2013-02-14 08:00:00 CET
2013-02-14 08:03:02 CET
REGULATED INFORMATION
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - Tilinpäätös ja toimintakertomus
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta
Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
14.2.2013
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2012 päättyneeltä
tilikaudelta
Haastava vesitase vaikutti tuotantoon ja toimintaan
Rahoitusjärjestelyjä turvaamaan tuotannon ylösajo kohti täyttä kapasiteettia
Loka-joulukuun keskeiset tapahtumat
* Nikkelin tuotanto 2 317 tonnia ja sinkin tuotanto 4 106 tonnia
* Tuotantoon vaikuttivat kipsisakka-altaan vuoto marraskuussa ja
haasteellisena jatkunut vesitasetilanne
* Metallitehtaan toiminnot vakiintuneet vuodon jälkeen
* Pekka Perä palasi toimitusjohtajaksi marraskuussa 2012
* Marraskuussa 2012 ilmoitettiin kokonaismineraalivarantojen lisäyksestä;
todetut ja todennäköiset nikkelivarannot ovat arviolta 3,0 miljoonaa tonnia,
vahvistaa edelleen Talvivaaran esiintymien riittävyyttä erittäin
pitkäaikaiseen kaivostoimintaan
Keskeiset tapahtumat 2012
* Nikkelin tuotanto oli 12 916 tonnia ja sinkin tuotanto 25 867 tonnia
* Runsaat sateet ja nopea lumien sulaminen keväällä heikensivät
vesitasetilannetta ja vaikuttivat tuotantoon koko vuoden ajan
* Malmintuotanto keskeytettiin syyskuussa 2012; ennakoidut kustannussäästöt on
saavutettu
* Myönteinen kehitys laitteistojen käytettävyydessä ja käyttöasteissa jatkui
* Lukuisia toimenpiteitä vesitaseen hallitsemiseksi tulevaisuudessa, mukaan
lukien uusi vesienkierrätysjärjestelmä ja käänteisosmoosilaitos;
keskipitkällä aikavälillä Yhtiö tähtää edelleen lähes suljettuun
vesikiertoon
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
* Kainuun ELY-keskus antoi Talvivaaralle 12.2.2013 luvan käynnistää
kaivosalueelle varastoidun liikaveden käsittely ja purkaminen;
kaivostoiminnan uskotaan käynnistyvän uudelleen heinäkuussa 2013
* Talvivaara lomautti yhteensä 184 työntekijää 18.2.2013 ja 30.6.2013
väliseksi ajaksi Yhtiön kustannussäästötavoitteiden tukemiseksi
* Myönteistä kehitystä tuotannossa:
* Kiertoliuoksen keskimääräinen syöttövirtaus metallien
talteenottolaitokselle oli tammikuussa ennätykselliset 1 422 m(3)/h
* Metallien talteenottolaitoksen käytettävyys 98 prosenttia
* Vahvaa näyttöä liuotustulosten nopeasta tehostumisesta liuotuskasoissa,
joista ylimääräinen vesi on saatu poistettua
* Kuluvan vuoden nikkelin tuotanto 1 448 tonnia 12.2. mennessä
Rahoitusjärjestelyt
Talvivaara on uusilla rahoitusjärjestelyillä pyrkinyt vähentämään Yhtiön
taserakenteeseen kohdistuvia riskejä, turvaamaan tuotannon ylösajo kohti täyttä
kapasiteettia ja saavuttamaan lainojen uudelleenrahoittamisen tai takaisinmaksun
lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä mahdollistavan pääomarakenteen.
Uudet rahoitusjärjestelyt:
* Merkintäetuoikeusanti, jonka tuotoiksi arvioidaan 260 miljoonaa euroa ennen
kuluja
* 100 miljoonan euron luottolimiitin uudistaminen
* Camecolta saatavien ennakkomaksujen nostaminen 10 miljoonalla dollarilla 70
miljoonaan dollariin
* 12 miljoonan ennakkomaksu Nyrstarilta
Rahoitusjärjestelyistä kerrotaan yksityiskohtaisemmin tämän
tilinpäätöstiedotteen kanssa yhtä aikaa julkaistavassa pörssitiedotteessa sekä
14.2.2013 iltapäivällä Talvivaaran verkkosivuilla osoitteessa www.talvivaara.com
julkaistavassa Lontoon pörssin vaatimusten mukaisesti laaditussa shareholder
circular -asiakirjassa.
Tuotantoennuste vuodelle 2013
Talvivaara arvioi koko vuoden nikkelin tuotannon olevan noin 18 000 tonnia ja
sinkin tuotannon noin 39 000 tonnia vuonna 2013. Haasteellinen vesitase
vaikuttaa edelleen metallintuotantoon vuoden alkupuoliskolla, mutta tuotannon
uskotaan palautuvan selvään ylösajovaiheeseen loppuvuoden aikana malmintuotannon
käynnistyttyä uudelleen heinäkuussa. Vuoden 2013 käyttökustannusten arvioidaan
olevan 230 miljoonaa euroa, mukaan lukien leasing-kustannukset, josta 10-15
miljoonaa euroa arvioidaan kohdistuvan ylimääräisen veden käsittelyyn ja
purkamiseen kaivosalueelta. Investointien arvioidaan olevan noin 60 miljoonaa
euroa, josta noin 20 miljoonaa euroa ennakoidaan liittyvän
vesienhallintatoimenpiteisiin kaivoksen kestävän vesitaseen varmistamiseksi.
Tunnusluvut
-------------------------------------------------------------------
Milj. euroa Q4 Q4 Vuosi Vuosi
2012 2011 2012 2011
-------------------------------------------------------------------
Liikevaihto 25,7 66,5 142,9 231,2
-------------------------------------------------------------------
Liikevoitto /tappio -57,0 14,9 -83,6 30,9
-------------------------------------------------------------------
% liikevaihdosta -221,9% 22,5% -58,5 % 13,4%
-------------------------------------------------------------------
Kauden voitto /tappio -59,4 3,7 -103,9 -5,2
-------------------------------------------------------------------
Osakekohtainen tulos, EUR -0,22 0,01 -0,38 -0,04
-------------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste 24,3% 27,9% 24,3% 27,9%
-------------------------------------------------------------------
Korolliset nettovelat 563,8 455,7 563,8 455,7
-------------------------------------------------------------------
Velkaantumisaste 183,8% 141,3% 183,3% 141,3%
-------------------------------------------------------------------
Investoinnit 29,6 21,6 97,5 79,1
-------------------------------------------------------------------
Rahavarat kauden lopussa 36,1 40,0 36,1 40,0
-------------------------------------------------------------------
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 588 461 588 461
-------------------------------------------------------------------
Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastettuja.
Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Olemme tänään julkistaneet kokonaisvaltaisen
rahoitusjärjestelyn vähentääkseemme Talvivaaran taseeseen kohdistuvia riskejä ja
vahvistaaksemme merkittävästi Yhtiön rahoitusasemaa. Viime vuoden aikana
kohtaamamme haasteet ovat vaikuttaneet tuotantoon, mikä yhdessä nikkelin heikon
hintakehityksen kanssa on johtanut uuden rahoituksen tarpeeseen. Tänään
julkistettujen toimenpiteiden avulla turvaamme Talvivaaran rahoitusaseman
työskennellessämme jäljellä olevien tuotannon haasteiden parissa, mutta myös
vahvistamme taserakennettamme pitkällä aikavälillä jatkaessamme tuotannon
ylösajoa.
Pääasialliset vahvuutemme ja mahdollisuutemme säilyvät ennallaan. Talvivaaran
nykyiset mineraalivarannot sisältävät arviolta 4,5 miljoonaa tonnia nikkeliä,
mikä mahdollistaa toiminnan kymmeniksi vuosiksi. Olemme todistaneet
biokasaliuotusprosessin toimivan odotusten mukaisesti, olettaen että sitä
hallitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme tehneet lukuisia muutoksia
sekä prosesseihin että organisaatioomme varmistaaksemme tasaiset ja paremmat
liuotustulokset. Selkeä visiomme on edelleen, että Talvivaarasta tulee menestyvä
ja kansainvälisesti merkittävä toimija kaivosalalla. Talvivaaralla on merkittävä
rooli Kainuussa, ja työllistimme lähes 600 henkeä vuoden 2012 lopussa, minkä
lisäksi tulevat välilliset työllisyysvaikutukset ja urakointi. Julkistettu
osakeanti on ensisijaisen tärkeä turvataksemme resurssit, joilla varmistetaan
Talvivaaran pitkän tähtäimen suunnitelmat ja luodaan edelleen kasvua Suomessa ja
erityisesti kaivoksen lähialueilla.
Tällä hetkellä keskitymme kuitenkin Talvivaaran lyhyen aikavälin haasteiden
ratkaisemiseen. Historiallisen runsaista sateista ja nopeasti sulaneesta lumesta
seurannut vesitasetilanne vaikutti oleellisesti tuotantoomme vuonna 2012 ja
vaikutti marraskuun kipsisakka-allasvuotoon. Vesitaseen haasteet vaikuttavat
edelleen tuotantoomme seuraavien kuukausien aikana, ja 18 000 tonnin nikkelin
tuotantoennusteemme vuodelle 2013 heijastelee merkittävää tuotannon ylösajoa
vasta kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Toteutamme lukuisia
toimenpiteitä pitkän aikavälin kestävän vesitaseen saavuttamiseksi, ja tähtäämme
suljettuun vesikiertoon, mutta sen saavuttaminen vaatii jonkin verran aikaa.
Helmikuun 12. päivänä saimme valvovalta viranomaiselta keskeisen päätöksen, joka
mahdollistaa puhdistetun ylimääräisen veden johtamisen pois kaivosalueelta,
vesitaseen purkamisen ja operatiivisen toiminnan riskitason pienentämisen.
Poisjohdettavat vedet pudistetaan haitallisista metalleista, mutta
valitettavasti niihin jää jonkin verran sulfaattia, joka aiheuttaa tilapäisen
sulfaattitason nousun lähimmissä järvissä.
Koko vuoden ja etenkin viimeisen neljänneksen taloudellinen tuloksemme on
pettymys ja heijastelee odotettua alempaa tuotantoa sekä kipsisakka-
allasvuodosta ja vesitaseen hallinnasta aiheutuneita 23 miljoonan euron kuluja
ja varauksia. Lisäksi nikkelin hinta oli alhainen, ja nikkelin hintakehitys oli
koko perusmetallisektorin heikoin vuonna 2012. Markkinoihin vaikuttivat
heikentävästi nopeasti kehittynyt Euroopan talouskriisi ja Kiinan heikentyneet
kysyntäennusteet, mutta uskomme edelleen vakaasti nikkelin hinnan pitkän
aikavälin myönteiseen kehitykseen nikkelintuottajien nopean kustannustason
nousun myötä.
Palasin vuoden viimeisellä neljänneksellä toimitusjohtajaksi työskennelläkseni
yhdessä johtoryhmän ja työntekijöidemme kanssa lyhyen aikavälin haasteiden
ratkaisemiseksi. Haluaisin lopuksi kiittää kaikkia talvivaaralaisia heidän
merkittävästä omistautumisestaan ja osakkeenomistajiamme heidän jatkuvasta
tuestaan."
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja
Tiedotustilaisuus 14.2.2013 alkaen klo 12.00 Suomen aikaa
Tilinpäätöstä ja rahoitusjärjestelyjä koskeva tiedotustilaisuus pidetään
14.2.2013 alkaen klo 12.00 Suomen aikaa osoitteessa G.W. Sundmans (auditorio),
Helsinki.
Englanninkielinen tiedotustilaisuus ja internetlähetys 14.2.2013 klo 13.30
Suomen aikaa
Tilinpäätöstä ja rahoitusjärjestelyjä koskeva englanninkielinen yhdistetty
tiedotustilaisuus, puhelinkokous ja internetlähetys pidetään 14.2.2013 alkaen
klo 13.30 Suomen aikaa osoitteessa G.W. Sundmans (auditorio), Helsinki.
Internetlähetystä voi seurata osoitteessa:
http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2013_0214_q4/
Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle
kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen.
Puhelinkokouksen numero:
Eurooppa ja Iso-Britannia: +44 (0)20 7162 0077
Yhdysvallat: +1 334 323 6203
Suomi: 09 2313 9202
Tunnus: 928245
Lisätietoa tapahtumasta on osoitteessa www.talvivaara.com. Internetlähetyksen
tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Tallenne on
saatavilla vuoden 2013 loppuun asti.
Loka-joulukuu 2012
Metallientuotanto vakiintunut kipsisakka-altaan vuodon jälkeen
Loka-joulukuussa 2012 tuotettiin 2 317 tonnia nikkeliä (loka-joulukuu
2011: 4 769 tonnia) ja 4 106 tonnia sinkkiä (loka-joulukuu 2011: 10 524 tonnia).
Metallientuotantoon vaikuttivat kipsisakka-altaan vuoto marraskuussa ja koko
loka-joulukuun ajan haasteellisena jatkunut vesitasetilanne.
Talvivaara ilmoitti 4.11.2012 havainneensa vuodon kaivoksen kipsisakka-altaassa.
Vuoto paikannettiin 7.11.2012 ja se saatiin valtaosin tukittua seuraavien
päivien aikana. Kokonaan vuoto saatiin loppumaan 14.11.2012. Vaikka valtaosa
altaasta aiemmin vuotaneesta vedestä pystyttiin olemassa olevien turvapatojen ja
uuden neljännen turvapadon valmistumisen myötä pitämään kaivosalueella, jonkin
verran vettä jouduttiin juoksuttamaan ympäristöön neljännen turvapadon
rakennustöiden aikana. Juoksutettua vettä neutraloitiin kalkilla happamuuden
vähentämiseksi ja metallien saostamiseksi. Metallit saostettiin kaivosalueen
eteläisen rajan tuntumassa sijaitsevalle suoalueelle. Vuodon jälkeen joulukuussa
Talvivaara osti suoalueen ja aloitti pilaantuneen maa-aineksen poistamisen.
Kipsisakka-altaan vuodon johdosta Talvivaaran metallien talteenottolaitoksen
toiminta keskeytettiin varotoimenpiteenä 4.-21.11.2012 väliseksi ajaksi.
Onnistuneen uudelleenkäynnistämisen jälkeen 21.11.2012 laitos toimi
tyydyttävällä tasolla loppuvuoden. Muutamat lyhytkestoiset häiriöt laitoksen
automaatiojärjestelmissä vaikuttivat kuitenkin joulukuun tuotantoon. Näitä
automaatiojärjestelmien häiriöitä tutkitaan vastaavien ongelmien välttämiseksi
tulevaisuudessa. Metallipitoisen kiertoliuoksen syöttövirtaus tehtaalle vaihteli
joulukuussa välillä 800 m(3)/h - 1 400 m(3)/h poislukien lyhytkestoiset häiriöt.
Biokasaliuotuksen tehokkuus on kärsinyt edelleen liian suuresta vesimäärästä
liuoskierrossa, mikä on haitannut prosessia keväästä 2012 lähtien ja on
seurausta poikkeuksellisen runsaista sateista. Vesitaseen haasteet lisääntyivät
marraskuussa entisestään kipsisakka-altaan vuodon seurauksena, kun Yhtiö joutui
pumppaamaan lisää ylimääräistä vettä kasojen liuoskiertoon estääkseen vuodon
ympäristövaikutuksia. Tämän seurauksena metallitehtaalle johdetun liuoksen
nikkelipitoisuus laski edelleen loka-joulukuussa 2012 ja oli vuoden lopussa
tasolla 1,3 g/l. Yhtiö ennakoi kestävän vielä muutamia kuukausia ennen kuin
merkittävää pitoisuuksien nousua voidaan odottaa.
Kuten aikaisemmin on ilmoitettu, Talvivaaran malmintuotanto on haastavan
vesitilanteen vuoksi ollut keskeytettynä syyskuusta 2012 lähtien. Yhtiö ennakoi
aloittavansa malmin louhinnan uudelleen heinäkuussa 2013, kun pääosa Kuusilammen
avolouhoksesta on tyhjennetty vedestä. Malmintuotannon keskeytyksestä huolimatta
sivukiven louhinta jatkui edelleen jossain määrin loka-joulukuussa 2012.
Kaivososasto tuotti 1,2 miljonaa tonnia sivukiveä käytettäväksi sekundäärikasan
pohjarakenteissa (loka-joulukuu 2011: 2,0 Mt). Kaivoskalustoa hyödynnettiin
osittain myös primäärikasan purussa ja kipsisakka-altaan vuotoon liittyvissä
turvaamistoimissa.
Tuotannon tunnusluvut
----------------------------------------------------------------
Q4 Q4 Vuosi Vuosi
2012 2011 2012 2011
----------------------------------------------------------------
Louhinta
----------------------------------------------------------------
Malmintuotanto milj. tonnia - 3,2 8,7 11,1
----------------------------------------------------------------
Sivukivituotanto milj. tonnia 1,2 2,0 5,3 17,0
----------------------------------------------------------------
Malminkäsittely
----------------------------------------------------------------
Kasattu malmi milj. tonnia - 3,2 8,7 11,1
----------------------------------------------------------------
Biokasaliuotus
----------------------------------------------------------------
Malmia liuotuskasalla milj. tonnia 44,3 35,6 44,3 35,6
----------------------------------------------------------------
Metallien talteenotto
----------------------------------------------------------------
Nikkeli, metallisisältö tonnia 2 317 4 769 12 916 16 087
----------------------------------------------------------------
Sinkki, metallisisältö tonnia 4 106 10 524 25 867 31 815
----------------------------------------------------------------
Loka-joulukuun 2012 taloudellinen katsaus
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran loka-joulukuun 2012 liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista
Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 25,7
miljoonaa euroa (loka-joulukuu 2011: 66,5 milj.euroa). Lisäksi Talvivaara alkoi
tuottaa myytäviä määriä kuparisulfidia lokakuussa 2012 ja myi ensimmäiset
kuparituotteensa spot-kauppana. Liikevaihto laski 42,6 prosenttia heinä-
syyskuusta 2012 pääasiassa kipsisakka-altaan vuodosta ja kiertoliuoksen
metallipitoisuuden laimenemisesta johtuvan tuotannon vähenemisen vuoksi.
Nikkeliä toimitettiin loka-joulukuussa 2012 yhteensä 2 183 tonnia, kobolttia 70
tonnia ja sinkkiä 8 178 tonnia.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos oli -6,4 miljoonaa euroa
(loka-joulukuu 2011: 17,5 milj. euroa). Malmintuotannon keskeytyksen vuoksi
uutta malmia ei kasattu loka-joulukuussa 2012, minkä seurauksena keskeneräisten
tuotteiden varasto kasvoi vähemmän loka-joulukuussa 2012 kuin normaalin
toiminnan aikana. Valmiiden tuotteiden varastoa pienensi vuoden vaihteessa
suoritettu varaston täsmäytys.
Loka-joulukuun liiketappio oli -57,0 miljoonaa euroa (loka-joulukuu 2011:
voittoa 14,9 milj. euroa), ja liiketappiomarginaali oli -221,9 prosenttia (loka-
joulukuu 2011: 22,5 prosenttia). Materiaali- ja palvelukulut olivat yhteensä
-20,0 miljoonaa euroa (loka-joulukuu 2011: -37,7 milj. euroa) ja liiketoiminnan
muut kulut olivat -33,4 miljoonaa euroa (loka-joulukuu 2011: -13,1 milj. euroa).
Materiaali- ja palvelukulut sekä liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 23,7
prosenttia heinä-syyskuusta 2012 pääasiassa kipsisakka-altaan vuodosta ja
vesitaseen hallinnasta aiheutuneiden kustannusten vuoksi. Kipsisakka-altaan
vuodosta aiheutuneet kustannukset loka-joulukuussa 2012 olivat yhteensä 1,7
miljoonaa euroa. Lisäksi Talvivaara on kirjannut vuotoon liittyville
kustannuksille 12,2 miljoonan euron varauksen, joka kattaa saostuneiden
metallien saastuttamien maa-alueiden puhdistamisen, sekä turvapadoissa
varastoidun veden käsittelyn ja johtamisen pois kaivosalueelta. Lisäksi on
kirjattu veden varastoimiseen, pumppausjärjestelyihin ja jäteveden
neutralisointiin liittyvä 9,1 miljoonan varaus, jolla voidaan varmistaa kestävä
vesitase kaivosalueella.
Katsauskauden tappio oli -59,4 miljoonaa euroa (loka-joulukuu 2011: voitto 3,7
milj. euroa).
Tase ja rahoitus
Loka-joulukuun investoinnit olivat 29,6 miljoonaa euroa (loka-joulukuu
2011: 21,6 milj. euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä uraanin
talteenottolaitoksen rakentamiseen, sekundääriliuotukseen, sekä kipsisakka-
altaan vuodon hallitsemiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi
rakennettuihin allas- ja patorakennelmiin. Talvivaara sai katsauskaudella
Camecolta 9,7 miljoonan euron ennakkomaksun uraanin talteenottolaitoksen
rakentamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
Perusmetallien hinnat elpyivät vuoden 2012 loppupuolella
Perusmetallien hinnat olivat vuoden alimmilla tasoillaan syksyllä ja elpyivät
jossain määrin vuoden loppua kohden maailmantalouden kasvunäkymien kohennuttua.
Nikkelin hinta vuoden lopussa oli noin 17 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta, ja
keskimääräinen hinta joulukuussa oli noin 17 400 Yhdysvaltain dollaria tonnilta.
Lontoon metallipörssin LME:n nikkelivarastot kasvoivat koko vuoden ajan.
Joulukuun varastotaso oli noin 138 000 tonnia, mikä oli ylin taso alkuvuoden
2011 jälkeen.
Talvivaaran toimintakatsaus 2012
Maailmantalouden näkymät vaikuttivat nikkelin markkinahintaan
Maailmantalouden kasvunäkymät heijastuivat sekä nikkelin että muiden
perusmetallien markkinahintoihin. Nikkelin hinta putosi 20 000 Yhdysvaltain
dollarista tonnilta vuoden 2012 alussa noin 15 700 Yhdysvaltain dollariin
tonnilta elokuussa, mikä oli alin taso sitten vuoden 2009 puolivälin. Hinnan
laskuun vaikuttivat euroalueen paheneva talouskriisi ja hyödykkeiden kysynnän
alentuneet kasvunäkymät etenkin Kiinassa. Vaikka nikkelin hinta palasi noin
17 000-18 000 Yhdysvaltain dollariin tonnilta vuoden lopulla, sen hintakehitys
oli koko perusmetallisektorin heikoin vuonna 2012.
Maailmanlaajuinen primäärinikkelin kulutus kasvoi 4 prosenttia vuonna 2012 ja
oli 1,66 miljoonaa tonnia, josta Kiinan kulutus oli noin 0,77 miljoonaa tonnia
eli arviolta 45 prosenttia koko maailman markkinoista. Kiinan kysynnän kasvu
hidastui noin 10 prosenttiin vuonna 2012 verrattuna 20 prosentin kasvuun vuonna
2011. (Lähde: CRU).
Maailmanlaajuinen primäärinikkelin tarjonta vuonna oli 1,71 miljoonaa tonnia,
joten ylijäämää oli noin 46 000 tonnia. Kiina oli edelleen merkittävä nikkelin
tuontimaa, ja Kiinan kulutus ylitti tarjonnan noin 0,31 miljoonalla tonnilla.
Markkinoita leimasivat edelleen useiden mittavien greenfield-hankkeiden
käyttöönottoon liittyvät viivästykset. (Lähde: CRU)
Euron ja Yhdysvaltain dollarin väliseen kurssiin vaikutti pääosin euroalueen
kriisin kärjistyminen vuoden aikana. Keväällä euron ja Yhdysvaltain dollarin
välinen kurssi oli 1,30-1,35, josta se laski alimmilleen noin 1,20 dollariin
elokuussa ja palasi taas noin 1,30-1,35 tuntumaan vuoden lopulla.
Vesitasetilanne vaikutti merkittävästi tuotantoon ja toimintaan
Talvivaaran nikkelin tuotanto vuoden lopussa oli 12 916 tonnia (2011: 16 087
tonnia) ja sinkin tuotanto 25 867 tonnia (2011: 31 815 tonnia). Kaivosalueen
vesitaseen hallinta oli merkittävä haaste Talvivaaralle koko vuoden 2012 ajan.
Nopea lumien sulaminen ja ennätyksellisen runsaat sateet keväällä ja kesällä
kasvattivat kaivosalueelle kertyneen ylimääräisen veden määrää. Haasteellisen
vesitaseen vuoksi Talvivaaran oli keskeytettävä uuden malmin tuotanto syyskuussa
2012. Ylimääräinen vesi myös laimensi kiertoliuoksen metallipitoisuuksia ja
heikensi metallien tuotantoa, ja lopulta vaikutti kipsisakka-altaan vuodon
aiheutumiseen marraskuussa 2012.
Talvivaarassa toteutettiin vuoden aikana lukuisia toimia vesitaseen hallinnan
parantamiseksi. Vuoden 2012 alussa asennettiin uusi prosessiveden
kierrätysjärjestelmä, jolla vähennettiin raakaveden ottoa. Huhtikuussa yhtiö
ilmoitti investoivansa sulfaattipitoisten vesien puhdistuksessa käytettävään
käänteisosmoositeknologiaan. Kahden ensimmäisen käänteisosmoosiin perustuvan
tuotantolinjan käyttöönotto marraskuussa mahdollistaa prosessiveden kierrätyksen
tehostamisen ja raakaveden oton merkittävän vähentämisen. Kolmas tuotantolinja
asennetaan vuoden 2013 keväällä. Näistä tehostamistoimista huolimatta
kaivosalueen vesitilanne heikentyi vuoden edetessä, etenkin lumien nopean
sulamisen ja ennätyksellisen runsaiden kesä- ja syyssateiden vuoksi.
Ylimääräinen vesi kaivosalueella ja kiertoliuoksessa laimensi liuoksen
metallipitoisuutta ja heikensi metallien tuotantoa. Talvivaara päätti syyskuussa
2012 muuttaa lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmaansa ja keskeyttää uuden malmin
tuotannon, koska kaivosalueelle kertynyt ylimääräinen vesi oli tilapäisesti
varastoitava avolouhokseen ja liuotuskasoissa oli jo huomattava nikkelivaranto.
Talvivaara ilmoitti 4.11.2012 havainneensa vuodon kaivoksen kipsisakka-altaassa.
Vuoto paikannettiin 7.11.2012 ja se saatiin valtaosin tukittua seuraavien
päivien aikana. Kokonaan vuoto saatiin loppumaan 14.11.2012. Vaikka valtaosa
altaasta aiemmin vuotaneesta vedestä pystyttiin olemassa olevien turvapatojen ja
uuden neljännen turvapadon valmistumisen myötä pitämään kaivosalueella, jonkin
verran vettä jouduttiin juoksuttamaan ympäristöön neljännen turvapadon
rakennustöiden aikana. Juoksutettua vettä neutraloitiin kalkilla happamuuden
vähentämiseksi ja metallien saostamiseksi. Metallit saostettiin kaivosalueen
eteläisen rajan tuntumassa sijaitsevalle suoalueelle. Vuodon jälkeen joulukuussa
Talvivaara osti suoalueen ja aloitti pilaantuneen maa-aineksen poistamisen.
Kipsisakka-altaan vuodon johdosta Talvivaaran metallien talteenottolaitoksen
toiminta keskeytettiin 4.-21.11.2012 väliseksi ajaksi varotoimenpiteenä.
Onnistuneen uudelleenkäynnistämisen jälkeen laitos toimi tyydyttävällä tasolla
loppuvuoden ja toiminta vakiintui edelleen vuoden 2013 kuluessa.
Maaliskuun puolivälissä Talvivaaran kaivoksen metallien talteenottolaitoksen
alueella sattui kuolemaan johtanut onnettomuus, joka aiheutui tilapäisestä
rikkivetypäästöstä metallien talteenottoprosessista. Onnettomuuden jälkeen
Talvivaara vähensi välittömästi metallien talteenottolaitokselle virtaavan
liuoksen määrää ja käynnisti myöhemmin huoltoseisokin, jonka aikana tehtiin
ennaltaehkäiseviä työturvallisuutta parantavia muutoksia. Metallien
talteenottolaitos saatiin käynnistettyä uudelleen huhtikuun puoliväliin
mennessä, mutta seisokki ja sitä seuranneet toimintatapojen muutokset
rajoittivat tuotantoa lähes koko huhtikuun ajan. Uusien toimintatapojen
käyttöönotto hidasti ylösajoa uudelleenkäynnistämisen jälkeen.
Kuolemantapausta seuranneen pidennetyn tuotantoseisokin sekä kevään ja kesän
vesitilanteen vuoksi Talvivaara laski elokuussa vuoden 2012 nikkelin
tuotantotavoitettaan 25 000-30 000 tonnista noin 17 000 tonniin. Kipsisakka-
altaassa marraskuussa havaitun vuodon ja siihen liittyneen tuotannon
keskeytyksen vuoksi Yhtiön oli jälleen laskettava koko vuoden
tuotantotavoitettaan noin 13 000 tonniin nikkeliä.
Vuonna 2012 malmintuotanto louhi ja murskasi 8,7 miljoonaa tonnia malmia (2011:
11,1Mt) ja 5,3 miljoonaa tonnia sivukiveä (2011:17,0Mt). Vesitaseen haasteet
alkoivat vaikuttaa myös malmintuotantoon kesällä. Ylimääräistä vettä jouduttiin
varastoimaan avolouhokseen ja uuden malmin tuotanto jouduttiin keskeyttämään
syyskuussa 2012. Tästä huolimatta malmin louhinta ja murskaus saavutti
heinäkuussa 1,5 miljoonan tonnin ennätystason, ja murskauspiirin käytettävyys
lähenteli täyden tuotannon vaatimia tasoja. Malmintuotannon keskeydyttyä
kaivoskalustoa on hyödynnetty osittain primäärikasan purussa, ja sivukiven
louhintaa on myös jatkettu.
Biokasaliuotuksessa liuoskiertoon kertynyt ylimääräinen vesi ja vähäinen
haihtuminen ovat laimentaneet kiertoliuoksen metallipitoisuuksia.
Liuotuskasoihin kertynyt ylimääräinen vesi on haitannut metallien liukenemista
myös heikentämällä ilmastuksen tehokkuutta. Talteenottolaitokselle pumpatun
liuoksen nikkelipitoisuus väheni koko vuoden ajan. Vuoden 2012 alussa pitoisuus
oli hieman alle 2 g/l, huhti-kesäkuussa noin 1,8 g/l, heinä-syyskuussa 1,5-1,6
g/l ja loka-joulukuussa 1,3 g/l. Vuoden 2012 syksyllä tehtyjen kattavien
biokasaliuotusta koskevien tutkimusten tulosten perusteella ryhdyttiin toimiin
liuotuksen tehostamiseksi. Prosessiin tehdään useita muutoksia, joilla pyritään
varmistamaan primäärikasan tehokas ilmastointi, ja sekundäärikasoihin asennetaan
lisäilmastusputkia. Lisäksi kiinnitetään huomiota agglomerointiin ja
kasteluliuoksen laatuun ja tasaiseen jakautumiseen. Nykyisten primäärikasojen
purkamista ja uudelleenkasaamista jatketaan, jotta liuotuksessa oleva nikkeli
saadaan otettua tehokkaasti talteen.
Metallien talteenotossa myönteinen kehitys laitteistojen käytettävyydessä ja
käyttöasteissa jatkui vuonna 2012. Laitoksella saavutettiin noin 1 500 m(3)/h
keskimääräinen syöttövirtaus useilla jaksoilla, ja Talvivaara uskoo virtauksen
nousevan 1 600 m(3)/h tasolle lähitulevaisuudessa. Molempien rikkivetylaitosten
huoltotoimet vuoden aikana sekä tehokkaampi rikin laadunvalvonta edistivät
rikkivetytuotannon vakautta. Tehostetun prosessinvalvonnan ansiosta hajupäästöjä
on myös pystytty vähentämään, ja hajuhaittoja havaitaan ainoastaan
prosessihäiriöiden sekä tuotantoseisokkiin liittyvien käynnistys- ja
pysäytysvaiheiden yhteydessä.
Uraanin talteenottolaitoksen rakentaminen eteni suunnitellusti vuoden aikana, ja
rakennustyöt oli vuoden loppuun mennessä saatettu lähes täysin loppuun. Lisäksi
Talvivaara alkoi tuottaa myytäviä määriä kuparisulfidia lokakuussa 2012.
Toistaiseksi tuotetta myydään spot-kauppana.
Taloudellinen katsaus
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran vuoden 2012 liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk
Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 142,9 miljoonaa euroa
(2011: 231,2 milj. euroa). Liikevaihto pieneni 38,2 prosenttia vuoteen 2011
verrattuna pääasiassa vähentyneiden toimitusten ja nikkelin matalan hinnan
vuoksi. Tuotantoa alensi koko vuoden haastaneena jatkunut vesitilanne,
maaliskuussa sattunut työntekijän menehtyminen metallien talteenottolaitoksen
alueella sekä marraskuussa tapahtunut kipsisakka-altaan vuoto. Nikkeliä
toimitettiin vuoden aikana yhteensä 12 641 tonnia, sinkkiä 29 256 tonnia ja
kobolttia 355 tonnia (2011: 15 795 tonnia nikkeliä, 35 935 tonnia sinkkiä ja
400 tonnia kobolttia).
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 4,1 miljoonaa euroa, ja koostuivat
lähinnä vakuutuskorvauksista ja biologisten hyödykkeiden arvonmuutoksista (2011:
2,3 milj. euroa).
Materiaali- ja palvelukulut olivat yhteensä -117,8 miljoonaa euroa (2011: -135,0
milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat -81,2 miljoonaa euroa (2011:
-55,2 milj. euroa). Suurimmat kuluerät olivat tuotantokemikaalit, ulkoiset
palvelut, sähkö ja huoltokustannukset. Kipsisakka-altaan vuodon ja vesitaseen
hallinnan aiheuttamat kustannukset sekä näihin liittyvät varaukset olivat
yhteensä 23,0 miljoonaa euroa.
Henkilöstökulut olivat -28,1 miljoonaa euroa (2011: -25,5 milj. euroa).
Kustannusten kasvu johtui työntekijöiden määrän kasvusta.
Vuoden 2012 liiketappio oli -83,6 miljoonaa euroa (2011: voitto 30,9 milj.
euroa). Liikevoittomarginaali oli
-58,5 % (2011: 13,4 %). Liikevoittomarginaalia heikensivät erityisesti
vesienhallinnan haasteet sekä marraskuinen kipsisakka-altaan vuoto.
Vuoden 2012 rahoitustuotot olivat 0,8 miljoonaa euroa (2011: 1,2 milj. euroa) ja
koostuivat pääasiassa valuuttakurssivoitoista. Rahoituskulut olivat -46,5
miljoonaa euroa (2011: -39,1 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa lainojen
koroista ja muista rahoituskustannuksista.
Yhtiön tilikauden tappio oli yhteensä -103,9 miljoonaa euroa (2011: -5,2 milj.
euroa). Tappioon vaikuttivat nikkelin haasteellinen hintakehitys, vesitaseen
haasteista ja kipsisakka-altaan vuodosta aiheutunut kustannusten kasvu sekä
ennakoitua pienemmät tuotetoimitukset. Osakekohtainen tulos oli -0,38 euroa
(2011: -0,04 euroa).
Yhtiön laaja tulos vuodelta 2012 oli yhteensä -103,9 miljoonaa euroa (2011:
-14,6 milj. euroa). Vertailukaudella laajaan tulokseen sisältyi suojausrahaston
arvon pienentyminen suojattujen myyntien toteuduttua.
Tase
Vuoden 2012 investoinnit olivat 97,5 miljoonaa euroa (2011: 79,1 milj. euroa).
Investoinnit liittyivät lähinnä uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen,
sekundääriliuotuksen maanrakennustöihin ja sekundäärikasan pohjarakenteisiin
sekä kipsisakka-altaan vuodon jälkeisiin pato- ja allasrakennustöihin. Lisäksi
tehtiin merkittäviä investointeja ympäristötekniikkaan poistoveden laadun
parantamiseksi sekä kaivostoiminnan aiheuttaman pölyämisen vähentämiseksi.
Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 31.12.2012
yhteensä 809,5 miljoonaa euroa (31.12.2011: 762,0 milj. euroa).
Konsernin vaihto-omaisuus oli 31.12.2012 yhteensä 297,8 miljoonaa euroa
(31.12.2011: 240,4 milj. euroa). Vaihto-omaisuuden kasvu johtuu tuotannon
ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto-
omaisuus arvostetaan hankintamenoon. Myös väliaikainen tuotantosuunnitelman
muutos vaikutti vaihto-omaisuuden määrään vuoden toisella puoliskolla. Valmiiden
tuotteiden varasto pieneni vuoden viimeisellä neljänneksellä vuodenvaihteessa
tehdyn varaston täsmäytyksen vuoksi.
Myyntisaamiset olivat vuoden 2012 lopussa yhteensä 32,2 miljoonaa euroa
(31.12.2011: 64,0 milj. euroa). Myyntisaamiset vähenivät, koska metallintuotanto
keskeytettiin kipsisakka-altaan vuodon vuoksi, mikä puolestaan vähensi
tuotetoimituksia asiakkaille vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Vuoden 2012 lopussa rahavarat olivat 36,1 miljoonaa euroa (31.12.2011: 40,0
milj. euroa).
Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli vuoden lopussa 306,8
miljoonaa euroa (31.12.2011: 322,6 milj. euroa). Vuoden 2012 ensimmäisellä
neljänneksellä järjestetyssä osakeannissa laskettiin liikkeeseen 24 589 050
uutta osaketta. Annin tuotto transaktiomenojen jälkeen oli 81,5 miljoonaa euroa.
Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin 2,8 miljoonaa euroa hybridilainan korkomenoja.
Vuonna 2012 yhtiön 2007A-optio-oikeuksilla merkittiin ja maksettiin yhteensä
1 830 087 uutta osaketta. Merkinnän kokonaistuotot, yhteensä 4,9 miljoonaa
euroa, kirjattiin omaan pääomaan.
Lainojen määrä kasvoi 495,7 miljoonasta eurosta (31.12.2011) 599,8 miljoonaan
euroon (31.12.2012). Lainojen määrään vuonna 2012 vaikuttivat lähinnä 110
miljoonan euron vakuudettoman velkakirjalainan liikkeeseenlasku, 20 miljoonan
euron nosto luottolimiitistä, 8,5 miljoonan euron yritystodistusten
takaisinmaksu ja vuonna 2013 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan takaisinosto 8
miljoonan euron nimellisarvosta.
Ennakkomaksut kasvoivat 26,5 miljoonalla eurolla joulukuun 2011 lopun 247,3
miljoonasta eurosta joulukuun 2012 lopun 273,7 miljoonaan euroon. Talvivaaralle
maksettiin vuoden aikana yhteensä 32,1 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Camecon
kanssa solmitun uraanin myynti- ja ostosopimuksen perusteella. Ennakkomaksu
Nyrstarilta puolestaan pieneni 5,6 miljoonalla eurolla sinkkitoimitusten
seurauksena.
Oma pääoma ja velat olivat vuoden lopussa yhteensä 1 260,8 miljoonaa euroa
(31.12.2011: 1 156,7 milj. euroa).
Rahoitus
Talvivaaran 130 miljoonan euron luottolimiittisopimusta muutettiin kesäkuussa.
Joulukuussa Talvivaaralle myönnettiin Yhtiön pyynnöstä kovenanttivapaa, ja
luottolimiitti laskettiin 100 miljoonaan euroon. Luotosta oli 31.12.2012
nostettuna 70 miljoonaa euroa.
Huhti- ja toukokuussa Talvivaara osti takaisin Yhtiön toukokuussa 2013
erääntyvää senioristatuksista vakuudetonta velkakirjalainaa 8 miljoonan euron
nimellisarvosta. Jäljelle jäävän velkakirjalainan nimellisarvo on 76,9 miljoonaa
euroa ja se erääntyy toukokuussa 2013.
Maaliskuussa Talvivaara laski liikkeeseen 110 miljoonan euron vakuudettoman
senioristatuksisen joukkovelkakirjalainan. Viiden vuoden lainan emissiokurssi on
100 %, ja lainasta maksetaan 9,75 % kuponkikorkoa. Laina voidaan maksaa takaisin
kolmen vuoden kuluttua. Laina myytiin suomalaisille ja ulkomaalaisille
institutionaalisille sekä yksityisille sijoittajille. Lainan tuotot maksettiin
ja velkakirjat listattiin NASDAQ OMX Helsingissä huhtikuussa.
Helmikuussa Talvivaara laski liikkeeseen 24 589 050 uutta osaketta, jotka
edustavat noin 10 prosenttia Yhtiön osakekannasta. Osakeannin tuotot olivat
82,6 miljoonaa euroa ennen palkkioita ja kuluja ja 81,5 miljoonaa euroa kulujen
jälkeen. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi
osakeannin maaliskuussa, ja uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin.
Going concern
Konsernin tilinpäätös tilikaudelta 2012 on laadittu perustuen toiminnan
jatkuvuuteen, kun otetaan huomioon konsernin meneillään olevat
rahoitustransaktiot, tuotantoennusteet ja rahoitusennusteet samoin kuin
jokseenkin mahdolliset muutokset tuotannossa, metallien hinnoissa ja
valuuttakursseissa.
Konserni on kohdannut toiminnassaan useita haasteita tilikaudella 2012,
vesitaseeseen liittyvät ongelmat vaikuttavat edelleen tuotantoon, ja nikkelin
hinnan viimeaikainen kehitys on ollut heikkoa. Konsernissa on ryhdytty lukuisiin
toimenpiteisiin toimintaan liittyviin lyhyen aikavälin haasteisiin
vastaamiseksi, mutta näiden toimenpiteiden koko vaikutus realisoituu vasta usean
kuukauden kuluttua. Tämän vuoksi hallitus katsoo, että konsernin täytyy
varmistaa lisärahoituksen saaminen toiminnan rahoittamista ja velkojen
maksamista varten seuraavien 12 kuukauden aikana.
Maksuvalmiustilanteen johdosta konsernissa on pyritty vähentämään kustannuksia
ja parantamaan kokonaistehokkuutta muun muassa keskeyttämällä malmin tuotanto
väliaikaisesti syyskuusta 2012 lähtien sekä turvautumalla lomautuksiin malmin
tuotannon keskeyttämisestä johtuen. Lisäksi yhtiö on neuvotellut 100 miljoonan
euron luottolimiitilleen uudet ehdot ja allekirjoittanut 14.2.2013 uudistetun
luottolimiittisopimuksen, jolla on muun muassa muutettu aiemman sopimuksen
mukaisia rahoitukseen ja tuotantoon liittyviä kovenanttiehtoja paremmin
konsernin nykyistä toimintaa vastaaviksi ja näin pienennetty kovenanttien
noudattamiseen liittyvää riskiä. Muutettu luottolimiittisopimus on ehdollinen
tietyille sopimuksen voimaantulon jälkeen täytettäville ehdoille, muun muassa
alla kuvatulle, ehdotetulle merkintäetuoikeusannille, josta on saatava vähintään
240 miljoonen euron nettotuotot 30.4.3013 mennessä.
Maksuvalmiutensa ja pääomarakenteensa parantamiseksi yhtiö on myös toteuttamassa
merkintäetuoikeusannin. Ehdotetun osakeannin yhteydessä yhtiö on 14.2.2013
allekirjoittanut pankkien kanssa standby-sopimuksen, jonka mukaan pankit
sitoutuvat merkitsemään ehdotetusta osakeannista sen osan, johon
osakkeenomistajat eivät ole sitoutuneet. Yhtiön kolme tärkeintä
osakkeenomistajaa ovat peruuttamattomasti sitoutuneet merkitsemään yhteensä
31,06 prosenttia ehdotetusta osakeannista, josta hallitus uskoo kertyvän noin
260 miljoonan euron bruttomääräiset tuotot. Osakeannin toteuttaminen edellyttää,
että osakkeenomistajat hyväksyvät sen 8.3.2013 pidettävässä ylimääräisessä
yhtiökokouksessa.
Jotta konsernille saataisiin varmistetuksi riittävä maksuvalmius siihen saakka,
kunnes ehdotetusta osakeannista saadaan maksu, Talvivaara Sotkamo Oy on tehnyt
12.2.2013 Camecon kanssa uudistetun sopimuksen uraanitoimituksina takaisin
maksettavasta investoinnista. Uudistetun sopimuksen mukaan kertainvestointia,
jonka Cameco tekee uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen, lisätään 10
miljoonalla USA:n dollarilla, jolloin sen määräksi tulee 70 miljoonaa USA:n
dollaria, ja sopimuksen kestoa jatketaan 31.12.2017 saakka ja kaupallisia ehtoja
muutetaan vastaavasti. Lisäksi Talvivaara Sotkamo Oy on tehnyt 14.2.2013
Nyrstarin kanssa sinkkituotantoa koskevan uudistetun tuotevirtasopimuksen, jonka
mukaan Nyrstar suorittaa Talvivaara Sotkamo Oy:lle 12 miljoonan euron suuruisen
kertamaksun, ja tämän vastineeksi Talvivaara Sotkamo Oy jättää perimättä
Nyrstarilta alkuperäisessä sinkin tuotevirtasopimuksessa määrätyn 350 euron
suuruisen tonnikohtaisen louhinta- ja prosessointimaksun seuraavista 38 000:sta
toimitettavasta sinkkitonnista.
Hallitus uskoo, että ottaen huomioon ehdotetusta osakeannista saatavat maksut ja
edellyttäen, että muutetun luottolimiittisopimuksen mukaiset lisäehdot ovat
täyttyneet, konsernilla on riittävästi käyttöpääomaa tämänhetkisiä
käyttötarkoituksia varten, toisin sanoen vähintään 12 kuukaudeksi
tilinpäätöspäivästä lukien.
Liiketoiminnan kehitys ja kaupalliset järjestelyt
Suunniteltu uraanin talteenotto ja uraanin myynti- ja ostosopimus Camecon kanssa
Talvivaara valmistelee uraanin talteenottoa Yhtiön nykyisen toiminnan
sivutuotteena. Uraania esiintyy luonnostaan pieninä pitoisuuksina Talvivaaran
kaivosalueella, ja sitä liukenee päätuotteiden ohella prosessiliuokseen. Uraanin
tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia uraania, mikä vastaa noin 410 tonnia
uraanirikastetta (UO(4)) vuodessa. Kaikki Talvivaaran tuottama uraani myydään
pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti Camecolle.
Saatuaan elokuussa 2011 rakennusluvan Talvivaara aloitti uraanin
talteenottolaitoksen rakennustyöt, jotka saatiin lähes päätökseen vuoden 2012
loppuun mennessä. Uraanin tuotantoon liittyvä lupaprosessi on parhaillaan
käynnissä. Uraanin tuotantoon tarvitaan vielä ympäristölupa ja
kemikaaliviranomaisten hyväksyntä. Ympäristölupapäätös saataneen vuoden 2013
ensimmäisellä puoliskolla kaivoksen pääluvan päivityksen yhteydessä.
Tuotannon laajentaminen - Operation Overlord
Talvivaara jatkoi vuoden 2012 aikana tuotantokapasiteetin lisäämiseen liittyviä
tutkimuksia, joissa suunnitellaan nikkelin vuosituotannon kasvattamista yli
50 000 tonniin. Tutkimuksissa keskityttiin erityisesti käynnissä olevaan
ympäristövaikutusten arviointiprosessiin. Alustavat tekniset selvitykset
perustuvat nikkelin vuosituotannon kaksinkertaistamiseen noin 100 000 tonniin.
Eri prosessivaihtoehtojen kartoittaminen jatkuu edelleen, mutta tässä vaiheessa
näyttää jokseenkin todennäköiseltä, että merkittävä osa laajennetusta
tuotannosta olisi LME-laatuista nikkelimetallia, eli nykyisen nikkelituotteen
jatkojalostus tulisi osaksi Talvivaaran tuotantoprosessia.
Tuotannon laajentamiseen liittyviä investointipäätöksiä ei ole vielä tehty, ja
niiden tekeminen lähitulevaisuudessa on epätodennäköistä.
Energiastrategia
Talvivaaran energiastrategian tavoitteena on varmistaa kustannustehokkaan ja
ympäristöystävällisen energian saanti ja energiaomavaraisuus pitkällä
aikavälillä. Talvivaaran sähköntarve tällä hetkellä on noin 45 megawattia, ja
tarve moninkertaistuu, jos Yhtiö toteuttaa suunnitellun tuotannon laajentamisen
ja alkaa jalostaa nikkeliä LME-laatuiseksi metalliksi.
Vuonna 2012 Talvivaara kasvatti teho-osuuttaan Fennovoima Oy:n
ydinvoimalahankkeessa 10 megawatista noin 60 megawattiin. Lisäksi Yhtiö tutkii
tuulivoiman, bioenergian ja tuotantoprosessissa syntyvän energian hyödyntämistä
kaivosalueella.
Geologia
Talvivaara päivitti kokonaismineraalivarantojaan koskevan arvionsa marraskuussa
2012. Kokonaismineraalivarannot kasvoivat 32 prosentilla 2 053 miljoonaan
tonniin lokakuussa 2010 ilmoitetuista 1 550 miljoonasta tonnista. Varannot on
raportoitu JORC-luokittelun mukaisesti. Kasvaneet varannot sisältävät 4,5
miljoonaa tonnia nikkeliä ja 10,3 miljoonaa tonnia sinkkiä verrattuna vuonna
2010 julkistettuihin 3,4 miljoonaan tonniin nikkeliä ja 7,6 miljoonaan tonniin
sinkkiä. Todetut ja todennäköiset mineraalivarannot sisältävät noin 3,0
miljoonaa tonnia nikkeliä ja 6,6 miljoonaa tonnia sinkkiä. Talvivaaran nykyiset
kokonaismineraalivarannot on esitetty alla olevassa taulukossa.
-------------------------------------------------------------------------------
Luokitus Vuosi Milj. tonnia Nikkeli Koboltti Kupari Sinkki Uraani
% % % % %
-------------------------------------------------------------------------------
Todetut 2012 504,0 0,23 0,02 0,13 0,50 0,0017
-------------------------------------------------------------------------------
2010 432,2 0,23 0,02 0,13 0,50 0,0017
-------------------------------------------------------------------------------
Todennäköiset 2012 800,5 0,23 0,02 0,13 0,51 0,0017
-------------------------------------------------------------------------------
2010 689,2 0,23 0,02 0,13 0,50 0,0018
-------------------------------------------------------------------------------
Todetut ja 2012 1 304,5 0,23 0,02 0,13 0,50 0,0017
todennäköiset
-------------------------------------------------------------------------------
2010 1 121,4 0,23 0,02 0,13 0,50 0,0018
-------------------------------------------------------------------------------
Mahdolliset 2012 748,3 0,21 0,02 0,12 0,49 0,0018
-------------------------------------------------------------------------------
2010 428,8 0,20 0,02 0,12 0,47 0,0017
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 2012 2 052,8 0,22 0,02 0,13 0,50 0,0017
-------------------------------------------------------------------------------
2010 1 550,2 0,22 0,02 0,13 0,49 0,0017
-------------------------------------------------------------------------------
Mineraalivarantojen lisäys vahvistaa edelleen Talvivaaran esiintymien
riittävyyttä erittäin pitkäaikaiseen kaivostoimintaan. Talvivaaralla on edelleen
merkittävää malminetsintäpotentiaalia nykyisen tunnetun malmion ympärillä, ja
vuoden 2013 kairauksissa keskitytään Kolmisopen esiintymän etelä- ja pohjoispään
täydennyskairauksiin sekä Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymien väliin jäävän
alueen kairauksiin.
Talvivaara on myös käynnistänyt projektin päivittääkseen malmivaransa. Yhtiö
odottaa julkistavansa arvion uusista malmivaroista vuoden 2013 toisella
vuosipuoliskolla.
Tutkimus ja kehitys
Vuonna 2012 Talvivaara keskittyi tutkimus- ja kehitystoiminnassaan
vesienhallintaan ja biokasaliuotuksen tehostamiseen sekä metallien
talteenottotoiminnan kehitykseen.
Talvivaara teki vuoden aikana mittavan selvityksen määrittääkseen bioliuotukseen
vaikuttavia tekijöitä. Tämän selvityksen perusteella on määritetty useita
toimenpiteitä liuotustulosten parantamiseksi. Osana selvitystä tuotantokasojen
osia on avattu kasojen liuotusominaisuuksien tarkastelemiseksi. Vaikka jotkut
avatuista kasanosista ovat olleet hyvin hapettuneita ja liuotustulokset näissä
osissa ovat olleet optimaaliset, on myös löydetty useita kohtia, joissa ilmastus
on ollut riittämätöntä ja malmi ei ole merkittävästi reagoinut. Jotta kasojen
ilmastuksen tasainen jakautuminen voitaisiin varmistaa tulevaisuudessa,
prosessiin tehdään useita muutoksia. Näitä ovat muun muassa ilmastusputkissa
havaittujen tukosten poistaminen, muutokset tulevien kasojen rakenteessa ja
ilmastusputkistojen suunnittelussa sekä parannettu salaojitusjärjestelmä.
Kehitystyö on käynnissä myös agglomeroinnin laadun parantamiseksi, koska
kasattavien malmirakeiden kosteuspitoisuus ja kestävyys ovat liukenemisajan ja
metallien saannin avaintekijöitä. Kuparin kasaliuotuksessa on raportoitu jopa
30-50 prosentin eroja liukenemisajoissa kasattujen rakeiden laadusta riippuen.
Osittain liuotustuloksiin voi vaikuttaa myös tiettyjen alkuaineiden tai
yhdisteiden kertyminen kiertoliuokseen. Näiden ainesosien vaikutusta säädellään
kontrolloimalla niiden pitoisuutta kasteluliuoksessa.
Talvivaara myös jatkoi pilottikasatestejä läpi vuoden määrittääkseen eri
prosessiolosuhteiden vaikutusta metallien liukenemiseen ja testatakseen uutta
mittausteknologiaa. Myös tuotantokasoilla suoritettiin paikallisia kokeita.
Metallien talteenottolaitoksen tutkimus- ja kehitystoiminnassa keskityttiin
käänteisosmoosiin perustuvan vedenpuhdistuslaitoksen pilottitestaukseen. Laitos
otettiin käyttöön marraskuussa 2012. Lisäksi Talvivaara jatkoi tutkimuksia ja
testejä metallien talteenottolaitoksen rikkivetyä ja hiilidioksidia sisältävien
kaasujen käsittelemiseksi katalyyttisen polton avulla.
Talvivaara osallistuu useisiin yhteistyö- ja verkostoitumishankkeisiin
yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä muiden yhtiöiden kanssa. Yhtiön tutkimus-
ja kehitystoiminto järjestettiin uudelleen heinäkuussa 2012, jolloin Yhtiön oma
tutkimuslaboratorio siirrettiin osaksi tutkimus- ja kehitysosastoa.
Kestävä kehitys, turvallisuus ja lupaprosessit
Kestävä kehitys ja ympäristö
Vaikka Talvivaara saavutti merkittävää edistystä kestävän kehityksen alueella
vuoden aikana, vesienhallinta aiheutti huomattavia haasteita. Yhtiön oli
haastavan vesitaseen johdosta varastoitava ylimääräistä vettä liuoskiertoon,
prosessialtaisiin, avolouhokseen ja kipsisakka-altaaseen. Marraskuussa
tapahtunut kipsisakka-altaan aiheutti tilapäisen nikkelipitoisuuden kohoamisen
lähipuroissa, mutta vaikutuksia havaittiin vain kaivospiirin läheisyydessä.
Talvivaara ja viranomaiset jatkavat tilanteen seuraamista ja odottavat voivansa
lopullisesti määrittää vuodon mahdolliset vaikutukset kesällä 2013.
Vuoden aikana kohtaamistaan vesienhallintaan liittyvistä haasteista huolimatta
Talvivaara jatkoi toimintansa kehittämistä kestävän kehityksen ohjelmansa
mukaisesti. Ohjelmassa korostetaan jatkuvan kehittämisen periaatetta ja
toiminnan tehokkuutta. Vuonna 2012 yhtiö panosti erityisesti vesipäästöjen,
pölypäästöjen ja hajuhaittojen hallintaan sekä aktiiviseen
sidosryhmätiedottamiseen ja jatkoi kestävän kehityksen periaatteita tukevien
johtamisjärjestelmien käyttöönottoa.
Prosessiparannusten ja prosessiveden tehostetun kierrätyksen ansiosta sulfaatti-
ja natriumpäästöt läheisiin järviin pienenivät edelleen. Lisäksi marraskuussa
otettiin käyttöön uusi käänteisosmoosiin perustuva vedenkäsittelylaitos, joka
vähentää tarvetta raakaveden ottoon ympäristöstä. Keskipitkällä aikavälillä
Talvivaaran tavoitteena on ottaa käyttöön suljettu vesikiertojärjestelmä, jonka
odotetaan pienentävän riskiä sääolosuhteiden vaikutuksesta Talvivaaran
toimintoihin tai ympäristöturvallisuuteen. Suljetun vesikiertojärjestelmän
keskeisiä ominaisuuksia ovat muun muassa prosessivesien lisäpuhdistus sekä
prosessivesien ja sade- ja sulamisvesien tehokkaampi erottelu.
Vuoden aikana pölypäästöjä vähennettiin entisestään ottamalla kesällä käyttöön
materiaalinkäsittelyn seulahallissa uusi pölynpoistojärjestelmä. Talvivaara
jatkaa myös tutkimuksiaan hajuhaittojen vähentämiseksi entisestään uusien
teknologioiden avulla, mukaan lukien rikkivetykaasujen katalyyttinen
poltto.Lähiseudun asukkaiden tekemien hajuhaittavalitusten määrä laski 131:stä
vuonna 2011 77:ään vuonna 2012, ja viime kuukausina on saatu vain satunnaisia
valituksia.
Talvivaara osallistui uudelleen CDP-asetuksen mukaiseen
hiilijalanjälkiraportoinnin hankkeeseen. Näiden tietojen kerääminen ja
raportointi helpottaa Yhtiön kasvihuonekaasupäästöjen optimointia
tulevaisuudessa. Talvivaara jatkoi myös GRI-ohjeiston mukaisen raportoinnin ja
tiedonkeruun kehittämistä.
Talvivaara kehitti vuoden 2012 aikana ISO 9001 -standardin mukaista
laadunhallintajärjestelmää sekä OHSAS 18001 -standardin mukaista työterveyden ja
työturvallisuuden hallintajärjestelmää. Kummallekin hallintajärjestelmälle
odotetaan haettavan sertifiointia myöhemmin vuonna 2013. Talvivaaralle
myönnettiin ISO 14001 -ympäristösertifikaatti vuonna 2010. Yhtiö on myös
käynnistänyt työt ISO 31000 -standardin mukaisen riskienhallintajärjestelmän
käyttöön ottamiseksi.
Alueen tulevaa luonnonmukaistamista varten asetettu vakuus oli vuoden lopussa
31,9 miljoonaa euroa vuoden lopussa (vuonna 2011: 31,2 miljoonaa euroa).
Talvivaara jatkoi vuoden aikana panostuksiaan yhteisöohjelmaansa. Tapaamisia
paikallisten asukkaiden kanssa jatkettiin ja vuoden 2012 alussa avattiin uusi
paikallisille suunnattu www-sivusto (www.paikanpaalla.fi), jonka tarkoituksena
on antaa paikallisille asukkaille ajantasaista tietoa ympäristöasioista ja
tarjota heille palautteenantokanava. Talvivaara käynnisti myös lähikaupungeissa
ja -kunnissa järjestettävät lähistökatsaukset, joissa käsitellään Yhtiön
ajankohtaisia asioita ja toimia erityisesti paikallisyhteisöjen näkökulmasta.
Turvallisuus
Talvivaaran tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö, ja
Yhtiö jatkoi turvallisuuskulttuurinsa kehittämistä "nolla tapaturmaa"
-periaatteen pohjalta.
Maaliskuussa 2012 yksi Talvivaaran työntekijä valitettavasti menehtyi metallien
talteenottolaitoksen läheisyydessä. Alueella oli havaittu kohonneita
rikkivetypitoisuuksia ja työt kohteessa oli keskeytetty työturvallisuusohjeiden
mukaisesti. Onnettomuus on järkyttänyt syvästi kaikkia talvivaaralaisia, ja
kaivoksen henkilökunta sai kriisiapua surun keskellä. Maaliskuun lopulla ja
huhtikuun alussa pidettiin ennakoimaton seisokki ennaltaehkäisevien
työturvallisuusparannusten toteuttamiseksi.
Vuonna 2012 toteutettiin monia toimenpiteitä työturvallisuuden parantamiseksi
entisestään ja onnettomuuksien riskin minimoimiseksi kaivosalueella.
Turvaohjeita tarkennettiin ja tehostettiin entisestään, metallien talteenoton
läheisyyteen pääsyä koskevia käytäntöjä muutettiin ja kiinteitä kaasumittareita
asennettiin lisää. Metallien talteenottoprosessiin tehtyjä muutoksia
työturvallisuuden parantamiseksi ovat muun muassa rikkivetykaasujen pesun
tehostaminen sekä rikkivedyn syöttövaiheen valvonnan tehostaminen.
Vuonna 2012 työtapaturmatiheys oli 16,6 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden
(vuonna 2011 vastaava luku oli 16,1 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden).
Lupaprosessit
Tammikuussa 2012 Talvivaara sai Euroopan komissiolta uraanin
talteenottoprosessia koskevan Euratomin perustamissopimuksen mukaisen myönteisen
lausunnon. Lausunnossaan komissio katsoo, että uraanin talteenotto Talvivaaran
kaivoksella vastaa Euratomin perustamissopimuksen tavoitteita ja saattaa lisätä
ydinpolttoaineen toimitusvarmuutta EU:ssa. Maaliskuussa Talvivaara sai myös
Suomen hallitukselta ydinenergialain mukaisen luvan uraanin talteenottoon
nykyisen toimintansa sivutuotteena. Lupa on voimassa kaivoksen koko toiminta-
ajan mutta enintään vuoden 2054 loppuun asti.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ilmoitti Talvivaaralle huhtikuussa 2012, että
Yhtiön uraanin talteenottoa koskevan ympäristöluvan käsittely ja Talvivaaran
kaivoksen ympäristöluvan tarkistus tehdään samanaikaisesti. Lupapäätöksiä
odotetaan vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana. Talvivaara toimii nykyisen
ympäristöluvan puitteissa luvan uusimisprosessin valmistumiseen saakka.
Talvivaaran tavoitteena on aloittaa uraanin talteenotto heti, kun kaikki
tarvittavat luvat on saatu.
Talvivaaran kaivoksen mahdolliseen laajentumiseen liittyvä ympäristövaikutusten
arviointimenettely käynnistettiin ympäristövaikutusten arviointiohjelman
valmistuttua alkuvuoden aikana. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitu
tuotannon laajentaminen 100 000 tonniin nikkeliä vuodessa sekä nikkelisulfidin
jalostaminen LME-laatuiseksi nikkelimetalliksi. Talvivaara arvioi jättävänsä
ympäristölupahakemuksen tuotannon laajentamiseksi vuonna 2013
arviointimenettelyn päätyttyä.
Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit
Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on
käynnissä jatkuva hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden
vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien
hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.
Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten
Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit,
arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen
volatiliteetti. Riskejä liittyy myös yhteistyökumppaneihin, valuuttojen
vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien
tappioihin, Talvivaara-konsernin tulevaa kannattavuutta koskeviin
epävarmuustekijöihin, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja
niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä
Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin.
Tärkeimmät lyhyen aikavälin riskit koskevat Talvivaarassa parhaillaan
toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki
tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi
silti liittyä riskitekijöitä, kuten puutteita tuotantolaitteiden
luotettavuudessa ja kestävyydessä sekä epävarmuutta metallien
liukenemisnopeudesta ja lopullisista saanneista biokasaliuotuksessa. Lisäksi
Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä,
jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa.
Nikkelin markkinahinta on vaihdellut aiemmin voimakkaasti, ja Talvivaara odottaa
volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan
tasapainossa tapahtuvat muutokset, makrotalouden tekijät ja valuuttakurssien
vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta tulee tällä
hetkellä nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä
vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Helmikuusta 2010
lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja
vastaan. Täysi tai lähes täysi altistuminen nikkelin hinnan muutoksille on
Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran
kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan toimia kannattavasti alhaistenkin
raaka-ainehintojen kausina.
Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareista, kun
taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen
Yhdysvaltain dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen
taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin
kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa Yhdysvaltain
dollarin heikentymisen haittavaikutuksia kulloinkin perustellulla tavalla.
Ellei Talvivaara pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita,
erityisesti nikkeliä, tai jos tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai
jos hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkisti ja merkittävästi,
yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Talvivaara
pyrkii pienentämään likviditeettiriskiä seuraamalla tarkasti maksuvalmiuttaan.
Tavoitteena on havaita mahdollisesti uhkaavat epäedulliset muutokset hyvissä
ajoin ja saada riittävästi aikaa tarvittavan luoton tai muun rahoituksen
hankkimiseen kohtuullisin ehdoin. Talvivaara pyrkii myös pitämään pitkäaikaisten
velkojen maturiteettiprofiilin tasapainossa jälleenvakuutusriskien
vähentämiseksi.
Henkilöstö
Talvivaaran henkilöstö kasvoi edelleen vuonna 2012: henkilöstömäärä nousi
461:stä 588:aan. Suurin osa henkilöstöstä on rekrytoitu paikallisesti Kainuun
alueelta, missä Talvivaara on suurin uusien työpaikkojen luoja. Lisäksi Yhtiö
työllisti noin 90 kesätyöntekijää.
Talvivaaran työntekijöiden keski-ikä on 38 vuotta. Vaikka Talvivaaran
rekrytointivauhti on kova ja rekrytoitavien joukko rajallinen, yhtiö pyrkii
säilyttämään henkilöstönsä ikärakenteen järkevänä.
Talvivaaran työntekijöiden palkat perustuvat toimialan työehtosopimuksiin.
Kokonaispalkka koostuu peruspalkasta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustinohjelmista. Vuosittaiset lyhyen aikavälin kannustinkriteerit perustuvat
sekä työntekijän henkilökohtaisiin että yhtiön tuloksiin. Yhtiön pitkän
aikavälin kannustinohjelmiin kuuluvat vuosina 2007 ja 2011 käynnistetyt, koko
henkilöstöä koskevat osakeoptio-ohjelmat sekä henkilöstörahasto Talvivaaran
maksamien tulospalkkioiden hallintaa varten. Lisäksi johdon omistusyhtiö
Talvivaara Management Oy on Yhtiön ylimmän johdon ja tiettyjen muiden
avaintyöntekijöiden omistuksessa.
Talvivaara teki vuoden aikana ensimmäisen koko organisaation laajuisen
työntekijöiden tyytyväisyystutkimuksen, jossa se pyrki määrittämään keskeisiä
työtyytyväisyyden kehityskohteita. Lisäksi henkilöstöhallinnon prosesseja
kehitettiin edelleen ja esimieskoulutusta lisättiin. Henkilöstön kehittäminen
perustuu vuosittaisiin koulutus- ja kehityssuunnitelmiin, ja kaikki työntekijät
käyvät vuotuiset kehityskeskustelut esimiestensä kanssa. Kaikki Talvivaaran
työntekijät saavat perehdytyskoulutuksen, jossa paneudutaan muun muassa
työturvallisuusasioihin. Lisäksi Yhtiön tavoitteena on, että koko henkilöstö on
suorittanut ensiapukurssin.
Hallinnointiperiaatteet
Talvivaara julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta
2012 yhtiön www-sivuilla osoitteessa www.talvivaara.com tämän
tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivänä. Selvitys ei ole osa hallituksen
toimintakertomusta.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.4.2012 Sotkamossa. Kokouksessa
päätettiin muun muassa seuraavaa:
* Osinkoa ei makseta tilivuodelta 2011.
* Hallituksen jäsenten palkkiot vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen
päättyvälle toimikaudelle ovat seuraavat: hallituksen päätoiminen
puheenjohtaja 280 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtaja 69 000 euroa,
hallituksen valiokuntien ja komiteoiden puheenjohtajat 69 000 euroa ja muut
ei-työsuhteiset hallituksen jäsenet 48 000 euroa.
* Hallituksen jäsenmäärä on kahdeksan. Hallituksen jäseniksi uudelle
toimikaudelle valittiin Edward Haslam, Eileen Carr, D. Graham Titcombe,
Tapani Järvinen ja Pekka Perä. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin
Stuart Murray, Michael Rawlinson ja Kirsi Sormunen.
* Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan ja tilintarkastajaksi
tilikaudelle 2012 valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
* Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen
hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa
25.10.2013 saakka ja korvaa varsinaisen yhtiökokouksen 28.4.2011 antaman,
10 000 000 osakkeen hankkimista koskevan valtuutuksen.
* Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen
luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä.Osakkeet voidaan luovuttaa
yhtiön osakkeenomistajille omistuksen suhteessa tai osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta poiketen, ja valtuutus on voimassa 25.4.2014 saakka.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon
rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 31.12.2012 yhteensä 272 309 640. Kun
otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjottu 85 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalaina, 16.12.2010 merkittäväksi tarjottu 225 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalaina, vuoden 2007 ja 2011 optio-ohjelmat sekä vuonna 2012
rekisteröityjen osakemerkintöjen vaikutukset, yhtiön koko osakemäärä oli
321 285 376.
Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja päättyi 31.3.2012.
Määräaikaan mennessä Talvivaara Kaivososakeyhtiön uusia osakkeita oli 2007A-
optio-oikeuksilla merkitty yhteensä 2 279 373 kappaletta. Merkintäajan
umpeuduttua 2007A-optio-oikeuksista jäi käyttämättä 53 727 kappaletta ja ne
raukesivat.
Osakkeiden merkintäaika 2007B-optioilla alkoi 1.4.2011 ja päättyy 31.3.2013.
Vuoden 2012 aikana 2007B-optio-oikeuksien perusteella ei merkitty uusia
Talvivaaran osakkeita, ja optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 2 284 337
kappaletta. Yhteensä 250 avaintyöntekijälle on myönnetty 2 327 000 kappaletta
2007C-optio-oikeuksia, joiden merkintäaika alkoi 1.4.2012 ja päättyy
31.3.2014. 2007C-optio-oikeuksista on käyttämättä 2 327 000 kappaletta.
Helmikuussa 2012 Talvivaara laski liikkeeseen 24 589 050 uutta osaketta.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 12.3.2012
hyväksyä hallituksen ehdotuksen, joka koski osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta poikkeavaa osakeantia. Uudet osakkeet merkittiin
kaupparekisteriin 13.3.2012.
Lisäksi hallitus on 12.3.2012 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen valtuuttamana
päättänyt myöntää enintään 184 428 uuden osakkeen merkitsemiseen oikeuttavia
erityisiä oikeuksia, jotta osakeannista aiheutuva vuonna 2013 erääntyvän
vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukainen vaihtohinnan oikaisu voidaan toteuttaa.
Vaihdon yhteydessä liikkeeseen laskettavien osakkeiden enimmäismäärä on
11 677 591 kappaletta. Lisäksi osakeanti aiheutti oikaisun vuonna 2015
erääntyvän vaihtovelkakirjalainan vaihtohintaan, minkä vuoksi vaihdon yhteydessä
liikkeelle laskettavien osakkeiden enimmäismäärä on 27 180 708 kappaletta.
Seuraavat osakkaat omistivat 31.12.2012 yli viisi prosenttia Talvivaaran
osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (20,7 prosenttia), Solidium (8,9
prosenttia), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,7 prosenttia) ja
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (6,2 prosenttia).
Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät
Yhtiökokouksessa, joka pidettiin 3.5.2007, hyväksyttiin hallituksen ehdotus
optio-oikeuksien antamisesta konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksia on
yhteensä 6 999 300, ja kukin niistä oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen.
Optio-oikeuksista 2 333 100 merkitään tunnuksella 2007A, 2 333 100 tunnuksella
2007B ja 2 333 100 tunnuksella 2007C.
Yhtiökokouksessa, joka pidettiin 28.4.2011, hyväksyttiin hallituksen ehdotus
optio-oikeuksien antamisesta konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksia on
yhteensä 5 500 000, ja kukin niistä oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen.
Optio-oikeuksista 2 500 000 merkitään tunnuksella 2011A, 1 500 000 tunnuksella
2011B ja 1 500 000 tunnuksella 2011C. Merkintäajat optio-oikeuksille
2011A, 2011B ja 2011C ovat 1.4.2014 - 31.3.2016, 1.4.2015 - 31.3.2017 ja
1.4.2016 - 31.3.2018.
Joulukuussa 2010 yhtiön hallitus päätti johtoryhmän jäsenille ja tietyille
muille avaintyöntekijöille suunnatusta uudesta osakeomistusjärjestelmästä, jonka
tarkoituksena oli mahdollistaa osallistujien merkittävä pitkäaikainen
osakeomistus yhtiössä. Järjestelmän kautta osallistujat sijoittavat
henkilökohtaisesti huomattavan määrän omia varojaan yhtiön osakkeisiin. Sijoitus
rahoitetaan osittain yhtiön tarjoamalla lainalla.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö myönsi Talvivaara Management Oy:lle 5,7 miljoonan
euron lainan yhtiön osakkeiden hankkimista varten. Lainan korko on 3,0
prosenttia, ja se maksetaan kokonaisuudessaan takaisin vuoteen 2014 mennessä.
Talvivaara Management Oy:n omistamat 1 104 000 osaketta on pantattu yhtiölle
lainan vakuudeksi.
Vuoden 2011 aikana hallitus jakoi 952 000 kappaletta 2007C-optioita
palkitsemiskomitean suosituksen perusteella Talvivaaran ja sen tytäryhtiöiden
henkilöstölle. Optiot oikeuttavat merkitsemään kaikkiaan 952 000 uutta osaketta.
Vuodesta 2007 lähtien jaetuista optioista yhtiölle palautettiin vuoden 2011
aikana 78 000 kappaletta 2007C-optioita, jotka oikeuttavat merkitsemään 78 000
osaketta. Vuonna 2011 yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella oli merkitty
yhteensä 274 908 uutta osaketta ja 2007B-optio-oikeuksien perusteella uusia
osakkeita oli merkitty yhteensä 48 763. Vuoden 2011 lopussa vuoden 2007 optio-
ohjelman perusteella jaettavissa olevien 2007C-optioiden määrä oli 100.
Liikkeelle laskettujen optioiden perusteella merkittävien osakkeiden äänioikeus
on 2,6 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä.
Vuonna 2012 hallitus jakoi 42 000 kappaletta 2007C-optioita ja 1 347 500
kappaletta 2011B-optioita palkitsemiskomitean suosituksen perusteella
Talvivaaran ja sen tytäryhtiöiden henkilöstölle. 2007C-optiot oikeuttavat
merkitsemään 42 000 uutta osaketta ja 2011B-optiot oikeuttavat merkitsemään
1 347 500 uutta osaketta. Vuodesta 2007 lähtien jaetuista optioista yhtiölle
palautettiin vuoden 2012 aikana 48 000 kappaletta 2007C-optioita, jotka
oikeuttavat merkitsemään 48 000 osaketta. Vuonna 2012 yhtiön 2007A-optio-
oikeuksien perusteella oli merkitty yhteensä 1 938 787 uutta.
Vuoden 2012 lopussa vuoden 2011 optio-ohjelman perusteella jaettavissa oli
2 500 000 kappaletta 2011A-optioita, 152 500 2011B-optioita ja 1 500 000 2011C-
optioita. Liikkeelle laskettujen optioiden perusteella merkittävien osakkeiden
äänioikeus on 2,1 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Ympäristönsuojelulain 62 §:n mukainen ilmoitus kaivosalueelle varastoitujen
vesien käsittelystä ja johtamisesta luontoon
Talvivaara teki 22.1.2013 Kainuun ELY-keskukselle ympäristönsuojelulain 62 §:n
mukaisen ilmoituksen, joka koskee kaivosalueelle varastoitujen vesien käsittelyä
ja johtamista luontoon. Ilmoituksen mukaan Talvivaara aikoo käsitellä ja johtaa
luontoon noin 3,8 miljoonaa kuutiometriä turvapatojen sisälle ja avolouhokseen
varastoitua vettä 30.6.2013 mennessä. Vesi käsitellään pääosin
kalkkimateriaalista koostuvilla neutralointiaineilla, jolloin siitä poistuu
metalleja ja sen pH-arvo nousee lähelle neutraalia tasoa. Konsernin näkemyksen
mukaan veden käsittely ja johtaminen luontoon on välttämätöntä, jotta keväällä
vältettäisiin riski tulvista tai hallitsemattomista vuodoista. Myös
avolouhoksen tyhjentäminen vedestä on välttämätöntä, jotta pystytään
käynnistämään uudelleen malmin tuotanto, joka on ollut vesitasetilanteen vuoksi
väliaikaisesti keskeytettynä syyskuusta 2012 lähtien.
Kainuun ELY-keskus on tehnyt 12.2.2013 päätöksen siitä, että Talvivaara saa
johtaa Vuoksen ja Oulujoen vesistöön neutraloituja jätevesiä yhteensä 1,8
miljoonaa kuutiometriä, 0,9 miljoonaa kuutiometriä kummallekin vesistöalueelle
30.6.2013 mennessä. Tämän lisäksi Talvivaara voi johtaa 0,5 miljoonaa
kuutiometriä tällä hetkellä avolouhoksessa olevia vesiä louhoksen viereiseen
Kuusilampeen sekä päästää nykyisen ympäristölupansa puitteissa luontoon
puhdistettuna 1,3 miljoonaa kuutiometriä vettä.
Talvivaaran ympäristönsuojelulain 62 pykälän mukainen ilmoitus puhdistettavan ja
juoksutettavan veden tarpeesta oli yhteensä 3,8 miljoonaa kuutiometriä.
Talvivaaran näkemyksen mukaan edellämainitut poikkeusjärjestelyt ja olemassa
oleva 1,3 miljoonan kuutiometrin kiintiö kuitenkin mahdollistavat suunniteltujen
vesienhallintatoimenpiteiden aloittamisen välittömästi ja toteuttamisen lyhyellä
aikavälillä. Talvivaara käynnistää välittömästi vesien käsittelyn ja
poisjohtamisen kaivosalueelta ELY-keskuksen salliman määrän puitteissa.Lomautukset
Talvivaara ilmoitti 16.1.2013 harkitsevansa lomautuksia, joilla tuetaan
konsernin kustannussäästöohjelmaa ja kokonaistehokkuutta ja sopeutetaan
henkilöstömäärä väliaikaisesti keskeytettyyn malmin tuotantoon. Henkilöstön
edustajien kanssa käytiin 17-31.1.2013 yhteistoimintaneuvottelut, joiden
piirissä olivat kaikki henkilöstöryhmät ja konsernin kaikki yhtiöt: Talvivaaran
Kaivososakeyhtiö Oyj, Talvivaara Sotkamo Oy ja Talvivaara Exploration Oy.
Neuvottelujen tuloksena Talvivaara lomauttaa yhteensä 184 työntekijää 18.2.2013
ja 30.6.2013 välisenä aikana. Työntekijää kohden määräaikaisen lomautuksen kesto
on enimmillään 90 päivää. Talvivaaran nykyinen henkilöstömäärä on noin 580.
Tuotannon keskeiset tapahtumat
Myönteistä kehitystä tuotannossa:
* Kiertoliuoksen keskimääräinen syöttövirtaus metallien talteenottolaitokselle
oli tammikuussa ennätykselliset 1 422 m3/h
* Metallien talteenottolaitoksen käytettävyys 98 prosenttia
* Vahvaa näyttöä liuotustulosten nopeasta tehostumisesta liuotuskasoissa,
joista ylimääräinen vesi on saatu poistettua
Kuluvan vuoden nikkelin tuotanto 1 448 tonnia 12.2. mennessä.
Muutokset Yhtiön johdossa
Talvivaara on järjestellyt johtoaan uudelleen tammi-helmikuussa seuraavasti:
* Pertti Pekkala, tutkimusjohtaja, on nimitetty metallituotannon johtajaksi;
* Kari Vyhtinen, investointijohtaja, on nimitetty kaivostoiminnan johtajaksi;
* Mikko Korteniemi, metallituotannon johtaja, on nimitetty
kunnossapitojohtajaksi vastuualueinaan kunnossapito, hankintatoimi ja
varasto;
* Maija Vidqvist on nimitetty vesienhallinnan johtajaksi (aiemmin Jari
Voutilainen).
Kaikki nimitetyt henkilöt ovat johtoryhmän jäseniä, joista Pertti Pekkala ja
Maija Vidqvist ovat uusia jäseniä. Pertti Pekkala, Kari Vyhtinen ja Mikko
Korteniemi raportoivat tuotantojohtaja Harri Natuselle, ja Maija VIdqvist
raportoi toimitusjohtaja Pekka Perälle.
Maija Vidqvist, M. Sc. (Chem. Eng.), nimitettiin vesienhallinnan johtajaksi.
Vidqvist on toiminut Teollisuuden Vesi Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2003.
Vidqvistillä on laajaa kokemusta ympäristö- ja vesienkäsittelyteknologioista ja
-prosesseista eri teollisuuden aloilla ja eri maissa, mukaan lukien kalvo- ja
käänteisosmoositekniikka.
Uudelleenorganisoidun ja keskitetyn kunnossapitoyksikön perustamisella
Talvivaara tähtää kunnossapidon optimoimiseen ja erityisesti ennakoivan
kunnossapidon painottamiseen tuotanto- ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Rahoitusjärjestelyt
Ehdotettu osakeanti
Maksuvalmiutensa ja pääomarakenteensa parantamiseksi yhtiö on myös toteuttamassa
osakeannin, jonka merkitsemisestä on saatu täysi takuu Ehdotetun osakeannin
yhteydessä yhtiö on 14.2.2013 allekirjoittanut pankkien kanssa standby-
sopimuksen, jonka mukaan pankit sitoutuvat merkitsemään ehdotetusta osakeannista
sen osan, johon osakkeenomistajat eivät ole sitoutuneet. Yhtiön kolme tärkeintä
osakkeenomistajaa ovat peruuttamattomasti sitoutuneet merkitsemään yhteensä
31,06 prosenttia ehdotetusta osakeannista, josta hallitus uskoo kertyvän noin
260 miljoonan euron bruttomääräiset tuotot. Osakeannin toteuttaminen edellyttää,
että osakkeenomistajat hyväksyvät sen 8.3.2013 pidettävässä ylimääräisessä
yhtiökokouksessa.
Luottolimiitti
Yhtiö on neuvotellut 100 miljoonan euron luottolimiitilleen uudet ehdot ja
allekirjoittanut 14.2.2013 uudistetun luottolimiittisopimuksen, jolla on muun
muassa muutettu aiemman sopimuksen mukaisia rahoitukseen ja tuotantoon liittyviä
kovenanttiehtoja paremmin konsernin nykyistä toimintaa vastaaviksi ja näin
pienennetty kovenanttien noudattamiseen liittyvää riskiä. Uudistetun
luottolimiitin lisäehtona on ehdotetun osakeannin onnistunut toteutuminen.
Uudistettu sopimus Camecon kanssa
Jotta konsernille saataisiin varmistetuksi riittävä maksuvalmius siihen asti,
kunnes ehdotetusta osakeannista saadaan maksu, Talvivaara Sotkamo Oy on tehnyt
12.2.2013 Camecon kanssa uudistetun sopimuksen uraanitoimituksina takaisin
maksettavasta investoinnista. Uudistetun sopimuksen mukaan kertainvestointia,
jonka Cameco tekee uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen, lisätään 10
miljoonalla USA:n dollarilla, jolloin sen määräksi tulee 70 miljoonaa USA:n
dollaria, ja sopimuksen kestoa jatketaan 31.12.2017 saakka ja kaupallisia ehtoja
muutetaan vastaavasti.
Uudistettu sopimus Nyrstarin kanssa
Lisäksi Talvivaara Sotkamo Oy on tehnyt 14.2.2013 Nyrstarin kanssa
sinkkituotantoa koskevan uudistetun tuotevirtasopimuksen, jonka mukaan Nyrstar
suorittaa Talvivaara Sotkamo Oy:lle 12 miljoonan euron suuruisen kertamaksun, ja
tämän vastineeksi Talvivaara Sotkamo Oy jättää perimättä Nyrstarilta
alkuperäisessä sinkin tuotevirtasopimuksessa määrätyn 350 euron suuruisen
tonnikohtaisen louhinta- ja prosessointimaksun seuraavista 38 000:sta
toimitettavasta sinkkitonnista.
Lyhyen aikavälin näkymät
Markkinanäkymät
Lontoon metallipörssissä (London Metals Exchange, LME) nikkelin hinta on noussut
hieman viime kuukausina sen jälkeen, kun sen kuukausittainen keskihinta kävi
elokuussa alhaisimmillaan sitten vuoden 2009 puolivälin eli noin 15 700
Yhdysvaltain dollarissa tonnilta. Tammi-helmikuun vaihteessa 2013 nikkelin hinta
oli noin 18 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Talvivaara odottaa epävakauden
jatkuvan lyhyellä aikavälillä voimakkaana ja nikkelin hinnan kehityksen
riippuvan maailmantalouden kasvuennusteista sekä erityisesti siitä, miten
hyödykkeiden kysynnän ennustetaan kehittyvän Kiinassa.
Talvivaara arvioi nikkelin kysyntä- ja tarjontatekijöiden tukevan nikkelin
hinnan myönteistä kehitystä pidemmällä aikavälillä. Tähän vaikuttavat muun
muassa koko nikkeliteollisuuden tuotannon kasvavat rajakustannukset sekä
investointien puute uusiin merkittäviin nikkelihankkeisiin, jotka voisivat
seuraavien muutaman vuoden jälkeen korvata tuotannosta poistuvaa kapasiteettia.
Talvivaara uskoo edelleen, että pidemmällä aikavälillä nikkelin hinnan kestävä
tukitaso on noin 20 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta.
Toiminnalliset näkymät
Talvivaara arvioi koko vuoden nikkelin tuotannon olevan noin 18 000 tonnia ja
sinkin tuotannon noin 39 000 tonnia vuonna 2013. Haasteellinen vesitase
vaikuttaa edelleen metallintuotantoon vuoden alkupuoliskolla, mutta tuotannon
uskotaan palautuvan selvään ylösajovaiheeseen loppuvuoden aikana malmintuotannon
käynnistyttyä uudelleen heinäkuussa. Vuoden 2013 käyttökustannusten arvioidaan
olevan 230 miljoonaa euroa, mukaan lukien leasing-kustannukset, josta 10-15
miljoonaa euroa arvioidaan kohdistuvan ylimääräisen veden käsittelyyn ja
purkamiseen kaivosalueelta. Investointien arvioidaan olevan noin 60 miljoonaa
euroa, josta noin 20 miljoonaa euroa ennakoidaan liittyvän
vesienhallintatoimenpiteisiin kaivoksen kestävän vesitaseen varmistamiseksi.
Hallituksen esitys voitonjaosta
Hallitus esittää 25.4.2013 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
osinkoa ei jaeta tilivuodelta 2012.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus
KONSERNIN TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar- Tilinta-
tamaton tamaton kastettu rkastettu
10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/
(kaikki luvut EUR '000) 2012 2011 2012 2011
----------------------------------------------
Liikevaihto 25 694 66 492 142 948 231 226
Liiketoiminnan muut tuotot 65 268 4 061 2 304
Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden varaston muutos -6 425 17 491 50 264 59 727
Materiaalit ja palvelut -20 057 -37 687 -117 848 -135 022
Henkilöstökulut -7 470 -6 353 -28 132 -25 482
Poistot ja arvonalentumiset -15 424 -12 158 -53 698 -46 642
Liiketoiminnan muut kulut -33 390 -13 121 -81 183 -55 211
----------------------------------------------
Liikevoitto/tappio(-) -57 007 14 932 -83 588 30 900
Rahoitustuotot 31 236 811 1 196
Rahoituskulut -13 794 -11 279 -46 515 -39 060
----------------------------------------------
Rahoitustuotot/kulut (-) (netto) -13 763 -11 043 -45 704 -37 864
Voitto/tappio(-) ennen veroja -70 770 3 889 -129 292 -6 964
Tuloverot 11 380 -161 25 381 1 748
----------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -59 390 3 728 -103 911 -5 216
----------------------------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -57 644 1 915 -98 460 -8 263
Määräysvallattomille omistajille -1 746 1 813 -5 451 3 047
----------------------------------------------
-59 390 3 728 -103 911 -5 216
----------------------------------------------
Emoyrityksen omistajille kuuluva
osakekohtainen voitto/tappio(-)
( € /osake)
Laimentamaton ja
laimennusvaikutuksella oikaistu -0,22 0,01 -0,38 -0,04
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar- Tilintar-
tamaton tamaton kastettu kastettu
10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/
(kaikki luvut EUR '000) 2012 2011 2012 2011
----------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -59 390 3 728 -103 911 -5 216
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutuksella oikaistuna
Rahavirran suojaukset - -1 983 - -9 368
----------------------------------------------
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutuksella oikaistuna - -1 983 - -9 368
----------------------------------------------
Laaja tulos yhteensä -59 390 1 745 -103 911 -14 584
----------------------------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -57 644 249 -98 460 -16 132
Määräysvallattomille omistajille -1 746 1 496 -5 451 1 548
----------------------------------------------
-59 390 1 745 -103 911 -14 584
----------------------------------------------
KONSERNIN TASE
Tilintar- Tilintar-
kastettu kastettu
(kaikki luvut EUR '000) 31.12.12 31.12.11
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 809 452 761 985
Biologiset hyödykkeet 9 125 7 688
Aineettomat hyödykkeet 7 014 7 371
Osuudet osakkuusyrityksissä 5 694 -
Laskennalliset verosaamiset 52 588 26 398
Muut saamiset 2 940 2 902
Myytävissä olevat rahoitusvarat 2 630
886 815 806 974
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 297 761 240 436
Myyntisaamiset 32 174 64 027
Muut saamiset 7 980 5 249
Johdannaisinstrumentit - 10
Rahavarat 36 058 40 019
373 973 349 741
Varat yhteensä 1 260 788 1 156 715
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 80 80
Osakeanti - 278
Ylikurssirahasto 8 086 8 086
Muut rahastot 539 559 449 532
Kertyneet voittovarat -251 365 -151 129
296 360 306 847
Määräysvallattomien omistajien osuus 10 392 15 733
Oma pääoma yhteensä 306 752 322 580
Pitkäaikaiset velat
Lainat 506 028 467 161
Saadut ennakkomaksut 265 847 235 568
Muut velat 228 -
Varaukset 11 290 6 036
783 393 708 765
Lyhytaikaiset velat
Lainat 93 793 28 515
Saadut ennakkomaksut 7 857 11 684
Ostovelat 25 577 33 678
Muut velat 27 178 51 478
Varaukset 16 238 -
Johdannaisinstrumentit - 15
170 643 125 370
Velat yhteensä 954 036 834 135
Velat ja oma pääoma yhteensä 1 260 788 1 156 715
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
A. Osake-pääoma
B. Osakeanti
C. Ylikurssirahasto
D. Suojausrahasto
E. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
F. Muut rahastot
G. Kertyneet voittovarat
H. Yhteensä
I. Määräysvallattomien omistajien osuus
J. Oma pääoma yhteensä
(kaikki luvut EUR A B C D E F G H I J
'000)
-------------------------------------------------------------------------------
1.1.11 -80 368 16 385
80 91 8 086 7 494 401 612 31 400 068 695 894 589
-8 -8 3 -5
Kauden tulos - - - - - - 263 263 047 216
Muut laajan tuloksen
erät
- Rahavirtojen -7 -7 -1 -9
suojaukset - - - 869 - - - 869 499 368
--------------------------------------------------------
-7 -8 -16 1 -14
Kauden laaja tulos - - - 869 - - 263 132 548 584
Liiketoimet omistajien
kanssa
Toteutetut osakeoptiot - 187 - - 657 - - 844 - 844
Vakuudeton
senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, 1 1
erääntyy 2015 - - - - 1 800 - - 800 - 800
Tytäryhtiön osakkeiden -60 -59 -2 -61
hankinta - - - 375 - 997 907 535 349 884
Perpetuaali -1 -1 -2
pääomalaina - - - - - - 891 891 -360 251
Johdon
kannustinjärjestelmä - - - - - 94 - 94 - 94
Vakuudeton
senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2015,oman 9
pääoman komponentti - - - - - 9 018 - 018 - 9 018
Henkilöstön
osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen arvo 3
- - - - - 3 954 - 954 - 3 954
--------------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset
ja varojen jakaminen -62 -45 -2 -48
omistajille yhteensä - 187 - 375 2 457 14 063 798 716 709 425
Liiketoimet omistajien -62 -45 -2 -48
kanssa yhteensä - 187 - 375 2 457 14 063 798 716 709 425
--------------------------------------------------------
31.12.11 -151 306 15 322
80 278 8 086 - 404 069 45 463 129 847 733 580
--------------------------------------------------------
1.1.12 -151 306 15 322
80 278 8 086 - 404 069 45 463 129 847 733 580
-98 -98 -5 -103
Kauden tulos - - - - - - 460 460 451 911
Muut laajan tuloksen
erät
- Rahavirtojen
suojaukset - - - - - - - - - -
--------------------------------------------------------
-98 -98 -5 -103
Kauden laaja tulos - - - - - - 460 460 451 911
Liiketoimet
omistajien kanssa
4 4
Toteutetut osakeoptiot - -278 - - 5 198 - - 920 - 920
Vakuudeton
senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2013 - - - - - -252 - -252 - -252
Perpetuaali -1
pääomalaina - - - - - 2 354 776 578 110 688
81 81
Osakeanti - - - - 81 482 - - 482 - 482
Johdon
kannustinjärjestelmä - - - - - 94 - 94 - 94
Henkilöstön
osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen arvo 1 1
- - - - - 1 151 - 151 - 151
--------------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset
ja varojen jakaminen -1 87 88
omistajille yhteensä - -278 - - 86 680 3 347 776 973 110 083
Liiketoimet omistajien -1 87 88
kanssa yhteensä - -278 - - 86 680 3 347 776 973 110 083
--------------------------------------------------------
31.12.12 -251 296 10 306
80 - 8 086 - 490 749 48 810 365 360 392 752
--------------------------------------------------------
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar- Tilintar-
tamaton tamaton kastettu kastettu
10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/
(kaikki luvut EUR '000) 2012 2011 2012 2011
----------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto/tappio(-) -59 390 3 728 -103 911 -5 216
Oikaisut
Verot -11 380 161 -25 381 -1 748
Poistot 15 424 12 158 53 698 46 642
Muut tuotot ja kulut, joihin ei
liity maksutapahtumaa 16 526 -8 171 -2 813 -34 987
Korkotuotot -31 -235 -811 -1 196
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahavarojen käyvän arvon
lisäykset/vähennykset (-) 11 -195 -5 -522
Korkokulut 13 794 11 279 46 515 39 060
----------------------------------------------
-25 046 18 725 -32 708 42 033
Käyttöpääoman muutos
Muiden saamisten
vähennys(+)/lisäys(-) 19 043 -16 762 29 336 -2 379
Vaihto-omaisuuden
vähennys(+)/lisäys (-) 4 166 -15 398 -57 325 -65 075
Ostovelkojen ja muiden velkojen
vähennys(-)/lisäys(+) -12 440 -8 430 -37 843 -404
----------------------------------------------
Käyttöpääoman muutos 10 769 -40 590 -65 832 -67 858
----------------------------------------------
-14 277 -21 865 -98 540 -25 825
Maksetut korot ja muut
rahoitusmenot -15 279 -10 579 -28 654 -24 666
Korko- ja muut rahoitustuotot 78 274 554 1 329
Maksetut verot - -15 - -15
----------------------------------------------
Liiketoiminnan nettorahavirrat -29 478 -32 185 -126 640 -49 177
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiön hankinta, saadut
nettovarat - -398 - -61 885
Osuudet osakkuusyrityksissä -93 - -5 066 -
Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
hankinta -29 531 -21 511 -97 171 -78 833
Biologisten hyödykkeiden
hankinta -55 -18 -55 -82
Aineettomien hyödykkeiden
hankinta -12 -54 -225 -229
Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
myynti - - 18 19 995
Biologisten hyödykkeiden myynti 207 - 308 257
Aineettomien hyödykkeiden myynti - - - 5
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen hankinta - - - -12 010
Myytävissä olevien
rahoitusvarojen hankinta - - - -167
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen myynti - - - 12 022
----------------------------------------------
Investointien nettorahavirrat -29 484 -21 981 -102 191 -120 927
Rahoituksen rahavirrat
Osakeannista saadut maksut
transaktiomenoilla vähennettynä - - 81 108 -
Toteutetut osakeoptiot - 278 4 920 845
Korollisten lainojen nostot - 59 226 130 000 70 242
Perpetuaali pääomalaina - - - -3 042
Saadut ennakkomaksut 9 731 7 381 32 080 14 381
Vaihtovelkakirjalainan
takaisinosto - - -8 168 -
Korollisten lainojen
takaisinmaksut -2 017 -11 255 -15 070 -37 858
----------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirrat 7 714 55 630 224 870 44 568
Rahavarojen
nettolisäys/vähennys(-) -51 248 1 464 -3 961 -125 536
Rahavarat kauden alussa 87 306 38 555 40 019 165 555
----------------------------------------------
Rahavarat kauden lopussa 36 058 40 019 36 058 40 019
----------------------------------------------
LIITETIEDOT
1. Laadintaperiaatteet
Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.
Tilinpäätöstiedotteen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita
kuin vuositilinpäätöksessä 31.12.2012.
2. Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet Keskeneräiset Maa-alueet Muut
(kaikki luvut EUR ja omat ja aineelliset
'000) laitteet työt rakennukset hyödykkeet Yhteensä
---------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
1.1.2012 361 245 41 344 273 921 224 796 901 306
Lisäykset 2 464 98 108 28 - 100 600
Vähennykset -35 - - - -35
Siirrot 13 067 -25 074 7 260 4 683 -64
-------------------------------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
31.12.2012 376 741 114 378 281 209 229 479 1 001 807
---------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
1.1.2012 66 791 - 32 644 39 886 139 321
Vähennykset -17 - - - -17
Kauden poistot 29 903 - 12 274 8 321 50 498
Lisäpoistot - - - 2 553 2 553
-------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
31.12.2012 96 677 - 44 918 50 760 192 355
---------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo
1.1.2012 294 454 41 344 241 277 184 910 761 985
---------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo
31.12.2012 280 064 114 378 236 291 178 719 809 452
---------------------------------------------------------
3. Myyntisaamiset
(kaikki luvut EUR '000)
31.12.12 31.12.11
------------------
Nikkeli-kobolttisulfidi 25 254 55 258
Sinkkisulfidi 6 912 8 769
Kuparisulfidi 8 -
------------------
Myyntisaamiset yhteensä 32 174 64 027
------------------
4. Vaihto-omaisuus
(kaikki luvut EUR '000)
31.12.12 31.12.11
------------------
Raaka-aineet ja tarvikkeet 21 077 14 016
Keskeneräiset tuotteet 272 775 213 629
Valmiit tuotteet 3 909 12 791
------------------
Vaihto-omaisuus yhteensä 297 761 240 436
------------------
5. Lainat ja pääomalainat
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 31.12.12 31.12.11
------------------
Pääomalainat 1 405 1 405
Investointi- ja käyttöpääomalaina 51 600 57 863
Vakuudeton joukkovelkakirjalaina erääntyy 2017 108 683 -
Luottolimiitti 69 451 49 110
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2015 225 875 217 138
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2013 - 80 796
Rahoitusleasingvelat 30 748 37 444
Muut lainat 18 266 23 405
------------------
506 028 467 161
------------------
Lyhytaikaiset
Investointi- ja käyttöpääomalaina 6 430 1 430
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2013 75 805 -
Yritystodistukset - 8 481
Rahoitusleasingvelat 11 558 18 604
------------------
93 793 28 515
------------------
------------------
Lainat yhteensä 599 821 495 676
------------------
6. Ennakkomaksut
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 31.12.12 31.12.11
------------------
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 219 385 221 187
Ennakkomaksu uraanituotteesta 46 462 14 381
------------------
265 847 235 568
------------------
Lyhytaikaiset
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 7 790 11 684
Muut ennakkomaksut 67 -
------------------
7 857 11 684
------------------
------------------
Ennakkomaksut yhteensä 273 704 247 252
------------------
7. Varaukset
Kipsisakka-
altaan Vesitaseen Ympäristön Kaivos-
vuotovahinko hallinta kunnostaminen maksu Yhteensä
---------------------------------------------------------
31.12.10 - - 3 784 51 3 935
---------------------------------------------------------
Kulu-
/tuottokirjaukset
tuloslaskelmaan:
Varausten lisäys - - 2 098 - 2 098
Käyttämättömän
varauksen
peruuttaminen - - - -40 -40
Diskonttauksen
purkautuminen - - 43 - 43
---------------------------------------------------------
31.12.11 - - 5 925 111 6 036
---------------------------------------------------------
Kulu-
/tuottokirjaukset
tuloslaskelmaan:
Varausten lisäys 12 156 9 082 216 43 21 497
Diskonttauksen
purkautuminen - - -5 - -5
---------------------------------------------------------
31.12.12 12 156 9 082 6 136 154 27 528
---------------------------------------------------------
Varausten pitkä- ja lyhytaikaiset
osuudet ovat seuraavat:
2012 2011
------------------------
Pitkäaikainen
Kipsisakka-
altaan vuoto 5 000 -
Ympäristön
kunnostaminen 6 136 5 925
Kaivosmaksu 154 111
------------------------
11 290 6 036
Lyhytaikainen
Kipsisakka-
altaan vuoto 7 156 -
Vesitaseen
hallinta 9 082 -
------------------------
16 238 -
------------------------
Yhteensä 27 528 6 036
------------------------
8. Muutokset osakkeiden lukumäärässä
Osakkeiden
lukumäärä
------------
31.12.11 245 781 803
Osakkeiden merkintä optio- 1 938 787
oikeuksilla 2007A
Suunnattu anti 24 589 050
------------
31.12.12 272 309 640
------------
9. Ehdolliset velat ja sitoumukset
(kaikki luvut EUR '000)
Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin
perustuvat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:
31.12.12 31.12.11
------------------
Yhden vuoden kuluessa 1 910 1 919
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden
vuoden kuluessa 1 036 929
Yli 5 vuoden kuluttua 47 37
------------------
2 993 2 885
Investointisitoumukset
Konsernilla oli 31.12.2012 investointisitoumuksia yhteensä EUR 15,1 miljoonaa
(31.12.2011: EUR 14,5 miljoonaa), jotka liittyivät pääasiallisesti Talvivaaran
kaivoksen valmiiksi saattamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen sekä
tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Sitoumukset koskevat uusien
käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa.
Konsernin tunnusluvut
1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12
2012 2011 2012 2011
----------------------------------------------
EUR
Liikevaihto '000 25 694 66 492 142 948 231 226
EUR
Liikevoitto (tappio) '000 -57 007 14 932 -83 588 30 900
Liikevoitto/-
tappioprosentti -221,9 % 22,5 % -58,5 % 13,4 %
Voitto (tappio) ennen EUR
veroja '000 -70 770 3 889 -129 292 -6 964
EUR
Kauden voitto (tappio) '000 -59 390 3 728 -103 911 -5 216
Oman pääoman tuotto -17,7 % 1,2 % -33,0 % -1,5 %
Omavaraisuusaste 24,3 % 27,9 % 24,3 % 27,9 %
EUR
Korolliset nettovelat '000 563 763 455 657 563 763 455 657
Velkaantumisaste 183,8 % 141,3 % 183,8 % 141,3 %
Sijoitetun pääoman tuotto -4,9 % 1,9 % -6,7 % 4,0 %
EUR
Investoinnit '000 29 598 21 583 97 451 79 144
Aineelliset EUR
käyttöomaisuushyödykkeet '000 809 452 761 985 809 452 761 985
EUR
Johdannaisinstrumentit '000 - -5 - -5
EUR
Lainat '000 599 821 495 676 599 821 495 676
EUR
Rahavarat '000 36 058 40 019 36 058 40 019
Osakekohtaiset tunnusluvut
1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12
2012 2011 2012 2011
------------------------------------------------
Osakekohtainen
tulos EUR -0,22 0,01 -0,38 -0,04
Oma pääoma/osake EUR 1,11 1,25 1,11 1,25
Osakkeen
kurssikehitys
Lontoon pörssissä
Keskikurssi(1) EUR 1,35 2,57 2,50 4,22
GBP 1,09 2,20 2,02 3,66
Alin kurssi(1) EUR 1,03 2,28 1,03 2,25
GBP 0,83 1,95 0,83 1,95
Ylin kurssi(1) EUR 1,99 2,98 4,43 7,17
GBP 1,61 2,55 3,59 6,22
Kurssi kauden
lopussa(2) EUR 1,25 2,39 1,25 2,39
GBP 1,02 2,00 1,02 2,00
Muutos kauden
aikana -32,8 % -20,6 % -48,8 % -66,4 %
Hinta/voittosuhde neg. 463,2 neg. neg.
Osakekannan
markkina-arvo
kauden lopussa(3) EUR '000 341 597 588 487 341 597 588 487
GBP '000 278 777 491 564 278 777 491 564
Osakkeiden vaihdon
kehitys
1000
Osakkeiden vaihto osaketta 23 737 25 743 103 218 67 799
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 8,9 % 10,5 % 38,7 % 27,6 %
Osakkeen
kurssikehitys
Helsingin pörssissä
Keskikurssi EUR 1,31 2,55 2,31 4,33
Alin kurssi EUR 1,08 2,27 1,08 2,27
Ylin kurssi EUR 2,00 2,98 4,35 7,34
Kurssi kauden
lopussa EUR 1,24 2,49 1,24 2,49
Muutos kauden
aikana -34,5 % -16,2 % -50,2 % -64,8 %
Hinta/voittosuhde neg. 459,3 neg. neg.
Osakekannan
markkina-arvo
kauden lopussa EUR '000 338 209 612 488 338 209 612 488
Osakkeiden vaihdon
kehitys 1000
Osakkeiden vaihto osaketta 62 472 73 918 209 565 190 901
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 23,4 % 30,1 % 78,5 % 77,7 %
Osakkeiden
keskimääräinen
lukumäärä 266 846 084 245 601 204 266 846 084 245 601 204
Laimennettu
osakkeiden
keskimääräinen
lukumäärä 265 742 084 244 497 204 265 742 084 244 497 204
Osakkeiden
lukumäärä kauden
lopussa 272 309 640 245 781 803 272 309 640 245 781 803
(1)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden
aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
(2)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden
päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
(3)) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan
keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
Henkilöstöä
koskevat 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12
tunnusluvut 2012 2011 2012 2011
---------------------------------------------------
Palkat ja palkkiot EUR '000 5 982 5 385 23 080 21 574
Henkilöstön
keskimääräinen
lukumäärä 584 451 547 445
Henkilöstön
lukumäärä kauden
lopussa 588 461 588 461
1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12
Muut tunnusluvut 2012 2011 2012 1.1.-31.12.2011
---------------------------------------------------
Liikkeelle
lasketut optiot
kauden
lopussa 5 958 837 6 501 151 5 958 837 6 501 151
Osakkeiden määrä,
joka voidaan
merkitä liikkeelle
laskettuja
optioita
vastaan 5 958 837 6 501 151 5 958 837 6 501 151
Ääniosuus, joka
liikkeelle
laskettujen
optioiden nojalla
voidaan saada 2,1 % 2,6 % 2,1 % 2,6 %
Konsernin tunnusluvut
Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio)
----------------------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2
Omavaraisuusaste Oma pääoma
----------------------------------------------------
Taseen loppusumma
Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat
Velkaantumisaste Korollinen nettovelka
----------------------------------------------------
Oma pääoma
Sijoitetun pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) + Rahoituskulut
----------------------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2 +
(lainat kauden alussa + Lainat kauden lopussa)/2
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden
Osakekohtainen tulos voitosta (tappiosta)
----------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta
Oma pääoma/osake pääomasta
----------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Hinta/voittosuhde Kurssi kauden lopussa
----------------------------------------------------
Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi
kauden lopussa kauden lopussa
[HUG#1678127]
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |