2012-02-16 08:00:00 CET
2012-02-16 08:05:44 CET
REGULATED INFORMATION
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - Tilinpäätös ja toimintakertomus
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta
Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
16.2.2012
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2011 päättyneeltä
tilikaudelta
Tuotannon ylösajo eteni merkittävästi; tekniset haasteet metallien talteenotossa
pääosin ratkaistu
Loka-joulukuun keskeiset tapahtumat
* Parantuneen käyttöasteen ansiosta tuotantoennätys: 4 769 tonnia nikkeliä ja
10 524 tonnia sinkkiä
* Liikevaihto 66,5 miljoonaa euroa (loka-joulukuu 2010: 60,2 miljoonaa euroa)
* Liikevoitto 14,9 miljoonaa euroa (loka-joulukuu 2010: 14,3 miljoonaa euroa)
* Luottolimiitin enimmäismäärä nostettiin 130 miljoonaan euroon ja
maturiteettia jatkettiin vuodella kesäkuuhun 2014
* Euroopan komission hyväksyntä Talvivaaran ja Cameco Corporationin väliselle
uraanin myynti- ja ostosopimukselle
Keskeiset tapahtumat 2011
* Tuotannon ylösajo eteni: nikkelin tuotanto kasvoi 55 % 16 087 tonniin (2010:
10 382 tonnia)
* Sinkin tuotanto kasvoi 25 % 31 815 tonniin (2010: 25 462 tonnia)
* Liikevaihto 231,2 miljoonaa euroa (2010: 152,2 miljoonaa euroa)
* Liikevoitto 30,9 miljoonaa euroa (2010: 25,5 miljoonaa euroa)
* Omistusta kaivostoimintaa harjoittavassa tytäryhtiössä Talvivaara Sotkamo
Oy:ssä lisättiin kesäkuussa ostamalla 4 % osakekannasta Outokumpu Mining
Oy:ltä 60 miljoonalla eurolla
* Uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco Corporationin kanssa allekirjoitettiin
helmikuussa
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
* Muutoksia yhtiön johdossa
* Harri Natunen nimitettiin Talvivaaran Kaivososakeyhtiön
toimitusjohtajaksi; hän aloittaa yhtiön palveluksessa 19.3.2012
* Nykyinen toimitusjohtaja Pekka Perä siirtyy päätoimiseksi hallituksen
puheenjohtajaksi 26.4.2012 pidettävän yhtiökokouksen jälkeen
Tunnusluvut
-----------------------------------------------------------------
Milj. Euroa Q4 Q4 Vuosi Vuosi
2011 2010 2011 2010
-----------------------------------------------------------------
Liikevaihto 66,5 60,2 231,2 152,2
-----------------------------------------------------------------
Liikevoitto (tappio) 14,9 14,3 30,9 25,5
-----------------------------------------------------------------
% liikevaihdosta 22,5% 23,8% 13,4% 16,7%
-----------------------------------------------------------------
Kauden voitto (tappio) 3,7 (0,9) (5,2) (7,7)
-----------------------------------------------------------------
Osakekohtainen tulos, EUR 0,01 (0,01) (0,04) (0,04)
-----------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste 27,9% 31,7% 27,9% 31,7%
-----------------------------------------------------------------
Korolliset nettovelat 455,7 315,0 455,7 315,0
-----------------------------------------------------------------
Velkaantumisaste 141,3% 81,7% 141,3% 81,7%
-----------------------------------------------------------------
Investoinnit 21,6 23,5 79,1 115,7
-----------------------------------------------------------------
Rahavarat kauden lopussa 40,0 165,6 40,0 165,6
-----------------------------------------------------------------
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 461 389 461 389
-----------------------------------------------------------------
Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia.
Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Vuosi 2011 oli jälleen merkittävä vaihe Talvivaaran
muutosprosessissa täyden tuotantotason kaivosyhtiöksi. Haasteista huolimatta
vuoden 2011 kokemukset ovat edelleen vahvistaneet pohjaa toimintamme jatkuvalle
parantamiselle ja tuotannon ylösajolle vuoden 2012 aikana. Keväällä 2011
toteutetun pidennetyn seisokin aikana tehtiin huolto- ja tehostamistoimia
tuotannon pullonkaulojen poistamiseksi ja metallien talteenottolaitoksen
käytettävyyden tehostamiseksi. Tavoitteiden saavuttamisessa edistyttiin aluksi
hyvin, mutta vuoden kolmannen neljänneksen aikana tuotantoa valitettavasti
haittasi rikkivetykehittimien ennakoimaton seisokkiaika. Tämä taas johtui
prosessin ajotavan riittämättömästä valvonnasta sekä siitä seuranneesta
lämpövastusten rikkoontumisesta ja varaosien puutteesta. Ongelmien johdosta
tuotantotavoitetta jouduttiin alentamaan, ja samassa yhteydessä
johtamisjärjestelmän rakenteeseen tehtiin huomattavia muutoksia ja
operatiivisten prosessien kehittämiseen alettiin kiinnittää entistä enemmän
huomiota. Nämä toimet ovat osa Talvivaaran kehitystä projektista
tuotantolaitokseksi.
Loppuvuoden aikana suoritetut parannukset ovat osa jatkuvaa prosessia, ja niiden
myönteiset vaikutukset ovat jo havaittavissa tasaantuneissa prosesseissa ja
yleisessä työmoraalissa. Olemme lisäksi erityisen tyytyväisiä saavutettuamme
nikkelin tuotantotavoitteemme 16 000 tonnia joulukuun 2011 loppuun mennessä.
Vuoden 2012 tuotantotavoitteemme on 25 000-30 000 tonnia nikkeliä, jonka uskomme
saavuttavamme keskittymällä edelleen prosessien optimointiin ja
johtamisjärjestelmän tehostamiseen.
Ympäristö on Talvivaaran menestyksen kannalta keskeinen tekijä ja ympäristön
hyvinvointi on meille ensisijaisen tärkeää. Vuoden 2010 lopulla havaitsimme
käsitellyissä prosessivesissä odotettua korkeampia mangaani- ja
sulfaattipitoisuuksia. Pitoisuuksien kohoaminen johtui osittain muutoksista,
joita tuotantoprosessiin tehtiin rikkivetypäästöistä johtuvien hajuhaittojen
minimoimiseksi. Alustavista havainnoista lähtien teimme tiivistä yhteistyötä
paikallisviranomaisten kanssa tilanteen korjaamiseksi. Mangaanipäästöt ovat
tähän mennessä vähentyneet 80 % ja sulfaattipäästöt 50 % vuoden 2011 alun
tilanteesta. Jatkamme edelleen prosessivesien kierrätyksen tehostamista ja
kemikaalien käytön optimointia. Tutkimme myös menetelmiä, joidan avulla
kemikaalien käyttöä ja päästöjä voidaan edelleen vähentää.
Ympäristöjalanjälkemme pienentäminen on yksi seuraavien vuosien merkittävimpiä
tavoitteita.
Maailmanlaajuinen markkinatilanne oli epävakaa vuoden 2011 aikana. Metallien
hinnat pysyivät kuitenkin suhteellisen hyvinä hintatason laskusta ja
epävakaudesta huolimatta. Epävakauden ja epävarmuuden odotetaan jatkuvan
lyhyellä aikavälillä, mutta samaan aikaan uskomme hyödykemarkkinoiden vahvaan
kehitykseen pidemmällä aikavälillä, erityisesti Kiinan kehityksen vauhdittamana.
Oltuani kahdeksan haastavaa mutta erittäin innostavaa vuotta Talvivaaran
toimitusjohtajana olen päättänyt luopua yhtiön päivittäisestä johtamisesta.
Yhtiölle on haettu operatiivisesti osaavaa toimitusjohtajaa luotsaamaan yhtiötä
eteenpäin kohti vakaan ja kasvavan tuotantotason saavuttamista. Uudeksi
toimitusjohtajaksi on valittu Harri Natunen, joka aloittaa yhtiön palveluksessa
19.3.2012 ja toimitusjohtajana 26.4.2012 pidettävän yhtiökokouksen jälkeen.
Harrilla on erittäin laaja kokemuspohja kaivos- ja metallurgisten operaatioiden
menestyksekkäästä johtamisesta kansainvälisellä tasolla. Hänen
asiantuntemuksensa avulla Talvivaaralla on erinomaiset mahdollisuudet saavuttaa
täysimittaiselle tuotannolle ja kustannustasolle asetetut tavoitteet.
Aion jatkossa antaa Talvivaaralle täyden tukeni päätoimisena hallituksen
puheenjohtajana kevään yhtiökokouksesta alkaen. Nykyinen puheenjohtaja Edward
Haslam jatkaa hallituksen jäsenenä, joten hänen neuvonsa ja tukensa, jotka ovat
olleet yhtiön kehitykselle ensiarvoisen tärkeitä jo vuodesta 2006 lähtien, ovat
edelleen yhtiön käytettävissä.
Talvivaaralla on erittäin osaava henkilöstö, ja haluan kiittää kaikkia
työntekijöitä heidän kovasta työstään ja omistautumisestaan yhtiölle. Lämpimät
kiitokseni nykyiselle hallitukselle sitoutumisesta tehtäväänsä ja erityiset
kiitokset puheenjohtajana menestyksekkäästi toimineelle Edward Haslamille."
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, talous- ja rahoitusjohtaja
Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 16.02.2012 alkaen klo 11.00
Suomen aikaa.
Tilinpäätöstä koskeva yhdistetty tiedotustilaisuus, puhelinkokous ja
internetlähetys pidetään 16.2.2012 alkaen klo 11.00 Suomen aikaa osoitteessa
Tapahtumatalo Bank, Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen.
http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2012_0216_q4/
Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle
kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen.
Puhelinkokouksen numero:
Eurooppa ja Iso-Britannia: +44 (0)20 7162 0077
Yhdysvallat: +1 334 323 6201
Suomi: +358 (0)9 2313 9201
Tunnus: 909943
Lisätietoa tapahtumasta on osoitteessa www.talvivaara.com. Internetlähetyksen
tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Tallenne on
saatavilla vuoden 2012 loppuun asti.
Vuosikooste
Talvivaara on julkaissut arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 c §:n mukaisen
vuosikoosteen tilikauden 2011 julkistetuista tiedoista. Vuosikooste on
luettavissa osoitteessa www.talvivaara.com.
Talvivaara huomauttaa, että osa tiedotteiden tiedoista saattaa olla
vanhentuneita.
Loka-joulukuu 2011
Tuotantovarmuus parani
Loka-joulukuussa 2011 tehtiin kaikkien aikojen ennätys nikkelin- ja
sinkintuotannossa. Nikkeliä tuotettiin 4 769 tonnia (Q4 2010: 3 831 tonnia) ja
sinkkiä 10 524 tonnia (Q4 2010: 9 369 tonnia). Erityisen lupaava tuotantotaso
saavutettiin joulukuussa, jolloin tuotettiin 1 924 tonnia nikkeliä ja 4 653
tonnia sinkkiä. Vuoden 2012 tuotantotavoitteet ovat 25 000-30 000 tonnia
nikkeliä ja 50 000-60 000 tonnia sinkkiä, ja joulukuun hyvä tuotantoaste osoitti
että tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava vauhti on jo merkittäviltä osin
saavutettu.
Loka-joulukuussa tuotantotaso kasvoi merkittävästi metallien
talteenottolaitoksen käytettävyyden paranemisen myötä. Käytettävyys viimeisen
neljänneksen aikana oli 85%, ja sen odotetaan säilyvän tällä tasolla vuonna
2012. Käytettävyys parani olennaisesti molempien tuotantolinjojen toiminnan
vakiinnuttua lokakuun puolivälistä alkaen heinä-syyskuun ennakoimattoman
seisokkiajan jälkeen.
Kaivososasto tuotti 3,2 miljoonaa tonnia malmia (Q4 2010: 3,3 milj. tonnia) ja
2,0 miljoonaa tonnia sivukiveä (Q4 2010: 4,3 milj. tonnia). Kaivostoiminta sujui
tarkastelujaksolla yllätyksittä, mutta kokonaistuotantomäärään vaikutti osaltaan
se, että arviolta kolmasosa liikkuvasta kalustosta oli lainassa
materiaalinkäsittelyosastolla primäärikasan purkamisessa.
Materiaalikäsittelyssä murskauspiirin käytettävyys parani edelleen ja saavutti
tason, jolla sen ei odoteta enää vaikuttavan vuoden 2012 suunniteltuun
tuotantotasoon. Primäärikasan purkaminen ei kuitenkaan edennyt toivotulla
tavalla ja haittasi materiaalinkäsittelyn kokonaistuotantoa. Purkukapasiteettia
pyrittiin tehostamaan esimerkiksi testaamalla uusia lastausjärjestelyjä, joilla
puretun malmin syöttöä kuljettimille voitaisiin nopeuttaa. Saavutettujen
tulosten perusteella uusien järjestelyjen käyttöönotto on suunnitteilla vuoden
2012 alkupuolella. Tarkastelujaksolla kasattiin 3,2 miljoonaa tonnia malmia (Q4
2010: 2,9 milj. tonnia).
Biokasaliuotus eteni odotetusti tarkastelujakson aikana, ja metallien
talteenottolaitokseen pumpatun liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus pysyi
tasaisesti 2 grammassa litraa kohti. Liuos otettiin pääosin primäärikasan
ensimmäisestä, kolmannesta ja neljännestä lohkosta, sekä sekundäärikasasta.
Primäärikasan toinen lohko oli rakenteilla ja sen odotetaan valmistuvan
helmikuussa 2012.
Tuotannon tunnusluvut
----------------------------------------------------------------
Q4 Q4 Vuosi Vuosi
2011 2010 2011 2010
----------------------------------------------------------------
Louhinta
----------------------------------------------------------------
Malmintuotanto milj. tonnia 3,2 3,3 11,1 13,3
----------------------------------------------------------------
Sivukivituotanto milj. tonnia 2,0 4,3 17,0 16,7
----------------------------------------------------------------
Malminkäsittely
----------------------------------------------------------------
Kasattu malmi milj. tonnia 3,2 2,9 11,1 13,3
----------------------------------------------------------------
Biokasaliuotus
----------------------------------------------------------------
Malmia liuotuskasalla milj. tonnia 35,6 24,3 35,6 24,3
----------------------------------------------------------------
Metallien talteenotto
----------------------------------------------------------------
Nikkeli, metallisisältö tonnia 4 769 3 831 16 087 10 382
----------------------------------------------------------------
Sinkki, metallisisältö tonnia 10 524 9 369 31 815 25 462
----------------------------------------------------------------
Loka-joulukuun 2011 taloudellinen katsaus
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran loka-joulukuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk
Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 66,5 miljoonaa euroa
(Q4 2010: 60,2 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi 9,7 prosenttia heinä-
syyskuusta pääasiassa vuodelle 2011 kirjattujen sinkkitoimituksiin liittyvien
ylimääräisten prosessointipalkkioiden ansiosta. Lisäpalkkiot johtuivat raaka-
aineiden, etenkin elementtirikin ja propaanin, hintojen noususta. Nikkeliä
toimitettiin 4 658 tonnia, kobolttia 134 tonnia ja sinkkiä 11 669 tonnia.
Kaikkien toimitusten volyymit nousivat heinä-syyskuusta 2011, mutta nikkelin
hinnanlaskun vuoksi vaikutus liikevaihtoon ei ollut merkittävä.
Loka-joulukuun 2011 liikevoitto oli 14,9 miljoonaa euroa (Q4 2010: 14,3 milj.
euroa). Materiaali- ja palvelukulut olivat 37,7 miljoonaa euroa (Q4 2010: 30,7
milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat 13,1 miljoonaa euroa (Q4
2010: 13,6 milj. euroa).
Katsauskauden voitto oli 3,7 miljoonaa euroa (Q4 2010: tappio 0,9 miljoonaa
euroa).
Tase ja rahoitus
Vuosineljänneksen investoinnit olivat 21,6 miljoonaa euroa (Q4 2010: 23,5
miljoonaa euroa). Investoinnit olivat ennakoidulla tasolla ja liittyivät lähinnä
sekundäärikasan pohjarakenteiden ja uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen
sekä sekundääriliuotuksessa tarvittaviin laitteisiin.
Lokakuussa Talvivaara allekirjoitti 100 miljoonan euron luottolimiitin
muutossopimuksen Nordean, Sampo Pankin, Svenska Handelsbankenin ja Pohjola
Pankin kanssa. Limiitin kokonaismäärää nostettiin 130 miljoonaan euroon Pohjola
Pankin liityttyä pankkiryhmään. Lisäksi limiitin laina-aikaa pidennettiin
yhdellä vuodella 30.6.2014 saakka. Lainaa oli 31.12.2011 nostettu 50 miljoonaa
euroa (2010: 0 euroa).
Loka-joulukuussa Talvivaara laski liikkeelle yritystodistuksia 8,5 miljoonan
euron nimellisarvosta Nordea Pankin, Sampo Pankin ja Svenska Handelsbankenin
hallinnoiman, enimmillään 100 miljoonan euron yritystodistusohjelman
puitteissa. Liikkeellä olevien yritystodistusten nimellisarvo 31.12.2011 oli
8,5 miljoonaa euroa.
Valuuttaoptio-ohjelma
Joulukuussa 2011 Talvivaara aloitti valuuttaoptio-ohjelman, johon sisältyy
dollarimääräisiä optioita kolmen kuukauden aikavälillä tammikuusta maaliskuuhun
2012. Kuukausittainen velvoite on 5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja suojaus
5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Ohjelmalla suojattu euro/dollari-suhteen
vaihteluväli on 1,1140-1,4500.
Maailmantalouden epävarmuus vaikutti perusmetallien hintoihin
Perusmetallien hinnat olivat vuoden alimmalla tasollaan loka-joulukuussa.
Huonoon hintakehitykseen johtivat osittain maailmantalouden heikentyneet
kasvunäkymät ja niiden vaikutus perusmetallien kysyntäennusteisiin. Euroopan
valtioiden velkakriisin syveneminen loka-joulukuussa sai sijoittajat välttämään
riskejä ja loi myös osaltaan paineita perusmetallien hintoihin. Markkinoiden
vire kuitenkin parani tarkastelujakson loppua kohden Euroopan poliittisten
päättäjien ryhdyttyä toimiin velkakriisin hallitsemiseksi ja maailmantalouden
kehitysennusteiden muututtua myönteisemmiksi. Lontoon metallipörssin LME:n
nikkelin käteishinta laski marraskuun lopulla vuoden 2011 alimmalle tasolle,
16 935 Yhdysvaltain dollariin tonnilta. Vuoden loppuun mennessä hinta toipui
18 280 dollariin tonnilta ja tarkastelujakson keskihinta oli 18 303 dollaria
tonnilta.
Nikkelin kysyntä ylitti Brook Huntin mukaan tarjonnan lievästi vuonna 2011, kun
laajojen uusien lateriittisten esiintymien käyttöönotto viivästyi edelleen.
Vaikka nikkelipitoinen raakarauta (nickel pig iron, NPI) lisäsikin nikkelin
tarjontaa, NPI-tuotantoa leikattiin nikkelin tonnihinnan laskiessa noin 19 000
Yhdysvaltain dollarin alle. LME:n nikkelivarastot pienenivät loka-joulukuun
aikana alimmille tasoilleen vuoden 2009 alun jälkeen, ja olivat noin 90 000
tonnia.
Talvivaaran toimintakatsaus 2011
Markkinaympäristö kaksijakoinen vuonna 2011
Vuoden 2011 alkupuoliskolla hyvät kasvunäkymät maailmanlaajuisesti vauhdittivat
hyödykkeiden kysyntää, mikä näkyi myös perusmetallien vahvana hintakehityksenä.
Erityisesti Kiinassa perusmetallien kysynnän nopea kasvu jatkui. Kesää kohti
useiden Euroopan valtioiden velkakriisi ja talouden epävakaus alkoivat horjuttaa
rahoitusmarkkinoita, ja loppukesällä vaikutus alkoi tuntua myös perusmetallien
kysynnässä. Euroalueen kriisin syveneminen vuoden loppupuoliskolla yhdistettynä
maailmantalouden kasvun heikentyneisiin näkymiin sekä vakiintuneilla että
kehittyvillä markkinoilla vähensi sijoittajien riskinottohalukkuutta ja laski
perusmetallien hintoja.
Nikkelin käteishinta Lontoon metallipörssissä (LME) oli keskimäärin 22 830
Yhdysvaltain dollaria tonnia kohden, mikä on noin 5 % enemmän kuin vuoden 2010
keskiarvo 21 804 dollaria tonnia kohden. Keskihinnan kehitys vuoden aikana
heijasteli yleisiä markkinanäkymiä: tammi-kesäkuussa hinta oli
25 565 dollaria tonnia kohden, heinä-joulukuussa 20 202 dollaria ja loka-
joulukuussa 18 303 dollaria. Sinkin hinnan kehitys LME:ssä noudatti pitkälti
samaa kaavaa. Vuoden keskiarvo oli 2 191 dollaria tonnia kohden, mikä on noin 2
% enemmän kuin vuoden vuoden 2010 keskiarvo 2 157 dollaria.
Maailmanlaajuinen nikkelin kulutus kasvoi 6,5 % vuonna 2011 ja oli noin 1,63
miljoonaa tonnia (2010: 1,53 milj. tonnia). Kiinan osuus maailmanlaajuisesta
kysynnästä oli noin 40 %, ja kulutus kasvoi vuoden aikana noin 21 %. (Lähde:
Brook Hunt)
Maailmanlaajuinen nikkelin tarjonta kasvoi 12,4 % 1,63 miljoonaan tonniin, mikä
merkitsi lievää tarjontavajetta. Tarjonnan kasvua vauhditti pääasiassa Kiinan
NPI-tuotannon 55 % kasvu, joskin nikkelin hinnan heikko kehitys vuoden loppua
kohden aiheutti NPI-tuotannon leikkauksia. Useiden uusien nikkelihankkeiden
odotettiin käynnistyvän vuonna 2011, ja näiden viivästyminen käyttöönottoon
liittyneiden ongelmien vuoksi heikensi osaltaan tarjonnan kasvua. (Lähde: Brook
Hunt)
Euro/dollari-vaihtokurssin suuret heilahtelut jatkuivat koko vuoden ajan, ja
etenkin loppuvuonna euroalueen kriisi lisäsi volatiliteettia. Euron keskikurssi
vuonna 2011 oli 1,39 dollaria ja vuoden päätöskurssi oli noin 1,30 dollaria.
Tuotannon ylösajo eteni merkittävästi metallien talteenotossa esiintyneistä
teknisistä ongelmista huolimatta
Talvivaaran nikkelintuotanto vuoden aikana oli 16 087 tonnia, ja kasvua vuoden
2010 10 382 tonnista kertyi 55 %. Sinkintuotanto kasvoi 25 % edellisen vuoden
25 462 tonnista 31 815 tonniin vuonna 2011. Kasvu osoitti jälleen Talvivaaran
tuotantoprosessien soveltuvuuden laajamittaiseen, täyden tuotantotason
toimintaan, mutta parantamisen varaa on edelleen erityisesti metallien
talteenottoprosessin toimintavarmuudessa ja laitteiden käytettävyydessä kaikkien
toimintojen osalta. Täysimittaisen tuotantotason saavuttamiseksi erityistä
huomiota kiinnitettiin prosessien optimointiin ja johtamisjärjestelmiin etenkin
loppuvuonna.
Vuoden 2011 alussa Sotkamossa oli pitkä erittäin kylmä kausi, jolloin lämpötilat
olivat alle -20°C. Lisäksi metallien talteenottolaitoksen toimintaa rasitti
vuoden 2010 lopulla tapahtuneen muuntajarikon jälkivaikutukset. Haasteellisesta
alusta huolimatta metallien tuotannossa edettiin hyvin tammi-maaliskuussa, ja
laitoksen kapasiteetin todettiin riittävän täysimittaisen tuotannon tarpeisiin.
Korkea käyttöaste etenkin maaliskuussa paljasti kuitenkin tuotannossa muutamia
pullonkauloja, jotka oli poistettava hyvän tuotantovauhdin ylläpitämiseksi ja
tuotannon ylösajon jatkamiseksi. Tästä johtuen yhtiö päätti toteuttaa huhti-
toukokuussa 2011 pidennetyn huoltoseisokin, jonka aikana laitoksella korjattiin
kaikki havaitut puutteet ja suoritettiin perusteellinen tarkastus osana yhtiön
ennaltaehkäisevää huoltosuunnitelmaa.
Huolto- ja parannustoimet toteutettiin onnistuneesti ja tuotanto käynnistettiin
uudelleen suunnitellusti. Muutaman viikon kuluttua rikkivetykehittimien
lämpövastuksissa ilmeni kuitenkin huomattavan nopeaa kulumista, mikä aiheutti
äkillisen varaosien puutteen. Lämpövastusten kulumisen todettiin johtuvan liian
korkeista lämpötiloista rikkivedyn tuotantoprosessissa. Vaikka prosessin
ajotapaa muutettiin ongelman toteamisen jälkeen, varaosien puute vaikutti
tuotantoon merkittävästi useiden kuukausien ajan, aina lokakuun puoleenväliin
asti.
Päätettyään toteuttaa pidennetyn seisokin huolto- ja parannustöitä varten,
Talvivaaran oli huhtikuussa pudotettava koko vuoden nikkelin
tuotantotavoitettaan 30 000 tonnista 22 000-28 000 tonniin. Lokakuussa
tuotantoennustetta jouduttiin laskemaan edelleen 16 000 tonniin
rikkivetykehittimissä ilmenneiden ongelmien vuoksi. Loka-joulukuussa
tuotantovarmuus parani merkittävästi, ja Talvivaara saavutti viimeisimmän
vuotuiselle tuotannolle asetetun tavoitteen.
Tuotannon ongelmien ja erityisesti markkinaympäristön epävarmuuden seurauksena
Talvivaara ilmoitti lokakuussa siirtävänsä lyhyen aikavälin strategista
painopistettään tuotannon maksimoinnista kannattavuuden optimointiin. Keinoja
strategian toteuttamiseksi olivat muun muassa urakoitsijoiden käytön
vähentäminen materiaalinkäsittelyssä sekä kemikaalien kulutuksen optimointi
metallien talteenotossa. Näitä toimia jatketaan vuonna 2012 osana yhtiön
johtamisjärjestelmän tehostamista, mutta niiden ei uskota vaikuttavan
merkittävästi tuotantomääriin.
Kaivososaston toiminta jatkui yllätyksittä. Kaivososasto tuotti 11,1 miljoonaa
tonnia (2010: 13,3 milj. tonnia) malmia ja 17,0 miljoonaa tonnia (2010: 16,7
milj. tonnia) sivukiveä. Kokonaismäärä oli materiaalinkäsittelyn pullonkaulojen
vuoksi hieman pienempi kuin vuotta aiemmin. Sivukiven louhintamäärät pysyivät
suurina, sillä sivukiveä käytettiin sekundäärikasan pohjarakenteiden
tasoittamiseen.
Materiaalinkäsittely tuotti 11,1 miljoonaa tonnia murskattua ja kasattua malmia
vuonna 2011 (2010: 13,3 milj. tonnia). Viivästykset primäärikasan
purkujärjestelmän käyttöönotossa rajoittivat tuotantoa ja järjestelmä jäikin
huomattavasti jälkeen budjetoidusta tasosta koko vuoden ajan. Loka-joulukuussa
toimintatapoihin löydettiin parannuksia, jotka otetaan käyttöön vuoden 2012
alussa.
Biokasaliuotus kehittyi odotetusti vuoden aikana. Sekundääriliuotus on
käynnistynyt hyvin, ja primäärikasasta sekundäärikasaan siirrettävän malmin
määrä on jatkuvasti kasvanut. Liuoksen nikkelipitoisuus vaihteli vajaasta 2
grammasta litrassa yli 3,5 grammaan litrassa riippuen kasan iästä ja
vaihteluista talteenottolaitokselle menevän liuoksen määrässä. Vuoden lopussa
metallien talteenottolaitokselle pumpatun liuoksen nikkelipitoisuus oli noin 2
grammaa litraa kohden.
Metallien talteenottolaitoksen luotettavuus ja käytettävyys olivat ratkaisevia
tekijöitä vuoden 2011 kokonaistuotannon kannalta. Laitoksen käytettävyys vuonna
2011 oli noin 49 %, mikä on selvästi alle pitkän aikavälin kohtuullisen
tavoitetason. Käytettävyydessä kuitenkin näkyy vielä laitoksen rajallinen
käyttöhistoria. Vaikka mitään perustavan laatuisia ongelmia ei ole tiedossa,
vuonna 2012 keskitytään edelleen laitoksen tehokkuuden ja toimintavarmuuden
varmistamiseen.
Taloudellinen katsaus
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran vuoden 2011 liikevaihto oli 231,2 miljoonaa euroa (2010: 152,2
miljoonaa euroa). Katsauskaudella myytiin 15 795 tonnia nikkeliä, 35 935 tonnia
sinkkiä ja noin 400 tonnia kobolttia.
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,3 miljoonaa euroa (2010: 20,9
miljoonaa euroa) ja koostuivat lähinnä vakuutuskorvauksista, voitosta
Talvivaara-Murtomäki-junaradan myymisestä Suomen valtiolle sekä johdannaisten
käyvän arvon kasvusta.
Materiaali- ja palvelukulut olivat vuonna 2011 yhteensä 135,0 miljoonaa euroa
(2010: 99,0 miljoonaa euroa). Tarvikkeet, ulkopuoliset palvelut ja
tuotantokemikaalit, erityisesti propaani ja lipeä, muodostivat suurimmat
kustannuserät. Tuotantomäärien kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2011 näkyi
materiaalien ja palveluiden määrän vastaavana kasvuna.
Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelman
henkilöstökulut, olivat 25,5 miljoonaa euroa (2010: 19,9 miljoonaa euroa).
Kulujen nousu johtui lähinnä työntekijöiden määrän kasvusta.
Liiketoiminnan muut kulut olivat 55,2 miljoonaa euroa (2010: 43,8 miljoonaa
euroa), josta yli kaksi kolmannesta oli energia- ja kunnossapitokuluja.
Liikevoitto oli 30,9 miljoonaa euroa (2010: 25,5 miljoonaa euroa).
Liikevoittomarginaali laski vertailukauden 16,7 prosentista 13,4 prosenttiin
johtuen lähinnä tuotannon ongelmien vaikutuksesta kunnossapitokuluihin ja
kustannustehokkuuteen.
Vuoden 2011 rahoitustuotot olivat 1,2 miljoonaa euroa (2010: 3,5 miljoonaa
euroa) ja koostuivat pääasiassa pankkitalletusten korkotuotoista ja
valuuttakurssivoitoista. Rahoituskulut olivat 39,1 miljoonaa euroa (2010: 31,7
miljoonaa euroa) ja koostuivat pääasiassa koroista ja muista lainoihin
liittyvistä rahoituskuluista.
Yhtiön tilikauden tappio oli yhteensä (5,2) miljoonaa euroa (2010: (7,7)
miljoonaa euroa).
Yhtiön laaja tulos vuodelta 2011 oli (14,6) miljoonaa euroa (2010: (19,1)
miljoonaa euroa). Tähän sisältyy suojausrahaston arvon pienentyminen suojattujen
myyntien toteuduttua.
Tase
Vuoden 2011 investoinnit olivat 79,1 miljoonaa euroa (2010: 115,7 miljoonaaeuroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan pohjarakenteisiin,
sekundääriliuotuksen laitteistoon sekä kipsisakka-altaan ja uraanin
talteenottolaitoksen rakentamiseen. Konsernin taseessa aineellisten
käyttöomaisuus-hyödykkeiden arvo oli 31.12.2011 yhteensä 762,0 miljoonaa euroa
(31.12.2010: 728,2 miljoonaa euroa).
Konsernin vaihto-omaisuus oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 240,4 miljoonaa euroa
(31.12.2010: 175,4 miljoonaa euroa). Vaihto-omaisuuden kasvu johtui tuotannon
ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto-
omaisuus arvostetaan hankintamenoon. Yhtiö tarkisti kolmannella
vuosineljänneksellä Talvivaaran kaivoksen toiminta-astetta koskevia, vaihto-
omaisuuteen liittyviä odotuksia. Koska tuotantoprosessien ylösajovaihe ja
optimointi on edennyt arvioitua hitaammin, todettiin, että odotettavissa olevaa
toiminta-astetta on suhteutettava vastaamaan paremmin nykyisiä ja lyhyen
aikavälin tuotanto-odotuksia. Odotetun toiminta-asteen muutoksen seurauksena
heinä-joulukuun 2011 vaihto-omaisuus kasvoi, koska aikaisempaa suurempi osuus
tuotantokustannuksista ja tuotannon yleiskustannuksista kertyi nyt vaihto-
omaisuudeksi sen sijaan, että erät olisi kirjattu suoraan kuluiksi.
Myyntisaamiset olivat vuoden 2011 lopussa yhteensä 64,0 miljoonaa euroa
(31.12.2010: 52,4 miljoonaa euroa). Myyntisaamisten kasvu on pääasiassa
seurausta vuoden 2011 sinkkitoimituksiin liittyvästä louhinta- ja
prosessointimaksusta, joka heijastelee sinkin tuotannossa käytettyjen
kemikaalien hintojen nousua.
Vuoden 2011 lopussa rahavarat olivat 40,0 miljoonaa euroa (31.12.2010: 165,6
miljoonaa euroa).
Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli vuoden 2011 lopussa
322,6 miljoonaa euroa (31.12.2010: 385,6 miljoonaa euroa). Pääoman pienentyminen
johtui lähinnä kaupasta, jolla Talvivaara hankki omistukseensa 4 % tytäryhtiönsä
Talvivaara Sotkamo Oy:n osakekannasta Outokumpu Mining Oy:ltä. Kaupan
seurauksena Talvivaaran osakeomistus Talvivaara Sotkamossa nousi 80 prosentista
84 prosenttiin ja Talvivaaran oma pääoma pieneni 61,9 miljoonan euron
hankintahinnan verran. Vuonna 2015 erääntyvän 225 miljoonan euron
senioristatuksisen vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan 9,0 miljoonan euron
pääomaosuus kirjattiin katsauskaudella omaan pääomaan. Vuoden 2011 aikana
merkittiin ja maksettiin yhteensä 539 407 uutta osaketta yhtiön 2007A ja 2007B
optio-oikeuksien sekä vuonna 2015 erääntyvän vakuudettoman
joukkovelkakirjalainan perusteella. Osakkeiden merkintähinta, yhteensä 2,6
miljoonaa euroa, on kirjattu omaan pääomaan.
Lainat kasvoivat 480,6 miljoonasta eurosta (31.12.2010) 495,7 miljoonaan euroon
(31.12.2011). Lainojen muutoksissa näkyvät luottolimiitin osittainen nosto,
vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan pääomaosuuden kirjaaminen omaan
pääomaan, yritystodistusten liikkeellelasku sekä Talvivaara-Murtomäki-radan
rakentamiseen otetun lainan takaisinmaksu.
Ennakkomaksut olivat vuoden 2011 lopussa yhteensä 247,3 miljoonaa euroa
(31.12.2010: 259,9 miljoonaa euroa). Nyrstarilta saatu ennakkomaksu
uudelleenluokiteltiin ei-monetääriseksi velaksi, koska ennakkomaksu maksetaan
takaisin tuotetoimituksilla eikä siihen näin ollen sisälly tosiasiallista
valuuttakurssiriskiä. Lisäksi Talvivaara sai vuoden aikana 14,4 miljoonaa euroa
ennakkomaksuja Cameco Corporationilta uraanin myynti- ja ostosopimuksen
perusteella. Suomen valtion rautatiestä maksama ennakkomaksu kirjattiin
syyskuussa tuotoksi.
Oma pääoma ja velat olivat vuoden lopussa yhteensä 1 156,7 miljoonaa euroa
(31.12.2010: 1 214,5 miljoonaa euroa).
Rahoitus
Lokakuussa Talvivaara allekirjoitti 100 miljoonan euron luottolimiitin
muutossopimuksen Nordean, Sampo Pankin, Svenska Handelsbankenin ja Pohjola
Pankin kanssa. Limiitin kokonaismäärää nostettiin 130 miljoonaan euroon Pohjola
Pankin liityttyä pankkiryhmään. Lisäksi limiitin laina-aikaa pidennettiin
yhdellä vuodella 30.6.2014 saakka. Lainan kokonaismäärä 31.12.2011 oli 50
miljoonaa euroa (2010: 0 euroa).
Vuoden loppupuoliskolla Talvivaara perusti Sampo Pankin, Nordea Pankin ja
Svenska Handelsbankenin kanssa enimmillään 100 miljoonan euron
yritystodistusohjelman, josta yhtiö laski liikkeelle yritystodistuksia yhteensä
18,5 miljoonan euron nimellisarvosta. Liikkeellä olevien yritystodistusten
nimellisarvo 31.12.2011 oli 8,5 miljoonaa euroa.
Syyskuussa Suomen valtio maksoi Talvivaara Infrastructure Oy:lle toisen erän
Talvivaara-Murtomäki-radan rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista.
Kokonaiskorvaus oli 40 miljoonaa euroa. Lunastuksen yhteydessä radasta tuli
Suomen valtion omaisuutta ja osa valtion rautatieverkostoa. Korvauksen saatuaan
Talvivaara maksoi takaisin 18,7 miljoonan euron pankkilainan ja 4,2 miljoonan
korkotukilainan, joilla oli rahoitettu radan rakennuskustannuksia.
Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat helmikuussa uraanin myynti- ja
ostosopimuksen. Sopimusehtojen mukaan Cameco sijoittaa enintään 60 miljoonaa
Yhdysvaltain dollaria uraanin talteenottolaitoksen ja siihen liittyvien
laitosten rakentamiseen. Talvivaara maksaa sijoituksen takaisin
uraanitoimitusten muodossa ensimmäisten sopimusvuosien aikana. Kun
pääomasijoitus on maksettu takaisin, Cameco ostaa kaiken tuotetun uraanin
toimitushetken markkinahintoihin perustuvaan hintaan 31.12.2027 saakka.
Talvivaaran tammikuussa pidetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi hallituksen
ehdotuksen erityisten oikeuksien antamisesta 225 miljoonan euron suuruiseen
senioristatuksiseen vakuudettomaan vaihtovelkakirjalainaan liittyen. Laina
laskettiin liikkeeseen joulukuussa 2010 ja se erääntyy vuonna 2015. Velkakirjat
ovat vaihdettavissa 27,0 miljoonaan täysin maksettuun yhtiön osakkeeseen.
Vaihtovelkakirjan korko on 4,00 prosenttia ja kokonaistuotto 6,50 prosenttia,
mikä johtuu 114,5 prosentin lunastushinnasta lainan erääntyessä.
Liiketoiminnan kehitys ja kaupalliset järjestelyt
Suunniteltu uraanin talteenotto ja uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco
Corporationin kanssa
Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat helmikuussa uraanin myynti- ja
ostosopimuksen. Sopimusehtojen mukaan Cameco sijoittaa enintään 60 miljoonaa
Yhdysvaltain dollaria uraanin talteenottolaitoksen ja siihen liittyvien
laitosten rakentamiseen.
Camecon investointi maksetaan takaisin uraanitoimituksilla ensimmäisten
sopimusvuosien aikana. Kun pääomasijoitus on maksettu takaisin, Cameco ostaa
Sotkamossa tuotetun uraanin 31.12.2027 saakka voimassa olevan myynti- ja
ostosopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan Cameco maksaa Talvivaaralle
uraanista hinnan, joka perustuu toimitushetken markkinahintoihin.
Uraanin tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia uraania, mikä vastaa noin
410 tonnia uraanirikastetta (UO(4)) vuodessa.
Talvivaara sai rakennusluvan uraanin talteenottolaitokselle elokuussa 2011, ja
rakennustyöt aloitettiin heti. Laitoksen käyttöönotto tapahtunee vuoden 2012
jälkipuoliskolla, kun tarvittavat luvat ja viranomaishyväksynnät on saatu
(lisätietoa Lupaprosessit-osiossa). Cameco tarjoaa Talvivaaralle teknistä tukea
uraanin talteenottolaitoksen suunnittelussa, rakentamisessa, käyttöönotossa ja
myöhemmin myös laitoksen käytössä.
Tuotannon laajentaminen - Operation Overlord
Vuoden aikana Talvivaara teki tuotantokapasiteetin lisäämiseen liittyviä
tutkimuksia, joiden tavoitteena on nikkelin vuosituotannon kasvattaminen yli
50 000 tonniin. Projektia varten koottiin ryhmä, joka koostuu yhdeksästä
metallurgian, infrastruktuurin, biokasaliuotuksen, materiaalinkäsittelyn ja
projektijohdon asiantuntijasta.
Alustavat tekniset selvitykset perustuvat nikkelin vuosituotannon
kaksinkertaistamiseen noin 100 000 tonniin saakka. Eri prosessivaihtoehtojen
kartoittaminen jatkuu edelleen, mutta tässä vaiheessa näyttää jokseenkin
todennäköiseltä, että merkittävä osa laajennetusta tuotannosta olisi LME-
laatuista nikkelimetallia, eli nykyisen nikkeltuotteen jatkojalostus tulisi
osaksi Talvivaaran tuotantoprosessia. Myös koboltin jalostamista metalliksi
harkitaan, mutta sinkin jalostaminen sinkkimetalliksi ei ole tällä hetkellä
suunnitteilla. Tiettyjen tuotteiden ja raaka-aineiden, kuten mangaanin ja
rikkihapon, osalta tutkitaan joint venture- tai muita kumppanuusjärjestelyjä.
Ympäristön perustilaselvitykset liittyen tuotannon mahdolliseen laajentamiseen
käynnistyivät keväällä 2011, ja loppuvuoteen mennessä ympäristövaikutusten
arviontiin liittyvät valmistelut olivat edistyneellä tasolla. Luvitusprosessin
odotetaan etenevän ympäristölupahakemuksen jättämiseen vuoden 2012 aikana.
Tuotannon laajentamiseen liittyviä investointipäätöksiä ei ole vielä tehty.
Mikäli investointipäätös tehdään, investoinnit on tarkoitus toteuttaa osissa,
jolloin investoinnit voidaan jakaa noin 5-6 vuoden ajalle vuoden 2014 tienoilta
alkaen. Tämä toteutustapa mahdollistaa myös laitteiden ja prosessien perättäisen
käyttöönoton prosessin vaiheiden mukaan, minkä odotetaan vähentävän vakavien
käynnistysongelmien riskiä.
Omistuksen lisääminen kaivostoimintaa harjoittavassa tytäryhtiössä Talvivaara
Sotkamo Oy:ssä ostamalla 4 % osakekannasta Outokumpu Mining Oy:ltä
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö allekirjoitti 1.6.2011 sopimuksen Outokumpu Mining
Oy:n ja sen emoyhtiön Outokumpu Oyj:n kanssa 4 prosentin lisäomistuksen
ostamiseksi Talvivaara Sotkamo Oy:ssä. Kaupan seurauksena Talvivaaran
osakeomistus Talvivaara Sotkamossa nousi 80 prosentista 84 prosenttiin ja
Outokumpu Miningin osakeomistus laski 16 prosenttiin. Kauppahinta 4 prosentin
osakeomistukselle oli 60 miljoonaa euroa.
Samassa yhteydessä Talvivaara solmi Outokumpu Mining Oy:n ja Outokumpu Oyj:n
kanssa optiosopimuksen, jonka perusteella Talvivaaralla on yksinoikeus ostaa
Outokumpu Miningin jäljelle jäävä 16 prosentin omistusosuus Talvivaara Sotkamon
osakkeista 240 miljoonalla eurolla 31.3.2012 mennessä. Päätös option käytöstä on
Talvivaaran yksinomaisessa harkinnassa ja se voi käyttää option yhdessä tai
useammassa erässä.
Talvivaara ei ollut käyttänyt optiota 31.12.2011 mennessä eikä yhtiön hallitus
pidä option käyttämistä todennäköisenä.
Talvivaara-Murtomäki-radan lunastaminen Suomen valtiolle
Vuosina 2008-2009 Talvivaara rakensi 25 kilometriä pitkän pistoraiteen, joka
yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. Edellyttäen että
sopimuksen mukaiset rautatien vähimmäiskuljetusmääriä koskevat ehdot täyttyvät,
Suomen valtio oli sitoutunut korvaamaan Talvivaara Infrastructure Oy:lle
rakentamiskustannuksia kahdessa erässä 40 miljoonaan euroon asti (ALV 0 %) ja
lunastamaan rautatien Suomen valtion omaisuudeksi ja osaksi valtion
rautatieverkostoa. Ensimmäinen sovittu kuljetustavoite saavutettiin vuonna
2010, jonka seurauksena kesäkuussa 2010 Suomen valtio maksoi 20 miljoonan euron
osuuden radan lunastushinnasta. Loppuosa vähimmäiskuljetusmäärästä saavutettiin
tammikuussa 2011, ja Suomen valtio maksoi loppusuorituksen 20 miljoonaa euroa
syyskuussa 2011. Lopullisen maksun yhteydessä rautatiestä tuli Suomen valtion
omaisuutta ja osa valtiollista rautatieverkostoa.
Geologia
Vuonna 2011 Talvivaaran geologinen toiminta keskittyi lähinnä tunnettujen
malmiesiintymien geologisen kartoituksen tarkentamiseen täydennyskairausten
avulla. Vuoden alussa kairauksia tehtiin Kuusilammen esiintymällä, mutta
pääasiassa kairaukset keskittyivät Kolmisopen alueelle, missä kaivauksia ei ole
vielä aloitettu. Vuoden aikana kairattiin yhteensä noin 11 000 metriä.
Talvivaaran JORC-luokittelun mukaisten kokonaismineraalivarantojen määrä on
1 550 miljoonaa tonnia, ja todetut ja todennäköiset mineraalivarannot ovat
1 121 miljoonaa tonnia. Varantojen arvioidaan sisältävän 3,4 miljoonaa tonnia
nikkeliä ja 7,6 miljoonaa tonnia sinkkiä. Keskimääräinen metallipitoisuus koko
esiintymässä on 0,22 % nikkeliä ja 0,49 % sinkkiä.
Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymien välillä sekä Kolmisopen esiintymän
pohjoispuolella on edelleen merkittävä malminetsintäpotentiaali. Talvivaara
todennäköisesti päivittää arviotaan mineraalivarannoista vuoden 2012
loppupuolella.
Tutkimus ja kehitys
Talvivaara keskittyi tutkimus- ja kehitystoiminnassaan biokasaliuotuksen ja
metallien talteenottoprosessin optimointiin sekä uusien metallien talteenottoon
bioliuoksesta.
Biokasaliuotusprosessin kehitystyössä pyrittiin ymmärtämään liuotuskasan
toimintaa entistä paremmin, parantamaan kasan ilmastustapoja sekä optimoimaan
kasan hydrodynamiikkaa. Vuoden loppupuolella rakennettiin ja otettiin käyttöön
neljä 50 000 tonnin testikasaa, joiden avulla tutkitaan toimintatapoja
bioliuotuksen tehokkuuden parantamiseksi entisestään. Testikasoista tähän
mennessä saadut tulokset ovat olleet lupaavia ja niistä on saatu hyödyllistä
tietoa täysimittaisten kasojen toiminnan ja liuotuskustannusten optimointiin.
Metallien talteenotossa painopisteenä oli tuotantokapasiteetin ja tuotteiden
laadun parantaminen, sekä erityisesti sinkin kosteuspitoisuuden alentaminen.
Tärkeitä kehityskohteita olivat myös kaikkien tuotteiden ja erityisesti
kuparisulfidin kemiallinen puhtaus sekä kemikaalien kulutuksen optimointi
tuotantokustannusten alentamiseksi.
Yksi vuoden avainhankkeista oli rikkivetykaasun katalyyttinen poltto
hajuhaittojen ehkäisemiseksi sekä lipeän tarpeen vähentämiseksi. Testeissä
todettiin, että rikkivety voidaan muuttaa rikin oksideiksi, joiden peseminen on
mahdollista ilman lipeää. Testitulosten perusteella tehtiin investointipäätös ja
katalyyttipoltto on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön tulevan kesän aikana.
Kaivoksen puhdistetuissa prosessivesissä havaittiin vuoden 2010 lopulla
nousseita sulfaattipitoisuuksia, minkä seurauksena heti vuoden 2011 alussa
käynnistettiin hanke sulfaatin poistamiseen soveltuvien
vedenpuhdistustekniikoiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Hanke käynnistyi
saatavilla olevien teknisten ratkaisujen arvioinnilla yhteistyössä Valtion
Teknillisen Tutkimuskeskuksen VTT:n kanssa. Hanketta jatkettiin parhaiten
soveltuvien tekniikoiden osalta teknis-taloudellisena tutkimuksena. Parhaiten
soveltuvaksi arvioitiin kalvotekniikka, jonka osalta tutkimuksia jatkettiin
laboratoriokokein. Laboratoriokokeissa pyritään selvittämään kriteerit
jatkotestaukselle ja lopulta teollisen mittakaavan vesienpuhdistuslaitokselle.
Vuoden aikana toteutettiin testejä ja pilottihankkeita uraanin talteenoton
luvittamisessa tarvittavan datan keräämiseksi. Jatkuvan pilottiprosessin avulla
myös varmennettiin uraanin uuttoprosessin toiminta yhteistyössä valitun
tekniikkatoimittajan kanssa.
Kestävä kehitys
Talvivaara jatkoi toimintansa kehittämistä kestävän kehityksen ohjelmansa
mukaisesti. Ohjelmassa korostetaan jatkuvaa parantamista ja Operational
Excellence -periaatetta. Vuonna 2011 yhtiö panosti erityisesti vesipäästöjen
hallintaan, aktiiviseen tiedottamiseen varsinkin kaivoksen lähiympäristössä sekä
kestävän kehityksen periaatteita tukevien johtamisjärjestelmien
käyttöönottoon.
Talvivaara on sitoutunut ympäristötehokkuuden ja operatiivisen riskienhallinnan
jatkuvaan kehittämiseen sekä toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseen.
Vuoden aikana toteutettujen investointien ansiosta päästöt ilmakehään sekä
kaivoksen ympäristövaikutukset pienenivät läpi vuoden. Tiettyjä parannuksia
toteutetaan vielä vuonna 2012 pöly- ja rikkivetypäästöjen vähentämiseksi, jotta
ympäristöluvassa määritellyt päästötasot saavutettaisiin säännönmukaisesti.
Vuoden 2010 lopulla ja 2011 alussa havaittujen kohonneiden sulfaatti- ja
mangaanipäästöjen johdosta erityistä huomiota kiinnitettiin vesipäästöihin.
Koska kohonneisiin pitoisuuksiin reagoitiin välittömästi, jätevesien sulfaatti-
ja mangaanipitoisuudet olivat laskeneet merkittävästi jo kesään 2011 mennessä ja
pysyvät haitat lähijärvissä onnistuttiin välttämään. Vuoden loppuun mennessä
vedenlaatu lähimmissä järvissä oli parantunut myös järvien pohjaosissa, mihin
suurin osa sulfaattipitoisesta vedestä on kerrostunut. Vuoden 2012 aikana
Talvivaara aikoo lisätä prosessivesien kierrätystä ja testata uusia
vedenpuhdistuskeinoja, joita suunnitellaan otettavaksi käyttöön seuraavien 2-3
vuoden aikana. Talvivaara aikoo käynnistää rikkivedyn katalyyttisen polton
vuoden 2012 aikana, minkä ansiosta lipeän kulutusta voidaan pienentää
merkittävästi. Pienentyneen lipeän kulutuksen puolestaan odotetaan vähentävän
prosessivesien natrium- ja sulfaattipitoisuuksia.
Kaivoksen sulfaatti- ja mangaanipäästöt saivat runsaasti julkisuutta vuoden
viimeisen neljänneksen aikana ja huolestuttivat myös Talvivaaran sidosryhmiä.
Tämän seurauksena Ympäristöministeriö pyysi paikalliselta
ympäristöviranomaiselta lausunnon kaivoksen valvonnan riittävyydestä sekä siitä,
onko olemassa perusteita harkita Talvivaaran kaivokseen kohdistuvien
pakkokeinojen käyttöä. Ministeriön hyväksymässä lausunnossa todettiin, että
valvontaohjelma on ollut erittäin kattava eikä perusteita pakkotoimille, kuten
sakoille tai toiminnan keskeyttämiselle, löytynyt.
Talvivaara osallistui jälleen CDP-hiilijalanjälkiraportoinnin hankkeeseen.
Näiden tietojen kerääminen ja raportointi helpottaa yhtiön
kasvihuonekaasupäästöjen optimointia tulevaisuudessa. Talvivaara jatkoi myös
GRI-ohjeiston mukaisen raportoinnin kehittämistä.
Talvivaaralle myönnettiin ISO 14001 ympäristösertifikaatti joulukuussa 2010, ja
vuoden 2011 aikana järjestelmää kehitettiin edelleen. Yhtiössä valmistauduttiin
myös työterveys- ja työturvallisuusstandardin, OHSAS 18001:n, mukaiseen
sertifiointiin ja käynnistettiin ISO 31000 -standardin mukaisen
riskienhallintajärjestelmän kehitystyö. Seveso-direktiivin mukainen
riskiarviointi suuronnettomuuksien varalta päivitettiin.
Kaivosalueen tulevaa luonnonmukaistamista ja valvontavelvoitteita varten
asetettu vakuus oli vuoden lopussa 32,7 miljoonaa euroa (2010: 27,0 miljoonaa
euroa).
Talvivaaran tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö, ja
yhtiö jatkoi turvallisuuskulttuurinsa kehittämistä "nolla tapaturmaa"
-periaatteen pohjalta. Työtapaturmatiheys vuonna 2011 oli 14,7 tapaturmaa
miljoonaa työtuntia kohden (2010: 10,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden).
Avoin ja aktiivinen viestintä ympäröivän alueen asukkaiden ja yhteisön kanssa on
avainasemassa kestävän ja luottamukseen perustuvan suhteen rakentamisessa.
Talvivaara onkin panostanut entistä voimakkaammin yhteisöohjelmaansa vuoden
aikana, ja paikallisille asukkaille on järjestetty avoimien ovien päiviä ja
tupailtoja. Lisäksi vuoden 2012 alussa avattiin paikallisille suunnattu www-
sivusto, jossa julkaistaan ajankohtaista tietoa ympäristöasioista ja tarjotaan
paikallisille asukkaille mahdollisuus keskustella ja antaa palautetta kaivoksen
asioista.
Lupaprosessit
Vuoden 2011 aikana käynnissä olleet lupaprosessit liittyivät uraanin
talteenottamiseen sivutuotteena, Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan uusimiseen
sekä suunniteltuun tuotannon laajentamiseen liittyvän lupaprosessin
valmistelemiseen. Tuotannon laajentamiseen liittyvä luvitus etenee kahdessa
vaiheessa: ensin 50 000 tonniin nikkeliä ja lopulta 100 000 tonniin nikkeliä
vuodessa.
Talvivaara jätti maaliskuussa hakemuksen nykyisen ympäristöluvan uusimisesta
paikalliselle ympäristöviranomaiselle. Talvivaara odottaa uusitun ympäristöluvan
myöntämistä vuoden 2012 syksyyn mennessä.
Kesäkuussa 2011 Talvivaara jätti työ- ja elinkeinoministeriölle kaivoslain
(503/1965) mukaisen hakemuksen Talvivaaran kaivospiirin laajentamiseksi noin 70
neliökilometrillä. Mikäli laajennus hyväksytään, Talvivaaran kaivospiirin
kokonaispinta-alaksi tulee noin 130 neliökilometriä. Kaivospiirin laajennus
liittyy jo aiemmin julkistettuun Talvivaaran mineraalivarantojen lisäykseen.
Varantojen täysimääräinen hyödyntäminen ei ole mahdollista nykyisen kaivospiirin
puitteissa.
Ympäristön perustilaselvitykset liittyen mahdolliseen tuotannon laajentamiseen
(Operation Overlord) sekä kaivospiirin laajennukseen käynnistettiin keväällä ja
niitä jatkettiin läpi vuoden. Syksyllä käynnistettiin valmistelut
ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) aloittamiseksi liittyen
suunniteltuun tuotannon laajentamiseen ensin 50 000 tonniin nikkeliä ja lopulta
100 000 tonniin nikkeliä vuodessa. Vuoden lopussa YVA-ohjelmat oli saatu lähes
valmiiksi ja varsinaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn odotetaan
käynnistyvän vuoden 2012 alussa.
Talvivaara jätti maaliskuussa 2011 uraanin talteenottoon liittyvän
ympäristölupahakemuksen paikalliselle ympäristölupaviranomaiselle. Päätös
saataneen vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana. Talvivaara jätti huhtikuussa
2010 työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin
talteenottamisesta sivutuotteena. Lupa myönnettäneen vuoden 2012 ensimmäisellä
vuosineljänneksellä.
Marraskuussa 2011 Euroopan komissio hyväksyi Talvivaaran ja Camecon
allekirjoittaman uraanin myynti- ja ostosopimuksen. Euroopan komission
hyväksyntä Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti saatiin puolestaan heti
vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa 2012.
Johtamisjärjestelmät ja toiminnan laatu
Talvivaaran lähentyessä täyden mittakaavan tuotantotasoa toimintaprosesseja ja
johtamisjärjestelmää kehitetään vastaamaan tuotantolaitoksen vaatimuksia. Yhtiö
on käynnistänyt kaikkien toimintojen kehittämiseen sekä yhteisen ja yhtenäisen
toimintaympäristön luomiseen tarkoitetun ohjelman, Talvivaaran Tapa Toimia tai
lyhyesti T3+. Viimeisellä vuosineljänneksellä käynnistetty ohjelma keskittyy
aluksi keskeisten operatiivisten suoritusmittareiden tunnistamiseen,
mittaamiseen ja valvontaan kaikilla organisaatio- ja prosessitasoilla. Ohjelman
kehitystä jatketaan edelleen vuonna 2012 ja se tulee kattamaan useita toiminnan
laatuun liittyviä tekijöitä, kuten siisteys ja järjestys (5S), yleiset
hallintajärjestelmät ja motivaatioon liittyvät tekijät. Ohjelman alustavat
tulokset ovat lupaavia ja rohkaisevat koko organisaatiota soveltamaan
Talvivaaran Tapaa Toimia.
Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit
Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on
käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi,
niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien
hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.
Vuonna 2011 Talvivaara keskittyi kehittämään riskienhallintakäytäntöjä osasto-
ja toimintotasolla, sekä päivittämään konsernitason riskienhallintaohjelmaa
vastaamaan Talvivaaran tämänhetkistä kehitysvaihetta tuotantoyhtiönä
projektiyhtiön sijaan.
Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten
Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit,
arviot mineraalivarannoista ja malmivaroista, infrastruktuuririskit ja
hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen
vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien
tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta,
yhteistyökumppaneihin, riippuvuuteen avainhenkilöistä sekä lakien, säännösten ja
niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä
Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin.
Lyhyen aikavälin toiminnan riskit koskevat Talvivaarassa parhaillaan
toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki
tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi
silti liittyä riskitekijöitä, kuten puutteita tuotantolaitteiden
luotettavuudessa ja kestävyydessä, liuotusnopeudessa ja biokasaliuotukseen
liittyvässä metallien talteenotossa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla
tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä
hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa.
Nikkelin markkinahinta on historiallisesti vaihdellut merkittävästi, ja
Talvivaara odottaa volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän
ja tarjonnan tasapainossa tapahtuvat muutokset, makroekonomiset tekijät ja
valuuttakurssien vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta
on tällä hetkellä peräisin nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on
välitön ja merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja
liiketoimintaan. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia
metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin
hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen
mukaan Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-
ainehintojen kausina.
Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun
taas yhtiön kustannukset ovat pääosin euromääräisiä. Euron mahdollinen
vahvistuminen dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää
sen taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin
kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin
heikentymisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kulloinkin perustelluksi
katsotulla tavalla.
Mikäli Talvivaara ei pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita,
erityisesti nikkeliä, tai mikäli tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti
tai mikäli hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkillisesti ja
merkittävästi, yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja
jälleenrahoitusriskejä. Talvivaara pyrkii pienentämään maksuvalmiusriskiä
seuraamalla tarkasti maksuvalmiuttaan. Tavoitteena on havaita mahdollisesti
uhkaavat epäedulliset muutokset hyvissä ajoin ja saada riittävästi aikaa
tarvittavan luoton tai muun rahoituksen hankkimiseen kohtuullisin ehdoin.
Talvivaara pyrkii myös pitämään pitkäaikaisten velkojen maturiteettiprofiilin
tasapainossa jälleenrahoitusriskien vähentämiseksi.
Henkilöstö
Talvivaaran henkilöstö jatkoi kasvuaan vuonna 2011, ja henkilöstömäärä kasvoi
389:stä 461:een. Suurin osa henkilöstöstä on rekrytoitu paikallisesti Kainuun
alueelta, missä Talvivaara on suurin uusien työpaikkojen luoja.
Työntekijöiden keski-ikä oli 38,8 vuotta, ja henkilöstön ikäjakauma vastaa
teollisuuden keskiarvoa Suomessa. Vaikka Talvivaaran rekrytointivauhti on nopea
ja rekrytoitavien joukko alueella rajallinen, yhtiö pyrkii säilyttämään
henkilöstönsä ikärakenteen keskimääräistä vastaavalla tasolla. Kaivosteollisuus
on perinteisesti miesvaltaista, mutta Talvivaara pyrkii palkkaamaan miehiä ja
naisia tasapuolisesti. Tämä on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi
naishakijoiden vähyyden vuoksi.
Talvivaaran henkilöstön vaihtuvuus väheni edelleen vuonna 2011 heijastellen
toiminnan kypsyysastetta. Kuten aikaisempinakin vuosina vaihtuvuutta oli lähinnä
yhtiön palvelukseen hiljattain tulleiden joukossa eikä vaihtuvuus vaikuttanut
yhtiön toimintaan. Talvivaara Sotkamo Oy:n henkilöstön vaihtuvuus oli 4,3 %
(2010: 5,1 %). Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:ssä ei tapahtunut
henkilöstömuutoksia (2010: 0 %).
Talvivaaran työntekijöiden palkat perustuvat toimialan työehtosopimuksiin sekä
yhtiön omaan, työn vaativuuteen perustuvaan luokitteluun. Kokonaispalkka koostuu
peruspalkasta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmista. Vuosittaiset
lyhyen aikavälin kannustinkriteerit perustuvat sekä työntekijän
henkilökohtaisiin että yhtiön tuloksiin. Parhaillaan käynnissä olevassa
tuotannon ylösajovaiheessa ensisijaisena kriteerinä on Talvivaaran
tuotantomäärä. Talvivaaran pitkän aikavälin kannustinohjelmiin kuuluvat vuonna
2007 käynnistetty, koko henkilöstöä koskeva osakeoptio-ohjelma sekä johdon
omistusyhtiö Talvivaara Management Oy. Jälkimmäinen on suunnattu yhtiön
ylimmälle johdolle ja edellyttää osallistujilta henkilökohtaisia sijoituksia
yhtiön osakkeisiin. Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous päätti perustaa yhtiölle
uuden optio-ohjelman, mutta näitä optioita ei ole vielä jaettu.
Henkilöstön kehittäminen perustuu vuosittaisiin koulutus- ja
kehityssuunnitelmiin. Kaikki Talvivaaran työntekijät saavat
perehdytyskoulutuksen, jossa paneudutaan muun muassa työturvallisuusasioihin.
Lisäksi yhtiön tavoitteena on, että koko henkilöstö on suorittanut
ensiapukurssin.
Hallinnointiperiaatteet
Talvivaara julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta
2011 vuosikertomuksessa sekä erikseen yhtiön www-sivuilla osoitteessa
www.talvivaara.com viikolla 13. Selvitys ei ole osa hallituksen
toimintakertomusta.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.4.2011 Sotkamossa. Kokouksessa
päätettiin muun muassa seuraavaa:
* Osinkoa ei makseta tilivuodelta 2010.
* Hallituksen jäsenten vuosipalkkiot vuonna 2012 ovat seuraavat: hallituksen
puheenjohtajalle maksetaan 160 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle
69 000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 69 000 euroa,
nimitysvaliokunnan puheenjohtajalle 53 000 euroa, palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtajalle 53 000 euroa, kestävän kehityksen komitean puheenjohtajalle
53 000 euroa ja muille ei-työsuhteisille hallituksen jäsenille ja
työsuhteisille hallituksen jäsenille 48 000 euroa.
* Hallituksen jäsenmäärä on seitsemän ja hallituksen jäseniksi uudelle
toimikaudelle valittiin Edward Haslam, Eero Niiva, Eileen Carr, D. Graham
Titcombe, Pekka Perä, Tapani Järvinen ja Saila Miettinen-Lähde.
* Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan ja tilintarkastajaksi
tilikaudelle 2011 valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
* Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen
hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa
27.10.2012 saakka. Valtuutus korvaa varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2010
antaman 10 000 000 osakkeen hankkimista koskevan valtuutuksen.
· Optio-oikeuksia annetaan osittain yhtiön ja sen tytäryhtiöiden
avainhenkilöille ja osittain niiden henkilöstölle. Optio-oikeuksien määrä on
yhteensä enintään 5 500 000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä
enintään 5 500 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Merkintäajan
alkaminen edellyttää hallituksen vuosittain määrittämien tuotannollisten tai
taloudellisten tavoitteiden täyttymistä.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon
rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 31.12.2011 yhteensä 245 781 803. Kun
otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun 85 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalainan, 16.12.2010 merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi
auktorisoitu osakemäärä oli 290 636 391.
Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja päättyy
31.3.2012. 2007B-optioilla merkintäaika alkoi 1.4.2011 ja päättyy 31.3.2013.
Yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella oli 31.12.2011 mennessä merkitty
yhteensä 449 286 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n uutta osaketta. Yhtiön
2007A-optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 1 883 814 kappaletta. 31.12.2011
mennessä 108 700 osaketta oli vielä rekisteröimättä. Yhtiön 2007B-optio-
oikeuksien perusteella oli merkitty yhteensä 48 763 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö
Oyj:n uutta osaketta. Yhtiön 2007B-optio-oikeuksista on vielä käyttämättä
2 284 337 kappaletta. Vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan perusteella
on merkitty yhteensä 215 736 yhtiön uutta osaketta.
Vuoden 2011 aikana 2007C-optioita jaettiin yhteensä 952 000. Osakkeiden
merkintäaika 2007C-optioilla alkaa 1.4.2012 ja päättyy 31.3.2014.
31.12.2011 seuraavat osakkeenomistajat omistivat yli viisi prosenttia
Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (23,0 %), Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6 %), Solidium Oy (7,0 %) ja Keskinäinen
eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,9 %).
Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät
28.2.2007 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä yhtiö päätti jakaa
vastikkeetta osakeoptioita yhtiön ja sen tytäryhtiöiden työntekijöille. Optiot
oikeuttavat merkitsemään enintään 6 999 300 yhtiön uutta osaketta sen jälkeen,
kun yhtiön osake jaettiin 1:70-suhteessa (vuoden 2007 optio-ohjelma). Vuoden
2007 optio-ohjelman ehtojen mukaan yhtiön hallitus päättää osakeoptioiden
jakamisesta.
Vuoden 2011 aikana hallitus jakoi 952 000 kappaletta 2007C-optioita
palkitsemiskomitean suosituksen perusteella Talvivaaran ja sen tytäryhtiöiden
henkilöstölle. Optiot oikeuttavat merkitsemään kaikkiaan 952 000 uutta osaketta.
Vuodesta 2007 lähtien jaetuista optioista yhtiölle palautettiin vuoden 2011
aikana 78 000 kappaletta 2007C-optioita, jotka oikeuttavat merkitsemään 78 000
osaketta. Vuonna 2011 yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella oli merkitty
yhteensä 274 908 uutta osaketta ja 2007B-optio-oikeuksien perusteella uusia
osakkeita oli merkitty yhteensä 48 763. Vuoden 2011 lopussa vuoden 2007 optio-
ohjelman perusteella jaettavissa olevien 2007C-optioiden määrä oli 100.
Käyttämättä olevien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden
äänioikeus on 2,6 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä.
Joulukuussa 2010 Talvivaaran hallitus päätti uudesta Talvivaara-konsernin
johtoryhmän jäsenten osakeomistusjärjestelmästä, jonka tarkoituksena on
mahdollistaa osallistujien merkittävä pitkäaikainen osakeomistus yhtiössä.
Järjestelmän kautta osallistujat sijoittavat henkilökohtaisesti huomattavan
määrän omia varojaan yhtiön osakkeisiin. Osallistujat rahoittavat sijoituksensa
osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö myönsi Talvivaara Management Oy:lle 5,7 miljoonan
euron lainan yhtiön osakkeiden hankkimista varten. Lainan korko on 3,0
prosenttia ja se maksetaan kokonaisuudessaan takaisin vuoteen 2014 mennessä.
Talvivaara Management Oy:n omistamat 1 104 000 osaketta on pantattu
Talvivaaralle lainan vakuudeksi.
Yhtiökokouksen 28.4.2011 tekemän päätöksen mukaisesti yhtiö päätti jakaa
vastikkeetta osakeoptioita yhtiön ja sen tytäryhtiöiden työntekijöille (vuoden
2011 optio-ohjelma). Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 5 500 000
kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 5 500 000 yhtiön
uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Merkintäajan alkaminen edellyttää
hallituksen vuosittain määrittämien tuotannollisten tai taloudellisten
tavoitteiden täyttymistä. 31.12.2011 mennessä vuoden 2011 optio-ohjelman
mukaisia optioita ei ollut jaettu.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Uraanin talteenoton lupaprosessi
Talvivaara sai Euroopan komissiolta hyväksynnän uraanin talteenottoprosessille
Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti tammikuussa 2012. Yksi Euratomin
perustamissopimuksen päätavoitteista on ydinpolttoaineen toimitusvarmuuden
parantaminen EU:ssa. Kannanottonsa puitteissa komissio katsoo, että uraanin
talteenotto Talvivaaran kaivoksella vastaa Euratomin perustamissopimuksen
tavoitteita ja saattaa lisätä ydinpolttoaineen toimitusvarmuutta EU:ssa.
Prosessivesien käsittely
Talvivaara on ottanut käyttöön uusia vesienkierrätysmenetelmiä kaivostoiminnan
ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Toimenpiteiden ansiosta raakaveden ottoa
voidaan vähentää noin 50 prosentilla. Uusien menetelmien ansiosta myös
päästöveden laatu parantuu, ja menetelmien odotetaan olevan avuksi myös
päästövesien määrän pienentämisessä.
Uusien vesienkierrätysjärjestelmien asentaminen aiheutti neljän päivän seisokin
metallien talteenottolaitoksella. Laitoksen toiminta on muutoin ollut
yllätyksetöntä vuoden 2012 alkupuolella.
Lyhyen aikavälin näkymät
Markkinanäkymät
Vuoden 2011 loppupuoliskon heikon markkinakehityksen jälkeen nikkelin ja muiden
perusmetallien hinnat ovat osoittaneet elpymisen merkkejä vuoden 2012
alkupuolella. Volatiliteetin odotetaan kuitenkin jatkuvan korkeana sijoittajien
ja muiden markkinaosapuolien arvioidessa Euroopan velkakriisin vaikutuksia ja
maailmanmarkkinoiden kasvunäkymiä.
Jollei maailmantalous joudu vakavaan taantumaan, tuotannon rajakustannukset
vaikuttaisivat rajoittavan nikkelin hinnan heikkenemistä vuoden 2011 lopun
tasosta. Talvivaara uskoo edelleen, että pitkällä aikavälillä nikkelin hinnan
kestävä taso on noin 20 000 Yhdysvaltain dollaria tonnia kohden.
Talvivaara odottaa nikkelin kysynnän ja tarjonnan pysyvän maailmanmarkkinoilla
tasapainossa. Useiden uusien lateriittisten nikkeliesiintymien käyttöönotossa on
ollut ongelmia, ja nyt vaikuttaakin erittäin todennäköiseltä, että niiden osuus
tarjonnasta jää lyhyellä aikavälillä rajalliseksi. Kiinan nikkelipitoisen
raakaraudan (nickel pig iron, NPI) tuotannon odotetaan myös tasapainottavan
markkinoita, sillä tämän kapasiteetin käyttöaste reagoi nopeasti nikkelin hinnan
muutoksiin.
Toiminnalliset näkymät
Talvivaara uskoo tuotannon ylösajon jatkuvan Sotkamon kaivoksella ja odottaa
25 000 - 30 000 tonnin vuosittaista nikkelin tuotantoa vuonna 2012. Vuoden 2011
pääomamarkkinapäivän yhteydessä annetun ennusteen mukaisesti Talvivaara odottaa
vuoden 2012 liiketoiminnan kulujen olevan noin 250 miljoonaa euroa mukaan lukien
leasing-maksut. Investointien arvioidaan olevan 40-50 miljoonaa euroa pois
lukien uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta aiheutuvat investointikulut.
Hallituksen esitys voitonjaosta
Hallitus esittää 26.4.2012 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
osinkoa ei jaeta tilivuodelta 2011.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus
KONSERNIN TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintar- Tilintark- Tilintar-
tamaton kastettu astamaton kastettu
10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/
(kaikki luvut EUR '000) 2011 2010 2011 2010
---------------------------------------------------
Liikevaihto 66 492 60 218 231 226 152 163
Liiketoiminnan muut tuotot 268 3 661 2 304 20 904
Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden varaston muutos 17 491 14 003 59 727 67 100
Materiaalit ja palvelut -37 687 -30 745 -135 022 -99 029
Henkilöstökulut -6 353 -5 498 -25 482 -19 944
Poistot ja arvonalentumiset -12 158 -13 757 -46 642 -51 948
Liiketoiminnan muut kulut -13 121 -13 556 -55 212 -43 790
---------------------------------------------------
Liikevoitto/tappio(-) 14 932 14 326 30 899 25 456
Rahoitustuotot 236 81 1 197 3 477
Rahoituskulut -11 279 -8 125 -39 060 -31 655
---------------------------------------------------
Rahoitustuotot/kulut (-)
(netto) -11 043 -8 044 -37 863 -28 178
Voitto/tappio(-) ennen veroja 3 889 6 282 -6 964 -2 722
Tuloverot -161 -7 166 1 748 -5 012
---------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) 3 728 -884 -5 216 -7 734
---------------------------------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille 1 915 -810 -8 263 -8 699
Määräysvallattomille
omistajille 1 813 -74 3 047 965
---------------------------------------------------
3 728 -884 -5 216 -7 734
---------------------------------------------------
Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen
voitto/tappio(-) ( € /osake)
Laimentamaton ja
laimennusvaikutuksella
oikaistu 0,01 -0,01 -0,04 -0,04
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintar- Tilintarkas- Tilintar-
tamaton kastettu tamaton kastettu
10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/
(kaikki luvut EUR '000) 2011 2010 2011 2010
----------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) 3 728 -884 -5 216 -7 734
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutuksella oikaistuna
Rahavirran suojaukset -1 983 -2 769 -9 368 -11 341
----------------------------------------------
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutuksella oikaistuna -1 983 -2 769 -9 368 -11 341
----------------------------------------------
Laaja tulos yhteensä 1 745 -3 653 -14 584 -19 075
----------------------------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille 249 -3 025 -16 132 -17 772
Määräysvallattomille omistajille 1 496 -628 1 548 -1 303
----------------------------------------------
1 745 -3 653 -14 584 -19 075
----------------------------------------------
KONSERNIN TASE
Tilintarkas- Tilintar-
tamaton kastettu
(kaikki luvut EUR '000) 31.12.11 31.12.10
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 761 985 728 226
Biologiset hyödykkeet 7 688 8 464
Aineettomat hyödykkeet 7 371 7 737
Laskennalliset verosaamiset 26 398 20 552
Muut saamiset 2 902 7 626
Myytävissä olevat rahoitusvarat 630 464
806 974 773 069
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 240 436 175 361
Myyntisaamiset 64 027 52 354
Muut saamiset 5 249 8 702
Johdannaisinstrumentit 10 40
Rahavarat 40 019 165 555
349 741 402 012
Myytävänä olevat omaisuuserät - 39 391
Varat yhteensä 1 156 715 1 214 472
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille
kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 80 80
Osakeanti 278 91
Ylikurssirahasto 8 086 8 086
Suojausrahasto - 7 494
Muut rahastot 449 532 433 012
Kertyneet voittovarat -151 129 -80 068
306 847 368 695
Määräysvallattomien omistajien osuus 15 733 16 895
Oma pääoma yhteensä 322 580 385 590
Pitkäaikaiset velat
Lainat 467 161 437 623
Saadut ennakkomaksut 235 569 225 068
Ostovelat - 17
Varaukset 6 036 3 935
708 766 666 643
Lyhytaikaiset velat
Lainat 28 515 42 934
Saadut ennakkomaksut 11 684 34 800
Ostovelat 33 677 39 408
Muut velat 51 478 43 820
Johdannaisinstrumentit 15 1 277
125 369 162 239
Velat yhteensä 834 135 828 882
Velat ja oma pääoma yhteensä 1 156 715 1 214 472
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
A. Osakepääoma
B. Osakeanti
C. Ylikurssirahasto
D. Suojausrahasto
E. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
F. Muut rahastot
G. Kertyneet voittovarat
H. Yht.
I. Määräysvallattomien omistajien osuus
J. Oma pääoma yht.
(kaikki luvut EUR '000) A B C D E F G H I J
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2010 -71 11 382
80 - 8 086 16 567 401 248 16 200 368 370 813 784 597
-8 -7
Kauden tulos - - - - - - 699 -8 699 965 734
Muut laajan tuloksen
erät
- Rahavirtojen -2 -11
suojaukset - - - -9 073 - - - -9 073 268 341
---------------------------------------------------------
-8 -1 -19
Kauden laaja tulos - - - -9 073 - - 699 -17 772 303 075
Liiketoimet
omistajien kanssa
Toteutetut osakeoptiot - 91 - - 364 - - 455 - 455
Perpetuaali pääomalaina 4 24
- - - - - 19 926 - 19 926 982 908
Johdon 1 -5
kannustinjärjestelmä - - - - - -7 142 - -7 142 432 710
Henkilöstön
osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen arvo 2
- - - - - 2 415 - 2 415 - 415
---------------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset
ja varojen jakaminen 6 22
omistajille yhteensä - 91 - - 364 15 199 - 15 654 414 068
Liiketoimet omistajien 6 22
kanssa yhteensä - 91 - - 364 15 199 - 15 654 414 068
---------------------------------------------------------
31.12.2010 -80 16 385
80 91 8 086 7 494 401 612 31 399 067 368 695 895 590
---------------------------------------------------------
1.1.2011 -80 16 385
80 91 8 086 7 494 401 612 31 399 067 368 695 895 590
-8 3 -5
Kauden tulos - - - - - - 263 -8 263 047 216
Muut laajan tuloksen
erät
- Rahavirtojen -1 -9
suojaukset - - - -7 869 - - - -7 869 499 368
---------------------------------------------------------
-8 1 -14
Kauden laaja tulos - - - -7 869 - - 263 -16 132 548 584
Liiketoimet omistajien
kanssa
Toteutetut osakeoptiot - 187 - - 658 - - 845 - 845
Vakuudeton
senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2015, 1
vaihtaminen osakkeisiin - - - - 1 800 - - 1 800 - 800
Perpetuaali pääomalaina -1 -2
- - - - - - 891 -1 891 -360 251
Tytäryhtiön -60 -2 -61
osakkeiden hankinta - - - 375 - 997 908 -59 536 350 886
Johdon
kannustinjärjestelmä - - - - - 94 - 94 - 94
Vakuudeton
senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2015, oman 9
pääoman komponentti - - - - - 9 018 - 9 018 - 018
Henkilöstön
osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen arvo 3
- - - - - 3 954 - 3 954 - 954
---------------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset
ja varojen jakaminen -62 -2 -48
omistajille yhteensä - 187 - 375 2 458 14 063 799 -45 716 710 426
Liiketoimet omistajien -62 -2 -48
kanssa yhteensä - 187 - 375 2 458 14 063 799 -45 716 710 426
---------------------------------------------------------
31.12.2011 -151 15 322
80 278 8 086 - 404 070 45 462 129 306 847 733 580
---------------------------------------------------------
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Tilintarkas- Tilintar- Tilintarkas- Tilintar-
tamaton kastettu tamaton kastettu
10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/
(kaikki luvut EUR '000) 2011 2010 2011 2010
----------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto/tappio(-) 3 728 -884 -5 216 -7 734
Oikaisut
Verot 161 7 166 -1 748 5 012
Poistot 12 157 13 758 46 641 51 949
Muut tuotot ja kulut, joihin ei
liity maksutapahtumaa -8 171 -3 976 -34 987 -8 340
Korkotuotot -236 -81 -1 197 -3 477
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien rahavarojen käyvän
arvonlisäykset/
vähennykset(-) -193 -4 068 -520 -24 348
Korkokulut 11 279 8 125 39 060 31 655
----------------------------------------------
18 725 20 040 42 033 44 717
Käyttöpääoman muutos
Muiden saamisten
vähennys(+)/lisäys(-) -16 763 -20 607 -2 380 -40 381
Vaihto-omaisuuden
vähennys(+)/lisäys (-) -15 398 -14 972 -65 075 -65 850
Ostovelkojen ja muiden velkojen
vähennys (-)/lisäys(+) -8 429 32 888 -403 47 141
----------------------------------------------
Käyttöpääoman muutos -40 590 -2 691 -67 858 -59 090
----------------------------------------------
-21 865 17 349 -25 825 -14 373
Maksetut korot ja muut
rahoitusmenot -10 579 -9 849 -24 666 -26 213
Korko- ja muut rahoitustuotot 274 -3 438 1 329 49 382
Maksetut verot -15 - -15 -
Liiketoiminnan nettorahavirrat -32 185 4 062 -49 177 8 796
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiön hankinta, saadut
nettovarat -398 - -61 885 -
Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
hankinta -21 511 -23 048 -78 833 -114 947
Biologisten hyödykkeiden hankinta -18 - -82 -7
Aineettomien hyödykkeiden hankinta -54 -427 -229 -704
Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
myynti - - 19 995 -
Biologisten hyödykkeiden myynti - 13 257 89
Aineettomien hyödykkeiden myynti - - 5 -
Aineettomiin hyödykkeisiin
liittyvä julkinen avustus - 302 - 302
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien rahoitusvarojen
hankinta - - -12 010 -
Myytävissä olevien rahoitusvarojen
hankinta - -463 -167 -463
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien
rahoitusvarojen myynti - - 12 022 -
----------------------------------------------
Investointien nettorahavirrat -21 981 -23 623 -120 927 -115 730
Rahoituksen rahavirrat
Toteutetut osakeoptiot 278 90 845 454
Lähipiirin nettosijoitus
Talvivaaran osakkeisiin - -5 713 - -5 713
Korollisten lainojen nostot 59 226 235 973 70 242 292 512
Perpetuaali pääomalaina - - -3 042 24 875
Saadut ennakkomaksut 7 381 - 14 381 263 419
Korollisten lainojen
takaisinmaksut -11 255 -51 210 -37 858 -314 935
----------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirrat 55 630 179 140 44 568 260 612
Rahavarojen nettolisäys/vähennys(-
) 1 464 159 579 -125 536 153 678
Rahavarat kauden alussa 38 555 5 976 165 555 11 877
----------------------------------------------
Rahavarat kauden lopussa 40 019 165 555 40 019 165 555
----------------------------------------------
LIITETIEDOT
1. Laadintaperiaatteet
Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.
2. Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet Keskeneräiset Maa-alueet Muut
ja omat ja aineelliset
(kaikki luvut EUR '000) laitteet työt rakennukset hyödykkeet Yht.
--------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
1.1.11 336 598 21 036 257 613 206 227 821 474
Lisäykset 1 389 78 314 126 4 79 833
Vähennykset -7 - -66 - -73
Siirrot, myytävänä
olevat
omaisuuserät - - - 50 50
Siirrot 23 265 -58 006 16 248 18 515 22
--------------------------------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
31.12.11 361 245 41 344 273 921 224 796 901 306
--------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
1.1.2011 39 794 - 21 150 32 304 93 248
Vähennykset -1 - - - -1
Kauden poistot 26 998 - 11 494 7 582 46 074
--------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
31.12.11 66 791 - 32 644 39 886 139 321
--------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 1.1.11 296 804 21 036 236 463 173 923 728 226
--------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12.11 294 454 41 344 241 277 184 910 761 985
--------------------------------------------------------
3. Myyntisaamiset
(kaikki luvut EUR '000)
31.12.2011 31.12.2010
----------------------
Nikkeli-kobolttisulfidi 55 258 50 437
Sinkkisulfidi 8 769 1 917
----------------------
Myyntisaamiset yhteensä 64 027 52 354
----------------------
4. Vaihto-omaisuus
(kaikki luvut EUR '000)
31.12.2011 31.12.2010
----------------------
Raaka-aineet ja tarvikkeet 14 016 8 668
Keskeneräiset tuotteet 213 629 154 632
Valmiit tuotteet 12 791 12 061
----------------------
Vaihto-omaisuus yhteensä 240 436 175 361
----------------------
5. Lainat ja pääomalainat
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 31.12.2011 31.12.2010
----------------------
Pääomalainat 1 405 1 405
Investointi- ja käyttöpääomalaina 57 863 57 324
Luottolimiitti 49 110 -
Vakuudeton senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015 217 138 219 426
Vakuudeton senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2013 80 796 78 086
Rahoitusleasingvelat 37 444 53 018
Muut lainat 23 405 28 364
----------------------
467 161 437 623
----------------------
Lyhytaikaiset
Investointi- ja käyttöpääomalaina 1 430 -
Yritystodistukset 8 481 -
Ratalaina - 18 527
Rahoitusleasingvelat 18 604 20 211
Korkotukilainat - 4 196
----------------------
28 515 42 934
----------------------
----------------------
Lainat yhteensä 495 676 480 557
----------------------
6. Ennakkomaksut
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 31.12.2011 31.12.2010
----------------------
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 221 187 225 068
Ennakkomaksu uraanituotteesta 14 382 -
----------------------
235 569 225 068
----------------------
Lyhytaikaiset
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 11 684 14 800
Ennakkomaksu junaradasta - 20 000
----------------------
11 684 34 800
----------------------
----------------------
Ennakkomaksut yhteensä 247 253 259 868
----------------------
7. Muutokset osakkeiden lukumäärässä
Osakkeiden lukumäärä
---------------------
31.12.10 245 316 718
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A ja 2007B 249 349
Osakkeiden merkintä vaihtovelkakirjalaina er. 2015 215 736
---------------------
31.12.11 245 781 803
---------------------
8. Ehdolliset velat ja sitoumukset
(kaikki luvut EUR '000)
Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin
perustuvat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:
31.12.2011 31.12.2010 ----------------------
Yhden vuoden kuluessa 1 919 1 175
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden
vuoden kuluessa 929 1 993
Yli 5 vuoden kuluttua 37 11
----------------------
2 885 3 179
Investointisitoumukset
Konsernilla oli 31.12.2011 investointisitoumuksia yhteensä EUR 14,5 miljoonaa,
jotka liittyivät pääasiallisesti Talvivaaran kaivoksen valmiiksi saattamiseen ja
toimintavarmuuden parantamiseen sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen.
Sitoumukset koskevat uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa.
Talvivaaran
Kaivososakeyhtiö Oyj
Konsernin tunnusluvut 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12
2011 2010 2011 2010
----------------------------------------------
EUR
Liikevaihto '000 66 492 60 218 231 226 152 163
EUR
Liikevoitto (tappio) '000 14 932 14 326 30 899 25 456
Liikevoitto/-
tappioprosentti 22,5 % 23,8 % 13,4 % 16,7 %
Voitto (tappio) ennen EUR
veroja '000 3 889 6 282 -6 964 -2 722
EUR
Kauden voitto (tappio) '000 3 728 -884 -5 216 -7 734
Oman pääoman tuotto 1,2 % -0,2 % -1,5 % -2,0 %
Omavaraisuusaste 27,9 % 31,7 % 27,9 % 31,7 %
EUR
Korolliset nettovelat '000 455 657 315 002 455 657 315 002
Velkaantumisaste 141,3 % 81,7 % 141,3 % 81,7 %
Sijoitetun pääoman tuotto 1,9 % 0,9 % 4,0 % 2,8 %
EUR
Investoinnit '000 21 583 23 475 79 144 115 658
Tutkimus- ja EUR
kehitystoiminnan menot '000 - 365 - 365
Aineelliset EUR
käyttöomaisuushyödykkeet '000 761 985 728 226 761 985 728 226
EUR
Johdannaisinstrumentit '000 -5 -1 237 -5 -1 237
EUR
Lainat '000 495 676 480 557 495 676 480 557
EUR
Rahavarat '000 40 019 165 555 40 019 165 555
Osakekohtaiset 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12
tunnusluvut 2011 2010 2011 2010
------------------------------------------------
Osakekohtainen tulos EUR 0,01 -0,01 -0,04 -0,04
Oma pääoma/osake EUR 1,25 1,50 1,25 1,50
Osakkeen kurssikehitys
Lontoon pörssissä
Keskikurssi(1) EUR 2,57 6,27 4,22 4,89
GBP 2,20 5,39 3,66 4,20
Alin kurssi(1) EUR 2,28 5,70 2,25 3,99
GBP 1,95 4,90 1,95 3,42
Ylin kurssi(1) EUR 2,98 7,10 7,17 7,11
GBP 2,55 6,10 6,22 6,10
Kurssi kauden
lopussa(2) EUR 2,39 6,92 2,39 6,92
GBP 2,00 5,96 2,00 5,96
Muutos kauden aikana -20,6 % 21,1 % -66,4 % 54,2 %
Hinta/voittosuhde 463,2 neg. neg. neg.
Osakekannanmarkkina-
arvo
kauden lopussa(3) EUR '000 588 487 1 697 196 588 487 1 697 196
GBP '000 491 564 1 460 861 491 564 1 460 861
Osakkeiden vaihdon
kehitys
1000
Osakkeiden vaihto osaketta 25 743 16 728 67 799 93 802
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 10,5 % 6,8 % 27,6 % 38,2 %
Osakkeen kurssikehitys
Helsingin pörssissä
Keskikurssi EUR 2,55 6,35 4,33 5,18
Alin kurssi EUR 2,27 5,65 2,27 3,99
Ylin kurssi EUR 2,98 7,18 7,34 7,18
Kurssi kauden lopussa EUR 2,49 7,07 2,49 7,07
Muutos kauden aikana -16,2 % 24,5 % -64,8 % 63,3 %
Hinta/voittosuhde 459,3 neg. neg. neg.
Osakekannan markkina-
arvo
kauden lopussa EUR '000 612 488 1 734 389 612 488 1 734 389
Osakkeiden vaihdon
kehitys
1000
Osakkeiden vaihto osaketta 73 918 42 665 190 901 140 115
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 30,1 % 17,4 % 77,7 % 57,1 %
Osakkeiden
keskimääräinen
lukumäärä 245 601 204 245 241 660 245 601 204 245 241 660
Laimennettu osakkeiden
keskimääräinen
lukumäärä 244 497 204 244 137 660 244 497 204 244 137 660
Osakkeiden lukumäärä
kauden lopussa 245 781 803 245 316 718 245 781 803 245 316 718
1) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden
aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
2) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden
päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
3) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan
keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
Henkilöstöä koskevat 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12
tunnusluvut 2011 2010 2011 2010
----------------------------------------------
Palkat ja palkkiot EUR '000 5 385 4 443 21 574 16 652
Henkilöstön
keskimääräinen lukumäärä 451 381 445 362
Henkilöstön lukumäärä
kauden lopussa 461 389 461 389
Muut tunnusluvut 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12
2011 2010 2011 2010
----------------------------------------------
Liikkeelle lasketut optiot kauden
lopussa 6 501 151 5 950 822 6 501 151 5 950 822
Osakkeiden määrä, joka voidaan
merkitä
liikkeelle laskettuja optioita
vastaan 6 501 151 5 950 822 6 501 151 5 950 822
Ääniosuus, joka liikkeelle
laskettujen
optioiden nojalla voidaan saada 2,6 % 2,4 % 2,6 % 2,4 %
Konsernin tunnusluvut
Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio)
------------------------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2
Omavaraisuusaste Oma pääoma
------------------------------------------------------
Taseen loppusumma
Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat
Velkaantumisaste Korollinen nettovelka
------------------------------------------------------
Oma pääoma
Sijoitetun pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) + Rahoituskulut
------------------------------------------------------ (Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2 + (lainat kauden alussa + Lainat kauden
lopussa)/2
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden
Osakekohtainen tulos voitosta (tappiosta)
------------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta
Oma pääoma/osake pääomasta
------------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Hinta/voittosuhde Kurssi kauden lopussa
------------------------------------------------------
Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi
kauden lopussa kauden lopussa
[HUG#1586405]
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |