Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - Pörssitiedote

Talvivaaralla useita kehityshankkeita VTT:n toteuttaman kipsisakka-altaan vuodon tutkinnan pohjalta

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
29.4.2013

   Talvivaaralla useita kehityshankkeita VTT:n toteuttaman kipsisakka-altaan
                           vuodon tutkinnan pohjalta


Teknologian  tutkimuskeskus  VTT  ("VTT")  toteutti Talvivaaran Kaivososakeyhtiö
Oyj:n  ("Talvivaara"  tai  "Yhtiö")  hallituksen  toimeksiannosta riippumattoman
selvityksen  kipsisakka-altaan  marraskuussa  2012 tapahtuneen  vuodon syistä ja
olosuhteista.  Tutkinta  tuotti  useita  suosituksia korjaaviksi ja kehittäviksi
toimenpiteiksi,  joista valtaosaa  Yhtiö oli  lähtenyt toteuttamaan välittömästi
vuodon   jälkeen  marraskuussa  2012. Yhtiön  hallitus  on  pyytänyt  toimivalta
johdolta toimenpidesuunnitelmat muiden suositusten suhteen.

Selvityksen tavoitteet

VTT:n   toteuttaman   tutkinnan   tavoitteena  oli  selvittää  sekä  mahdolliset
välittömät   syyt   onnettomuuteen   että  analysoida  riskien  realisoitumiseen
johtaneita  perussyitä.  Lisäksi  tutkintaan  sisältyi  muiden  allasrakenteiden
riskien  yleisluontoinen  tarkastelu.  VTT:n  tutkintaryhmä  muodostui  pato- ja
allasrakenteiden,   vesien  hallinnan,  turvallisuuskulttuurin  ja  -johtamisen,
riskien   hallinnan  ja  ympäristölainsäädännön  asiantuntijoista.  Toimeksianto
toteutettiin   Yhtiön   hallitukselle,   jotta   se  pystyy  varmistamaan,  että
vastaavanlaisia  riskejä  hallitaan  tulevaisuudessa  paremmin  ja  turvallisuus
kehittyy Yhtiössä vastaamaan kestävän tuotannon vaatimustasoa.

Selvityksen tulokset

VTT:n  asiantuntijat toteavat, että kipsisakka-altaan  lohkon 1 rakenne oli alun
perin  haavoittuva.  Altaan  tiivisrakenteena  toimi  1,5 mm  HDPE -kalvo, jonka
alapuolisten  maa-ainesten vedenjohtavuuteen  tai eroosiostabiiliuteen  ei ollut
altaan  suunnittelu- eikä rakentamisvaiheessa silloin  käytössä olleen tiedon ja
viranomaisvaatimusten perusteella kiinnitetty riittävästi huomiota. Allasrakenne
oli suunniteltu olettaen, että altaassa on pääasiassa melko kiinteää kipsisakkaa
ja  että sakan  pumppauksen mukana  sinne kertyvä  vesi pumpataan  pois, jolloin
suuren  vuodon riskiä  ei ole.  Vesiä jouduttiin  kuitenkin vastoin alkuperäistä
suunnitelmaa  varastoimaan  kipsisakka-altaissa,  sillä  vettä  kertyi  alueelle
vuosittain enemmän kuin 1,3 miljoonaa m(3), mikä määrä Yhtiöllä oli lupa päästää
käsiteltyinä  jätevesinä  luontoon.  Tutkinta  toi  esiin  sen,  että  tuotannon
käynnistämisen  alkuvuosina vesien hallinnan toimenpiteet eivät olleet tarpeeksi
kokonaisvaltaisia   ja   systemaattisia   monien   muiden  kehityshankkeiden  ja
haasteiden  viedessä  huomiota.  Vaikka  Yhtiössä  tehtiin  useita toimenpiteitä
vesitaseen  parantamiseksi  erityisesti  vuoden  2011 lopulta  lähtien, keväällä
2012 lumien sulamisen aikaan kaikki altaat täyttyivät ja kipsisakka-altaan vesiä
pumpattiin tilapäisesti avolouhokseen. Kipsisakka-altaan no 1 reunoja päätettiin
korottaa,   jotta   vesille   saataisiin  lisää  säilytyskapasiteettia.  Korotus
valmistui  syyskuun loppupuolella ja altaaseen  ehdittiin pumpata liuosta yli 1
miljoonaam(3), kunnes vuoto lohkossa 1 alkoi 4. marraskuuta.

VTT:n  asiantuntijat toteavat, että HDPE  -kalvorakenteissa esiintyy aina pieniä
vuotoja.  Pienet, tihkuvatkin vuodot voivat  käynnistää kalvon alapuolisten maa-
ainesten  huuhtoutumisen  ja  johtaa  paineen  alla  tiivistekalvon repeämiseen,
mikäli  kalvon alapuolisia rakenteita ei  ole mitoitettu vuotoja silmälläpitäen.
Kipsisakka-altaan  marraskuisen vuodon syntymekanismina on todennäköisesti ollut
tällaisen  tihkuvuodon käynnistämä  runsastuva vuoto  vesipaineen kasvaessa, kun
allasta  täytettiin aikaisempia vesipintoja  enemmän. Aikaisemmat vuodot samassa
allaslohkossa  ovat lisäksi  hyvin todennäköisesti  jättäneet piileviä vaurioita
maarakenteisiin   veden   virratessa   kalvon   alaisissa   maa-aineskerroksissa
allaspadossa ja altaan pohjalla. Altaassa oli tehty valvotut korjaustyöt vuosina
2008 ja  2010. Marraskuinen vuoto vuonna  2012 käynnistyi kohdassa, johon vuoden
2010 korjaustyöt päättyivät. Mahdollisten vastaavien piilevien vaurioiden vuoksi
VTT:n asiantuntijat myös identifioivat kipsisakka-altaan lohkojen 1 ja 2 välisen
seinämän korkean riskin alueeksi. Huhtikuun 2013 vuoto tapahtui lohkossa 2 tämän
väliseinämän välittömässä läheisyydessä.

Aikaisempien  vuosien  vuotojen  jälkeen  Yhtiö  on  oma-aloitteisesti muuttanut
uusien  kipsisakka-allaslohkojen  (3-6) rakennetta  siten,  että  niissä on HDPE
-kalvon  alla bentoniittimatto,  joten niissä  tihkuvuodon aiheuttama laajentuva
repeämä   on   hyvin   epätodennäköinen   eikä   tihkuvuodosta  sinänsä  aiheudu
ympäristöhaittaa.

Tutkinnassa  ilmeni  myös,  että  kipsisakka-altaan  korotuksen jälkeen syksyllä
2012 altaaseen  pumpattiin  metallitehtaalta  ns.  raffinaattia,  eli  prosessin
paluuliuosta,   josta   arvometallit  on  otettu  talteen,  mutta  jota  ei  ole
puhdistettu metallitehtaan loppuneutralointivaiheessa. Tämän pumppausjärjestelyn
seurauksena  kipsisakka-altaan  veden  laatu  heikkeni.  Veden laadulla ei ollut
merkitystä  vuodon synnyn kannalta, mutta  siltä osin kuin vuotovesiä jouduttiin
päästämään   luontoon,   on   raffinaatilla   voinut   olla  ympäristöä  enemmän
happamoittava vaikutus kuin kipsisakka-altaassa muutoin varastoidulla vedellä.

Vesien  hallintaan, altaiden käyttöön ja vuotoriskeihin varautumisen lisäksi VTT
antoi   suosituksia   turvallisuuskulttuurin   pitkän  tähtäimen  kehittämiseksi
Yhtiössä.  Yhtiön toimintakulttuurissa on  vielä projektivaiheen perintöä, minkä
vuoksi  Yhtiön  hallituksen  ja  toimivan  johdon  on  tärkeää yhdessä täsmentää
johtamislinjauksia    toimintatapojen    kehittämiseksi    vastaamaan   jatkuvan
tuotantotoiminnan  tarpeita. VTT  ehdottaa pitkäjänteisiä  toimia sekä tuotannon
teknisten   edellytysten  edelleen  kehittämiseksi  että  turvallisuuskulttuurin
jatkuvaksi   arvioinniksi   ja  parantamiseksi.  Lisäksi  VTT  suosittaa  Yhtiön
sisäisten  resurssien  vahvistamista  entisestään  erityisesti  turvallisuus- ja
ympäristöasioiden osalta.

Yhtiön toimenpiteet VTT:n suositusten pohjalta

Yhtiön  hallitus  ja  toimiva  johto  ovat  perehtyneet  VTT:n raporttiin ja sen
suosituksiin.  Yhtiön  hallitus  on  tyytyväinen  VTT:n  tutkimukseen,  jossa on
huolella  selvitetty  onnettomuuden  syitä  ja  joka  antaa  uusia eväitä Yhtiön
riskienhallinnan ja organisaation kehittämiseen.

Vesien hallinta

Yhtiön  keskeinen kehityskohde  marraskuun 2012 vuodon  jälkeen on  ollut vesien
hallintaan    liittyvien    riskien   pienentäminen   ja   kestävän   vesitaseen
saavuttaminen.  Näiden  tavoitteiden  saavuttamiseksi  Talvivaara  on perustanut
vesien    hallintaan    keskittyvän    organisaation,    jonka    vastuulla   on
kokonaisvaltainen  vesitaseen hallinta  ja sen  edellyttämien, sekä  lyhyen että
pitkän aikavälin toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen.

Talvivaara  ryhtyi  heti  marraskuun  2012 kipsiallasvuodon  jälkeen välittömiin
toimenpiteisiin  veden määrän vähentämiseksi kaikissa bioliuotuksen liuoskierron
varoaltaissa,   kipsisakka-altaissa   ja   turvapadoissa   niin,   että   kevään
sulamisvesien  turvallinen  käsittely  voitiin  varmistaa  ja  luoda riittävästi
varotilavuutta  mahdollisten uusien vuotojen varalta. Koska kipsisakka-altaan 2
lohko  oli identifioitu korkean riskin  altaaksi, mutta mahdollisuutta tyhjentää
allas  kaivosalueen  muihin  altaisiin  ei  vallitsevan vesitaseen vuoksi ollut,
pyrittiin  mahdollisimman nopeilla järjestelyillä erityisesti varmistamaan, että
vuodon sattuessa altaan vesille olisi riittävä varotilavuus turvapadoissa. Tässä
onnistuttiin,   ja  kaikki  vuotovedet  7.4.2013 sattuneesta  2 lohkon  vuodosta
saatiin    talteen    kaivosalueen   eteläosissa   sijaitseviin   turvapatoihin.
Turvapadoista  vuotovedet puhdistetaan ja johdetaan luontoon päästöoikeuksien ja
puhdistuskapasiteetin sallimassa aikataulussa.

Vesien  puhdistuskapasiteettia on  alkuvuoden 2013 aikana  lisätty merkittävästi
yli   Talvivaaran  ympäristöluvan  mukaisen,  1,3 miljoonan  m(3)n  vuosittaisen
päästökiintiön. Puhdistuskapasiteetin rakentamista jatketaan edelleen niin, että
vuoden   2013 loppuun  mennessä  kapasiteetti  riittää  yli  6 miljoonan  m(3):n
puhdistukseen vuosittain. Tämän määrän uskotaan olevan riittävä kattamaan vesien
puhdistustarpeet  myös tulvahuippujen ja muiden mahdollisten poikkeustilanteiden
aikana.

Parhaillaan   Talvivaara   puhdistaa   ja   juoksuttaa  luontoon  kaivosalueelle
varastoituja ylimääräisiä vesiä Kainuun ELY-keskuksen helmikuussa 2013 myöntämän
1,8 miljoonan  m(3):n ylimääräisen päästökiintiön puitteissa. Tämä päästökiintiö
ei  kuitenkaan Yhtiön  käsityksen mukaan  ole riittävä  vesitaseeseen liittyvien
riskien  saamiseksi  riittävän  alhaiselle  tasolle, minkä vuoksi Pohjois-Suomen
aluehallintovirastolta   ("AVI")   on   pyydetty   ylimääräisen   päästökiintiön
kasvattamista.  Myös VTT  toteaa raportissaan,  että turvallisen toiminnan tason
saavuttaminen edellyttää merkittävää lisäkiintiötä vesien johtamiseen.

Tilapäisten  päästökiintiöiden  lisäksi  Yhtiö  on pyytänyt AVI:lta vuosittaisen
vesien  päästökiintiön  pysyvää  poistamista  kaivoksen  toimintaa sääntelevästä
ympäristöluvasta   kokonaisvesitaseen   kestäväksi  hallitsemiseksi.  Ympäristöä
kuormittavien  aineiden  päästörajoihin  ei  kuitenkaan ole anottu lievennyksiä,
joten lisäkuormitusta luonnolle ei ennakoida aiheutuvan.

Talvivaara  valmistelee  parhaillaan  pitkän  aikavälin kokonaisvaltaista vesien
hallinnan  suunnitelmaa,  jonka  se  ennakoi  valmistuvan  kesäkuun 2013 loppuun
mennessä.  Suunnitelman keskeisiä  tekijöitä ovat  prosessivesien lähes suljettu
kierto sekä kaivosalueen hulevesien ja avolouhoksen vesien erottelu ja käsittely
erikseen.  Suljetun prosessivesikierron tekniset edellytykset ovat suurelta osin
jo olemassa muun muassa käänteisosmoositeknologiaan ja muihin prosessimuutoksiin
tehtyjen  investointien myötä. Myös vesien erottelussa on alkuvuoden 2013 aikana
edistytty,  ja  kaivokselle  johtavaa  valuma-aluetta  on uusien patorakenteiden
ansiosta pienennetty merkittävästi niin, että hulevesien pääsy kaivosalueelle ja
kosketuksiin metallipitoisten vesien kanssa saadaan suurelta osin estetyksi.

Altaiden käyttö

Kipsisakka-altaat   pyritään   mahdollisimman   nopeasti   palauttamaan   niiden
suunnitelman  mukaiseen käyttöön  niin, että  ylimääräisen veden  määrä altaissa
pidetään  jatkuvasti  alhaisena  ja  veden  laatua  tarkkaillaan säännöllisesti.
Bioliuotuksen liuoskierron varoaltaiden tulisi myös pääsääntöisesti olla tyhjiä.
Kumpaankin    tavoitteeseen    pääseminen    edellyttää   lyhyellä   aikavälillä
kaivosalueella olevien ylimääräisten vesien puhdistamista ja johtamista luontoon
ja pitkällä aikavälillä kestävän vesitaseen ylläpitämistä.

Turvallisuuskulttuuri

Talvivaara  kiinnittää  jatkossa  entistä  enemmän  huomiota riskienhallinnan ja
turvallisuuskulttuurin   aktiiviseen  kehittämiseen  sekä  oman  organisaationsa
voimin   että   tarvittaessa   ulkopuolisten   konsulttien   avulla.  Kehityksen
varmistamiseksi  Yhtiön kestävän kehityksen  organisaatiota vahvistetaan kuluvan
vuoden  aikana  1-3 henkilöllä  ja  kaikille  tuotanto-osastoille nimitetään oma
turvallisuusvastaava.  Tarvittavaa turvallisuuskoulutusta  järjestetään kaikille
organisaatiotasoille   alan   parhaiden   käytäntöjen   juurruttamiseksi  osaksi
Talvivaaran päivittäistä toimintaa.

Yhtiön  hallitus toteaa  vielä, että  se on  tällä tiedotteella halunnut saattaa
julkisuuteen  VTT:n tutkimuksen  keskeiset havainnot  ja suositukset sekä Yhtiön
toimet     VTT:n     tekemien     suositusten     pohjalta.     Poliisilla    ja
onnettomuustutkintakeskuksella on meneillään kipsisakka-altaan vuotoon liittyvät
tutkinnat,  joihin sisältyy  muun muassa  ympäristölupateknisiä ja oikeudellisia
kysymyksiä. Näihin kysymyksiin Yhtiön hallitus ei tässä yhteydessä ota kantaa.


Lisätietoja
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh +358 20 7129 800
Tapani Järvinen, hallituksen puheenjohtaja
Kirsi Sormunen, hallituksen jäsen



Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Talvivaaran   Kaivososakeyhtiö  on  kansainvälisesti  merkittävä  perusmetallien
tuottaja,   joka   keskittyy   ensisijaisesti   nikkelin  ja  sinkin  tuotantoon
biokasaliuotuksena  tunnetun  tekniikan  avulla.  Biokasaliuotuksella  metalleja
voidaan  rikastaa  matalapitoisestakin  malmista  taloudellisesti kannattavasti.
Talvivaaran   esiintymät   Sotkamossa  muodostavat  yhden  Euroopan  suurimmista
tiedossa  olevista  sulfidisen  nikkelin  esiintymistä.  Esiintymien  arvioidaan
riittävän  useiden  kymmenien  vuosien  tuotantoon.  Yhtiö  on  tehnyt 10 vuoden
myynti-   ja  ostosopimuksen  koko  nikkeli-  ja  kobolttituotannostaan  Norilsk
Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa.
Talvivaaran  osakkeet  noteerataan  Lontoon  pörssin  päälistalla  ja NASDAQ OMX
Helsingissä. Lisätietoja www.talvivaara.com.


[HUG#1697339]

Priedai:

Talvivaaralla kehityshankkeita VTT toteuttaman tutkinnan pohjalta.pdf