|
|||
![]() |
|||
2016-03-23 09:01:09 CET 2016-03-23 09:01:09 CET BIRTINGARSKYLDAR UPPLÝSNINGAR Työttömyysvakuutusrahasto - TilinpäätöstiedoteTyöttömyysvakuutusrahasto : Tilinpäätöstiedote vuodelta 2015Työttömyysvakuutusrahasto Tilinpäätöstiedote 23.3.2016 klo 10.00 Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) tilinpäätös ja toimintakertomus tammi- joulukuu 2015 1. Toimintakertomus 1.1. Hallituksen toimintakertomus Työttömyysvakuutusrahaston tulos vuodelta 2015 oli edelleen selvästi alijäämäinen * Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot yhteensä 3 330 (3 031) miljoonaa euroa * Maksetut työttömyysetuudet ja hallintokulut yhteensä 4 002 (3 706) miljoonaa euroa * Nettovarallisuuden muutos (vuositulos) -677 (-672) miljoonaa euroa * Nettovarallisuus -686 (-9) miljoonaa euroa * Sijoitukset ja varat yhteensä 604 (498) miljoonaa euroa * Nostettuja lainoja ja muita velkoja yhteensä 1 290 (507) miljoonaa euroa * Työttömyysaste keskimäärin 9,4 % (8,7 %) * Sijoitusten tuotto 0,2 % (0,6 %) Sulkuihin on merkitty vuoden 2014 tiedot. 1.1.1. Työttömyysvakuutusrahaston toimintaympäristö Rahaston tulos oli hiukan odotettua heikompi vuonna 2015 TVR:n hallinto hyväksyi talousarvion elokuussa 2014 ja siinä rahaston alijäämän ennakoitiin olevan 547 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tilinpäätös osoittaa 677 miljoonan euron alijäämää vuodelle 2015, joka on suurin vuotuinen alijäämä Työttömyysvakuutusrahaston historiassa. Työttömyysvakuutusrahaston nettovarallisuus oli negatiivinen eli TVR:llä oli velkaa 686 (9) miljoonaa euroa vuoden 2015 lopussa. Suomen taloussuhdanne pysyi heikkona vuoden 2015 aikana. Kokonaistuotannon määrä ei juurikaan kasvanut, vienti supistui ja työllisyys heikkeni. Tehtyjen työtuntien määrä supistui jonkin verran ja palkkasummakehitys oli keskimääräistä heikompaa. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edelleen tuntuvasti vuoden 2015 aikana. TVR päätti talousarviossaan esittää maltillista työttömyysvakuutusmaksujen korottamista vuodelle 2015. Tästä huolimatta TVR:n vastuulla olevat työttömyysturvan menot rahoitettiin vuonna 2015 osittain lainanotolla, kun suhdannepuskuriin määriteltyä liikkumavaraa käytettiin ensimmäistä kertaa velkapuolella. Suomen työttömyysaste kohosi virallisen tilaston mukaan 0,7 prosenttiyksikköä (8,7 -> 9,4 %). Rahaston menot kasvoivat vastaavasti 8 %. Rahaston varsinaiset tulot olivat 3 330 (3 031) miljoonaa euroa ja menot 4 002 (3 706) miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämä oli 677 (672) miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston talouden suunnittelu ja ohjaaminen perustuvat pitkälti ennusteisiin työttömyysasteen, työttömyysmenon, työllisyyden sekä palkkasumman kehityksestä. Normaalioloissa rahaston on asetettava vakuutusmaksut sellaisiksi, että niistä saatavilla vakuutusmaksutuloilla voidaan kattaa ennakoidut menot. Työttömyysvakuutusmaksut määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan. Maksuja muutettaessa toimitaan siten, että yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu muutos tehdään sekä työnantajan keskimääräiseen että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuun. Tilikautta edeltävän vuoden elokuussa laadittavan talousarvion ja runsasta vuotta myöhemmin laadittavan tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahaston tuloksen ennustepoikkeama on ollut keskimäärin 5 % menoista viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2015 ennustepoikkeama oli keskimääräistä pienempi. Maksuvalmius oli vuoden 2015 alkupuolella kohtuullinen, kun suhdannepuskuri ja positiivinen kassavirta riittivät menojen rahoittamiseen. Kesäkuusta alkaen maksuvalmiutta oli kuitenkin vahvistettava merkittävällä velanotolla. Rahoitusmarkkinoiden epävarma tilanne korostui edelleen rahaston sijoitustoiminnassa siten, että varoja ohjattiin merkittävässä määrin korkean likvidisyyden omaaviin matalatuottoisiin kohteisiin. Työttömyysvakuutusmaksujen määrien vahvistamisessa noudatetaan vuodesta 2011 alkaen menettelyä, jonka mukaan Työttömyysvakuutusrahasto tekee seuraavan vuoden maksujen määriä koskevan esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle elokuun loppuun mennessä (Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 18 § 6 momentti). Tämä aiempaa varhaisempi aikataulu lisää seuraavaa vuotta koskevan talous- ja työllisyysennusteen epävarmuutta. Työttömyysvakuutusmaksujen maksuprosentit vahvistetaan hallituksen esityksen pohjalta eduskunnassa. Maksujen määriä koskevaa esitystä on mahdollista tarkentaa eduskuntakäsittelyn aikana. Vuoden 2016 työttömyysvakuutusmaksuprosentteja esitettiin korotettavaksi Työttömyysvakuutusrahasto esitti 28.8.2015 sosiaali- ja terveysministeriölle, että sekä työnantajan keskimääräistä että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen maksuprosentteja korotettaisiin 0,5 prosenttiyksiköllä kumpaakin vuodelle 2016. Eduskunta hyväksyi tämänsisältöisen hallituksen esityksen marraskuun lopussa 2015. TVR on siirtynyt IFRS-standardien soveltamiseen vuoden 2014 tilinpäätöksestä alkaen. IFRS-standardeihin siirtymiseen liittyvää työtä on jatkettu vuonna 2015. Rahaston hallintokulut Rahaston hallintokulut olivat 9,7 (9,3) miljoonaa euroa. IFRS-standardien soveltamiseen siirtymisen vaikutukset hallintokuluissa ovat pääosin näkyneet kehittämismenojen aktivoimisina. Työttömyysvakuutusrahasto määräsi ja peri vuoden 2015 työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä siirtyi tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahaston tehtäväksi vuoden 2013 alussa. Ensimmäinen vuosi 2013 sujui toiminnallisesti hyvin ja tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2014 käsiteltiin ensimmäisen kerran kahden vuoden maksuja samaan aikaan, kun ennakkomaksujen lisäksi määrättiin edellisen vuoden lopullisia maksuja. Vuonna 2014 työmäärä kasvoi ennusteita korkeammaksi laskien palvelutason alle tavoitteen. Työttömyysvakuutusrahasto valmistautui vuoteen 2015 kehittämällä prosessejaan edellisen vuoden tietoja analysoimalla sekä vahvistamalla maltillisesti henkilöstömäärää vakuutusmaksujen määräämisessä ja perinnässä. Valmistelut onnistuivat ja vuoden 2015 aikana palvelutaso ylitti tavoitteet. Työttömyysvakuutusmaksujen määräämisen ja perinnän siirrolle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin vuonna 2015 kuten myös vuosina 2013 ja 2014. Perinnän siirrolla tavoiteltu vuosittainen 10 miljoonan kustannussäästö saavutettiin toteuman ollessa 9,7 (9,9) miljoonaa euroa vuonna 2015. Työnantajan koulutuskorvaus Työnantaja voi saada verovähennystä henkilöstönsä koulutuskustannuksista niin sanotun kolmea koulutuspäivää koskevan lain perusteella. Työnantajat, jotka eivät ole elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain soveltamispiirissä, voivat saada vastaavan vähennyksen työttömyysvakuutusmaksusta. Tällaisia työnantajia ovat muun muassa kunnat ja seurakunnat sekä järjestöt. Oikeus koulutuskorvaukseen alkoi vuoden 2014 alusta ja vähennys myönnettiin työnantajan hakemuksesta ensimmäisen kerran vuoden 2015 aikana, kun Työttömyysvakuutusrahasto vahvisti vuoden 2014 lopullisen työttömyysvakuutusmaksun määrän. Vuoden 2015 aikana Työttömyysvakuutusrahasto hyvitti koulutuskorvauksia 468 työnantajalle noin 9,4 miljoonaa euroa. Hakemuksissa ilmoitettujen koulutuspäivien lukumäärä oli yhteensä noin 480 000. Koulutuskorvausta hakeneista työnantajista 225 oli kaupunkeja tai kuntia. 1.1.2. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät Rahoitettavat työttömyysetuudet Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien päivärahojen sekä vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä mainitut etuudet maksetaan työttömyyskassoista. Aikuiskoulutustuki maksetaan Koulutusrahastosta. Lisäksi Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työttömyysvakuutusmaksusta, joka maksetaan Eläketurvakeskuksen kautta työeläkelaitoksille. Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahaston tehtäviin. Rahasto maksaa ennakkonsa työttömyyskassoille kaksi kertaa kuukaudessa, kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä ja lähinnä 15. päivää olevana pankkipäivänä. Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa sen ensimmäisenä pankkipäivänä. Vuonna 2015 sosiaali- ja terveysministeriö maksoi rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain tasasuuruisiin eriin jaettuna, ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johtunut. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin. Vuoden 2015 aikana Suomessa toimi 29 (30) työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjien työttömyyskassoja. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 66,63 (67,58) euroa päivässä. Vuonna 2015 työttömyyskassoille suoritettiin työttömyysetuuksien rahoitukseen kaikkiaan 1 703 (1 651) miljoonaa euroa. Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 1 142 (1 054) miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijäin työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Työttömyysturvan lisäpäivärahoja, joiden rahoittamiseen valtio ei osallistu lainkaan, maksavat työttömyyskassat jäsenilleen. Työtön voi siirtyä työttömyysturvan lisäpäiville, kun hän on ehtinyt täyttää 59 vuotta ennen kuin 500. ansiopäivärahapäivä täyttyy. Vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja nousee 60 vuoteen ja vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuoteen. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työttömyyspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän rahoittamisesta. Näitä etuuksia maksavat sekä työttömyyskassat että Kansaneläkelaitos. Työttömyyspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän rahoitukseen ei käytetty rahaa vuonna 2015. Vuoden 2015 alusta lukien ylempien ansiosidonnaisten työttömyyspäivärahojen laskentasääntöä muutettiin siten, että päivärahojen taso alenee hieman. Korotettuun ansio-osaan tehtiin sama muutos. Muutoksella toteutettiin hallituksen kehyspäätökseen sisältynyt päivärahamenojen leikkaus. Muutos pienentää ansiopäivärahamenoa. Valtiontalouden säästön toteuttamiseksi työttömyysvakuutusrahasto tilittää säästön määrän (n. 50 miljoonaa euroa) vuosittain Kansaneläkelaitokselle perusturvan rahoitukseen. Rahasto suorittaa työttömyyskassalain (556/1998) 19 a §:n nojalla eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrärahan puitteissa jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Lisäksi rahaston hallitus on kiinnittänyt huomiota jäsenmaksurasituksen tasoon suhteessa muihin työttömyyskassoihin sekä jäsenmaksun muutoksiin kahtena edellisenä vuonna. Tasaukseen käytettiin vuonna 2015 yhteensä 10 miljoonaa euroa (10). Työttömyyskassojen etuusmenoista laskettuna tasaukseen käytetty rahamäärä oli noin 0,35 (0,40) %, kun enimmäismäärä on 0,75 %. Jäsenmaksun tasausta maksettiin edellisen vuoden tapaan kahdeksalle palkansaajakassalle. Tasauspäätöksen perusteissa otettiin huomioon myös työttömyyskassan jäsenmaksun muutos kertomusvuonna ja vuonna 2014. Työttömien, vuorottelukorvausta ja aikuiskoulutustukea saavien eläkekertymän rahoitus Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut Eläketurvakeskukselle suoritettava maksu, jolla katetaan työttömyyden, koulutus- ja vuorotteluvapaan ajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja (työntekijän eläkelain (395/2006) 74 ja 182 §). Tämä maksu määrätään siten, että sen arvioidaan vastaavan määrää, joka saataisiin, jos mainituilta palkattomilta kausilta kertyvän työeläketurvan perusteena olevista tuloista suoritettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua. Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen meno vuonna 2015 oli 900 (821) miljoonaa euroa. Maksua suoritettiin kertomusvuoden aikana ennakkona. Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen vuoden 2016 aikana. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti valtion eläkelain (1295/2006) 62 ja 133 §:ssä tarkoitetun maksun suorittamisesta Valtion Eläkerahastolle. Työttömyysvakuutusrahaston maksu vuonna 2015 oli 7,7 (6,1) miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa kertomusvuoden maksun suuruuden jälkikäteen vuoden 2016 aikana. Työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun tuoton tilitys Kansaneläkelaitokselle Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23 §:n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kertomusvuonna tilitettävä osuus oli 13,5 (14,2) prosenttia. Ennakkomaksua suoritettiin 121 (52) miljoonaa euroa. Koulutusrahaston etuuksien ja toiminnan rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 §:n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 §:n mukaan aikuiskoulutustuen ansio-osan ja ammattitutkintostipendin sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. Työttömyysvakuutusrahasto maksoi Koulutusrahastolle kertomusvuonna yhteensä 98 (84) miljoonaa euroa. Menojen kasvu on johtunut aikuiskoulutustuen menojen tuntuvasta kasvusta. Palkkaturvan rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto vastaa palkkaturvasta annetun lain (866/98) 31 §:n nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa työ- ja elinkeinoministeriölle sen lähettämän laskun mukaan. Vuonna 2015 palkkaturvakustannuksia maksettiin 21 (27) miljoonaa euroa. Palkkaturvamenon tuntuva lasku johtui konkurssien vähentyneestä määrästä sekä takaisinperinnän kautta saatujen palautusten määrän kasvusta. Rahaston tehtävä EU-koordinaatiossa Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (perusasetus) 65 artiklasta säädetään niistä tilanteista, joissa henkilö jää työttömäksi työskenneltyään muussa jäsenvaltiossa kuin asuinvaltiossaan. Suomessa Työttömyysvakuutusrahasto on säädetty toimivaltaiseksi laitokseksi ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen osalta EU:n perusasetusta toimeenpantaessa. Rahaston tehtävä on mm. perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisten työttömyyskassan jäseninä olleille maksetuista työttömyyspäivärahoista aiheutuvien korvausten maksaminen ja periminen. Vuonna 2015 rahasto maksoi näitä korvauksia yhteensä 57 300 euroa ja rahastolle maksettiin yhteensä 73 700 euroa. Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen, perintä ja valvonta Työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto teki 28.8.2014 sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen vuoden 2015 työttömyysvakuutusmaksujen määristä. Työnantajan maksuprosentit nousivat vuodelle 2015, ja ne olivat 0,80 (0,75) % palkasta 2 025 000 (1 990 500) euron palkkasummaan saakka. Sen ylittävältä osalta maksu oli 3,15 (2,95) %. Työnantajien keskimääräinen maksu oli 2,34 (2,20) %. Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,80 (0,75) % palkkojen määrästä 2 025 000 (1 990 500) euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 2,10 (1,95) %. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu oli 0,80 (0,75) % palkkojen määrästä 2 025 000 (1 990 500) euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 2,35 (2,35) %. Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,80 (0,75) % palkkasummasta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suuruus oli rahaston esitykseen perustuen 0,65 (0,50) % työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,24 (0,19) %. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksutuloja kirjattiin yhteensä 1 626 (1 524) miljoonaa euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 493 (471) miljoonaa euroa. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksutuloja kirjattiin 489 (378) miljoonaa euroa, josta kunnat ja kuntayhtymien osuus on 106 (83) miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 7 luvun mukaisesti. Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä siirtyi tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahaston vastuulle vakuutusvuodesta 2013 alkaen. Työttömyysvakuusrahasto määräsi vuoden 2015 aikana työttömyysvakuutusmaksuja noin 2,2 (2,0) miljardia euroa. Työttömyysvakuutusmaksuja palautettiin noin 93 miljoonaa euroa. Määrätyt maksut saatiin perittyä kattavasti, kun vuoden 2015 aikana erääntyneistä maksuista avoimiksi jäi noin 0,24 prosenttia. Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän valvonta Työttömyysvakuutusrahaston tehtävä on valvoa laissa säädettyjen työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvien velvoitteiden täyttämistä. Valvonnan avulla varmistetaan, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen perusteeksi ilmoittamat palkkasummat vastaavat todellisuutta ja että maksut peritään oikeansuuruisina. Lisäksi valvonnassa puututaan työttömyysmaksuvelvollisuuden laiminlyönteihin. Työttömyysvakuutusrahaston vuonna 2013 ja vuonna 2014 perimien työttömyysvakuutusmaksujen valvonta aloitettiin 16.11.2015, kun työttömyysvakuutusrahaston perimien maksujen valvontaan tarkoitettu tietojärjestelmä saatiin tuotantoon. Vuoden 2015 aikana valvontaan otettiin noin 200 (400) tapausta. Vuoden 2015 aikana valvonnassa varmistettiin puuttuvaa työttömyysvakuutusmaksutuloa yhteensä 1,2 (3,2) miljoonaa euroa. Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työnantajilta työttömyysturvan omavastuumaksuja ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien ns. lisäpäiväoikeuden rahoittamiseksi. Omavastuumaksun määräytymisestä sekä maksun perintämenettelystä säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (1998/555) 8a -luvussa. Työttömyyskassat ja Kela ilmoittivat kertomusvuonna Työttömyysvakuutusrahastolle noin 12 000 (12 000) uutta omavastuuasiaa. Rahasto määräsi työnantajalle omavastuumaksun noin 3 000 (2 800) tapauksessa. Määrättyjen omavastuumaksujen keskiarvo oli noin 17 000 (19 000) euroa. Keskimääräinen käsittelyaika maksupäätökseen johtaneissa tapauksissa oli 74 (73) päivää. Vuonna 2015 työnantaja valitti 15 (65) omavastuumaksupäätöksestä. Työsopimuslain 12:3:n mukainen yhteensovitus Työsopimuslain mukaan työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa, jos kantajalle on työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työttömyysvakuutusrahasto antoi kertomusvuonna noin 1 100 (1 000) lausumaa. 1.1.3. Työttömyysvakuutusrahaston talous TVR:n nettovarallisuus ja suhdannepuskuri Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 §:n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on viiden prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaava vuotuisten menojen määrä. Suhdannepuskurissa voi olla syvässä suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaava menojen määrä. Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työttömyysvakuutusrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot, 2 860 miljoonaa euroa vuonna 2015, jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla (9,4) ja kerrotaan luvulla 5. Laissa tarkoitettu puskurin enimmäismäärä vuonna 2015 oli 1 521 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston nettovarallisuus oli -686 miljoonaa euroa (velkapuolella) vuoden 2015 lopussa. Hallintoneuvoston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaan rahastolla tulee olla likvidejä varoja sijoitettuna alle vuoden mittaisiin rahamarkkinainstrumentteihin vähintään määrä, joka vastaa yhden kuukauden menoja. Tämä rahamäärä on noin 300 miljoonaa euroa. Edellä kuvattua ns. likviditeettipuskuria jouduttiin vuoden 2015 aikana rahoittamaan velanotolla. Hallintoneuvosto päätti täydentää sijoitusperiaatteita kevätkokouksessa 2015 velka-asioiden osalta määrittelemällä suositukset velkaantumisen kestosta. Sosiaali- ja terveysministeriölle toimitetun vuotta 2016 koskevan talousarvion mukaan rahaston nettovarallisuus olisi 1 300 miljoonaa euroa negatiivinen 31.12.2016. Tilinpäätöstä laadittaessa arvioidaan, että nettovarallisuuden määrä on vuoden 2016 lopussa noin 1 100 miljoonaa euroa negatiivinen (velkapuolella). Velkarahoituksen järjestäminen TVR:n nettovarallisuus painui negatiiviseksi vuonna 2014 ja kehitys voimistui vuonna 2015. Tähän liittyen Työttömyysvakuutusrahaston hallitus hyväksyi 16.12.2014 velanhoitosuunnitelman vuodelle 2015. Suunnitelmaa toteutettiin kalenterivuoden aikana aktiivisesti. TVR solmi keväällä 2015 kuuden merkittävän pohjoismaisen pankin kanssa yhteensä 1 000 miljoonan euron määräiset valmiusluottolimiittisopimukset, joihin sisältyy Suomen valtion omavelkainen takaus määrältään 770 miljoonaa euroa. Valmiusluottolimiittiä ei käytetty vuoden 2015 aikana. Työttömyysvakuutusrahasto hankki aktiivisesti velkapääomia suoraan pääomamarkkinoilta. TVR toteutti vuoden 2015 aikana kaksi pörssilistatun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskua kolmen ja neljän vuoden juoksuajoilla yhteismäärältään 900 miljoonaa euroa. Lisäksi TVR laski säännöllisesti liikkeeseen lyhytaikaisia alle vuoden mittaisia yritystodistuksia kotimaisilla rahamarkkinoilla ja vahvisti tällä tavoin maksuvalmiuttaan. Euroopan keskuspankki otti heinäkuussa 2015 TVR:n jvk- lainat osaksi julkisten lainojen osto- ohjelmaa (PSPP). Luottoluokituslaitos Standard & Poor's (S&P) vahvisti 21.5.2015 TVR:lle luottoluokituksen AA+ vakain näkymin. S&P muutti 7.10.2015 TVR:n näkymät vakaista negatiivisiksi liittyen siihen, että se oli tehnyt vastaavan muutoksen Suomen valtion luokituksessa 25.9.2015. Vuoden 2015 tilinpäätökseen kirjatusta velkarahoituksen määrästä (1 109 miljoonaa euroa) 898 miljoonaa euroa oli katettu joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuilla ja 212 miljoonaa euroa yritystodistusten liikkeeseenlaskuilla. Maksuvalmius säilyi koko vuoden hyvällä tasolla ja vastasi keskimäärin kahden kuukauden menoja. Työttömyysvakuutusrahaston hallitus hyväksyi 24.11.2015 velanhoitosuunnitelman vuodelle 2016. Sijoitustoiminta Työttömyysvakuutusrahasto harjoittaa sijoitustoimintaa siinä laajuudessa, kuin se on tarpeen tulojen ja menojen eriaikaisuudesta johtuvien kassaylijäämien sijoittamiseksi sekä maksuvalmiuden turvaamiseksi. Vuonna 2015 sijoitettava varallisuus oli rahoitettu pääosin velkarahoituksella. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 604 (498) miljoonaa euroa. Rahoitusmarkkinat kehittyivät melko vakaasti vuoden 2015 alkupuoliskolla, mutta epävarmuus ja markkinaheilunta lisääntyivät loppuvuotta kohti mentäessä. Osakkeiden arvot kohosivat edelleen, euron arvo heikentyi ja raaka-aineiden hinnat laskivat jyrkästi. Pitkien korkojen lasku jatkui erityisesti matalariskisissä lainoissa. Keskuspankit pyrkivät edelleen tukemaan taloutta kevyen rahapolitiikan keinoin, joskin USA:n keskuspankki ilmoitti pyrkimyksestä muuttaa politiikan suuntaa asteittain. Talous piristyi euroalueella jonkin verran vuoden aikana ja työttömyys kääntyi laskuun. Toisaalta huoli kehittyvien talouksien kehityksestä voimistui loppuvuodesta ja esimerkiksi Kiinan osakemarkkinoilla koettiin huomattavaa kurssilaskua. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitussuunnitelmassa vuodelle 2015 otettiin huomioon taserakenteen muuttunut tilanne sen suhteen, että sijoitettava varallisuus jouduttiin rahoittamaan kalenterivuoden aikana velkarahoituksella. Sijoitussalkun riskitaso pyrittiin pitämään edelleen matalana ja turvaavuuden korostaminen jatkui sijoituksien allokoinnissa. Sijoitussuunnitelmaa tarkistettiin vuoden aikana kaksi kertaa, ja sijoituksia tehtiin aktiivisesti rahamarkkinainstrumenteissa, joukkolainoissa ja pienessä määrin osakkeissa. Rahaston varoista oli tilivuoden lopussa sijoitettuina rahamarkkinasijoituksiin 207 (212) miljoonaa euroa, joukkovelkakirjoihin 242 (206) miljoonaa euroa, osakkeisiin ja osakerahastoihin 0 (0,3) miljoonaa euroa. Vuonna 2015 rahasto saavutti sijoittamilleen varoille 0,2 prosentin tuoton. Tuotto oli selvästi alhaisempi kuin pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto, mutta oli ennakoidun mukainen ja vertailukelpoinen sijoitustoiminnan vertailutuoton kanssa. Työttömyysvakuutusrahaston varallisuuden hoito oli järjestetty entiseen tapaan siten, että rahaston toimisto hallinnoi likvidejä korkosijoituksia ja pitkäaikaisten sijoitusten hoito oli hajautettu ulkopuolisten toimijoiden ja rahaston kesken. Vuoden lopussa kaikki ulkopuoliset varainhoitosopimukset purettiin ja ko. varat siirrettiin toimiston hoitoon. Riskienhallinta Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ja hallita niitä uhkatekijöitä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan jatkuvuuden tai vakavaraisuuden, tai vaikuttaa haitallisesti rahaston toimintaedellytyksiin tai strategian toteuttamiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on myös tukea strategisten tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että rahaston ottamat tai kohtaamat riskit ovat oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin ja riskinkantokykyyn. Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan riskienhallintasuunnitelmassa ja rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskien toteutuminen ei vaaranna rahaston taloudellista asemaa, toiminnan jatkuvuutta tai rahaston toimintaan kohdistuvaa luottamusta. Riskienhallinta on osa Työttömyysvakuutusrahaston valvontajärjestelmää. Riskienhallinnan organisoinnissa TVR:n riskienhallinta kuten koko sisäinen valvonta on ylimmän johdon vastuulla, mutta toiminta edellyttää koko henkilöstön panostusta. Riskienhallinnan toimintoja ohjaa ja koordinoi toimitusjohtaja apunaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan työryhmä, joka aloitti toimintansa vuonna 2015. Työttömyysvakuutusrahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa. Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä vuosittain määritettävien työttömyysvakuutusmaksujen säätelyn avulla. Rahaston keskeisimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu työttömyysvakuutusmaksujen oikean tason ja tasaisuuden turvaaminen. Työttömyysvakuutusmaksujen tasaisuuden varmistamiseksi rahastolla on käytössään suhdannepuskuri, jonka suuruus vaikuttaa oleellisesti rahaston riskinkantokykyyn. Suhdannepuskuri muuttui vuoden 2015 aikana negatiiviseksi ja velkarahoitusta jouduttiin käyttämään tuntuvasti työttömyysturvamenojen rahoittamiseen. Työttömyysvakuutusrahaston nettovarallisuus oli vuoden 2015 lopussa 686 miljoonaa euroa negatiivinen. Sijoitustoiminnan riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että riskien realisoituminen ei aiheuta rahastolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheuttaisivat paineita maksujen korotuksiin tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitustoimintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitustoiminnan periaatteissa sekä hallituksen hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa ja velanhoitosuunnitelmassa. Sijoitusten markkinariskejä mitataan lähinnä ns. stressitestimenetelmällä, jossa kullekin sijoitusluokalle määritellään historialliseen vaihteluun perustuva riskiluku ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina. Vuonna 2015 osakesijoitusten riskiluku oli 25 (25) %, joukkolainasijoitusten neljä (neljä) prosenttia ja rahamarkkinasijoitusten yksi (yksi) prosentti. Työttömyysvakuutusrahaston merkittävimmät riskit liittyvät suhdannepuskurin riittävyyteen ja maksuvalmiuden hoitoon, kykyyn reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, tietojärjestelmien toimivuuteen sekä tietopääoman saatavuuteen ja säilyttämiseen. Suhdannepuskurin riittävyys pyritään varmistamaan siten, että työttömyysvakuutusmaksut kyetään asettamaan monipuolisiin ennustemenetelmiin nojaten turvaavalle tasolle. Matalasuhdanteessa puskuri voi siirtyä velkapuolelle, jolloin maksuvalmiuden varmistaminen on hoidettava ainakin osittain velkarahoituksella. Suhdannepuskurissa olevaa varojen määrää arvioidaan sekä absoluuttisena että rahaston menoihin suhteutettuna määränä. Vuoden 2015 lopussa puskurin varallisuus (nettovarallisuus) oli -686 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmius oli varmistettu pitkäaikaisilla joukkovelkakirjalainoilla (898 milj. eur) sekä liikkeeseenlasketuilla yritystodistuksilla (212 milj. eur), kokonaislainanotto oli siten 1 109 miljoonaa euroa. Maksuvalmiuden hoitoon liittyvää riskiä pyritään hallitsemaan tuottavan ja turvaan sijoitustoiminnan lisäksi kattavin lainajärjestelyin. TVR:llä on yritystodistusohjelman ns. back up- fasiliteettina valmiusluottolimiitti määrältään 300 miljoonaa euroa ja jvk-lainojen liikkeeseenlaskujen rinnalla valtion takaama valmiusluottolimiitti määrältään 700 miljoonaa euroa. Muutosvalmiuteen liittyvää riskiä pyritään hallitsemaan hyvällä toimintaympäristön tiedossa olevien muutosten ennakoinnilla. Tämä edellyttää aktiivista yhteydenpitoa kaikkiin sidosryhmiin ja erityisesti päätöksentekijöihin. Tietohallinnon ja tietojärjestelmien merkitys on kasvanut huomattavasti TVR:n toiminnassa viime vuosina. Niin ikään avainosaamisen saatavuus sekä avainhenkilöstön ja tietopääoman säilyttäminen on TVR:n toiminnan kannalta keskeistä. TVR hallitsee näihin liittyviä riskejä toiminnan jatkuvuussuunnittelu-, valmius- ja varamiesjärjestelyiden sekä tietojärjestelmiensä toimintavarmuuden ja tehokkuuden parantamisen avulla. 1.1.4. Henkilöstö Toimitusjohtaja Heikki Pohja jäi eläkkeelle 28.2.2015. Oikeustieteen kandidaatti Janne Metsämäki aloitti rahaston uutena toimitusjohtajana 1.1.2015. Työsuhteessa olevan henkilöstön määrä oli vuoden 2015 lopussa 101 (98). Henkilötyövuosina mitattuna henkilömäärä oli 89,1 (82,3). Henkilökunnasta 37 (38) oli miehiä ja 64 (60) naisia. Henkilökunnan keski-ikä oli 38 (37) vuotta ja keskimääräinen palvelusaika rahastossa oli 4,3 (3,5) vuotta. Koulutuspäivien määrä henkilöä kohti oli keskimäärin 6 (4) päivää. Rahastossa on käytössä työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä sekä johtamista ylläpitävä ja parantava tulospalkkiojärjestelmä. Sairauspoissaolot olivat keskimäärin 9 (8) päivää/ henkilötyövuosi, EK:n tilaston mukaisesti laskettuna 2,96 % (2,59 %). 1.1.5. Hallinto Työttömyysvakuutusrahasto laski vuoden 2015 aikana liikkeeseen kaksi julkisesti noteerattua joukkovelkakirjalainaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssa. Tämän vuoksi TVR:n hallitus päätti vuonna 2015, että TVR noudattaa soveltuvin osin Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. TVR on julkaissut listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisen, arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7 luvun 7 §:ssä tarkoitetun liikkeeseenlaskijan hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen (Corporate Governance Statement) erillisenä kertomuksena sivustollaan. TVR:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkisesti saatavilla Työttömyysvakuutusrahaston www-sivuilta. Hallintoneuvosto Valtioneuvosto nimitti 27.11.2013 työmarkkinaosapuolten esityksestä hallintoneuvoston jäsenet toimikaudeksi 1.1.2014 - 31.12.2016. Vuonna 2015 hallintoneuvoston jäseninä ovat olleet puheenjohtaja Riku Aalto, Metallityöväen Liitto SAK toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen, JHL SAK hallituksen jäsen George Berner, Berner Oy EK palvelujohtaja Jorma Haapanen, Kotkan kaupunki, 16.1.2015 alkaen KT hallituksen puheenjohtaja Kimmo Hovi, 1.11.2015 alkaen MTA toimitusjohtaja Tauno Kekäle, VAMK, 1.8.2015 alkaen EK toimitusjohtaja Lauri Kivekäs, Rudus Oy EK *toimitusjohtaja Ritva Laakso-Manninen, Haaga-Helia Oy, 1.6.2015 asti EK toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat Akava puheenjohtaja Jorma Malinen, Proliitto STTK toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä, Saarioinen Oy EK *toimitusjohtaja Marjatta Nummela, Harviala Oy 31.10.2015 asti MTA ketjujohtaja Harri Ojanperä, SOK 12.3.2015 alkaen EK puheenjohtaja Ann Selin, PAM SAK henkilöstöjohtaja Ari Svensk, Keskon Päivittäistavarakauppa EK hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Talvitie, Vaasan HaO KiT puheenjohtaja Rauno Vesivalo, Tehy ry, 30.1.2015 alkaen STTK apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Helsingin kaupunki KT erikoistuva lääkäri Jaana Ylä-Mononen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KT hallituksen pj. Antti Zitting, Sacotec Components EK Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Ann Selin ja varapuheenjohtajana George Berner. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. Hallitus Hallintoneuvosto nimitti 28.8.2014 sekä sähköpostikokouksessaan 18.12.2014 hallituksen jäsenet vuodeksi 2015 työmarkkinaosapuolten esityksestä. Hallintoneuvoston 17.3.2015 pidetyssä sähköpostikokouksessa se myönsi eron Seppo Saukkoselle 1.3.2015 alkaen ja valitsi tilalle Miia Kanniston 17.3.2015 alkaen. Kokouksessaan 22.4.2015 hallintoneuvosto myönsi eron KT:n edustaja Markus Mankinille 7.4.2015 alkaen ja valitsi tilalle Jorma Palolan 22.4.2015 alkaen. puheenjohtaja Sture Fjäder Akava varatoimitusjohtaja Pekka Hotti EK johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen EK työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT puheenjohtaja Lauri Lyly SAK asiantuntija Miia Kannisto, 17.3.2015 alkaen EK *työmarkkinalakimies Markus Mankin, 7.4.2015 asti KT puheenjohtaja Antti Palola STTK neuvottelupäällikkö Jorma Palola 22.4.2015 alkaen KT työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala KiT asiantuntija Vesa Rantahalvari EK toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola MTA *asiantuntija Seppo Saukkonen, 1.3.2015 asti EK edunvalvontajohtaja Saana Siekkinen SAK Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Rantahalvari ja varapuheenjohtajaksi Sture Fjäder. Hallitus kokoontui kertomusvuonna 14 kertaa. Rahaston hallitus päätti 27.8.2013 käynnistää voimassa olevan strategian päivitystyön, joka päättyi maaliskuussa 2015. Tilintarkastajat ja sisäinen tarkastus Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Tarkastustoimintaa johti KHT Juha Wahlroos. Rahaston sisäistä tarkastusta hoiti tilintarkastusyhteisö BDO. Tarkastustoimintaa johti JHTT Helge Vuoti. Toimisto Työttömyysvakuutusrahaston toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Kansakoulukuja 1. Edustukset Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan jäsenenä toimi Janne Metsämäki ja varajäsenenä Tapio Oksanen. Jäsenyydet Työttömyysvakuutusrahasto on työttömyysvakuutuksen kansainvälisen yhteisjärjestön International Social Security Associationin (ISSA) ja vastaavan Euroopan unionin jäsenmaiden järjestön European Social Insurance Platformin (ESIP) sekä pohjoismaisen Nordiskt Socialförsäkringsmöten (NSF) jäsen. Rahasto on tarkkailijajäsen eurooppalaisessa työmarkkinajärjestöjen hallinnoimien sosiaalivakuutuslaitosten järjestössä (AEIP). 1.1.6. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat Talouden kehitys on jatkunut epävarmana alkuvuodesta 2016. Työttömien työnhakijoiden määrän arvioidaan lisääntyvän edelleen vuoden 2016 aikana verrattuna vuoteen 2015, joskin työttömyyden kasvu voi hidastua. TVR arvioi, että maksetut työttömyysturvamenot lisääntyvät vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna. Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmius on ollut kohtuullisen hyvä, mikä johtuu vakuutusmaksutuottojen etupainotteisuudesta sekä vuoden alusta korotetuista työttömyysvakuutusmaksuista. Rahasto on jatkanut marraskuussa 2015 hyväksytyn velanhoitosuunnitelman toimeenpanoa. Mahdollisen velkarahoituksen tarve tarkentuu kevään aikana. Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä on sujunut suunnitelmien mukaan. Palvelutaso vakuutusmaksujen asiakaspalvelussa on ollut erinomainen vuodenvaihteen ruuhkahuipusta huolimatta. Sähköisen asiointipalvelun käyttö on lisääntynyt selvästi. Palvelutaso perinnässä on ollut hyvä. 2. Tilinpäätös (IFRS) 2.1. Laskelma nettovarallisuuden muutoksesta Euro Liite 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Kerätyt maksut Työttömyysvakuutusmaksut 5 3 330 197 485 3 030 983 611 ------------------------------------------------------------------------------- Kerätyt maksut yhteensä 3 330 197 485 3 030 983 611 ------------------------------------------------------------------------------- Tilitetyt maksut Maksutilitykset 6 -3 992 308 742 -3 696 652 542 Hallintokulut 7 -9 737 672 -9 315 401 ------------------------------------------------------------------------------- Tilitetyt maksut yhteensä -4 002 046 414 -3 705 967 943 ------------------------------------------------------------------------------- Nettovoitot sijoitusomaisuuden käypään arvoon arvostamisesta 13 970 356 3 933 522 Rahoituskulut 8 -5 782 531 -796 720 ------------------------------------------------------------------------------- NETTOVARALLISUUDEN MUUTOS -676 661 104 -671 847 529 ------------------------------------------------------------------------------- 2.2. Laskelma nettovarallisuudesta Euro Liite 31.12.2015 31.12.2014 ---------------------------------------------------------------------- VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 9 528 916 775 272 Aineettomat hyödykkeet 10 1 567 325 259 143 Muut saamiset 12 328 038 328 038 ---------------------------------------------------------------------- Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 424 279 1 362 453 ---------------------------------------------------------------------- Lyhytaikaiset varat Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 11 5 538 004 6 186 960 Muut saamiset 12 139 141 653 65 913 426 Sijoitusomaisuus 14 370 511 273 384 867 010 Rahavarat 15 86 390 563 39 438 501 ---------------------------------------------------------------------- Lyhytaikaiset varat yhteensä 601 581 493 496 405 898 ---------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------- Varat yhteensä 604 005 772 497 768 351 ---------------------------------------------------------------------- Edellisiltä tilikausilta -9 196 153 662 651 376 Tilikaudelta -676 661 104 -671 847 529 ---------------------------------------------------------------------- NETTOVARALLISUUS -685 857 257 -9 196 153 ---------------------------------------------------------------------- VELAT Pitkäaikaiset velat Lainat 16 897 635 070 0 ---------------------------------------------------------------------- Pitkäaikaiset velat yhteensä 897 635 070 0 ---------------------------------------------------------------------- Lyhytaikaiset velat Lainat 16 215 366 391 267 935 925 Työttömyysvakuutusmaksuvelat 11 43 241 208 42 340 019 Muut velat 17 133 620 359 196 688 561 ---------------------------------------------------------------------- Lyhytaikaiset velat yhteensä 392 227 959 506 964 504 ---------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------- Velat yhteensä 1 289 863 029 506 964 504 ---------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------- Nettovarallisuus ja velat yhteensä 604 005 772 497 768 351 ---------------------------------------------------------------------- 2.3. Rahavirtalaskelma Euro 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut 3 375 110 951 3 063 948 273 Tilitetyt maksut -3 918 679 279 -3 629 250 315 Maksetut korot -8 815 490 -2 635 ------------------------------------------------------------------------------- Varsinaiseen toimintaan käytetyt nettorahavarat -552 383 818 -565 304 677 ------------------------------------------------------------------------------- Investointien rahavirrat Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta -100 697 -372 886 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulo 200 2 950 000 Aineettomien hyödykkeiden hankinta -47 728 -104 986 Sijoitusinstrumenttien ostot -2 614 283 673 -10 520 924 043 Sijoitusinstrumenttien myynnit 2 362 413 593 10 842 089 036 Muut pitkäaikaiset varat 328 038 328 038 ------------------------------------------------------------------------------- Investoinneista kertyneet nettorahavarat -251 690 267 323 965 159 ------------------------------------------------------------------------------- Lainojen nostot 851 026 147 255 897 751 ------------------------------------------------------------------------------- Rahoituksesta kertyneet nettorahavarat 851 026 147 255 897 751 ------------------------------------------------------------------------------- Rahavarojen nettolisäys / -vähennys 46 952 062 14 558 233 Rahavarat tilikauden alussa 39 438 501 24 880 268 ------------------------------------------------------------------------------- Rahavarat tilikauden lopussa 86 390 563 39 438 501 ------------------------------------------------------------------------------- 2.4. Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 1. Yleiset tiedot Vuonna 1999 toimintansa aloittanut Työttömyysvakuutusrahasto ("TVR", "Rahasto") (y-tunnus 1098099-7) on työmarkkinaosapuolten hallinnoima sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan valvoma itsenäinen laitos, jonka päätehtävänä on työttömyysetuuksien rahoittaminen. Rahasto myös ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa sekä määrää ja perii työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun. Lisäksi rahasto käsittelee työnantajan koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta (1140/2013). Työttömyysvakuutusrahaston kotipaikka on Helsinki ja osoite Kansakoulukuja 1, 00100 Helsinki. Rahaston toiminta rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla sekä sijoitustuotoilla. Työttömyysvakuutusmaksujen perintä on ollut tapaturmavakuutuslaitosten tehtävänä vuoden 2012 loppuun saakka. Työttömyysvakuutusrahasto ryhtyi hoitamaan työttömyysvakuutusmaksujen perintää vuoden 2013 alusta alkaen. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille kuukausittain rahoitusosuuksien ennakkoa rahastolle osoitettujen hakemusten perusteella. Rahasto käsittelee ja maksaa myös työttömyyskassojen valtionosuuksien ennakot. Työttömyysvakuutusrahaston toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/1998) ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/1998) niihin tehtyine muutoksineen. Seuraavassa esitetään rahaston tilinpäätöksessä sovelletut keskeiset laatimisperiaatteet. Niitä on noudatettu johdonmukaisesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei muuta mainita. 2. Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 2.1 Laatimisperusta Työttömyysvakuutusrahaston tilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Tilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Työttömyysvakuutusrahasto on julkiseen valtaan sidoksissa oleva, voittoa tavoittelematon rahasto, jonka toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta, asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen, kuten kohdassa 1 on todettu. TVR kerää ja tilittää työttömyysvakuutusmaksuja. TVR ei harjoita sellaista liiketoimintaa, jossa tavaroiden myynnistä tai palveluiden tuottamisesta kertyisi tuottoja. TVR:n toiminnan luonteesta johtuen sillä ei ole liikevaihtoa, eikä tavanomaisia tulouttamisperiaatteita voida soveltaa. IFRS-standardit eivät suoraan sääntele TVR:n kaltaisen rahaston IFRS-tilinpäätöksen rakennetta eikä sen liiketoimien kirjaamis- ja arvostamisperusteita. TVR:n IFRS-tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu IFRS-standardien viitekehystä ja standardien yleisiä kirjaamis- ja arvostamisperiaatteita. Mainituista seikoista johtuen TVR:n IFRS- tilinpäätöksen päälaskelmat ovat laskelma nettovarallisuuden muutoksesta, laskelma nettovarallisuudesta sekä rahavirtalaskelma. Kerättyjen ja tilitettyjen työttömyysvakuutusmaksujen sekä sijoitus- ja rahoituserien summana muodostuu yhteisön tilikauden nettovarallisuuden muutos. Rahaston varojen ja velkojen erotus kuvastaa kertynyttä nettovarallisuutta, josta käytetään myös termiä suhdannepuskuri. Liitetiedossa 4.2 kuvataan tarkemmin suhdannepuskuria. TVR:llä ei ole osakkeita eikä omaa pääomaa. Tästä syystä IFRS-tilinpäätös ei sisällä laskelmaa oman pääoman muutoksista vaan nettovarallisuuden muutos esitetään erillisessä päälaskelmassa. Esitetyillä tilikausilla rahastolla ei ole ollut sellaisia liiketoimia, jotka olisi tullut kirjata muihin laajan tuloksen eriin. Tästä syystä IFRS tilinpäätös ei sisällä laskelmaa muista laajan tuloksen eristä. TVR ei toimi vakuutuksenantajana, eli se ei myy eikä osta vakuutus- tai jälleenvakuutussopimuksia. Tästä syystä rahaston toiminta ei kuulu IFRS 4 Vakuutussopimukset -standardin soveltamisalaan. Tilinpäätöksen pääasiallinen arvostamisperusta on alkuperäinen hankintameno, josta poiketen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon. Tilinpäätöksen luvut on esitetty euroina, ellei muuta mainita. IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Liitetiedossa 3 kuvataan keskeisiä kirjanpidollisia arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. 2.1.1 Uudet standardit ja tulkinnat, joita ei ole vielä otettu käyttöön Työttömyysvakuutusrahasto ottaa vuonna 2016 käyttöön seuraavat standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen ei ole vielä pakollista laaditussa tilinpäätöksessä. * Muutos IAS 1: Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hanke (Disclosure Initiative). Muutos rohkaisee yhteisöjä arvioimaan esitettäviä liitetietoja ja niiden ryhmittelyä. Muutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta rahaston tilinpäätökseen. * IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs 2012-2014). Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta rahaston tilinpäätökseen. Työttömyysvakuutusrahasto ei ole vielä soveltanut seuraavia uusia ja muutettuja standardeja ja tulkintoja, jotka on jo julkaistu, mutta jotka eivät ole Euroopan unionin hyväksymiä. Rahasto aikoo soveltaa niitä voimaantulopäivänä, tai seuraavan tilikauden alusta alkaen, jos voimaantulopäivä on eri kuin tilikauden ensimmäinen päivä. IFRS 9 tulee korvaamaan IAS 39:n kokonaisuudessaan. Osia IAS 39 -standardista siirtyy muuttumattomana uuteen standardiin. Pääasialliset muutokset ovat seuraavat: IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat on luokiteltava kolmeen arvostusryhmään: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat, käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavat ja käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat. Ryhmä määräytyy alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä riippuen yhteisön liiketoimintamallista, jonka mukaan rahoitusvaroja hallinnoidaan, sekä instrumentin rahavirtojen ominaispiirteistä. Rahoitusvelkojen osalta standardi vastaa useimpia IAS 39:n mukaisia vaatimuksia. Arvonalentumisten osalta on otettu käyttöön odotettuihin luottotappioihin perustuva malli, joka korvaa IAS 39:n mukaisen toteutuneisiin tappioihin perustuvan mallin. Suojauslaskentaa on muutettu niin, että se heijastaa paremmin riskienhallinnan strategiaa ja tavoitteita. Standardia sovelletaan tilikausiin, jotka alkavat 1.1.2018 tai myöhemmin. IFRS 16:n mukaan vuokralle ottajien on kirjattava lähes kaikista vuokrasopimuksista taseeseensa tulevaisuudessa maksettavia vuokria kuvastava vuokrasopimusvelka sekä käyttöoikeutta koskeva omaisuuserä. Standardia sovelletaan tilikausiin, jotka alkavat 1.1.2019 tai myöhemmin. Rahasto arvioi tällä hetkellä uusien standardien soveltamisen vaikutuksia. Muulla jo julkaistulla, mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla tai IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta TVR:lle. 2.2 Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen Tilinpäätös laaditaan euroina, joka on TVR:n toiminta- ja esittämisvaluutta. Rahaston ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttasidonnaiset talletukset arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, jolloin valuuttakurssien vaikutukset on esitetty osana käyvän arvon kokonaismuutosta. 2.3 Työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 7 luvun mukaisesti. Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä siirtyi tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahaston vastuulle vakuutusvuodesta 2013 alkaen. Tapaturmavakuutuslaitokset vastaavat vuoden 2012 ja sitä aikaisempien vuosien vakuutusmaksujen määräämisestä ja perimisestä. Tapaturmavakuutuslaitokset tilittävät työttömyysvakuutusmaksut rahastolle ennalta sovittuina päivinä. Työttömyysvakuutusmaksuennakot määrätään vakuutusvuotta edeltävänä vuonna ja kirjataan tuloksi vakuutusvuonna. Vakuutusvuonna määrättävät maksut, kuten uusien maksuvelvollisen työnantajien maksut kirjataan suoraan tuloksi työttömyysvakuutusmaksua määrättäessä. Työnantajien ennakkoon suorittamat seuraavaa vakuutusvuotta koskevat työttömyysvakuutusmaksut kirjataan siirtosaamisiin ja -velkoihin. Niiltä osin kuin maksuja ei ole suoritettu etukäteen työttömyysvakuutusmaksuennakot netotetaan. Tapaturmavakuutuslaitosten perimät ja työttömyysvakuutusrahastolle tilittämät vuotta 2012 ja sitä aikaisempia vuosia koskevat vakuutusmaksutulot kirjataan vakuutuslaitosten ilmoitusten perusteella kuluvan tilikauden tuloksi. 2.3.1 Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksut Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työnantajilta työttömyysturvan omavastuumaksuja. Työttömyysturvan omavastuumaksu koskee työnantajia, joiden työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva summa ylittää 2 025 000 euron alarajan (vuonna 2015). Työnantaja voi olla velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksua, jos se on irtisanonut tai lomauttanut ikääntyneen työntekijän, jolla on ollut toistaiseksi voimassa oleva ja vähintään kolme vuotta kestänyt työsuhde ja työntekijä on jäänyt pitkäaikaisesti työttömäksi tai lomautetuksi. Omavastuumaksuilla rahoitetaan näistä aiheutuneita työttömyysetuusmenoja. Työttömyyspäivärahojen kustannusten kattamiseksi kerätyt omavastuumaksut kirjataan tilikauden tuloksi, kun tulojen määrä on luotettavasti määritettävissä. Lisäpäivärahan kustannusten kattamiseksi kerätyt omavastuumaksut kirjataan tuloksi useamman tilikauden kuluessa perustuen arvioon niitä vastaavien kulujen realisoitumisesta. 2.3.2 Työsopimuslain 12:3 mukaiset korvaukset Työsopimuslain mukaan työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa, jos kantajalle on työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työntekijälle työsuhteen perusteettoman päättämisen johdosta tuomittavasta vahingonkorvauksesta vähennetään pääsääntöisesti 75 % työntekijälle korvausta vastaavalta ajalta maksetusta ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta. Tuomioistuimen on määrättävä työnantaja tilittämään vähennys Työttömyysvakuutusrahastolle. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat vahingonkorvauksesta, sopimuksessa on vastaavasti otettava huomioon rahastolle tuleva osuus. 2.3.3 Perinnässä olevat saamiset Rahasto perii ja valvoo laiminlyödyt, ulosotossa olevat, vireillä olevissa konkursseissa ja vapaaehtoisissa velkasaneerauksissa olevien yritysten työttömyysvakuutusmaksut. Vuoden 2012 ja sitä aikaisempien maksujen perimistä ja valvontaa hoitavat tapaturmavakuutuslaitokset rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton välisen sopimuksen antamin valtuuksin. Vakuutusyhtiöt tilittävät kertyneet työttömyysvakuutusmaksut neljännesvuosi- ilmoituksissaan. 2.4 Tilitettävät maksut 2.4.1 Tukimaksut työttömyyskassoille Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien päivärahojen ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä mainitut etuudet maksetaan työttömyyskassoista. Aikuiskoulutustuki maksetaan Koulutusrahastosta. Lisäksi Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työttömyysvakuutusmaksusta, joka maksetaan Eläketurvakeskuksen kautta työeläkelaitoksille. Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahaston tehtäviin. Rahasto maksaa ennakkonsa työttömyyskassoille kaksi kertaa kuukaudessa edellisen tilikauden lopussa hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Finanssivalvonta toimittaa rahastolle kuukausittain tilastot kassojen asiakkailleen maksamien tukien kertymästä, jonka perusteella rahasto on joulukuun lopussa jaksottanut ennakkomaksujen ja toteutuneen kassamaksun kassakohtaisesti saamiseksi tai velaksi kirjanpidossaan. Jaksotus on tehty etuisuuslajikohtaisesti. Varat työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuksiin saadaan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Rahasto hoitaa valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa sen ensimmäisenä pankkipäivänä. Vuonna 2015 sosiaali- ja terveysministeriö maksoi rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain tasasuuruisiin eriin jaettuna, ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johtunut. Tulot ministeriöiltä ja menot työttömyyskassoille on kirjattu sen suuruisina, minkä verran kutakin etuutta työttömyyskassat ovat maksaneet asiakkailleen. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyyskassojen tilinpäätökset lopullisten tietojen perusteella kesällä 2016, jolloin rahasto suorittaa tasaukset tiliasemissa työttömyyskassojen ja valtion kanssa. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työttömyyspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän rahoittamisesta. Näitä etuuksia maksavat sekä työttömyyskassat että Kansaneläkelaitos. Työttömyyspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän rahoitukseen ei käytetty rahaa vuonna 2015. Rahasto suorittaa työttömyyskassalain (556/1998) 19 a §:n nojalla eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrärahan puitteissa jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Lisäksi rahaston hallitus on kiinnittänyt huomiota jäsenmaksurasituksen tasoon suhteessa muihin työttömyyskassoihin sekä jäsenmaksun muutoksiin kahtena edellisenä vuonna. 2.4.2 Maksut Eläketurvakeskukselle ja Valtion Eläkerahastolle sekä niiden korkoutus Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut Eläketurvakeskukselle suoritettava maksu, jolla katetaan työttömyyden, koulutus- ja vuorotteluvapaan ajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja (työntekijän eläkelain (395/2006) 74 ja 182 §). Tämä maksu määrätään siten, että sen arvioidaan vastaavan määrää, joka saataisiin, jos mainituilta palkattomilta kausilta kertyvän työeläketurvan perusteena olevista tuloista suoritettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti valtion eläkelain (1295/2006) 62 ja 133 §:ssä tarkoitetun maksun suorittamisesta Valtion Eläkerahastolle. Eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkelain 12 c §:n (561/1998) mukaan tilikaudelta suoritettavat maksut perustuvat Eläketurvakeskuksen antamaan arvioon, jota tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvion erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai siirtovelaksi. Lopullisen maksun määrä saadaan Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan vuoden keväällä ja lopullisen ja tilinpäätöksessä käytetyn maksuarvion erotus esitetään korjauksena, edellisen vuoden tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Eläketurvakeskus korkouttaa Työttömyysvakuutusrahaston maksettavaksi määrätyt veloitukset TyEL-perustekorkoa käyttäen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu maksu on korkoutettu tilikauden loppuun (veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvittää rahastolle korkoa tämän suorittamien todellisten maksujen ja todellisten maksuajankohtien mukaan (hyvityskorko). Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurvakeskuksen ja rahaston sopimaan selvitysajankohtaan (edellisen vuoden veloituskorko). Rahaston kaikkiin edelliseltä vuodelta suorittamille maksuille lasketaan vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen vuoden maksun hyvityskorko). Valtion Eläkerahaston osalta maksujen veloitus- ja hyvityskorko lasketaan vastaavalla tavalla. 2.4.3 Työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun tulon tilitys Kansaneläkelaitokselle Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23 §:n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. 2.4.4 Koulutusrahaston etuuksien ja toiminnan rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 §:n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 §:n mukaan aikuiskoulutustuen ansio-osan ja ammattitutkintostipendin sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa kerran kuukaudessa Koulutusrahastolle kyseiset rahoitusosuudet Koulutusrahaston laatiman ennakkolaskelman mukaisesti. Etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. Rahastoilla on erilliset hallinnot ja Koulutusrahaston varsinaista toimintaa määrittelee lainsäädäntö. 2.4.5 Palkkaturvan rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto vastaa palkkaturvasta annetun lain (866/98) 31 §:n nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa yleensä menoja seuraavan vuoden maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriölle sen lähettämän laskun mukaan. 2.4.6 Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (perusasetus) 65 artiklasta säädetään niistä tilanteista, joissa henkilö jää työttömäksi työskenneltyään muussa jäsenvaltiossa kuin asuinvaltiossaan. Suomessa Työttömyysvakuutusrahasto on säädetty toimivaltaiseksi laitokseksi ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen osalta EU:n perusasetusta toimeenpantaessa. Rahaston tehtävä on mm. perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisten työttömyyskassan jäseninä olleille maksetuista työttömyyspäivärahoista aiheutuvien korvausten maksaminen ja periminen. Työttömyysvakuutusrahasto hakee korvauksia jäsenvaltioilta sen mukaan, miten työttömyyskassat ovat maksaneet työttömyyskorvauksia niille, jotka ovat työskennelleet toisessa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltiot hakevat korvausta puolestaan Työttömyysvakuutusrahastolta. Etuudet korvataan täysimääräisesti, mutta enintään sen suuruisena kuin ne olisi maksettu työskentelymaassa. Tulot ja menot kirjataan maksuperusteisesti. 2.4.7 Koulutuskorvaus TVR käsittelee työnantajan koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta (1140/2013). Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki osaamisen kehittämistoimiin niille työnantajille, joilla ei ole oikeutta koulutusvähennykseen elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain perusteella. Tällaisia työnantajia ovat muun muassa kunnat ja seurakunnat sekä järjestöt. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden vuodessa. Oikeus koulutuskorvaukseen alkoi vuoden 2014 alusta ja vähennys myönnettiin työnantajan hakemuksesta ensimmäisen kerran vuoden 2015 aikana, kun Työttömyysvakuutusrahasto vahvisti vuoden 2014 lopullisen työttömyysvakuutusmaksun määrän. Koulutuskorvauksen rahoituksesta on säädetty, että valtiovarainministeriö maksaa kalenterivuosittain hakemuksesta Työttömyysvakuutusrahastolle sen määrän, jonka rahasto on hyvittänyt työnantajille koulutuskorvauksina. 2.5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat rahaston koneet, laitteet ja kalusto sekä vuokratiloissa tehdyt perusparannustyöt. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan nettovarallisuuslaskelmassa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappiolla. Perusparannusmenot lisätään toimitilojen perusparannuksen kirjanpitoarvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituvat vastainen taloudellinen hyöty koituu rahaston hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan suuruiseksi. Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudellisen vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhdessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat: Perusparannustyöt vuokratiloissa 5 vuotta Koneet ja kalusto 3 vuotta Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotulojen ja kirjanpitoarvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät nettovarallisuuden muutoslaskelmassa hallintokuluihin. 2.6 Aineettomat hyödykkeet Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankitut ja sisäisesti aikaansaadut atk-ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu rahaston hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Tietokoneohjelmistojen ylläpitoon liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien atk-ohjelmistojen suunnittelusta ja testauksesta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut nettovarallisuuslaskelmaan kirjaamisen edellytykset. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintahintaan. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoiston niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat: Atk-ohjelmat 3 vuotta Ohjelmistojen kehittämismenot 3 vuotta 2.7 Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvon alentuminen Tilinkauden päättyessä arvioidaan, antavatko tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän eli poistojen kohteena olevan omaisuuserän arvo saattaa olla muuttunut. Jos arvonalentumisesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä saatavissa olevia arvioituja nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa määriteltyä korkoprosenttia käyttäen. Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan nettovarallisuuden muutoslaskelmassa arvonalentumistappiona. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudellaan. Arvonalentumistappiot puretaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää, kuin mikä hyödykkeet kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. 2.8 Rahoitusvarat ja -velat Rahoitusvarat Työttömyysvakuutusrahaston rahoitusvarat muodostuvat sijoitusomaisuudesta sekä rahavaroista. Työttömyysvakuutusrahaston johto luokittelee rahoitusvarat niiden hankintapäivänä niiden hankinnan tarkoituksen perusteella ryhmiin, jotka määrittävät niiden arvostusperusteet. Kaikki rahoitusvarat kirjataan kaupankäyntipäivänä, eli päivänä, jolloin sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Sijoitusomaisuuteen sisältyvät rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi nimenomaisesti luokitelluiksi rahoitusvaroiksi, koska rahasto hallinnoi niitä, ja niiden tuloksellisuutta seurataan käypään arvoon perustuen ("käyvän arvon option" soveltaminen). Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat esitetään nettovarallisuuslaskelmassa lyhytaikaisissa varoissa, paitsi milloin niiden erääntymiseen on yli 12 kuukautta ja johdolla on aikomus luopua niistä yli 12 kuukauden kuluttua raportointipäivästä. Sijoitusomaisuus kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot kirjataan suoraan kuluksi. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen sijoitusomaisuus arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä, ja käyvän arvon sekä realisoituneet että realisoitumattomat muutokset kirjataan nettovarallisuuden muutoslaskelmaan sillä kaudella kun ne syntyvät. Käyvän arvon nettomuutokset esitetään nettovarallisuuden muutoslaskelmassa rivillä "Nettovoitot sijoitusomaisuuden käypään arvoon arvostamisesta". Kaikki sijoitusomaisuuden korko- ja osinkotuotot sisältyvät käyvän arvon nettomuutokseen. Käyvän arvon määritysperusteet on esitetty liitetiedossa 13. Rahoitusvarat kirjataan pois varoista, kun oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle osapuolelle niin, että riskit ja edut ovat siirtyneet. Rahavarat Rahavarat sisältävät käteisen rahan ja vaadittaessa maksettavat talletukset. Lainat Otetut lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun määrän (vähennettynä transaktiomenoilla) ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään nettovarallisuuden muutoslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi tai kokonaan on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan nettovarallisuuslaskelmaan, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palkkio aktivoidaan maksuvalmiuspalveluista suoritettuna ennakkomaksuna siirtosaamisiin ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle. 2.9 Vuokrasopimukset Rahasto vuokralle ottajana Rahoitusleasing-sopimukset Vuokrasopimukset, joissa vuokralle otettujen hyödykkeiden omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa siirtyy rahastolle, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Työttömyysvakuutusrahastolla ei ole rahoitusleasing-sopimuksia. Muut vuokrasopimukset Vuokrasopimukset, joissa vuokralle otetun hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä olennainen osa säilyy vuokralle antajalla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja ne sisältyvät vuokralle antajan taseeseen. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat maksut kirjataan nettovarallisuuden muutoslaskelmaan tasaerinä vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa. Rahasto vuokralle antajana Muut vuokrasopimukset Rahasto on alivuokrannut osan vuokraamistaan toimitiloista. Alivuokrasopimus luokitellaan muuksi vuokrasopimukseksi. Muun vuokrasopimuksen perusteella saatavat vuokrat kirjataan nettovarallisuuden muutoslaskelmaan tasaerinä vuokratuotoiksi vuokra-ajan kuluessa. 3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin. Toteumatiedot voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla. Työttömyysvakuutusrahaston talouden suunnittelu ja ohjaaminen perustuu pitkälti ennusteisiin työttömyysasteen, työttömyysmenon, työllisyyden sekä palkkasumman kehityksestä. Normaalioloissa rahaston on asetettava vakuutusmaksut sellaisiksi, että niistä saatavilla vakuutusmaksutuloilla voidaan kattaa ennakoidut menot. Työttömyysvakuutusmaksut määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan. Maksuja muuttaessa toimitaan siten, että yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu muutos tehdään sekä työnantajan keskimääräisen että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuun. Tilikautta edeltävän vuoden elokuussa laadittavan talousarvion ja runsasta vuotta myöhemmin laadittavan tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahaston tuloksen ennustepoikkeama on ollut keskimäärin 5 % menoista viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2015 ennustepoikkeama oli keskimääräistä pienempi. Rahasto käyttää harkintaa soveltaessaan käyvän arvon määrityksessä käytettyjä arvostusmenetelmiä siltä osin kuin käyvät arvot eivät tule suorina hintoina aktiivisilta markkinoilta. Lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten käyvän arvon määritys perustuu diskontattuihin rahavirtoihin, ja johto on käyttänyt harkintaa arvioidessaan, että sijoitusten luottoriskin muutoksella ei ole olennaista vaikutusta sijoitusten käyvän arvon muutokseen niiden lyhytaikaisuudesta ja korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen. Rahaston keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät liittyvät edellä mainittuihin tekijöihin. Segmenttiraportointi IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin perusperiaatteen mukaan yhteisön on annettava tietoja, joiden avulla sen tilinpäätöksen käyttäjät voivat arvioida sen harjoittamien liiketoimintojen ja taloudellisten toimintaympäristöjen luonnetta ja taloudellisia vaikutuksia. Standardin määritelmän mukaan toimintasegmentti on yhteisön osa: a. joka harjoittaa liiketoimintaa, josta se voi saada tuottoja ja josta voi aiheutua kuluja b. jonka toiminnan tulosta yhteisön ylin operatiivinen päätöksentekijä säännöllisesti tarkastelee tehdäkseen päätöksiä resurssien kohdistamisesta kyseiselle segmentille ja arvioidakseen sen tuloksellisuutta, ja c. josta on saatavissa erillistä taloudellista informaatiota. Edelleen standardin määritelmän mukaan ylimmän operatiivisen päätöksentekijän toimen tehtävänä on resurssien kohdistaminen yhteisön toimintasegmenteille ja niiden tuloksellisuuden arviointi. TVR:n tehtävänä on työttömyysvakuutusmaksujen kerääminen, joiden taso on määritetty julkisen vallan toimesta. TVR tilittää keräämänsä maksut eteenpäin, pääasiassa työttömyyskassoille. Keräämillään maksuilla TVR harjoittaa konservatiivista sijoitustoimintaa, kattaakseen tilitettäviä maksuja. Mahdollista alijäämää TVR kattaa myös lainarahoituksella. Työttömyysvakuutusrahasto on voittoa tavoittelematon, julkiseen valtaan sidoksissa oleva rahasto. TVR:n johto seuraa yhteisön toimintaa yhtenä kokonaisuutena, joka muodostuu kerätyistä ja tilitetyistä maksuista sekä niiden erotuksena muodostuvasta nettovarallisuuden muutoksesta. TVR:n johto ei varsinaisesti kohdista resursseja yhteisön toiminnoille tai tarkastele toimintojen tuloksellisuutta. Näistä syistä johtuen TVR:n johto arvioi, että segmenttitietojen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Segmenttitietojen esittäminen ei parantaisi tilinpäätöksen lukijan kykyä arvioida TVR:n toimintojen ja toimintaympäristön luonnetta ja taloudellisia vaikutuksia. TVR:n johdon arvion mukaan TVR:n toimintojen ja toimintaympäristön luonne ja taloudelliset vaikutukset käyvät ilmi IFRS tilinpäätöksestä. 4. Rahoitusriskien hallinta Työttömyysvakuutusrahaston rahoitusriskit liittyvät lähinnä sijoituksiin ja ne koostuvat markkinariskistä, luottoriskistä, vastapuoliriskistä ja likviditeettiriskistä. Rahoitusriskin vähentämiseksi sijoituksia tehdään hallintoneuvoston vahvistamia sijoitusperiaatteita noudattaen erilaisiin omaisuusluokkiin ja hajauttaen. Riskirajat asetetaan siten, että riskin realisoituminen ei aiheuta rahastolle sellaisia menetyksiä, jotka aiheuttaisivat paineita työttömyysvakuutusmaksujen korotuksiin. Suojaamistarkoituksessa voidaan tehdä johdannaisinstrumentteja. Johdannaisia ei käytetty esitettävinä kausina. Rahasto arvostaa kaikki sijoitukset käypään arvoon, sillä ne on luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Sijoitusten erittelyt ja niiden käyvät arvot luokittain sekä käyvän arvon määritysperiaatteet on esitetty liitteessä 13. 4.1 Rahoitusriskin osatekijät 4.1.1 Markkinariski Työttömyysvakuutusrahaston sijoitussalkun markkinariskiä seurataan hallituksessa kuukausittain ja sitä ohjataan sijoitusperiaatteiden ja sijoitussuunnitelman mukaisesti allokaatiopäätösten kautta. Allokaatiopäätösten teossa otetaan huomioon kulloinenkin markkinatilanne ja markkinanäkymät. Lisäksi sijoituspäätösten teossa otetaan kulloinkin huomioon rahaston nettovarallisuus ja sijoitusperiaatteissa määritelty alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvien sijoitusten minimimäärä. Sijoitussuunnitelmassa on määritelty tavoiteallokaatiot eri omaisuusluokille ja sijoitussalkuille sekä riskilimiitit eri vastapuolille. Markkinariskiä mitataan stressitestimenetelmällä, jossa kullekin sijoitusluokalle määritetään historialliseen vaihteluun perustuva riskiluku ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina. Markkinariski oli 31.12.2015 ja 31.12.2014 seuraava: +-------------+--------------------------------+ | | 31.12.2015 | | +-------+------------+-----------+ | |Riski %|Pääoma euroa|Riski euroa| +-------------+-------+------------+-----------+ |Rahamarkkinat| 1,0 |207 042 334 | 2 070 423 | +-------------+-------+------------+-----------+ |Jvk-lainat | 4,0 |242 494 188 | 9 699 768 | +-------------+-------+------------+-----------+ |Osakkeet | 25 | 8 473| 2 093 | +-------------+-------+------------+-----------+ |Kokonaisriski| 2,62 |449 544 895 |11 772 284 | +-------------+-------+------------+-----------+ +-------------+--------------------------------+ | | 31.12.2014 | | +-------+------------+-----------+ | |Riski %|Pääoma euroa|Riski euroa| +-------------+-------+------------+-----------+ |Rahamarkkinat| 1,0 | 212 282 308| 2 122 823| +-------------+-------+------------+-----------+ |Jvk-lainat | 4,0 | 206 328 390| 8 253 136| +-------------+-------+------------+-----------+ |Osakkeet | 25 | 276 121| 69 030| +-------------+-------+------------+-----------+ |Kokonaisriski| 2,49 | 418 886 819| 10 444 989| +-------------+-------+------------+-----------+ Kokonaisriski oli 2,6 % rahaston varallisuudesta ja nolla (0) prosenttia rahaston vuoden 2015 tuloista. Sijoitussalkun riski on maltillinen, mikä johtuu salkun varsin konservatiivisesta ja vähän riskillisiä arvopapereita sisältävästä rakenteesta. Korkoriski on rahaston markkinariskin pääasiallinen osatekijä. Korkosijoituksilla (joukkovelkakirjalaina- ja rahamarkkinasijoitukset) on hallitseva rooli rahaston sijoitussalkuissa. Sijoitusinstrumentteihin voidaan sijoittaa joko suoraan taikka epäsuorasti rahastojen kautta. Tilinpäätöspäivänä 3,2 % (2014: 3,0 %) sijoituksista oli epäsuoria sijoituksia. Tämän lisäksi korkoriskiä syntyy rahaston vaihtuvakorkoisista lainoista, joiden määrä tilinpäätöspäivänä oli 212 (256) miljoonaa euroa. Rahamarkkinasijoitukset ovat kokonaisuudessaan vaihtuvakorkoisia (2014: 100 %). Joukkovelkakirjalainoista vaihtuvakorkoisia sijoituksia oli 28 % (2014: 2 %). Vaihtuvakorkoiset sijoitukset altistavat rahaston rahavirran korkoriskille, kun taas kiinteäkorkoiset sijoitukset altistavat rahaston käyvän arvon korkoriskille. Jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap - korot) olisivat tilinpäätöspäivänä olleet 0,5 prosenttiyksikköä korkeammat kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, nettovarallisuuden muutos olisi ollut EUR 1 659 221 (2014: EUR 2 696 053) pienempi. Ja vastaavasti, jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap - korot) olisivat tilinpäätöspäivänä olleet 0,5 prosenttiyksikköä matalammat, nettovarallisuuden muutos olisi ollut EUR 1 660 049 (2014: EUR 2 679 098) suurempi. Tämä johtuu korkosijoitusten käyvän arvon muutoksista ja vaihtuvakorkoisten lainojen korkokulujen muutoksista. Rahaston maltillisesta sijoituspolitiikasta johtuen osakkeiden osuus on ollut viime vuosina hyvin matala ja niistä aiheutuva hintariski katsotaan epäolennaiseksi. 4.1.2 Luottoriski Rahaston sijoituksista aiheutuvaa luottoriskiä hallinnoidaan liikkeeseenlaskijakohtaisten limiittien avulla. Limiittien määrittelyssä otetaan huomioon liikkeeseenlaskijan absoluuttinen koko, taloudellinen asema ja tulevaisuuden näkymät. Liikkeeseenlaskijoiden luottoluokitusta ja näkymiä seurataan jatkuvasti ja muutosten perusteella limiittejä joko kasvatetaan tai pienennetään. Pääasiallisina sijoituskohteina käytetään pohjoismaisia pankkeja, joilla on korkeat luottoluokitukset, parhaan luottoluokituksen omaavia valtioita (Suomi, Saksa, Hollanti ja Ruotsi), kotimaisia yrityksiä sekä kuntia. Rahavaroja pidetään vain korkean luottoluokituksen pankeissa. Sijoituksia voidaan tehdä sellaisiin sijoitusrahastoihin, joissa keskimääräinen luottoluokitus on A (S&P) tai Aa3 (Moodys). Sijoitusrahaston yksittäisen sijoituksen on lisäksi kuuluttava ns. investment grade -luokkaan ja luokituksen on oltava vähintään BBB+ (S&P). Seuraava taulukko kuvaa TVR:n korkosijoitusten määrää ja luoton laatua luokittain jaoteltuina, luvut tuhansina euroina. ------------------------------------------------------------------------------- Sijoitukset liikkeeseenlaskijan * luokituksen mukaan jaettuina (tEUR) 31.12.2015 31.12.2015 (%) 31.12.2014 31.12.2014 (%) ------------------------------------------------------------------------------- AAA 12 498 2,8 % 52 308 13,7 % AA+ 116 531 25,8 % 119 037 31,3 % AA 3 498 0,8 % 1 002 0,3 % AA- 147 848 32,8 % 85 211 22,4 % A+ 36 829 8,2 % 4 977 1,3 % A 28 367 6,3 % 8 000 2,1 % A- 12 691 2,8 % 13 010 3,4 % BBB+ 29 604 6,6 % 20 969 5,5 % BBB 25 408 5,6 % 21 504 5,7 % BBB- 16 813 3,7 % 21 705 5,7 % BB+ 3 188 0,7 % 3 651 1,0 % BB 5 891 1,3 % 7 784 2,0 % BB- 10 848 2,4 % 12 377 3,3 % NR 1 206 0,3 % 8 935 2,3 % ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 451 221 100,0 % 380 469 100,0 % ------------------------------------------------------------------------------- * Rahaston sijoitukset koostuvat pääasiassa valtioiden ja pankkien joukkovelkakirjalainoista. Niiden luoton laatu on määritetty käyttäen S&P:n luottoluokituksia. Suurimmalla osalla sijoituskohteena olevista pankeista on hyvät luottoluokitukset. Kaikilla alueellisilla pankeilla ja yrityksillä ei ole virallista luottoluokitusta, jolloin näiden luottoluokitus määritellään kolmannelta osapuolelta saaduilla luokituksilla. TVR:n sijoitussalkku on hajautettu. Yritysriskin osuus kaikista korkosijoituksista saa olla enintään 30 % (2014: 30 %). Vuoden 2016 alusta osuus saa enintään olla 25 %. Sijoitussuunnitelmassa on määritelty että sijoitus yksittäisen yrityksen liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin ei saa ylittää 10 % (2014: 5 %) kaikista sijoituksista yritysten velkainstrumentteihin. Sijoitukset yrityksiin jakautuivat 38 eri yritykseen 31.12.2015, mikä vastaa 18,6 % kaikista korkosijoituksista (30 yritykseen 31.12.2014 ja 18,9 % korkosijoituksista). Rahamarkkinasijoitukset tehdään Finanssivalvonnan valvomiin talletuspankkeihin, valtion velkasitoumuksiin, kuntatodistuksiin ja sijoitussuunnitelmassa hyväksyttyjen yritysten liikkeeseen laskemiin yritystodistuksiin. Suurimpien pohjoismaisten pankkien luottoluokitukset ovat vahvoja. Kaikilla kohdeyrityksillä ei ole luottoluokitusta. Kuntariski on Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan valtioriskin tasoa. Vuoden 2016 alusta lähtien sijoitussalkun keskimääräisen luokituksen osalta astui voimaan luokitusvaatimus, jossa sijoitussalkun keskimääräisen luokituksen tulee olla vähintään A- (S&P). Vuonna 2015 tätä vaatimusta ei ollut salkun keskimääräiselle luokitukselle. Vastapuoliriskiä hallinnoidaan siten, että TVR:lla on käytössään useita hyvän luottoluokituksen saaneita vastapuolia sekä omaisuudenhoidossa että sijoitusten välityksessä. Hallitus hyväksyy vuosittain rahaston sijoitustoiminnassa käytettävät arvopaperivälittäjät/vastapuolet. 4.1.3 Maksuvalmiusriski Rahasto pyrkii hallitsemaan maksuvalmiusriskiä seuraavasti: 1. Likvidit sijoitukset 2. Lyhyt lainanotto 3. Vakuutusmaksujen korottaminen Maksuvalmiuden turvaamiseksi pidetään alle vuoden korkosijoituksissa vähintään yhden kuukauden menoja vastaava määrä. Sijoituspuskurin pienentyessä tämän rajan alapuolelle käytetään lyhytaikaisia lainoja tilapäisten maksuvajeiden täyttämiseen. Tähän tarkoitukseen rahastolla on EUR 300 miljoonan yritystodistusohjelma (2014: EURm 300) ja EUR 300 miljoonan komittoitu luottolimiitti (RCF) kuuden liikepankin kanssa. Lisäksi rahastolla on valtion takaama EUR 700 miljoonan komittoitu pankkilainalimiitti. Taulukon luvut miljoonina ovat euroina. EUR Käyttämättömät komittoidut luottolimiitit 31.12.2015 31.12.2014 ------------------------------------------------------------------- Vuoden kuluessa erääntyvät limiitit 110 Yli vuoden kuluttua erääntyvät limiitit RCF 300 Pankkilainalimiitti (valtion takaama) 700 ------------------------------------------------------------------- Yhteensä 1 000 110 ------------------------------------------------------------------- Käyttämättömät ei-komittoidut luottolimiitit 31.12.2015 31.12.2014 ------------------------------------------------------------------- Yritystodistusohjelma 88 134 ------------------------------------------------------------------- Yhteensä 88 134 ------------------------------------------------------------------- Rahaston nettovarallisuus kääntyi negatiiviseksi vuoden 2015 aikana, jolloin rahasto turvautui maksuvalmiuden rahoittamisessa pääosin pääomamarkkinoihin ja kotimaisiin yritystodistusmarkkinoihin. Vuoden 2015 lopussa rahastolla oli käytössä seuraavat lainajärjestelyt ja nimellismäärät. Luvut ovat miljoonina euroina. +-----------------+----------------+-----------------+----------+--------------+ |Laina |Nimellisarvo |Korkoprosentti |Eräpäivä |Luottoluokitus| | |31.12.2015 |(%) | | | +-----------------+----------------+-----------------+----------+--------------+ |Jvk -emissio 1 | 600| 0,375|23.9.2019 |AA+ / S&P | +-----------------+----------------+-----------------+----------+--------------+ |Jvk -emissio 2 | 300| 0,25|15.10.2018|AA+ / S&P | +-----------------+----------------+-----------------+----------+--------------+ |Yritystodistukset| 212| 0,16| |NR | +-----------------+----------------+-----------------+----------+--------------+ |Yhteensä | 1 112| | | | +-----------------+----------------+-----------------+----------+--------------+ Rahastolla on seuraavat Standard & Poors'n vahvistamat liikkeeseenlaskijaluottoluokitukset (7.10.2015): * Pitkäaikainen luottoluokitus AA+, negatiiviset näkymät * Lyhytaikainen luottoluokitus A-1+, negatiiviset näkymät Vuoden 2015 lopussa yritystodistusrahoitusta oli käytössä EUR 212 miljoonaa (2014: EURm 166) ja lyhytaikaisia pankkilainoja yhteensä EUR 0 miljoonaa (2014: EURm 90). Rahaston velkojen erittely on esitetty liitetiedoissa 15. Nettovarallisuuslaskelmassa olleiden velkojen korkosidonnaisuusajat olivat seuraavat. Luvut ovat miljoonina euroina. Liitteessä esitetyt velat selvityksessä olevista arvopapereista erääntyvät muutaman päivän kuluessa tilinpäätöspäivästä. +-----------------+------------------+--------------------------+--------------+ |Laina |Nimellisarvo |Korkosidonnaisuusaika |Luottoluokitus| | |31.12.2015 |vuosina 31.12.2015 | | +-----------------+------------------+--------------------------+--------------+ |TVR jvk 2019 | 600| 3,71 | AA+ / S&P| +-----------------+------------------+--------------------------+--------------+ |TVR jvk 2018 | 300| 2,78 | AA+ / S&P| +-----------------+------------------+--------------------------+--------------+ |Yritystodistukset| 212| 0,26 | NR| +-----------------+------------------+--------------------------+--------------+ |Limiittiluotot | -| - | -| +-----------------+------------------+--------------------------+--------------+ |Yhteensä | 1 112| 2,80 | | +-----------------+------------------+--------------------------+--------------+ +-----------------+------------------+--------------------------+--------------+ |Laina |Nimellisarvo |Korkosidonnaisuusaika |Luottoluokitus| | |31.12.2014 |vuosina 31.12.2014 | | +-----------------+------------------+--------------------------+--------------+ |Yritystodistukset| 166| 0,16 | NR| +-----------------+------------------+--------------------------+--------------+ |Limiittiluotot | 90| 0,11 | | +-----------------+------------------+--------------------------+--------------+ |Yhteensä | 256| 0,14 | | +-----------------+------------------+--------------------------+--------------+ Seuraavissa taulukoissa esitetään TVR:n rahoitusvelat jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisiin ryhmiin. ------------------------------------------------------------------------------- Rahoitusvelkojen Sopimuksiin Kirjanpito- sopimuksiin perustuvat Alle 6 6 - 1 - 3 4-5 perustuvat arvo varat maturiteetit (tEUR) kk 12 kk vuotta vuotta rahavirrat (-) / velat 31.12.2015 yhteensä ------------------------------------------------------------------------------- Ostovelat 375 0 0 0 375 375 Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja) 182 298 36 300 306 000 602 250 1 126 848 1 113 001 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 182 673 36 300 306 000 602 250 1 127 223 1 113 377 ------------------------------------------------------------------------------- ------------------------------------------------------------------------------- Rahoitusvelkojen Sopimuksiin Kirjanpito- sopimuksiin perustuvat Alle 6 6 - 1 - 3 4-5 perustuvat arvo varat maturiteetit (tEUR) kk 12 kk vuotta vuotta rahavirrat (-) / velat 31.12.2014 yhteensä ------------------------------------------------------------------------------- Ostovelat 194 0 0 0 194 194 Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja) 266 701 1 500 0 0 268 201 267 936 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 266 894 1 500 0 0 268 394 268 130 ------------------------------------------------------------------------------- 4.2 Suhdannepuskuri Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 §:n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tulojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on viiden prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaava vuotuisten menojen määrä. Suhdannepuskurissa voi olla syvässä suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaava menojen määrä. Hallintoneuvoston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaan rahastolla tulee olla likvidejä varoja sijoitettuna alle vuoden mittaisiin rahamarkkinainstrumentteihin vähintään määrä, joka vastaa yhden kuukauden menoja. Tämä rahamäärä on noin 300 miljoonaa euroa. Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työttömyysvakuutusrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla ja kerrotaan luvulla 5. Alla olevassa taulukosta selviää suhdannepuskurin määrä sekä laissa tarkoitetut puskurin määrät sekä enimmäis- ja vähimmäismäärät. +-------------------------------+----------+----------+ |EURm |31.12.2015|31.12.2014| +-------------------------------+----------+----------+ |Suhdannepuskurin määrä | -686 | -9| +-------------------------------+----------+----------+ |Suhdannepuskurin enimmäismäärä | 1 521| 1 524| +-------------------------------+----------+----------+ |Suhdannepuskurin vähimmäismäärä| - 1 521| -1 524| +-------------------------------+----------+----------+ 5. Työttömyysvakuutusmaksut EUR Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Työnantajan vakuutusmaksut 1 617 404 092 1 516 136 212 Työnantajan vakuutusmaksut, osaomistajat 7 250 409 6 649 436 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 1 624 654 501 1 522 785 648 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Palkansaajan vakuutusmaksut 486 587 455 376 010 715 Palkansaajan vakuutusmaksut, osaomistajat 2 194 161 1 693 412 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 488 781 616 377 704 127 Viivästys-, yliaikakorot ja perimiskulutulot 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Työnantajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 1 059 459 1 228 834 Palkansaajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 435 480 403 348 Perimiskulutulot 395 905 427 487 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 1 890 845 2 059 669 Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Omavastuumaksut 49 921 012 51 704 180 Jaksotus 22 406 798 22 145 732 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 72 327 810 73 849 912 Työsopimuslain (TSL) mukaiset korvaukset 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- TSL:n mukaiset korvaukset ja lomautustulot 1 429 338 1 348 739 Tilitys sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) -650 540 -678 872 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 778 798 669 866 Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilitys 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Ansiopäiväraha 1 094 308 886 1 003 930 769 Vuorottelukorvaus 46 577 696 49 914 770 Edellinen vuoden tasauserä 877 334 68 851 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 1 141 763 916 1 053 914 389 ------------------------------------------------------------------------------- Työttömyysvakuutusmaksut yhteensä 3 330 197 485 3 030 983 611 ------------------------------------------------------------------------------- 6. Maksutilitykset EUR Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (TVR) 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Muu ansiopäiväraha -1 081 374 679 -865 999 967 Lisäpäivä-päiväraha -245 077 479 -248 950 658 Lomautuspäiväraha -295 438 292 -289 442 531 Työttömyysturvan koulutusetuus 0 -160 201 999 Vuorottelukorvaus -56 971 343 -63 814 596 Hallintokulukorvaus -13 542 505 -11 830 200 Jäsenmaksujen tasaus -10 000 001 -9 999 999 Edellisen vuoden tasausmaksu -825 630 -1 206 189 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -1 703 229 929 -1 651 446 140 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (STM) 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Muu ansiopäiväraha -1 070 985 029 -840 376 119 Lomautuspäiväraha 0 0 Työttömyysturvan koulutusetuus 0 -142 390 516 Vuorottelukorvaus -46 577 696 -52 220 845 Työttömyyspäiväraha/yrittäjät -12 236 515 -9 196 359 Hallintokulukorvaus -11 087 342 -9 661 700 Edellisen vuoden tasausmaksu -877 334 -68 851 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -1 141 763 916 -1 053 914 389 Eläketurvakeskus 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Edellisen vuoden tasausmaksu -19 530 364 -24 897 945 Kuluvan tilikauden maksu -880 000 000 -796 000 000 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -899 530 364 -820 897 945 Valtion eläkerahasto 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Edellisen vuoden tasausmaksu -431 857 -3 785 Kuluvan tilikauden maksu -7 313 927 -6 113 286 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -7 745 784 -6 117 071 Kansaneläkelaitos 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Edellisen vuoden tasausmaksu 143 260 138 758 Perusturva, korotusosa, työllistymisohjelmalisä -120 935 000 -52 550 000 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -120 791 740 -52 411 242 Koulutusrahasto 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Edellisen vuoden tasausmaksu -17 551 0 Kuluvan tilikauden maksu -97 680 000 -84 400 000 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -97 697 551 -84 400 000 Työ- ja elinkeinoministeriö 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Edellisen vuoden tasausmaksu -36 072 3 556 Kuluvan tilikauden maksu -20 470 111 -27 457 046 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -20 506 183 -27 453 490 Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Jäsenvaltioiden laskutus -57 314 -57 319 Rahaston laskutus 73 708 88 491 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 16 394 31 172 Vakuutusyhtiöille maksetut hoitokorvaukset 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Hoito- ja valvontakorvaukset -1 059 670 -43 436 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -1 059 670 -43 436 ------------------------------------------------------------------------------- Maksutilitykset yhteensä -3 992 308 742 -3 696 652 542 ------------------------------------------------------------------------------- 7. Hallintokulut EUR Henkilöstökulut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Palkat, palkkiot ja etuudet -3 909 728 -4 048 645 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -849 510 -743 588 Henkilösivukulut -125 987 -242 224 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -4 885 226 -5 034 456 Henkilöstökuluista johdon palkat ja palkkio- osuus * 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Johtoryhmä (pl. toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa) -357 275 -356 315 Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa -284 886 -288 037 Hallitus ja hallintoneuvosto -76 975 -80 010 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -122 611 -122 649 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -841 747 -847 011 Muut hallintokulut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- IT-kulut -777 148 -672 731 Muut henkilöstökulut -632 434 -570 835 Toimistotiloihin liittyvät kulut -1 064 133 -975 008 Toimistokulut -1 324 473 -1 489 224 Muut kulut -613 182 -715 055 Poistot -599 853 -997 316 Muut tulot 201 202 1 157 826 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -4 810 021 -4 262 344 Tilintarkastajien palkkiot 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Lakisääteinen tilintarkastus -37 812 -18 600 Muut palkkiot -4 613 0 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -42 424 -18 600 ------------------------------------------------------------------------------- Hallintokulut yhteensä -9 737 672 -9 315 401 ------------------------------------------------------------------------------- Henkilöstön määrä Työntekijät 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Kokoaikaiset työntekijät 79 74 Osa- ja määräaikaiset työntekijät 22 24 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 101 98 * Vuoden 2015 johdon palkat ja palkkioerittelyssä esitetään myös sosiaaliturvasta johtuvat maksut. Vertailutiedot vuodelta 2014 on oikaistu vastaavasti. 8. Rahoituskulut EUR Lainarahoituksen kulut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------- Limiittipalkkiot -1 818 723 -733 901 Lainojen korkokulut -3 963 808 -62 819 ------------------------------------------------------- Yhteensä -5 782 531 -796 720 ------------------------------------------------------- Rahoituskulut yhteensä -5 782 531 -796 720 ------------------------------------------------------- 9. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Toimitilojen Koneet ja kalusto Yhteensä EUR perusparannus ------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 1.1.2015 1 012 928 1 008 871 2 021 799 Lisäykset 0 78 327 78 327 ------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12.2015 1 012 928 1 087 198 2 100 126 ------------------------------------------------------------------------------- Kertyneet poistot -552 095 -694 432 -1 246 527 1.1.2015 Tilikauden poistot -108 431 -216 252 -324 683 ------------------------------------------------------------------------------- Kertyneet poistot -660 526 -910 684 -1 571 211 31.12.2015 ------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 1.1.2015 460 833 314 439 775 272 Kirjanpitoarvo 31.12.2015 352 402 176 514 528 916 Toimitilojen Koneet ja kalusto Yhteensä EUR perusparannus ------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 1.1.2014 470 771 635 985 1 106 756 Lisäykset 542 157 372 886 915 043 ------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12.2014 1 012 928 1 008 871 2 021 799 ------------------------------------------------------------------------------- Kertyneet poistot -115 786 -387 344 -503 130 1.1.2014 Tilikauden poistot -436 309 -307 088 -743 397 ------------------------------------------------------------------------------- Kertyneet poistot -552 095 -694 432 -1 246 527 31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 1.1.2014 354 985 248 641 603 626 Kirjanpitoarvo 31.12.2014 460 833 314 439 775 272 10. Aineettomat hyödykkeet EUR Atk-ohjelmat Ohjelmistojen Keskeneräiset Yhteensä kehittämismenot aineettomat hyödykkeet * Hankintameno 514 197 639 379 0 1 153 576 1.1.2015 Lisäykset 51 504 734 790 686 307 1 472 602 ------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 565 701 1 374 169 686 307 2 626 177 31.12.2015 ------------------------------------------------------------------------------- Kertyneet poistot -397 138 -497 294 0 -894 432 1.1.2015 Poistot -99 232 -175 938 0 -275 170 ------------------------------------------------------------------------------- Kertyneet poistot -496 370 -673 232 0 -1 169 602 31.12.2015 ------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 117 059 142 084 0 259 143 1.1.2015 Kirjanpitoarvo 69 331 700 937 797 057 1 567 325 31.12.2015 EUR Atk-ohjelmat Ohjelmistojen Keskeneräiset Yhteensä kehittämismenot aineettomat hyödykkeet Hankintameno 409 211 639 379 0 1 048 590 1.1.2014 Lisäykset 104 986 0 0 104 986 ------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 514 197 639 379 0 1 153 576 31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Kertyneet poistot -275 021 -284 168 0 -559 189 1.1.2014 Poistot -122 117 -213 126 0 -335 243 ------------------------------------------------------------------------------- Kertyneet poistot -397 138 -497 294 0 -894 432 31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 134 190 355 211 0 489 401 1.1.2014 Kirjanpitoarvo 117 058 142 085 0 259 143 31.12.2014 * Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet koostuvat aktivoiduista kehittämismenoista ja muodostavat sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen. Vuonna 2015 aktivoidut kehittämismenot koostuvat pääosin työttömyysvakuutusmaksujen perinnän tietojärjestelmän uudistamisesta. 11. Työttömyysvakuutusmaksusaamiset ja -velat EUR Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 31.12.2015 31.12.2014 --------------------------------------------------------------------- Työnantajan työttömyysvakuutusmaksusaamiset 3 113 108 4 536 615 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusaamiset 2 147 683 1 422 788 Viivästyskorko- ja perimiskulusaamiset 277 214 227 557 --------------------------------------------------------------------- Työttömyysvakuutusmaksusaamiset yhteensä 5 538 004 6 186 960 Työttömyysvakuutusmaksuvelat 31.12.2015 31.12.2014 --------------------------------------------------------------------- Ennakkomaksut 42 999 980 41 447 947 Palautusmaksut 241 228 892 071 --------------------------------------------------------------------- Työttömyysvakuutusmaksuvelat yhteensä 43 241 208 42 340 019 12. Muut saamiset Pitkäaikaiset muut saamiset EUR 31.12.2015 31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Muut saamiset 328 038 328 038 ------------------------------------------------------------------------------- Pitkäaikaiset muut saamiset yhteensä 328 038 328 038 Lyhytaikaiset muut saamiset EUR 31.12.2015 31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------------- Siirtosaamiset 846 745 1 753 289 Eläketurvakeskus pääomajaksotus 35 900 000 0 Eläketurvakeskus hyvityskorko 25 035 153 18 292 645 Saamiset Koulutusrahastolta 5 320 000 1 100 000 Saamiset työttömyyskassoilta 21 118 885 18 061 973 Sosiaali- ja terveysministeriö jaksotus 32 830 582 22 930 769 Työantajan omavastuumaksusaamiset ja työsopimuslain mukaiset korvaussaamiset 6 440 588 3 695 071 Limiittipalkkioiden jaksotus 0 79 677 Ennakkomaksut 2 271 393 0 Koulutuskorvaussaamiset valtiolta 9 378 307 0 ------------------------------------------------------------------------------- Lyhytaikaiset muut saamiset yhteensä 139 141 653 65 913 426 13. Nettovoitot sijoitusomaisuuden käypään arvoon arvostamisesta Sijoitustuotot ja arvonkorotukset EUR 31.12.2015 31.12.2014 --------------------------------------------------------- Osinkotuotot 0 9 789 Korkotuotot 5 997 103 9 476 011 Muut tuotot 25 997 48 788 Myyntivoitot 1 888 447 1 501 344 Valuuttakurssivoitot 252 685 347 413 Arvonkorotukset 856 374 0 --------------------------------------------------------- Sijoitustuotot yhteensä 9 020 607 11 383 345 --------------------------------------------------------- Sijoituskulut ja arvonalennukset EUR 31.12.2015 31.12.2014 --------------------------------------------------------- Korkokulut -1 921 917 4 962 734 Muut kulut -70 763 -114 079 Myyntitappiot -5 632 471 -12 674 340 Valuuttakurssitappiot -72 581 -135 917 Arvonalennukset -352 519 511 779 --------------------------------------------------------- Sijoituskulut yhteensä -8 050 251 -7 449 823 --------------------------------------------------------- --------------------------------------------------------- Sijoitustuotot ja -kulut yhteensä 970 356 3 933 522 --------------------------------------------------------- 14. Sijoitusomaisuus Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi nimenomaan luokitelluiksi rahoitusvaroiksi, ja ne arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu pääasiassa joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen siihen, ovatko markkinat, joilla instrumenteilla käydään kauppaa, toimivat ja ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot markkinoilta objektiivisesti todennettavissa seuraavasti: Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa. Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinatietoihin. Alla olevissa taulukoissa on eritelty sijoitusomaisuus rahoitusinstrumenttiluokittain käyvän arvon hierarkian tasoille jaoteltuina. Tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkian tasojen välillä. EUR 31.12.2015 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä ------------------------------------------------------------------------------- Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat 105 200 391 105 200 391 Pankkijoukkovelkakirjat 100 198 403 100 198 403 Yritysjoukkovelkakirjat 37 095 393 37 095 393 Rahasto- ja osakesijoitukset 1 214 523 11 731 757 12 946 280 Mezzanine-rahastot 1 866 613 1 866 613 Talletukset 15 942 046 15 942 046 Sijoitustodistukset 26 502 899 26 502 899 Kuntatodistukset 25 024 080 25 024 080 Yritystodistukset 45 735 167 45 735 167 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 243 708 711 124 935 949 1 866 613 370 511 273 ------------------------------------------------------------------------------- EUR 31.12.2014 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä --------------------------------------------------------------------------- Valtion joukkovelkakirjat 170 344 669 170 344 669 Pankkijoukkovelkakirjat 12 774 318 12 774 318 Yritysjoukkovelkakirjat 20 232 203 20 232 203 Rahasto- ja osakesijoitukset 2 221 488 7 644 619 9 866 107 Mezzanine-rahastot 2 102 765 2 102 765 Talletukset 31 242 818 31 242 818 Sijoitustodistukset 74 614 152 74 614 152 Yritystodistukset 60 712 778 60 712 778 Strukturoidut sijoitukset 2 977 200 2 977 200 --------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 205 572 678 174 214 367 5 079 965 384 867 010 --------------------------------------------------------------------------- Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset ( tuhatta euroa ) Realisoitumat- Realisoituneet tomat voitot / voitot / 1.1.15 tappiot tappiot Ostot Myynnit 31.12.15 ------------------------------------------------------------------------------- Strukturoidut sijoitukset 2 977 0 23 0 -3 000 0 Rahastosijoitukset 2 103 -464 567 -304 -34 1 867 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 5 080 -464 589 -304 -3 034 1 867 ------------------------------------------------------------------------------- Realisoitumat- Realisoituneet tomat voitot / voitot / 1.1.14 tappiot tappiot Ostot Myynnit 31.12.14 ------------------------------------------------------------------------------- Strukturoidut sijoitukset 2 973 5 0 0 0 2 977 Rahastosijoitukset 2 055 -231 295 323 -339 2 103 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 5 028 -227 295 323 -339 5 080 ------------------------------------------------------------------------------- Tasolle 2 luokitellut talletukset, sijoitus- sekä yritys- ja kuntatodistukset on arvostettu diskontattujen rahavirtojen menetelmällä perustuen raportointipäivien euribor- tai swap-käyrään, sekä termiinikurssiin siltä osin kuin mukana on vieraan valuutan elementtejä. Johdon harkinnan perusteella diskonttaustekijää on oikaistu sijoituskohteen luottoriskin muutoksen vaikutuksella. Oikaisulla ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Tasolle 3 luokitellut sijoitukset ovat Mezzanine-rahastot, joiden arvostus perustuu liikkeeseenlaskijan laatimiin arvostuksiin. Vertailuvuonna tasolle 3 luokitellut strukturoidut tuotteet on pohjoismaisen pankin liikkeeseen laskema senior-laina, jonka tuotto on sidottu OMXH 25 indeksiin ja niiden käypä arvo perustuu kolmannen osapuolen arvostuksiin. Sijoitusrahastot on arvostettu hallinnoijan ilmoittamaan, raportointipäivään perustuvaan substanssiarvoon, ja ne luokiteltu tasolle 1, 2 tai 3 rahaston markkinoiden aktiivisuuden ja niiden jälkimarkkinakelpoisuuden perusteella. Osakesijoitukset on noteerattu Helsingin pörssissä ja ne ovat luokiteltu tasolle 1. Osakesijoitusten määrä on vähäinen. 15. Rahavarat EUR Rahavarat 31.12.2015 31.12.2014 ----------------------------------------- Pankkitilit 86 390 563 39 438 501 ----------------------------------------- Rahavarat yhteensä 86 390 563 39 438 501 16. Lainat Pitkäaikaiset lainat EUR 31.12.2015 31.12.2014 -------------------------------------------------------------------- TVR joukkovelkakirjalainat 897 635 070 0 -------------------------------------------------------------------- Pitkäaikaiset lainat yhteensä 897 635 070 0 Lyhytaikaiset lainat EUR 31.12.2015 31.12.2014 -------------------------------------------------------------------- Yritystodistukset 211 568 649 165 835 931 Limiittiluotot (RCF) 0 90 000 000 Velat selvityksessä olevista arvopapereista 3 797 742 12 099 993 -------------------------------------------------------------------- Lyhytaikaiset lainat yhteensä 215 366 391 267 935 925 17. Muut velat EUR 31.12.2015 31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------- Ostovelat 375 090 193 590 Siirtovelat 1 393 580 1 886 579 Omavastuumaksutulon jaksotus 67 694 118 88 951 031 Eläketurvakeskus pääomajaksotus 0 34 600 000 Työ- ja elinkeinoministeriö, palkkaturvajaksotus 20 470 111 27 457 046 Eläketurvakeskus korkojaksotus 24 946 407 19 657 281 Valtion eläkerahasto jaksotus 187 749 0 Velat työttömyyskassoille 17 003 017 23 273 699 Lomapalkkavelka 645 534 607 516 Korkojaksotukset 904 753 61 819 ------------------------------------------------------------------------- Muut velat yhteensä 133 620 359 196 688 561 18. Nettovarallisuuslaskelman ulkopuoliset vastuut ja saamiset Sijoitussitoumukset, pääomarahastot EUR 31.12.2015 31.12.2014 --------------------------------------------------- Kokonaissitoumus 5 250 473 5 250 473 Toteutunut -4 729 539 -4 481 526 --------------------------------------------------- Sijoitussitoumukset yhteensä 520 934 768 947 Sijoitusrahastot kutsuvat sijoituksia rahaston sijoitustarpeiden mukaisesti. Sitoumuksilla ei ole eräpäivää. Vuokravastuut EUR 31.12.2015 31.12.2014 -------------------------------------- Vuoden kuluessa 1 338 654 1 360 136 1-5 vuotta 2 985 874 4 273 566 yli 5 vuotta 0 0 -------------------------------------- Yhteensä 4 324 527 5 633 702 Rahasto on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja sekä ajoneuvoja vuokrasopimuksilla, jotka eivät ole purettavissa. Toimiston ja varastotilojen vuokra-aika on 4 vuotta ja vuokrasopimus jatkuu sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Autojen vuokrasopimukset ovat 2 vuotta. Vuokrasaamiset EUR 31.12.2015 31.12.2014 -------------------------------------- Vuoden kuluessa 415 754 413 568 1-5 vuotta 935 446 1 344 096 yli 5 vuotta 0 0 -------------------------------------- Yhteensä 1 351 200 1 757 664 Rahasto on alivuokrannut osan vuokraamistaan toimitiloistaan ja ensimmäinen mahdollinen alivuokrasopimuksen irtisanomispäivä on 4 vuoden kuluttua. Vuokrasopimus jatkuu tämän jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. 19. Lähipiiri Rahaston lähipiiriin kuuluu hallintoneuvosto, hallitus ja johtoryhmä. Valtioneuvosto nimittää Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston työmarkkinaosapuolten esityksestä. Hallintoneuvosto tekee työttömyysvakuutusmaksuja koskevan esityksen syyskokouksessaan. Hallintoneuvosto nimittää rahaston hallituksen. Finanssivalvonta valvoo TVR:n toimintaa. Lisäksi STM:llä on tiedonsaantioikeus rahaston toiminnasta. Työttömyyskassoille tilitettävä valtion osuus saadaan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Rahasto tilittää säännöllisesti maksuja Eläketurvakeskukselle, Valtion Eläkerahastolle, Kansaneläkelaitokselle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle. Vuonna 2015 TVR solmi 1 000 miljoonan euron määräiset valmiusluottolimiittisopimukset, joihin sisältyy Suomen valtion omavelkainen takaus määrältään 770 miljoonaa euroa. Takaus on annettu työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenvetona lähipiirin palkat, palkkiot ja etuudet. Lukuihin sisältyy palkkasivukulut. Tarkemmat erittelyt toimielinkohtaisesti löytyvät seuraavista taulukoista. Hallituksen ja hallintoneuvoston palkkiot ja muut etuudet EUR 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------ Palkkiot ja muut etuudet 76 975 80 010 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 13 981 14 144 ------------------------------------------------------------------------ Yhteensä 90 956 94 154 Johtoryhmän palkat ja palkkiot (toimitusjohtajaa ja hänen sijaistaan lukuun ottamatta) EUR 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------ Palkat, palkkiot ja etuudet 357 275 356 315 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 61 146 61 420 ------------------------------------------------------------------------ Yhteensä 418 421 417 735 Toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa palkat ja palkkiot EUR 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 ------------------------------------------------------------------------ Palkat, palkkiot ja etuudet 284 886 288 037 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 47 484 47 085 ------------------------------------------------------------------------ Yhteensä 332 370 335 122 Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot ja muut etuudet Valtioneuvosto nimitti 27.11.2013 työmarkkinaosapuolten esityksestä hallintoneuvoston jäsenet toimikaudeksi 1.1.2014 - 31.12.2016. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää hallintoneuvoston jäsenten kokouspalkkiot ja matkakustannusten korvausperiaatteet. Sosiaali- ja terveysministeriö on 17.1.2012 päättänyt, että hallintoneuvoston jäsenten palkkiot ovat: puheenjohtajan kuukausipalkkio 120 euroa kuukaudessa ja kokouspalkkio 230 euroa, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkio 140 euroa. Vuonna 2015 hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa ja piti yhden sähköpostikokouksen. Sähköpostikokouksesta ei makseta kokouspalkkiota. Vuonna 2015 hallintoneuvoston jäsenille maksettiin palkkioita seuraavasti: +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ | | Hallintoneuvoston| Hallintoneuvoston| Matka-| 31.12.2015| |Nimi | jäsenen| puheenjohtajan| kustannus| Yhteensä| | | kokouspalkkio| kuukausipalkkio| | (EUR)| +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Ann Selin pj.| 230| 1 440| | 1 670| +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |George Berner| 280| | | 280| |vpj. | | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Riku Aalto | 280| | | 280| +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Teija Asara- | 280| | | 280| |Laaksonen | | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Jorma | | | | | |Haapanen | 280| | 282| 562| |16.1.2015 | | | | | |alkaen | | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Kimmo Hovi | | | | | |1.11.2015 | | | | 0| |alkaen | | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Tauno Kekäle | | | | | |1.8.2015 | 140| | | 140| |alkaen | | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Lauri Kivekäs| 140| | | 140| +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Ritva Laakso-| | | | | |Manninen | | | | 0| |1.6.2015 asti| | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Salla | 280| | | 280| |Luomanmäki | | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Jorma Malinen| 280| | | 280| +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Ilkka Mäkelä | | | | 0| +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Marjatta | | | | | |Nummela | | | | 0| |31.10.2015 | | | | | |asti | | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Harri | | | | | |Ojanperä | 280| | | 280| |12.3.2015 | | | | | |alkaen | | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Ari Svensk | 280| | | 280| +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Liisa | 280| | 430| 710| |Talvitie | | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Rauno | | | | | |Vesivalo | 280| | | 280| |30.1.2015 | | | | | |alkaen | | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Ritva | 280| | | 280| |Viljanen | | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Jaana Ylä- | 280| | 634| 914| |Mononen | | | | | +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Antti Zitting| 280| | | 280| +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ |Yhteensä | 4 150| 1 440| 1 347| 6 937| +-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+ Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Hallintoneuvosto päättää hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista. Hallintoneuvosto päätti 28.8.2014, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkioita näillä perusteilla: +-----------------------------+--------+------------+ | |Palkkio |Palkkio | | |EUR / kk|EUR / kokous| +-----------------------------+--------+------------+ |Hallituksen puheenjohtaja | 730| 270| +-----------------------------+--------+------------+ |Hallituksen varapuheenjohtaja| 575| 165| +-----------------------------+--------+------------+ |Hallituksen muu jäsen | 330| 125| +-----------------------------+--------+------------+ Hallituksen jäsenillä ei ole käytössä muita palkitsemisjärjestelmiä tai lisäeläkejärjestelmiä. Vuonna 2015 hallitus kokoontui 11 kertaa ja piti 3 sähköpostikokousta. Sähköpostikokouksesta ei makseta kokouspalkkiota. Vuonna 2015 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita seuraavasti: +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Nimi | Hallituksen| | 31.12.2015| | | vuosipalkkio|Kokous-palkkio|Yhteensä (EUR)| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Vesa Rantahalvari | 8 760| 2 970| 11 730| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Sture Fjäder | 6 900| 1 155| 8 055| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Pekka Hotti | 3 960| 1 000| 4 960| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Eeva-Liisa Inkeroinen | 3 960| 875| 4 835| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Markku Jalonen | 3 960| 1 250| 5 210| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Lauri Lyly | 3 960| 1 375| 5 335| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Miia Kannisto 17.3.2015 | | | | |alkaen | 3 300| 1 125| 4 425| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Markus Mankin | | | | |7.4.2015 asti | 990| 375| 1 365| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Antti Palola | 3 960| 1 000| 4 960| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Jorma Palola | | | | |22.4.2015 alkaen | 2 970| 875| 3 845| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Vuokko Piekkala | 3 960| 1 250| 5 210| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Veli-Matti Rekola | 3 960| 1 250| 5 210| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Seppo Saukkonen | | | | |1.3.2015 asti | 660| 250| 910| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Saana Siekkinen | 3 960| 1 375| 5 335| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ |Yhteensä | 55 260| 16 125| 71 385| +------------------------+-----------------------+--------------+--------------+ Rahasto toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisjärjestelmä Toimitusjohtajalla ei ole erillistä palkitsemisjärjestelmää. Hallitus päättää mahdollisesta palkkiosta vuosittain. Muulla johdolla on hallituksen hyväksymä palkkio-ohjelma, jonka mukaisesti hallitus päättää mahdollisen palkkion maksamisesta toimitusjohtajan esityksestä vahvistettujen palkkiokriteerien mukaan. Seuraava taulukko esittää toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkkiot ja etuudet vuodelta 2015. Taulukon luvut ovat esitetty ilman palkkasivukuluja. ------------------------------------------------------------------------------- Toimi Palkat ja Muuttuva 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 luontoisedut tulospalkkio ------------------------------------------------------------------------------- Toimitusjohtaja 129 900 10 825 140 725 146 021 Johtoryhmä 449 744 21 238 470 982 471 038 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 579 644 32 063 611 707 617 059 ------------------------------------------------------------------------------- Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty hallituksen päätöksellä ja todettu kirjallisessa työsopimuksessa. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkekarttuma määräytyvät yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Toimitusjohtajalla ei ole rahaston puolesta lisäeläkettä. Toimitusjohtajan irtisanomisaika määräytyy molemmin puolin työsopimuslain mukaan. 20. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat Talouden kehitys on alkuvuodesta jatkunut epävarmana. Työttömien työnhakijoiden määrän arvioidaan lisääntyvän edelleen vuoden 2016 aikana verrattuna vuoteen 2015, joskin työttömyyden kasvu voi hidastua. TVR arvioi, että maksetut työttömyysturvamenot lisääntyvät vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna. Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmius on ollut kohtuullisen hyvä, mikä johtuu vakuutusmaksutuottojen etupainotteisuudesta sekä vuoden alusta korotetuista työttömyysvakuutusmaksuista. Rahasto on jatkanut marraskuussa 2015 hyväksytyn velanhoitosuunnitelman toimeenpanoa. Mahdollisen velkarahoituksen tarve tarkentuu kevään aikana. Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä on sujunut suunnitelmien mukaan. Palvelutaso vakuutusmaksujen asiakaspalvelussa on ollut erinomainen vuodenvaihteen ruuhkahuipusta huolimatta. Sähköisen asiointipalvelun käyttö on lisääntynyt selvästi. Palvelutaso perinnässä on ollut hyvä. Lisätietoja: Janne Metsämäki, toimitusjohtaja puh. 040 522 3614 Tapio Oksanen, varatoimitusjohtaja puh. 040 539 4651 Helsingissä 23. päivänä maaliskuuta 2016 Työttömyysvakuutusrahasto Tapio Oksanen varatoimitusjohtaja Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki Tiedotusvälineet www.tvr.fi [HUG#1996337] |
|||
|