7,8)
- Liiketoiminnan rahavirta 69 milj. euroa (284)
- Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk) oli -10,0 prosenttia
(29,6)
- Osakekohtainen tulos -1,65 euroa (2,65)
- Yhtiö arvioi, että vuoden viimeisen neljänneksen tulos ennen veroja
paranee selvästi vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, mutta
saattaa jäädä lievästi tappiolliseksi. Aiemmin yhtiö arvioi että
vuoden toisen puoliskon tulos ennen veroja paranee selvästi vuoden
ensimmäiseen puoliskoon verrattuna, mutta saattaa jäädä lievästi
tappiolliseksi.
AVAINLUVUT
1-9/09 1-9/08 7-9/09 7-9/08 1-12/08
Liikevaihto, Me 1 429 3 004 485 996 3 851
Liikevoitto, Me -284 505 -54 197 568
Liikevoitto ilman kertaluonteisia
eriä, Me -279 584
Liikevoitto liikevaihdosta, % -19,9 16,8 -11,2 19,7 14,7
Liikevoitto liikevaihdosta ilman
kertaluonteisia eriä, % -19,5 15,3
Tulos ennen veroja, Me -313 503 -64 195 548
Tulos/osake, e -1,65 2,65 -0,32 1,00 2,93
Sijoitetun pääoman tuotto
(liukuva 12 kk), % -10,0 29,6 25,6
Nettovelkaantumisaste, % 26,4 7,8 7,9
Henkilöstö keskimäärin 12 914 15 086 12 413 15 285 14 953
Vuoden 2009 tammi-syyskuu lyhyesti:
- Kolmevuotisesta toiminnan tehostamisohjelmasta, Boostista on
syyskuun loppuun mennessä saatu noin 46 miljoonaa euroa pysyviä
kustannussäästöjä ja koko vuoden säästöiksi arvioidaan yli 60
miljoonaa euroa. Jo käynnistetyt toimenpiteet vastaavat vuositasolla
noin 80 miljoonan euron kustannussäästöjä. Lisäksi on käynnissä
markkinatilanteesta johtuvia sopeuttamistoimia, joista saatavien
kustannussäästöjen arvioidaan kuluvana vuonna olevan yhteensä noin 30
miljoonaa euroa.
- Varovaisuus rakentamisen investointipäätöksissä jatkui koko
markkina-alueella. Positiivisia merkkejä nähtiin kolmannella
neljänneksellä kattotuotteiden myynnissä sekä pohjoismaisissa tie- ja
väylähankkeissa.
- Konepajaliiketoiminnan markkinatilanne oli hyvin haastava,
toimitusten määrä laski voimakkaasti ja uusien sopimusten
hintakehitys oli epäsuotuisa. Toimitukset energiateollisuuden
laitevalmistajille jatkuivat kuitenkin hyvällä tasolla.
- Terästuotteiden toimitusmäärät pysyivät poikkeuksellisen pieninä
eikä loppuasiakaskysyntä osoittanut elpymistä. Kolmannella
neljänneksellä asiakkaiden varastojen pieneneminen lisäsi tilauksia
jonkin verran ja terästuotteiden hintojen lasku tasaantui.
- Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli positiivinen ja taseasema
säilyi vahvana.
Toimitusjohtaja Sakari Tamminen:"Maailmantalouden alamäki loiveni kolmannen vuosineljänneksen aikana.
Varastojen tyhjentymisen vuoksi kysyntä piristyi
asiakasteollisuuksissa hetkellisesti, mutta ei vielä luonut
perusteita loppuasiakaskysynnän pysyvälle paranemiselle.
Markkinakehityksen ennakointi on edelleen vaikeaa. On selvää, että
kansainvälisen talouskriisin seuraukset ulottuvat kauas
tulevaisuuteen, teollisuuden rakenteet muuttuvat ja mm.
konepajateollisuuden toimijat etsivät kustannustehokkuutta alemman
kustannustason maista.
Ruukin heikko tuloskehitys katsauskaudella johtui pääasiassa
myyntimäärien pienenemisestä, myyntihintojen epäsuotuisasta
kehityksestä sekä kalliilla raaka-aineilla tuotetun teräsmateriaalin
käytöstä. Myös terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste
alkuvuonna rasitti tulostamme merkittävästi.
Ruukin rakentamisen liiketoiminnoissa nähtiin vaikeasta
markkinatilanteesta huolimatta jonkin verran kausiluonteista kysynnän
piristymistä kolmannella vuosineljänneksellä. Jäimme kuitenkin
aiempien vuosien tasosta selvästi, ja erityisesti liike- ja
toimitilarakentaminen oli hiljaista. Varsinkin Venäjällä julkisen
vallan tukemien hankkeiden osuus rakentamisen liikevaihdostamme on
kuitenkin noussut selvästi. Lisäksi pohjoismaisissa tie- ja
väylähankkeissa sekä asuinrakentamisessa aktiviteetti oli jopa
ennakoitua vilkkaampaa.
Konepajateollisuuden toimitusmäärät olivat merkittävästi pienemmät
kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla. Konepajaliiketoimintamme
kannattavuutta rasitti erityisesti Norjan yksikön heikko tulos, ja
olemmekin jo organisoineet aiemmin pääasiassa
laivanrakennusteollisuutta palvelleen yksikön toimintaa uudelleen.
Teräsliiketoimintamme kysyntä vaihteli voimakkaasti tuotteittain, ja
erityisesti levytuotteiden myyntimäärät olivat pieniä. Pidemmälle
käsiteltyjä, maalattuja ja sinkittyjä tuotteita, sekä nauhatuotteita
myytiin selvästi enemmän. Tietyistä tuotteista oli ajoittain jopa
pulaa, ja varastosykli parani katsauskauden loppua kohti. Varastojen
purkaminen on kuitenkin ollut ennakoitua hitaampaa.
Olemme rakentaneet yhtiön perustaa kohdataksemme vahvana haastavat
ajat. Tänä vuonna olemme madaltaneet kustannusrakennettamme
konserninlaajuisin tehostamis- ja säästötoimin sekä jatkaneet
kolmevuotista toiminnan tehostamisohjelmaamme. Jatkamme tehostamista
vahvistaaksemme kustannuskilpailukykyämme ja markkina-asemaamme
edelleen. Valmistusverkostomme ja paikallinen läsnäolomme mm.
Puolassa, Unkarissa ja Kiinassa luo Ruukille konepajaliiketoiminnan
tulevaisuuden kilpailukykyä. Uudis- ja korjausrakentamisen tarve on
vahva merkittävällä markkina-alueellamme itäisessä Euroopassa.
Lyhyellä aikavälillä liike- ja toimitilarakentamisen piristyminen
kuitenkin edellyttää asiakkaiden investointihalukkuuden palautumista.
Kolmevuotinen toiminnan tehostamisohjelmamme on edennyt odotettua
nopeammin. Tänä vuonna olemme saaneet siitä syyskuun loppuun mennessä
noin 46 miljoonan euron pysyvät säästöt, ja arvio koko vuoden
säästöistä on nostettu 50 miljoonasta yli 60 miljoonaan euroon.
Aloittamamme tehostustoimet vastaavat vuositasolla noin 80 miljoonaan
euron säästöjä. Kustannustehokkuuttamme parantavat myös käynnissä
olevat sopeuttamistoimenpiteet, raaka-aineiden hinnanlasku sekä
terästuotannon yksikkökohtaisten kustannusten lasku. Arvioimme, että
vuoden viimeisen neljänneksen tulos ennen veroja paranee selvästi
vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, mutta saattaa jäädä
lievästi tappiolliseksi."
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, puh. 020 592 9075
Talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Hietanen, puh. 020 592 9030
Analyytikko- ja mediatilaisuus osavuosikatsauksesta järjestetään
torstaina 22.10.2009 klo 14.30 osoitteessa Ruukki, Suolakivenkatu 1,
00810 Helsinki.
Puhelinkonferenssi ja englanninkielinen webcast analyytikoille ja
sijoittajille alkaa klo 16.00. Webcastia voi seurata suorana yhtiön
internet-sivuilla osoitteessa www.ruukki.com/sijoittajat.
Webcast-tallenne on nähtävissä samassa osoitteessa noin klo 20.00
lähtien.
Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla 5-10 minuuttia ennen
tilaisuuden alkua numeroon
+44 (0) 20 7162 0025, salasana: Rautaruukki.
Puhelinkonferenssin nauhoitus on kuunneltavissa 27.10. asti numerossa
+44 (0) 20 7031 4064, tunnus: 846983.
Rautaruukki Oyj
Anne Pirilä
Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja
Rautaruukki toimittaa metalliin perustuvia komponentteja,
järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamiseen ja
konepajateollisuudelle. Metallituotteissa yhtiöllä on laaja tuote- ja
palveluvalikoima. Yhtiöllä on toimintaa 26 maassa ja henkilöstöä 12
200. Liikevaihto vuonna 2008 oli 3,9 miljardia euroa. Osake on
noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä (Rautaruukki Oyj: RTRKS). Yhtiö
käyttää markkinointinimeä Ruukki.
JAKELU:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.ruukki.com
Rautaruukki Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2009
Toimintaympäristö
Maailmantalouden lasku hidastui kolmannen vuosineljänneksen kuluessa.
Varovaisuus investointipäätöksissä jatkui, vaikka useat
luottamusindikaattorit vahvistuivat ja valmistuotevarastot
supistuivat selvästi. Teollisuuden tilaukset pysyivät merkittävästi
edellisvuotta alemmalla tasolla.
Rakentamisen kausiluontoinen kysynnän kasvu jäi aikaisemmista
vuosista. Odotettua vilkkaamman asuinrakentamisen vuoksi
kattotuotteiden kysyntä oli kuitenkin ennakoitua parempaa.
Asiakkaiden päätöksenteon varovaisuus vaikutti erityisesti liike- ja
toimitilarakentamisen ratkaisujen ja tuotteiden kysyntään.
Rakennusprojektien lainarahoituksen saatavuus oli edelleen vaikeaa.
Konepajateollisuuden korkeat varastotasot heikensivät kysyntää
katsauskaudella erityisesti nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa.
Asiakkaiden varastot ovat pienentyneet selvästi, mutta uusien
tilausten määrässä ei juurikaan näkynyt parannusta. Kysyntä
energiateollisuuden laitevalmistajilta pysyi suhteellisen hyvänä,
mutta tuulivoimateollisuuden laitevalmistajat osin siirsivät tai
peruuttivat projektejaan johtuen muun muassa vaikeasta rahoituksen
saatavuudesta. Laivanrakentamisessa markkinatilanne jatkui heikkona
ja uusien tilausten määrä oli vähäinen. Konepajateollisuudessa on
kuluvan vuoden aikana vahvistunut suuntaus etsiä toimintaan lisää
tehokkuutta siirtämällä valmistusta alemman kustannustason maihin.
Terästeollisuudessa varastojen purkaminen on kestänyt odotettua
pidempään. Tämän vuoksi teräsyhtiöiden toimitusmäärät pysyivät
loppuasiakaskysyntää alemmalla tasolla myös vuoden kolmannella
neljänneksellä. Levytuotteiden kysyntä jatkui erityisen heikkona myös
katsauskauden loppupuolella. Maailman terästeollisuuden kapasiteetin
käyttöaste pysyi matalana koko katsauskauden ajan Kiinaa ja eräitä
muita Aasian maita lukuun ottamatta.
Liikevaihto tammi-syyskuussa
Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan
ajanjaksoon, ellei toisin ole mainittu.
Konsernin tammi-syyskuun 2009 liikevaihto oli 1 429 miljoonaa euroa
(raportoitu 3 004 ja vertailukelpoinen 2 981 miljoonaa euroa).
Ratkaisuliiketoimintojen, Ruukki Constructionin ja Ruukki
Engineeringin, osuus konsernin liikevaihdosta katsauskaudella oli 49
prosenttia (46). Konsernin liikevaihdosta Suomesta tuli 31 prosenttia
(32), muista Pohjoismaista 31 prosenttia (32) ja itäisestä
Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Ukrainasta 19 prosenttia (19). Muun
Euroopan osuus oli 13 prosenttia (13) ja muiden maiden 5 prosenttia
(3).
Ruukki Constructionin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 442 miljoonaa
euroa (818) ja Ruukki Engineeringin liikevaihto 263 miljoonaa euroa
(578). Ruukki Metalsin liikevaihto oli 724 miljoonaa euroa
(raportoitu 1 608 ja vertailukelpoinen 1 585 miljoonaa euroa).
Ruukki Constructionin liikevaihdon kehitykseen vaikutti koko
katsauskauden ajan heikkona jatkunut kysyntä. Erityisen matala
liiketoiminnan aktiviteetti oli liike- ja toimitilarakentamisessa.
Varovaisuus investointipäätöksissä jatkui ja uusia rakennusprojekteja
käynnistettiin selvästi vähemmän kuin edellisvuosina.
Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto laski vähemmän kuin liike-
ja toimitilarakentamisessa, sillä tie- ja väylähankkeiden
aktiviteettitaso Pohjoismaissa oli hyvällä tasolla. Asuinrakentamisen
kattotuotteiden kausiluonteinen kysyntä oli kohtuullisen hyvä, vaikka
markkinatilanne oli selvästi edellisvuosia heikompi.
Ruukki Engineeringin toimitusmäärät laskivat voimakkaasti. Koko
katsauskauden ajan matalana pysynyt loppuasiakaskysyntä ja varastojen
purkaminen laskivat saatujen tilausten määrää. Katsauskauden
liikevaihto laski kaikissa asiakassegmenteissä edellisvuoteen
verrattuna. Voimakkainta liikevaihdon lasku oli nosto- ja
kuljetusvälinesegmentissä. Toimitusten määrä oli vähäinen myös
laivanrakennus- ja offshore-asiakkaille. Sen sijaan toimitukset
energiateollisuuden laitevalmistajille sekä tuuli- että
dieselvoimassa pysyivät edelleen hyvällä tasolla muihin
asiakasryhmiin verrattuna.
Ruukki Metalsin terästuotteiden toimitusmäärät pysyivät
poikkeuksellisen pieninä koko katsauskauden ajan. Varastojen
purkaminen markkinoilla jatkui ja loppuasiakaskysyntä oli heikolla
tasolla. Erikoisterästuotteiden myynti laski katsauskaudella muita
tuoteryhmiä enemmän, sillä keskeisten erikoisterästuotteita
käyttävien teollisuudenalojen, kuten raskaan konepajaliiketoiminnan,
aktiviteetti pysyi matalana. Erikoisterästuotteiden osuus divisioonan
liikevaihdosta oli tammi-syyskuussa 19 prosenttia (28).
Terästuotteiden hinnat laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla
selvästi. Kolmannella vuosineljänneksellä hintojen lasku useissa
tuoteryhmissä taittui, kun terästuotannon raaka-ainekustannuksia
koskeva epävarmuus hälveni.
Liikevaihto vuoden kolmannella neljänneksellä
Konsernin vuoden kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 485 miljoonaa
euroa (996).
Ruukki Constructionin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli
164 miljoonaa euroa (309). Kausiluontoinen kysyntä asuinrakentamisen
kattotuotteissa oli kohtuullisen hyvä ja myynti heinä-syyskuussa
vilkkaampaa kuin alkuvuonna. Toimitukset liike- ja
toimitilarakentamiseen pysyivät edelleen vähäisinä. Venäjällä
toimitukset energiateollisuuden rakennushankkeisiin jatkuivat
vilkkaampina kuin muille teollisuuden aloille.
Ruukki Engineeringin liikevaihto heinä-syyskuussa oli 63 miljoonaa
euroa (184). Erityisen matalana pysynyt loppuasiakaskysyntä ja
varastojen purkaminen laskivat sekä saatujen tilausten että
toimitusten määrää myös vuoden kolmannella neljänneksellä. Myös
myyntihinnat laskivat. Suuri osa divisioonan vuosisopimuksista
päättyi kesän kuluessa, ja uusien sopimusten mukaiset hinnat
asettuivat edellistä sopimuskautta alemmalle tasolle, mikä osaltaan
pienensi liikevaihtoa vuoden kolmannella neljänneksellä.
Ruukki Metalsin liikevaihto heinä-syykuussa oli 257 miljoonaa euroa
(503). Asiakkaiden varastojen pieneneminen lisäsi saatujen tilausten
määrää jonkin verran vuoden kolmannella neljänneksellä. Myyntimäärien
kehitys maalatuissa ja sinkityissä nauhatuotteissa oli selvästi
levytuotteita parempi. Välitystuotteina myytävien ruostumattoman
teräksen ja alumiinin myynti piristyi hieman heinä-syyskuussa, vaikka
laskikin edellisvuoteen verrattuna.
Liikevoitto tammi-syyskuussa
Konsernin raportoitu liikevoitto katsauskaudella oli -284 miljoonaa
euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -279 miljoonaa euroa
(raportoitu 505 ja vertailukelpoinen 511 miljoonaa euroa). Sekä
raportoitu liikevoitto että liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä
olivat -20 prosenttia (raportoitu 17 ja vertailukelpoinen 17
prosenttia) liikevaihdosta.
Ruukki Constructionin liikevoitto oli -26 miljoonaa euroa (115).
Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto oli -9 miljoonaa euroa
(101) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -4 miljoonaa euroa.
Ruukki Metalsin liikevoitto oli -238 miljoonaa euroa (raportoitu 309
ja vertailukelpoinen 314 miljoonaa euroa).
Ruukki Constructionin liikevoittoa laskivat myyntimäärien väheneminen
sekä myyntihintojen lasku. Korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun
oman teräsmateriaalin sekä kalliin varastossa olleen ulkoisen
materiaalin käyttö heikensivät kannattavuutta erityisesti vuoden
ensimmäisellä puoliskolla. Myyntihinnat laskivat katsauskaudella
kaikilla markkina-alueilla. Hintojen lasku tasaantui kolmannen
vuosineljänneksen kuluessa.
Ruukki Engineeringin liikevoittoa tammi-syyskuussa heikensivät
toimitusmäärien pieneneminen, myyntihintojen lasku erityisesti
levytuotteissa sekä vuoden ensimmäisellä puoliskolla lisäksi
korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun teräsmateriaalin käyttö.
Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi kannattavuus on
ollut erityisen heikko Norjassa yhtiön Mo i Ranan -yksikössä, jossa
tammi-syyskuun liikevoitto oli -13 miljoonaa euroa. Yksikön
toimintojen uudelleenjärjestelyt aloitettiin elokuussa.
Ruukki Metalsin tappiollinen liikevoitto johtui pääosin
terästuotteiden hiljaisena jatkuneesta kysynnästä sekä tuotteiden
heikosta hintakehityksestä. Terästuotannon matala kapasiteetin
käyttöaste alkuvuonna nosti tuotetun teräksen yksikkökohtaisia
kustannuksia. Tammi-syyskuussa matalasta käyttöasteesta aiheutui noin
-190 miljoonan euron kustannusvaikutus.
Tehostamis- ja säästötoimien vaikutus näkyi konsernin
kustannusrakenteessa voimistuen katsauskauden loppua kohden.
Liikevoitto vuoden kolmannella neljänneksellä
Konsernin heinä-syyskuun liikevoitto oli -54 miljoonaa euroa (197).
Liikevoitto oli -11 prosenttia (raportoitu 20 ja vertailukelpoinen 20
prosenttia) liikevaihdosta.
Ruukki Constructionin liikevoitto heinä-syyskuussa oli -4 miljoonaa
euroa (56) ja Ruukki Engineeringin liikevoitto -7 miljoonaa euroa
(34).
Ruukki Metalsin liikevoitto oli -39 miljoonaa euroa (112), eli
selvästi kuluvan vuoden edellisiä neljänneksiä parempi. Matalan
käyttöasteen aiheuttama kustannusvaikutus heinä-syyskuussa pieneni
vuoden edellisistä neljänneksistä ja oli noin -30 miljoonaa euroa
(1-3/2009: -90 miljoonaa euroa ja 4-6/2009: -70 miljoonaa euroa).
Yksikkökohtaisia kustannuksia laskivat myös terästuotannon
pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin, hinnanlasku, joka alkoi
näkyä yhtiön kustannusrakenteessa täysimääräisesti kolmannen
neljänneksen loppupuolelta alkaen.
Tammi-syyskuun rahoituserät ja tulos
Nettorahoituskulut ja rahoituksen kurssierot olivat yhteensä 29
miljoonaa euroa (6) mukaan lukien uuden valmiusluoton noin 5
miljoonan euron järjestelypalkkion, joka maksettiin kesäkuussa.
Nettokorkokulut olivat yhteensä 19 miljoonaa euroa (8).
Konsernin verot olivat -84 miljoonaa euroa (134), mikä sisältää
laskennallisen verosaamisen lisäystä 80 miljoonaa euroa (7).
Katsauskauden tulos oli -229 miljoonaa euroa (368).
Osakekohtainen tulos oli -1,65 euroa (2,65).
Tase, rahavirta ja rahoitus
Katsauskauden lopussa konsernin taseen loppusumma oli 2 497 miljoonaa
euroa (2 987). Oma pääoma oli 1 553 miljoonaa euroa (1 997) eli
11,18 euroa osaketta kohden (14,39). Omaa pääomaa katsauskaudella
pienensivät pääasiassa konsernin tappiollinen tulos sekä maksetut
osingot. Omavaraisuusaste syyskuun lopussa oli 62,7 prosenttia
(68,0).
Oman pääoman tuotto viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta oli -10,8
prosenttia (23,0) ja sijoitetun pääoman tuotto -10,0 prosenttia
(29,6).
Tammi-syyskuussa käyttöomaisuus lisääntyi yritysostojen kautta 9
miljoonaa euroa ja liikearvo 4 miljoonaa euroa 104 miljoonaan euroon.
Liiketoiminnan rahavirta oli 69 miljoonaa euroa (284) ja rahavirta
ennen rahoitusta -48 miljoonaa euroa (142). Käyttöpääomaa vapautui
katsauskaudella 222 miljoonaa euroa.
Korolliset nettorahoitusvelat syyskuun lopussa olivat 410 miljoonaa
euroa (155). Vuoden 2008 lopusta korolliset nettorahoitusvelat
kasvoivat 256 miljoonalla eurolla johtuen pääasiassa konsernin
katsauskaudella maksamista osingoista. Konsernin taseasema oli hyvä
ja nettovelkaantumisaste 26,4 prosenttia (7,8).
Syyskuun lopussa konsernilla oli likvidejä varoja 88 miljoonaa euroa
ja pankkeja sitovia käyttämättömiä valmiusluottoja yhteensä 350
miljoonaa euroa.
Toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi ja sopeuttamiseksi
Lokakuussa 2008 käynnistettiin konserninlaajuinen Boost-ohjelma,
jonka tavoitteena on tehostaa yhtiön toimintaa sekä parantaa
kilpailukykyä ja kannattavuutta pysyvästi. Ohjelmalla tavoitellaan
150 miljoonan euron parannusta yhtiön liikevoittoon vuoden 2011
loppuun mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon.
Yhtiö jatkoi Boost-ohjelmaan liittyviä toimenpiteitä katsauskaudella.
Toteutuneet ohjelmaan liittyvät pysyvät kustannussäästöt
tammi-syyskuussa olivat noin 46 miljoonaa euroa ja ohjelmasta
saatavien kustannussäästöjen vuonna 2009 arvioidaan olevan yli 60
miljoonaa euroa. Jo käynnistetyt toimenpiteet vastaavat vuositasolla
noin 80 miljoonan euron kustannussäästöjä.
Ohjelmaan liittyen Ruukki Constructionissa on kuluneen vuoden aikana
tehty useita tuotantojärjestelyjä tehtaiden välillä. Tehokkuutta on
lisätty tuotantoa keskittämällä, mistä johtuen toimipaikkoja on
suljettu muun muassa Latviassa ja Liettuassa sekä Tsekin
tasavallassa. Tehostamisohjelma Obornikissa Puolassa saatiin
päätökseen kolmannen neljänneksen aikana. Obninskissa Venäjällä
tehostamisohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti.
Ruukki Engineeringin toimintoja on tehostettu tuotantolinjoja
siirtämällä ja tuotantoa sopeuttamalla. Toukokuussa tiedotettiin
suunnitelmasta lakkauttaa komponenttien valmistus Hässleholmin ja
Oskarströmin yksiköissä Ruotsissa. Näillä toimenpiteillä yhtiö pyrkii
keskittämään toimintojaan ja vahvistamaan konepajaosaamistaan
tulevaisuuden kasvualueilla erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja
Kiinassa. Edellä mainitut Ruotsin yksiköt lopetetaan vuoden 2009
loppuun mennessä.
Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi ilmoitettiin
heinäkuussa suunnitelmasta organisoida toimintoja uudelleen Mo i
Ranan tehtaalla Norjassa. Mo i Ranan tehdas keskittyy jatkossa
tuulivoimalatornien laippa-aihioiden valmistukseen.
Ruukki Metalsin tehostamistoimiin kuuluvat muun muassa
osavalmistuksen keskittäminen Raahen ja Seinäjoen palvelukeskuksiin
sekä näihin liittyen Tampereen teräspalvelukeskuksen sulkeminen.
Boost-ohjelman lisäksi yhtiössä on käynnissä myös vaikeasta
markkinatilanteesta johtuvia sopeuttamistoimenpiteitä. Toimintojen
sopeuttamiseen ja tehostamiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut
olivat syyskuun loppuun mennessä johtaneet konserninlaajuisesti
yhteensä noin 1 900 henkilön vähennyksiin, joista noin 500 Suomessa.
Lomautusten piirissä oli syyskuun lopussa yhteensä noin 1 450
henkilöä (kesäkuun lopussa 4 800 henkilöä), joista noin 1 150
Suomessa. Lisäksi noin 480 henkilöä itäisen Keski-Euroopan alueella
työskentelee toistaiseksi neljänä päivänä viikossa. Käynnistetyistä
sopeuttamistoimista saatavien kustannussäästöjen vuonna 2009
arvioidaan olevan noin 30 miljoonaa euroa.
Henkilöstö
Tammi-syyskuussa konsernin palveluksessa oli keskimäärin 12 914 (15
086) henkilöä. Syyskuun lopussa henkilöstön määrä oli 12 204 (14 956)
ja se jakautui seuraavasti: 6 173 Suomessa, 1 123 muissa
Pohjoismaissa, 2 283 itäisessä Keski-Euroopassa, 2 274 Venäjällä ja
muissa IVY-maissa, 77 Länsi-Euroopassa sekä 274 muissa maissa.
Tapaturmataajuus konsernissa on kehittynyt positiivisesti ja oli
tammi-syyskuussa miljoonaa työtuntia kohden 8 (12).
Investoinnit
Investointien nettorahavirta tammi-syyskuussa oli -117 miljoonaa
euroa (-142).
Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin katsauskaudella
investoitiin yhteensä 121 miljoonaa euroa (158), joista
ylläpitoinvestointeja oli 52 miljoonaa euroa (45). Yritysostoihin
käytettiin varoja yhteensä 7 miljoonaa euroa (6). Muut osakkeet
lisääntyivät 2 miljoonaa euroa (1). Saadut investointien rahavirrat
olivat 13 miljoonaa euroa (21), jotka tulivat pääosin
käyttöomaisuuden myynnistä.
Käyttöomaisuuden poistot katsauskaudella olivat 108 miljoonaa euroa
(109).
Huhtikuussa päätettiin Raahen terästehtaan masuunien
peruskorjauksista vuosina 2010 ja 2011. Masuuni 1:n peruskorjaus on
suunniteltu alkavan huhtikuussa 2010. Yhtiö suunnittelee masuuni 2:n
peruskorjausta toteutettavaksi vuonna 2011. Masuunien peruskorjaukset
ovat välttämättömiä ylläpitoinvestointeja. Kumpikin masuuni on
vuorollaan pysäytettynä peruskorjauksen ajan noin kaksi kuukautta.
Masuunien ylösajo normaalituotannon tasoon kestää arviolta neljästä
kuuteen viikkoa.
Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään
raudanvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan
rautapellettejä, ja käytössä oleva sintraamo suljetaan vuoden 2011
loppuun mennessä.
Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen
suunnitellut investoinnit vuosina 2009-2012 ovat yhteensä noin 220
miljoonaa euroa, minkä lisäksi tehdään ympäristöinvestointeja noin 60
miljoonan euron arvosta. Investoinneista 55 miljoonaa euroa
arvioidaan ajoittuvan vuodelle 2009, 107 miljoonaa euroa vuodelle
2010, 109 miljoonaa euroa vuodelle 2011 ja loput 10 miljoonaa euroa
vuodelle 2012.
Konsernin investointien aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
vuonna 2009 arvioidaan jäävän alle 170 miljoonaan euroon.
Osakkeet ja osakepääoma
Rautaruukki Oyj:n osakkeen (RTRKS) vaihto NASDAQ OMX Helsingissä
tammi-syyskuussa oli 2 203 miljoonaa euroa (4 639). Osakkeen korkein
noteeraus oli 18,14 euroa syyskuussa ja alin 11,06 euroa tammikuussa.
Osakkeen vaihdon volyymilla painotettu keskikurssi oli 14,47 euroa.
Katsauskauden lopussa 30.9.2009 osakkeen päätöskurssi oli 16,40 euroa
ja osakkeiden markkina-arvo 2 301 miljoonaa euroa (1 952).
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 30.9.2009 oli 238,5 miljoonaa euroa.
Liikkeeseen laskettuja osakkeita oli 140 285 425 kappaletta.
Hallituksella on valtuudet päättää enintään 12 000 000 oman osakkeen
hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen
24.3.2009 päätöksestä lukien. Katsauskauden aikana hallitus ei
käyttänyt valtuutustaan omien osakkeiden hankintaan.
Lisäksi hallituksella on valtuudet päättää osakeannista, joka
sisältää oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia
omia osakkeita. Tämä osakeantivaltuutus käsittää yhteensä enintään 15
000 000 osaketta. Hallituksella on oikeus luovuttaa osakkeita
osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen. Valtuutus sisältää myös
oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista. Valtuutus on voimassa
vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Katsauskauden aikana hallitus ei käyttänyt osakeantivaltuutustaan.
Katsauskauden lopussa hallituksella ei ollut voimassa olevaa
valtuutusta optioiden tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamiseen.
Yhtiön hallussa oli 30.9.2009 yhteensä 1 420 608 omaa osaketta. Omien
osakkeiden markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 23,3 miljoonaa
euroa ja kirjanpidollinen vasta-arvo 2,4 miljoonaa euroa. Omien
osakkeiden osuus yhtiön osakkeiden lukumäärästä sekä äänimäärästä on
1,01 prosenttia.
Ympäristö- ja energia-asiat
Heinäkuussa maailman teräsjärjestö Worldsteel antoi Ruukille Climate
Action -sertifikaatin vuosille 2009-2010. Tunnustus annettiin
aktiivisesta osallistumisesta järjestön ilmastonmuutoksen vastaiseen
Climate Action Recognition -ohjelmaan.
Syyskuussa Ruukki valittiin toista kertaa peräkkäin Dow Jones
Sustainability World (DJSI World) -indeksiin. Dow Jones STOXX
Sustainability (DJSI STOXX) -indeksissä Ruukki on mukana kolmatta
kertaa. Indekseissä ovat mukana alansa parhaat kestävään kehitykseen
sitoutuneet yritykset. Ruukki on DJSI World -listalla maailman
seitsemän parhaan teräsyhtiön joukossa.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Lokakuussa tiedotettiin sopimuksesta Tukholmaan rakennettavan uuden
monitoimistadionin teräsrakenteiden ja kattoelementtien
valmistuksesta ja asennuksesta. Sopimuksen arvo on yhteensä noin 20
miljoonaa euroa. Ruukin toimitukset alkavat kesäkuussa 2010 ja niiden
arvioidaan jatkuvan elokuuhun 2011. Stadion valmistuu vuonna 2012.
Lokakuussa tiedotettiin Ruukki Metalsin Suomessa sijaitsevien
teräspalvelukeskusten toimintojen tehostamisesta. Tehostamistoimista
aiheutuvan henkilöstövähennystarpeen arvioidaan olevan yhteensä noin
175. Lisäksi heikon markkinatilanteen vuoksi aloitetaan
yt-neuvottelut mahdollisista lomautuksista Raahen kvarttolevy- ja
esikäsitellyt terästuotteet -toiminnoissa sekä kolmessa
palvelukeskuksessa. Lomautuksia koskevien neuvottelujen piirissä on
yhteensä noin 670 henkilöä.
Riskit ja riskienhallinta
Rautaruukin riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä
riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään konsernin
riskienhallinnan toimintaperiaatteet ja prosessi. Riskienhallinta on
organisoitu osaksi johtamisjärjestelmää. Yhtiö on kuvannut
liiketoiminnan riskejä ja riskienhallintaa yksityiskohtaisesti vuoden
2008 vuosikertomuksessa, jossa esitettyihin riskeihin ja
epävarmuustekijöihin ei yhtiön näkemyksen mukaan ole katsauskaudella
tullut olennaisia muutoksia.
Lähiajan näkymät
Markkinanäkymissä ei kolmannen vuosineljänneksen kuluessa ole
tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kysynnän ennakointi on edelleen
vaikeaa ja liiketoiminnan ennustettavuus siten normaalia lyhyempi.
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa asuinrakentamisen arvioidaan muihin
rakentamisen osa-alueisiin nähden olevan verrattain vilkasta, vaikka
kausiluontoinen kysyntä hiljenee vuoden viimeisen neljänneksen loppua
kohden. Liike- ja toimitilarakentamisessa ei kuluvana vuonna odoteta
aktiviteetin kasvua, ja kysynnän tässä segmentissä ennakoidaan
elpyvän vasta, kun asiakkaiden luottamus sekä investointihalukkuus ja
-kyky palautuvat. Öljyn hinnan pysyminen nykytasollaan tai sen
mahdollinen nousu saattaa jossain määrin tukea liike- ja
toimitilarakentamista Venäjällä vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Infrastruktuurirakentamisen Pohjoismaissa odotetaan jonkin verran
piristyvän julkisen vallan elvytystoimenpiteiden ansiosta vuoden 2009
loppupuolelta alkaen.
Konepajateollisuudessa asiakkaiden uusien tilausten määrä on ollut
vaatimaton, minkä vuoksi toimitusten nosto- ja
kuljetusvälinesektorille ei kuluvana vuonna ennakoida merkittävästi
paranevan alkuvuoden heikolta tasolta. Energiateollisuuden
laitevalmistuksen kysynnän arvioidaan jatkuvan hyvällä tasolla
suhteessa muihin asiakasryhmiin, vaikka vaikeudet rahoituksen
saatavuudessa saattavat viivästyttää päätöksentekoa uusista
tuulipuistohankkeista. Laivanrakentamisessa uusien tilausten määrä on
koko kuluvan vuoden ajan ollut erittäin vähäinen.
Worldsteel ennustaa teräksen kulutuksen maailmassa vuonna 2009
laskevan noin 9 prosenttia edellisvuodesta ja EU-27-alueella noin 33
prosenttia. Koska varastotasot toimialalla ovat nyt lähes normaalit
suhteessa myyntiin, odotetaan terästehtaiden toimitusten vähitellen
nousevan kulutusta vastaavaksi. Levytuotteiden myyntimäärien
kehityksen odotetaan jäävän selvästi heikommaksi kuin
nauhatuotteiden. Myyntihintojen kehitys on tasaantunut, ja joissain
tuoteryhmissä vuoden viimeisellä neljänneksellä hinnat hieman
nousevat.
Terästuotannon raaka-aineiden hinnanlasku näkyy yhtiön
kustannusrakenteessa täysimääräisesti loka-joulukuussa. Kapasiteetin
käyttöaste terästuotannossa pysyy kolmannen neljänneksen tasolla,
mikä nostaa toiminnan tehokkuutta ja laskee tuotetun teräksen
yksikkökohtaisia kustannuksia selvästi vuoden ensimmäiseen puoliskoon
verrattuna.
Yhtiö arvioi toiminnan pysyvään tehostamiseen tähtäävästä
Boost-ohjelmasta ja jo käynnistetyistä sopeuttamistoimista saatavien
kustannussäästöjen koko kuluvalle vuodelle olevan yli 90 miljoonaa
euroa. Tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteitä jatketaan
konserninlaajuisesti. Yhtiön rahoitusaseman odotetaan säilyvän
vahvana.
Yhtiö arvioi, että vuoden viimeisen neljänneksen tulos ennen veroja
paranee selvästi vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, mutta
saattaa jäädä lievästi tappiolliseksi.
Tätä katsausta ei ole tilintarkastettu.
Helsingissä lokakuun 22. päivänä 2009
Rautaruukki Oyj
Hallitus
DIVISIOONAT
Ruukki Construction
Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 7-9/09
Liikevaihto 225 285 309 248 1 067 132 145 164
Liikevoitto * 21 38 56 17 132 -13 -9 -4
- %
liikevaihdosta
* 9 13 18 7 12 -10 -6 -3
* Ilman kertaluonteisia eriä.
Liikevaihto
Ruukki Constructionin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 442 miljoonaa
euroa (818) ja muutos edellisvuodesta -46 prosenttia. Divisioonan
osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 31 prosenttia (27). Vuoden
kolmannen neljänneksen liikevaihto laski edellisvuoden vastaavasta
ajanjaksosta ja oli 164 miljoonaa euroa (309).
Liikevaihdon kehitykseen vaikutti koko katsauskauden ajan heikkona
jatkunut kysyntä. Erityisen matala liiketoiminnan aktiviteetti oli
liike- ja toimitilarakentamisessa. Varovaisuus investointipäätöksissä
jatkui ja uusia rakennusprojekteja käynnistettiin selvästi
edellisvuosia vähemmän. Useilla markkina-alueilla projektien
aloittamista on siirretty, ja eräissä itäisen Keski-Euroopan maissa
sekä Venäjällä ja Ukrainassa projekteja on myös keskeytetty.
Venäjällä ja osin myös muilla markkina-alueilla, julkisen vallan
tukemien hankkeiden, kuten urheilu- ja maatalousrakentamisen osuus
divisioonan liikevaihdosta on noussut selvästi. Venäjällä toimitukset
energiateollisuuden rakennushankkeisiin jatkuivat vilkkaampina kuin
muille teollisuudenaloille, ja kolmannen vuosineljänneksen
loppupuolella kysyntä piristyi hieman myös yksityisten
omarahoitteisten projektien osalta.
Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto laski, mutta vähemmän kuin
liike- ja toimitilarakentamisessa. Tie- ja väylähankkeiden
aktiviteettitaso Pohjoismaissa oli hyvällä tasolla, mutta erityisesti
talonrakentamisen perustusrakenteissa käytettyjen paalujen matalana
jatkunut kysyntä laski liikevaihtoa. Infrastruktuurirakentamisen
tuotteiden osuus divisioonan liikevaihdosta oli katsauskaudella 14
prosenttia (11).
Asuinrakentamisen kattotuotteiden kausiluonteinen kysyntä oli
kohtuullisen hyvä ja myynti vuoden kolmannella neljänneksellä
alkuvuotta vilkkaampaa. Markkinatilanne oli kuitenkin selvästi
edellisvuosia heikompi. Asuinrakentamisen kattotuotteiden osuus
divisioonan liikevaihdosta tammi-syyskuussa oli 19 prosenttia (15).
Liikevoitto
Ruukki Constructionin liikevoitto tammi-syyskuussa oli -26 miljoonaa
euroa (115) ja vuoden kolmannella neljänneksellä -4 miljoonaa euroa
(56). Liikevoittoa laskivat myyntimäärien väheneminen sekä
myyntihintojen lasku. Myyntihinnat laskivat kaikilla
markkina-alueilla teräsmateriaalin hinnan laskun vuoksi ja
kiristyneestä kilpailusta johtuen. Hintojen lasku kuitenkin tasaantui
kolmannen vuosineljänneksen kuluessa.
Korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun oman teräsmateriaalin sekä
kalliin varastossa olleen ulkoisen materiaalin käyttö heikensivät
kannattavuutta erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Raaka-ainekustannusten lasku vaikutti liikevoittoon osin kolmannella
vuosineljänneksellä ja näkyy täysimääräisesti vuoden viimeisellä
neljänneksellä.
Merkittävät toimitussopimukset
Vuoden kolmannella neljänneksellä ilmoitettiin useista merkittävistä
toimitussopimuksista. Heinäkuussa Ruukki teki yhteistyösopimuksen
musiikki- ja teatteritalon rakenteiden toimituksista Kristiansandiin,
Norjaan. Projektissa Ruukki vastaa rakenteiden konepajasuunnittelusta
ja toimittaa runkorakenteet asennettuina. Kaupan arvo on noin 2,5
miljoonaa euroa.
Elokuussa tiedotettiin sandwich-paneelitoimituksesta Etelä-Puolaan
rakennettavaan makeistehtaaseen. Toimitus sisältää paneelien
valmistuksen ja asennuksen sekä projektinjohdon. Elokuussa
ilmoitettiin myös rakennetoimituksesta uusiin tuotantolaitoksiin
Puolaan. Toimitus sisältää teräsrakenteiden tuotannon ja asennuksen
kolmeen erilliseen rakennukseen.
Syyskuussa ilmoitettiin toimituksesta Tampereelle rakennettavaan
sisustustavarataloon. Ruukin toimitus sisältää runkorakenteiden
suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen sekä paneelitoimitukset ja
julkisivun elementtisuunnittelun. Toimituksen arvo on noin 2
miljoonaa euroa. Lisäksi ilmoitettiin yhtiön tulleen valituksi
Bergenin lähelle Norjaan rakennettavan tuotantolaitoksen
teräsrakenteiden urakoitsijaksi. Ruukin toimituskokonaisuus sisältää
runkorakenteiden suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen. Kaupan
arvo on lähes 4 miljoonaa euroa.
Syyskuussa yhtiö sopi myös laajasta toimituskokonaisuudesta
väylähankkeeseen Norjan Fredrikstadiin. Ruukin toimitus sisältää
teräsrakenteet ja niiden asennuksen Kråkerøyn nostosiltaan sekä
paalut sillan perustuksiin. Kaupan kokonaisarvo on lähes 5 miljoonaa
euroa.
Katsauskauden jälkeen lokakuussa tiedotettiin sopimuksesta Tukholmaan
rakennettavan uuden monitoimistadionin teräsrakenteiden ja
kattoelementtien valmistuksesta ja asennuksesta. Sopimuksen arvo on
yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Ruukin toimitukset alkavat
kesäkuussa 2010 ja niiden arvioidaan jatkuvan elokuuhun 2011. Stadion
valmistuu vuonna 2012.
Investoinnit
Venäjän ja Itä-Euroopan valmistuskapasiteetin lisäämiseksi olleen
investointiohjelman puitteissa Ukrainaan tehtävän
sandwich-paneelilinjan rakentaminen on vielä kesken.
Markkinatilanteesta johtuen sen asennus- ja käyttöönottoaikataulua on
siirretty, ja suunnitelman mukainen investointi viedään päätökseen
kevään 2010 kuluessa. Venäjälle Obninskiin rakenteilla ollut uusi
paneelitehdas-investointi on keskeytetty toistaiseksi.
Alajärven uuden sandwich-paneelitehtaan rakentamisessa edettiin
kolmannen vuosineljänneksen aikana testikäyttöön. Tehdas valmistuu
kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja parantaa divisioonan
kustannuskilpailukykyä korkean automaatioasteensa ansiosta. Tehtaan
uudet linjat myös parantavat Ruukin kykyä valmistaa vuoden 2010
alusta voimaantulevien kiristyvien energiamääräysten mukaisia
paneeleja.
Toiminnan tehostaminen
Konserninlaajuiseen Boost-toiminnantehostamisohjelmaan liittyen
divisioonassa on alkuvuoden aikana tehty useita tuotantojärjestelyjä
tehtaiden välillä. Tehokkuutta on lisätty tuotantoa keskittämällä,
minkä vuoksi toimipaikkoja on suljettu muun muassa Latviassa,
Liettuassa ja Tsekin tasavallassa. Tehostamisohjelma Obornikissa
Puolassa saatiin päätökseen kolmannen neljänneksen aikana.
Obninskissa Venäjällä tehostamisohjelma etenee suunnitelmien
mukaisesti.
Ruukki Engineering
Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 7-9/09
Liikevaihto 188 205 184 187 765 125 75 63
Liikevoitto * 32 35 34 27 128 5 -2 -7
- %
liikevaihdosta
* 17 17 19 14 17 4 -3 -12
* Ilman kertaluonteisia eriä.
Liikevaihto
Ruukki Engineeringin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 263 miljoonaa
euroa (578) ja muutos edellisvuodesta -55 prosenttia. Divisioonan
osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 18 prosenttia (19). Vuoden
kolmannen neljänneksen liikevaihto laski huomattavasti edellisvuoden
vastaavasta ajanjaksosta ja oli 63 miljoonaa euroa (184).
Toimitusmäärät laskivat voimakkaasti. Koko katsauskauden ajan
erityisen matalana pysynyt loppuasiakaskysyntä ja varastojen
purkaminen laskivat saatujen tilausten määrää. Katsauskauden
liikevaihto laski kaikissa asiakassegmenteissä edellisvuoteen
verrattuna. Voimakkainta liikevaihdon lasku oli nosto- ja
kuljetusvälinesegmentissä. Toimitusten määrä oli vähäinen myös
laivanrakennus- ja offshore-asiakkaille. Sen sijaan toimitukset
energiateollisuuden laitevalmistajille sekä tuuli- että
dieselvoimassa pysyivät edelleen hyvällä tasolla muihin
asiakasryhmiin verrattuna.
Myös myyntihinnat laskivat. Suuri osa divisioonan vuosisopimuksista
päättyi kesän kuluessa, ja uusien sopimusten mukaiset hinnat
asettuivat edellistä sopimuskautta alemmalle tasolle, mikä pienensi
kolmannen vuosineljänneksen liikevaihtoa.
Nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistajien osuus
divisioonan liikevaihdosta tammi-syyskuussa oli 36 prosenttia (43) ja
energiateollisuuden laitevalmistajien 36 prosenttia (19).
Liikevoitto
Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto tammi-syyskuussa laski -9
miljoonaan euroon (101) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli
-4 miljoonaa euroa. Divisioonan vuoden kolmannen neljänneksen
liikevoitto oli -7 miljoonaa euroa (34).
Liikevoittoa katsauskaudella heikensivät toimitusmäärien
pieneneminen, myyntihintojen lasku erityisesti levytuotteissa sekä
vuoden ensimmäisellä puoliskolla lisäksi korkeilla
raaka-ainehinnoilla tuotetun teräsmateriaalin käyttö.
Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi kannattavuus on
ollut erityisen heikko Norjassa, yhtiön Mo i Ranan -yksikössä, jossa
tammi-syyskuun liikevoitto oli -13 miljoonaa euroa. Heinäkuussa yhtiö
päätti organisoida toimintojaan tehtaalla uudelleen ja jatkossa
yksikkö keskittyy tuulivoimalatornien laippa-aihioiden valmistukseen.
Investoinnit ja liiketoiminnan kehittäminen
Ruukki Engineering on järjestelmällisesti investoinut uuteen
valmistusteknologiaan tuotannon tehostamiseksi sekä laadun ja
toimitustäsmällisyyden parantamiseksi. Kolmannen neljänneksen aikana
vietiin päätökseen Kurikan ohjaamokokoonpanoyksikön kahden
robottihitsausaseman asennus sekä hitsaustoimintojen
automatisointiprojekti Peräseinäjoella. Koneistusinvestointi
Jaszberenyssä Unkarissa etenee suunnitelmien mukaisesti.
Ruukki Engineeringille on myönnetty multi-site-sertifikaatti. Se
kattaa toimintajärjestelmän laatusertifikaatin ISO 9001:2000,
ympäristösertifikaatin ISO 14001:2004 sekä hitsauksen ISO 3834-2
-laadunvarmistussertifikaatin. Multi-site-sertifiointi kattaa Ruukki
Engineeringin kaikki yksikkö- ja divisioonatason johtamisjärjestelmät
sekä prosessit.
Toiminnan tehostaminen
Toukokuussa tiedotettiin suunnitelmasta lakkauttaa komponenttien
valmistus Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköissä Ruotsissa. Näillä
toimenpiteillä yhtiö pyrkii keskittämään toimintojaan ja vahvistamaan
konepajaosaamistaan tulevaisuuden kasvualueilla erityisesti itäisessä
Keski-Euroopassa ja Kiinassa. Edellä mainitut Ruotsin yksiköt
lopetetaan vuoden 2009 loppuun mennessä.
Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi yhtiö päätti
heinäkuussa organisoida uudelleen toimintoja Mo i Ranan tehtaalla
Norjassa. Tuotannon sopeuttamisen seurauksena tuotannosta vähenee
arviolta 137 tehtävää. Vähennykset toteutetaan loppuvuoden aikana.
Syyskuussa aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut konepajateollisuuden
komponentteja valmistavan Kalajoen tehtaan henkilöstöä koskevista
lomautuksista. Neuvottelujen piirissä on Kalajoen tehtaan henkilöstö,
yhteensä 108 henkilöä ja lomautustarpeen arvioidaan koskevan
yhtäaikaisesti enintään 40 työntekijää ja 5 toimihenkilöä.
Lomautukset on tarkoitus aloittaa loppuvuoden aikana, ja niiden
laajuus ja kesto tarkentuvat neuvottelujen aikana.
Ruukki Metals
Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 7-9/09
Liikevaihto 511 571 503 412 1 997 249 218 257
Liikevoitto * 96 106 112 36 350 -102 -97 -39
- %
liikevaihdosta
* 19 19 22 9 18 -41 -44 -15
Luvut ovat vertailukelpoisia (ilman myytyä Carl Froh GmbH:ta).
* Ilman kertaluonteisia eriä.
Liikevaihto
Ruukki Metalsin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 724 miljoonaa euroa
(raportoitu 1 608 ja vertailukelpoinen 1 585 miljoonaa euroa) ja sen
osuus koko konsernin liikevaihdosta 51 prosenttia (54). Vuoden
kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 257 miljoonaa euroa (503).
Terästuotteiden toimitusmäärät pysyivät poikkeuksellisen pieninä koko
katsauskauden ajan. Varastojen purkaminen markkinoilla jatkui ja
loppuasiakaskysyntä oli heikolla tasolla. Asiakkaiden varastojen
pieneneminen lisäsi saatujen tilausten määrää jonkin verran vuoden
kolmannella neljänneksellä. Myyntimäärien kehitys maalatuisssa ja
sinkityissä nauhatuotteissa oli selvästi levytuotteita parempi.
Terästuotteiden hinnat laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla
selvästi. Kolmannella vuosineljänneksellä hintojen lasku useissa
tuoteryhmissä taittui, kun terästuotannon raaka-ainekustannuksia
koskeva epävarmuus hälveni, ja neljänneksen loppupuolella
myyntihinnat eräillä markkina-alueilla kääntyivät hienoiseen nousuun.
Erikoisterästuotteiden myynti laski katsauskaudella muita tuoteryhmiä
enemmän, sillä keskeisten erikoisterästuotteita käyttävien
teollisuudenalojen, kuten raskaan konepajaliiketoiminnan,
aktiviteetti pysyi matalana. Myös välitystuotteina myytävien
ruostumattoman teräksen ja alumiinin myynti laski edellisvuoteen
verrattuna, mutta piristyi kuitenkin hieman heinä-syyskuussa.
Erikoisterästuotteiden osuus divisioonan liikevaihdosta
tammi-syyskuussa oli 19 prosenttia (28). Ruostumattoman teräksen ja
alumiinin liikevaihto katsauskaudella oli yhteensä 78 miljoonaa euroa
(184).
Liikevoitto
Ruukki Metalsin tammi-syyskuun liikevoitto oli -238 miljoonaa euroa
(raportoitu 309 ja vertailukelpoinen 314 miljoonaa euroa) ja vuoden
kolmannen neljänneksen liikevoitto -39 miljoonaa euroa (112).
Divisioonan tappiollinen liikevoitto johtui pääosin terästuotteiden
hiljaisena jatkuneesta kysynnästä sekä tuotteiden heikosta
hintakehityksestä.
Terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste alkuvuonna nosti
tuotetun teräksen yksikkökohtaisia kustannuksia. Kapasiteetin
käyttöaste nousi merkittävästi heinä-syyskuussa molempien masuunien
ollessa käytössä ja matalan käyttöasteen aiheuttama kustannusvaikutus
pieneni edellisistä neljänneksistä. Heinä-syyskuussa tämä kustannus
oli noin -30 miljoonaa euroa (1-3/2009: -90 miljoonaa euroa ja
4-6/2009: -70 miljoonaa euroa). Yksikkökohtaisia kustannuksia
laskivat myös terästuotannon pääraaka-aineiden, eli hiilen ja
rautamalmin, hinnanlasku, joka näkyi yhtiön kustannusrakenteessa
täysimääräisesti kolmannen neljänneksen loppupuolelta alkaen.
Ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevoitto oli tammi-syyskuussa
lievästi tappiollinen.
Terästuotanto
1000 tonnia 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 7-9/09
Terästuotanto 672 680 703 531 2 585 269 392 604
Yhtiön terästuotanto tammi-syyskuussa oli 1 265 tuhatta tonnia (2
054).
Terästuotannossa kapasiteetin käyttöaste oli heinä-syyskuussa
selvästi vuoden alkupuoliskoa korkeampi. Joulukuusta 2008
pysäytettynä olleen Raahen terästehtaan masuunin ylösajo aloitettiin
toukokuun alussa ja masuuni saavutti tavoitteen mukaisen kapasiteetin
käyttöasteen kesäkuun puolivälissä, minkä jälkeen käyttöaste on ollut
noin 80-85 prosenttia. Pysäytettynä olleen masuunin käynnistämisellä
varaudutaan erityisesti vuonna 2010 toteutuvan investointiseisokin
aiheuttamaan tuotantokatkokseen rakentamalla puskurivarastoja, joilla
varmistetaan häiriöttömät asiakastoimitukset seisokin aikana.
Kumpikin masuuni on vuorollaan pysäytettynä noin kaksi kuukautta ja
masuunien ylösajo normaalituotannon tasoon kestää arviolta neljästä
kuuteen viikkoa.
Elokuussa työtuomioistuin totesi Raahen tehtaan nauhavalssaamon
kesäkuisen lakon laittomaksi, ja tuomitsi Raahen työntekijöiden
ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa
laiminlyönnistä sekä korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Investoinnit
Huhtikuussa päätettiin masuunien peruskorjauksista Raahen tehtaalla
vuosina 2010 ja 2011. Korjausten yhteydessä tehdään myös
ympäristöinvestointeja. Raahen tehtaan masuuni 1:n peruskorjaus on
suunniteltu aloitettavaksi huhtikuussa 2010. Yhtiö suunnittelee
masuuni 2:n peruskorjausta toteuttavaksi vuonna 2011. Masuunien
peruskorjaukset ovat välttämättömiä ylläpitoinvestointeja.
Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään
raudanvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan
rautapellettejä, ja käytössä oleva sintraamo suljetaan vuoden 2011
loppuun mennessä.
Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen
suunnitellut investoinnit vuosina 2009-2012 ovat yhteensä noin 220
miljoonaa euroa, minkä lisäksi tehdään noin 60 miljoonan euron
ympäristöinvestoinnit.
Toiminnan tehostaminen
Ruukki Metalsin tehostamistoimiin kuuluvat muun muassa
osavalmistuksen keskittäminen Raahen ja Seinäjoen
teräspalvelukeskuksiin sekä näihin liittyen Tampereen
palvelukeskuksen sulkeminen. Nämä toimet saatiin päätökseen toisen
vuosineljänneksen kuluessa.
Divisioonassa on käyty tammi-syyskuussa yhteistoimintaneuvotteluja
henkilöstövähennyksistä ja lomautuksista. Neuvottelujen tuloksena oli
syyskuun loppuun mennessä päädytty vähentämään yhteensä noin 520
henkilöä. Lomautusten piirissä oli katsauskauden lopussa yhteensä
noin 250 henkilöä.
Katsauskauden jälkeen lokakuussa tiedotettiin Ruukki Metalsin
Suomessa sijaitsevien teräspalvelukeskusten toimintojen
tehostamisesta. Tehostamistoimista aiheutuvan
henkilöstövähennystarpeen arvioidaan olevan yhteensä noin 175.
Lisäksi heikon markkinatilanteen vuoksi aloitetaan yt-neuvottelut
mahdollisista lomautuksista Raahen kvarttolevy- ja esikäsitellyt
terästuotteet -toiminnoissa sekä kolmessa palvelukeskuksessa.
Lomautuksia koskevien neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 670
henkilöä.
Muut tapahtumat
Venäjän kaupan ja taloudellisen kehityksen ministeriö antoi elokuussa
päätösehdotuksensa koskien maalipinnoitettujen tuotteiden
antidumping-toimintaa. Ministeriön päätösehdotuksen mukaan lain
vaatimat edellytykset tullimaksujen asettamiselle puuttuvat.
Lopullisen päätöksen asiasta tekee Venäjän hallitus, joka käsittelee
asiaa mahdollisesti loppuvuoden aikana. Toteutuessaan suojatullit
vaikuttaisivat maalipinnoitettujen tuotteiden vientiin Venäjälle.
Yhtiö vie näitä tuotteita Venäjälle vuosittain noin 30 miljoonan
euron arvosta.
TAULUKOT
Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34:n mukaisesti noudattaen
vuositilinpäätöksessä 2008 julkaistuja laadintaperiaatteita ja
seuraavia 1.1.2009 voimaan tulleita standardeja ja standardien
muutoksia:
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutetun standardin tarkoituksena
on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja
vertailla tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja erottamalla
yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät
liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa muista oman pääoman
muutoksista.
IFRS 8 Toimintasegmentit. Standardin vaatimusten mukaan
segmenttiraportoinnissa on sovellettava ns. johdon lähestymistapaa.
Tällöin esitettävien tietojen tulee perustua sellaisenaan johdon
sisäisesti seuraamien segmenttien taloudellisen kehityksen
arviointiperusteisiin.
Konsernin johdon raportoinnissa noudatetaan IFRS-säännöksiä ja
segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille
kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien
liikevoittoon. Standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta
konsernin segmenttirakenteeseen.
IAS 23 Vieraan pääoman menot. Uudistettu standardi edellyttää ehdot
täyttävien hyödykkeiden hankkimisesta, rakentamisesta tai
valmistamisesta johtuvien vieraan pääoman menojen aktivoimista osaksi
hyödykkeen hankintamenoa. Vieraan pääoman menojen kirjaaminen suoraan
kuluksi kielletään. Konserni käyttää vieraan pääoman menojen
aktivoinnissa rahoituskulukerrointa. Standardin muutoksella ei ole
ollut merkittävää vaikutusta konsernille.
Muutos IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut - Oikeuden syntymisehdot ja
peruutukset. Standardin muutos tarkentaa ohjeistusta koskien oman
pääoman ehtoisten instrumenttien oikeuden syntymisehtoja sekä muiden
kuin yhteisön osalta tulleiden peruutusten kirjanpidollista
käsittelyä.
Lisäksi konsernin tuloslaskelman esitystapa on muutettu
kululajikohtaisesta toimintokohtaiseksi ja vertailukausien luvut on
muutettu vastaamaan uutta esitystapaa.
Taulukoiden yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty
miljooniksi euroiksi tarkemmista luvuista.
LYHENNETTY KONSERNIN TULOSLASKELMA
Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 7-9/09 7-9/08 1-12/08
Liikevaihto 1 429 3 004 485 996 3 851
Myytyjä suoritteita vastaavat
kulut 1 531 2 265 485 732 2 980
Bruttokate -102 740 -1 264 872
Myynnin ja markkinoinnin kulut 82 108 24 32 148
Hallinnon kulut 113 135 34 41 177
Liiketoiminnan muut tuotot 14 18 4 5 31
Liiketoiminnan muut kulut 1 10 0 0 10
Liikevoitto -284 505 -54 197 568
Rahoitustuotot ja -kulut -29 -6 -10 -2 -23
Osuus osakkuusyritysten
tuloksista 0 3 0 1 3
Tulos ennen veroja -313 503 -64 195 548
Verot 84 -134 19 -56 -142
Kauden tulos -229 368 -45 139 406
Tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille -229 368 -45 139 406
Vähemmistölle 0 0 0 0 -1
Tulos/osake, laimennettu, e -1,65 2,65 -0,32 1,00 2,93
Tulos/osake, laimentamaton, e -1,65 2,65 -0,32 1,00 2,93
Liikevoitto liikevaihdosta, % -19,9 16,8 -11,2 19,7 14,7
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 7-9/09 7-9/08 1-12/08
Kauden tulos -229 368 -45 139 406
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaukset 29 -22 8 -18 -62
Muuntoerot 1 -2 5 -3 -54
Vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot 0 -47 0 0 -62
Muihin laajan tuloksen eriin
sisältyvät verot -8 18 -2 5 32
Muut laajan tuloksen erät verojen
jälkeen yhteensä 22 -53 11 -16 -145
Kauden laaja tulos yhteensä -208 315 -34 123 261
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille -208 315 -34 123 261
Vähemmistölle 0 0 0 0 -1
LYHENNETTY KONSERNIN TASE
Milj. euroa 30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008
VARAT
Pitkäaikaiset varat 1 479 1 444 1 442
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 544 747 750
Myynti- ja muut saamiset 385 745 536
Rahavarat 88 50 254
Varat yhteensä 2 497 2 987 2 983
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma 1 553 1 997 1 948
Vähemmistön osuus 2 2 2
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 312 132 276
Korottomat velat 88 177 158
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 187 74 133
Ostovelat ja muut korottomat velat 355 605 466
Oma pääoma ja velat yhteensä 2 497 2 987 2 983
LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 1-12/08
Kauden tulos -229 368 406
Oikaisut kauden tulokseen 106 214 250
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -123 583 656
Käyttöpääoman muutos 222 -179 -110
Rahoituserät ja verot -30 -120 -164
Liiketoiminnan rahavirta 69 284 382
Saadut investointien rahavirrat 13 21 25
Suoritetut investointien rahavirrat -131 -164 -238
Investointien rahavirta yhteensä -117 -142 -213
Rahavirta ennen rahoitusta -48 142 169
Maksetut osingot -188 -277 -277
Vieraan pääoman muutos 89 -13 193
Rahoituksen muu nettorahavirta -21 4 -4
Rahavarojen kurssierot 1 0 -11
Rahavarojen muutos -166 145 70
AVAINLUVUT
1-9/09 1-9/08 1-12/08
Liikevaihto, Me 1 429 3 004 3 851
Liikevoitto, Me -284 505 568
- % liikevaihdosta -19,9 16,8 14,7
Tulos ennen veroja, Me -313 503 548
- % liikevaihdosta -21,9 16,7 14,2
Kauden tulos, Me -229 368 406
- % liikevaihdosta -16,0 12,3 10,5
Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva
12 kk), % -10,0 29,6 25,6
Oman pääoman tuotto, % -10,8 23,0 20,7
Omavaraisuusaste, % 62,7 68,0 65,9
Nettovelkaantumisaste, % 26,4 7,8 7,9
Korolliset nettorahoitusvelat, Me 410 155 155
Oma pääoma/osake, e 11,18 14,39 14,04
Henkilöstö keskimäärin 12 914 15 086 14 953
140 285 140 215
Osakkeiden lukumäärä 425 328 140 255 479
138 864 138 748
- ilman omia osakkeita 817 391 138 788 542
138 839 138 788
- laimennettu, keskimäärin 756 490 138 773 118
KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Käyvän
arvon ja Omat Vähem-
Osake- Ylikurssi- muut Muunto- osak- Voitto- mistö- Yhteen-
Milj. euroa pääoma rahasto rahastot erot keet varat osuus sä
OMA PÄÄOMA
1.1.2008 238 220 0 -6 -6 1 513 3 1 963
Osakeanti 0 0
Osingonjako -277 -277
Osakeperusteiset
maksut 0 0 0 0
Tilikauden laaja
tulos
yhteensä 0 -2 0 317 0 315
OMA PÄÄOMA
30.9.2008 238 220 0 -8 -6 1 553 2 1 999
OMA PÄÄOMA
1.1.2009 238 220 0 -36 -6 1 532 2 1 950
Osakeanti 0 0
Osingonjako -188 -188
Osakeperusteiset
maksut 0 0 0 0
Tilikauden laaja
tulos
yhteensä 1 -208 0 -208
OMA PÄÄOMA
30.9.2009 238 220 1 -36 -6 1 136 2 1 554
LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN
% liikevaihdosta 1-9/09 1-9/08 1-12/08
Suomi 31 32 31
Muut Pohjoismaat 31 32 31
Itäinen Keski-Eurooppa, Venäjä ja Ukraina 19 19 20
Muu Eurooppa 13 13 15
Muut maat 5 3 3
EHDOLLISET VELAT
Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 1-12/08
Annetut kiinnitykset 73 24 24
Annetut pantit 0 6 5
Annetut muut takaukset 40 38 45
Vakuudet muiden puolesta 2 6 2
Vuokravelvoitteet 110 142 132
JOHDANNAISSOPIMUSTEN
ARVOT
RAHAVIRRAN SUOJAUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN SUOJAUSLASKENTAA
30.9.2009 30.9.2008
Nimellis- 30.9.2009 Nimellis- 30.9.2008
Milj. euroa määrä Käypä arvo määrä Käypä arvo
Sinkkijohdannaiset
Termiinit, tonneja 29 500 -2 40 500 -23
Sähköjohdannaiset
Termiinit, GWh 1 909 -20 1 348 12
Rahavirtoja suojaavien johdannaisten realisoitumaton arvonmuutos
kirjataan omaan pääomaan siltä osin, kun suojaus on tehokas. Muut
käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
JOHDANNAISET, JOIHIN EI SOVELLETA SUOJAUSLASKENTAA
30.9.2009 30.9.2008
Nimellis- 30.9.2009 Nimellis- 30.9.2008
Milj. euroa määrä Käypä arvo määrä Käypä arvo
Sinkkijohdannaiset
Termiinit, tonneja 500 0
Valuuttajohdannaiset
Termiinit 368 -13 757 13
Optiot
Ostetut 100 -2 230 8
Myydyt 100 -1 230 3
AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET
Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 1-12/08
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1 124 1 076 1 076
Lisäykset 120 151 215
Lisäykset yrityshankintojen kautta 5 4 8
Vähennykset -10 -3 -8
Vähennykset yritysmyyntien kautta 0 -23 -22
Poistot ja arvonalentumiset -92 -90 -119
Kurssierot -3 1 -26
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 1 144 1 116 1 124
LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA
Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 1-12/08
Myynnit osakkuusyrityksille 17 16 30
Ostot osakkuusyrityksiltä 5 6 6
Liiketoimet eläkesäätiön kanssa 4 4 6
30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008
Myyntisaamiset ja muut saamiset
lähipiiriltä 3 7 5
Ostovelat ja muut velat lähipiirille 0 1 0
INVESTOINTISITOUMUKSET *
30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008
Milj. euroa jälkeen jälkeen jälkeen
Ylläpitoinvestoinnit 224 133 102
Kehitysinvestoinnit ja investoinnit
erikoistuotteisiin 108 165 113
Yhteensä 332 297 215
* Investointisitoumukset sisältävät aloitusluvan saaneiden hankkeiden
arvioidut kustannukset.
TIEDOT
YRITYSKAUPOISTA
Yhdistämisessä Kirjanpitoarvot ennen
Milj. euroa kirjatut käyvät arvot yhdistämistä
Hankittujen yritysten
varat ja velat
Pitkäaikaiset varat 9 3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 1 1
Myynti- ja muut
saamiset 1 1
Rahavarat 4 4
Varat yhteensä 15 9
Pitkäaikaiset velat
Korolliset 0 0
Muut 2 0
Lyhytaikaiset velat
Korolliset 0 0
Muut 3 3
Velat yhteensä 5 4
Nettovarat 9 5
Hankintameno 13
- johon sisältyy
ehdollista kauppahintaa 0
Liikearvo 4
Rahana maksettu
kauppahinta 11
Hankitun tytäryrityksen
rahavarat 4
Rahavirtavaikutus 7
Yllä olevat luvut sisältävät tiedot norjalaisten Skalles
Eiendomsselskap AS:n ja Pluss Stål AS:n hankinnoista. Rautaruukki
osti Skalles Eiendomsselskap AS:n osakekannan helmikuussa 2009. Osto
vahvistaa konsernin asemaa Pohjoismaissa ja erityisesti Norjan
teräsrakentamisessa. Konsernin ja Skallesin asiakaskunta ja tuotteet
täydentävät toisiaan. Skallesin kokonaistoimitukset kattavat
teräsrakenteiden suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen. Yhtiön
palveluksessa on noin 50 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2008 oli
noin 16 miljoonaa euroa. Yhtiö sijaitsee Fredrikstadissa. Hankinta on
kirjattu IFRS 3:n mukaisesti alustavana. Pluss Stål AS oli aiemmin
Rautaruukin osakkuusyhtiö (50 %) ja Rautaruukki osti loput 50 %
yhtiön osakkeista sen toiselta omistajalta kesäkuussa 2009. Pluss
Stål AS on konsolidoitu tytäryhtiönä 1.7.2009 alkaen.
SEGMENTTI-INFORMAATIO
Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 1-12/08
Ulkoinen liikevaihto
Ruukki Construction 442 818 1 067
Ruukki Engineering 263 578 765
Ruukki Metals 724 1 608 2 019
Konsernihallinto 0 0 0
Liikevaihto yhteensä 1 429 3 004 3 851
Liikevoitto
Ruukki Construction -26 115 128
Ruukki Engineering -9 101 126
Ruukki Metals -238 309 338
Konsernihallinto -10 -19 -25
Liikevoitto yhteensä -284 505 568
Rahoitustuotot ja -kulut -29 -6 -23
Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0 3 3
Tulos ennen veroja -313 503 548
Verot 84 -134 -142
Kauden tulos -229 368 406
Milj. euroa 30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008
Segmenttien varat
Ruukki Construction 776 904 761
Ruukki Engineering 312 412 411
Ruukki Metals 1 060 1 302 1 247
Konsernihallinto 39 36 36
Jakamattomat varat 310 332 527
Varat yhteensä 2 497 2 987 2 983
SEGMENTTI-INFORMAATIO KVARTAALEITTAIN, VERTAILUKELPOINEN,
ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ
Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 7-9/09
Ulkoinen
liikevaihto
Ruukki
Construction 225 285 309 248 1 067 132 145 164
Ruukki
Engineering 188 205 184 187 765 125 75 63
Ruukki Metals 511 571 503 412 1 997 249 218 257
Konsernihallinto 1 -1 0 0 0 0 0 0
Liikevaihto
yhteensä 925 1 060 996 847 3 829 506 438 485
Liikevoitto
Ruukki
Construction 21 38 56 17 132 -13 -9 -4
Ruukki
Engineering 32 35 34 27 128 5 -2 -7
Ruukki Metals 96 106 112 36 350 -102 -97 -39
Konsernihallinto -7 -7 -5 -6 -25 -3 -4 -3
Liikevoitto
yhteensä 141 172 197 74 584 -113 -112 -54
Rahoitustuotot ja
-kulut -4 1 -2 -18 -23 -9 -10 -10
Osuus
osakkuusyritysten
tuloksista 1 1 1 0 3 0 0 0
Tulos ennen
veroja 139 174 195 56 564 -122 -123 -64
Verot -34 -45 -56 -7 -142 32 33 19
Kauden tulos 105 129 139 49 422 -90 -89 -45
Tunnusluvut on laskettu käyttäen seuraavia kaavoja:
Sijoitetun pääoman tulos ennen veroja + rahoituskulut
tuotto, % (liukuva 12 kk)
= --------------------------------------- x100
oma pääoma + korolliset rahoitusvelat
(kauden alun ja lopun keskiarvo)
Oman pääoman tuotto, % tulos ennen veroja - tuloverot (liukuva
12 kk)
= --------------------------------------- x100
oma pääoma (kauden alun ja lopun
keskiarvo)
Omavaraisuusaste, % oma pääoma
= --------------------------------------- x100
taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, korolliset nettorahoitusvelat
% = --------------------------------------- x100
oma pääoma
Korolliset = korolliset rahoitusvelat - korolliset
nettorahoitusvelat rahoitusvarat ja rahavarat
Tulos/osake (EPS) emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
voitto tai tappio
= ---------------------------------------
kauden aikana ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän painotettu keskiarvo
Tulos/osake (EPS), emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
laimennettu voitto tai tappio
= ---------------------------------------
kauden aikana ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän painotettu keskiarvo
laimennusvaikutuksella oikaistuna
Oma pääoma/osake emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
= oma pääoma
---------------------------------------
osakkeiden laimentamaton lukumäärä
katsauskauden lopussa
Osakkeen vaihdon
volyymilla painotettu = osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
keskikurssi ---------------------------------------
osakkeen kappalemääräinen
kokonaisvaihto
Osakekannan = osakkeiden laimentamaton kokonaismäärä
markkina-arvo katsauskauden lopussa x katsauskauden
päätöskurssi
Henkilöstö keskimäärin = henkilöstön määrä kunkin kuukauden
lopussa lasketaan yhteen ja näin saatu
summa jaetaan kuukausien lukumäärällä
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |