|
|||
2010-02-03 11:00:00 CET 2010-02-03 11:03:22 CET REGULATED INFORMATION Rautaruukki - TilinpäätöstiedoteTilinpäätöstiedote 2009: Erittäin vaikeassa markkinatilanteessa heikko tulos. Rahavirta oli hyvä ja tase pysyi vahvanaRautaruukki Oyj Tilinpäätöstiedote 3.2.2010 klo 12.00 Yhteenveto vuoden 2009 tuloksesta (2008 vertailuluku) - Konsernin liikevaihto 1 950 milj. euroa (3 829 milj. euroa vertailukelpoinen) - Konsernin raportoitu liikevoitto oli -323 milj. euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -306 milj. euroa (584 milj. euroa vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä) - Tulos ennen veroja -359 milj. euroa (548) - Nettovelkaantumisaste 22,3 prosenttia (7,9) - Liiketoiminnan rahavirta 182 milj. euroa (382) ja rahavirta ennen rahoitusta 30 milj. euroa (169) - Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk) -14,2 prosenttia (25,6) - Osakekohtainen tulos -1,98 euroa (2,93) - Hallituksen esitys osingosta 0,45 euroa osakkeelta (1,35 euroa osakkeelta) - Yhtiö arvioi, että sen liikevaihto vuonna 2010 kasvaa 15-20 prosenttia edellisvuodesta. Kannattavuuden odotetaan paranevan merkittävästi edellisvuoteen verrattuna ja koko vuoden tuloksen ennen veroja arvioidaan olevan positiivinen. +----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+ |AVAINLUVUT | | | | | | +----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+ | | | 2009| 2008|10-12/09|10-12/08| +----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+ |Liikevaihto, Me | 1 950| 3 851| 521| 847| +----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+ |Liikevaihto, vertailukelpoinen, Me| | 1 950| 3 829| 521| 847| +----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+ |Liikevoitto, Me | -323| 568| -39| 62| +----------------------------------------------+------+------+--------+--------+ |Liikevoitto, vertailukelpoinen, | -306| 584| -27| 74| |ilman kertaluonteisia eriä, Me | | | | | +----------------------------------------------+------+------+--------+--------+ |Liikevoitto liikevaihdosta, % | -16,6| 14,7| -7,5| 7,3| +----------------------------------------------+------+------+--------+--------+ |Liikevoitto liikevaihdosta, vertailukelpoinen,| -15,7| 15,3| -5,2| 8,7| |ilman kertaluonteisia eriä, % | | | | | +----------------------------------------------+------+------+--------+--------+ |Tulos ennen veroja, Me | -359| 548| -46| 45| +----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+ |Rahavirta ennen rahoitusta, Me | | 30| 169| 78| 27| +----------------------------------+-----------+------+------+--------+--------+ |Tulos/osake, e | -1,98| 2,93| -0,33| 0,27| +----------------------------------------------+------+------+--------+--------+ |Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk), % | -14,2| 25,6| | | +----------------------------------------------+------+------+--------+--------+ |Nettovelkaantumisaste, % | 22,3| 7,9| | | +----------------------------------------------+------+------+--------+--------+ |Henkilöstö keskimäärin |12 664|14 953| 11 913| 14 555| +----------------------------------------------+------+------+--------+--------+ Vuosi 2009 lyhyesti: - Liike- ja toimitilarakentamisessa liiketoiminnan aktiviteetti oli matala koko tilikauden ajan. Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto laski selvästi muita rakentamisen osa-alueita vähemmän. Asuinrakentamisen kattotuotteissa markkinatilanne vuonna 2009 oli selvästi edellisvuosia heikompi. - Konepajateollisuudessa, erityisesti nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa toimitusmäärät putosivat rajusti. Toimitukset energiateollisuuden laitevalmistajille sekä tuuli- että dieselvoimassa pysyivät muihin asiakasryhmiin verrattuna hyvällä tasolla viimeistä neljännestä lukuunottamatta. - Terästuotteissa loppuasiakaskysyntä oli heikkoa ja toimitusmäärät poikkeuksellisen pienet. Maalattujen ja sinkittyjen nauhatuotteiden myynti oli levytuotteita parempaa. Erikoisterästuotteiden myynti laski muita tuoteryhmiä enemmän, sillä erikoisterästuotteita käyttävien teollisuudenalojen, kuten raskaan konepajateollisuuden, aktiviteetti oli matala. - Toiminnan tehostamisohjelma Boost eteni suunniteltua nopeammin ja yhtiön kustannusrakenne parani merkittävästi. Suurimmat yksittäiset hyödyt syntyivät teräspalvelukeskusten toimintojen keskittämisestä Pohjoismaissa, toimitusketjun tehostamisesta sekä rakentamisen liiketoiminnan tehostamisohjelmista Venäjällä ja Puolassa. Vuoden 2009 aikana käynnistettyjen tehostamishankkeiden vaikutus vuositasolla on noin 90 miljoonaa euroa. - Käyttöpääomaa vapautui 317 miljoonaa euroa ja konsernin taseasema pysyi hyvänä. Toimitusjohtaja Sakari Tamminen:"Kulunut vuosi oli suurten negatiivisten muutosten aikaa niin markkinatilanteen kuin Ruukin kannalta. Yhtiön kannattavuus jäi erittäin heikoksi, vaikka paranikin vuoden loppua kohden. Heikko tulos johtui pääasiassa myyntimäärien pienentymisestä ja myyntihintojen laskusta. Lisäksi matala kapasiteetin käyttöaste erityisesti terästuotannossa sekä korkeat raaka-ainekustannukset rasittivat tulosta merkittävästi ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Keskityimme kassavirran vahvistamiseen ja onnistuimme pitämään taseemme vahvana vapauttamalla käyttöpääomaa ja karsimalla investointeja. Pystyimme myös merkittävästi tehostamaan toimintaamme konserninlaajuisesti, ja syksyllä 2008 käynnistetty kolmivuotinen Boost-tehostamisohjelma eteni edellä aikataulustaan. Yhtiön kustannuskilpailukyky on nyt oleellisesti parempi kuin vuoden 2009 alussa. Ydinliiketoimintojemme vahvistamiseksi ja suhdannevaihtelujen vaikutusten vähentämiseksi teimme tarkennuksia liiketoimintojemme painotuksiin. Keskitymme aiempaa vahvemmin tuotteisiin ja liiketoimintakonsepteihin, joita pystymme monistamaan maasta toiseen. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi työkoneiden ohjaamot sekä rakentamisen kattotuotteet. Siirtämällä osaamistamme maasta tai yksiköstä toiseen pystymme palvelemaan asiakkaitamme standardisoiduilla tuotteilla ja palveluilla eri markkina-alueilla. Itä-Euroopan markkinoiden ohella lisäämme läsnäoloamme myös Länsi-Euroopan markkinoilla ja kasvatamme sellaisten liiketoimintojen osuutta, jotka ovat vähemmän alttiita suhdanteiden vaihteluille. Tällaisia ovat esimerkiksi infrastruktuuri- ja korjausrakentamisen sekä asuinrakentamisen tuotteet, joissa meillä on jo ennestään vahvaa osaamista. Olemme viime vuosina rakentaneet vahvan, rakentamisen ja konepajateollisuuden asiakkaita palvelevan valmistus- ja myyntiverkoston kehittyville markkinoille itäisessä Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Kiinassa. Lisäksi olemme investoineet erikoisterästuotteiden valmistuskapasiteetin kasvattamiseksi. Näitä investointeja hyödyntämällä meillä on hyvät mahdollisuudet vahvistaa asemiamme tulevaisuuden kasvumarkkinoilla. Lähtökohdat vuodelle 2010 ovat selvästi edellisvuotta paremmat, sillä markkinatilanne on useimmissa asiakasteollisuuksissamme tasaantunut ja joissakin liiketoiminnoissa on jo merkkejä kysynnän paranemisesta. Markkinatilanteen nopeaa elpymistä ei kuitenkaan vielä ole nähtävissä. Arvioimme, että konsernin liikevaihto vuonna 2010 kasvaa 15-20 prosenttia edellisvuodesta. Kannattavuuden odotetaan paranevan merkittävästi edellisvuoteen verrattuna ja koko vuoden tuloksen ennen veroja arvioidaan olevan positiivinen." Lisätietoja: Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, puh. 020 592 9075 Talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Hietanen, puh. 020 592 9030 Rautaruukki on julkaissut Selvityksen hallitus- ja ohjausjärjestelmästä 2009 (Corporate Governance Statement) tämän tiedotteen liitteenä. Selvitys on myös luettavissa internet-sivulla www.ruukki.com<http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/84745CBD965015C6C225722F0033E D5A?OpenDocument&lang=2>. Analyytikko- ja mediatilaisuus järjestetään 3.2.2010 klo 14.30 osoitteessa Ruukki, Suolakivenkatu 1, 00810 Helsinki. Puhelinkonferenssi ja englanninkielinen webcast analyytikoille ja sijoittajille alkaa klo 16.30. Webcastia voi seurata suorana yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.ruukki.com/sijoittajat. Webcast-tallenne on nähtävissä samassa osoitteessa noin klo 20.00 lähtien. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla 5-10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua numeroon: +44 (0)20 7162 0125, salasana: Rautaruukki. Puhelinkonferenssin nauhoitus on kuunneltavissa 8.2.2010 asti numerossa: +44 (0)20 7031 4064, tunnus: 856309. Rautaruukki Oyj Anne Pirilä Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Rautaruukki toimittaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamiseen ja konepajateollisuudelle. Metallituotteissa yhtiöllä on laaja tuote- ja palveluvalikoima. Yhtiöllä on toimintaa 27 maassa ja henkilöstöä noin 11 700. Liikevaihto vuonna 2009 oli noin 2 miljardia euroa. Osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä (Rautaruukki Oyj: RTRKS). Yhtiö käyttää markkinointinimeä Ruukki. JAKELU: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.ruukki.com Toimintaympäristö Vuosi 2009 oli historiallisestikin tarkasteltuna poikkeuksellinen vuosi. Vuoden 2008 loppupuolella rahoitusmarkkinoilta alkanut talouden taantuma johti maailman kokonaistuotannon laskuun ensimmäisen kerran vuoden 1946 jälkeen. Talouskriisin rajut vaikutukset reaalitalouteen voimistuivat selvästi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Maailmankaupan romahdus heijastui vientivetoiseen Suomeen pahemmin kuin useimpiin muihin maihin. Teollisuustuotanto supistui selkeästi, ja markkinatilanne oli erittäin vaikea. Yleinen epävarmuus ja varovaisuus investointi- ja rahoituspäätöksissä vallitsivat koko alkuvuoden ajan. Itä-Euroopan ja Pohjoismaiden monien valuuttojen merkittävä heikkeneminen suhteessa euroon heikensi euroalueen hintakilpailukykyä, mutta toisaalta lisäsi euroalueen toimijoiden kiinnostusta paikalliseen valmistukseen itäisessä Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Ensimmäisiä merkkejä talouskehityksen tasaantumisesta alkoi olla havaittavissa vuoden toisen neljänneksen loppupuolella ja maailmantalouden lasku hidastui kolmannen vuosineljänneksen kuluessa. Vaikka useat luottamusindikaattorit vahvistuivat, varovaisuus investointipäätöksissä jatkui. Valmistuotevarastot supistuivat selvästi, mutta teollisuuden tilaukset pysyivät kuitenkin selvästi edellisvuotta alemmalla tasolla. Vuoden loppupuolella kriisin pahin vaihe oli ohitse ja maailmantalous ja -kauppa alkoivat osoittaa elpymisen merkkejä. Myös Suomen vienti Ruotsiin ja Saksaan alkoi vähitellen elpyä. Taloudellisen kehityksen kääntyminen johtuu kuitenkin osin valtiovallan elvyttävistä toimista ja osin varastosyklistä. Tilanne on paranemassa myös rahoitusmarkkinoilla. Talouden taantuman seurauksena kasvanut epävarmuus ja rahoitusmarkkinoiden toimimattomuus näkyivät asiakkaiden rahoitusvaikeuksina, mikä heikensi erityisesti rakentamisen ratkaisujen ja tuotteiden kysyntää. Kesäkuukausien kausiluontoinen kysynnän kasvu rakentamisessa jäi selvästi aikaisempien vuosien tasosta. Korjausrakentamisen hyvänä jatkuneen aktiviteetin tukemana asuinrakentamisen kattotuotteiden kysyntä oli kuitenkin ennakoitua vilkkaampaa. Aikainen ankara talvi lähes koko Euroopan alueella katkaisi rakentamisen sesongin hieman edellisvuosia aiemmin. Tie- ja väylärakentaminen jatkui läpi vuoden hyvällä tasolla. Toimitukset konepajateollisuuden asiakkaille laskivat alkuvuonna erityisesti nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa. Korkeat varastotasot koko toimitusketjussa heikensivät kysyntää. Toimitukset energiateollisuuden laitevalmistajille sekä tuuli- että dieselvoimassa jatkuivat alkuvuoden ajan hyvällä tasolla, mutta heikkenivät vuoden loppua kohden, kun tuulivoimateollisuuden laitevalmistajat osin siirsivät tai peruuttivat projektejaan. Vuoden toisella puoliskolla asiakkaiden varastot pienentyivät selvästi, mutta uusien tilausten määrässä ei juuri näkynyt parannusta. Laivanrakentamisessa markkinatilanne pysyi heikkona läpi vuoden ja uusien tilausten määrä oli erittäin vähäinen. Kuluneen vuoden aikana konepajateollisuudessa vahvistui suuntaus lisätä kustannustehokkuutta siirtämällä valmistusta alemman kustannustason maihin. Terästeollisuuden toimitusmäärät laskivat voimakkaasti kaikilla asiakastoimialoilla. Erityisesti levytuotteiden kysyntä oli heikkoa. Toimitusmäärien pienentymiseen vaikuttivat osaltaan myös korkeat varastotasot. Varastojen purkaminen kesti odotettua pidempään. Lähes kaikki terästeollisuuden toimijat sopeuttivat tuotantoaan merkittävästi, ja kapasiteetin käyttöaste terästeollisuudessa maailmanlaajuisesti oli keskimäärin noin 70 prosenttia ja EU-27 alueella vielä selvästi matalampi. Vuoden viimeisinä kuukausina maailman raakaterästuotanto kasvoi edellisvuoteen verrattuna, mutta vuosi 2009 kokonaisuutena jäi selvästi vuoden 2008 tuotantoluvuista. EU-27-alueella raakaterästuotanto oli noin 30 prosenttia edellisvuotta pienempi. Terästuotteiden hinnat laskivat vuoden aikana selvästi. Kevään ja alkukesän aikana solmittujen terästuotannon pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin kansainvälisten hintasopimusten myötä terästuotteiden hintojen lasku jossain määrin tasaantui, kun raaka-ainekustannuksia koskeva epävarmuus hälveni. Eräissä tuoteryhmissä myyntihinnat hieman nousivat vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta vuoden loppua kohden hintakuva jälleen pehmeni. Liikevaihto vuonna 2009 Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin ole mainittu. Konsernin vuoden 2009 liikevaihto oli 1 950 miljoonaa euroa (raportoitu 3 851 ja vertailukelpoinen 3 829 miljoonaa euroa). Ratkaisuliiketoimintojen, eli Ruukki Constructionin ja Ruukki Engineeringin, osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2009 oli 46 prosenttia (48). Konsernin liikevaihdosta Suomesta tuli 30 prosenttia (31), muista Pohjoismaista 31 prosenttia (31) ja itäisestä Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Ukrainasta 19 prosenttia (20). Muun Euroopan osuus oli 14 prosenttia (15) ja muiden maiden 6 prosenttia (3). Ruukki Constructionin liikevaihto vuonna 2009 oli 589 miljoonaa euroa (1 067) ja Ruukki Engineeringin liikevaihto 312 miljoonaa euroa (765). Ruukki Metalsin liikevaihto oli 1 050 miljoonaa euroa (raportoitu 2 019 ja vertailukelpoinen 1 997 miljoonaa euroa). Ruukki Constructionin liikevaihdon lasku johtui pääosin heikosta kysynnästä. Erityisesti liike- ja toimitilarakentamisessa liiketoiminnan aktiviteetti oli matala koko tilikauden ajan. Varovaisuus investointipäätöksissä jatkui ja uusia rakennusprojekteja käynnistettiin selvästi edellisvuosia vähemmän. Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto laski selvästi muita rakentamisen osa-alueita vähemmän, sillä tie- ja väylähankkeiden aktiviteettitaso Pohjoismaissa oli hyvä. Liikevaihdon lasku tässä segmentissä johtui pääosin talonrakentamisen perustusrakenteissa käytettyjen paalujen matalana jatkuneesta kysynnästä. Asuinrakentamisen kattotuotteissa markkinatilanne vuonna 2009 oli selvästi edellisvuosia heikompi. Myyntimäärät tässä segmentissä laskivat kuitenkin selvästi vähemmän kuin liike- ja toimitilarakentamisessa, mikä johtui korjausrakentamisen merkittävästä osuudesta. Ruukki Engineeringin toimitusmäärät laskivat voimakkaasti edellisvuoteen verrattuna. Matala loppuasiakaskysyntä ja varastojen purkaminen laskivat saatujen tilausten määrää ja tilikauden liikevaihto laski kaikissa asiakassegmenteissä. Liikevaihto laski eniten laivanrakennuksessa sekä nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa. Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajan toimitukset energiateollisuuden laitevalmistajille sekä tuuli- että dieselvoimassa pysyivät muihin asiakasryhmiin verrattuna hyvällä tasolla, mutta loka-joulukuussa toimitusten määrä erityisesti tuulivoimassa laski selvästi. Myös myyntihinnat laskivat vuoden aikana. Suuri osa divisioonan vuosisopimuksista päättyi kesän kuluessa, ja uusien sopimusten mukaiset hinnat asettuivat edellistä sopimuskautta alemmalle tasolle, mikä osaltaan pienensi toisen vuosipuoliskon liikevaihtoa. Ruukki Metalsin terästuotteiden toimitusmäärät pysyivät poikkeuksellisen pieninä koko tilikauden ajan. Loppuasiakaskysyntä oli heikkoa ja asiakkaiden varastojen purkamisen seurauksena toimitusmäärät laskivat vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Myyntimäärien kehitys maalatuissa ja sinkityissä nauhatuotteissa oli selvästi levytuotteita parempi. Erikoisterästuotteiden myynti laski vuoden aikana muita tuoteryhmiä enemmän, sillä keskeisten erikoisterästuotteita käyttävien teollisuudenalojen, kuten raskaan konepajaliiketoiminnan, aktiviteetti oli matala. Erikoisterästuotteiden osuus Ruukki Metalsin liikevaihdosta tilikaudella oli 19 prosenttia (27). Terästuotteiden hinnat laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla selvästi. Kolmannella vuosineljänneksellä hintojen lasku useissa tuoteryhmissä taittui, ja neljänneksen loppupuolella myyntihinnat eräillä markkina-alueilla kääntyivät hienoiseen nousuun. Liikevaihto vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Konsernin loka-joulukuun liikevaihto oli 521 miljoonaa euroa (847). Ruukki Constructionin liikevaihto viimeisellä vuosineljänneksellä oli 147 miljoonaa euroa (248). Varovaisuus investointipäätöksissä jatkui myös vuoden viimeisellä neljänneksellä ja liiketoiminnan aktiviteetti liike- ja toimitilarakentamisessa oli matala. Pohjoismaisten tie- ja väylähankkeiden hyvän aktiviteetin tukemana loka-joulukuun liikevaihto infrastruktuurirakentamisessa pysyi edellisvuoden tasolla, vaikka vuoden toisella puoliskolla julkistetuilla useilla liikenneväylärakentamisen hankkeilla ei vielä ollut merkittävää vaikutusta liikevaihtoon. Aikainen talvi lähes koko Euroopan alueella katkaisi rakentamisen sesongin hieman edellisvuosia aiemmin, ja viimeisen neljänneksen loppua kohti kysyntä hiljeni. Ruukki Engineeringin liikevaihto loka-joulukuussa oli 49 miljoonaa euroa (187). Liikevaihtoa laski sekä toimitusmäärien että myyntihintojen lasku. Toimitusmäärien lasku nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden asiakkuuksissa tasaantui neljänneksen aikana, ja metsä- ja kaivoskoneissa toimitusmäärät kääntyivät hienoiseen nousuun vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna. Tuulivoimassa toimitusten määrä laski selvästi. Myyntihintojen lasku tasaantui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Ruukki Metalsin vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 325 miljoonaa euroa (412), mikä on 21 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta 26 prosenttia enemmän kuin vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Heinä-syyskuuhun verrattuna toimitusmäärät hieman kasvoivat, kun asiakkaat täydensivät varastojaan. Levytuotteiden toimitukset pysyivät vähäisinä. Välitystuotteina myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin myynti oli jossain määrin aikaisempia vuosineljänneksiä parempi. Terästuotteiden myyntihintojen hienoinen nousu eräillä markkina-alueilla kolmannen neljänneksen loppupuolella näkyi positiivisesti loka-joulukuun liikevaihdossa. Liikevoitto vuonna 2009 Konsernin raportoitu liikevoitto tilikaudella oli -323 miljoonaa euroa (568) eli -17 prosenttia liikevaihdosta (15). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli -306 miljoonaa euroa (vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 584 miljoonaa euroa) eli -16 prosenttia liikevaihdosta (vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 15 prosenttia). Tehostamis- ja säästötoimien vaikutus näkyi konsernin kustannusrakenteessa voimistuen tilikauden loppua kohden. Ruukki Constructionin liikevoitto oli -49 miljoonaa euroa (raportoitu 128 ja ilman kertaluonteisia eriä 132). Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto oli -33 miljoonaa euroa (126) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -16 miljoonaa euroa (128). Ruukki Metalsin liikevoitto oli -228 miljoonaa euroa (raportoitu 338 ja vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 350 miljoonaa euroa). Ruukki Constructionin liikevoittoa laskivat myyntimäärien sekä myyntihintojen lasku. Myyntihinnat laskivat vuoden alkupuoliskolla kaikilla markkina-alueilla sekä teräsmateriaalin hinnan laskun että kiristyneen kilpailutilanteen seurauksena. Vaikka myyntihintojen lasku kolmannen vuosineljänneksen kuluessa tasaantui, alemmilla myyntihinnoilla tehdyt toimitussopimukset sekä komponenteissa että projekteissa heikensivät erityisesti loka-joulukuun liikevoittoa. Korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun oman teräsmateriaalin sekä kalliin varastossa olleen ulkoisen materiaalin käyttö heikensivät kannattavuutta erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ruukki Engineeringin liikevoittoa heikensivät toimitusmäärien pieneneminen, myyntihintojen lasku sekä vuoden ensimmäisellä puoliskolla korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun teräsmateriaalin käyttö. Laivanrakennusteollisuuden hiljaisen kysynnän vuoksi kannattavuus on ollut erityisen heikko yhtiön Mo i Ranan -yksikössä Norjassa. Yksikön vuoden 2009 liikevoitto oli -30 miljoonaa euroa. Heinäkuussa tehtaan toimintoja organisoitiin uudelleen, mutta markkinatilanteen jatkuttua vaikeana päätettiin joulukuussa selvittää vaihtoehtoja yksikön jatkosta mukaan lukien tehtaan toiminnan mahdollinen lopettaminen toistaiseksi. Kertaluonteisiin eriin sisältyy 5 miljoonan euron kulut Ruotsin Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköiden lopettamisesta sekä 12 miljoonan euron varastojen alaskirjaukset ja luottotappiovaraukset Mo i Ranan -tehtaalla Norjassa. Ruotsin yksiköihin liittyvät kertaluonteiset erät kirjattiin vuoden toiselle neljännekselle ja Mo i Ranaan liittyvät erät viimeiselle neljännekselle. Ruukki Metalsin tappiollinen liikevoitto johtui pääosin terästuotteiden hiljaisena jatkuneesta kysynnästä sekä alkuvuoden heikosta hintakehityksestä. Terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste tammi-kesäkuussa nosti tuotetun teräksen yksikkökohtaisia kustannuksia. Matalan käyttöasteen aiheuttama kustannusvaikutus terästuotannossa koko vuodelta oli noin -215 miljoonaa euroa. Alhaisen kapasiteetin käyttöasteen vuoksi päästöoikeuksia jäi käyttämättä, ja niitä myytiin markkinoille 34 miljoonalla eurolla (5), josta 31 miljoonaa euroa ajoittui vuoden viimeiselle neljännekselle. Toisella vuosipuoliskolla yksikkökohtaiset kustannukset laskivat kapasiteetin käyttöasteen nousun sekä terästuotannon pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin, hinnanlaskun seurauksena. Raaka-ainekulujen lasku näkyi yhtiön kustannusrakenteessa täysimääräisesti kolmannen neljänneksen loppupuolelta alkaen. Ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevoitto vuonna 2009 oli lievästi tappiollinen. Konsernin varastojen alaskirjaukset vuonna 2009 olivat yhteensä 32 miljoonaa euroa ja luottotappiot ja luottotappiovaraukset 9 miljoonaa euroa. Liikevoitto vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli -39 miljoonaa euroa (62) eli -8 prosenttia liikevaihdosta (7). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli -27 miljoonaa euroa (vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 74 miljoonaa euroa) eli -5 prosenttia liikevaihdosta (vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 9 prosenttia). Ruukki Constructionin liikevoitto loka-joulukuussa oli -22 miljoonaa euroa (raportoitu 13 ja ilman kertaluonteisia eriä 17 miljoonaa euroa). Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto oli -23 miljoonaa euroa (26) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -11 miljoonaa euroa (27). Kertaluonteiset kulut koostuvat Mo i Ranan -tehtaan varastojen alaskirjauksista ja luottotappiovarauksesta. Ruukki Metalsin liikevoitto loka-joulukuussa oli 10 miljoonaa euroa (raportoitu 29 ja vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 36 miljoonaa euroa). Vuoden 2009 rahoituserät ja tulos Nettorahoituskulut ja rahoituksen kurssierot olivat yhteensä 36 miljoonaa euroa (23) mukaan lukien uuden valmiusluoton noin 5 miljoonan euron järjestelypalkkio, joka maksettiin kesäkuussa. Nettokorkokulut olivat yhteensä 26 miljoonaa euroa (11). Konsernin verot olivat -84 miljoonaa euroa (142), mikä sisältää laskennallisen verosaamisen lisäystä 84 miljoonaa euroa (23). Tilikauden tulos oli -275 miljoonaa euroa (406). Osakekohtainen tulos oli -1,98 euroa (2,93). Tase, rahavirta ja rahoitus Vuoden lopussa konsernin taseen loppusumma oli 2 532 miljoonaa euroa (2 983). Oma pääoma oli 1 507 miljoonaa euroa (1 948) eli 10,85 euroa osaketta kohden (14,04). Omaa pääomaa tilikaudella pienensivät pääasiassa konsernin tappiollinen tulos sekä huhtikuussa osakkeenomistajille maksetut 187 miljoonan euron osingot. Omavaraisuusaste vuoden lopussa oli 59,9 prosenttia (65,9), ja nettovelkaantumisaste 22,3 prosenttia (7,9). Korolliset nettorahoitusvelat vuoden lopussa olivat 336 miljoonaa euroa (155). Korolliset nettorahoitusvelat kasvoivat vuoden aikana 181 miljoonalla eurolla. Oman pääoman tuotto vuonna 2009 oli -15,9 prosenttia (20,7) ja sijoitetun pääoman tuotto -14,2 prosenttia (25,6). Vuoden 2009 lopussa käyttöomaisuus oli 1 336 miljoonaa euroa. Se kasvoi vuoden aikana 26 miljoonalla eurolla, josta yritysostojen osuus on 10 miljoonaa euroa. Liikearvo kasvoi 5 miljoonaa euroa 103 miljoonaan euroon. Liiketoiminnan rahavirta vuodelta 2009 oli 182 miljoonaa euroa (382) ja rahavirta ennen rahoitusta 30 miljoonaa euroa (169). Käyttöpääomaa vapautui tilikaudella 317 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta loka-joulukuussa oli tappiollisesta tuloksesta huolimatta 113 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa käyttöpääoman vapautumisesta. Vuoden lopussa konsernilla oli likvidejä varoja 261 miljoonaa euroa ja pankkeja sitovia käyttämättömiä valmiusluottoja 350 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 aikana erääntyvät pitkäaikaisten korollisten velkojen lyhennykset ovat yhteensä 96 miljoonaa euroa. Yhtiö allekirjoitti kesäkuussa 350 miljoonan euron valmiusluottosopimuksen. Laina korvasi huhtikuussa 2005 tehdyn 300 miljoonan euron luottolimiittijärjestelyn. Laina-aika on kolme vuotta, ja laina on joustavasti käytettävissä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Marraskuussa yhtiö laski liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen kotimaisille instituutioille suunnatun joukkovelkakirjalainan. Laina-aika on viisi vuotta ja kiinteä vuotuinen korko on 5,25 prosenttia. Laina on ensimmäinen liikkeeseenlasku 300 miljoonan euron suuruisesta sarjalainasta. Myös lakisääteisen TyEL -eläkevastuun hoidon siirtäminen eläkesäätiöstä vakuutusyhtiölle lisää joustavuutta yhtiön rahoituksen järjestämiseen mahdollistamalla noin 360 miljoonan euron varojen takaisinlainauksen. Toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi ja sopeuttamiseksi Lokakuussa 2008 käynnistettiin konserninlaajuinen Boost-ohjelma, jonka tavoitteena on tehostaa yhtiön toimintaa sekä parantaa kilpailukykyä ja kannattavuutta pysyvästi. Ohjelmalla tavoitellaan 150 miljoonan euron parannusta yhtiön liikevoittoon vuoden 2011 loppuun mennessä. Ohjelma on edennyt alkuperäistä aikataulua nopeammin, ja sen vaikutus konsernin kannattavuuteen vuonna 2009 oli 72 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 aikana käynnistettyjen toimenpiteiden vaikutus vuositasolla on noin 90 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset hyödyt on saatu teräspalvelukeskusten toimintojen keskittämisestä Pohjoismaissa, toimitusketjun tehostamisesta sekä rakentamisen liiketoiminnan tehostamisohjelmista. Ruukki Constructionin toimintoja on tehostettu keskittämällä tuotantoa entistä suurempiin yksiköihin Suomessa, Virossa, Puolassa ja Romaniassa, ja vastaavasti toimipaikkoja on suljettu muun muassa Latviassa ja Liettuassa sekä Tsekin tasavallassa. Rakentamisen tuotteiden valmistus myös Unkarin Biatorbagyssa on keskeytetty toistaiseksi. Toimintoja keskittämällä on vahvistettu konepajaosaamista itäisessä Keski-Euroopassa ja Kiinassa. Komponenttien valmistus Ruotsin Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköistä lopetettiin ja siirrettiin valtaosin Puolaan loppuvuoden aikana. Lisäksi Ruukin Mo i Ranan tehtaalla Norjassa päätettiin selvittää vaihtoehdot yksikön jatkosta, mukaan lukien tehtaan toiminnan lopettaminen toistaiseksi. Ruukki Metalsin tehostamistoimiin kuuluvat muun muassa osavalmistuksen keskittäminen Raahen ja Seinäjoen palvelukeskuksiin, Tampereen teräspalvelukeskuksen sulkeminen sekä Järvenpään kahden palvelukeskuksen yhdistäminen. Tehostamisohjelman lisäksi yhtiössä on käynnissä myös vaikeasta markkinatilanteesta johtuvia väliaikaisia sopeuttamistoimenpiteitä. Toimintojen sopeuttamiseen ja tehostamiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut johtivat vuoden aikana konserninlaajuisesti yhteensä noin 2 400 henkilön vähennyksiin, joista noin 680 Suomessa. Lomautusten piirissä oli vuoden lopussa yhteensä noin 700 henkilöä (syyskuun lopussa 1 450 henkilöä), joista noin 240 Suomessa. Lisäksi noin 400 henkilöä itäisessä Keski-Euroopassa ja Baltiassa työskentelee toistaiseksi neljänä päivänä viikossa. Väliaikaisista sopeuttamistoimista saadut kustannussäästöt vuonna 2009 olivat noin 25 miljoonaa euroa. Henkilöstö Vuonna 2009 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 12 664 (14 953) henkilöä. Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 11 648 (14 286), ja se jakautui seuraavasti: 5 905 Suomessa, 1 023 muissa Pohjoismaissa, 2 163 itäisessä Keski-Euroopassa, 2 214 Venäjällä ja muissa IVY-maissa, 79 Länsi-Euroopassa sekä 264 muissa maissa. Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat 371 miljoonaa euroa (464). Lähes koko konsernin henkilöstö kuuluu tulokseen perustuvan voittopalkkiojärjestelmän piiriin. Konsernin tappiollisesta tuloksesta johtuen vuodelta 2009 ei kirjattu voittopalkkioihin liittyviä kuluja (2008: 3 miljoonaa euroa). Voimassa olevan osakepalkkiojärjestelmän 2008-2010 ansaintajaksolta 2009 ei kirjattu kuluja vuonna 2009 (2008: 1 miljoona euroa). Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu 96 johtoon tai muuhun avainhenkilöstöön kuuluvaa henkilöä. Työturvallisuus kehittyi positiivisesti ja vuonna 2009 tapaturmataajuus konsernissa oli 8 (11) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Konsernin rakennemuutokset Terästuotteiden valmistus (Ruukki Production) liitettiin osaksi Ruukki Metalsia 1.2.2009 alkaen. Yhdistäminen paransi teräsliiketoiminnan tehokkuutta ja toimitusketjun hallintaa. Konserni muodostuu nyt kahdesta ratkaisuliiketoimintaan erikoistuneesta liiketoiminta-alueesta Ruukki Constructionista ja Ruukki Engineeringista sekä teräsliiketoimintaan keskittyvästä Ruukki Metalsista. Konsernin segmenttiraportointi ei muuttunut yhdistämisen seurauksena. Helmikuussa saatiin päätökseen Norjan johtaviin teräsrunkorakentajiin kuuluvan Skalles Eiendomsselskap AS:n osakekannan osto. Yritysosto vahvisti Ruukin asemaa paikallisena toimijana pohjoismaisessa teräsrakentamisessa. Skallesin kokonaistoimituksiin kuuluvat teräsrakenteiden suunnittelu, valmistus ja asennus. Investoinnit Investointien nettorahavirta vuonna 2009 oli -153 miljoonaa euroa (-213). Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin investoitiin tilikaudella yhteensä 161 miljoonaa euroa (229), joista ylläpitoinvestointeja oli 76 miljoonaa euroa (76). Yritysostoihin käytettiin varoja yhteensä 7 miljoonaa euroa (9). Muut osakkeet lisääntyivät 3 miljoonaa euroa (1). Saadut investointien rahavirrat olivat 17 miljoonaa euroa (25), jotka tulivat pääosin käyttöomaisuuden myynnistä. Käyttöomaisuuden poistot tilikaudella olivat 146 miljoonaa euroa (146). Huhtikuussa päätettiin Raahen terästehtaan masuuni 1:n peruskorjauksesta. Korjaustyön on suunniteltu alkavan huhtikuussa 2010. Yhtiö suunnittelee masuuni 2:n peruskorjausta toteutettavaksi vuonna 2011. Masuunien peruskorjaukset ovat välttämättömiä ylläpitoinvestointeja. Kumpikin masuuni on vuorollaan pysäytettynä peruskorjauksen ajan noin kaksi kuukautta. Masuunien ylösajo normaalituotannon tasoon kestää arviolta neljästä kuuteen viikkoa. Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään raudanvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan rautapellettejä, ja käytössä oleva sintraamo suljetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen suunnitellut investoinnit vuosina 2009-2011 ovat yhteensä noin 220 miljoonaa euroa, minkä lisäksi on suunniteltu tehtävän ympäristöinvestointeja noin 60 miljoonan euron arvosta. Investoinneista 46 miljoonaa euroa toteutui vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuodelle 2010 arvioidaan ajoittuvan noin 125 miljoonaa euroa ja 110 miljoonaa euroa vuodelle 2011. Konsernin investointien aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin vuonna 2010 arvioidaan olevan noin 180 miljoonaa euroa. Yhtiökokous 2009 Rautaruukki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 24.3.2009. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet. Yhtiökokous päättää yhtiöjärjestyksen muutoksista pääsääntöisesti kahden kolmasosan määräenemmistöpäätöksellä. Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti vuodelta 2008 maksettiin osinkoa 1,35 euroa osakkeelta. Yhteensä 187 miljoonan euron osingot maksettiin 8.4.2009. Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumäärän seitsemäksi. Hallituksessa jatkoivat Reino Hanhinen, Maarit Aarni-Sirviö, Christer Granskog, Pirkko Juntti, Kalle J. Korhonen sekä Liisa Leino. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Hannu Ryöppönen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Reino Hanhinen ja varapuheenjohtajaksi Christer Granskog. Yhtiökokous vahvisti hallintoneuvoston jäsenten lukumäärän yhdeksäksi. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkoi Marjo Matikainen-Kallström ja varapuheenjohtajana Inkeri Kerola. Jäseninä jatkoivat Heikki Allonen, Turo Bergman, Miapetra Kumpula-Natri, Petteri Orpo, Jouko Skinnari sekä Tapani Tölli. Uutena jäsenenä aloitti Hans Sohlström. Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Rautaruukin päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Pekka Pajamo. Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 4 § 3:ää siten, että siitä poistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön (1.1.2008 lähtien työ- ja elinkeinoministeriö) oikeus nimittää yksi hallintoneuvoston jäsen ja 11 § 1:ää siten, että yhtiökokouskutsu on toimitettava viimeistään 21 päivää ennen kokousta (aiemmin 17 päivää), ja se on julkaistava yhtiön internet-sivuilla. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 12 000 000 oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutus korvasi varsinaisen yhtiökokouksen 2.4.2008 hallitukselle antaman 12 000 000 osakkeen hankkimisvaltuutuksen. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista, joka sisältää oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Tämä osakeantivaltuutus käsittää yhteensä enintään 15 000 000 osaketta. Hallituksella on oikeus luovuttaa osakkeita osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen. Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista. Valtuutus on voimassa vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Yhtiökokous päätti perustaa nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokuntaan valittiin 2.11.2009 tilanteen mukaan kolmen suurimman osakkeenomistajan edustajina Solidium Oy:n toimitusjohtaja Kari Järvinen, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria. Rautaruukin hallituksen puheenjohtaja Reino Hanhinen sekä hallituksen nimeämä jäsen Hannu Ryöppönen toimivat nimitysvaliokunnan asiantuntijajäseninä. Järjestäytymiskokouksessaan 24.3.2009 hallitus valitsi keskuudestaan valiokuntien jäsenet. Tarkastusvaliokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Hannu Ryöppönen sekä jäseniksi Liisa Leino ja Kalle J. Korhonen. Palkitsemisvaliokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Reino Hanhinen sekä jäseniksi Maarit Aarni-Sirviö ja Christer Granskog. Muutoksia yhtiön johdossa Ruukki Metalsin ja Ruukki Productionin yhdistämiseen liittyen konsernin johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kokoonpano muuttui. Konsernin johtoryhmän muodostavat 1.2.2009 alkaen: toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja Sakari Tamminen; talous- ja rahoitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen Mikko Hietanen; johtaja Saku Sipola, Ruukki Construction; johtaja Tommi Matomäki, Ruukki Engineering; johtaja Olavi Huhtala, Ruukki Metals sekä strategiajohtaja Marko Somerma. Laajennetun johtoryhmän muodostavat 1.3.2009 alkaen johtoryhmän jäsenten lisäksi henkilöstöjohtaja Eija Hakakari, lakiasiainjohtaja Olli Huuskonen, Ruukki Metalsin tuotannosta vastaava johtaja Sakari Kallo, teknologiajohtaja Markku Koljonen, markkinointijohtaja Taina Kyllönen, toimitusketjun hallinnasta vastaava johtaja Petteri Laaksomo, viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Anne Pirilä sekä tietohallintojohtaja Ismo Platan. Osakkeet ja osakepääoma Rautaruukki Oyj:n osakkeen (RTRKS) vaihto NASDAQ OMX Helsingissä vuonna 2009 oli 2 752 miljoonaa euroa (5 530). Osakkeen korkein noteeraus oli 18,14 euroa syyskuussa ja alin 11,06 euroa tammikuussa. Osakkeen vaihdon volyymilla painotettu keskikurssi oli 14,53 euroa. Tilikauden lopussa 31.12.2009 osakkeen päätöskurssi oli 16,14 euroa ja osakkeiden markkina-arvo 2 264 miljoonaa euroa (1 706). Rautaruukin osakkeella käydään kauppaa NASDAQ OMX Helsingin lisäksi myös niin sanotuilla monenkeskisillä markkinapaikoilla (MTF). Yhtiön tietojen mukaan Rautaruukin osakevaihdon arvo monenkeskisillä markkinapaikoilla vuonna 2009 oli 284 miljoonaa euroa. Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2009 oli 238,5 miljoonaa euroa. Liikkeeseen laskettuja osakkeita oli 140 285 425 kappaletta. Yhtiössä on käytössä yksi osakesarja ja kullakin osakkeella käytössä yksi ääni. Yhtiöjärjestyksessä on äänioikeusrajoitus, jonka mukaan osakkeenomistaja voi äänestää enintään 80 prosentilla kokouksessa edustettuina olevien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Vuoden 2009 aikana osakepääomaa korotettiin 29 946 osakkeella eli 50 908,20 eurolla vuoden 2003 optiolainaan liittyvien merkintöjen vuoksi. Henkilöstölle ja Rautaruukin henkilöstörahastolle suunnatun, 26.5.2003 liikkeeseen lasketun optiolainan optio-oikeudet oikeuttivat merkitsemään 24.5.2006-23.5.2009 yhteensä enintään 1 400 000 osaketta. Optio-oikeuksilla merkittiin kokonaisuudessaan 1 398 980 osaketta (99,9 prosenttia). Osakepääomaa korotettiin merkintöjen vuoksi yhteensä 2 378 266,00 eurolla. Yhtiön hallussa oli vuoden lopussa yhteensä 1 421 575 omaa osaketta. Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2009 oli 22,9 miljoonaa euroa ja kirjanpidollinen vasta-arvo 2,4 miljoonaa euroa. Omien osakkeiden osuus yhtiön osakkeiden lukumäärästä sekä äänimäärästä on 1,01 prosenttia. Hallituksella oli vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valtuutus luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita enintään 13 785 381 kappaletta. Valtuutuksen puitteissa yhtiö siirsi 20.3.2009 osakepalkkiojärjestelmän 2008-2010 ehtojen mukaisesti ensimmäiseen ansaintajaksoon 2008 osallistuneille 77 työntekijälle yhteensä 48 052 yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta. Yhtiölle on palautunut 2 690 osaketta. Vuoden 2009 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja hankkimaan omia osakkeita. Nämä valtuutukset on kuvattu kohdassa Yhtiökokous 2009. Vuoden 2009 aikana hallitus ei käyttänyt osakeantivaltuutustaan eikä valtuutuksiaan omien osakkeiden hankintaan. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden ja voimassa olevan hankintavaltuutuksen mahdollistamien hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on yhteensä 9,6 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä. Tilikauden lopussa hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta optioiden tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen. Yhtiön omistusosuuksien jakautuminen sektori- ja suuruusluokittain, yhtiön suurimmat osakkeenomistajat sekä hallintoelinten ja johtoryhmän omistusosuudet esitetään vuoden 2009 vuosikertomuksessa sekä yhtiön internet-sivuilla. Liputukset Vuoden 2009 aikana yhtiö sai yhden arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muuttumisesta. Capital Research and Management Company ilmoitti 28.1.2009, että sen hallinnoimien sijoitusrahastojen yhteenlaskettu omistusosuus Rautaruukin osakkeista oli 26.1.2009 laskenut alle 5 prosentin. Tilikauden jälkeen 14.1.2010 yhtiö sai arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen ilmoituksen Capital Research and Management Companylta, että sen hallinnoimien sijoitusrahastojen yhteenlaskettu omistusosuus Rautaruukin osakkeista oli 12.1.2010 noussut yli 5 prosentin. Yhtiön ilmoittama osuus Rautaruukin osakemäärästä on 7 297 852 osaketta, joka vastaa 5,20 prosenttia Rautaruukin osakepääomasta ja äänimäärästä. Tutkimus ja kehitys Tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2009 käytettiin 29 miljoonaa euroa (27), joka on 2 prosenttia liikevaihdosta (1). Toimintaa kohdistettiin nopeasti tuottoja tai säästöjä tuoviin projekteihin sekä strategisesti tärkeisiin pitkän aikajänteen kehityshankkeisiin. Kehityksen tuloksena uusia tuotteita ja ratkaisuja lanseerattiin asiakkaille lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Keskeistä yhtiön T&K-työssä on pyrkimys parhaaseen mahdolliseen energiatehokkuuteen. Tähän pyritään muun muassa keventämällä rakenteita, kehittämällä rakennuskomponentteja ja esivalmistustekniikoita sekä suunnittelemalla ratkaisuja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Tuotantoprosessien kehityksessä pääpaino oli kustannustehokkuudessa ja uusissa tuotantoteknologioissa. Rakentamisen markkinoille lanseerattiin vuonna 2009 useita uusia tuotteita, kuten Decorrey-teräskate Itä-Euroopan markkinoille sekä äänieristetty teräskate Classic Premium. Infrastruktuurirakentamisessa lanseerattiin uudistettu RD-porapaalujärjestelmä, joka etenkin pitkälle kehitetyn liitostekniikan ansiosta tehostaa paalutustyötä huomattavasti. Konepajaliiketoiminnassa keskityttiin ohjaamoiden tuotekehitykseen. Pääpaino oli prosessikehityksessä, jossa pyritään kohti projektimaista tuotannon läpivientiä - hankintaketjun, valmistuksen ja teknisen suunnitteluosaamisen yhdistämistä. Terästuotteiden tuotekehityksessä keskityttiin suorasammutusteknologian hyödyntämiseen nauha- ja levytuotteissa. Teknologiaa hyödyntäen kasvatettiin useiden erikoisterästen mitta-aluevalikoimia sekä kehitettiin kokonaan uusia tuotteita. Ruukki oli vuonna 2009 aktiivisesti mukana Suomessa toimivien strategisten huippuosaamiskeskusten (SHOK) perustamisessa ja toiminnan käynnistämisessä. Ruukki on osakkaana kolmessa yhtiön strategisiin päämääriin sopivassa SHOK-yhtiössä: metallituotteiden ja koneenrakennuksen FIMECC Oy:ssä, energia- ja ympäristöalan CLEEN Oy:ssä sekä rakennetun ympäristön RYM Oy:ssä. Ensimmäiset FIMECC Oy:n tutkimusohjelmat alkoivat syksyllä 2009, ja Ruukki on tällä hetkellä mukana neljässä viisivuotisessa hankkeessa. Ympäristö- ja energia-asiat Vuonna 2009 yhtiön ympäristöjohtamisessa korostui sitoutuminen energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Ympäristöjohtamisen periaatteet on kuvattu ympäristöpolitiikassa, jonka mukaisesti energiatehokkuus on yhtiölle tärkeää sekä tuotteiden että tuotannon ympäristövaikutusten kannalta. Konsernitasolla ympäristöasioita kehitetään yhteisten ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden avulla. Toimipaikkojen ympäristötavoitteiden asetannassa otetaan huomioon toimipaikkakohtaiset vaikutusarvioinnit. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti konsernitasolla ja toimipaikoilla johdon katselmuksissa. Tuotantopaikoilla toimitaan sertifioitujen ISO 14001:2004 ympäristö- ja ISO 9001:2000 laatujärjestelmien mukaisesti. Vuonna 2009 näiden järjestelmien piiriin kuului 98 prosenttia tuotannosta (98) ja 87 prosenttia henkilöstöstä (80). Yhtiön toimipaikoista Raahen ja Hämeenlinnan tehtaat kuuluvat EU-päästökaupan piiriin. Mo i Ranan tehdas kuuluu Norjan päästökauppajärjestelmään. Alkuvuodesta 2009 Norjan viranomainen ilmoitti Norjan päästökiintiöiden jakamissuunnitelman vuosille 2008-2012. Sen perusteella Mo i Ranan tehdas sai 46 654 vuosittaista päästöoikeutta. Vuonna 2009 päästöoikeuskaupankäynnin tuloksena syntyi tuottoja 34 miljoonaa euroa (5). Huhtikuussa yhtiö jatkoi hiilidioksiditaseen hallintaa liittymällä GreenStream Network Oy:n Climate Opportunity Fund -hiilirahastoon 10 miljoonan euron sitoumuksella. Rahasto tuottaa päästövähenemiä vuosina 2013-2020. Masuunien peruskorjausten yhteydessä on suunniteltu tehtävän noin 60 miljoonan euron ympäristöinvestoinnit. Samassa yhteydessä toteutettava sintraamon sulkeminen vähentää hiilidioksidipäästöjä 10 prosenttia eli 500 000 tonnia vuodessa, pölypäästöt vähenevät 37 prosenttia ja rikkipäästöt 64 prosenttia. Energiankulutus pienenee Raahen terästehtaalla 8 prosenttia eli 1,16 miljoonaa megawattituntia vuodessa. Energiansäästö vastaa noin 60 000 omakotitalon vuosittaista energiankulutusta. Vuoden 2009 ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 21 miljoonaa euroa (12). Ruukki sai vuoden 2009 aikana useita tunnustuksia yritysvastuutyöstään. Syyskuussa yhtiö valittiin toista kertaa peräkkäin Dow Jones Sustainability World (DJSI World) -indeksiin. DJSI World -listalla Ruukki on maailman seitsemän parhaan teräsyhtiön joukossa. Dow Jones STOXX Sustainability (DJSI STOXX) -indeksissä yhtiö on mukana kolmatta kertaa. Lisäksi Ruukki sai heinäkuussa maailman teräsjärjestö worldsteelin Climate Action -sertifikaatin vuosille 2009-2010. Tunnustus saatiin aktiivisesta osallistumisesta worldsteelin ohjelmaan, joka on osa terästeollisuuden sitoutumista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Lisätietoja ympäristöasioista löytyy vuoden 2009 vuosikertomuksesta, Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden ympäristöraporteista ja -katsauksista sekä yhtiön internet-sivuilla. Oikeudenkäynnit ja muut vireillä olevat oikeudelliset tapahtumat Euroopan komission tutkimukset, jotka kohdistuvat Ruukin entisen tytäryhtiön Fundian jänneteräsliiketoimintaan liittyvään epäiltyyn hintayhteistyöhön vuosilta 1996 - 2001 jatkuivat vuonna 2009. Komission tutkimukset kohdistuvat kymmeniin eurooppalaisiin yhtiöihin, eivätkä Fundian verrattain vähäiset jänneteräsliiketoiminnot ole tutkinnan keskiössä. Helmikuussa 2009 Rautaruukki otti osaa komission suulliseen kuulemiseen tutkinnan kohteena olevassa asiassa, minkä lisäksi maalis-, kesä- ja lokakuussa Ruukki vastasi Euroopan komission tietopyyntöihin liittyen yhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Komission tutkimukset jatkuvat, mutta mahdollisten seuraamusten arviointi tutkinnan tässä vaiheessa on vaikeaa. Venäjän kaupan ja taloudellisen kehityksen ministeriö antoi elokuussa päätösehdotuksensa Venäjän hallitukselle koskien maalipinnoitettujen tuotteiden antidumping-toimintaa. Ministeriön päätösehdotuksen mukaan lain vaatimat edellytykset tullimaksujen asettamiselle puuttuvat. Koska Venäjän hallitus ei reagoinut päätösehdotukseen määräajan kuluessa, päätös on lopullinen. Toteutuessaan suojatullit olisivat vaikuttaneet maalipinnoitettujen tuotteiden vientiin Venäjälle. Vuonna 2009 käytiin Ruotsissa rikosoikeudenkäynti työturvallisuutta koskevassa asiassa, jossa 2008 Kista Gallerian rakennustyömaalla Solnassa tapahtuneen kuolemaan johtaneen onnettomuuden johdosta syyttäjä vaati muun muassa Ruukin työntekijälle rangaistusta ja Ruukki Sverige AB:lle yhteisösakkoa. Asiassa annettiin alioikeuden tuomio 15.1.2010, jossa vaatimukset yhtiön työntekijää ja Ruukki Sverige AB:tä kohtaan hylättiin. Onnettomuudesta aiheutuneiden vahinkojen ja kustannusten selvittely osapuolten välillä sekä niiden käsittely vakuutusyhtiöissä on kesken. Muut tapahtumat Rautaruukin Eläkesäätiön lakisääteisen TyEL-eläkevastuun hoito siirrettiin eläkesäätiön hallituksen päätöksestä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varmalle 31.12.2009. Rautaruukin Eläkesäätiön siirtämien TyEL-eläkevastuiden yhteismäärä vuoden 2009 lopussa oli noin 485 miljoonaa euroa. Eläkerahaston hallinnoinnin siirtäminen Varmalle lisää joustavuutta yhtiön rahoituksen järjestämiseen mahdollistamalla varojen takaisinlainauksen. Säätiölle kertynyt ylikate, määrältään noin 52 miljoonaa euroa, palautuu yhtiölle siirron yhteydessä. Tästä noin 27 miljoonaa euroa ajoittui joulukuulle 2009, ja loput noin 25 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2010. Siirrolla ei ollut merkittävää tulosvaikutusta. Riskit ja riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista sekä turvata liiketoiminnan jatkuvuus. Riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteet ja prosessi. Riskienhallinta on organisoitu osaksi johtamisjärjestelmää. Maailmanlaajuinen lama ja sen aiheuttama nopea liiketoimintaympäristön muutos vaikeuttaa sekä Ruukin että sen asiakkaiden liiketoimintaa ja vaikuttaa siten yhtiön tuotteiden kysyntään. On vaikea ennakoida, miten nopeasti markkinatilanne palautuu ja talous palaa kasvu-uralle. Ruukki ottaa epävarman ja nopeasti muuttuvan markkinatilanteen huomioon turvaamalla rahoitusasemansa sekä sopeuttamalla tuotantoa ja kustannuksia kysyntää vastaaviksi. Nopeasti muuttunut markkinatilanne osoitti, että Ruukin liiketoimintojen kysynnän ajurit ovat hyvin samankaltaisia painottuen teollisuuden uusinvestointeihin. Ratkaisuliiketoiminnot, eli rakentaminen ja konepajaliiketoiminta ja erikoisterästuotteet eivät vielä muodostaneet tarpeeksi suurta osuutta konsernin liikevaihdosta tasoittaakseen maailmanlaajuisen laman vaikutuksia. Konsernin rakenteen tasapainottaminen maantieteellisesti (kehittyvät vs kehittyneet markkinat) ja kysyntää ohjaavien tekijöiden suhteen (investointi- vs kuluttajavetoinen kysyntä) on yksi yhtiön strategisista tavoitteista, ja se otetaan huomioon muun muassa myynti- ja jakeluverkostoa laajennettaessa ja mahdollisissa yritysostoissa. Valtaosa yhtiön liikevaihdosta tulee Suomesta ja muista Pohjoismaista. Merkittävä muutos kilpailutilanteessa kotimarkkinoilla tai esimerkiksi heikon markkinatilanteen aikaansaama asiakaskunnan siirtyminen alemman kustannustason maihin saattaa vaikeuttaa yhtiön liiketoimintaa. Ruukki on varautunut tällaiseen kehitykseen muun muassa rakentamalla omaa valmistuskapasiteettia Itä-Eurooppaan ja Kiinaan sekä kehittämällä erikoisterästuotteiden kansainvälistä jakeluverkostoa ja varmistamalla markkinaosuuttaan kotimarkkinoilla. Yhtiön terästuotanto on kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen, mutta tuotantovolyymiltaan pieni. Raakaterästuotanto tapahtuu kahdella masuunilla, jotka on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Tästä johtuen terästuotannon joustavuus on rajallinen suhteessa suuriin kilpailijoihin, joilla on useita tuotantoyksiköitä, ja jotka voivat optimoida tuotantoaan yksiköiden välillä. Riskiin on varauduttu kustannustehokkuutta sekä tuotannon joustavuutta parantamalla. Rautamalmin, kivihiilen ja terästuotannon muiden pääraaka-aineiden saatavuus ja hinnat rahteineen määräytyvät maailmanmarkkinoilla, minkä vuoksi raaka-aineiden hinta saattaa vaihdella voimakkaasti. Sinkin ja sähkön hintariskin hallinnassa käytetään johdannaisia. Raaka-aineiden ja energian saatavuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi terästuotannon pääraaka-aineista ja energian hankinnasta tehdään pitkäaikaisia hankintasopimuksia. Konsernin käyttämästä sähköenergiasta lähes puolet tuotetaan itse hyödyntämällä tuotantoprosessien yhteydessä syntyviä prosessikaasuja. Yhdysvaltain dollareissa hinnoiteltavista terästuotannon pääraaka-aineista aiheutuu valuuttariski, kun vastaavasti konsernin dollarimääräisen myynnin osuus on vähäinen. Valuuttariskiä vastaan suojaudutaan johdannaisilla. Tiukkenevilla ympäristömääräyksillä ja hiilidioksidipäästökaupasta aiheutuvilla lisäkustannuksilla on vaikutusta yhtiön investointeihin ja kilpailukykyyn erityisesti, mikäli nämä vaatimukset eivät kohdistu tasapuolisesti kaikkiin alan toimijoihin. Ympäristölainsäädännön muutosten ennakointiin ja aktiiviseen seurantaan on paneuduttu huolellisesti. Yhtiön riskienhallintaa kuvataan yksityiskohtaisesti vuoden 2009 vuosikertomuksessa. Lähiajan näkymät Markkinatilanne lähes kaikilla asiakassegmenteillä ja markkina-alueilla on tasaantunut ja kysyntä on paranemassa joissakin segmenteissä. Rahoituksen saatavuus on parantunut selvästi. Eräillä markkina-alueilla, kuten Venäjällä ja osissa itäistä Keski-Eurooppaa, korkeat korot kuitenkin edelleen hidastavat investointien käynnistämistä. Myös teollisuuden matala kapasiteetin käyttöaste saattaa osaltaan vaikuttaa investointivetoisten tuotteiden kysyntään. Rakentamisen markkinoilla pahin lasku on takana. Rakentamisen aktiviteetin Pohjoismaissa ja useissa itäisen Keski-Euroopan maissa odotetaan tasaantuvan ja esimerkiksi Puolassa hieman kasvavan. Infrastruktuurirakentamisen Pohjoismaissa odotetaan jatkuvan hyvänä sekä erityisesti Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Venäjällä kasvavan edellisvuodesta. Liike- ja toimitilarakentamisessa markkinatilanne on yhä vaikea. Öljyn hinnan pysymisen nykytasollaan tai sen mahdollisen nousun arvioidaan jossain määrin tukevan rakentamista Venäjällä. Baltian maissa ja Unkarissa rakentamisen aktiviteetin odotetaan vuonna 2010 edelleen laskevan. Konepajateollisuudessa markkinatilanteeseen ei odoteta merkittävää muutosta vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Pitkän aikavälin markkinanäkymät energiateollisuuden laitteissa ovat hyvät, ja kysynnän odotetaan kuluvana vuonna selvästi elpyvän nykytasoltaan. Nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden koneissa kysyntä on tasaantunut matalalle tasolle. Kaivos- ja metsäkoneissa tilausmäärät ovat alkaneet kasvaa. Laivanrakentamisessa kysynnän odotetaan laskevan edellisvuodesta. Teräsliiketoiminnassa lähtökohdat kuluvaan vuoteen, myyntihintoja lukuun ottamatta, ovat selvästi edellisvuotta paremmat. Toimitusmäärien uskotaan kasvavan vuoden 2009 erittäin matalalta tasolta. Worldsteel ennustaa teräksen käytön EU-27 alueella vuonna 2010 kasvavan yli 12 prosenttia edellisvuodesta. Kysynnän autoteollisuudessa arvioidaan jatkuvan hyvänä ja raskaassa konepajateollisuudessa alkavan parantua. Kysynnän piristyessä näissä teollisuuksissa erikoisterästuotteiden toimitusmäärien arvioidaan nousevan edellisvuodesta. Erikoisterästuotteiden myyntiä tukee myös jakeluverkoston laajentaminen Kiinaan ja Turkkiin. Huhtikuussa 2010 alkava masuuni 1:n peruskorjaus laskee terästuotannon kapasiteetin käyttöastetta. Yhtiö on varautunut kahden kuukauden mittaiseen tuotantokatkokseen kasvattamalla aihiovarastoa asiakastoimitusten varmistamiseksi. Matalasta käyttöasteesta peruskorjauksen aikana arvioidaan aiheutuvan noin -25 miljoonan euron kustannusvaikutus vuoden toiselle neljännekselle. Terästuotannon keskeisten raaka-aineiden hintoja ei ole kuluvalle vuodelle vielä sovittu. Vuoden 2009 aikana käynnistettyjen, toiminnan pysyvään tehostamiseen tähtäävien toimenpiteiden ansiosta yhtiön kustannusrakenne on selvästi edellisvuosia parempi. Käynnistettyjen toimenpiteiden vaikutus kannattavuuteen on vuositasolla noin 90 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 loppuun ulottuvan toiminnantehostamisohjelman tavoitteena on 150 miljoonan euron parannus liikevoittoon. Yllä esitettyihin tekijöihin perustuen yhtiö arvioi, että sen liikevaihto vuonna 2010 kasvaa 15-20 prosenttia edellisvuodesta. Kannattavuuden odotetaan paranevan merkittävästi edellisvuoteen verrattuna ja koko vuoden tuloksen ennen veroja arvioidaan olevan positiivinen. Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2009 oli 698 miljoonaa euroa. Hallitus on päättänyt esittää 23.3.2010 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,45 euroa osakkeelta (1,35). Ehdotuksen mukaisesti osinkoa jaetaan yhteensä 62 miljoonaa euroa. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 8.4.2010. Tämän tilinpäätöstiedotteen sisältämät tilikauden luvut on tilintarkastettu. Helsingissä helmikuun 3. päivänä 2010 Rautaruukki Oyj Hallitus LIIKETOIMINTA-ALUEET Ruukki Construction +--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+----+ |Milj. euroa |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2008 |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2009| | |08 |08 |08 |08 | |09 |09 |09 |09 | | +--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+----+ |Liikevaihto |225 |285 |309 |248 |1 067|132 |145 |164 |147 |589 | +--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+----+ |Liikevoitto * |21 |38 |56 |17 |132 |-13 |-9 |-4 |-22 |-49 | +--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+----+ |- % liikevaihdosta *|9 |13 |18 |7 |12 |-10 |-6 |-3 |-15 |-8 | +--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+----+ |* Ilman kertaluonteisia eriä. | +---------------------------------------------------------------------------+ Liikevaihto Ruukki Constructionin liikevaihto vuonna 2009 laski 45 prosenttia edellisvuodesta ja oli 589 miljoonaa euroa (1 067). Rakentamisen liiketoiminnan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 30 prosenttia (28). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 147 miljoonaa euroa (248). Liikevaihdon lasku johtui pääosin heikosta kysynnästä. Erityisesti liike- ja toimitilarakentamisessa liiketoiminnan aktiviteetti oli matala koko tilikauden ajan. Varovaisuus investointipäätöksissä jatkui myös vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja uusia rakennusprojekteja käynnistettiin selvästi edellisvuosia vähemmän. Useilla markkina-alueilla projektien aloittamista on siirretty, ja eräissä itäisen Keski-Euroopan maissa sekä Venäjällä ja Ukrainassa projekteja on myös keskeytetty. Venäjällä ja osin myös muilla markkina-alueilla, julkisen vallan tukemien hankkeiden, kuten urheilu- ja maatalousrakentamisen osuus divisioonan liikevaihdosta on noussut selvästi. Venäjällä toimitukset energiateollisuuden rakennushankkeisiin jatkuivat vilkkaampina kuin muille teollisuudenaloille. Infrastruktuurirakentamisessa loka-joulukuun liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla, mutta laski koko tilikaudelta. Liikevaihdon lasku johtui erityisesti talonrakentamisen perustusrakenteissa käytettyjen paalujen matalana jatkuneesta kysynnästä. Tie- ja väylähankkeiden aktiviteettitaso Pohjoismaissa oli hyvä. Vuoden toisella puoliskolla julkistetuilla useilla liikenneväylärakentamisen hankkeilla ei vielä tilikauden aikana ollut merkittävää vaikutusta liikevaihtoon. Infrastruktuurirakentamisen tuotteiden osuus Ruukki Constructionin liikevaihdosta vuonna 2009 oli 15 prosenttia (11). Asuinrakentamisen kattotuotteissa markkinatilanne vuonna 2009 oli selvästi edellisvuosia heikompi. Myyntimäärät tässä segmentissä laskivat kuitenkin selvästi vähemmän kuin liike- ja toimitilarakentamisessa, mikä johtuu korjausrakentamisen merkittävästä osuudesta tässä segmentissä sekä Ruukin uusista tuotelanseerauksista. Aikainen talvi lähes koko Euroopassa katkaisi rakentamisen sesongin hieman edellisvuosia aiemmin, ja viimeisen neljänneksen loppua kohti kysyntä hiljeni. Asuinrakentamisen kattotuotteiden osuus Ruukki Constructionin liikevaihdosta vuonna 2009 oli 19 prosenttia (16). Liikevoitto Ruukki Constructionin liikevoitto vuonna 2009 oli -49 miljoonaa euroa (raportoitu 128 ja ilman kertaluonteisia eriä 132) ja vuoden viimeisellä neljänneksellä -22 miljoonaa euroa (raportoitu 13 ja ilman kertaluonteisia eriä 17). Liikevoittoa laskivat myyntimäärien sekä myyntihintojen lasku. Myyntihinnat laskivat vuoden alkupuoliskolla kaikilla markkina-alueilla teräsmateriaalin hinnanlaskun sekä kiristyneen kilpailutilanteen seurauksena. Vaikka myyntihintojen lasku kolmannen vuosineljänneksen kuluessa tasaantui, alemmilla myyntihinnoilla tehdyt toimitussopimukset sekä komponenteissa että projekteissa heikensivät erityisesti loka-joulukuun liikevoittoa. Myyntihintojen kehityksessä oli suuria tuoteryhmäkohtaisia eroja. Korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun oman teräsmateriaalin sekä kalliin varastossa olleen ulkoisen materiaalin käyttö vaikuttivat kannattavuuteen erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Merkittävät toimitussopimukset Ruukki Construction sai useita merkittäviä toimitussopimuksia vuoden 2009 aikana, joista merkittävin oli teräsrakenteiden ja kattoelementtien valmistus ja asennus Tukholmaan rakennettavaan monitoimistadioniin. Muita merkittäviä sopimuksia olivat teräsrakenteet ja niiden palosuojauksen suunnittelu Salmisaaren liikuntakeskukseen; teräsrakenteiden suunnittelu, valmistus ja asennus Bergenin lähellä Norjaan rakennettavaan tuotantolaitokseen; teräsrakenteet ja niiden asennus sekä perustuspaalut Kråkerøyn nostosiltaan Norjan Fredrikstadiin sekä rungon valmistus ja asennus sekä kuorirakenteiden suunnittelu, valmistus ja asennus Kuopioon rakennettavaan kattilalaitokseen. Viimeisellä vuosineljänneksellä solmittiin lisäksi useita muitakin huomattavia toimitussopimuksia, pääasiassa liikenneväylärakentamisen hankkeista. Lokakuussa sovittiin teräsrakenteiden toimituksesta ja asennuksesta Savonlinnaan rakennettavaan Kyrönsalmen siltaan. Marraskuussa sovittiin kolmen maantiesillan ja yhden rautatiesillan teräsrakenteiden toimituksesta Ruotsin E6-tiehankkeeseen, komponenttitoimituksista siltahankkeisiin Vladivostokiin Venäjälle ja Varsovaan Puolaan sekä teräsrakenteiden toimituksesta ja asennuksesta Lövön siltaan. Joulukuussa sovittiin Tampereen Särkijärven sillan teräsrakenneurakasta ja paalujen toimituksista sillan perustuksiin sekä teräsputkipaalujen toimituksesta yli 20 sillan perustuksiin Kuopioon valtatie 5:n parantamishankkeeseen. Edellä mainitut toimitussopimukset osoittavat, että Ruukki on vahva toimija pohjoismaisissa tie- ja väylähankkeissa. Investoinnit, liiketoiminnan kehittäminen ja tuotekehitys Ruukki Constructionin investoinnit vuonna 2009 olivat 37 miljoonaa euroa (74). Merkittävimpiä investointeja tilikaudella olivat Skalles Eiendomsselskap AS:n osakekannan osto sekä Alajärven uusi sandwich-paneelitehdas. Helmikuussa päätökseen saatu Norjan johtaviin teräsrunkorakentajiin kuuluvan Skallesin osto vahvisti Ruukin asemaa paikallisena toimijana pohjoismaisessa teräsrakentamisessa. Skallesin kokonaistoimituksiin kuuluvat teräsrakenteiden suunnittelu, valmistus ja asennus. Alajärven uusi sandwich-paneelitehdas otettiin käyttöön viimeisen vuosineljänneksen aikana. Tehdas parantaa kustannuskilpailukykyä korkean automaatioasteensa ansiosta. Tehtaan uusi linja myös varmistaa Ruukin kyvyn valmistaa vuoden 2010 alusta voimaan tulleiden kiristyneiden energiamääräysten mukaisia paneeleja. Venäjän ja Itä-Euroopan valmistuskapasiteetin lisäämiseen liittyneen investointiohjelman puitteissa Ukrainaan rakennettavan sandwich-paneelilinjan rakentaminen on kesken. Markkinatilanteesta johtuen sen asennus- ja käyttöönottoaikataulua on siirretty, ja suunnitelman mukainen investointi viedään päätökseen kevään 2010 kuluessa. Venäjälle Obninskiin rakenteilla ollut uusi paneelitehdasinvestointi on keskeytetty toistaiseksi. Rakentamisen markkinoille lanseerattiin vuonna 2009 useita uusia tuotteita, kuten Decorrey-teräskate Itä-Euroopan markkinoille sekä äänieristetty teräskate Classic Premium. Infrastruktuurirakentamisessa käytettävä uudistettu RD-porapaalujärjestelmä lanseerattiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Etenkin pitkälle kehitetyn liitostekniikan ansiosta järjestelmä tehostaa paalutustyötä huomattavasti. Toiminnan tehostaminen Konserninlaajuiseen Boost-toiminnantehostamisohjelmaan liittyen divisioonassa on vuoden aikana tehty useita tuotantojärjestelyjä tehtaiden välillä. Toimintoja on tehostettu keskittämällä tuotantoa entistä suurempiin yksiköihin Suomessa, Virossa, Puolassa ja Romaniassa, minkä vuoksi toimipaikkoja on suljettu muun muassa Latviassa, Liettuassa ja Tsekin tasavallassa. Kalajoella rakentamisen tuotteiden valmistus lopetettiin, ja vuoden toisesta neljänneksestä alkaen tehtaalla on valmistettu konepajateollisuuden komponentteja. Vuoden viimeisellä neljänneksellä Unkarin Biatorbagyssa sijaitsevan katto- ja julkisivuprofiilitehtaan tuotantolinjat keskitettiin suurempiin yksiköihin Puolaan ja Romaniaan. Rakentamisen tuotteiden valmistus Unkarin Biatorbagyssa on keskeytetty toistaiseksi. Tehostamisohjelma Obornikissa Puolassa saatiin päätökseen kolmannen ja Obniskissa Venäjällä viimeisen vuosineljänneksen aikana. Joulukuussa päätettiin edelleen tehostaa ja sopeuttaa toimintaa Suomessa yksinkertaistamalla organisaatiota ja toimintamallia sekä parantamalla tehtaiden tuotantotehokkuutta Vimpelissä, Alajärvellä ja Peräseinäjoella. Toimenpiteiden seurauksena aloitettiin yt-neuvottelut, jotka saatiin päätökseen tammikuussa 2010. Neuvotteluiden tuloksena 52 henkilön työsuhde päättyy. Muut tapahtumat tilikaudella Ruukki sai vuoden aikana tunnustusta Pohjoismaisessa teräsrakentamisessa. Toukokuussa Ruotsin teräsrakentamisen instituutti, Stålbyggnadsinstitutet, valitsi Swedbank-stadionin vuoden teräsrakennukseksi. Ruukki vastasi Malmössä sijaitsevan stadionin seinä- ja kattorakenteiden suunnittelusta, toimituksista ja asennuksista. Stålbyggnadsinstitutet myöntää joka toinen vuosi palkinnon teräsrakennukselle, joka on toteutettu innovatiivisesti ja on arkkitehtonisesti näyttävä. Ruukin toimittama Ypsilon-kävelysilta Drammenissa valittiin vuoden 2009 teräsrakenteeksi Norjassa. Palkinnosta päättivät Norjan teräsyhdistys ja Norjan teräsrakenneyhdistys. Palkinto luovutetaan joka toinen vuosi innovatiiviselle ja arkkitehtonisesti vaikuttavalle teräsrakennukselle tai -rakenteelle. Y-kirjaimen muotoinen silta on aiemmin saanut myös Euroopan teräsrakenneyhdistyksen terässiltapalkinnon. Ruukki Engineering +--------------------+----+----+----+------+----+----+----+----+------+----+ |Milj. euroa |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2008|1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2009| | |08 |08 |08 |08 | |09 |09 |09 |09 | | +--------------------+----+----+----+------+----+----+----+----+------+----+ |Liikevaihto |188 |205 |184 |187 |765 |125 |75 |63 |49 |312 | +--------------------+----+----+----+------+----+----+----+----+------+----+ |Liikevoitto * |32 |35 |34 |27 |128 |5 |-2 |-7 |-11 |-16 | +--------------------+----+----+----+------+----+----+----+----+------+----+ |- % liikevaihdosta *|17 |17 |19 |14 |17 |4 |-3 |-12 |-23 |-5 | +--------------------+----+----+----+------+----+----+----+----+------+----+ |* Ilman kertaluonteisia eriä. | +--------------------------------------------------------------------------+ Liikevaihto Ruukki Engineeringin liikevaihto vuonna 2009 oli 312 miljoonaa euroa (765) ja muutos edellisvuodesta -59 prosenttia. Konepajaliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 16 prosenttia (20). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 49 miljoonaa euroa (187), eli merkittävästi edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa pienempi. Toimitusmäärät laskivat voimakkaasti edellisvuoteen verrattuna. Matala loppuasiakaskysyntä ja varastojen purkaminen laskivat saatujen tilausten määrää ja tilikauden liikevaihto laski kaikissa asiakassegmenteissä. Koko vuoden liikevaihto laski eniten laivanrakennuksessa sekä nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä toimitusmäärien lasku nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden asiakkuuksissa tasaantui, ja metsä- ja kaivoskoneissa toimitusmäärät kääntyivät hienoiseen nousuun vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna. Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajan toimitukset energiateollisuuden laitevalmistajille sekä tuuli- että dieselvoimassa pysyivät muihin asiakasryhmiin verrattuna hyvällä tasolla, mutta loka-joulukuussa toimitusten määrä erityisesti tuulivoimassa laski selvästi. Myös myyntihinnat laskivat. Suuri osa divisioonan vuosisopimuksista päättyi kesän kuluessa, ja uusien sopimusten mukaiset hinnat asettuivat edellistä sopimuskautta alemmalle tasolle, mikä osaltaan pienensi toisen vuosipuoliskon liikevaihtoa. Myyntihintojen lasku tasaantui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistajien osuus konepajaliiketoiminnan liikevaihdosta vuonna 2009 oli 38 prosenttia (43) ja energiateollisuuden laitevalmistajien 35 prosenttia (21). Liikevoitto Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto vuonna 2009 oli -33 miljoonaa euroa (126) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -16 miljoonaa euroa (128). Vuoden viimeisen neljänneksen raportoitu liikevoitto oli -23 miljoonaa euroa (26) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -11 miljoonaa euroa (27). Liikevoittoa tilikaudella heikensivät toimitusmäärien pieneneminen, myyntihintojen lasku sekä vuoden ensimmäisellä puoliskolla lisäksi korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun teräsmateriaalin käyttö. Laivanrakennusteollisuuden hiljaisen kysynnän vuoksi kannattavuus on ollut erityisen heikko yhtiön Mo i Ranan -yksikössä Norjassa. Yksikön vuoden 2009 liikevoitto oli -30 miljoonaa euroa. Heinäkuussa tehtaan toimintoja organisoitiin uudelleen, mutta markkinatilanteen jatkuttua vaikeana päätettiin joulukuussa selvittää vaihtoehtoja yksikön jatkosta mukaan lukien tehtaan toiminnan mahdollinen lopettaminen toistaiseksi. Kertaluonteisiin eriin sisältyy 5 miljoonan euron kulut Ruotsin Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköiden lopettamisesta sekä 12 miljoonan euron varastojen alaskirjaukset ja luottotappiovaraukset Mo i Ranan -tehtaalla Norjassa. Ruotsin yksiköihin liittyvät kertaluonteiset erät kirjattiin vuoden toiselle neljännekselle ja Mo i Ranaan liittyvät erät viimeiselle neljännekselle. Investoinnit, liiketoiminnan kehittäminen ja tuotekehitys Ruukki Engineeringin investoinnit vuonna 2009 olivat 13 miljoonaa euroa (19). Divisioona on järjestelmällisesti investoinut uuteen valmistusteknologiaan tuotannon tehostamiseksi sekä laadun ja toimitustäsmällisyyden parantamiseksi. Koneistustoiminnan kehitysprojekti Sepänkylän yksikössä saatiin päätöksen, ja uusi laitteisto otettiin käyttöön toisen neljänneksen aikana. Kurikan ohjaamokokoonpanoyksikön kahden robottihitsausaseman asennus sekä hitsaustoimintojen automatisointiprojekti Peräseinäjoella vietiin päätökseen kolmannen ja koneistusinvestointi Jaszberenyssä Unkarissa vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Shanghaissa Kiinassa toimintaa laajennettiin uusiin tiloihin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Uudet linjat palvelevat yhtiön asiakkaita nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa sekä energiateollisuuden laitevalmistuksessa. Ensimmäiset ohjaamot linjoilta toimitettiin toisen vuosineljänneksen aikana. Tuotekehityksessä keskityttiin ohjaamoihin ja pääpaino tuotekehitystyössä oli prosesseissa, joissa pyritään kohti projektimaista tuotannon läpivientiä - hankintaketjun, valmistuksen ja teknisen suunnitteluosaamisen saumatonta yhdistämistä. Syyskuussa Ruukki Engineeringille myönnettiin multi-site-sertifikaatti. Se kattaa toimintajärjestelmän laatusertifikaatin ISO 9001:2000, ympäristösertifikaatin ISO 14001:2004 sekä hitsauksen ISO 3834-2 -laadunvarmistussertifikaatin. Multi-site-sertifiointi kattaa Ruukki Engineeringin kaikki yksikkö- ja divisioonatason johtamisjärjestelmät sekä prosessit. Toiminnan tehostaminen Ruukki Engineeringin toimintoja on tehostettu tuotantolinjoja siirtämällä ja tuotantoa sopeuttamalla. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Unkarissa Hatvanin tehtaan tuotanto siirrettiin Jaszberenyn komponenttitehtaalle. Kalajoella aiemmin rakentamisen asiakkaita palvellut tehdas muunnettiin valmistamaan konepajateollisuuden komponentteja. Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköt Ruotsissa lopetettiin vuoden 2009 aikana ja tuotantolaitteet siirrettiin valtaosin yhtiön Puolan tehtaalle. Näillä toimenpiteillä yhtiö keskitti toimintojaan ja vahvisti konepajaosaamistaan tulevaisuuden kasvualueilla erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja Kiinassa. Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi päätettiin heinäkuussa organisoida uudelleen toimintoja Mo i Ranan tehtaalla Norjassa. Tuotannon sopeuttamisesta seuranneet henkilöstövähennykset toteutettiin loppuvuoden aikana. Markkinatilanteen jatkuttua vaikeana päätettiin joulukuussa selvittää vaihtoehdot yksikön jatkosta, mukaan lukien tehtaan toiminnan lopettaminen toistaiseksi. Tähän liittyen yksikön henkilöstön kanssa aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä on noin 110 henkilöä. Joulukuussa tiedotettiin suunnitelmasta siirtää komponenttien valmistus Peräseinäjoelta muihin Ruukin yksiköihin. Tähän liittyvät yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen tammikuussa 2010. Muut tapahtumat tilikaudella Loppuvuonna Ruukki teki päätöksen siirtyä asiakastoimialapohjaisesta liiketoimintamallista tuotelähtöiseen toimintamalliin. Konepajaliiketoiminnan keskeiset tuotealueet ovat jatkossa ohjaamot, puomit, energiateollisuuden laitteet sekä keskiraskaat ja raskaat hitsatut rakenteet. Yhtiön tarkoituksena on vahvistaa omaa suunnitteluosaamistaan konepajateollisuuden tuotteissa, esimerkiksi ohjaamojen suunnittelussa. Ruukki Metals +--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Milj. euroa |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2008 |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2009 | | |08 |08 |08 |08 | |09 |09 |09 |09 | | +--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Liikevaihto |511 |571 |503 |412 |1 997|249 |218 |257 |325 |1 050| +--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Liikevoitto * |96 |106 |112 |36 |350 |-102|-97 |-39 |10 |-228 | +--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |- % liikevaihdosta *|19 |19 |22 |9 |18 |-41 |-44 |-15 |3 |-22 | +--------------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Luvut ovat vertailukelpoisia (ilman myytyä Carl Froh GmbH:ta). | +----------------------------------------------------------------------------+ |* Ilman kertaluonteisia eriä. | +----------------------------------------------------------------------------+ Liikevaihto Ruukki Metalsin liikevaihto vuonna 2009 oli 1 050 miljoonaa euroa (raportoitu 2 019 ja vertailukelpoinen 1 997 miljoonaa euroa) ja osuus koko konsernin liikevaihdosta 54 prosenttia (52). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 325 miljoonaa euroa (412), mikä on 21 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta 26 prosenttia enemmän kuin vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Terästuotteiden toimitusmäärät pysyivät poikkeuksellisen pieninä koko tilikauden ajan. Loppuasiakaskysyntä oli heikkoa ja asiakkaiden varastojen purkamisen seurauksena toimitusmäärät laskivat vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Heinä-syyskuuhun verrattuna toimitukset loka-joulukuussa hieman kasvoivat, kun asiakkaat täydensivät varastojaan. Myyntimäärien kehitys maalatuissa ja sinkityissä nauhatuotteissa oli selvästi levytuotteita parempi. Levytuotteiden toimitusmäärät pysyivät vähäisinä myös vuoden viimeisellä neljänneksellä. Terästuotteiden hinnat laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla selvästi. Kolmannella neljänneksellä hintojen lasku useissa tuoteryhmissä taittui, ja neljänneksen loppupuolella myyntihinnat eräillä markkina-alueilla kääntyivät hienoiseen nousuun. Tämä näkyi positiivisesti loka-joulukuun liikevaihdossa. Erikoisterästuotteiden myynti laski vuoden aikana muita tuoteryhmiä enemmän, sillä keskeisten erikoisterästuotteita käyttävien teollisuudenalojen, kuten raskaan konepajaliiketoiminnan, aktiviteetti oli matala. Erikoisterästuotteiden osuus Ruukki Metalsin liikevaihdosta vuonna 2009 oli 19 prosenttia (27). Myös välitystuotteina myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevaihto laski edellisvuoteen verrattuna ja oli 104 miljoonaa euroa (224). Vuoden loppua kohden näiden tuotteiden myynti jossain määrin piristyi. Liikevoitto Ruukki Metalsin vuoden 2009 liikevoitto oli -228 miljoonaa euroa (raportoitu 338 ja vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 350 miljoonaa euroa) ja vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto 10 miljoonaa euroa (raportoitu 29 ja vertailukelpoinen ilman kertaluonteisia eriä 36 miljoonaa euroa). Tilikauden tappiollinen liikevoitto johtui pääosin terästuotteiden hiljaisena jatkuneesta kysynnästä sekä alkuvuoden heikosta hintakehityksestä. Terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste tammi-kesäkuussa nosti tuotetun teräksen yksikkökohtaisia kustannuksia. Kapasiteetin käyttöaste nousi vuoden toisella puoliskolla molempien masuunien ollessa käytössä ja matalan käyttöasteen aiheuttama kustannusvaikutus pieneni merkittävästi. Kustannusvaikutus koko vuodelta oli noin -215 miljoonaa euroa (Q1: -90 milj. euroa; Q2: -70 milj. euroa; Q3: -30 milj. euroa ja Q4: -25 milj. euroa). Alhaisen kapasiteetin käyttöasteen vuoksi päästöoikeuksia jäi käyttämättä, ja niitä myytiin markkinoille 34 miljoonalla eurolla (5), josta 31 miljoonaa euroa ajoittui vuoden viimeiselle neljännekselle. Toisella vuosipuoliskolla yksikkökohtaisia kustannuksia laski myös terästuotannon pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin, hinnanlasku, joka näkyi yhtiön kustannusrakenteessa täysimääräisesti kolmannen neljänneksen loppupuolelta alkaen. Välitystuotteina myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevoitto vuonna 2009 oli lievästi tappiollinen. Kannattavuus parani vuoden loppua kohti, ja viimeisen neljänneksen liikevoitto oli positiivinen. Kannattavuus parani positiivisen hintakehityksen ja toiminnan tehostamisen ansiosta. Terästuotanto +-------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |1000 tonnia |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2008 |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2009 | | |08 |08 |08 |08 | |09 |09 |09 |09 | | +-------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Terästuotanto|672 |680 |703 |531 |2 585|269 |392 |604 |628 |1 892| +-------------+----+----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ Yhtiön terästuotanto vuonna 2009 oli 1 892 tuhatta tonnia (2 585). Joulukuusta 2008 pysäytettynä olleen Raahen terästehtaan masuunin ylösajo aloitettiin toukokuun alussa ja masuuni saavutti tavoitteen mukaisen noin 80 prosentin kapasiteetin käyttöasteen kesäkuun puolivälissä, minkä jälkeen käyttöaste on ollut keskimäärin noin 85 prosenttia. Masuunin ylösajo sujui suunnitelmien mukaisesti. Käynnistämisellä varaudutaan vuonna 2010 toteutuvan investointiseisokin aiheuttamaan tuotantokatkokseen rakentamalla puskurivarastoja, joilla varmistetaan häiriöttömät asiakastoimitukset seisokin aikana. Masuuni on pysäytettynä noin kaksi kuukautta ja sen ylösajo normaalituotannon tasoon kestää arviolta neljästä kuuteen viikkoa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla toisen masuunin ollessa suljettuna käyttöaste oli alle 50 prosenttia. Terästuotannossa oli vuoden aikana yhdeksän työnseisausta ja kaksi toimihenkilöitä koskevaa työnseisausta. Näiden seurauksena menetettiin tuotantoa ja toimitustäsmällisyys huononi. Investoinnit, liiketoiminnan kehittäminen ja tuotekehitys Ruukki Metalsin investoinnit vuonna 2009 olivat 107 miljoonaa euroa (129). Huhtikuussa päätettiin masuuni 1:n peruskorjauksesta Raahen terästehtaalla vuonna 2010. Yhtiö suunnittelee masuuni 2:n peruskorjausta toteutettavaksi vuonna 2011. Peruskorjaukset ovat välttämättömiä ylläpitoinvestointeja. Korjausten yhteydessä on suunniteltu tehtävän myös ympäristöinvestointeja. Masuuni 1:n peruskorjaus on suunniteltu aloitettavaksi huhtikuussa 2010. Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään raudanvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan rautapellettejä, ja käytössä oleva sintraamo suljetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen suunnitellut investoinnit vuosina 2009-2011 ovat yhteensä noin 220 miljoonaa euroa, minkä lisäksi on suunniteltu tehtävän noin 60 miljoonan euron ympäristöinvestoinnit. Investoinneista 46 miljoonaa euroa toteutui vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuodelle 2010 arvioidaan ajoittuvan noin 125 miljoonaa euroa ja 110 miljoonaa euroa vuodelle 2011. Yhtiö kasvatti lujien terästen tuotevalikoimaa toisen vuosineljänneksen aikana lanseeraamalla maailman lujimman kuumavalssatun rakenneteräksen Optim 1500 QC:n. Tämä ultraluja teräs soveltuu esimerkiksi maanrakennuskoneiden rakennemateriaaliksi. Optim 1500 QC -teräs valmistetaan yhtiön itse kehittämällä suorasammutusprosessilla. Uusien tuotelanseerausten lisäksi liiketoimintaa erikoisteräksissä kehitettiin vuoden 2009 aikana myös avaamalla myyntitoimistot Turkkiin ja Kiinaan. Myyntiverkoston laajentaminen tukee Ruukin strategista tavoitetta tulla yhdeksi Euroopan johtavista erikoisterästuotteiden toimittajista, samalla kun se parantaa asiakaspalvelua ja lyhentää toimitusaikoja. Toiminnan tehostaminen Ruukki Metalsin tehostamistoimiin kuului muun muassa osavalmistuksen keskittäminen Raahen ja Seinäjoen teräspalvelukeskuksiin sekä tähän liittyen Tampereen palvelukeskuksen sulkeminen. Nämä toimet saatiin päätökseen toisen vuosineljänneksen kuluessa. Joulukuussa tiedotettiin Järvenpäässä Puurtajankadulla sijaitseva teräspalvelukeskuksen yhdistämisestä Asponkadun keskukseen. Seinäjoen ja Raahen palvelukeskukset yhdistettiin yhdeksi palvelukeskusorganisaatioksi, ja Hyvinkään keskuksen toimintoja järjestettiin uudelleen. Lisäksi toimintaa tehostettiin muun muassa lopettamalla ydinliiketoimintaan kuulumattomien kierresaumahitsattujen kaasuputkien valmistus Oulaisissa. Muut tapahtumat tilikaudella Terästuotteiden valmistuksesta vastannut Ruukki Production liitettiin osaksi Ruukki Metalsia 1.2.2009 alkaen. Yhdistäminen selkeytti konsernin rakennetta ja paransi teräsliiketoiminnan tehokkuutta ja toimitusketjun hallintaa. TAULUKOT Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34:n mukaisesti noudattaen vuositilinpäätöksessä 2008 julkaistuja laadintaperiaatteita ja seuraavia 1.1.2009 voimaan tulleita standardeja ja standardien muutoksia: IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutetun standardin tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja vertailla tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja erottamalla yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa muista oman pääoman muutoksista. IFRS 8 Toimintasegmentit. Standardin vaatimusten mukaan segmenttiraportoinnissa on sovellettava ns. johdon lähestymistapaa. Tällöin esitettävien tietojen tulee perustua sellaisenaan johdon sisäisesti seuraamien segmenttien taloudellisen kehityksen arviointiperusteisiin. Standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin segmenttirakenteeseen. IAS 23 Vieraan pääoman menot. Uudistettu standardi edellyttää ehdot täyttävien hyödykkeiden hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvien vieraan pääoman menojen aktivoimista osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Konserni käyttää vieraan pääoman menojen aktivoinnissa rahoitusmenokerrointa. Standardin muutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernille. Muutos IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut - Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset. Standardin muutos tarkentaa ohjeistusta koskien oman pääoman ehtoisten instrumenttien oikeuden syntymisehtoja sekä muiden kuin yhteisön osalta tulleiden peruutusten kirjanpidollista käsittelyä. Lisäksi konsernin tuloslaskelman esitystapa on muutettu kululajikohtaisesta toimintokohtaiseksi ja vertailukausien luvut on muutettu vastaamaan uutta esitystapaa. Taulukoiden yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty miljooniksi euroiksi tarkemmista luvuista. +-------------------------------------+-----+-----+--------+--------+ |LYHENNETTY KONSERNIN TULOSLASKELMA | | | | | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Milj. euroa | |2009 |2008 |10-12/09|10-12/08| +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Liikevaihto | |1 950|3 851|521 |847 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Myytyjä suoritteita vastaavat kulut| |2 027|2 980|496 |715 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Bruttokate | |-77 |872 |25 |132 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Liiketoiminnan muut tuotot | |20 |31 |6 |13 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Myynnin ja markkinoinnin kulut | |113 |148 |31 |40 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Hallinnon kulut | |151 |177 |38 |42 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Liiketoiminnan muut kulut | |2 |10 |1 |0 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Liikevoitto | |-323 |568 |-39 |62 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Rahoitustuotot | |81 |98 |9 |50 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Rahoituskulut | |117 |121 |16 |68 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | |-36 |-23 |-7 |-18 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | |0 |3 |0 |0 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Tulos ennen veroja | |-359 |548 |-46 |45 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Tuloverot | |84 |-142 |0 |-7 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Kauden tulos | |-275 |406 |-46 |37 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Jakautuminen: | | | | | | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Emoyhtiön omistajille | |-275 |406 |-46 |38 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Vähemmistölle | |0 |-1 |0 |-1 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Tulos/osake, laimennettu, e | |-1,98|2,93 |-0,33 |0,27 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Tulos/osake, laimentamaton, e | |-1,98|2,93 |-0,33 |0,27 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ |Liikevoitto liikevaihdosta, % | |-16,6|14,7 |-7,5 |7,3 | +-----------------------------------+-+-----+-----+--------+--------+ +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ |KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA | | | | | +-----------+--------------------------------------+----+----+--------+--------+ |Milj. euroa| |2009|2008|10-12/09|10-12/08| +-----------+--------------------------------------+----+----+--------+--------+ |Kauden tulos |-275|406 |-46 |37 | +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ |Muut laajan tuloksen erät: | | | | | +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ |Rahavirran suojaukset |51 |-62 |23 |-40 | +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ |Muuntoerot |-5 |-54 |-6 |-52 | +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ |Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot |-15 |-62 |-15 |-15 | +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ |Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot |-9 |32 |-2 |14 | +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ |Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä|22 |-146|0 |-93 | +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ |Kauden laaja tulos yhteensä |-253|261 |-46 |-55 | +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ |Laajan tuloksen jakautuminen: | | | | | +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ |Emoyhtiön omistajille |-253|261 |-46 |-54 | +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ |Vähemmistölle |0 |-1 |0 |-1 | +--------------------------------------------------+----+----+--------+--------+ +-------------------------+-+------------+-+----------+----------+ |LYHENNETTY KONSERNIN TASE| | | | | | +-------------------------+-+------------+-+----------+----------+ |Milj. euroa | |31.12.2009|31.12.2008| +----------------------------------------+-+----------+----------+ |VARAT | | | | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Pitkäaikaiset varat | |1 444 |1 442 | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Lyhytaikaiset varat | | | | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Vaihto-omaisuus | |492 |750 | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Myynti- ja muut saamiset | |335 |536 | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Rahavarat | |261 |254 | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Varat yhteensä | |2 532 |2 983 | +-------------------------+-+------------+-+----------+----------+ +-------------------------+-+------------+-+----------+----------+ |OMA PÄÄOMA JA VELAT | | | | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Oma pääoma | | | | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma| |1 507 |1 948 | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Vähemmistön osuus | |2 |2 | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Pitkäaikaiset velat | | | | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Korolliset velat | |387 |276 | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Korottomat velat | |98 |158 | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Lyhytaikaiset velat | | | | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Korolliset velat | |209 |133 | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Ostovelat ja muut korottomat velat | |328 |466 | +----------------------------------------+-+----------+----------+ |Oma pääoma ja velat yhteensä | |2 532 |2 983 | +----------------------------------------+-+----------+----------+ +--------------------------------------+-+----+----+ |LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA| | | | +--------------------------------------+-+----+----+ |Milj. euroa | |2009|2008| +--------------------------------------+-+----+----+ |Kauden tulos | |-275|406 | +--------------------------------------+-+----+----+ |Oikaisut kauden tulokseen | |178 |250 | +--------------------------------------+-+----+----+ |Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta| |-97 |656 | +--------------------------------------+-+----+----+ |Käyttöpääoman muutos | |317 |-110| +--------------------------------------+-+----+----+ |Rahoituserät ja verot | |-38 |-164| +--------------------------------------+-+----+----+ |Liiketoiminnan rahavirta | |182 |382 | +--------------------------------------+-+----+----+ |Saadut investointien rahavirrat | |17 |25 | +--------------------------------------+-+----+----+ |Suoritetut investointien rahavirrat | |-170|-238| +--------------------------------------+-+----+----+ |Investointien rahavirta yhteensä | |-153|-213| +--------------------------------------+-+----+----+ |Rahavirta ennen rahoitusta | |30 |169 | +--------------------------------------+-+----+----+ |Maksetut osingot | |-188|-277| +--------------------------------------+-+----+----+ |Vieraan pääoman muutos | |181 |193 | +--------------------------------------+-+----+----+ |Rahoituksen muu nettorahavirta | |-18 |-4 | +--------------------------------------+-+----+----+ |Rahavarojen kurssierot | |1 |-11 | +--------------------------------------+-+----+----+ |Rahavarojen muutos | |7 |70 | +--------------------------------------+-+----+----+ +----------+---------------------------------+-+-----------+-----------+ |AVAINLUVUT| | | | | +----------+---------------------------------+-+-----------+-----------+ | | |2009 |2008 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |Liikevaihto, Me | |1 950 |3 851 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |Liikevoitto, Me | |-323 |568 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |- % liikevaihdosta | |-16,6 |14,7 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |Tulos ennen veroja, Me | |-359 |548 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |- % liikevaihdosta | |-18,4 |14,2 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |Kauden tulos, Me | |-275 |406 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |- % liikevaihdosta | |-14,1 |10,5 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk), %| |-14,2 |25,6 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |Oman pääoman tuotto (liukuva 12 kk), % | |-15,9 |20,7 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |Omavaraisuusaste, % | |59,9 |65,9 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |Nettovelkaantumisaste, % | |22,3 |7,9 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |Korolliset nettorahoitusvelat, Me | |336 |155 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |Oma pääoma/osake, e | |10,85 |14,04 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |Henkilöstö keskimäärin | |12 664 |14 953 | +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |Osakkeiden lukumäärä | |140 285 425|140 255 479| +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |- ilman omia osakkeita | |138 863 850|138 788 542| +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ |- laimennettu, keskimäärin | |138 846 063|138 773 118| +--------------------------------------------+-+-----------+-----------+ +-----------------------------------------+-------+-----+-------+------+-------+ |KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET | | | | | | +-----------------+-----------------------+-------+-----+-------+------+-------+ | |Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | | | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ | | |Yli- |Käyvän | |Omat | |Vähem-| | |Milj. euroa |Osake-|kurssi-|arvon ja|Muunto-|osak-|Voitto-|mistö-|Yhteen-| | |pääoma|rahasto|muut |erot |keet |varat |osuus |sä | | | | |rahastot| | | | | | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ |OMA PÄÄOMA |238 |220 |9 |-6 |-6 |1 505 |3 |1 963 | |1.1.2008 | | | | | | | | | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ |Osakeanti |0 | | | | | | |0 | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ |Osingonjako | | | | | |-277 | |-277 | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ |Osakeperusteiset | | |0 | |0 |0 | |0 | |maksut | | | | | | | | | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ |Tilikauden laaja | | | | | | | | | |tulos | | |-46 |-31 | |341 |-1 |261 | |yhteensä | | | | | | | | | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ |OMA PÄÄOMA |238 |220 |-37 |-36 |-6 |1 569 |2 |1 950 | |31.12.2008 | | | | | | | | | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ |OMA PÄÄOMA |238 |220 |-37 |-36 |-6 |1 569 |2 |1 950 | |1.1.2009 | | | | | | | | | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ |Osakeanti |0 | | | | | | |0 | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ |Osingonjako | | | | | |-188 | |-188 | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ |Osakeperusteiset | | | | |0 |0 | |1 | |maksut | | | | | | | | | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ |Tilikauden laaja | | | | | | | | | |tulos | | |38 |-5 | |-287 |0 |-253 | |yhteensä | | | | | | | | | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ |OMA PÄÄOMA |238 |220 |2 |-41 |-6 |1 095 |2 |1 509 | |31.12.2009 | | | | | | | | | +-----------------+------+-------+--------+-------+-----+-------+------+-------+ +----------------------+-+----------------+-+----+----+ |LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN| | | | | | +----------------------+-+----------------+-+----+----+ |% liikevaihdosta | |2009|2008| +-----------------------------------------+-+----+----+ |Suomi | |30 |31 | +-----------------------------------------+-+----+----+ |Muut Pohjoismaat | |31 |31 | +-----------------------------------------+-+----+----+ |Itäinen Keski-Eurooppa, Venäjä ja Ukraina| |19 |20 | +-----------------------------------------+-+----+----+ |Muu Eurooppa | |14 |15 | +-----------------------------------------+-+----+----+ |Muut maat | |6 |3 | +-----------------------------------------+-+----+----+ +----------------+-+-----+-+----+----+ |EHDOLLISET VELAT| | | | | | +----------------+-+-----+-+----+----+ |Milj. euroa | |2009|2008| +------------------------+-+----+----+ |Annetut kiinnitykset | |64 |24 | +------------------------+-+----+----+ |Annetut pantit | | |5 | +------------------------+-+----+----+ |Annetut muut takaukset | |43 |45 | +------------------------+-+----+----+ |Vakuudet muiden puolesta| | |2 | +------------------------+-+----+----+ |Vuokravelvoitteet | |114 |132 | +------------------------+-+----+----+ +--------------------------+-+----------+----------+----------+----------------+ |JOHDANNAISSOPIMUSTEN ARVOT| | | | | | +--------------------------+-+----------+----------+----------+----------------+ |RAHAVIRRAN SUOJAUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN SUOJAUSLASKENTAA | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ | |31.12.2009|31.12.2009|31.12.2008|31.12.2008 | |Milj. euroa |Nimellis- |Käypä arvo|Nimellis- |Käypä arvo | | |määrä | |määrä | | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ |Sinkkijohdannaiset | | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ |Termiinit, tonneja |24 000 |11 |35 500 |-34 | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ |Sähköjohdannaiset | | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ |Termiinit, GWh |1 827 |-11 |1 903 |-18 | +--------------------------+-+----------+----------+----------+----------------+ +--------------------------+-+----------+----------+----------+----------------+ |KÄYVÄN ARVON SUOJAUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN SUOJAUSLASKENTAA | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ | |31.12.2009|31.12.2009|31.12.2008|31.12.2008 | |Milj. euroa |Nimellis- |Käypä arvo|Nimellis- |Käypä arvo | | |määrä | |määrä | | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ |Korkojohdannaiset |75 |0 | | | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ +------------------------------------------------------------------------------+ |JOHDANNAISET, JOIHIN EI SOVELLETA SUOJAUSLASKENTAA | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ | |31.12.2009|31.12.2009|31.12.2008|31.12.2008 | |Milj. euroa |Nimellis- |Käypä arvo|Nimellis- |Käypä arvo | | |määrä | |määrä | | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ |Sinkkijohdannaiset | | | | | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ |Termiinit, tonneja | | |500 |0 | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ |Valuuttajohdannaiset | | | | | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ |Termiinit |368 |-3 |904 |35 | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ |Optiot | | | | | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ |Ostetut |150 |-1 |120 |9 | +----------------------------+----------+----------+----------+----------------+ |Myydyt |150 |1 |120 |2 | +--------------------------+-+----------+----------+----------+----------------+ +--------------------------+-+----------+----------+----------+----------------+ |Rahavirtoja suojaavien johdannaisten realisoitumaton arvonmuutos kirjataan | |muihin laajan tuloksen eriin siltä osin, kun suojaus on tehokas. Muut käyvän | |arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. | +------------------------------------------------------------------------------+ +-----------------------------------+-+-+-----+-----+ |AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET| | | | | +-----------------------------------+-+-+-----+-----+ |Milj. euroa | |2009 |2008 | +-------------------------------------+-+-----+-----+ |Kirjanpitoarvo kauden alussa | |1 124|1 076| +-------------------------------------+-+-----+-----+ |Lisäykset | |167 |215 | +-------------------------------------+-+-----+-----+ |Lisäykset yrityshankintojen kautta | |5 |8 | +-------------------------------------+-+-----+-----+ |Vähennykset | |-11 |-8 | +-------------------------------------+-+-----+-----+ |Vähennykset yritysmyyntien kautta | | |-22 | +-------------------------------------+-+-----+-----+ |Poistot ja arvonalentumiset | |-125 |-119 | +-------------------------------------+-+-----+-----+ |Kurssierot | |-1 |-26 | +-------------------------------------+-+-----+-----+ |Kirjanpitoarvo kauden lopussa | |1 159|1 124| +-------------------------------------+-+-----+-----+ +-----------------------------+-+------------+-+----------+----------+ |LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA| | | | | | +-----------------------------+-+------------+-+----------+----------+ |Milj. euroa | |2009 |2008 | +--------------------------------------------+-+----------+----------+ |Myynnit osakkuusyrityksille | |24 |30 | +--------------------------------------------+-+----------+----------+ |Ostot osakkuusyrityksiltä | |6 |6 | +--------------------------------------------+-+----------+----------+ |Liiketoimet eläkesäätiön kanssa | |6 |6 | +-----------------------------+-+------------+-+----------+----------+ +-----------------------------+-+------------+-+----------+----------+ | | |31.12.2009|31.12.2008| +--------------------------------------------+-+----------+----------+ |Myyntisaamiset ja muut saamiset lähipiiriltä| |3 |5 | +--------------------------------------------+-+----------+----------+ |Ostovelat ja muut velat lähipiirille | |1 |0 | +--------------------------------------------+-+----------+----------+ +----------------------+-+-------------+-+------------------+------------------+ |INVESTOINTISITOUMUKSET| | | | | | +----------------------+-+-------------+-+------------------+------------------+ |Milj. euroa | |31.12.2009 jälkeen|31.12.2008 jälkeen| +--------------------------------------+-+------------------+------------------+ |Ylläpitoinvestoinnit | |100 |102 | +--------------------------------------+-+------------------+------------------+ |Kehitysinvestoinnit ja investoinnit | |77 |113 | |erikoistuotteisiin | | | | +--------------------------------------+-+------------------+------------------+ |Yhteensä | |177 |215 | +--------------------------------------+-+------------------+------------------+ +----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+ |TIEDOT YRITYSKAUPOISTA| | | | | | +----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+ |Milj. euroa |Yhdistämisessä |Kirjanpitoarvot ennen | | |kirjatut käyvät arvot |yhdistämistä | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Hankittujen yritysten varat ja | | | |velat | | | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Pitkäaikaiset varat |9 |3 | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Lyhytaikaiset varat | | | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Vaihto-omaisuus |1 |1 | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Myynti- ja muut saamiset |1 |1 | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Rahavarat |4 |4 | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Varat yhteensä |15 |9 | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Pitkäaikaiset velat | | | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Korottomat |2 |0 | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Lyhytaikaiset velat | | | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Korolliset |0 |0 | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Muut |3 |3 | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Velat yhteensä |6 |4 | +----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+ +----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+ |Nettovarat |9 |5 | +----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+ +----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+ |Hankintameno |13 | | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |- johon sisältyy ehdollista |0 | | |kauppahintaa | | | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Liikearvo |4 | | +----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+ +----------------------+---------+-+--------------------+-+--------------------+ |Rahana maksettu kauppahinta |11 | | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Hankitun tytäryrityksen |4 | | |rahavarat | | | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Rahavirtavaikutus |7 | | +--------------------------------+----------------------+----------------------+ |Yllä olevat luvut sisältävät tiedot norjalaisten Skalles Eiendomsselskap AS:n | |ja Pluss Stål AS:n hankinnoista. Rautaruukki osti Skalles Eiendomsselskap AS:n| |osakekannan helmikuussa 2009. Osto vahvistaa konsernin asemaa Pohjoismaissa ja| |erityisesti Norjan teräsrakentamisessa. Konsernin ja Skallesin asiakaskunta ja| |tuotteet täydentävät toisiaan. Skallesin kokonaistoimitukset kattavat | |teräsrakenteiden suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen. Yhtiön | |palveluksessa on noin 50 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2008 oli noin 16 | |miljoonaa euroa. Yhtiö sijaitsee Fredrikstadissa. Hankinta on kirjattu IFRS | |3:n mukaisesti alustavana. Pluss Stål AS oli aiemmin Rautaruukin osakkuusyhtiö| |(50 %) ja Rautaruukki osti loput 50 % yhtiön osakkeista sen toiselta | |omistajalta kesäkuussa 2009. Pluss Stål AS on konsolidoitu tytäryhtiönä | |1.7.2009 alkaen. | +------------------------------------------------------------------------------+ +---------------------+-+----------+-+----------+----------+ |SEGMENTTI-INFORMAATIO| | | | | | +---------------------+-+----------+-+----------+----------+ |Milj. euroa | |2009 |2008 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Ulkoinen liikevaihto | | | | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Ruukki Construction | |589 |1 067 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Ruukki Engineering | |312 |765 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Ruukki Metals | |1 050 |2 019 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Konsernihallinto | |0 |0 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Liikevaihto yhteensä | |1 950 |3 851 | +---------------------+-+----------+-+----------+----------+ +---------------------+-+----------+-+----------+----------+ |Liikevoitto | | | | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Ruukki Construction | |-49 |128 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Ruukki Engineering | |-33 |126 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Ruukki Metals | |-228 |338 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Konsernihallinto | |-13 |-25 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Liikevoitto yhteensä | |-323 |568 | +---------------------+-+----------+-+----------+----------+ +---------------------+-+----------+-+----------+----------+ |Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | |-36 |-23 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Osuus osakkuusyritysten tuloksista| |0 |3 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Tulos ennen veroja | |-359 |548 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Verot | |84 |-142 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Kauden tulos | |-275 |406 | +---------------------+-+----------+-+----------+----------+ +---------------------+-+----------+-+----------+----------+ |Milj. euroa | |31.12.2009|31.12.2008| +----------------------------------+-+----------+----------+ |Segmenttien varat | | | | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Ruukki Construction | |718 |761 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Ruukki Engineering | |253 |411 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Ruukki Metals | |1 085 |1 247 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Konsernihallinto | |31 |36 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Jakamattomat varat | |445 |527 | +----------------------------------+-+----------+----------+ |Varat yhteensä | |2 532 |2 983 | +----------------------------------+-+----------+----------+ +------------------------------------------------------------------------------+ |SEGMENTTI-INFORMAATIO KVARTAALEITTAIN, VERTAILUKELPOINEN, | |ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Milj. euroa |1-3/|4-6/ |7-9/|10-12/|2008 |1-3/|4-6/|7-9/|10-12/|2009 | | |08 |08 |08 |08 | |09 |09 |09 |09 | | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Ulkoinen liikevaihto | | | | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Ruukki Construction |225 |285 |309 |248 |1 067|132 |145 |164 |147 |589 | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Ruukki Engineering |188 |205 |184 |187 |765 |125 |75 |63 |49 |312 | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Ruukki Metals |511 |571 |503 |412 |1 997|249 |218 |257 |325 |1 050| +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Konsernihallinto |1 |-1 |0 |0 |0 |0 |0 |0 |0 |0 | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Liikevaihto yhteensä |925 |1 060|996 |847 |3 829|506 |438 |485 |521 |1 950| +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Liikevoitto | | | | | | | | | | | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Ruukki Construction |21 |38 |56 |17 |132 |-13 |-9 |-4 |-22 |-49 | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Ruukki Engineering |32 |35 |34 |27 |128 |5 |-2 |-7 |-11 |-16 | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Ruukki Metals |96 |106 |112 |36 |350 |-102|-97 |-39 |10 |-228 | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Konsernihallinto |-7 |-7 |-5 |-6 |-25 |-3 |-4 |-3 |-3 |-13 | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Liikevoitto yhteensä |141 |172 |197 |74 |584 |-113|-112|-54 |-27 |-306 | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Rahoitustuotot ja |-4 |1 |-2 |-18 |-23 |-9 |-10 |-10 |-7 |-36 | |-kulut yhteensä | | | | | | | | | | | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Osuus | | | | | | | | | | | |osakkuusyritysten |1 |1 |1 |0 |3 |0 |0 |0 |0 |0 | |tuloksista | | | | | | | | | | | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Tulos ennen veroja |139 |174 |195 |56 |564 |-122|-123|-64 |-34 |-342 | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Verot |-34 |-45 |-56 |-7 |-142 |32 |33 |19 |0 |84 | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ |Kauden tulos |105 |129 |139 |49 |422 |-90 |-89 |-45 |-34 |-258 | +---------------------+----+-----+----+------+-----+----+----+----+------+-----+ Tunnusluvut on laskettu käyttäen seuraavia kaavoja: Sijoitetun pääoman tuotto, tulos ennen veroja + rahoituskulut - % valuuttakurssivoitot (liukuva 12 kk) = --------------------------------------- x100 oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (kauden alun ja lopun keskiarvo) Oman pääoman tuotto, % tulos ennen veroja - tuloverot (liukuva 12 kk) = --------------------------------------- x100 oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % oma pääoma = --------------------------------------- x100 taseen loppusumma - saadut ennakot Nettovelkaantumisaste, % korolliset nettorahoitusvelat = --------------------------------------- x100 oma pääoma Korolliset = korolliset rahoitusvelat - korolliset nettorahoitusvelat rahoitusvarat ja rahavarat Tulos/osake (EPS) emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio = --------------------------------------- kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo Tulos/osake (EPS), emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva laimennettu voitto tai tappio = --------------------------------------- kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistuna Oma pääoma/osake emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma = pääoma --------------------------------------- ulkona olevien osakkeiden laimentamaton lukumäärä katsauskauden lopussa Osakkeen vaihdon volyymilla osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto painotettu keskikurssi = --------------------------------------- osakkeen kappalemääräinen kokonaisvaihto osakkeiden laimentamaton kokonaismäärä Osakekannan markkina-arvo = katsauskauden lopussa x katsauskauden päätöskurssi henkilöstön määrä kunkin kuukauden lopussa Henkilöstö keskimäärin = lasketaan yhteen ja näin saatu summa jaetaan kuukausien lukumäärällä [HUG#1380121] |
|||
|