2009-07-17 08:00:00 CEST
2009-07-17 08:02:56 CEST
REGULATED INFORMATION
Rautaruukki - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
Rautaruukki Oyj:n osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009: Poikkeuksellisen heikossa markkinatilanteessa selvästi tappiollinen tulos, liiketoiminnan rahavirta positiivinen
Rautaruukki Oyj Osavuosikatsaus 17.7.2009 klo 9.00
Yhteenveto 1-6/2009 tuloksesta (1-6/2008 vertailuluku)
- Konsernin liikevaihto laski 944 milj. euroon (2 008 milj. euroa)
- Konsernin raportoitu liikevoitto oli -230 milj. euroa ja
liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -225 milj. euroa (raportoitu
309 ja vertailukelpoinen 314)
- Tulos ennen veroja -249 milj. euroa (308)
- Nettovelkaantumisaste oli 22,9 prosenttia (5,8)
- Liiketoiminnan rahavirta 82 milj. euroa (289)
- Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk) oli 1,9 prosenttia (28,6)
- Osakekohtainen tulos -1,33 euroa (1,65)
- Käynnissä olevien tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteiden,
terästuotannon raaka-aineiden hinnanlaskun sekä terästuotannon
paremman kustannustehokkuuden perusteella yhtiö arvioi, että vuoden
toisen puoliskon tulos ennen veroja paranee selvästi vuoden
ensimmäiseen puoliskoon verrattuna, mutta saattaa jäädä lievästi
tappiolliseksi.
AVAINLUVUT
1-6/09 1-6/08 4-6/09 4-6/08 1-12/08
Liikevaihto, Me 944 2 008 438 1 069 3 851
Liikevoitto, Me -230 309 -117 166 568
Liikevoitto ilman kertaluonteisia
eriä, Me -225 -112 584
Liikevoitto liikevaihdosta, % -24,3 15,4 -26,7 15,5 14,7
Liikevoitto liikevaihdosta ilman
kertaluonteisia eriä, % -23,8 -25,6 15,3
Tulos ennen veroja, Me -249 308 -127 167 548
Tulos/osake, e -1,33 1,65 -0,68 0,89 2,93
Sijoitetun pääoman tuotto
(liukuva 12 kk), % 1,9 28,6 25,6
Nettovelkaantumisaste, % 22,9 5,8 7,9
Henkilöstö keskimäärin 13 165 14 986 12 870 15 327 14 953
Vuoden 2009 tammi-kesäkuu lyhyesti:
- Varovaisuus investointipäätöksissä sekä rahoitusmarkkinoiden
toimimattomuus heijastuivat edelleen erityisesti rakentamisen
tuotteiden ja ratkaisujen myyntiin.
- Konepajaliiketoiminnassa toimitusten määrä energiateollisuuden
laitevalmistajille pysyi hyvällä tasolla. Toimitusketjun korkeat
varastotasot heikensivät kuitenkin kysyntää erityisesti nosto- ja
kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistajille.
- Terästuotteissa kysyntä jatkui heikkona ja terästuotteiden hinnat
olivat alhaisella tasolla. Hintojen lasku alkoi tasaantua
katsauskauden loppupuolella. Terästuotannon toimiminen vajaalla
käyttöasteella heikensi tulosta merkittävästi.
- Useiden myyntivaluuttojen heikentyminen suhteessa euroon laski
konsernin liikevaihtoa.
- Liiketoiminnan rahavirta oli positiivinen ja rahoitusasema säilyi
vahvana.
- Toiminnan tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteistä saatavien
kustannussäästöjen arvioidaan vaikuttavan täysimääräisesti vuoden
jälkimmäisellä puoliskolla.
Toimitusjohtaja Sakari Tamminen:"Markkinatilanne Ruukin toimintamaissa jatkui poikkeuksellisen
heikkona myös toisen vuosineljänneksen aikana, ja markkinoiden
kehityksen ennakointi on edelleen vaikeaa. Useilla
asiakastoimialoillamme varastojen purkaminen on kestänyt ennakoitua
pidempään, mikä laski toimitusmääriämme toisella vuosineljänneksellä
odotuksiamme enemmän. Rakentamisessa kysyntä oli erityisen hiljaista
liike- ja toimitilarakentamisessa.
Heikko tuloskehitys johtui pääasiassa myyntimäärien laskusta sekä
terästuotannon alhaisesta käyttöasteesta. Ensimmäisellä
vuosipuoliskolla terästuotannon matalasta käyttöasteesta aiheutui
yhteensä noin 160 miljoonan euron kustannukset. Lisäksi
kannattavuutta rasitti myyntihintojen lasku. Aloitimme pysäytettynä
olleen masuunin käynnistämisen toukokuussa, mutta tämä ei vielä
merkittävästi pienentänyt tuotetun teräksen yksikkökohtaisia
kustannuksia vuoden toisella neljänneksellä.
Heikon markkinatilanteen seurauksena olemme sopeuttaneet toimintaamme
konserninlaajuisesti. Lisäksi jatkoimme viime vuonna käynnistämäämme
Boost-ohjelmaa toiminnan tehostamiseksi. Boost-ohjelmaan ja
sopeuttamistoimiin liittyvät kustannussäästöt ovat arviolta noin 80
miljoonaa euroa kuluvana vuonna, ja täysimääräisesti
kustannusvaikutus näkyy vuoden toisella puoliskolla.
Konepajaliiketoiminnassa onnistuimme parhaiten sopeutumaan nopeasti
heikentyneeseen markkinatilanteeseen. Sen sijaan teräsliiketoiminnan
sopeuttaminen näin rajuun pudotukseen on ollut erittäin vaikeaa.
Konepajaliiketoimintamme kustannustehokas valmistusverkosto ja
läsnäolomme Puolassa, Unkarissa ja Kiinassa luo meille lupaavia
mahdollisuuksia toimittaa kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja
asiakkaillemme. Rakentamisessa näemme edelleen hyviä mahdollisuuksia
infrastruktuurirakentamisessa. Liike- ja toimitilarakentamisen
markkinan piristyminen sen sijaan edellyttää asiakkaiden
investointihalukkuuden palautumista. Voimakas uudis- ja
korjausrakentamisen tarve on edelleen olemassa kaikissa Itä-Euroopan
maissa.
Viitteitä markkinoiden piristymisestä loppuvuotta kohden on
nähtävissä eräissä asiakassegmenteissämme varastotasojen laskun
seurauksena. Käynnissä olevien tehostamis- ja
sopeuttamistoimenpiteiden, terästuotannon raaka-aineiden hinnanlaskun
sekä terästuotannon paremman kustannustehokkuuden perusteella
arvioimme, että vuoden toisen puoliskon tulos ennen veroja paranee
selvästi vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna, mutta saattaa
jäädä lievästi tappiolliseksi."
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, puh. 020 592 9075
Talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Hietanen, puh. 020 592 9030
Tiedotustilaisuus
Analyytikko- ja mediatilaisuus osavuosikatsauksesta 17.7.2009 klo
10.30 osoitteessa Ruukki, Suolakivenkatu 1, 00810 Helsinki.
Puhelinkonferenssi ja webcast (englanninkielinen) analyytikoille ja
sijoittajille alkaa klo 14.00. Webcastia voi seurata suorana yhtiön
internet-sivuilla osoitteessa www.ruukki.com/sijoittajat.
Webcast-tallenne on nähtävissä samassa osoitteessa noin klo 18.00
lähtien.
Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla 5-10 minuuttia ennen
tilaisuuden alkua numeroon: +44 (0) 20 7162 0025, salasana:
Rautaruukki
Puhelinkonferenssin nauhoitus on kuunneltavissa 22.7.2009 asti
numerossa: +44 (0) 20 7031 4064, tunnus: 839386
Rautaruukki Oyj
Anne Pirilä
Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja
Rautaruukki toimittaa metalliin perustuvia komponentteja,
järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamiseen ja
konepajateollisuudelle. Metallituotteissa yhtiöllä on laaja tuote- ja
palveluvalikoima. Yhtiöllä on toimintaa 26 maassa ja henkilöstöä 13
000. Liikevaihto vuonna 2008 oli 3,9 miljardia euroa. Osake on
noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä (Rautaruukki Oyj: RTRKS). Yhtiö
käyttää markkinointinimeä Ruukki.
JAKELU:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.ruukki.com
RAUTARUUKKI OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2009
Toimintaympäristö
Maailman talouskehitys jatkui poikkeuksellisen heikkona toisen
vuosineljänneksen aikana, ja useissa Ruukin toimintamaissa
bruttokansantuote supistui selvästi. Myös maailmankauppa ja
teollisuustuotanto laskivat voimakkaasti katsauskauden aikana.
Ensimmäisiä merkkejä talouskehityksen tasaantumisesta oli kuitenkin
havaittavissa katsauskauden loppupuolella.
Kasvanut epävarmuus markkinoilla ja varovaisuus investointi- ja
rahoituspäätöksissä jatkuivat edelleen toisen vuosineljänneksen
aikana. Itä-Euroopan ja Pohjoismaiden monien valuuttojen merkittävä
heikkeneminen suhteessa euroon heikensi euroalueen
hintakilpailukykyä, mutta toisaalta lisäsi euroalueen toimijoiden
kiinnostusta paikalliseen valmistukseen itäisessä Keski-Euroopassa ja
Venäjällä.
Kausiluontoinen kysynnän kasvu rakentamisessa jäi toisella
vuosineljänneksellä aikaisempien vuosien tasosta. Asuinrakentamisen
kattotuotteiden kausiluontoinen kysyntä kasvoi enemmän kuin liike- ja
toimitilarakentamisen tuotteiden. Rahoitusmarkkinoiden kireys sekä
asiakkaiden päätöksenteon varovaisuus vaikuttivat erityisesti liike-
ja toimitilarakentamisen ratkaisujen ja tuotteiden kysyntään.
Konepajateollisuudessa toimitukset energiateollisuuden
laitevalmistajille ensimmäisellä vuosipuoliskolla jatkuivat
edellisvuoden hyvällä tasolla. Korkeat varastotasot koko
toimitusketjussa kuitenkin heikensivät kysyntää erityisesti nosto- ja
kuljetusvälineteollisuudessa.
Teräsyhtiöiden toimitusmäärät pysyivät selvästi loppuasiakaskysyntää
alemmalla tasolla myös vuoden toisella neljänneksellä.
Terästeollisuudessa varastojen purkaminen on kestänyt odotettua
pidempään, mikä on vaikuttanut toimitusten määrään selvästi.
Kapasiteetin käyttöaste terästeollisuudessa maailmanlaajuisesti pysyi
ennennäkemättömän matalana koko katsauskauden ajan.
Terästuotteiden hinnat laskivat katsauskaudella selvästi. Kevään ja
alkukesän aikana solmittujen terästuotannon pääraaka-aineiden, eli
hiilen ja rautamalmin ensimmäisten kansainvälisten hintasopimusten
myötä terästuotteiden hintojen lasku kuitenkin jossain määrin
tasaantui, kun raaka-ainekustannuksia koskeva epävarmuus vähitellen
hälveni. Myös varastojen purkautuminen osaltaan tuki hintakehitystä.
Liikevaihto tammi-kesäkuussa
Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan
ajanjaksoon, ellei toisin ole mainittu.
Konsernin tammi-kesäkuun 2009 liikevaihto oli 944 miljoonaa euroa
(raportoitu 2 008 ja vertailukelpoinen 1 985 miljoonaa euroa).
Ratkaisuliiketoimintojen, Ruukki Constructionin ja Ruukki
Engineeringin, osuus konsernin liikevaihdosta katsauskaudella oli 51
prosenttia (45). Konsernin liikevaihdosta Suomesta tuli 32 prosenttia
(32), muista Pohjoismaista 33 (33) ja itäisestä Keski-Euroopasta,
Venäjältä ja Ukrainasta 17 (18) prosenttia. Muun Euroopan osuus oli
14 prosenttia (14) ja muiden maiden 4 prosenttia (3).
Ruukki Constructionin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 278 miljoonaa
euroa (509) ja Ruukki Engineeringin liikevaihto 200 miljoonaa euroa
(394). Ruukki Metalsin liikevaihto oli 467 miljoonaa euroa
(raportoitu 1 105 ja vertailukelpoinen 1 082 miljoonaa euroa).
Ruukki Constructionin liikevaihtoon vaikutti erityisesti liike- ja
toimitilarakentamisen heikkona jatkunut kysyntä. Asiakkaiden
rahoitusvaikeudet sekä kasvanut varovaisuus päätöksenteossa siirsivät
monien rakennusprojektien aloittamista, ja eräissä itäisen
Keski-Euroopan maissa sekä Venäjällä ja Ukrainassa projekteja myös
keskeytettiin. Edellisvuoteen verrattuna liikevaihtoa laski myös
useiden myyntivaluuttojen heikentyminen suhteessa euroon.
Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto laski vähemmän kuin liike-
ja toimitilarakentamisessa.
Ruukki Engineeringin toimitukset energiateollisuuden
laitevalmistajille sekä tuuli- että dieselvoimassa jatkuivat hyvällä
tasolla. Asiakkaiden heikko tilauskanta erityisesti nosto- ja
kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistuksessa laski saatujen
tilausten määrää. Pudonneet toimitusmäärät laskivat Ruukki
Engineering -divisioonan liikevaihtoa. Toimitusten määrä oli vähäinen
myös laivanrakennus- ja offshore-asiakkaille.
Ruukki Metalsin terästuotteiden kysyntä jatkui heikkona lähes koko
ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Varastojen purkaminen markkinoilla
jatkui vuoden toisella neljänneksellä, mikä osaltaan vaikutti
toimitusten määrään. Matala aktiviteettitaso nosto- ja
kuljetusvälineteollisuudessa laski erityisesti erikoisterästuotteiden
myyntiä. Erikoisterästuotteiden osuus Ruukki Metals -divisioonan
myynnistä oli katsauskaudella 19 prosenttia (27). Myös
välitystuotteina myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin
myynti laski edellisvuoteen verrattuna.
Liikevaihto vuoden toisella neljänneksellä
Konsernin vuoden toisen neljänneksen liikevaihto oli 438 miljoonaa
euroa (raportoitu 1 069 ja vertailukelpoinen 1 060 miljoonaa euroa).
Ruukki Construction -divisioonan liikevaihto toisella
vuosineljänneksellä oli 145 miljoonaa euroa (285). Asuinrakentamisen
kattotuotteiden myynti oli normaalin kausivaihtelun mukaisesti
vilkkaampaa vuoden toisella kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Liike-
ja toimitilarakentamisen aktiviteettitaso jatkui matalana.
Ruukki Engineering -divisioonan liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 75
miljoonaa euroa (205). Divisioonan liikevaihtoon vaikutti varastojen
purkaminen koko toimitusketjussa, mikä laski kysyntää edelleen toisen
vuosineljänneksen aikana.
Ruukki Metals -divisioonan liikevaihto vuoden toisella neljänneksellä
oli 218 miljoonaa euroa (raportoitu 580 ja vertailukelpoinen 571
miljoonaa euroa). Kysyntä huhti-kesäkuussa jatkui heikkona piristyen
jossain määrin vuosineljänneksen loppua kohden. Terästuotteiden
hinnanlasku jatkui vuoden toisella neljänneksellä tasaantuen
katsauskauden loppupuolella.
Liikevoitto tammi-kesäkuussa
Konsernin raportoitu liikevoitto katsauskaudella oli -230 miljoonaa
euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -225 miljoonaa euroa
(raportoitu 309 ja vertailukelpoinen 314 miljoonaa euroa). Sekä
raportoitu liikevoitto että liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä
olivat -24 prosenttia (raportoitu 15 ja vertailukelpoinen 16
prosenttia) liikevaihdosta.
Ruukki Constructionin liikevoitto oli -22 miljoonaa euroa (59).
Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto oli -2 miljoonaa euroa
(66) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 3 miljoonaa euroa.
Ruukki Metalsin liikevoitto oli -199 miljoonaa euroa (raportoitu 197
ja vertailukelpoinen 202 miljoonaa euroa).
Ruukki Construction -divisioonan liikevoittoa laskivat erityisesti
pienemmät myyntimäärät sekä laskeneet myyntihinnat. Rakentamisen
tuotteiden myyntihinnat laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla
erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa. Hintojen lasku kuitenkin
tasaantui toisen neljänneksen loppua kohti. Myös korkea
kustannustaso, jota ei vielä täysin pystytty sopeuttamaan myyntiä
vastaavaksi, heikensi kannattavuutta. Lisäksi korkeilla
raaka-ainehinnoilla tuotetun oman teräsmateriaalin sekä kalliin
varastossa olleen ulkoisen materiaalin käyttö vaikuttivat
kannattavuuteen vielä toisellakin vuosineljänneksellä.
Ruukki Engineering -divisioonan liikevoittoa heikensivät
myyntimäärien pienentyminen, myyntihintojen lasku erityisesti
levytuotteissa ja osissa sekä näissä tuotteissa myös korkeilla
raaka-ainehinnoilla tuotetun teräsmateriaalin käyttö. Divisioonan 5
miljoonan euron kertaluonteiset kulut muodostuivat Ruotsin
Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköiden suunnitellusta
lopettamisesta, ja kulut kirjattiin vuoden toiselle neljännekselle.
Ruukki Metals -divisioonan tappiollinen liikevoitto johtui pääosin
terästuotteiden hiljaisena jatkuneesta kysynnästä. Lisäksi tuotteiden
heikko hintakehitys sekä korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun
varaston purkaminen laskivat kannattavuutta.
Terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste nosti tuotetun teräksen
yksikkökohtaisia kiinteitä kustannuksia. Tammi-kesäkuussa matalasta
terästuotannon käyttöasteesta aiheutui noin -160 miljoonan euron
kustannusvaikutus. Pysäytettynä olleen masuunin käynnistäminen nosti
terästuotannon kapasiteetin käyttöastetta asteittain toukokuun
alkupuolelta lähtien, mutta tämä ei vielä merkittävästi vähentänyt
tuotetun teräksen yksikkökohtaisia kustannuksia.
Toiminnan tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteet vaikuttivat
konsernin kannattavuuteen tammi-kesäkuussa vasta osittain.
Kustannussäästöjen arvioidaan vaikuttavan täysimääräisesti vuoden
toisella puoliskolla.
Liikevoitto vuoden toisella neljänneksellä
Konsernin huhti-kesäkuun raportoitu liikevoitto oli -117 miljoonaa
euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -112 miljoonaa euroa
(raportoitu 166 ja vertailukelpoinen 172 miljoonaa euroa). Raportoitu
liikevoitto oli -27 prosenttia ja liikevoitto ilman kertaluonteisia
eriä -26 prosenttia (raportoitu 16 ja vertailukelpoinen 16
prosenttia) liikevaihdosta.
Ruukki Constructionin liikevoitto huhti-kesäkuussa oli -9 miljoonaa
euroa (38). Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto oli -7
miljoonaa euroa (35) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -2
miljoonaa euroa.
Ruukki Metalsin liikevoitto oli -97 miljoonaa euroa (raportoitu 100
ja vertailukelpoinen 106 miljoonaa euroa). Matalasta terästuotannon
käyttöasteesta aiheutui vuoden toisella neljänneksellä noin -70
miljoonan euron kustannusvaikutus (1-3/2009: -90 miljoonaa euroa).
Lakosta aiheutuneet kulut ja varastojen alaskirjaukset toisella
neljänneksellä heikensivät tulosta noin 11 miljoonaa euroa.
Tammi-kesäkuun rahoituserät ja tulos
Nettorahoituskulut ja rahoituksen kurssierot olivat yhteensä 19
miljoonaa euroa (3) mukaan lukien uuden valmiusluoton noin 5
miljoonan euron järjestelypalkkion. Nettokorkokulut kasvoivat noin 8
miljoonaa euroa ja olivat yhteensä noin 13 miljoonaa euroa (5).
Konsernin verot olivat -65 miljoonaa euroa (78), mikä sisältää
laskennallisen veron vähennystä 61 miljoonaa euroa (8).
Katsauskauden tulos oli -184 miljoonaa euroa (229).
Osakekohtainen tulos oli -1,33 euroa (1,65).
Tase, rahavirta ja rahoitus
Katsauskauden lopussa konsernin taseen loppusumma oli 2 488 miljoonaa
euroa (2 903) ja loppusumma laski kesäkuun 2008 lopusta 415 miljoonaa
euroa. Vuoden 2008 lopusta taseen loppusumma laski 495 miljoonalla
eurolla. Oma pääoma 30.6.2009 oli 1 587 miljoonaa euroa (1 874) eli
11,43 euroa osaketta kohden (13,51). Omaa pääomaa vuoden 2008 lopusta
pienensivät pääasiassa alkuvuoden tappiollinen tulos sekä konsernin
katsauskaudella maksamat osingot. Omavaraisuusaste katsauskauden
lopussa oli 64,3 prosenttia (66,1).
Oman pääoman tuotto viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta oli -0,5
prosenttia (23,3) ja sijoitetun pääoman tuotto 1,9 prosenttia (28,6).
Tammi-kesäkuussa käyttöomaisuus lisääntyi yritysostojen kautta 8
miljoonaa euroa ja liikearvo 3 miljoonaa euroa 103 miljoonaan euroon.
Liiketoiminnan rahavirta oli 82 miljoonaa euroa (289) ja rahavirta
ennen rahoitusta -6 miljoonaa euroa (192). Käyttöpääomaa vapautui
katsauskaudella 215 miljoonaa euroa.
Korolliset nettorahoitusvelat kesäkuun lopussa olivat 364 miljoonaa
euroa (109). Konsernin nettovelkaantumisaste oli 22,9 prosenttia
(5,8).
Yhtiö allekirjoitti kesäkuussa 350 miljoonan euron
valmiusluottosopimuksen. Laina korvasi huhtikuussa 2005 tehdyn 300
miljoonan euron luottolimiittijärjestelyn. Laina-aika on kolme
vuotta, ja laina on joustavasti käytettävissä konsernin yleisiin
rahoitustarpeisiin.
Kesäkuun lopussa konsernilla oli likvidejä varoja 102 miljoonaa euroa
ja pankkeja sitovia käyttämättömiä valmiusluottoja yhteensä 350
miljoonaa euroa.
Toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi ja sopeuttamiseksi
Lokakuussa 2008 käynnistettiin konserninlaajuinen Boost-ohjelma,
jonka tavoitteena on tehostaa yhtiön toimintaa sekä parantaa
kilpailukykyä ja kannattavuutta pysyvästi.
Yhtiö jatkoi Boost-ohjelmaan liittyviä toimenpiteitä katsauskaudella.
Toteutuneet Boost-ohjelmaan liittyvät kustannussäästöt
tammi-kesäkuussa olivat noin 22 miljoonaa euroa.
Ohjelmaan liittyen Ruukki Construction -divisioonassa on alkuvuoden
aikana tehty useita tuotantojärjestelyjä tehtaiden välillä.
Tehokkuutta on lisätty tuotantoa keskittämällä, mistä johtuen
toimipaikkoja on suljettu Baltiassa (Latvia, Liettua) ja itäisessä
Keski-Euroopassa (Tsekki). Käynnissä on edelleen useita
tehostamistoimenpiteitä myös muilla toimipaikoilla, kuten Obornikissa
Puolassa ja Obninskissa Venäjällä. Nämä projektit etenevät
suunnitelmien mukaisesti.
Maaliskuussa yhtiö päätti yhdistää tehtaidensa tuotantoa Kalajoella,
jossa sillä on sekä rakentamista että konepajateollisuutta palvelevat
tehtaat. Jatkossa molemmat tehtaat valmistavat konepajateollisuuden
komponentteja.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Ruukki Engineering -divisioonan
toimintoja tehostettiin sekä tuotantolinjoja siirtämällä että
tuotantoa sopeuttamalla. Toukokuussa tiedotettiin suunnitelmasta
lakkauttaa hitsattujen komponenttien valmistus Hässleholmin ja
Oskarströmin yksiköissä Ruotsissa. Näillä toimenpiteillä yhtiö pyrkii
keskittämään toimintojaan ja vahvistamaan konepajaosaamistaan
tulevaisuuden kasvualueilla erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja
Kiinassa. Suunnitelman mukaan edellä mainitut Ruotsin yksiköt
lopetetaan vuoden 2009 loppuun mennessä.
Tammikuussa päätetty Ruukki Metalsin osavalmistuksen keskittäminen
Raahen ja Seinäjoen palvelukeskuksiin sekä tähän liittyvä Tampereen
teräspalvelukeskuksen sulkeminen saatiin päätökseen toisen
vuosineljänneksen aikana.
Yhtiössä on käynnissä myös vaikeasta markkinatilanteesta johtuvia
sopeuttamistoimenpiteitä. Toimintojen sopeuttamiseen ja tehostamiseen
liittyvät yhteistoimintaneuvottelut olivat kesäkuun loppuun mennessä
johtaneet konserninlaajuisesti yhteensä noin 1 800 henkilön
vähennyksiin, joista noin 500 Suomessa. Suomessa tehdyistä
vähennyksistä lähes 300 henkilöä on eläkejärjestelyjen piirissä.
Lomautusten piirissä oli kesäkuun lopussa yhteensä noin 4 800
henkilöä, joista noin 4 400 Suomessa. Lomautusten ajoitus ja kesto
vaihtelevat toimipaikoittain. Lisäksi noin 800 henkilöä itäisen
Keski-Euroopan eri maissa on toistaiseksi siirtynyt nelipäiväiseen
työviikkoon.
Boost-ohjelmasta ja muista käynnistetyistä sopeuttamistoimista
saatavien kustannussäästöjen vuonna 2009 arvioidaan olevan noin 80
miljoonaa euroa.
Henkilöstö
Tammi-kesäkuussa konsernin palveluksessa oli keskimäärin 13 165 (14
986) henkilöä. Kesäkuun lopussa henkilöstön määrä oli 12 855 (15 655)
ja se jakautui seuraavasti: 6 699 Suomessa, 1 152 muissa
Pohjoismaissa, 2 427 itäisessä Keski-Euroopassa, 2 223 Venäjällä ja
muissa IVY-maissa, 81 Länsi-Euroopassa sekä 273 Kiinassa.
Investoinnit
Investointien nettorahavirta tammi-kesäkuussa oli -89 miljoonaa euroa
(-97).
Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin investoitiin yhteensä 88
miljoonaa euroa (103), joista ylläpitoinvestointeja oli 35 miljoonaa
euroa (25). Yritysostoihin käytettiin varoja yhteensä 7 miljoonaa
euroa (6). Muut osakkeet lisääntyivät 2 miljoonaa euroa (0).
Saadut investointien rahavirrat katsauskaudella olivat 9 miljoonaa
euroa (11), jotka tulivat pääosin käyttöomaisuuden myynnistä.
Huhtikuussa päätettiin Raahen tehtaan masuunien peruskorjauksista
vuosina 2010 ja 2011. Masuuni 1:n peruskorjaus on suunniteltu
aikaistettavaksi kolmella kuukaudella, ja työt alkavat huhtikuussa
2010. Yhtiö suunnittelee masuuni 2:n peruskorjausta toteutettavaksi
vuonna 2011. Masuunien peruskorjaukset ovat välttämättömiä
ylläpitoinvestointeja. Kumpikin masuuni on vuorollaan pysäytettynä
peruskorjauksen ajan noin kaksi kuukautta. Masuunien ylösajo kestää
arviolta neljästä kuuteen viikkoa.
Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään
raudanvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan
rautapellettejä, ja käytössä oleva sintraamo suljetaan vuoden 2011
loppuun mennessä.
Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen tehtävät
investoinnit ovat yhteensä noin 220 miljoonaa euroa, minkä lisäksi
tehdään ympäristöinvestointeja noin 60 miljoonan euron arvosta.
Investointien aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin vuonna 2009
arvioidaan jäävän alle 170 miljoonaan euroon.
Osakkeet ja osakepääoma
Rautaruukki Oyj:n osakkeen (RTRKS) vaihto NASDAQ OMX Helsingissä
tammi-kesäkuussa oli 1 612 miljoonaa euroa (3 382). Osakkeen korkein
noteeraus oli 17,45 euroa toukokuussa ja alin 11,06 euroa
tammikuussa. Osakkeen vaihdon volyymilla painotettu keskikurssi oli
14,10 euroa. Katsauskauden lopussa 30.6.2009 osakkeen päätöskurssi
oli 14,25 euroa ja osakkeiden markkina-arvo 1 999 miljoonaa euroa (4
075).
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 30.6.2009 oli 238,5 miljoonaa euroa.
Liikkeeseen laskettuja osakkeita oli 140 285 425 kappaletta.
Rautaruukki Oyj:n osakkeita on 15.4.2009-23.5.2009 välisenä aikana
merkitty vuoden 2003 optiolainaan liittyvillä optio-oikeuksilla
yhteensä 20 480 kappaletta. Osakepääomaa on korotettu merkintöjen
johdosta 34 816 eurolla. Osakepääoman korotus on merkitty
kaupparekisteriin 18.6.2009. Osakkeiden merkintäaika vuoden 2003
optiolainaan liittyvillä optio-oikeuksilla päättyi 23.5.2009 ja
kesäkuussa tehty osakepääoman korotus oli viimeinen tähän
optiolainaan perustuva. Optio-oikeuksilla merkittiin
kokonaisuudessaan 1 398 980 osaketta (99,9 prosenttia).
Hallituksella on valtuudet päättää enintään 12 000 000 oman osakkeen
hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen
24.3.2009 päätöksestä lukien. Katsauskauden aikana hallitus ei
käyttänyt valtuutustaan omien osakkeiden hankintaan.
Lisäksi hallituksella on valtuudet päättää osakeannista, joka
sisältää oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia
omia osakkeita. Tämä osakeantivaltuutus käsittää yhteensä enintään 15
000 000 osaketta. Hallituksella on oikeus luovuttaa osakkeita
osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen. Valtuutus sisältää myös
oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista. Valtuutus on voimassa
vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Katsauskauden aikana hallitus ei käyttänyt osakeantivaltuutustaan.
Katsauskauden lopussa hallituksella ei ollut voimassa olevaa
valtuutusta optioiden tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamiseen.
Yhtiön hallussa oli 30.6.2009 yhteensä 1 420 608 omaa osaketta. Omien
osakkeiden markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 20,2 miljoonaa
euroa ja kirjanpidollinen vasta-arvo 6,1 miljoonaa euroa. Omien
osakkeiden suhteellinen osuus yhtiön osakkeiden lukumäärästä sekä
äänimäärästä on 1,01 prosenttia.
Ympäristö- ja energia-asiat
Huhtikuussa yhtiö liittyi GreenStream Network Oy:n päästökauppakauden
Climate Opportunity Fund -hiilirahastoon 10 miljoonan euron
sitoumuksella. Tämän rahaston tuottamia päästövähenemiä voidaan
käyttää päästökaupassa vuosina 2013-2020.
Huhtikuussa päätettiin masuunien peruskorjauksista Raahen tehtaalla
vuosina 2010 ja 2011 sekä korjausten yhteydessä tehtävistä noin 60
miljoonan euron ympäristöinvestoinneista. Peruskorjausten yhteydessä
sintraamon sulkeminen sekä toteutettavat ympäristöinvestoinnit
vähentävät merkittävästi tehtaan pöly-, rikkidioksidi- ja
hiilidioksidipäästöjä ja pienentävät tehtaan energiankulutusta.
Yhtiö julkisti kesäkuussa Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden
ympäristökatsaukset vuodelta 2008. Sähköisenä julkistetut
ympäristökatsaukset täydentävät vuoden 2007 painettuja
ympäristöraportteja ja ovat nähtävillä yhtiön internet-sivuilla.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi yhtiö ilmoitti
heinäkuussa organisoivansa uudelleen toimintojaan Mo i Ranan
tehtaalla Norjassa. Tuotannon sopeuttamisen seurauksena tuotannosta
vähenee 137 tehtävää. Vähennykset toteutetaan syksyn 2009 aikana. Mo
i Ranan tehdas keskittyy jatkossa tuulivoimalatornien
laippa-aihioiden valmistukseen. Toimintojen uudelleenjärjestelyistä
arvioidaan aiheutuvan noin 1,2 miljoonan euron kertaluonteiset kulut,
jotka kirjataan vuoden 2009 kolmannelle neljännekselle.
Riskit ja riskienhallinta
Rautaruukin riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä
riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään konsernin
riskienhallinnan toimintaperiaatteet ja prosessi. Riskienhallinta on
organisoitu osaksi johtamisjärjestelmää. Yhtiö on kuvannut
liiketoiminnan riskejä ja riskienhallintaa yksityiskohtaisesti vuoden
2008 vuosikertomuksessa, jossa esitettyihin riskeihin ja
epävarmuustekijöihin ei yhtiön näkemyksen mukaan ole katsauskaudella
tullut olennaisia muutoksia.
Toimintaympäristön kehitys
Kun maailmantalous kääntyy nousuun, arvioidaan Ruukin rakentamisen
toimintamaista Puolan ja Venäjän kansantalouksien elpyvän nopeammin
kuin esimerkiksi Baltian maiden, Unkarin tai Ukrainan. Voimakas
uudis- ja korjausrakentamisen tarve on kuitenkin kaikissa
Itä-Euroopan maissa edelleen olemassa. Osin liike- ja
toimitilarakentamisen kysyntää näissä maissa tukee mittavien
infrastruktuurihankkeiden synnyttämät muut rakentamisen tarpeet.
Vaikeasta markkinatilanteesta johtuen monet konepajayhtiöt eri
asiakastoimialoilla tarkastelevat uudelleen valmistusstrategioitaan,
minkä seurauksena osa yhtiöistä kasvattaa oman valmistuksen
(insourcing) osuutta, ja osa lisää ulkoistusta. Tämän kehityksen
arvioidaan lisäävän paikallisen kokoonpanon ja valmistuksen kysyntää
yhtiön Puolan ja Unkarin yksiköissä sekä tulevaisuudessa
mahdollisesti myös Venäjällä. Valuuttojen heikentyminen näillä
alueilla tukee osaltaan muutosta. Toisaalta kehitys kuitenkin asettaa
haasteita Ruukin konepajaliiketoiminnan kasvulle lähitulevaisuudessa
erityisesti Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Terästuotannon pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin
ensimmäiset vuotta 2009 koskevat kansainväliset hintasopimukset
solmittiin kevään ja alkukesän aikana. Terästuotteiden myyntihinnat
laskivat kuitenkin merkittävästi jo alkuvuonna, mikä osittain johtui
ennakoidusta raaka-aineiden hinnanlaskusta. Solmittujen
raaka-aineiden hintasopimusten odotetaan vuoden toisella puoliskolla
tukevan terästuotteiden hintakehitystä raaka-ainekustannuksia
koskevan epävarmuuden hälventyessä. Myös varastojen purkautumisen
osaltaan odotetaan tukevan hintakehitystä.
Lähiajan näkymät
Yhtiön lähiajan näkymissä ei toisen vuosineljänneksen kuluessa ole
tapahtunut merkittäviä muutoksia. Markkinakehityksen ennakointi on
edelleen vaikeaa ja liiketoiminnan näkyvyys selvästi normaalia
lyhyempi.
Vaikka rakentamisen aktiviteetti vuoden kolmannella neljänneksellä on
tyypillisesti vuoden vilkkain, arvioidaan kausiluontoisen kysynnän
kasvun kuluvana vuonna jäävän normaalia vähäisemmäksi. Suomessa ja
muissa Pohjoismaissa merkkejä asuinrakentamisen vilkastumisesta
loppuvuotta kohden on havaittavissa. Liike- ja
toimitilarakentamisessa puolestaan ei kuluvan vuoden aikana ole
odotettavissa aktiviteettitason kasvua. Kysynnän odotetaan elpyvän
vasta kun tilanne rahoitusmarkkinoilla paranee ja asiakkaiden
luottamus sekä investointihalukkuus ja -kyky palautuvat.
Infrastruktuurirakentamisen odotetaan jonkin verran piristyvän ja
julkisen vallan elvytystoimenpiteiden tukevan kysyntää Pohjoismaissa
vuoden 2009 loppupuolelta alkaen.
Eräitä merkkejä varastotasojen laskusta konepajateollisuuden
toimitusketjussa on olemassa, minkä odotetaan tukevan yhtiön
konepajaliiketoiminnan kysyntää vuoden loppupuolella. Kysynnän nosto-
ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistuksessa ei kuitenkaan
lähikuukausina odoteta juurikaan paranevan vuoden toisen neljänneksen
heikolta tasolta. Kysynnän energiateollisuuden laitevalmistuksessa
arvioidaan jatkuvan hyvällä tasolla, vaikka epävarmuus
rahoitusmarkkinoilla saattaa heijastua myös uusiin
tuulipuistohankkeisiin. Laivanrakentamisen levytuotteissa ja
komponenteissa markkinatilanne on heikko ja uusien tilausten määrä on
vähäinen.
Terästuotteiden kysyntä vaihtelee asiakkuuksittain. Vaikka varastojen
purkamisen päättymisestä joissain asiakassegmenteissä on viitteitä,
ei kysynnän kokonaiskuvaan kesän kuluessa odoteta merkittävää
parannusta. Varastojen purkamisen päätyttyä terästuotteiden suorien
tehdastoimitusten odotetaan piristyvän loppuasiakaskysyntää
vastaavaksi. Terästuotannon raaka-aineiden hinnanlasku näkyy yhtiön
kustannusrakenteessa täysimääräisesti vuoden toisella puoliskolla.
Pysäytettynä olleen masuunin käynnistäminen nostaa terästuotannon
kapasiteetin käyttöastetta ja parantaa selvästi kustannustehokkuutta,
mikä näkyy yhtiön kulurakenteessa kuluvan vuoden toisella
puoliskolla.
Yhtiö arvioi toiminnan tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteistä
saatavien kustannussäästöjen vaikuttavan täysimääräisesti vuoden
toisella puoliskolla. Boost-ohjelmasta ja muista jo käynnistetyistä
sopeuttamistoimista saatavien kustannussäästöjen koko kuluvalle
vuodelle arvioidaan olevan noin 80 miljoonaa euroa. Toiminnan
tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteitä jatketaan
konserninlaajuisesti. Yhtiön rahoitusaseman odotetaan säilyvän
vahvana.
Käynnissä olevien tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteiden,
terästuotannon raaka-aineiden hinnanlaskun sekä terästuotannon
paremman kustannustehokkuuden perusteella yhtiö arvioi, että vuoden
toisen puoliskon tulos ennen veroja paranee selvästi vuoden
ensimmäiseen puoliskoon verrattuna, mutta saattaa jäädä lievästi
tappiolliseksi.
Tätä katsausta ei ole tilintarkastettu.
Helsingissä heinäkuun 17. päivänä 2009
Rautaruukki Oyj
Hallitus
DIVISIOONAT
Ruukki Construction
Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09
Liikevaihto 225 285 309 248 1 067 132 145
Liikevoitto * 21 38 56 17 132 -13 -9
- %
liikevaihdosta * 9 13 18 7 12 -10 -6
* Ilman kertaluonteisia eriä.
Liikevaihto
Ruukki Construction -divisioonan liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 278
miljoonaa euroa (509) ja muutos edellisvuodesta -45 prosenttia.
Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 29 prosenttia
(25). Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto laski edellisvuoden
vastaavasta ajanjaksosta ja oli 145 miljoonaa euroa (285).
Liikevaihdon kehitykseen vaikutti heikkona jatkunut kysyntä koko
katsauskaudella. Erityisen matala liiketoiminnan aktiviteettitaso oli
liike- ja toimitilarakentamisessa. Asiakkaiden rahoitusvaikeudet sekä
kasvanut varovaisuus päätöksenteossa siirsivät monien
rakennusprojektien aloittamista useilla markkina-alueilla. Eräissä
itäisen Keski-Euroopan maissa sekä Venäjällä ja Ukrainassa projekteja
myös keskeytettiin. Venäjällä ja osin myös muilla markkina-alueilla,
julkisen vallan tukemien hankkeiden, kuten urheilu- ja
maatalousrakentamisen osuus divisioonan liikevaihdosta nousi
selvästi. Myös energiateollisuudessa rakentaminen jatkui muita
teollisuudenaloja vilkkaampana. Edellisvuoden tammi-kesäkuuhun
verrattuna liikevaihtoa laski myös useiden myyntivaluuttojen
heikentyminen suhteessa euroon.
Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto laski vähemmän kuin liike-
ja toimitilarakentamisessa. Liikevaihdon kehitykseen vaikutti
erityisesti talonrakentamisen perustusrakenteissa käytettyjen
paalujen matala kysyntä. Infrastruktuurirakentamisen osuus
divisioonan liikevaihdosta ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 15
prosenttia (12).
Asuinrakentamisen kattotuotteiden myynti oli normaalin kausivaihtelun
mukaisesti vilkkaampaa vuoden toisella kuin ensimmäisellä
neljänneksellä. Merkittävästi aikaisempia vuosia heikompi
markkinatilanne johti kuitenkin kattotuotteiden myyntimäärien laskuun
edellisvuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna. Asuinrakentamisen osuus
divisioonan liikevaihdosta tammi-kesäkuussa oli 15 prosenttia (11).
Liikevoitto
Ruukki Construction -divisioonan liikevoitto tammi-kesäkuussa oli -22
miljoonaa euroa (59) ja vuoden toisella neljänneksellä -9 miljoonaa
euroa (38). Liikevoittoa laskivat erityisesti pienemmät myyntimäärät
sekä laskeneet myyntihinnat. Myyntihinnat laskivat ensimmäisellä
vuosipuoliskolla erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa. Hintojen
lasku kuitenkin tasaantui toisen neljänneksen loppua kohti. Myös
korkea kustannustaso, jota ei vielä täysin pystytty sopeuttamaan
myyntiä vastaavaksi, heikensi kannattavuutta.
Lisäksi korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun oman teräsmateriaalin
sekä kalliin varastossa olleen ulkoisen materiaalin käyttö
vaikuttivat kannattavuuteen vielä toisella vuosineljännekselläkin.
Aloitetut toiminnan tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteet
vaikuttivat kustannusrakenteeseen tammi-kesäkuussa vasta osittain.
Pääosa kustannussäästöistä saavutetaan kuluvan vuoden toisen
puoliskon aikana.
Merkittävät toimitussopimukset
Huhtikuussa yhtiö ilmoitti teräsrungon sekä kuorirakenteiden
toimituksista asennuksineen uuteen sähkön ja lämmön
yhteistuotantolaitokseen Pärnussa Virossa. Toimitus on askel yhtiön
etenemisessä kohti aiempaa laajempia kokonaistoimituksia Baltian
alueella. Huhtikuussa yhtiö ilmoitti myös teräsrakenteiden
toimituksista Kokkolan Suursatamahankkeen syväsataman laiturin
pidennykseen. Satamahankkeeseen toimitettavien rakenteiden arvo on
1,4 miljoonaa euroa.
Vuoden toisen neljänneksen aikana yhtiö suunnitteli, toimitti ja
asensi teräsrakenteet kolmeen uuteen kaakelitehdasrakennukseen
Orelissa, Venäjällä. Sopimuksen arvo oli noin 2 miljoonaa euroa.
Investoinnit
Ruukki Construction -divisioonassa on ollut vuodesta 2007 käynnissä
investointiohjelma Venäjän ja Itä-Euroopan valmistuskapasiteetin
lisäämiseksi. Ohjelma saatiin pääosin valmiiksi vuoden 2008 loppuun
mennessä. Ukrainaan rakennettavan sandwich-paneelilinjan investointi
on vielä kesken, mutta markkinatilanteesta johtuen sen asennus- ja
käyttöönottoaikataulua tarkastellaan uudelleen. Myös Venäjälle
Obninskiin rakenteilla ollut uusi paneelitehdas-investointi on
keskeytetty toistaiseksi. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tehdas oli
tarkoitus ottaa käyttöön kuluvan vuoden lopulla.
Alajärven uuden sandwich-paneelitehtaan rakentaminen etenee
suunnitelmien mukaisesti, ja tehdas valmistuu kuluvan vuoden
viimeisen neljänneksen aikana.
Toiminnan tehostaminen
Konserninlaajuiseen Boost-toiminnantehostamisohjelmaan liittyen
divisioonassa on alkuvuoden aikana tehty useita tuotantojärjestelyjä
tehtaiden välillä. Tehokkuutta on lisätty tuotantoa keskittämällä,
mistä johtuen toimipaikkoja on suljettu Baltiassa (Latvia, Liettua)
ja itäisessä Keski-Euroopassa (Tsekki). Käynnissä on edelleen useita
tehostamistoimenpiteitä myös muilla toimipaikoilla, kuten Obornikissa
Puolassa ja Obninskissa Venäjällä. Nämä projektit etenevät
suunnitelmien mukaisesti.
Maaliskuussa yhtiö päätti yhdistää tehtaidensa tuotantoa Kalajoella,
jossa sillä on sekä rakentamista että konepajateollisuutta palvelevat
tehtaat. Jatkossa molemmat tehtaat valmistavat konepajateollisuuden
komponentteja. Toimintojen tehostamiseen ja yhdistämiseen liittyvät
yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen toukokuussa.
Neuvottelujen lopputuloksena 35 henkilöä siirtyi konepajadivisioona
Ruukki Engineeringin toimintoihin ja 12 henkilöä irtisanottiin.
Muut tapahtumat
Vuoden toisella neljänneksellä yhtiö sai kaksi merkittävää
tunnustusta teräsrakentamisesta. Ruotsin teräsrakentamisen
instituutti, Stålbyggnadsinstitutet, valitsi Malmössä Ruotsissa
sijaitsevan Swedbank-stadionin Ruotsin vuoden teräsrakennukseksi.
Ruukki vastasi stadionin teräsrakenteiden suunnittelusta,
valmistuksesta ja asennuksesta. Stadion valmistui marraskuussa 2008.
Toukokuussa Norjan teräsyhdistys ja Norjan teräsrakenneyhdistys
valitsivat Ruukin toimittaman Ypsilon-kävelysillan vuoden 2009
teräsrakenteeksi Norjassa. Yhtiö toimitti Drammenissa, Norjassa
sijaitsevaan kävelysiltaan teräsrakenteet sekä vastasi sillan
pylonien ja kannen esivalmistuksesta ja asennuksesta. Silta valmistui
marraskuussa 2007, ja se on jo aiemmin saanut Euroopan
teräsrakenneyhdistyksen terässiltapalkinnon.
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla lanseerattiin
infrastruktuurirakentamisessa käytettävä uudistettu
RD-porapaalujärjestelmä. Etenkin pitkälle kehitetyn liitostekniikan
ansiosta paalutustyö tehostuu huomattavasti. Lanseeraus on tehty
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja paalujen kysyntä on kasvanut ja
toimituksia on jo ollut useisiin kohteisiin.
Myös uusi teräskate Decorrey lanseerattiin huhtikuussa ensimmäisenä
Viron markkinoilla, missä sen myynti on lähtenyt erinomaisesti
käyntiin. Toisen vuosineljänneksen aikana tuote lanseerattiin myös
Puolassa, Tsekissä ja Slovakiassa.
Ruukki Engineering
Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09
Liikevaihto 188 205 184 187 765 125 75
Liikevoitto * 32 35 34 27 128 5 -2
- %
liikevaihdosta * 17 17 19 14 17 4 -3
* Ilman kertaluonteisia eriä.
Liikevaihto
Ruukki Engineering -divisioonan liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 200
miljoonaa euroa (394) ja muutos edellisvuodesta -49 prosenttia.
Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 21 prosenttia
(20). Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto laski merkittävästi
edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 75 miljoonaa euroa
(205).
Toimitukset energiateollisuuden laitevalmistajille sekä tuuli- että
dieselvoimassa jatkuivat hyvällä tasolla. Asiakkaiden heikko
tilauskanta erityisesti nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden
laitevalmistuksessa laski saatujen tilausten määrää. Pudonneet
toimitusmäärät laskivat divisioonan liikevaihtoa. Liikevaihto laski
kaikissa tämän segmentin tuoteryhmissä lukuun ottamatta
mobiilinosturien teleskooppipuomeja, joiden myynti katsauskaudella
pysyi edellisvuoden tasolla.
Myös varastojen purkaminen koko toimitusketjussa laski Ruukki
Engineeringin tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Toimitusten määrä
oli vähäinen myös laivanrakennus- ja offshore-asiakkaille.
Divisioonan liiketoiminta Kiinassa kehittyi edelleen myönteisesti ja
kasvoi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistajien osuus
divisioonan liikevaihdosta vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli 36
prosenttia (45) ja energiateollisuuden laitevalmistajien 35
prosenttia (19).
Liikevoitto
Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto tammi-kesäkuussa laski -2
miljoonaan euroon (66) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 3
miljoonaan euroon. Divisioonan vuoden toisen neljänneksen raportoitu
liikevoitto oli -7 miljoonaa euroa (35) ja liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä -2 miljoonaa euroa.
Liikevoittoa heikensivät myyntimäärien pienentyminen, myyntihintojen
lasku erityisesti levytuotteissa ja osissa sekä näissä tuotteissa
myös korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun teräsmateriaalin käyttö.
Divisioonan 5 miljoonan euron kertaluonteiset kulut muodostuivat
Ruotsin Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköiden suunnitellusta
lopettamisesta, ja kulut kirjattiin vuoden toiselle neljännekselle.
Investoinnit ja liiketoiminnan kehittäminen
Ruukki Engineering on järjestelmällisesti investoinut tuotannon
tehostamiseksi sekä laadun ja toimitustäsmällisyyden parantamiseksi
uuteen valmistusteknologiaan, jolla sekä energia- että nosto- ja
kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistajille toimitettavien
komponenttien valmistukseen saadaan automatisoidut, virtaviivaistetut
tuotelinjat.
Kurikan ohjaamokokoonpanoyksikön kahden robottihitsausaseman asennus
ja testaus jatkuivat katsauskaudella. Hitsaustoimintojen
automatisointia myös Peräseinäjoella jatkettiin suunnitelmien
mukaisesti, ja projekti viedään päätökseen vuoden 2009 kuluessa.
Koneistustoiminnan kehitysprojekti Sepänkylän yksikössä saatiin
päätökseen, ja uusi laitteisto otettiin käyttöön toisen
vuosineljänneksen aikana. Jaszberenyssä Unkarissa
koneistusinvestointi etenee suunnitelmien mukaisesti.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä aloitettiin energiaa säästävään
ohjausautomatiikkaan keskittyvä prosessin kehitystyö Mo i Ranan
yksikössä Norjassa. Työ on suunnitteluvaiheessa, ja projekti on
tarkoitus viedä päätökseen vuoden 2009 aikana.
Shanghaissa Kiinassa toimintaa laajennettiin uusiin tiloihin vuoden
ensimmäisellä neljänneksellä. Uudet linjat palvelevat yhtiön
asiakkaita sekä nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa että
energiateollisuudessa. Ensimmäiset ohjaamot linjoilta toimitettiin
toisen vuosineljänneksen aikana. Vuoden toisella neljänneksellä yhtiö
myös varasi mahdollisuuden laajentaa Kiinan liiketoimintaansa
edelleen ja pääsi sopimukseen optiosta vuokrata alkuvuonna rakennetun
tehtaan vieressä sijaitseva tontti.
Toiminnan tehostaminen
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä divisioonan toimintoja tehostettiin
sekä tuotantolinjoja siirtämällä että tuotantoa sopeuttamalla.
Maaliskuussa yhtiö ilmoitti tehostavansa toimintaansa yhdistämällä
Kalajoella sijaitsevien tehtaiden tuotantoa. Aikaisemmin toinen
Kalajoen yksikkö palveli yhtiön rakentamisen asiakkaita, mutta
jatkossa molemmat tehtaat valmistavat konepajateollisuuden
komponentteja. Toimintoja keskitetään siten, että tulevaisuudessa
toinen Kalajoen tehdas keskittyy kevyeen ja toinen raskaaseen
konepajateollisuuteen.
Toukokuussa tiedotettiin suunnitelmasta lakkauttaa hitsattujen
komponenttien valmistus Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköissä
Ruotsissa. Näillä toimenpiteillä yhtiö pyrkii keskittämään
toimintojaan ja vahvistamaan konepajaosaamistaan tulevaisuuden
kasvualueilla erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja Kiinassa.
Suunnitelman mukaan Ruotsin yksiköt lopetetaan vuoden 2009 loppuun
mennessä, minkä arvioidaan johtavan Hässleholmissa 106 henkilön ja
Oskarströmissä 36 henkilön työsuhteen päättymiseen.
Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi yhtiö ilmoitti
katsauskauden jälkeen heinäkuussa organisoivansa uudelleen
toimintojaan Mo i Ranan tehtaalla Norjassa. Tuotannon sopeuttamisen
seurauksena tuotannosta vähenee 137 tehtävää. Vähennykset toteutetaan
syksyn aikana. Mo i Ranan tehdas keskittyy tuulivoimalatornien
laippa-aihioiden valmistukseen.
Ruukki Metals
Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09
Liikevaihto 511 571 503 412 1 997 249 218
Liikevoitto * 96 106 112 36 350 -102 -97
- %
liikevaihdosta * 19 19 22 9 18 -41 -44
Luvut ovat vertailukelpoisia (ilman myytyä Carl Froh GmbH:ta).
* Ilman kertaluonteisia eriä.
Liikevaihto
Ruukki Metals -divisioonan liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 467
miljoonaa euroa (raportoitu 1 105 ja vertailukelpoinen 1 082
miljoonaa euroa) ja divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta
49 prosenttia (55). Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto oli 218
miljoonaa euroa (raportoitu 580 ja vertailukelpoinen 571 miljoonaa
euroa).
Terästuotteiden kysyntä jatkui heikkona lähes koko ensimmäisen
vuosipuoliskon ajan piristyen jossain määrin toisen vuosineljänneksen
loppua kohden. Varastojen purkaminen markkinoilla jatkui vuoden
toisella neljänneksellä, mikä osaltaan vaikutti toimitusten määrään.
Matala aktiviteettitaso nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa laski
erityisesti erikoisterästuotteiden myyntiä. Myös välitystuotteina
myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin myynti laski
edellisvuoteen verrattuna.
Erikoisterästuotteiden osuus divisioonan liikevaihdosta ensimmäisellä
vuosipuoliskolla oli 19 prosenttia (27). Ruostumattoman teräksen ja
alumiinin liikevaihto oli yhteensä 54 miljoonaa euroa (133).
Terästuotteiden hinnanlasku jatkui toisella vuosineljänneksellä.
Kevään ja alkukesän aikana solmittujen terästuotannon
pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin ensimmäisten
kansainvälisten hintasopimusten myötä terästuotteiden hintakehitys
kuitenkin jossain määrin tasaantui, kun raaka-ainekustannuksia
koskeva epävarmuus vähitellen hälveni. Myös varastojen purkautuminen
osaltaan tuki hintakehitystä.
Liikevoitto
Ruukki Metals -divisioonan tammi-kesäkuun liikevoitto oli -199
miljoonaa euroa (raportoitu 197 ja vertailukelpoinen 202 miljoonaa
euroa) ja vuoden toisen neljänneksen liikevoitto -97 miljoonaa euroa
(raportoitu 100 ja vertailukelpoinen 106 miljoonaa euroa).
Divisioonan tappiollinen liikevoitto johtui pääosin terästuotteiden
hiljaisena jatkuneesta kysynnästä. Lisäksi tuotteiden heikko
hintakehitys sekä korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun varaston
purkaminen laskivat kannattavuutta.
Terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste nosti tuotetun teräksen
yksikkökohtaisia kiinteitä kustannuksia. Pysäytettynä olleen masuunin
käynnistäminen nosti terästuotannon kapasiteetin käyttöastetta
asteittain toukokuun alkupuolelta lähtien, mutta tämä ei vielä
merkittävästi vähentänyt tuotetun teräksen yksikkökohtaisia
kustannuksia. Matalasta käyttöasteesta aiheutui huhti-kesäkuussa noin
-70 miljoonan euron kustannusvaikutus (1-3/2009: -90 miljoonaa
euroa).
Ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevoitto oli tammi-kesäkuussa
lievästi tappiollinen. Raahen tehtaan nauhavalssaamon lakosta
kesäkuussa aiheutuneet kulut sekä varastojen alaskirjaukset vuoden
toisella neljänneksellä heikensivät kannattavuutta noin 11 miljoonaa
euroa.
Terästuotanto
1000 tonnia 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09
Terästuotanto 672 680 703 531 2 585 269 392
Yhtiön terästuotanto tammi-kesäkuussa oli 661 tuhatta tonnia (1 352).
Terästuotannossa kapasiteetin käyttöaste pysyi matalana lähes koko
katsauskauden ajan. Joulukuusta 2008 Raahen tehtaan pysäytettynä
olleen masuunin ylösajo aloitettiin toukokuun alussa ja masuuni
saavutti tavoitteen mukaisen noin 80 prosentin kapasiteetin
käyttöasteen kesäkuun puolivälissä. Masuunin ylösajo sujui
suunnitelmien mukaisesti. Käynnistämisellä varaudutaan vuonna 2010
toteutuvan investointiseisokin aiheuttamaan tuotantokatkokseen
rakentamalla puskurivarastoja, joilla varmistetaan häiriöttömät
asiakastoimitukset seisokin aikana.
Raahen tehtaan nauhavalssaamolla oli kesäkuussa usean työpäivän
mittainen lakko. Lakko on työtuomioistuimen käsittelyssä.
Investoinnit
Huhtikuussa päätettiin masuunien peruskorjauksista Raahen tehtaalla
vuosina 2010 ja 2011. Korjausten yhteydessä tehdään myös
ympäristöinvestointeja. Raahen tehtaan masuuni 1:n peruskorjaus on
suunniteltu aloitettavaksi huhtikuussa 2010. Yhtiö suunnittelee
masuuni 2:n peruskorjausta toteuttavaksi vuonna 2011. Masuunien
peruskorjaukset ovat välttämättömiä ylläpitoinvestointeja.
Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään
raudanvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan
rautapellettejä ja käytössä oleva sintraamo suljetaan vuoden 2011
loppuun mennessä.
Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen tehtävät
investoinnit vuosina 2009-2012 ovat yhteensä noin 220 miljoonaa
euroa, minkä lisäksi tehdään noin 60 miljoonan euron
ympäristöinvestoinnit.
Toiminnan tehostaminen
Tammikuussa päätetty Ruukki Metalsin osavalmistuksen keskittäminen
Raahen ja Seinäjoen palvelukeskuksiin sekä tähän liittyvä Tampereen
teräspalvelukeskuksen sulkeminen on saatu päätökseen toisen
vuosineljänneksen aikana.
Divisioonassa on käyty yhteistoimintaneuvotteluja lomautuksista ja
henkilöstövähennyksistä. Neuvottelujen tuloksena oli kesäkuun loppuun
mennessä päädytty vähentämään yhteensä noin 500 henkilöä, ja
lomautusten piirissä on yhteensä noin 3 500 henkilöä. Lomautusten
ajoitus ja kesto vaihtelevat toimipaikoittain.
Muut tapahtumat
Tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden oli tammi-kesäkuussa 10
(14).
Huhtikuussa yhtiö kasvatti lujien terästen tarjontaa lanseeraamalla
maailman lujimman kuumavalssatun rakenneteräksen Optim 1500 QC:n.
Tämä ultraluja teräs soveltuu esimerkiksi maanrakennuskoneiden
rakennemateriaaliksi. Optim 1500 QC -teräs valmistetaan yhtiön itse
kehittämällä suorasammutusprosessilla.
Huhtikuussa Venäjän kaupan ja taloudellisen kehityksen ministeriö
pidensi tutkinta-aikaa liittyen maalipinnoitettujen tuotteiden
antidumping-toimintaan 21. heinäkuuta 2009 asti. Toteutuessaan
suojatullit vaikuttaisivat maalipinnoitettujen tuotteiden vientiin
Venäjälle päätöksen voimaantulosta alkaen. Yhtiö valmistaa ja vie
näitä tuotteita Suomesta Venäjälle vuosittain noin 30 miljoonan euron
arvosta.
TAULUKOT
Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34:n mukaisesti noudattaen
vuositilinpäätöksessä 2008 julkaistuja laadintaperiaatteita ja
seuraavia 1.1.2009 voimaan tulleita standardeja ja standardien
muutoksia:
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutetun standardin tarkoituksena
on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja
vertailla tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja erottamalla
yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät
liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa muista oman pääoman
muutoksista.
IFRS 8 Toimintasegmentit. Standardin vaatimusten mukaan
segmenttiraportoinnissa on sovellettava ns. johdon lähestymistapaa.
Tällöin esitettävien tietojen tulee perustua sellaisenaan johdon
sisäisesti seuraamien segmenttien taloudellisen kehityksen
arviointiperusteisiin.
Konsernin johdon raportoinnissa noudatetaan IFRS-säännöksiä ja
segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille
kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien
liikevoittoon. Standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta
konsernin segmenttirakenteeseen.
IAS 23 Vieraan pääoman menot. Uudistettu standardi edellyttää ehdot
täyttävien hyödykkeiden hankkimisesta, rakentamisesta tai
valmistamisesta johtuvien vieraan pääoman menojen aktivoimista osaksi
hyödykkeen hankintamenoa. Vieraan pääoman menojen kirjaaminen suoraan
kuluksi kielletään. Konserni käyttää vieraan pääoman menojen
aktivoinnissa rahoituskulukerrointa. Standardin muutoksella ei ole
ollut merkittävää vaikutusta konsernille.
Muutos IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut - Oikeuden syntymisehdot ja
peruutukset. Standardin muutos tarkentaa ohjeistusta koskien oman
pääoman ehtoisten instrumenttien oikeuden syntymisehtoja sekä muiden
kuin yhteisön osalta tulleiden peruutusten kirjanpidollista
käsittelyä.
Lisäksi konsernin tuloslaskelman esitystapa on muutettu
kululajikohtaisesta toimintokohtaiseksi ja vertailukausien luvut on
muutettu vastaamaan uutta esitystapaa.
Taulukoiden yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty
miljooniksi euroiksi tarkemmista luvuista.
LYHENNETTY KONSERNIN TULOSLASKELMA
Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 4-6/09 4-6/08 1-12/08
Liikevaihto 944 2 008 438 1 069 3 851
Myytyjä suoritteita vastaavat
kulut 1 046 1 533 492 814 2 980
Bruttokate -101 475 -54 255 872
Myynnin ja markkinoinnin kulut 58 76 29 39 148
Hallinnon kulut 79 94 38 49 177
Liiketoiminnan muut tuotot 10 13 3 8 31
Liiketoiminnan muut kulut 1 10 -1 10 10
Liikevoitto -230 309 -117 166 568
Rahoitustuotot ja -kulut -19 -3 -10 1 -23
Osuus osakkuusyritysten
tuloksista 0 2 0 1 3
Tulos ennen veroja -249 308 -127 167 548
Verot 65 -78 33 -45 -142
Kauden tulos -184 229 -94 123 406
Tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille -184 229 -94 123 406
Vähemmistölle 0 0 0 0 -1
Tulos/osake, laimennettu, e -1,33 1,65 -0,68 0,89 2,93
Tulos/osake, laimentamaton, e -1,33 1,65 -0,68 0,89 2,93
Liikevoitto liikevaihdosta, % -24,3 15,4 -26,7 15,5 14,7
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 4-6/09 4-6/08 1-12/08
Kauden tulos -184 229 -94 123 406
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojaukset 21 -4 20 8 -62
Muuntoerot -4 1 17 4 -54
Vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot 0 -47 0 0 -62
Muihin laajan tuloksen eriin
sisältyvät verot -5 13 -6 -2 32
Muut laajan tuloksen erät verojen
jälkeen yhteensä 11 -36 32 10 -145
Kauden laaja tulos yhteensä -174 193 -62 133 261
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille -174 193 -62 133 261
Vähemmistölle 0 0 0 0 -1
LYHENNETTY KONSERNIN TASE
Milj. euroa 30.6.2009 30.6.2008 31.12.2008
VARAT
Pitkäaikaiset varat 1 470 1 427 1 442
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 567 669 750
Myynti- ja muut saamiset 349 705 536
Rahavarat 102 103 254
Varat yhteensä 2 488 2 903 2 983
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma 1 587 1 874 1 948
Vähemmistön osuus 2 3 2
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 322 134 276
Korottomat velat 102 175 158
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 144 77 133
Ostovelat ja muut korottomat velat 332 640 466
Oma pääoma ja velat yhteensä 2 488 2 903 2 983
LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 1-12/08
Kauden tulos -184 229 406
Oikaisut kauden tulokseen 70 149 250
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -114 378 656
Käyttöpääoman muutos 215 -14 -110
Rahoituserät ja verot -18 -75 -164
Liiketoiminnan rahavirta 82 289 382
Saadut investointien rahavirrat 9 11 25
Suoritetut investointien rahavirrat -97 -109 -238
Investointien rahavirta yhteensä -89 -97 -213
Rahavirta ennen rahoitusta -6 192 169
Maksetut osingot -188 -277 -277
Vieraan pääoman muutos 54 -8 193
Rahoituksen muu nettorahavirta -11 1 -4
Rahavarojen kurssierot -2 0 -11
Rahavarojen muutos -153 -93 70
AVAINLUVUT
1-6/09 1-6/08 1-12/08
Liikevaihto, Me 944 2 008 3 851
Liikevoitto, Me -230 309 568
- % liikevaihdosta -24,3 15,4 14,7
Tulos ennen veroja, Me -249 308 548
- % liikevaihdosta -26,4 15,3 14,2
Kauden tulos, Me -184 229 406
- % liikevaihdosta -19,5 11,4 10,5
Sijoitetun pääoman tuotto
(liukuva 12 kk), % 1,9 28,6 25,6
Oman pääoman tuotto, % -0,5 23,3 20,7
Omavaraisuusaste, % 64,3 66,1 65,9
Nettovelkaantumisaste, % 22,9 5,8 7,9
Korolliset nettorahoitusvelat, Me 364 109 155
Oma pääoma/osake, e 11,43 13,51 14,04
Henkilöstö keskimäärin 13 165 14 986 14 953
Osakkeiden lukumäärä 140 285 425 140 215 328 140 255 479
- ilman omia osakkeita 138 864 817 138 748 391 138 788 542
- laimennettu, keskimäärin 138 826 947 138 795 862 138 773 118
KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Käyvän
arvon
ja
Yli muut Omat Vähem-
Osake- kurssi- rahas- Muunto- osak- Voitto- mistö- Yhteen-
Milj. euroa pääoma rahasto tot erot keet varat osuus sä
OMA PÄÄOMA
1.1.2008 238 220 9 -6 -6 1 504 3 1 963
Osakeanti 0 0
Osingonjako -277 -277
Osakeperusteiset
maksut 0 0 0 0
Tilikauden laaja
tulos yhteensä -3 2 0 193 0 191
OMA PÄÄOMA
30.6.2008 238 220 6 -4 -6 1 419 3 1 877
OMA PÄÄOMA
1.1.2009 238 220 0 -36 -6 1 532 2 1 950
Osakeanti 0 0
Osingonjako -188 -188
Osakeperusteiset
maksut 0 0 0 0
Tilikauden laaja
tulos yhteensä -4 -170 0 -174
OMA PÄÄOMA
30.6.2009 238 220 1 -40 -6 1 175 2 1 589
LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN
% liikevaihdosta 1-6/09 1-6/08 1-12/08
Suomi 32 32 31
Muut Pohjoismaat 33 33 31
Itäinen Keski-Eurooppa, Venäjä ja Ukraina 17 18 20
Muu Eurooppa 14 14 15
Muut maat 4 3 4
EHDOLLISET VELAT
Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 1-12/08
Annetut kiinnitykset 73 24 24
Annetut pantit 0 6 5
Annetut muut takaukset 37 46 45
Vakuudet muiden puolesta 3 6 2
Vuokravelvoitteet 116 143 132
JOHDANNAISSOPIMUSTEN
ARVOT
RAHAVIRRAN SUOJAUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN SUOJAUSLASKENTAA
30.6.2009 30.6.2009 30.6.2008 30.6.2008
Nimellis- Käypä Nimellis- Käypä
Milj. euroa määrä arvo määrä arvo
Sinkkijohdannaiset
Termiinit, tonneja 32 500 -14 42 000 -16
Sähköjohdannaiset
Termiinit, GWh 1 844 -15 1 054 24
Rahavirtoja suojaavien johdannaisten realisoitumaton arvonmuutos
kirjataan omaan pääomaan siltä osin, kun suojaus on tehokas. Muut
käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
JOHDANNAISET, JOIHIN EI SOVELLETA SUOJAUSLASKENTAA
30.6.2009 30.6.2009 30.6.2008 30.6.2008
Nimellis- Käypä Nimellis- Käypä
Milj. euroa määrä arvo määrä arvo
Sinkkijohdannaiset
Termiinit, tonneja 500 0
Valuuttajohdannaiset
Termiinit 487 -10 584 -7
Optiot
Ostetut 90 -1 265 -3
Myydyt 90 0 265 -8
AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET
Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 1-12/08
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1 124 1 076 1 076
Lisäykset 90 98 215
Lisäykset yrityshankintojen kautta 4 4 8
Vähennykset -6 -2 -8
Vähennykset yritysmyyntien kautta 0 -22 -22
Poistot ja arvonalentumiset -61 -61 -119
Kurssierot -7 4 -26
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 1 144 1 098 1 124
LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA
Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 1-12/08
Myynnit osakkuusyrityksille 11 11 30
Ostot osakkuusyrityksiltä 2 4 6
Liiketoimet eläkesäätiön kanssa 3 3 6
30.6.2009 30.6.2008 31.12.2008
Myyntisaamiset ja muut saamiset
lähipiiriltä 3 7 5
Ostovelat ja muut velat lähipiirille 0 0 0
INVESTOINTISITOUMUKSET *
30.6.2009 30.6.2008 31.12.2008
Milj. euroa jälkeen jälkeen jälkeen
Ylläpitoinvestoinnit 238 141 102
Kehitysinvestoinnit ja investoinnit
erikoistuotteisiin 111 183 113
Yhteensä 349 325 215
* Investointisitoumukset sisältävät aloitusluvan saaneiden hankkeiden
arvioidut kustannukset.
TIEDOT
YRITYSKAUPOISTA
Yhdistämisessä Kirjanpitoarvot ennen
Milj. euroa kirjatut käyvät arvot yhdistämistä
Hankittujen yritysten
varat ja velat
Pitkäaikaiset varat 8 2
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 1 1
Myynti- ja muut
saamiset 1 1
Rahavarat 4 4
Varat yhteensä 14 8
Pitkäaikaiset velat
Korolliset 0 0
Muut 2 0
Lyhytaikaiset velat
Korolliset 0 0
Muut 3 3
Velat yhteensä 5 3
Nettovarat 9 5
Hankintameno 12
- johon sisältyy
ehdollista kauppahintaa 0
Liikearvo 3
Rahana maksettu
kauppahinta 10
Hankitun tytäryrityksen
rahavarat 4
Rahavirtavaikutus 7
Yllä olevat luvut sisältävät tiedot Skalles Eiendomsselskap AS:n
hankinnasta. Rautaruukki osti norjalaisen Skalles Eiendomsselskap
AS:n osakekannan yhtiön yksityisiltä omistajilta helmikuussa 2009.
Osto vahvistaa konsernin asemaa Pohjoismaissa ja erityisesti Norjan
teräsrakentamisessa. Konsernin ja Skallesin asiakaskunta ja tuotteet
täydentävät toisiaan. Skallesin kokonaistoimitukset kattavat
teräsrakenteiden suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen. Yhtiön
palveluksessa on noin 50 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2008 oli
noin 16 miljoonaa euroa. Yhtiö sijaitsee Fredrikstadissa. Hankinta on
kirjattu IFRS 3:n mukaisesti alustavana.
SEGMENTTI-INFORMAATIO
Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 1-12/08
Ulkoinen liikevaihto
Ruukki Construction 278 509 1 067
Ruukki Engineering 200 394 765
Ruukki Metals 467 1 105 2 019
Konsernihallinto 0 0 0
Liikevaihto yhteensä 944 2 008 3 851
Liikevoitto
Ruukki Construction -22 59 128
Ruukki Engineering -2 66 126
Ruukki Metals -199 197 338
Konsernihallinto -7 -14 -25
Liikevoitto yhteensä -230 309 568
Rahoitustuotot ja -kulut -19 -3 -23
Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0 2 3
Tulos ennen veroja -249 308 548
Verot 65 -78 -142
Kauden tulos -184 229 406
Milj. euroa 30.6.2009 30.6.2008 31.12.2008
Segmenttien varat
Ruukki Construction 769 835 761
Ruukki Engineering 353 408 411
Ruukki Metals 1 008 1 265 1 247
Konsernihallinto 40 36 36
Jakamattomat varat 318 359 527
Varat yhteensä 2 488 2 903 2 983
SEGMENTTI-INFORMAATIO KVARTAALEITTAIN, VERTAILUKELPOINEN,
ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ
Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09
Ulkoinen
liikevaihto
Ruukki
Construction 225 285 309 248 1 067 132 145
Ruukki
Engineering 188 205 184 187 765 125 75
Ruukki Metals 511 571 503 412 1 997 249 218
Konsernihallinto 1 -1 0 0 0 0 0
Liikevaihto
yhteensä 925 1 060 996 847 3 829 506 438
Liikevoitto
Ruukki
Construction 21 38 56 17 132 -13 -9
Ruukki
Engineering 32 35 34 27 128 5 -2
Ruukki Metals 96 106 112 36 350 -102 -97
Konsernihallinto -7 -7 -5 -6 -25 -3 -4
Liikevoitto
yhteensä 141 172 197 74 584 -113 -112
Rahoitustuotot ja
-kulut -4 1 -2 -18 -23 -9 -10
Osuus
osakkuusyritysten
tuloksista 1 1 1 0 3 0 0
Tulos ennen
veroja 139 174 195 56 564 -122 -123
Verot -34 -45 -56 -7 -142 32 33
Kauden tulos 105 129 139 49 422 -90 -89
Tunnusluvut on laskettu käyttäen seuraavia kaavoja:
Sijoitetun pääoman tulos ennen veroja + rahoituskulut
tuotto, % (liukuva 12 kk)
= --------------------------------------- x100
oma pääoma + korolliset rahoitusvelat
(kauden alun ja lopun keskiarvo)
Oman pääoman tuotto, % tulos ennen veroja - tuloverot (liukuva
12 kk)
= --------------------------------------- x100
oma pääoma (kauden alun ja lopun
keskiarvo)
Omavaraisuusaste, % oma pääoma
= --------------------------------------- x100
taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, korolliset nettorahoitusvelat
% = --------------------------------------- x100
oma pääoma
Korolliset = korolliset rahoitusvelat - korolliset
nettorahoitusvelat rahoitusvarat ja rahavarat
Tulos/osake (EPS) emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
voitto tai tappio
= ---------------------------------------
kauden aikana ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän painotettu keskiarvo
Tulos/osake (EPS), emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
laimennettu voitto tai tappio
= ---------------------------------------
kauden aikana ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän painotettu keskiarvo
laimennusvaikutuksella oikaistuna
Oma pääoma/osake emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
oma pääoma
= ---------------------------------------
osakkeiden laimentamaton lukumäärä
katsauskauden lopussa
Osakkeen vaihdon
volyymilla painotettu osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
keskikurssi = ---------------------------------------
osakkeen kappalemääräinen
kokonaisvaihto
Osakekannan = osakkeiden laimentamaton kokonaismäärä
markkina-arvo katsauskauden lopussa x katsauskauden
päätöskurssi
Henkilöstö keskimäärin = henkilöstön määrä kunkin kuukauden
lopussa lasketaan yhteen ja näin saatu
summa jaetaan kuukausien lukumäärällä
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |