Rautaruukki - Tilinpäätöstiedote

Tilinpäätöstiedote 2009: Erittäin vaikeassa markkinatilanteessa heikko tulos. Rahavirta oli hyvä ja tase pysyi vahvana

Rautaruukki Oyj Tilinpäätöstiedote 3.2.2010 klo 12.00

Yhteenveto vuoden 2009 tuloksesta (2008 vertailuluku)
- Konsernin liikevaihto 1 950 milj. euroa (3 829 milj. euroa vertailukelpoinen)
- Konsernin raportoitu liikevoitto oli -323 milj. euroa ja liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä -306 milj. euroa (584 milj. euroa vertailukelpoinen ilman
kertaluonteisia eriä)
- Tulos ennen veroja -359 milj. euroa (548)
- Nettovelkaantumisaste 22,3 prosenttia (7,9)
- Liiketoiminnan rahavirta 182 milj. euroa (382) ja rahavirta ennen rahoitusta
30 milj. euroa (169)
- Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk) -14,2 prosenttia (25,6)
- Osakekohtainen tulos -1,98 euroa (2,93)
- Hallituksen esitys osingosta 0,45 euroa osakkeelta (1,35 euroa osakkeelta)
- Yhtiö arvioi, että sen liikevaihto vuonna 2010 kasvaa 15-20 prosenttia
edellisvuodesta. Kannattavuuden odotetaan paranevan merkittävästi edellisvuoteen
verrattuna ja koko vuoden tuloksen ennen veroja arvioidaan olevan positiivinen.
+----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+
|AVAINLUVUT                        |           |      |      |        |        |
+----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+
|                                  |           |  2009|  2008|10-12/09|10-12/08|
+----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+
|Liikevaihto, Me                               | 1 950| 3 851|     521|     847|
+----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+
|Liikevaihto, vertailukelpoinen, Me|           | 1 950| 3 829|     521|     847|
+----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+
|Liikevoitto, Me                               |  -323|   568|     -39|      62|
+----------------------------------------------+------+------+--------+--------+
|Liikevoitto, vertailukelpoinen,               |  -306|   584|     -27|      74|
|ilman kertaluonteisia eriä, Me                |      |      |        |        |
+----------------------------------------------+------+------+--------+--------+
|Liikevoitto liikevaihdosta, %                 | -16,6|  14,7|    -7,5|     7,3|
+----------------------------------------------+------+------+--------+--------+
|Liikevoitto liikevaihdosta, vertailukelpoinen,| -15,7|  15,3|    -5,2|     8,7|
|ilman kertaluonteisia eriä, %                 |      |      |        |        |
+----------------------------------------------+------+------+--------+--------+
|Tulos ennen veroja, Me                        |  -359|   548|     -46|      45|
+----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+
|Rahavirta ennen rahoitusta, Me    |           |    30|   169|      78|      27|
+----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+
|Tulos/osake, e                                | -1,98|  2,93|   -0,33|    0,27|
+----------------------------------------------+------+------+--------+--------+
|Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk), %  | -14,2|  25,6|        |        |
+----------------------------------------------+------+------+--------+--------+
|Nettovelkaantumisaste, %                      |  22,3|   7,9|        |        |
+----------------------------------------------+------+------+--------+--------+
|Henkilöstö keskimäärin                        |12 664|14 953|  11 913|  14 555|
+----------------------------------------------+------+------+--------+--------+



Vuosi 2009 lyhyesti:

- Liike- ja toimitilarakentamisessa liiketoiminnan aktiviteetti oli matala koko
tilikauden ajan. Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto laski selvästi muita
rakentamisen osa-alueita vähemmän.
Asuinrakentamisen kattotuotteissa markkinatilanne vuonna 2009 oli selvästi
edellisvuosia heikompi.

- Konepajateollisuudessa, erityisesti nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa
toimitusmäärät putosivat rajusti. Toimitukset energiateollisuuden
laitevalmistajille sekä tuuli- että dieselvoimassa pysyivät muihin
asiakasryhmiin verrattuna hyvällä tasolla viimeistä neljännestä lukuunottamatta.

- Terästuotteissa loppuasiakaskysyntä oli heikkoa ja toimitusmäärät
poikkeuksellisen pienet. Maalattujen ja sinkittyjen nauhatuotteiden myynti oli
levytuotteita parempaa. Erikoisterästuotteiden myynti laski muita tuoteryhmiä
enemmän, sillä erikoisterästuotteita käyttävien teollisuudenalojen, kuten
raskaan konepajateollisuuden, aktiviteetti oli matala.

- Toiminnan tehostamisohjelma Boost eteni suunniteltua nopeammin ja yhtiön
kustannusrakenne parani merkittävästi. Suurimmat yksittäiset hyödyt syntyivät
teräspalvelukeskusten toimintojen keskittämisestä Pohjoismaissa, toimitusketjun
tehostamisesta sekä rakentamisen liiketoiminnan tehostamisohjelmista Venäjällä
ja Puolassa. Vuoden 2009 aikana käynnistettyjen tehostamishankkeiden vaikutus
vuositasolla on noin 90 miljoonaa euroa.

- Käyttöpääomaa vapautui 317 miljoonaa euroa ja konsernin taseasema pysyi
hyvänä.

Toimitusjohtaja Sakari Tamminen:"Kulunut vuosi oli suurten negatiivisten muutosten aikaa niin markkinatilanteen
kuin Ruukin kannalta. Yhtiön kannattavuus jäi erittäin heikoksi, vaikka
paranikin vuoden loppua kohden. Heikko tulos johtui pääasiassa myyntimäärien
pienentymisestä ja myyntihintojen laskusta. Lisäksi matala kapasiteetin
käyttöaste erityisesti terästuotannossa sekä korkeat raaka-ainekustannukset
rasittivat tulosta merkittävästi ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Keskityimme kassavirran vahvistamiseen ja onnistuimme pitämään taseemme vahvana
vapauttamalla käyttöpääomaa ja karsimalla investointeja. Pystyimme myös
merkittävästi tehostamaan toimintaamme konserninlaajuisesti, ja syksyllä 2008
käynnistetty kolmivuotinen Boost-tehostamisohjelma eteni edellä aikataulustaan.
Yhtiön kustannuskilpailukyky on nyt oleellisesti parempi kuin vuoden 2009
alussa.


Ydinliiketoimintojemme vahvistamiseksi ja suhdannevaihtelujen vaikutusten
vähentämiseksi teimme tarkennuksia liiketoimintojemme painotuksiin. Keskitymme
aiempaa vahvemmin tuotteisiin ja liiketoimintakonsepteihin, joita pystymme
monistamaan maasta toiseen. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi työkoneiden
ohjaamot sekä rakentamisen kattotuotteet. Siirtämällä osaamistamme maasta tai
yksiköstä toiseen pystymme palvelemaan asiakkaitamme standardisoiduilla
tuotteilla ja palveluilla eri markkina-alueilla. Itä-Euroopan markkinoiden
ohella lisäämme läsnäoloamme myös Länsi-Euroopan markkinoilla ja kasvatamme
sellaisten liiketoimintojen osuutta, jotka ovat vähemmän alttiita suhdanteiden
vaihteluille. Tällaisia ovat esimerkiksi infrastruktuuri- ja korjausrakentamisen
sekä asuinrakentamisen tuotteet, joissa meillä on jo ennestään vahvaa osaamista.

Olemme viime vuosina rakentaneet vahvan, rakentamisen ja konepajateollisuuden
asiakkaita palvelevan valmistus- ja myyntiverkoston kehittyville markkinoille
itäisessä Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Kiinassa. Lisäksi olemme investoineet
erikoisterästuotteiden valmistuskapasiteetin kasvattamiseksi. Näitä
investointeja hyödyntämällä meillä on hyvät mahdollisuudet vahvistaa asemiamme
tulevaisuuden kasvumarkkinoilla.

Lähtökohdat vuodelle 2010 ovat selvästi edellisvuotta paremmat, sillä
markkinatilanne on useimmissa asiakasteollisuuksissamme tasaantunut ja joissakin
liiketoiminnoissa on jo merkkejä kysynnän paranemisesta. Markkinatilanteen
nopeaa elpymistä ei kuitenkaan vielä ole nähtävissä.

Arvioimme, että konsernin liikevaihto vuonna 2010 kasvaa 15-20 prosenttia
edellisvuodesta. Kannattavuuden odotetaan paranevan merkittävästi edellisvuoteen
verrattuna ja koko vuoden tuloksen ennen veroja arvioidaan olevan positiivinen."

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, puh. 020 592 9075
Talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Hietanen, puh. 020 592 9030


Rautaruukki on julkaissut Selvityksen hallitus- ja ohjausjärjestelmästä 2009
(Corporate Governance Statement) tämän tiedotteen liitteenä. Selvitys on myös
luettavissa internet-sivulla www.ruukki.com<http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/84745CBD965015C6C225722F0033E
D5A?OpenDocument&lang=2>.

Analyytikko- ja mediatilaisuus järjestetään 3.2.2010 klo 14.30 osoitteessa
Ruukki, Suolakivenkatu 1, 00810 Helsinki.

Puhelinkonferenssi ja englanninkielinen webcast analyytikoille ja sijoittajille
alkaa klo 16.30. Webcastia voi seurata suorana yhtiön internet-sivuilla
osoitteessa www.ruukki.com/sijoittajat. Webcast-tallenne on nähtävissä samassa
osoitteessa noin klo 20.00 lähtien. Puhelinkonferenssiin voi osallistua
soittamalla 5-10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua numeroon: +44 (0)20
7162 0125, salasana: Rautaruukki.

Puhelinkonferenssin nauhoitus on kuunneltavissa 8.2.2010 asti numerossa: +44
(0)20 7031 4064, tunnus: 856309.


Rautaruukki Oyj
Anne Pirilä
Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja

Rautaruukki toimittaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja
kokonaistoimituksia rakentamiseen ja konepajateollisuudelle. Metallituotteissa
yhtiöllä on laaja tuote- ja palveluvalikoima. Yhtiöllä on toimintaa 27 maassa ja
henkilöstöä noin 11 700. Liikevaihto vuonna 2009 oli noin 2 miljardia euroa.
Osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä (Rautaruukki Oyj: RTRKS). Yhtiö
käyttää markkinointinimeä Ruukki.

JAKELU:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.ruukki.com


Toimintaympäristö

Vuosi 2009 oli historiallisestikin tarkasteltuna poikkeuksellinen vuosi. Vuoden
2008 loppupuolella rahoitusmarkkinoilta alkanut talouden taantuma johti maailman
kokonaistuotannon laskuun ensimmäisen kerran vuoden 1946 jälkeen. Talouskriisin
rajut vaikutukset reaalitalouteen voimistuivat selvästi ensimmäisen
vuosipuoliskon aikana. Maailmankaupan romahdus heijastui vientivetoiseen Suomeen
pahemmin kuin useimpiin muihin maihin. Teollisuustuotanto supistui selkeästi, ja
markkinatilanne oli erittäin vaikea. Yleinen epävarmuus ja varovaisuus
investointi- ja rahoituspäätöksissä vallitsivat koko alkuvuoden ajan.
Itä-Euroopan ja Pohjoismaiden monien valuuttojen merkittävä heikkeneminen
suhteessa euroon heikensi euroalueen hintakilpailukykyä, mutta toisaalta lisäsi
euroalueen toimijoiden kiinnostusta paikalliseen valmistukseen itäisessä
Keski-Euroopassa ja Venäjällä.

Ensimmäisiä merkkejä talouskehityksen tasaantumisesta alkoi olla havaittavissa
vuoden toisen neljänneksen loppupuolella ja maailmantalouden lasku hidastui
kolmannen vuosineljänneksen kuluessa. Vaikka useat luottamusindikaattorit
vahvistuivat, varovaisuus investointipäätöksissä jatkui. Valmistuotevarastot
supistuivat selvästi, mutta teollisuuden tilaukset pysyivät kuitenkin selvästi
edellisvuotta alemmalla tasolla. Vuoden loppupuolella kriisin pahin vaihe oli
ohitse ja maailmantalous ja -kauppa alkoivat osoittaa elpymisen merkkejä. Myös
Suomen vienti Ruotsiin ja Saksaan alkoi vähitellen elpyä. Taloudellisen
kehityksen kääntyminen johtuu kuitenkin osin valtiovallan elvyttävistä toimista
ja osin varastosyklistä. Tilanne on paranemassa myös rahoitusmarkkinoilla.

Talouden taantuman seurauksena kasvanut epävarmuus ja rahoitusmarkkinoiden
toimimattomuus näkyivät asiakkaiden rahoitusvaikeuksina, mikä heikensi
erityisesti rakentamisen ratkaisujen ja tuotteiden kysyntää. Kesäkuukausien
kausiluontoinen kysynnän kasvu rakentamisessa jäi selvästi aikaisempien vuosien
tasosta. Korjausrakentamisen hyvänä jatkuneen aktiviteetin tukemana
asuinrakentamisen kattotuotteiden kysyntä oli kuitenkin ennakoitua vilkkaampaa.
Aikainen ankara talvi lähes koko Euroopan alueella katkaisi rakentamisen
sesongin hieman edellisvuosia aiemmin. Tie- ja väylärakentaminen jatkui läpi
vuoden hyvällä tasolla.

Toimitukset konepajateollisuuden asiakkaille laskivat alkuvuonna erityisesti
nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa. Korkeat varastotasot koko
toimitusketjussa heikensivät kysyntää. Toimitukset energiateollisuuden
laitevalmistajille sekä tuuli- että dieselvoimassa jatkuivat alkuvuoden ajan
hyvällä tasolla, mutta heikkenivät vuoden loppua kohden, kun
tuulivoimateollisuuden laitevalmistajat osin siirsivät tai peruuttivat
projektejaan. Vuoden toisella puoliskolla asiakkaiden varastot pienentyivät
selvästi, mutta uusien tilausten määrässä ei juuri näkynyt parannusta.
Laivanrakentamisessa markkinatilanne pysyi heikkona läpi vuoden ja uusien
tilausten määrä oli erittäin vähäinen. Kuluneen vuoden aikana
konepajateollisuudessa vahvistui suuntaus lisätä kustannustehokkuutta
siirtämällä valmistusta alemman kustannustason maihin.

Terästeollisuuden toimitusmäärät laskivat voimakkaasti kaikilla
asiakastoimialoilla. Erityisesti levytuotteiden kysyntä oli heikkoa.
Toimitusmäärien pienentymiseen vaikuttivat osaltaan myös korkeat varastotasot.
Varastojen purkaminen kesti odotettua pidempään. Lähes kaikki terästeollisuuden
toimijat sopeuttivat tuotantoaan merkittävästi, ja kapasiteetin käyttöaste
terästeollisuudessa maailmanlaajuisesti oli keskimäärin noin 70 prosenttia ja
EU-27 alueella vielä selvästi matalampi. Vuoden viimeisinä kuukausina maailman
raakaterästuotanto kasvoi edellisvuoteen verrattuna, mutta vuosi 2009
kokonaisuutena jäi selvästi vuoden 2008 tuotantoluvuista. EU-27-alueella
raakaterästuotanto oli noin 30 prosenttia edellisvuotta pienempi.

Terästuotteiden hinnat laskivat vuoden aikana selvästi. Kevään ja alkukesän
aikana solmittujen terästuotannon pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin
kansainvälisten hintasopimusten myötä terästuotteiden hintojen lasku jossain
määrin tasaantui, kun raaka-ainekustannuksia koskeva epävarmuus hälveni. Eräissä
tuoteryhmissä myyntihinnat hieman nousivat vuoden viimeisellä neljänneksellä,
mutta vuoden loppua kohden hintakuva jälleen pehmeni.


Liikevaihto vuonna 2009

Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei
toisin ole mainittu.

Konsernin vuoden 2009 liikevaihto oli 1 950 miljoonaa euroa (raportoitu 3 851 ja
vertailukelpoinen 3 829 miljoonaa euroa).

Ratkaisuliiketoimintojen, eli Ruukki Constructionin ja Ruukki Engineeringin,
osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2009 oli 46 prosenttia (48). Konsernin
liikevaihdosta Suomesta tuli 30 prosenttia (31), muista Pohjoismaista 31
prosenttia (31) ja itäisestä Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Ukrainasta 19
prosenttia (20). Muun Euroopan osuus oli 14 prosenttia (15) ja muiden maiden 6
prosenttia (3).

Ruukki Constructionin liikevaihto vuonna 2009 oli 589 miljoonaa euroa (1 067) ja
Ruukki Engineeringin liikevaihto 312 miljoonaa euroa (765). Ruukki Metalsin
liikevaihto oli 1 050 miljoonaa euroa (raportoitu 2 019 ja vertailukelpoinen
1 997 miljoonaa euroa).

Ruukki Constructionin liikevaihdon lasku johtui pääosin heikosta kysynnästä.
Erityisesti liike- ja toimitilarakentamisessa liiketoiminnan aktiviteetti oli
matala koko tilikauden ajan. Varovaisuus investointipäätöksissä jatkui ja uusia
rakennusprojekteja käynnistettiin selvästi edellisvuosia vähemmän.
Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto laski selvästi muita rakentamisen
osa-alueita vähemmän, sillä tie- ja väylähankkeiden aktiviteettitaso
Pohjoismaissa oli hyvä. Liikevaihdon lasku tässä segmentissä johtui pääosin
talonrakentamisen perustusrakenteissa käytettyjen paalujen matalana jatkuneesta
kysynnästä. Asuinrakentamisen kattotuotteissa markkinatilanne vuonna 2009 oli
selvästi edellisvuosia heikompi. Myyntimäärät tässä segmentissä laskivat
kuitenkin selvästi vähemmän kuin liike- ja toimitilarakentamisessa, mikä johtui
korjausrakentamisen merkittävästä osuudesta.

Ruukki Engineeringin toimitusmäärät laskivat voimakkaasti edellisvuoteen
verrattuna. Matala loppuasiakaskysyntä ja varastojen purkaminen laskivat
saatujen tilausten määrää ja tilikauden liikevaihto laski kaikissa
asiakassegmenteissä. Liikevaihto laski eniten laivanrakennuksessa sekä nosto- ja
kuljetusvälineteollisuudessa. Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajan
toimitukset energiateollisuuden laitevalmistajille sekä tuuli- että
dieselvoimassa pysyivät muihin asiakasryhmiin verrattuna hyvällä tasolla, mutta
loka-joulukuussa toimitusten määrä erityisesti tuulivoimassa laski selvästi.
Myös myyntihinnat laskivat vuoden aikana. Suuri osa divisioonan
vuosisopimuksista päättyi kesän kuluessa, ja uusien sopimusten mukaiset hinnat
asettuivat edellistä sopimuskautta alemmalle tasolle, mikä osaltaan pienensi
toisen vuosipuoliskon liikevaihtoa.

Ruukki Metalsin terästuotteiden toimitusmäärät pysyivät poikkeuksellisen pieninä
koko tilikauden ajan. Loppuasiakaskysyntä oli heikkoa ja asiakkaiden varastojen
purkamisen seurauksena toimitusmäärät laskivat vuoden kolmella ensimmäisellä
neljänneksellä. Myyntimäärien kehitys maalatuissa ja sinkityissä nauhatuotteissa
oli selvästi levytuotteita parempi. Erikoisterästuotteiden myynti laski vuoden
aikana muita tuoteryhmiä enemmän, sillä keskeisten erikoisterästuotteita
käyttävien teollisuudenalojen, kuten raskaan konepajaliiketoiminnan,
aktiviteetti oli matala. Erikoisterästuotteiden osuus Ruukki Metalsin
liikevaihdosta tilikaudella oli 19 prosenttia (27). Terästuotteiden hinnat
laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla selvästi. Kolmannella
vuosineljänneksellä hintojen lasku useissa tuoteryhmissä taittui, ja
neljänneksen loppupuolella myyntihinnat eräillä markkina-alueilla kääntyivät
hienoiseen nousuun.


Liikevaihto vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä

Konsernin loka-joulukuun liikevaihto oli 521 miljoonaa euroa (847).

Ruukki Constructionin liikevaihto viimeisellä vuosineljänneksellä oli 147
miljoonaa euroa (248). Varovaisuus investointipäätöksissä jatkui myös vuoden
viimeisellä neljänneksellä ja liiketoiminnan aktiviteetti liike- ja
toimitilarakentamisessa oli matala. Pohjoismaisten tie- ja väylähankkeiden hyvän
aktiviteetin tukemana loka-joulukuun liikevaihto infrastruktuurirakentamisessa
pysyi edellisvuoden tasolla, vaikka vuoden toisella puoliskolla julkistetuilla
useilla liikenneväylärakentamisen hankkeilla ei vielä ollut merkittävää
vaikutusta liikevaihtoon. Aikainen talvi lähes koko Euroopan alueella katkaisi
rakentamisen sesongin hieman edellisvuosia aiemmin, ja viimeisen neljänneksen
loppua kohti kysyntä hiljeni.

Ruukki Engineeringin liikevaihto loka-joulukuussa oli 49 miljoonaa euroa (187).
Liikevaihtoa laski sekä toimitusmäärien että myyntihintojen lasku.
Toimitusmäärien lasku nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden asiakkuuksissa
tasaantui neljänneksen aikana, ja metsä- ja kaivoskoneissa toimitusmäärät
kääntyivät hienoiseen nousuun vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna.
Tuulivoimassa toimitusten määrä laski selvästi. Myyntihintojen lasku tasaantui
vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Ruukki Metalsin vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 325 miljoonaa
euroa (412), mikä on 21 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta 26
prosenttia enemmän kuin vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Heinä-syyskuuhun
verrattuna toimitusmäärät hieman kasvoivat, kun asiakkaat täydensivät
varastojaan. Levytuotteiden toimitukset pysyivät vähäisinä. Välitystuotteina
myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin myynti oli jossain määrin
aikaisempia vuosineljänneksiä parempi. Terästuotteiden myyntihintojen hienoinen
nousu eräillä markkina-alueilla kolmannen neljänneksen loppupuolella näkyi
positiivisesti loka-joulukuun liikevaihdossa.


Liikevoitto vuonna 2009

Konsernin raportoitu liikevoitto tilikaudella oli -323 miljoonaa euroa (568) eli
-17 prosenttia liikevaihdosta (15). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli
-306 miljoonaa euroa (vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 584 miljoonaa
euroa) eli -16 prosenttia liikevaihdosta (vertailukelpoinen ilman
kertaluonteisia eriä 15 prosenttia). Tehostamis- ja säästötoimien vaikutus näkyi
konsernin kustannusrakenteessa voimistuen tilikauden loppua kohden.

Ruukki Constructionin liikevoitto oli -49 miljoonaa euroa (raportoitu 128 ja
ilman kertaluonteisia eriä 132). Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto oli
-33 miljoonaa euroa (126) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -16
miljoonaa euroa (128). Ruukki Metalsin liikevoitto oli -228 miljoonaa euroa
(raportoitu 338 ja vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 350 miljoonaa
euroa).

Ruukki Constructionin liikevoittoa laskivat myyntimäärien sekä myyntihintojen
lasku. Myyntihinnat laskivat vuoden alkupuoliskolla kaikilla markkina-alueilla
sekä teräsmateriaalin hinnan laskun että kiristyneen kilpailutilanteen
seurauksena. Vaikka myyntihintojen lasku kolmannen vuosineljänneksen kuluessa
tasaantui, alemmilla myyntihinnoilla tehdyt toimitussopimukset sekä
komponenteissa että projekteissa heikensivät erityisesti loka-joulukuun
liikevoittoa. Korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun oman teräsmateriaalin sekä
kalliin varastossa olleen ulkoisen materiaalin käyttö heikensivät kannattavuutta
erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Ruukki Engineeringin liikevoittoa heikensivät toimitusmäärien pieneneminen,
myyntihintojen lasku sekä vuoden ensimmäisellä puoliskolla korkeilla
raaka-ainehinnoilla tuotetun teräsmateriaalin käyttö. Laivanrakennusteollisuuden
hiljaisen kysynnän vuoksi kannattavuus on ollut erityisen heikko yhtiön Mo i
Ranan -yksikössä Norjassa. Yksikön vuoden 2009 liikevoitto oli -30 miljoonaa
euroa. Heinäkuussa tehtaan toimintoja organisoitiin uudelleen, mutta
markkinatilanteen jatkuttua vaikeana päätettiin joulukuussa selvittää
vaihtoehtoja yksikön jatkosta mukaan lukien tehtaan toiminnan mahdollinen
lopettaminen toistaiseksi. Kertaluonteisiin eriin sisältyy 5 miljoonan euron
kulut Ruotsin Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköiden lopettamisesta sekä 12
miljoonan euron varastojen alaskirjaukset ja luottotappiovaraukset Mo i Ranan
-tehtaalla Norjassa. Ruotsin yksiköihin liittyvät kertaluonteiset erät
kirjattiin vuoden toiselle neljännekselle ja Mo i Ranaan liittyvät erät
viimeiselle neljännekselle.

Ruukki Metalsin tappiollinen liikevoitto johtui pääosin terästuotteiden
hiljaisena jatkuneesta kysynnästä sekä alkuvuoden heikosta hintakehityksestä.
Terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste tammi-kesäkuussa nosti tuotetun
teräksen yksikkökohtaisia kustannuksia. Matalan käyttöasteen aiheuttama
kustannusvaikutus terästuotannossa koko vuodelta oli noin -215 miljoonaa euroa.
Alhaisen kapasiteetin käyttöasteen vuoksi päästöoikeuksia jäi käyttämättä, ja
niitä myytiin markkinoille 34 miljoonalla eurolla (5), josta 31 miljoonaa euroa
ajoittui vuoden viimeiselle neljännekselle. Toisella vuosipuoliskolla
yksikkökohtaiset kustannukset laskivat kapasiteetin käyttöasteen nousun sekä
terästuotannon pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin, hinnanlaskun
seurauksena. Raaka-ainekulujen lasku näkyi yhtiön kustannusrakenteessa
täysimääräisesti kolmannen neljänneksen loppupuolelta alkaen. Ruostumattoman
teräksen ja alumiinin liikevoitto vuonna 2009 oli lievästi tappiollinen.

Konsernin varastojen alaskirjaukset vuonna 2009 olivat yhteensä 32 miljoonaa
euroa ja luottotappiot ja luottotappiovaraukset 9 miljoonaa euroa.


Liikevoitto vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä

Konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli -39 miljoonaa euroa (62)
eli -8 prosenttia liikevaihdosta (7). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli
-27 miljoonaa euroa (vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 74 miljoonaa
euroa) eli -5 prosenttia liikevaihdosta (vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia
eriä 9 prosenttia).

Ruukki Constructionin liikevoitto loka-joulukuussa oli -22 miljoonaa euroa
(raportoitu 13 ja ilman kertaluonteisia eriä 17 miljoonaa euroa). Ruukki
Engineeringin raportoitu liikevoitto oli -23 miljoonaa euroa (26) ja liikevoitto
ilman kertaluonteisia eriä -11 miljoonaa euroa (27). Kertaluonteiset kulut
koostuvat Mo i Ranan -tehtaan varastojen alaskirjauksista ja
luottotappiovarauksesta. Ruukki Metalsin liikevoitto loka-joulukuussa oli 10
miljoonaa euroa (raportoitu 29 ja vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä
36 miljoonaa euroa).


Vuoden 2009 rahoituserät ja tulos

Nettorahoituskulut ja rahoituksen kurssierot olivat yhteensä 36 miljoonaa euroa
(23) mukaan lukien uuden valmiusluoton noin 5 miljoonan euron järjestelypalkkio,
joka maksettiin kesäkuussa. Nettokorkokulut olivat yhteensä 26 miljoonaa euroa
(11).

Konsernin verot olivat -84 miljoonaa euroa (142), mikä sisältää laskennallisen
verosaamisen lisäystä 84 miljoonaa euroa (23).

Tilikauden tulos oli -275 miljoonaa euroa (406).

Osakekohtainen tulos oli -1,98 euroa (2,93).


Tase, rahavirta ja rahoitus

Vuoden lopussa konsernin taseen loppusumma oli 2 532 miljoonaa euroa (2 983).
Oma pääoma oli 1 507 miljoonaa euroa (1 948) eli 10,85 euroa osaketta kohden
(14,04). Omaa pääomaa tilikaudella pienensivät pääasiassa konsernin tappiollinen
tulos sekä huhtikuussa osakkeenomistajille maksetut 187 miljoonan euron osingot.

Omavaraisuusaste vuoden lopussa oli 59,9 prosenttia (65,9), ja
nettovelkaantumisaste 22,3 prosenttia (7,9). Korolliset nettorahoitusvelat
vuoden lopussa olivat 336 miljoonaa euroa (155). Korolliset nettorahoitusvelat
kasvoivat vuoden aikana 181 miljoonalla eurolla.

Oman pääoman tuotto vuonna 2009 oli -15,9 prosenttia (20,7) ja sijoitetun
pääoman tuotto -14,2 prosenttia (25,6).

Vuoden 2009 lopussa käyttöomaisuus oli 1 336 miljoonaa euroa. Se kasvoi vuoden
aikana 26 miljoonalla eurolla, josta yritysostojen osuus on 10 miljoonaa euroa.
Liikearvo kasvoi 5 miljoonaa euroa 103 miljoonaan euroon.

Liiketoiminnan rahavirta vuodelta 2009 oli 182 miljoonaa euroa (382) ja
rahavirta ennen rahoitusta 30 miljoonaa euroa (169). Käyttöpääomaa vapautui
tilikaudella 317 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta loka-joulukuussa oli
tappiollisesta tuloksesta huolimatta 113 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa
käyttöpääoman vapautumisesta.

Vuoden lopussa konsernilla oli likvidejä varoja 261 miljoonaa euroa ja pankkeja
sitovia käyttämättömiä valmiusluottoja 350 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 aikana
erääntyvät pitkäaikaisten korollisten velkojen lyhennykset ovat yhteensä 96
miljoonaa euroa.
Yhtiö allekirjoitti kesäkuussa 350 miljoonan euron valmiusluottosopimuksen.
Laina korvasi huhtikuussa 2005 tehdyn 300 miljoonan euron
luottolimiittijärjestelyn. Laina-aika on kolme vuotta, ja laina on joustavasti
käytettävissä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Marraskuussa yhtiö laski
liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen kotimaisille instituutioille suunnatun
joukkovelkakirjalainan. Laina-aika on viisi vuotta ja kiinteä vuotuinen korko on
5,25 prosenttia. Laina on ensimmäinen liikkeeseenlasku 300 miljoonan euron
suuruisesta sarjalainasta.

Myös lakisääteisen TyEL -eläkevastuun hoidon siirtäminen eläkesäätiöstä
vakuutusyhtiölle lisää joustavuutta yhtiön rahoituksen järjestämiseen
mahdollistamalla noin 360 miljoonan euron varojen takaisinlainauksen.


Toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi ja sopeuttamiseksi

Lokakuussa 2008 käynnistettiin konserninlaajuinen Boost-ohjelma, jonka
tavoitteena on tehostaa yhtiön toimintaa sekä parantaa kilpailukykyä ja
kannattavuutta pysyvästi. Ohjelmalla tavoitellaan 150 miljoonan euron parannusta
yhtiön liikevoittoon vuoden 2011 loppuun mennessä. Ohjelma on edennyt
alkuperäistä aikataulua nopeammin, ja sen vaikutus konsernin kannattavuuteen
vuonna 2009 oli 72 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 aikana käynnistettyjen
toimenpiteiden vaikutus vuositasolla on noin 90 miljoonaa euroa.

Suurimmat yksittäiset hyödyt on saatu teräspalvelukeskusten toimintojen
keskittämisestä Pohjoismaissa, toimitusketjun tehostamisesta sekä rakentamisen
liiketoiminnan tehostamisohjelmista.

Ruukki Constructionin toimintoja on tehostettu keskittämällä tuotantoa entistä
suurempiin yksiköihin Suomessa, Virossa, Puolassa ja Romaniassa, ja vastaavasti
toimipaikkoja on suljettu muun muassa Latviassa ja Liettuassa sekä Tsekin
tasavallassa. Rakentamisen tuotteiden valmistus myös Unkarin Biatorbagyssa on
keskeytetty toistaiseksi.

Toimintoja keskittämällä on vahvistettu konepajaosaamista itäisessä
Keski-Euroopassa ja Kiinassa. Komponenttien valmistus Ruotsin Hässleholmin ja
Oskarströmin yksiköistä lopetettiin ja siirrettiin valtaosin Puolaan loppuvuoden
aikana. Lisäksi Ruukin Mo i Ranan tehtaalla Norjassa päätettiin selvittää
vaihtoehdot yksikön jatkosta, mukaan lukien tehtaan toiminnan lopettaminen
toistaiseksi.

Ruukki Metalsin tehostamistoimiin kuuluvat muun muassa osavalmistuksen
keskittäminen Raahen ja Seinäjoen palvelukeskuksiin, Tampereen
teräspalvelukeskuksen sulkeminen sekä Järvenpään kahden palvelukeskuksen
yhdistäminen.

Tehostamisohjelman lisäksi yhtiössä on käynnissä myös vaikeasta
markkinatilanteesta johtuvia väliaikaisia sopeuttamistoimenpiteitä. Toimintojen
sopeuttamiseen ja tehostamiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut johtivat
vuoden aikana konserninlaajuisesti yhteensä noin 2 400 henkilön vähennyksiin,
joista noin 680 Suomessa. Lomautusten piirissä oli vuoden lopussa yhteensä noin
700 henkilöä (syyskuun lopussa 1 450 henkilöä), joista noin 240 Suomessa.
Lisäksi noin 400 henkilöä itäisessä Keski-Euroopassa ja Baltiassa työskentelee
toistaiseksi neljänä päivänä viikossa. Väliaikaisista sopeuttamistoimista saadut
kustannussäästöt vuonna 2009 olivat noin 25 miljoonaa euroa.


Henkilöstö

Vuonna 2009 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 12 664 (14 953) henkilöä.
Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 11 648 (14 286), ja se jakautui
seuraavasti: 5 905 Suomessa, 1 023 muissa Pohjoismaissa, 2 163 itäisessä
Keski-Euroopassa, 2 214 Venäjällä ja muissa IVY-maissa, 79 Länsi-Euroopassa sekä
264 muissa maissa.

Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat 371 miljoonaa euroa (464).
Lähes koko konsernin henkilöstö kuuluu tulokseen perustuvan
voittopalkkiojärjestelmän piiriin. Konsernin tappiollisesta tuloksesta johtuen
vuodelta 2009 ei kirjattu voittopalkkioihin liittyviä kuluja (2008: 3 miljoonaa
euroa).

Voimassa olevan osakepalkkiojärjestelmän 2008-2010 ansaintajaksolta 2009 ei
kirjattu kuluja vuonna 2009 (2008: 1 miljoona euroa). Osakepalkkiojärjestelmän
piiriin kuuluu 96 johtoon tai muuhun avainhenkilöstöön kuuluvaa henkilöä.

Työturvallisuus kehittyi positiivisesti ja vuonna 2009 tapaturmataajuus
konsernissa oli 8 (11) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.


Konsernin rakennemuutokset

Terästuotteiden valmistus (Ruukki Production) liitettiin osaksi Ruukki Metalsia
1.2.2009 alkaen. Yhdistäminen paransi teräsliiketoiminnan tehokkuutta ja
toimitusketjun hallintaa. Konserni muodostuu nyt kahdesta
ratkaisuliiketoimintaan erikoistuneesta liiketoiminta-alueesta Ruukki
Constructionista ja Ruukki Engineeringista sekä teräsliiketoimintaan
keskittyvästä Ruukki Metalsista. Konsernin segmenttiraportointi ei muuttunut
yhdistämisen seurauksena.

Helmikuussa saatiin päätökseen Norjan johtaviin teräsrunkorakentajiin kuuluvan
Skalles Eiendomsselskap AS:n osakekannan osto. Yritysosto vahvisti Ruukin asemaa
paikallisena toimijana pohjoismaisessa teräsrakentamisessa. Skallesin
kokonaistoimituksiin kuuluvat teräsrakenteiden suunnittelu, valmistus ja
asennus.


Investoinnit

Investointien nettorahavirta vuonna 2009 oli -153 miljoonaa euroa (-213).

Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin investoitiin tilikaudella yhteensä
161 miljoonaa euroa (229), joista ylläpitoinvestointeja oli 76 miljoonaa euroa
(76). Yritysostoihin käytettiin varoja yhteensä 7 miljoonaa euroa (9). Muut
osakkeet lisääntyivät 3 miljoonaa euroa (1). Saadut investointien rahavirrat
olivat 17 miljoonaa euroa (25), jotka tulivat pääosin käyttöomaisuuden
myynnistä.

Käyttöomaisuuden poistot tilikaudella olivat 146 miljoonaa euroa (146).

Huhtikuussa päätettiin Raahen terästehtaan masuuni 1:n peruskorjauksesta.
Korjaustyön on suunniteltu alkavan huhtikuussa 2010. Yhtiö suunnittelee masuuni
2:n peruskorjausta toteutettavaksi vuonna 2011. Masuunien peruskorjaukset ovat
välttämättömiä ylläpitoinvestointeja. Kumpikin masuuni on vuorollaan
pysäytettynä peruskorjauksen ajan noin kaksi kuukautta. Masuunien ylösajo
normaalituotannon tasoon kestää arviolta neljästä kuuteen viikkoa.

Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään raudanvalmistuksen
raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan rautapellettejä, ja käytössä oleva
sintraamo suljetaan vuoden 2011 loppuun mennessä.

Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen suunnitellut
investoinnit vuosina 2009-2011 ovat yhteensä noin 220 miljoonaa euroa, minkä
lisäksi on suunniteltu tehtävän ympäristöinvestointeja noin 60 miljoonan euron
arvosta. Investoinneista 46 miljoonaa euroa toteutui vuoden 2009 loppuun
mennessä. Vuodelle 2010 arvioidaan ajoittuvan noin 125 miljoonaa euroa ja 110
miljoonaa euroa vuodelle 2011.

Konsernin investointien aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin vuonna 2010
arvioidaan olevan noin 180 miljoonaa euroa.


Yhtiökokous 2009

Rautaruukki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 24.3.2009.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan,
varapuheenjohtajan ja jäsenet. Yhtiökokous päättää yhtiöjärjestyksen muutoksista
pääsääntöisesti kahden kolmasosan määräenemmistöpäätöksellä. Yhtiön
toimitusjohtajan valitsee hallitus.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti vuodelta 2008 maksettiin osinkoa 1,35 euroa
osakkeelta. Yhteensä 187 miljoonan euron osingot maksettiin 8.4.2009.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumäärän seitsemäksi. Hallituksessa
jatkoivat Reino Hanhinen, Maarit Aarni-Sirviö, Christer Granskog, Pirkko Juntti,
Kalle J. Korhonen sekä Liisa Leino. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Hannu
Ryöppönen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Reino Hanhinen ja
varapuheenjohtajaksi Christer Granskog.

Yhtiökokous vahvisti hallintoneuvoston jäsenten lukumäärän yhdeksäksi.
Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkoi Marjo Matikainen-Kallström ja
varapuheenjohtajana Inkeri Kerola. Jäseninä jatkoivat Heikki Allonen, Turo
Bergman, Miapetra Kumpula-Natri, Petteri Orpo, Jouko Skinnari sekä Tapani Tölli.
Uutena jäsenenä aloitti Hans Sohlström.

Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Rautaruukin
päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Pekka Pajamo.

Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 4 § 3:ää siten, että siitä
poistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön (1.1.2008 lähtien työ- ja
elinkeinoministeriö) oikeus nimittää yksi hallintoneuvoston jäsen ja 11 § 1:ää
siten, että yhtiökokouskutsu on toimitettava viimeistään 21 päivää ennen
kokousta (aiemmin 17 päivää), ja se on julkaistava yhtiön internet-sivuilla.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 12 000 000 oman osakkeen
hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä
lukien. Valtuutus korvasi varsinaisen yhtiökokouksen 2.4.2008 hallitukselle
antaman 12 000 000 osakkeen hankkimisvaltuutuksen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista, joka sisältää
oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Tämä
osakeantivaltuutus käsittää yhteensä enintään 15 000 000 osaketta. Hallituksella
on oikeus luovuttaa osakkeita osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen.
Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista. Valtuutus
on voimassa vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Yhtiökokous päätti perustaa nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen
jäseniä ja hallituspalkkioita koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokuntaan valittiin 2.11.2009 tilanteen mukaan
kolmen suurimman osakkeenomistajan edustajina Solidium Oy:n toimitusjohtaja Kari
Järvinen, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo
Ritakallio sekä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti
Vuoria. Rautaruukin hallituksen puheenjohtaja Reino Hanhinen sekä hallituksen
nimeämä jäsen Hannu Ryöppönen toimivat nimitysvaliokunnan asiantuntijajäseninä.

Järjestäytymiskokouksessaan 24.3.2009 hallitus valitsi keskuudestaan
valiokuntien jäsenet. Tarkastusvaliokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Hannu
Ryöppönen sekä jäseniksi Liisa Leino ja Kalle J. Korhonen.
Palkitsemisvaliokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Reino Hanhinen sekä jäseniksi
Maarit Aarni-Sirviö ja Christer Granskog.


Muutoksia yhtiön johdossa

Ruukki Metalsin ja Ruukki Productionin yhdistämiseen liittyen konsernin
johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kokoonpano muuttui. Konsernin johtoryhmän
muodostavat 1.2.2009 alkaen: toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja Sakari
Tamminen; talous- ja rahoitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen Mikko Hietanen;
johtaja Saku Sipola, Ruukki Construction; johtaja Tommi Matomäki, Ruukki
Engineering; johtaja Olavi Huhtala, Ruukki Metals sekä strategiajohtaja Marko
Somerma.

Laajennetun johtoryhmän muodostavat 1.3.2009 alkaen johtoryhmän jäsenten lisäksi
henkilöstöjohtaja Eija Hakakari, lakiasiainjohtaja Olli Huuskonen, Ruukki
Metalsin tuotannosta vastaava johtaja Sakari Kallo, teknologiajohtaja Markku
Koljonen, markkinointijohtaja Taina Kyllönen, toimitusketjun hallinnasta
vastaava johtaja Petteri Laaksomo, viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Anne
Pirilä sekä tietohallintojohtaja Ismo Platan.


Osakkeet ja osakepääoma

Rautaruukki Oyj:n osakkeen (RTRKS) vaihto NASDAQ OMX Helsingissä vuonna 2009 oli
2 752 miljoonaa euroa (5 530). Osakkeen korkein noteeraus oli 18,14 euroa
syyskuussa ja alin 11,06 euroa tammikuussa. Osakkeen vaihdon volyymilla
painotettu keskikurssi oli 14,53 euroa. Tilikauden lopussa 31.12.2009 osakkeen
päätöskurssi oli 16,14 euroa ja osakkeiden markkina-arvo 2 264 miljoonaa euroa
(1 706).

Rautaruukin osakkeella käydään kauppaa NASDAQ OMX Helsingin lisäksi myös niin
sanotuilla monenkeskisillä markkinapaikoilla (MTF). Yhtiön tietojen mukaan
Rautaruukin osakevaihdon arvo monenkeskisillä markkinapaikoilla vuonna 2009 oli
284 miljoonaa euroa.

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2009 oli 238,5 miljoonaa euroa.
Liikkeeseen laskettuja osakkeita oli 140 285 425 kappaletta. Yhtiössä on
käytössä yksi osakesarja ja kullakin osakkeella käytössä yksi ääni.
Yhtiöjärjestyksessä on äänioikeusrajoitus, jonka mukaan osakkeenomistaja voi
äänestää enintään 80 prosentilla kokouksessa edustettuina olevien osakkeiden
yhteenlasketusta äänimäärästä.

Vuoden 2009 aikana osakepääomaa korotettiin 29 946 osakkeella eli 50 908,20
eurolla vuoden 2003 optiolainaan liittyvien merkintöjen vuoksi. Henkilöstölle ja
Rautaruukin henkilöstörahastolle suunnatun, 26.5.2003 liikkeeseen lasketun
optiolainan optio-oikeudet oikeuttivat merkitsemään 24.5.2006-23.5.2009 yhteensä
enintään 1 400 000 osaketta. Optio-oikeuksilla merkittiin kokonaisuudessaan
1 398 980 osaketta (99,9 prosenttia). Osakepääomaa korotettiin merkintöjen
vuoksi yhteensä 2 378 266,00 eurolla.

Yhtiön hallussa oli vuoden lopussa yhteensä 1 421 575 omaa osaketta. Omien
osakkeiden markkina-arvo 31.12.2009 oli 22,9 miljoonaa euroa ja kirjanpidollinen
vasta-arvo 2,4 miljoonaa euroa. Omien osakkeiden osuus yhtiön osakkeiden
lukumäärästä sekä äänimäärästä on 1,01 prosenttia.

Hallituksella oli vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka
valtuutus luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita enintään 13 785 381
kappaletta. Valtuutuksen puitteissa yhtiö siirsi 20.3.2009
osakepalkkiojärjestelmän 2008-2010 ehtojen mukaisesti ensimmäiseen
ansaintajaksoon 2008 osallistuneille 77 työntekijälle yhteensä 48 052 yhtiön
hallussa ollutta omaa osaketta. Yhtiölle on palautunut 2 690 osaketta.

Vuoden 2009 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja
hankkimaan omia osakkeita. Nämä valtuutukset on kuvattu kohdassa Yhtiökokous
2009. Vuoden 2009 aikana hallitus ei käyttänyt osakeantivaltuutustaan eikä
valtuutuksiaan omien osakkeiden hankintaan. Yhtiön hallussa olevien omien
osakkeiden ja voimassa olevan hankintavaltuutuksen mahdollistamien hankittavien
osakkeiden enimmäismäärä on yhteensä 9,6 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä.

Tilikauden lopussa hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta optioiden
tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen.

Yhtiön omistusosuuksien jakautuminen sektori- ja suuruusluokittain, yhtiön
suurimmat osakkeenomistajat sekä hallintoelinten ja johtoryhmän omistusosuudet
esitetään vuoden 2009 vuosikertomuksessa sekä yhtiön internet-sivuilla.


Liputukset

Vuoden 2009 aikana yhtiö sai yhden arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen
ilmoituksen omistusosuuden muuttumisesta. Capital Research and Management
Company ilmoitti 28.1.2009, että sen hallinnoimien sijoitusrahastojen
yhteenlaskettu omistusosuus Rautaruukin osakkeista oli 26.1.2009 laskenut alle
5 prosentin.

Tilikauden jälkeen 14.1.2010 yhtiö sai arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n
mukaisen ilmoituksen Capital Research and Management Companylta, että sen
hallinnoimien sijoitusrahastojen yhteenlaskettu omistusosuus Rautaruukin
osakkeista oli 12.1.2010 noussut yli 5 prosentin. Yhtiön ilmoittama osuus
Rautaruukin osakemäärästä on 7 297 852 osaketta, joka vastaa 5,20 prosenttia
Rautaruukin osakepääomasta ja äänimäärästä.


Tutkimus ja kehitys

Tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2009 käytettiin 29 miljoonaa euroa (27), joka
on 2 prosenttia liikevaihdosta (1). Toimintaa kohdistettiin nopeasti tuottoja
tai säästöjä tuoviin projekteihin sekä strategisesti tärkeisiin pitkän
aikajänteen kehityshankkeisiin. Kehityksen tuloksena uusia tuotteita ja
ratkaisuja lanseerattiin asiakkaille lähes kaksinkertainen määrä edelliseen
vuoteen verrattuna.

Keskeistä yhtiön T&K-työssä on pyrkimys parhaaseen mahdolliseen
energiatehokkuuteen. Tähän pyritään muun muassa keventämällä rakenteita,
kehittämällä rakennuskomponentteja ja esivalmistustekniikoita sekä
suunnittelemalla ratkaisuja uusiutuvan energian hyödyntämiseen.
Tuotantoprosessien kehityksessä pääpaino oli kustannustehokkuudessa ja uusissa
tuotantoteknologioissa.

Rakentamisen markkinoille lanseerattiin vuonna 2009 useita uusia tuotteita,
kuten Decorrey-teräskate Itä-Euroopan markkinoille sekä äänieristetty teräskate
Classic Premium. Infrastruktuurirakentamisessa lanseerattiin uudistettu
RD-porapaalujärjestelmä, joka etenkin pitkälle kehitetyn liitostekniikan
ansiosta tehostaa paalutustyötä huomattavasti.

Konepajaliiketoiminnassa keskityttiin ohjaamoiden tuotekehitykseen. Pääpaino oli
prosessikehityksessä, jossa pyritään kohti projektimaista tuotannon läpivientiä
- hankintaketjun, valmistuksen ja teknisen suunnitteluosaamisen yhdistämistä.

Terästuotteiden tuotekehityksessä keskityttiin suorasammutusteknologian
hyödyntämiseen nauha- ja levytuotteissa. Teknologiaa hyödyntäen kasvatettiin
useiden erikoisterästen mitta-aluevalikoimia sekä kehitettiin kokonaan uusia
tuotteita.

Ruukki oli vuonna 2009 aktiivisesti mukana Suomessa toimivien strategisten
huippuosaamiskeskusten (SHOK) perustamisessa ja toiminnan käynnistämisessä.
Ruukki on osakkaana kolmessa yhtiön strategisiin päämääriin sopivassa
SHOK-yhtiössä: metallituotteiden ja koneenrakennuksen FIMECC Oy:ssä, energia- ja
ympäristöalan CLEEN Oy:ssä sekä rakennetun ympäristön RYM Oy:ssä. Ensimmäiset
FIMECC Oy:n tutkimusohjelmat alkoivat syksyllä 2009, ja Ruukki on tällä hetkellä
mukana neljässä viisivuotisessa hankkeessa.


Ympäristö- ja energia-asiat

Vuonna 2009 yhtiön ympäristöjohtamisessa korostui sitoutuminen
energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Ympäristöjohtamisen periaatteet on
kuvattu ympäristöpolitiikassa, jonka mukaisesti energiatehokkuus on yhtiölle
tärkeää sekä tuotteiden että tuotannon ympäristövaikutusten kannalta.

Konsernitasolla ympäristöasioita kehitetään yhteisten ympäristöpäämäärien ja
-tavoitteiden avulla. Toimipaikkojen ympäristötavoitteiden asetannassa otetaan
huomioon toimipaikkakohtaiset vaikutusarvioinnit. Tavoitteiden toteutumista
seurataan säännöllisesti konsernitasolla ja toimipaikoilla johdon
katselmuksissa. Tuotantopaikoilla toimitaan sertifioitujen ISO 14001:2004
ympäristö- ja ISO 9001:2000 laatujärjestelmien mukaisesti. Vuonna 2009 näiden
järjestelmien piiriin kuului 98 prosenttia tuotannosta (98) ja 87 prosenttia
henkilöstöstä (80).

Yhtiön toimipaikoista Raahen ja Hämeenlinnan tehtaat kuuluvat EU-päästökaupan
piiriin. Mo i Ranan tehdas kuuluu Norjan päästökauppajärjestelmään. Alkuvuodesta
2009 Norjan viranomainen ilmoitti Norjan päästökiintiöiden jakamissuunnitelman
vuosille 2008-2012. Sen perusteella Mo i Ranan tehdas sai 46 654 vuosittaista
päästöoikeutta. Vuonna 2009 päästöoikeuskaupankäynnin tuloksena syntyi tuottoja
34 miljoonaa euroa (5).

Huhtikuussa yhtiö jatkoi hiilidioksiditaseen hallintaa liittymällä GreenStream
Network Oy:n Climate Opportunity Fund -hiilirahastoon 10 miljoonan euron
sitoumuksella. Rahasto tuottaa päästövähenemiä vuosina 2013-2020.

Masuunien peruskorjausten yhteydessä on suunniteltu tehtävän noin 60 miljoonan
euron ympäristöinvestoinnit. Samassa yhteydessä toteutettava sintraamon
sulkeminen vähentää hiilidioksidipäästöjä 10 prosenttia eli 500 000 tonnia
vuodessa, pölypäästöt vähenevät 37 prosenttia ja rikkipäästöt 64 prosenttia.
Energiankulutus pienenee Raahen terästehtaalla 8 prosenttia eli 1,16 miljoonaa
megawattituntia vuodessa. Energiansäästö vastaa noin 60 000 omakotitalon
vuosittaista energiankulutusta.

Vuoden 2009 ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 21 miljoonaa euroa (12).

Ruukki sai vuoden 2009 aikana useita tunnustuksia yritysvastuutyöstään.
Syyskuussa yhtiö valittiin toista kertaa peräkkäin Dow Jones Sustainability
World (DJSI World) -indeksiin. DJSI World -listalla Ruukki on maailman seitsemän
parhaan teräsyhtiön joukossa. Dow Jones STOXX Sustainability (DJSI STOXX)
-indeksissä yhtiö on mukana kolmatta kertaa. Lisäksi Ruukki sai heinäkuussa
maailman teräsjärjestö worldsteelin Climate Action -sertifikaatin vuosille
2009-2010. Tunnustus saatiin aktiivisesta osallistumisesta worldsteelin
ohjelmaan, joka on osa terästeollisuuden sitoutumista hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseen.

Lisätietoja ympäristöasioista löytyy vuoden 2009 vuosikertomuksesta, Raahen ja
Hämeenlinnan tehtaiden ympäristöraporteista ja -katsauksista sekä yhtiön
internet-sivuilla.


Oikeudenkäynnit ja muut vireillä olevat oikeudelliset tapahtumat

Euroopan komission tutkimukset, jotka kohdistuvat Ruukin entisen tytäryhtiön
Fundian jänneteräsliiketoimintaan liittyvään epäiltyyn hintayhteistyöhön
vuosilta 1996 - 2001 jatkuivat vuonna 2009. Komission tutkimukset kohdistuvat
kymmeniin eurooppalaisiin yhtiöihin, eivätkä Fundian verrattain vähäiset
jänneteräsliiketoiminnot ole tutkinnan keskiössä. Helmikuussa 2009 Rautaruukki
otti osaa komission suulliseen kuulemiseen tutkinnan kohteena olevassa asiassa,
minkä lisäksi maalis-, kesä- ja lokakuussa Ruukki vastasi Euroopan komission
tietopyyntöihin liittyen yhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Komission
tutkimukset jatkuvat, mutta mahdollisten seuraamusten arviointi tutkinnan tässä
vaiheessa on vaikeaa.

Venäjän kaupan ja taloudellisen kehityksen ministeriö antoi elokuussa
päätösehdotuksensa Venäjän hallitukselle koskien maalipinnoitettujen tuotteiden
antidumping-toimintaa. Ministeriön päätösehdotuksen mukaan lain vaatimat
edellytykset tullimaksujen asettamiselle puuttuvat. Koska Venäjän hallitus ei
reagoinut päätösehdotukseen määräajan kuluessa, päätös on lopullinen.
Toteutuessaan suojatullit olisivat vaikuttaneet maalipinnoitettujen tuotteiden
vientiin Venäjälle.

Vuonna 2009 käytiin Ruotsissa rikosoikeudenkäynti työturvallisuutta koskevassa
asiassa, jossa 2008 Kista Gallerian rakennustyömaalla Solnassa tapahtuneen
kuolemaan johtaneen onnettomuuden johdosta syyttäjä vaati muun muassa Ruukin
työntekijälle rangaistusta ja Ruukki Sverige AB:lle yhteisösakkoa. Asiassa
annettiin alioikeuden tuomio 15.1.2010, jossa vaatimukset yhtiön työntekijää ja
Ruukki Sverige AB:tä kohtaan hylättiin. Onnettomuudesta aiheutuneiden vahinkojen
ja kustannusten selvittely osapuolten välillä sekä niiden käsittely
vakuutusyhtiöissä on kesken.


Muut tapahtumat

Rautaruukin Eläkesäätiön lakisääteisen TyEL-eläkevastuun hoito siirrettiin
eläkesäätiön hallituksen päätöksestä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varmalle
31.12.2009. Rautaruukin Eläkesäätiön siirtämien TyEL-eläkevastuiden yhteismäärä
vuoden 2009 lopussa oli noin 485 miljoonaa euroa. Eläkerahaston hallinnoinnin
siirtäminen Varmalle lisää joustavuutta yhtiön rahoituksen järjestämiseen
mahdollistamalla varojen takaisinlainauksen. Säätiölle kertynyt ylikate,
määrältään noin 52 miljoonaa euroa, palautuu yhtiölle siirron yhteydessä. Tästä
noin 27 miljoonaa euroa ajoittui joulukuulle 2009, ja loput noin 25 miljoonaa
euroa ajoittuu vuodelle 2010. Siirrolla ei ollut merkittävää tulosvaikutusta.


Riskit ja riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiaa ja tavoitteiden
saavuttamista sekä turvata liiketoiminnan jatkuvuus. Riskienhallintaa ohjaa
yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään
konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteet ja prosessi. Riskienhallinta on
organisoitu osaksi johtamisjärjestelmää.

Maailmanlaajuinen lama ja sen aiheuttama nopea liiketoimintaympäristön muutos
vaikeuttaa sekä Ruukin että sen asiakkaiden liiketoimintaa ja vaikuttaa siten
yhtiön tuotteiden kysyntään. On vaikea ennakoida, miten nopeasti markkinatilanne
palautuu ja talous palaa kasvu-uralle. Ruukki ottaa epävarman ja nopeasti
muuttuvan markkinatilanteen huomioon turvaamalla rahoitusasemansa sekä
sopeuttamalla tuotantoa ja kustannuksia kysyntää vastaaviksi.

Nopeasti muuttunut markkinatilanne osoitti, että Ruukin liiketoimintojen
kysynnän ajurit ovat hyvin samankaltaisia painottuen teollisuuden
uusinvestointeihin. Ratkaisuliiketoiminnot, eli rakentaminen ja
konepajaliiketoiminta ja erikoisterästuotteet eivät vielä muodostaneet tarpeeksi
suurta osuutta konsernin liikevaihdosta tasoittaakseen maailmanlaajuisen laman
vaikutuksia. Konsernin rakenteen tasapainottaminen maantieteellisesti
(kehittyvät vs kehittyneet markkinat) ja kysyntää ohjaavien tekijöiden suhteen
(investointi- vs kuluttajavetoinen kysyntä) on yksi yhtiön strategisista
tavoitteista, ja se otetaan huomioon muun muassa myynti- ja jakeluverkostoa
laajennettaessa ja mahdollisissa yritysostoissa.

Valtaosa yhtiön liikevaihdosta tulee Suomesta ja muista Pohjoismaista.
Merkittävä muutos kilpailutilanteessa kotimarkkinoilla tai esimerkiksi heikon
markkinatilanteen aikaansaama asiakaskunnan siirtyminen alemman kustannustason
maihin saattaa vaikeuttaa yhtiön liiketoimintaa. Ruukki on varautunut tällaiseen
kehitykseen muun muassa rakentamalla omaa valmistuskapasiteettia Itä-Eurooppaan
ja Kiinaan sekä kehittämällä erikoisterästuotteiden kansainvälistä
jakeluverkostoa ja varmistamalla markkinaosuuttaan kotimarkkinoilla.

Yhtiön terästuotanto on kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen, mutta
tuotantovolyymiltaan pieni. Raakaterästuotanto tapahtuu kahdella masuunilla,
jotka on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Tästä johtuen terästuotannon
joustavuus on rajallinen suhteessa suuriin kilpailijoihin, joilla on useita
tuotantoyksiköitä, ja jotka voivat optimoida tuotantoaan yksiköiden välillä.
Riskiin on varauduttu kustannustehokkuutta sekä tuotannon joustavuutta
parantamalla.

Rautamalmin, kivihiilen ja terästuotannon muiden pääraaka-aineiden saatavuus ja
hinnat rahteineen määräytyvät maailmanmarkkinoilla, minkä vuoksi raaka-aineiden
hinta saattaa vaihdella voimakkaasti. Sinkin ja sähkön hintariskin hallinnassa
käytetään johdannaisia. Raaka-aineiden ja energian saatavuuteen liittyvien
riskien hallitsemiseksi terästuotannon pääraaka-aineista ja energian hankinnasta
tehdään pitkäaikaisia hankintasopimuksia. Konsernin käyttämästä sähköenergiasta
lähes puolet tuotetaan itse hyödyntämällä tuotantoprosessien yhteydessä syntyviä
prosessikaasuja. Yhdysvaltain dollareissa hinnoiteltavista terästuotannon
pääraaka-aineista aiheutuu valuuttariski, kun vastaavasti konsernin
dollarimääräisen myynnin osuus on vähäinen. Valuuttariskiä vastaan suojaudutaan
johdannaisilla.

Tiukkenevilla ympäristömääräyksillä ja hiilidioksidipäästökaupasta aiheutuvilla
lisäkustannuksilla on vaikutusta yhtiön investointeihin ja kilpailukykyyn
erityisesti, mikäli nämä vaatimukset eivät kohdistu tasapuolisesti kaikkiin alan
toimijoihin. Ympäristölainsäädännön muutosten ennakointiin ja aktiiviseen
seurantaan on paneuduttu huolellisesti.

Yhtiön riskienhallintaa kuvataan yksityiskohtaisesti vuoden 2009
vuosikertomuksessa.


Lähiajan näkymät

Markkinatilanne lähes kaikilla asiakassegmenteillä ja markkina-alueilla on
tasaantunut ja kysyntä on paranemassa joissakin segmenteissä. Rahoituksen
saatavuus on parantunut selvästi. Eräillä markkina-alueilla, kuten Venäjällä ja
osissa itäistä Keski-Eurooppaa, korkeat korot kuitenkin edelleen hidastavat
investointien käynnistämistä. Myös teollisuuden matala kapasiteetin käyttöaste
saattaa osaltaan vaikuttaa investointivetoisten tuotteiden kysyntään.

Rakentamisen markkinoilla pahin lasku on takana. Rakentamisen aktiviteetin
Pohjoismaissa ja useissa itäisen Keski-Euroopan maissa odotetaan tasaantuvan ja
esimerkiksi Puolassa hieman kasvavan. Infrastruktuurirakentamisen Pohjoismaissa
odotetaan jatkuvan hyvänä sekä erityisesti Puolassa, Tsekin tasavallassa ja
Venäjällä kasvavan edellisvuodesta. Liike- ja toimitilarakentamisessa
markkinatilanne on yhä vaikea. Öljyn hinnan pysymisen nykytasollaan tai sen
mahdollisen nousun arvioidaan jossain määrin tukevan rakentamista Venäjällä.
Baltian maissa ja Unkarissa rakentamisen aktiviteetin odotetaan vuonna 2010
edelleen laskevan.

Konepajateollisuudessa markkinatilanteeseen ei odoteta merkittävää muutosta
vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Pitkän aikavälin markkinanäkymät
energiateollisuuden laitteissa ovat hyvät, ja kysynnän odotetaan kuluvana vuonna
selvästi elpyvän nykytasoltaan. Nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden koneissa
kysyntä on tasaantunut matalalle tasolle. Kaivos- ja metsäkoneissa tilausmäärät
ovat alkaneet kasvaa. Laivanrakentamisessa kysynnän odotetaan laskevan
edellisvuodesta.

Teräsliiketoiminnassa lähtökohdat kuluvaan vuoteen, myyntihintoja lukuun
ottamatta, ovat selvästi edellisvuotta paremmat. Toimitusmäärien uskotaan
kasvavan vuoden 2009 erittäin matalalta tasolta. Worldsteel ennustaa teräksen
käytön EU-27 alueella vuonna 2010 kasvavan yli 12 prosenttia edellisvuodesta.
Kysynnän autoteollisuudessa arvioidaan jatkuvan hyvänä ja raskaassa
konepajateollisuudessa alkavan parantua. Kysynnän piristyessä näissä
teollisuuksissa erikoisterästuotteiden toimitusmäärien arvioidaan nousevan
edellisvuodesta. Erikoisterästuotteiden myyntiä tukee myös jakeluverkoston
laajentaminen Kiinaan ja Turkkiin.

Huhtikuussa 2010 alkava masuuni 1:n peruskorjaus laskee terästuotannon
kapasiteetin käyttöastetta. Yhtiö on varautunut kahden kuukauden mittaiseen
tuotantokatkokseen kasvattamalla aihiovarastoa asiakastoimitusten
varmistamiseksi. Matalasta käyttöasteesta peruskorjauksen aikana arvioidaan
aiheutuvan noin -25 miljoonan euron kustannusvaikutus vuoden toiselle
neljännekselle. Terästuotannon keskeisten raaka-aineiden hintoja ei ole
kuluvalle vuodelle vielä sovittu.

Vuoden 2009 aikana käynnistettyjen, toiminnan pysyvään tehostamiseen tähtäävien
toimenpiteiden ansiosta yhtiön kustannusrakenne on selvästi edellisvuosia
parempi. Käynnistettyjen toimenpiteiden vaikutus kannattavuuteen on vuositasolla
noin 90 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 loppuun ulottuvan
toiminnantehostamisohjelman tavoitteena on 150 miljoonan euron parannus
liikevoittoon.

Yllä esitettyihin tekijöihin perustuen yhtiö arvioi, että sen liikevaihto vuonna
2010 kasvaa 15-20 prosenttia edellisvuodesta. Kannattavuuden odotetaan paranevan
merkittävästi edellisvuoteen verrattuna ja koko vuoden tuloksen ennen veroja
arvioidaan olevan positiivinen.


Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2009 oli 698 miljoonaa euroa.

Hallitus on päättänyt esittää 23.3.2010 pidettävälle varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,45 euroa osakkeelta (1,35). Ehdotuksen
mukaisesti osinkoa jaetaan yhteensä 62 miljoonaa euroa. Osinko ehdotetaan
maksettavaksi 8.4.2010.

Tämän tilinpäätöstiedotteen sisältämät tilikauden luvut on tilintarkastettu.

Helsingissä helmikuun 3. päivänä 2010

Rautaruukki Oyj

Hallitus



LIIKETOIMINTA-ALUEET

Ruukki Construction

+--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+----+
|Milj. euroa         |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2008 |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2009|
|                    |08  |08  |08  |08    |     |09  |09  |09  |09    |    |
+--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+----+
|Liikevaihto         |225 |285 |309 |248   |1 067|132 |145 |164 |147   |589 |
+--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+----+
|Liikevoitto *       |21  |38  |56  |17    |132  |-13 |-9  |-4  |-22   |-49 |
+--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+----+
|- % liikevaihdosta *|9   |13  |18  |7     |12   |-10 |-6  |-3  |-15   |-8  |
+--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+----+
|* Ilman kertaluonteisia eriä.                                              |
+---------------------------------------------------------------------------+



Liikevaihto

Ruukki Constructionin liikevaihto vuonna 2009 laski 45 prosenttia
edellisvuodesta ja oli 589 miljoonaa euroa (1 067). Rakentamisen liiketoiminnan
osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 30 prosenttia (28). Vuoden viimeisen
neljänneksen liikevaihto oli 147 miljoonaa euroa (248).

Liikevaihdon lasku johtui pääosin heikosta kysynnästä. Erityisesti liike- ja
toimitilarakentamisessa liiketoiminnan aktiviteetti oli matala koko tilikauden
ajan. Varovaisuus investointipäätöksissä jatkui myös vuoden viimeisellä
neljänneksellä, ja uusia rakennusprojekteja käynnistettiin selvästi
edellisvuosia vähemmän. Useilla markkina-alueilla projektien aloittamista on
siirretty, ja eräissä itäisen Keski-Euroopan maissa sekä Venäjällä ja Ukrainassa
projekteja on myös keskeytetty. Venäjällä ja osin myös muilla markkina-alueilla,
julkisen vallan tukemien hankkeiden, kuten urheilu- ja maatalousrakentamisen
osuus divisioonan liikevaihdosta on noussut selvästi. Venäjällä toimitukset
energiateollisuuden rakennushankkeisiin jatkuivat vilkkaampina kuin muille
teollisuudenaloille.

Infrastruktuurirakentamisessa loka-joulukuun liikevaihto pysyi edellisvuoden
tasolla, mutta laski koko tilikaudelta. Liikevaihdon lasku johtui erityisesti
talonrakentamisen perustusrakenteissa käytettyjen paalujen matalana jatkuneesta
kysynnästä. Tie- ja väylähankkeiden aktiviteettitaso Pohjoismaissa oli hyvä.
Vuoden toisella puoliskolla julkistetuilla useilla liikenneväylärakentamisen
hankkeilla ei vielä tilikauden aikana ollut merkittävää vaikutusta
liikevaihtoon. Infrastruktuurirakentamisen tuotteiden osuus Ruukki
Constructionin liikevaihdosta vuonna 2009 oli 15 prosenttia (11).

Asuinrakentamisen kattotuotteissa markkinatilanne vuonna 2009 oli selvästi
edellisvuosia heikompi. Myyntimäärät tässä segmentissä laskivat kuitenkin
selvästi vähemmän kuin liike- ja toimitilarakentamisessa, mikä johtuu
korjausrakentamisen merkittävästä osuudesta tässä segmentissä sekä Ruukin
uusista tuotelanseerauksista. Aikainen talvi lähes koko Euroopassa katkaisi
rakentamisen sesongin hieman edellisvuosia aiemmin, ja viimeisen neljänneksen
loppua kohti kysyntä hiljeni. Asuinrakentamisen kattotuotteiden osuus Ruukki
Constructionin liikevaihdosta vuonna 2009 oli 19 prosenttia (16).


Liikevoitto

Ruukki Constructionin liikevoitto vuonna 2009 oli -49 miljoonaa euroa
(raportoitu 128 ja ilman kertaluonteisia eriä 132) ja vuoden viimeisellä
neljänneksellä -22 miljoonaa euroa (raportoitu 13 ja ilman kertaluonteisia eriä
17). Liikevoittoa laskivat myyntimäärien sekä myyntihintojen lasku. Myyntihinnat
laskivat vuoden alkupuoliskolla kaikilla markkina-alueilla teräsmateriaalin
hinnanlaskun sekä kiristyneen kilpailutilanteen seurauksena. Vaikka
myyntihintojen lasku kolmannen vuosineljänneksen kuluessa tasaantui, alemmilla
myyntihinnoilla tehdyt toimitussopimukset sekä komponenteissa että projekteissa
heikensivät erityisesti loka-joulukuun liikevoittoa. Myyntihintojen kehityksessä
oli suuria tuoteryhmäkohtaisia eroja.

Korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun oman teräsmateriaalin sekä kalliin
varastossa olleen ulkoisen materiaalin käyttö vaikuttivat kannattavuuteen
erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla.


Merkittävät toimitussopimukset

Ruukki Construction sai useita merkittäviä toimitussopimuksia vuoden 2009
aikana, joista merkittävin oli teräsrakenteiden ja kattoelementtien valmistus ja
asennus Tukholmaan rakennettavaan monitoimistadioniin. Muita merkittäviä
sopimuksia olivat teräsrakenteet ja niiden palosuojauksen suunnittelu
Salmisaaren liikuntakeskukseen; teräsrakenteiden suunnittelu, valmistus ja
asennus Bergenin lähellä Norjaan rakennettavaan tuotantolaitokseen;
teräsrakenteet ja niiden asennus sekä perustuspaalut Kråkerøyn nostosiltaan
Norjan Fredrikstadiin sekä rungon valmistus ja asennus sekä kuorirakenteiden
suunnittelu, valmistus ja asennus Kuopioon rakennettavaan kattilalaitokseen.

Viimeisellä vuosineljänneksellä solmittiin lisäksi useita muitakin huomattavia
toimitussopimuksia, pääasiassa liikenneväylärakentamisen hankkeista. Lokakuussa
sovittiin teräsrakenteiden toimituksesta ja asennuksesta Savonlinnaan
rakennettavaan Kyrönsalmen siltaan. Marraskuussa sovittiin kolmen maantiesillan
ja yhden rautatiesillan teräsrakenteiden toimituksesta Ruotsin
E6-tiehankkeeseen, komponenttitoimituksista siltahankkeisiin Vladivostokiin
Venäjälle ja Varsovaan Puolaan sekä teräsrakenteiden toimituksesta ja
asennuksesta Lövön siltaan. Joulukuussa sovittiin Tampereen Särkijärven sillan
teräsrakenneurakasta ja paalujen toimituksista sillan perustuksiin sekä
teräsputkipaalujen toimituksesta yli 20 sillan perustuksiin Kuopioon valtatie
5:n parantamishankkeeseen.

Edellä mainitut toimitussopimukset osoittavat, että Ruukki on vahva toimija
pohjoismaisissa tie- ja väylähankkeissa.


Investoinnit, liiketoiminnan kehittäminen ja tuotekehitys

Ruukki Constructionin investoinnit vuonna 2009 olivat 37 miljoonaa euroa (74).
Merkittävimpiä investointeja tilikaudella olivat Skalles Eiendomsselskap AS:n
osakekannan osto sekä Alajärven uusi sandwich-paneelitehdas.

Helmikuussa päätökseen saatu Norjan johtaviin teräsrunkorakentajiin kuuluvan
Skallesin osto vahvisti Ruukin asemaa paikallisena toimijana pohjoismaisessa
teräsrakentamisessa. Skallesin kokonaistoimituksiin kuuluvat teräsrakenteiden
suunnittelu, valmistus ja asennus.

Alajärven uusi sandwich-paneelitehdas otettiin käyttöön viimeisen
vuosineljänneksen aikana. Tehdas parantaa kustannuskilpailukykyä korkean
automaatioasteensa ansiosta. Tehtaan uusi linja myös varmistaa Ruukin kyvyn
valmistaa vuoden 2010 alusta voimaan tulleiden kiristyneiden energiamääräysten
mukaisia paneeleja.

Venäjän ja Itä-Euroopan valmistuskapasiteetin lisäämiseen liittyneen
investointiohjelman puitteissa Ukrainaan rakennettavan sandwich-paneelilinjan
rakentaminen on kesken. Markkinatilanteesta johtuen sen asennus- ja
käyttöönottoaikataulua on siirretty, ja suunnitelman mukainen investointi
viedään päätökseen kevään 2010 kuluessa. Venäjälle Obninskiin rakenteilla ollut
uusi paneelitehdasinvestointi on keskeytetty toistaiseksi.

Rakentamisen markkinoille lanseerattiin vuonna 2009 useita uusia tuotteita,
kuten Decorrey-teräskate Itä-Euroopan markkinoille sekä äänieristetty teräskate
Classic Premium. Infrastruktuurirakentamisessa käytettävä uudistettu
RD-porapaalujärjestelmä lanseerattiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Etenkin
pitkälle kehitetyn liitostekniikan ansiosta järjestelmä tehostaa paalutustyötä
huomattavasti.


Toiminnan tehostaminen

Konserninlaajuiseen Boost-toiminnantehostamisohjelmaan liittyen divisioonassa on
vuoden aikana tehty useita tuotantojärjestelyjä tehtaiden välillä. Toimintoja on
tehostettu keskittämällä tuotantoa entistä suurempiin yksiköihin Suomessa,
Virossa, Puolassa ja Romaniassa, minkä vuoksi toimipaikkoja on suljettu muun
muassa Latviassa, Liettuassa ja Tsekin tasavallassa. Kalajoella rakentamisen
tuotteiden valmistus lopetettiin, ja vuoden toisesta neljänneksestä alkaen
tehtaalla on valmistettu konepajateollisuuden komponentteja. Vuoden viimeisellä
neljänneksellä Unkarin Biatorbagyssa sijaitsevan katto- ja
julkisivuprofiilitehtaan tuotantolinjat keskitettiin suurempiin yksiköihin
Puolaan ja Romaniaan. Rakentamisen tuotteiden valmistus Unkarin Biatorbagyssa on
keskeytetty toistaiseksi. Tehostamisohjelma Obornikissa Puolassa saatiin
päätökseen kolmannen ja Obniskissa Venäjällä viimeisen vuosineljänneksen aikana.

Joulukuussa päätettiin edelleen tehostaa ja sopeuttaa toimintaa Suomessa
yksinkertaistamalla organisaatiota ja toimintamallia sekä parantamalla tehtaiden
tuotantotehokkuutta Vimpelissä, Alajärvellä ja Peräseinäjoella. Toimenpiteiden
seurauksena aloitettiin yt-neuvottelut, jotka saatiin päätökseen tammikuussa
2010. Neuvotteluiden tuloksena 52 henkilön työsuhde päättyy.


Muut tapahtumat tilikaudella

Ruukki sai vuoden aikana tunnustusta Pohjoismaisessa teräsrakentamisessa.
Toukokuussa Ruotsin teräsrakentamisen instituutti, Stålbyggnadsinstitutet,
valitsi Swedbank-stadionin vuoden teräsrakennukseksi. Ruukki vastasi Malmössä
sijaitsevan stadionin seinä- ja kattorakenteiden suunnittelusta, toimituksista
ja asennuksista. Stålbyggnadsinstitutet myöntää joka toinen vuosi palkinnon
teräsrakennukselle, joka on toteutettu innovatiivisesti ja on arkkitehtonisesti
näyttävä.

Ruukin toimittama Ypsilon-kävelysilta Drammenissa valittiin vuoden 2009
teräsrakenteeksi Norjassa. Palkinnosta päättivät Norjan teräsyhdistys ja Norjan
teräsrakenneyhdistys. Palkinto luovutetaan joka toinen vuosi innovatiiviselle ja
arkkitehtonisesti vaikuttavalle teräsrakennukselle tai -rakenteelle. Y-kirjaimen
muotoinen silta on aiemmin saanut myös Euroopan teräsrakenneyhdistyksen
terässiltapalkinnon.

Ruukki Engineering

+--------------------+----+----+----+------+----+----+----+----+------+----+
|Milj. euroa         |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2008|1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2009|
|                    |08  |08  |08  |08    |    |09  |09  |09  |09    |    |
+--------------------+----+----+----+------+----+----+----+----+------+----+
|Liikevaihto         |188 |205 |184 |187   |765 |125 |75  |63  |49    |312 |
+--------------------+----+----+----+------+----+----+----+----+------+----+
|Liikevoitto *       |32  |35  |34  |27    |128 |5   |-2  |-7  |-11   |-16 |
+--------------------+----+----+----+------+----+----+----+----+------+----+
|- % liikevaihdosta *|17  |17  |19  |14    |17  |4   |-3  |-12 |-23   |-5  |
+--------------------+----+----+----+------+----+----+----+----+------+----+
|* Ilman kertaluonteisia eriä.                                             |
+--------------------------------------------------------------------------+



Liikevaihto

Ruukki Engineeringin liikevaihto vuonna 2009 oli 312 miljoonaa euroa (765) ja
muutos edellisvuodesta -59 prosenttia. Konepajaliiketoiminnan osuus konsernin
liikevaihdosta oli 16 prosenttia (20). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto
oli 49 miljoonaa euroa (187), eli merkittävästi edellisvuoden vastaavaa
ajanjaksoa pienempi.

Toimitusmäärät laskivat voimakkaasti edellisvuoteen verrattuna. Matala
loppuasiakaskysyntä ja varastojen purkaminen laskivat saatujen tilausten määrää
ja tilikauden liikevaihto laski kaikissa asiakassegmenteissä. Koko vuoden
liikevaihto laski eniten laivanrakennuksessa sekä nosto- ja
kuljetusvälineteollisuudessa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä toimitusmäärien
lasku nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden asiakkuuksissa tasaantui, ja metsä-
ja kaivoskoneissa toimitusmäärät kääntyivät hienoiseen nousuun vuoden kolmanteen
neljännekseen verrattuna.

Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajan toimitukset energiateollisuuden
laitevalmistajille sekä tuuli- että dieselvoimassa pysyivät muihin
asiakasryhmiin verrattuna hyvällä tasolla, mutta loka-joulukuussa toimitusten
määrä erityisesti tuulivoimassa laski selvästi.

Myös myyntihinnat laskivat. Suuri osa divisioonan vuosisopimuksista päättyi
kesän kuluessa, ja uusien sopimusten mukaiset hinnat asettuivat edellistä
sopimuskautta alemmalle tasolle, mikä osaltaan pienensi toisen vuosipuoliskon
liikevaihtoa. Myyntihintojen lasku tasaantui vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistajien osuus
konepajaliiketoiminnan liikevaihdosta vuonna 2009 oli 38 prosenttia (43) ja
energiateollisuuden laitevalmistajien 35 prosenttia (21).


Liikevoitto

Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto vuonna 2009 oli -33 miljoonaa euroa
(126) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -16 miljoonaa euroa (128).
Vuoden viimeisen neljänneksen raportoitu liikevoitto oli -23 miljoonaa euroa
(26) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -11 miljoonaa euroa (27).

Liikevoittoa tilikaudella heikensivät toimitusmäärien pieneneminen,
myyntihintojen lasku sekä vuoden ensimmäisellä puoliskolla lisäksi korkeilla
raaka-ainehinnoilla tuotetun teräsmateriaalin käyttö.

Laivanrakennusteollisuuden hiljaisen kysynnän vuoksi kannattavuus on ollut
erityisen heikko yhtiön Mo i Ranan -yksikössä Norjassa. Yksikön vuoden 2009
liikevoitto oli -30 miljoonaa euroa. Heinäkuussa tehtaan toimintoja
organisoitiin uudelleen, mutta markkinatilanteen jatkuttua vaikeana päätettiin
joulukuussa selvittää vaihtoehtoja yksikön jatkosta mukaan lukien tehtaan
toiminnan mahdollinen lopettaminen toistaiseksi.

Kertaluonteisiin eriin sisältyy 5 miljoonan euron kulut Ruotsin Hässleholmin ja
Oskarströmin yksiköiden lopettamisesta sekä 12 miljoonan euron varastojen
alaskirjaukset ja luottotappiovaraukset Mo i Ranan -tehtaalla Norjassa. Ruotsin
yksiköihin liittyvät kertaluonteiset erät kirjattiin vuoden toiselle
neljännekselle ja Mo i Ranaan liittyvät erät viimeiselle neljännekselle.


Investoinnit, liiketoiminnan kehittäminen ja tuotekehitys

Ruukki Engineeringin investoinnit vuonna 2009 olivat 13 miljoonaa euroa (19).
Divisioona on järjestelmällisesti investoinut uuteen valmistusteknologiaan
tuotannon tehostamiseksi sekä laadun ja toimitustäsmällisyyden parantamiseksi.

Koneistustoiminnan kehitysprojekti Sepänkylän yksikössä saatiin päätöksen, ja
uusi laitteisto otettiin käyttöön toisen neljänneksen aikana. Kurikan
ohjaamokokoonpanoyksikön kahden robottihitsausaseman asennus sekä
hitsaustoimintojen automatisointiprojekti Peräseinäjoella vietiin päätökseen
kolmannen ja koneistusinvestointi Jaszberenyssä Unkarissa vuoden viimeisen
neljänneksen aikana.

Shanghaissa Kiinassa toimintaa laajennettiin uusiin tiloihin vuoden
ensimmäisellä neljänneksellä. Uudet linjat palvelevat yhtiön asiakkaita nosto-
ja kuljetusvälineteollisuudessa sekä energiateollisuuden laitevalmistuksessa.
Ensimmäiset ohjaamot linjoilta toimitettiin toisen vuosineljänneksen aikana.

Tuotekehityksessä keskityttiin ohjaamoihin ja pääpaino tuotekehitystyössä oli
prosesseissa, joissa pyritään kohti projektimaista tuotannon läpivientiä -
hankintaketjun, valmistuksen ja teknisen suunnitteluosaamisen saumatonta
yhdistämistä.

Syyskuussa Ruukki Engineeringille myönnettiin multi-site-sertifikaatti. Se
kattaa toimintajärjestelmän laatusertifikaatin ISO 9001:2000,
ympäristösertifikaatin ISO 14001:2004 sekä hitsauksen ISO 3834-2
-laadunvarmistussertifikaatin. Multi-site-sertifiointi kattaa Ruukki
Engineeringin kaikki yksikkö- ja divisioonatason johtamisjärjestelmät sekä
prosessit.


Toiminnan tehostaminen

Ruukki Engineeringin toimintoja on tehostettu tuotantolinjoja siirtämällä ja
tuotantoa sopeuttamalla. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Unkarissa Hatvanin
tehtaan tuotanto siirrettiin Jaszberenyn komponenttitehtaalle. Kalajoella
aiemmin rakentamisen asiakkaita palvellut tehdas muunnettiin valmistamaan
konepajateollisuuden komponentteja.

Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköt Ruotsissa lopetettiin vuoden 2009 aikana ja
tuotantolaitteet siirrettiin valtaosin yhtiön Puolan tehtaalle. Näillä
toimenpiteillä yhtiö keskitti toimintojaan ja vahvisti konepajaosaamistaan
tulevaisuuden kasvualueilla erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja Kiinassa.

Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi päätettiin heinäkuussa
organisoida uudelleen toimintoja Mo i Ranan tehtaalla Norjassa. Tuotannon
sopeuttamisesta seuranneet henkilöstövähennykset toteutettiin loppuvuoden
aikana. Markkinatilanteen jatkuttua vaikeana päätettiin joulukuussa selvittää
vaihtoehdot yksikön jatkosta, mukaan lukien tehtaan toiminnan lopettaminen
toistaiseksi. Tähän liittyen yksikön henkilöstön kanssa aloitettiin
yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä on noin 110 henkilöä.

Joulukuussa tiedotettiin suunnitelmasta siirtää komponenttien valmistus
Peräseinäjoelta muihin Ruukin yksiköihin. Tähän liittyvät
yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen tammikuussa 2010.


Muut tapahtumat tilikaudella

Loppuvuonna Ruukki teki päätöksen siirtyä asiakastoimialapohjaisesta
liiketoimintamallista tuotelähtöiseen toimintamalliin. Konepajaliiketoiminnan
keskeiset tuotealueet ovat jatkossa ohjaamot, puomit, energiateollisuuden
laitteet sekä keskiraskaat ja raskaat hitsatut rakenteet. Yhtiön tarkoituksena
on vahvistaa omaa suunnitteluosaamistaan konepajateollisuuden tuotteissa,
esimerkiksi ohjaamojen suunnittelussa.


Ruukki Metals

+--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Milj. euroa         |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2008 |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2009 |
|                    |08  |08  |08  |08    |     |09  |09  |09  |09    |     |
+--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Liikevaihto         |511 |571 |503 |412   |1 997|249 |218 |257 |325   |1 050|
+--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Liikevoitto *       |96  |106 |112 |36    |350  |-102|-97 |-39 |10    |-228 |
+--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|- % liikevaihdosta *|19  |19  |22  |9     |18   |-41 |-44 |-15 |3     |-22  |
+--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Luvut ovat vertailukelpoisia (ilman myytyä Carl Froh GmbH:ta).              |
+----------------------------------------------------------------------------+
|* Ilman kertaluonteisia eriä.                                               |
+----------------------------------------------------------------------------+



Liikevaihto

Ruukki Metalsin liikevaihto vuonna 2009 oli 1 050 miljoonaa euroa (raportoitu
2 019 ja vertailukelpoinen 1 997 miljoonaa euroa) ja osuus koko konsernin
liikevaihdosta 54 prosenttia (52). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto oli
325 miljoonaa euroa (412), mikä on 21 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin,
mutta 26 prosenttia enemmän kuin vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä.

Terästuotteiden toimitusmäärät pysyivät poikkeuksellisen pieninä koko tilikauden
ajan. Loppuasiakaskysyntä oli heikkoa ja asiakkaiden varastojen purkamisen
seurauksena toimitusmäärät laskivat vuoden kolmella ensimmäisellä
neljänneksellä. Heinä-syyskuuhun verrattuna toimitukset loka-joulukuussa hieman
kasvoivat, kun asiakkaat täydensivät varastojaan. Myyntimäärien kehitys
maalatuissa ja sinkityissä nauhatuotteissa oli selvästi levytuotteita parempi.
Levytuotteiden toimitusmäärät pysyivät vähäisinä myös vuoden viimeisellä
neljänneksellä.

Terästuotteiden hinnat laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla selvästi.
Kolmannella neljänneksellä hintojen lasku useissa tuoteryhmissä taittui, ja
neljänneksen loppupuolella myyntihinnat eräillä markkina-alueilla kääntyivät
hienoiseen nousuun. Tämä näkyi positiivisesti loka-joulukuun liikevaihdossa.

Erikoisterästuotteiden myynti laski vuoden aikana muita tuoteryhmiä enemmän,
sillä keskeisten erikoisterästuotteita käyttävien teollisuudenalojen, kuten
raskaan konepajaliiketoiminnan, aktiviteetti oli matala. Erikoisterästuotteiden
osuus Ruukki Metalsin liikevaihdosta vuonna 2009 oli 19 prosenttia (27). Myös
välitystuotteina myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevaihto
laski edellisvuoteen verrattuna ja oli 104 miljoonaa euroa (224). Vuoden loppua
kohden näiden tuotteiden myynti jossain määrin piristyi.


Liikevoitto

Ruukki Metalsin vuoden 2009 liikevoitto oli -228 miljoonaa euroa (raportoitu
338 ja vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 350 miljoonaa euroa) ja
vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto 10 miljoonaa euroa (raportoitu 29 ja
vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 36 miljoonaa euroa).

Tilikauden tappiollinen liikevoitto johtui pääosin terästuotteiden hiljaisena
jatkuneesta kysynnästä sekä alkuvuoden heikosta hintakehityksestä.
Terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste tammi-kesäkuussa nosti tuotetun
teräksen yksikkökohtaisia kustannuksia. Kapasiteetin käyttöaste nousi vuoden
toisella puoliskolla molempien masuunien ollessa käytössä ja matalan
käyttöasteen aiheuttama kustannusvaikutus pieneni merkittävästi.
Kustannusvaikutus koko vuodelta oli noin -215 miljoonaa euroa (Q1: -90 milj.
euroa; Q2: -70 milj. euroa; Q3: -30 milj. euroa ja Q4: -25 milj. euroa).
Alhaisen kapasiteetin käyttöasteen vuoksi päästöoikeuksia jäi käyttämättä, ja
niitä myytiin markkinoille 34 miljoonalla eurolla (5), josta 31 miljoonaa euroa
ajoittui vuoden viimeiselle neljännekselle. Toisella vuosipuoliskolla
yksikkökohtaisia kustannuksia laski myös terästuotannon pääraaka-aineiden, eli
hiilen ja rautamalmin, hinnanlasku, joka näkyi yhtiön kustannusrakenteessa
täysimääräisesti kolmannen neljänneksen loppupuolelta alkaen.

Välitystuotteina myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevoitto
vuonna 2009 oli lievästi tappiollinen. Kannattavuus parani vuoden loppua kohti,
ja viimeisen neljänneksen liikevoitto oli positiivinen. Kannattavuus parani
positiivisen hintakehityksen ja toiminnan tehostamisen ansiosta.


Terästuotanto

+-------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|1000 tonnia  |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2008 |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2009 |
|             |08  |08  |08  |08    |     |09  |09  |09  |09    |     |
+-------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Terästuotanto|672 |680 |703 |531   |2 585|269 |392 |604 |628   |1 892|
+-------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+



Yhtiön terästuotanto vuonna 2009 oli 1 892 tuhatta tonnia (2 585).

Joulukuusta 2008 pysäytettynä olleen Raahen terästehtaan masuunin ylösajo
aloitettiin toukokuun alussa ja masuuni saavutti tavoitteen mukaisen noin 80
prosentin kapasiteetin käyttöasteen kesäkuun puolivälissä, minkä jälkeen
käyttöaste on ollut keskimäärin noin 85 prosenttia. Masuunin ylösajo sujui
suunnitelmien mukaisesti. Käynnistämisellä varaudutaan vuonna 2010 toteutuvan
investointiseisokin aiheuttamaan tuotantokatkokseen rakentamalla
puskurivarastoja, joilla varmistetaan häiriöttömät asiakastoimitukset seisokin
aikana. Masuuni on pysäytettynä noin kaksi kuukautta ja sen ylösajo
normaalituotannon tasoon kestää arviolta neljästä kuuteen viikkoa. Vuoden
ensimmäisellä puoliskolla toisen masuunin ollessa suljettuna käyttöaste oli alle
50 prosenttia.

Terästuotannossa oli vuoden aikana yhdeksän työnseisausta ja kaksi
toimihenkilöitä koskevaa työnseisausta. Näiden seurauksena menetettiin tuotantoa
ja toimitustäsmällisyys huononi.


Investoinnit, liiketoiminnan kehittäminen ja tuotekehitys

Ruukki Metalsin investoinnit vuonna 2009 olivat 107 miljoonaa euroa (129).

Huhtikuussa päätettiin masuuni 1:n peruskorjauksesta Raahen terästehtaalla
vuonna 2010. Yhtiö suunnittelee masuuni 2:n peruskorjausta toteutettavaksi
vuonna 2011. Peruskorjaukset ovat välttämättömiä ylläpitoinvestointeja.
Korjausten yhteydessä on suunniteltu tehtävän myös ympäristöinvestointeja.
Masuuni 1:n peruskorjaus on suunniteltu aloitettavaksi huhtikuussa 2010.
Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään raudanvalmistuksen
raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan rautapellettejä, ja käytössä oleva
sintraamo suljetaan vuoden 2011 loppuun mennessä.

Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen suunnitellut
investoinnit vuosina 2009-2011 ovat yhteensä noin 220 miljoonaa euroa, minkä
lisäksi on suunniteltu tehtävän noin 60 miljoonan euron ympäristöinvestoinnit.
Investoinneista 46 miljoonaa euroa toteutui vuoden 2009 loppuun mennessä.
Vuodelle 2010 arvioidaan ajoittuvan noin 125 miljoonaa euroa ja 110 miljoonaa
euroa vuodelle 2011.

Yhtiö kasvatti lujien terästen tuotevalikoimaa toisen vuosineljänneksen aikana
lanseeraamalla maailman lujimman kuumavalssatun rakenneteräksen Optim 1500 QC:n.
Tämä ultraluja teräs soveltuu esimerkiksi maanrakennuskoneiden
rakennemateriaaliksi. Optim 1500 QC -teräs valmistetaan yhtiön itse kehittämällä
suorasammutusprosessilla.

Uusien tuotelanseerausten lisäksi liiketoimintaa erikoisteräksissä kehitettiin
vuoden 2009 aikana myös avaamalla myyntitoimistot Turkkiin ja Kiinaan.
Myyntiverkoston laajentaminen tukee Ruukin strategista tavoitetta tulla yhdeksi
Euroopan johtavista erikoisterästuotteiden toimittajista, samalla kun se
parantaa asiakaspalvelua ja lyhentää toimitusaikoja.


Toiminnan tehostaminen

Ruukki Metalsin tehostamistoimiin kuului muun muassa osavalmistuksen
keskittäminen Raahen ja Seinäjoen teräspalvelukeskuksiin sekä tähän liittyen
Tampereen palvelukeskuksen sulkeminen. Nämä toimet saatiin päätökseen toisen
vuosineljänneksen kuluessa. Joulukuussa tiedotettiin Järvenpäässä
Puurtajankadulla sijaitseva teräspalvelukeskuksen yhdistämisestä Asponkadun
keskukseen. Seinäjoen ja Raahen palvelukeskukset yhdistettiin yhdeksi
palvelukeskusorganisaatioksi, ja Hyvinkään keskuksen toimintoja järjestettiin
uudelleen.

Lisäksi toimintaa tehostettiin muun muassa lopettamalla ydinliiketoimintaan
kuulumattomien kierresaumahitsattujen kaasuputkien valmistus Oulaisissa.


Muut tapahtumat tilikaudella

Terästuotteiden valmistuksesta vastannut Ruukki Production liitettiin osaksi
Ruukki Metalsia 1.2.2009 alkaen. Yhdistäminen selkeytti konsernin rakennetta ja
paransi teräsliiketoiminnan tehokkuutta ja toimitusketjun hallintaa.



TAULUKOT

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34:n mukaisesti noudattaen
vuositilinpäätöksessä 2008 julkaistuja laadintaperiaatteita ja seuraavia
1.1.2009 voimaan tulleita standardeja ja standardien muutoksia:

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutetun standardin tarkoituksena on parantaa
tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja vertailla
tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja erottamalla yrityksen omassa pääomassa
tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa
muista oman pääoman muutoksista.

IFRS 8 Toimintasegmentit. Standardin vaatimusten mukaan segmenttiraportoinnissa
on sovellettava ns. johdon lähestymistapaa. Tällöin esitettävien tietojen tulee
perustua sellaisenaan johdon sisäisesti seuraamien segmenttien taloudellisen
kehityksen arviointiperusteisiin. Standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta
konsernin segmenttirakenteeseen.

IAS 23 Vieraan pääoman menot. Uudistettu standardi edellyttää ehdot täyttävien
hyödykkeiden hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvien vieraan
pääoman menojen aktivoimista osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Konserni käyttää
vieraan pääoman menojen aktivoinnissa rahoitusmenokerrointa. Standardin
muutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernille.

Muutos IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut - Oikeuden syntymisehdot ja
peruutukset. Standardin muutos tarkentaa ohjeistusta koskien oman pääoman
ehtoisten instrumenttien oikeuden syntymisehtoja sekä muiden kuin yhteisön
osalta tulleiden peruutusten kirjanpidollista käsittelyä.

Lisäksi konsernin tuloslaskelman esitystapa on muutettu kululajikohtaisesta
toimintokohtaiseksi ja vertailukausien luvut on muutettu vastaamaan uutta
esitystapaa.

Taulukoiden yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty miljooniksi euroiksi
tarkemmista luvuista.


+-------------------------------------+-----+-----+--------+--------+
|LYHENNETTY KONSERNIN TULOSLASKELMA   |     |     |        |        |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Milj. euroa                        | |2009 |2008 |10-12/09|10-12/08|
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Liikevaihto                        | |1 950|3 851|521     |847     |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Myytyjä suoritteita vastaavat kulut| |2 027|2 980|496     |715     |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Bruttokate                         | |-77  |872  |25      |132     |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Liiketoiminnan muut tuotot         | |20   |31   |6       |13      |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Myynnin ja markkinoinnin kulut     | |113  |148  |31      |40      |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Hallinnon kulut                    | |151  |177  |38      |42      |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Liiketoiminnan muut kulut          | |2    |10   |1       |0       |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Liikevoitto                        | |-323 |568  |-39     |62      |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Rahoitustuotot                     | |81   |98   |9       |50      |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Rahoituskulut                      | |117  |121  |16      |68      |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä  | |-36  |-23  |-7      |-18     |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | |0    |3    |0       |0       |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Tulos ennen veroja                 | |-359 |548  |-46     |45      |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Tuloverot                          | |84   |-142 |0       |-7      |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Kauden tulos                       | |-275 |406  |-46     |37      |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Jakautuminen:                      | |     |     |        |        |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Emoyhtiön omistajille              | |-275 |406  |-46     |38      |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Vähemmistölle                      | |0    |-1   |0       |-1      |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Tulos/osake, laimennettu, e        | |-1,98|2,93 |-0,33   |0,27    |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Tulos/osake, laimentamaton, e      | |-1,98|2,93 |-0,33   |0,27    |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+
|Liikevoitto liikevaihdosta, %      | |-16,6|14,7 |-7,5    |7,3     |
+-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+




+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+
|KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA                     |    |    |        |        |
+-----------+--------------------------------------+----+----+--------+--------+
|Milj. euroa|                                      |2009|2008|10-12/09|10-12/08|
+-----------+--------------------------------------+----+----+--------+--------+
|Kauden tulos                                      |-275|406 |-46     |37      |
+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+
|Muut laajan tuloksen erät:                        |    |    |        |        |
+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+
|Rahavirran suojaukset                             |51  |-62 |23      |-40     |
+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+
|Muuntoerot                                        |-5  |-54 |-6      |-52     |
+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+
|Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot           |-15 |-62 |-15     |-15     |
+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+
|Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot     |-9  |32  |-2      |14      |
+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+
|Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä|22  |-146|0       |-93     |
+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+
|Kauden laaja tulos yhteensä                       |-253|261 |-46     |-55     |
+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+
+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+
|Laajan tuloksen jakautuminen:                     |    |    |        |        |
+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+
|Emoyhtiön omistajille                             |-253|261 |-46     |-54     |
+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+
|Vähemmistölle                                     |0   |-1  |0       |-1      |
+--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+



+-------------------------+-+------------+-+----------+----------+
|LYHENNETTY KONSERNIN TASE| |            | |          |          |
+-------------------------+-+------------+-+----------+----------+
|Milj. euroa                             | |31.12.2009|31.12.2008|
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|VARAT                                   | |          |          |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Pitkäaikaiset varat                     | |1 444     |1 442     |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Lyhytaikaiset varat                     | |          |          |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Vaihto-omaisuus                         | |492       |750       |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Myynti- ja muut saamiset                | |335       |536       |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Rahavarat                               | |261       |254       |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Varat yhteensä                          | |2 532     |2 983     |
+-------------------------+-+------------+-+----------+----------+
+-------------------------+-+------------+-+----------+----------+
|OMA PÄÄOMA JA VELAT                     | |          |          |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Oma pääoma                              | |          |          |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma| |1 507     |1 948     |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Vähemmistön osuus                       | |2         |2         |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Pitkäaikaiset velat                     | |          |          |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Korolliset velat                        | |387       |276       |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Korottomat velat                        | |98        |158       |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Lyhytaikaiset velat                     | |          |          |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Korolliset velat                        | |209       |133       |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Ostovelat ja muut korottomat velat      | |328       |466       |
+----------------------------------------+-+----------+----------+
|Oma pääoma ja velat yhteensä            | |2 532     |2 983     |
+----------------------------------------+-+----------+----------+



+--------------------------------------+-+----+----+
|LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA| |    |    |
+--------------------------------------+-+----+----+
|Milj. euroa                           | |2009|2008|
+--------------------------------------+-+----+----+
|Kauden tulos                          | |-275|406 |
+--------------------------------------+-+----+----+
|Oikaisut kauden tulokseen             | |178 |250 |
+--------------------------------------+-+----+----+
|Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta| |-97 |656 |
+--------------------------------------+-+----+----+
|Käyttöpääoman muutos                  | |317 |-110|
+--------------------------------------+-+----+----+
|Rahoituserät ja verot                 | |-38 |-164|
+--------------------------------------+-+----+----+
|Liiketoiminnan rahavirta              | |182 |382 |
+--------------------------------------+-+----+----+
|Saadut investointien rahavirrat       | |17  |25  |
+--------------------------------------+-+----+----+
|Suoritetut investointien rahavirrat   | |-170|-238|
+--------------------------------------+-+----+----+
|Investointien rahavirta yhteensä      | |-153|-213|
+--------------------------------------+-+----+----+
|Rahavirta ennen rahoitusta            | |30  |169 |
+--------------------------------------+-+----+----+
|Maksetut osingot                      | |-188|-277|
+--------------------------------------+-+----+----+
|Vieraan pääoman muutos                | |181 |193 |
+--------------------------------------+-+----+----+
|Rahoituksen muu nettorahavirta        | |-18 |-4  |
+--------------------------------------+-+----+----+
|Rahavarojen kurssierot                | |1   |-11 |
+--------------------------------------+-+----+----+
|Rahavarojen muutos                    | |7   |70  |
+--------------------------------------+-+----+----+



+----------+---------------------------------+-+-----------+-----------+
|AVAINLUVUT|                                 | |           |           |
+----------+---------------------------------+-+-----------+-----------+
|                                            | |2009       |2008       |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|Liikevaihto, Me                             | |1 950      |3 851      |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|Liikevoitto, Me                             | |-323       |568        |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|- % liikevaihdosta                          | |-16,6      |14,7       |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|Tulos ennen veroja, Me                      | |-359       |548        |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|- % liikevaihdosta                          | |-18,4      |14,2       |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|Kauden tulos, Me                            | |-275       |406        |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|- % liikevaihdosta                          | |-14,1      |10,5       |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk), %| |-14,2      |25,6       |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|Oman pääoman tuotto (liukuva 12 kk), %      | |-15,9      |20,7       |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|Omavaraisuusaste, %                         | |59,9       |65,9       |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|Nettovelkaantumisaste, %                    | |22,3       |7,9        |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|Korolliset nettorahoitusvelat, Me           | |336        |155        |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|Oma pääoma/osake, e                         | |10,85      |14,04      |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|Henkilöstö keskimäärin                      | |12 664     |14 953     |
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|Osakkeiden lukumäärä                        | |140 285 425|140 255 479|
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|- ilman omia osakkeita                      | |138 863 850|138 788 542|
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+
|- laimennettu, keskimäärin                  | |138 846 063|138 773 118|
+--------------------------------------------+-+-----------+-----------+



+-----------------------------------------+-------+-----+-------+------+-------+
|KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET         |       |     |       |      |       |
+-----------------+-----------------------+-------+-----+-------+------+-------+
|                 |Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma     |      |       |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|                 |      |Yli-   |Käyvän  |       |Omat |       |Vähem-|       |
|Milj. euroa      |Osake-|kurssi-|arvon ja|Muunto-|osak-|Voitto-|mistö-|Yhteen-|
|                 |pääoma|rahasto|muut    |erot   |keet |varat  |osuus |sä     |
|                 |      |       |rahastot|       |     |       |      |       |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|OMA PÄÄOMA       |238   |220    |9       |-6     |-6   |1 505  |3     |1 963  |
|1.1.2008         |      |       |        |       |     |       |      |       |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|Osakeanti        |0     |       |        |       |     |       |      |0      |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|Osingonjako      |      |       |        |       |     |-277   |      |-277   |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|Osakeperusteiset |      |       |0       |       |0    |0      |      |0      |
|maksut           |      |       |        |       |     |       |      |       |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|Tilikauden laaja |      |       |        |       |     |       |      |       |
|tulos            |      |       |-46     |-31    |     |341    |-1    |261    |
|yhteensä         |      |       |        |       |     |       |      |       |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|OMA PÄÄOMA       |238   |220    |-37     |-36    |-6   |1 569  |2     |1 950  |
|31.12.2008       |      |       |        |       |     |       |      |       |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|OMA PÄÄOMA       |238   |220    |-37     |-36    |-6   |1 569  |2     |1 950  |
|1.1.2009         |      |       |        |       |     |       |      |       |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|Osakeanti        |0     |       |        |       |     |       |      |0      |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|Osingonjako      |      |       |        |       |     |-188   |      |-188   |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|Osakeperusteiset |      |       |        |       |0    |0      |      |1      |
|maksut           |      |       |        |       |     |       |      |       |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|Tilikauden laaja |      |       |        |       |     |       |      |       |
|tulos            |      |       |38      |-5     |     |-287   |0     |-253   |
|yhteensä         |      |       |        |       |     |       |      |       |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+
|OMA PÄÄOMA       |238   |220    |2       |-41    |-6   |1 095  |2     |1 509  |
|31.12.2009       |      |       |        |       |     |       |      |       |
+-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+



+----------------------+-+----------------+-+----+----+
|LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN| |                | |    |    |
+----------------------+-+----------------+-+----+----+
|% liikevaihdosta                         | |2009|2008|
+-----------------------------------------+-+----+----+
|Suomi                                    | |30  |31  |
+-----------------------------------------+-+----+----+
|Muut Pohjoismaat                         | |31  |31  |
+-----------------------------------------+-+----+----+
|Itäinen Keski-Eurooppa, Venäjä ja Ukraina| |19  |20  |
+-----------------------------------------+-+----+----+
|Muu Eurooppa                             | |14  |15  |
+-----------------------------------------+-+----+----+
|Muut maat                                | |6   |3   |
+-----------------------------------------+-+----+----+



+----------------+-+-----+-+----+----+
|EHDOLLISET VELAT| |     | |    |    |
+----------------+-+-----+-+----+----+
|Milj. euroa             | |2009|2008|
+------------------------+-+----+----+
|Annetut kiinnitykset    | |64  |24  |
+------------------------+-+----+----+
|Annetut pantit          | |    |5   |
+------------------------+-+----+----+
|Annetut muut takaukset  | |43  |45  |
+------------------------+-+----+----+
|Vakuudet muiden puolesta| |    |2   |
+------------------------+-+----+----+
|Vuokravelvoitteet       | |114 |132 |
+------------------------+-+----+----+



+--------------------------+-+----------+----------+----------+----------------+
|JOHDANNAISSOPIMUSTEN ARVOT| |          |          |          |                |
+--------------------------+-+----------+----------+----------+----------------+
|RAHAVIRRAN SUOJAUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN SUOJAUSLASKENTAA                    |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|                            |31.12.2009|31.12.2009|31.12.2008|31.12.2008      |
|Milj. euroa                 |Nimellis- |Käypä arvo|Nimellis- |Käypä arvo      |
|                            |määrä     |          |määrä     |                |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|Sinkkijohdannaiset          |                                                 |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|Termiinit, tonneja          |24 000    |11        |35 500    |-34             |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|Sähköjohdannaiset           |                                                 |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|Termiinit, GWh              |1 827     |-11       |1 903     |-18             |
+--------------------------+-+----------+----------+----------+----------------+
+--------------------------+-+----------+----------+----------+----------------+
|KÄYVÄN ARVON SUOJAUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN SUOJAUSLASKENTAA                  |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|                            |31.12.2009|31.12.2009|31.12.2008|31.12.2008      |
|Milj. euroa                 |Nimellis- |Käypä arvo|Nimellis- |Käypä arvo      |
|                            |määrä     |          |määrä     |                |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|Korkojohdannaiset           |75        |0         |          |                |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
+------------------------------------------------------------------------------+
|JOHDANNAISET, JOIHIN EI SOVELLETA SUOJAUSLASKENTAA                            |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|                            |31.12.2009|31.12.2009|31.12.2008|31.12.2008      |
|Milj. euroa                 |Nimellis- |Käypä arvo|Nimellis- |Käypä arvo      |
|                            |määrä     |          |määrä     |                |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|Sinkkijohdannaiset          |          |          |          |                |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|Termiinit, tonneja          |          |          |500       |0               |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|Valuuttajohdannaiset        |          |          |          |                |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|Termiinit                   |368       |-3        |904       |35              |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|Optiot                      |          |          |          |                |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|Ostetut                     |150       |-1        |120       |9               |
+----------------------------+----------+----------+----------+----------------+
|Myydyt                      |150       |1         |120       |2               |
+--------------------------+-+----------+----------+----------+----------------+
+--------------------------+-+----------+----------+----------+----------------+
|Rahavirtoja suojaavien johdannaisten realisoitumaton arvonmuutos kirjataan    |
|muihin laajan tuloksen eriin siltä osin, kun suojaus on tehokas. Muut käyvän  |
|arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.                                |
+------------------------------------------------------------------------------+



+-----------------------------------+-+-+-----+-----+
|AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET| | |     |     |
+-----------------------------------+-+-+-----+-----+
|Milj. euroa                          | |2009 |2008 |
+-------------------------------------+-+-----+-----+
|Kirjanpitoarvo kauden alussa         | |1 124|1 076|
+-------------------------------------+-+-----+-----+
|Lisäykset                            | |167  |215  |
+-------------------------------------+-+-----+-----+
|Lisäykset yrityshankintojen kautta   | |5    |8    |
+-------------------------------------+-+-----+-----+
|Vähennykset                          | |-11  |-8   |
+-------------------------------------+-+-----+-----+
|Vähennykset yritysmyyntien kautta    | |     |-22  |
+-------------------------------------+-+-----+-----+
|Poistot ja arvonalentumiset          | |-125 |-119 |
+-------------------------------------+-+-----+-----+
|Kurssierot                           | |-1   |-26  |
+-------------------------------------+-+-----+-----+
|Kirjanpitoarvo kauden lopussa        | |1 159|1 124|
+-------------------------------------+-+-----+-----+



+-----------------------------+-+------------+-+----------+----------+
|LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA| |            | |          |          |
+-----------------------------+-+------------+-+----------+----------+
|Milj. euroa                                 | |2009      |2008      |
+--------------------------------------------+-+----------+----------+
|Myynnit osakkuusyrityksille                 | |24        |30        |
+--------------------------------------------+-+----------+----------+
|Ostot osakkuusyrityksiltä                   | |6         |6         |
+--------------------------------------------+-+----------+----------+
|Liiketoimet eläkesäätiön kanssa             | |6         |6         |
+-----------------------------+-+------------+-+----------+----------+
+-----------------------------+-+------------+-+----------+----------+
|                                            | |31.12.2009|31.12.2008|
+--------------------------------------------+-+----------+----------+
|Myyntisaamiset ja muut saamiset lähipiiriltä| |3         |5         |
+--------------------------------------------+-+----------+----------+
|Ostovelat ja muut velat lähipiirille        | |1         |0         |
+--------------------------------------------+-+----------+----------+



+----------------------+-+-------------+-+------------------+------------------+
|INVESTOINTISITOUMUKSET| |             | |                  |                  |
+----------------------+-+-------------+-+------------------+------------------+
|Milj. euroa                           | |31.12.2009 jälkeen|31.12.2008 jälkeen|
+--------------------------------------+-+------------------+------------------+
|Ylläpitoinvestoinnit                  | |100               |102               |
+--------------------------------------+-+------------------+------------------+
|Kehitysinvestoinnit ja investoinnit   | |77                |113               |
|erikoistuotteisiin                    | |                  |                  |
+--------------------------------------+-+------------------+------------------+
|Yhteensä                              | |177               |215               |
+--------------------------------------+-+------------------+------------------+



+----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+
|TIEDOT YRITYSKAUPOISTA|         | |                    | |                    |
+----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+
|Milj. euroa                     |Yhdistämisessä        |Kirjanpitoarvot ennen |
|                                |kirjatut käyvät arvot |yhdistämistä          |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Hankittujen yritysten varat ja  |                      |                      |
|velat                           |                      |                      |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Pitkäaikaiset varat             |9                     |3                     |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Lyhytaikaiset varat             |                      |                      |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Vaihto-omaisuus                 |1                     |1                     |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Myynti- ja muut saamiset        |1                     |1                     |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Rahavarat                       |4                     |4                     |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Varat yhteensä                  |15                    |9                     |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Pitkäaikaiset velat             |                      |                      |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Korottomat                      |2                     |0                     |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Lyhytaikaiset velat             |                      |                      |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Korolliset                      |0                     |0                     |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Muut                            |3                     |3                     |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Velat yhteensä                  |6                     |4                     |
+----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+
+----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+
|Nettovarat                      |9                     |5                     |
+----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+
+----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+
|Hankintameno                    |13                    |                      |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|- johon sisältyy ehdollista     |0                     |                      |
|kauppahintaa                    |                      |                      |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Liikearvo                       |4                     |                      |
+----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+
+----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+
|Rahana maksettu kauppahinta     |11                    |                      |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Hankitun tytäryrityksen         |4                     |                      |
|rahavarat                       |                      |                      |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Rahavirtavaikutus               |7                     |                      |
+--------------------------------+----------------------+----------------------+
|Yllä olevat luvut sisältävät tiedot norjalaisten Skalles Eiendomsselskap AS:n |
|ja Pluss Stål AS:n hankinnoista. Rautaruukki osti Skalles Eiendomsselskap AS:n|
|osakekannan helmikuussa 2009. Osto vahvistaa konsernin asemaa Pohjoismaissa ja|
|erityisesti Norjan teräsrakentamisessa. Konsernin ja Skallesin asiakaskunta ja|
|tuotteet täydentävät toisiaan. Skallesin kokonaistoimitukset kattavat         |
|teräsrakenteiden suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen. Yhtiön             |
|palveluksessa on noin 50 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2008 oli noin 16  |
|miljoonaa euroa. Yhtiö sijaitsee Fredrikstadissa. Hankinta on kirjattu IFRS   |
|3:n mukaisesti alustavana. Pluss Stål AS oli aiemmin Rautaruukin osakkuusyhtiö|
|(50 %) ja Rautaruukki osti loput 50 % yhtiön osakkeista sen toiselta          |
|omistajalta kesäkuussa 2009. Pluss Stål AS on konsolidoitu tytäryhtiönä       |
|1.7.2009 alkaen.                                                              |
+------------------------------------------------------------------------------+



+---------------------+-+----------+-+----------+----------+
|SEGMENTTI-INFORMAATIO| |          | |          |          |
+---------------------+-+----------+-+----------+----------+
|Milj. euroa                       | |2009      |2008      |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Ulkoinen liikevaihto              | |          |          |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Ruukki Construction               | |589       |1 067     |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Ruukki Engineering                | |312       |765       |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Ruukki Metals                     | |1 050     |2 019     |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Konsernihallinto                  | |0         |0         |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Liikevaihto yhteensä              | |1 950     |3 851     |
+---------------------+-+----------+-+----------+----------+
+---------------------+-+----------+-+----------+----------+
|Liikevoitto                       | |          |          |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Ruukki Construction               | |-49       |128       |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Ruukki Engineering                | |-33       |126       |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Ruukki Metals                     | |-228      |338       |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Konsernihallinto                  | |-13       |-25       |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Liikevoitto yhteensä              | |-323      |568       |
+---------------------+-+----------+-+----------+----------+
+---------------------+-+----------+-+----------+----------+
|Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | |-36       |-23       |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Osuus osakkuusyritysten tuloksista| |0         |3         |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Tulos ennen veroja                | |-359      |548       |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Verot                             | |84        |-142      |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Kauden tulos                      | |-275      |406       |
+---------------------+-+----------+-+----------+----------+
+---------------------+-+----------+-+----------+----------+
|Milj. euroa                       | |31.12.2009|31.12.2008|
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Segmenttien varat                 | |          |          |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Ruukki Construction               | |718       |761       |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Ruukki Engineering                | |253       |411       |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Ruukki Metals                     | |1 085     |1 247     |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Konsernihallinto                  | |31        |36        |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Jakamattomat varat                | |445       |527       |
+----------------------------------+-+----------+----------+
|Varat yhteensä                    | |2 532     |2 983     |
+----------------------------------+-+----------+----------+



+------------------------------------------------------------------------------+
|SEGMENTTI-INFORMAATIO KVARTAALEITTAIN, VERTAILUKELPOINEN,                     |
|ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ                                                    |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Milj. euroa          |1-3/|4-6/ |7-9/|10-12/|2008 |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2009 |
|                     |08  |08   |08  |08    |     |09  |09  |09  |09    |     |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Ulkoinen liikevaihto |                                           |      |     |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Ruukki Construction  |225 |285  |309 |248   |1 067|132 |145 |164 |147   |589  |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Ruukki Engineering   |188 |205  |184 |187   |765  |125 |75  |63  |49    |312  |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Ruukki Metals        |511 |571  |503 |412   |1 997|249 |218 |257 |325   |1 050|
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Konsernihallinto     |1   |-1   |0   |0     |0    |0   |0   |0   |0     |0    |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Liikevaihto yhteensä |925 |1 060|996 |847   |3 829|506 |438 |485 |521   |1 950|
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Liikevoitto          |    |     |    |      |     |    |    |    |      |     |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Ruukki Construction  |21  |38   |56  |17    |132  |-13 |-9  |-4  |-22   |-49  |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Ruukki Engineering   |32  |35   |34  |27    |128  |5   |-2  |-7  |-11   |-16  |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Ruukki Metals        |96  |106  |112 |36    |350  |-102|-97 |-39 |10    |-228 |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Konsernihallinto     |-7  |-7   |-5  |-6    |-25  |-3  |-4  |-3  |-3    |-13  |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Liikevoitto yhteensä |141 |172  |197 |74    |584  |-113|-112|-54 |-27   |-306 |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Rahoitustuotot ja    |-4  |1    |-2  |-18   |-23  |-9  |-10 |-10 |-7    |-36  |
|-kulut yhteensä      |    |     |    |      |     |    |    |    |      |     |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Osuus                |    |     |    |      |     |    |    |    |      |     |
|osakkuusyritysten    |1   |1    |1   |0     |3    |0   |0   |0   |0     |0    |
|tuloksista           |    |     |    |      |     |    |    |    |      |     |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Tulos ennen veroja   |139 |174  |195 |56    |564  |-122|-123|-64 |-34   |-342 |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Verot                |-34 |-45  |-56 |-7    |-142 |32  |33  |19  |0     |84   |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+
|Kauden tulos         |105 |129  |139 |49    |422  |-90 |-89 |-45 |-34   |-258 |
+---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+



Tunnusluvut on laskettu käyttäen seuraavia kaavoja:


 Sijoitetun pääoman tuotto,    tulos ennen veroja + rahoituskulut -
 %                             valuuttakurssivoitot (liukuva 12 kk)
                             = ---------------------------------------     x100

                               oma pääoma + korolliset rahoitusvelat
                               (kauden alun ja lopun keskiarvo)


 Oman pääoman tuotto, %        tulos ennen veroja - tuloverot (liukuva 12
                               kk)
                             = ---------------------------------------     x100

                               oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo)


 Omavaraisuusaste, %           oma pääoma
                             = ---------------------------------------     x100

                               taseen loppusumma - saadut ennakot


 Nettovelkaantumisaste, %      korolliset nettorahoitusvelat
                             = ---------------------------------------     x100

                               oma pääoma


 Korolliset                  = korolliset rahoitusvelat - korolliset
 nettorahoitusvelat            rahoitusvarat ja rahavarat


 Tulos/osake (EPS)             emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
                               voitto tai tappio
                             = ---------------------------------------

                               kauden aikana ulkona olevien osakkeiden
                               lukumäärän painotettu keskiarvo


 Tulos/osake (EPS),            emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
 laimennettu                   voitto tai tappio
                             = ---------------------------------------

                               kauden aikana ulkona olevien osakkeiden
                               lukumäärän painotettu keskiarvo
                               laimennusvaikutuksella oikaistuna


 Oma pääoma/osake              emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma
                             = pääoma
                               ---------------------------------------

                               ulkona olevien osakkeiden laimentamaton
                               lukumäärä katsauskauden lopussa


 Osakkeen vaihdon volyymilla   osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
 painotettu keskikurssi      = ---------------------------------------

                               osakkeen kappalemääräinen kokonaisvaihto


                               osakkeiden laimentamaton kokonaismäärä
 Osakekannan markkina-arvo   = katsauskauden lopussa x katsauskauden
                               päätöskurssi


                               henkilöstön määrä kunkin kuukauden lopussa
 Henkilöstö keskimäärin      = lasketaan yhteen ja näin saatu summa
                               jaetaan kuukausien lukumäärällä






[HUG#1380121]

Attachments:

Ruukki_2009_FI.pdf

Ruukki_CG_2009_FI.pdf