|
|||
2011-02-16 10:00:00 CET 2011-02-16 10:00:26 CET REGULATED INFORMATION Fingrid Oyj - Tilinpäätös ja toimintakertomusFingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2010Tulos parani merkittävästi ja investoinnit jatkuivat korkealla tasolla Helsinki, Suomi, 2011-02-16 10:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj Pörssitiedote 16.2.2011 klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2010: Tulos parani merkittävästi ja investoinnit jatkuivat korkealla tasolla - konsernin liikevoitto 74 (51) miljoonaa euroa - konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 23 (16) miljoonaa euroa - liikevaihto 456 (359) miljoonaa euroa - investoinnit 144 (136) miljoonaa euroa - omavaraisuusaste 28,6 (27,2)% - korolliset nettolainat 855 (798) miljoonaa euroa - yhtiön hallitus esittää osingoksi 2 018,26 euroa osaketta kohti Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:"Fingridin tulos parani merkittävästi sähkön kulutuksen kasvun, kantaverkkotariffikorotusten ja toiminnan kehittämisen seurauksena. Kaikki keskeiset tunnusluvut paranivat. Yhtiön nettolainanotto on kuitenkin kasvussa mittavan investointiohjelman vuoksi. Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja yhteensä 86 miljoonan euron arvosta, nosti 20 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Pohjoismaisesta Investointipankista ja nosti arvoltaan 150 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Euroopan Investointipankista. Fingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 1,7 miljardia euroa, vuositasolla tämä tarkoittaa 100 - 200 miljoonan investointikuluja. Investoinnit edellyttävät lisälainanottoa ja myös siirtotariffien korotuksia tulevina vuosina. Kantaverkko selvisi jakeluverkkoja koetelleista kesän myrskyistä vähin vaurioin. Merkittäviä häiriöitä ei kantaverkossa vuoden aikana ollut, häiriöistä liittymispisteisiin aiheutunut keskimääräinen sähkötön aika tosin kasvoi jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuosi 2010 oli sähkömarkkinoiden laajentumisen osalta merkittävä. Marraskuussa syntyivät maailman suurimmat sähkömarkkinat, kun Pohjoismaat yhdistettiin Läntiseen Keski-Eurooppaan. Markkinat yhdentyivät myös Suomen ja Viron välillä, kun nykyinen Estlink-yhteys otettiin kokonaisuudessaan markkinoiden käyttöön. Vuoden aikana tehtiin myös investointipäätös uuden merikaapeliyhteyden toteuttamisesta Suomen ja Viron välille." Taloudellinen tulos Konsernin liikevaihto oli 456 miljoonaa euroa (359 milj. euroa) tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 7 miljoonaa euroa (2 milj. euroa). Kantaverkkotulot nousivat 4,5 prosentin tariffikorotuksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena 24 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tasesähkön myynti oli 160 miljoonaa euroa (92 milj. euroa) ja tasesähkön osto 145 miljoonaa euroa (85 milj. euroa). Rajasiirtotuotot pysyivät edellisvuoden tasolla. Häviösähkökulut nousivat 13 miljoonalla eurolla 65 miljoonaan euroon häviösähkön määrän kasvun ja keskimääräisen Suomen aluehinnan nousun johdosta. Myös poistot ja reservikulut nousivat edellisvuoteen verrattuna. Kunnonhallintakustannukset ja henkilöstökulut pysyivät vuoden 2009 tasolla. Turpeen syöttötariffin ja tehoreservitoiminnan nettotuotoissa ei ollut olennaista muutosta edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto ja liike-- 1-12/10 1-12/09 10-12/10 10-12/09 toiminnan muut tuotot (milj. €) Kantaverkkotulot 211 188 64 57 Tasesähkön myynti 160 92 49 26 Rajasiirto 24 24 6 6 Estlink pullonkaulatulot 9 0 6 0 Pohjoismaiset pullonkaulatulot 9 5 1 1 Tehoreservi 14 13 2 4 Läpisiirtotuotot 19 28 5 6 Turpeen syöttötariffi 1 3 0 3 Muu liikevaihto 9 5 4 0 Liiketoiminnan muut tuotot 7 2 4 1 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 463 361 142 105 Kulut (milj. €) 1-12/10 1-12/09 10-12/10 10-12/09 Tasesähkön osto 145 85 49 25 Häviösähkön hankinta 65 52 19 15 Poistot 67 65 17 16 Reservit 22 21 6 5 Henkilöstö 20 20 6 6 Kunnonhallinta 18 18 5 6 Tehoreservi 13 13 3 3 Läpisiirtomaksut 10 16 2 4 Estlink verkkovuokrat 9 0 6 0 Turpeen syöttötariffi 1 3 0 3 Muut kustannukset 21 19 7 5 Kulut yhteensä 391 312 120 89 Liikevoitto* 72 49 22 16 * ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia Konsernin liikevoitto oli 74 miljoonaa euroa (51 milj. euroa). Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen +2 miljoonaa euroa (+2 milj. euroa). Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 23 miljoonaa euroa (16 milj. euroa) Konsernin tilikauden voitto oli 42 miljoonaa euroa (25 milj. euroa). Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 2 018,26 euroa osakkeelta. Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,1 % (3,9 %) ja oman pääoman tuotto 8,7 % (5,7 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,6 % (27,2 %). Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 263 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 260 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 249 (245). Investoinnit Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2010 olivat 144 miljoonaa euroa (136 milj. euroa). Tästä määrästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 109 miljoonaa euroa (126 milj. euroa) ja varavoimaan 31 miljoonaa euroa (5 milj. euroa). Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 4 miljoonaa euroa (4 milj. euroa). Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa (1,3 milj. euroa). Käynnissä oli yhteensä noin 60 tutkimus- ja kehityshanketta. Merkittävimmät panostukset käytettiin voimajohtopylväiden kehitystyöhön sekä verkon käyttövarmuuden ja markkinaintegraation edistämiseen. Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat kasvaneet merkittävästi vuosikymmenen alkupuolen 40 miljoonan euron tasosta yli 140 miljoonaan euroon. Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen ja uuden tuotannon liittäminen kantaverkkoon, ikääntyvän verkon uusiminen sekä kulutuksen ja tuotannon alueelliset muutokset Suomessa ovat aiheuttaneet investointien voimakkaan nousun. Vuoden aikana laadittiin yhteistyössä eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa ENTSO-E:n kymmenvuotinen verkkosuunnitelma (Ten Year Network Development Plan). Suunnitelma pitää sisällään merkittävät investointiehdotukset eurooppalaisen verkon kehittämiseksi noin 25 miljardin euron edestä. Voimajärjestelmä Suomessa kulutettiin vuonna 2010 sähköä lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2009, yhteensä 87,5 terawattituntia (81,3 terawattituntia vuonna 2009). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 68,1 terawattituntia (62,8 terawattituntia), joka vastasi 78 prosenttia Suomen kulutuksesta. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2010 aikana 2,8 terawattituntia (2,7 terawattituntia vuonna 2009) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 5,7 terawattituntia (4,1 terawattituntia). Suomeen tuotiin Virosta Estlink-yhteyden kautta sähköä 2,0 terawattituntia (1,8 terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 0,2 terawattituntia. Sähkön tuonti Venäjältä oli 11,6 terawattituntia vuonna 2010 (11,7 terawattituntia). Sähkömarkkinat Kylmä sää koetteli alkuvuonna kaikkia Pohjoismaita, mikä näkyi tukkusähkön hintapiikkeinä. Myös loppuvuonna hintoja nostivat niin kylmä sää kuin Norjan vähäiset vesivarastot. Spot-markkinoiden hintataso olikin edellisvuotta selkeästi korkeampi. Systeemihinnan keskiarvo oli 53 euroa megawattitunnilta (35 €/MWh vuonna 2009) ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli 57 euroa megawattitunnilta (37 €/MWh). Fingridille kertyi toimintavuonna 9 miljoonaa euroa pohjoismaisia pullonkaulatuloja, jotka muodostuivat pääosin Etelä-Norjan ja Tanskan tarjousalueiden rajoilla, mutta marraskuuhun 2010 saakka voimassa olleiden jakoperiaatteiden mukaan Fingrid sai myös osan näistä. Jatkossa tulot jaetaan vain pullonkaulatulojen aiheuttaneiden maiden välillä. Toimintavuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 0,2 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa vuonna 2009). Nämä aiheutuivat pääosin ulkomaan yhteyksien häiriöistä ja osin myös maan sisäisen verkon siirtorajoituksista. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä Fingridin omistusjärjestelyissä on tapahtumassa muutoksia, sillä EU:n sisämarkkinadirektiivi edellyttää siirtoverkkoyritysten eriyttämistä sähkön tuotantoa ja myyntiä harjoittavista yrityksistä maaliskuuhun 2012 mennessä. Fortum Power and Heat Oy on alustavan sopimuksen mukaan myymässä 25 prosentin omistuksensa Fingridistä Suomen valtiolle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Myös Pohjolan Voima Oy neuvottelee Fingridin 25 prosentin omistusosuutensa myynnistä valtiolle ja Ilmariselle. Osakekaupan jälkeen valtion omistusosuus Fingridissä olisi 53,1 %, Ilmarisen 19,9 % ja muiden osakkaiden, jotka pääosin ovat suomalaisia eläkevakuutus- ja vakuutusyhtiöitä, 27 %. Fingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 1,7 miljardia euroa. Vuositasolla investoinnit ovat noin 100 - 200 miljoonaa euroa. Suuret investoinnit vaikuttavat negatiivisesti yhtiön kassavirtaan ja edellyttävät lisälainanottoa. Tästä johtuen yhtiö joutuu korottamaan siirtotariffejaan tulevina vuosina. Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) asetti 28.1. 2011 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A+ (A plus) ja lyhytaikaisen luottoluokituksen A-1 (A yksi) tarkkailuun positiivisin näkymin ("CreditWatch Positive"). Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia. Tilinpäätös on tilintarkastettu. Tilinpäätös ja toimintakertomus on tilinpäätöstiedotteen liitteenä ja lisäksi siitä erillisenä on annettu selvitys Fingrid Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Liitteet Fingrid Oyj:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2010 Fingrid Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, p. 030 395 5140 tai 040 593 8428 Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, p. 030 395 5157 tai 040 519 5041 FINGRID OYJ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 1.1.2010 - 31.12.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Hallituksen voitonjakoehdotus 2. Tilinpäätös Konsernitilinpäätös (IFRS) Tuloslaskelma Tase Laskelma oman pääoman muutoksista Liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) Tuloslaskelma Tase Rahavirtalaskelma Liitetiedot 3. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 1. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Taloudellinen tulos Konsernin liikevaihto oli 456 miljoonaa euroa (359 milj. euroa) tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 7 miljoonaa euroa (2 milj. euroa). Kantaverkkotulot nousivat 4,5 prosentin tariffikorotuksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena 24 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tasesähkön myynti oli 160 miljoonaa euroa (92 milj. euroa) ja tasesähkön osto 145 miljoonaa euroa (85 milj. euroa). Rajasiirtotuotot pysyivät edellisvuoden tasolla. Alkuvuoden suurten pohjoismaisten pullonkaulatulojen myötä Fingridin osuus tuloista nousi 4 miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna. Viron hinta-alueen käyttöön vuokratun rajayhteyden, Estlink 1:n, 9 miljoonan euron kustannukset katettiin kyseisestä yhteydestä saaduilla pullonkaulatuloilla. Fingridin osuus eurooppalaisista läpisiirtokorvauksista pieneni 2 miljoonalla eurolla nettomääräisesti. Häviösähkökulut nousivat 13 miljoonalla eurolla hankitun häviösähkön määrän kasvun ja keskimääräisen Suomen aluehinnan nousun johdosta. Myös poistot ja reservikulut nousivat edellisvuoteen verrattuna. Kunnonhallintakustannukset ja henkilöstökulut pysyivät vuoden 2009 tasolla. Turpeen syöttötariffin ja tehoreservitoiminnan nettotuotoissa ei ollut olennaista muutosta edellisvuoteen verrattuna. Tilikauden viimeisen neljänneksen vastaavat muutokset ilmenevät alla olevasta taulukosta (milj. €). Liikevaihto ja liike-- 1-12/10 1-12/09 10-12/10 10-12/09 toiminnan muut tuotot Kantaverkkotulot 211 188 64 57 Tasesähkön myynti 160 92 49 26 Rajasiirto 24 24 6 6 Estlink pullonkaulatulot 9 0 6 0 Pohjoismaiset pullonkaulatulot 9 5 1 1 Tehoreservi 14 13 2 4 Läpisiirtotuotot 19 28 5 6 Turpeen syöttötariffi 1 3 0 3 Muu liikevaihto 9 5 4 0 Liiketoiminnan muut tuotot 7 2 4 1 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 463 361 142 105 Kulut 1-12/10 1-12/09 10-12/10 10-12/09 Tasesähkön osto 145 85 49 25 Häviösähkön hankinta 65 52 19 15 Poistot 67 65 17 16 Reservit 22 21 6 5 Henkilöstö 20 20 6 6 Kunnonhallinta 18 18 5 6 Tehoreservi 13 13 3 3 Läpisiirtomaksut 10 16 2 4 Estlink verkkovuokrat 9 0 6 0 Turpeen syöttötariffi 1 3 0 3 Muut kustannukset 21 19 7 5 Kulut yhteensä 391 312 120 89 Liikevoitto* 72 49 22 16 * ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia Konsernin liikevoitto oli 74 miljoonaa euroa (51 milj. euroa). Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen +2 miljoonaa euroa (+2 milj. euroa). Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 23 miljoonaa euroa (16 milj. euroa) Konsernin tilikauden voitto oli 42 miljoonaa euroa (25 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,1 % (3,9 %) ja oman pääoman tuotto 8,7 % (5,7 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,6 % (27,2 %). Emoyhtiön liikevaihto oli 456 miljoonaa euroa (356 milj. euroa) ja tilikauden voitto 6 miljoonaa euroa (5 milj. euroa). Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat kasvaneet merkittävästi vuosikymmenen alkupuolen 40 miljoonan euron tasosta yli 140 miljoonaan euroon. Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen ja uuden tuotannon liittäminen kantaverkkoon, ikääntyvän verkon uusiminen sekä kulutuksen ja tuotannon alueelliset muutokset Suomessa ovat aiheuttaneet investointien voimakkaan nousun. Vuoden aikana valmistui neljä uutta kytkinasemaa ja 150 kilometriä uutta voimajohtoa. Fingrid sai päätökseen myös Lapin 220 kilovoltin vahvistukset, jolla parannetaan Pohjois-Suomen käyttövarmuutta. Lisäksi tehtiin useita kantaverkon elinkaaren hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Näistä merkittävämpiä olivat päämuuntajien ja GIS-kytkinlaitosten perushuollot sekä pylväiden harusrakenteiden vahvistus sekä Leväsuon ja Ventusnevan välisen 220 kV voimajohdon peruskorjaus. Lisäksi toteutettiin Tahkoluodon varavoimalaitoksen perusparannus ja uusittiin Vaskiluodon varavoimalaitoksen polttoainevarasto. Fingridin hallitus teki investointipäätöksen toisen tasasähköyhteyden (650 megawattia) rakentamisesta Suomen ja Viron välille yhteistyössä Viron kantaverkkoyhtiö Elering Oü:n kanssa. Euroopan Unioni myönsi hankkeelle 100 miljoonan euron tuen. Yhteyden rakentamisen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 320 miljoonaa euroa, josta Fingridin osuus on noin puolet. Uusia hankintapäätöksia tehtiin vuonna 2010 yhteensä 255 miljoonan euron arvosta, joista merkittävimmät olivat Forssan varavoimalaitokseen, Suomen ja Viron väliseen tasasähköyhteyteen ja Yllikkälän ja Huutokosken väliseen siirtoyhteyteen liittyvät hankinnat. Vuoden aikana laadittiin yhteistyössä eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa ENTSO-E:n kymmenvuotinen verkkosuunnitelma (Ten Year Network Development Plan). Suunnitelma pitää sisällään merkittävät investointiehdotukset eurooppalaisen verkon kehittämiseksi noin 25 miljardin euron edestä. Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2010 olivat 144 miljoonaa euroa (136 milj. euroa). Tästä määrästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 109 miljoonaa euroa (126 milj. euroa) ja varavoimaan 31 miljoonaa euroa (5 milj. euroa). Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 4 miljoonaa euroa (4 milj. euroa). Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa (1,3 milj. euroa). Käynnissä oli yhteensä noin 60 tutkimus- ja kehityshanketta. Merkittävimmät panostukset käytettiin voimajohtopylväiden kehitystyöhön sekä verkon käyttövarmuuden ja markkinaintegraation edistämiseen. Voimajärjestelmä Suomen sähkön kulutus kääntyi toimintavuonna uudelleen nousuun ja lähestyi talouden taantumaa edeltänyttä tasoa. Sähkön kulutusta kasvattivat teollisuuden sähkön käytön nopea kasvu ja kylmä talvisää. Suomessa kulutettiin vuonna 2010 sähköä lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2009, yhteensä 87,5 terawattituntia (81,3 terawattituntia vuonna 2009). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 68,1 terawattituntia (62,8 terawattituntia), joka vastasi 78 prosenttia Suomen kulutuksesta. Sähkön siirto Suomen ja Ruotsin välillä oli pääosin vientiä Ruotsiin loppukesää lukuun ottamatta. Kantaverkon rakennus- tai kunnossapitotöistä ei aiheutunut sähkömarkkinoille tarjottavaan kapasiteettiin merkittäviä rajoituksia. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2010 aikana 2,8 terawattituntia (2,7 terawattituntia vuonna 2009) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 5,7 terawattituntia (4,1 terawattituntia). Sähköä vietiin Suomesta Viroon loppukesällä ja syksyllä, mutta muutoin vallitseva siirtosuunta oli tuonti Virosta Suomeen. Fingrid huolehti Estlink-yhteyden käytöstä yhdessä Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin kanssa. Suomeen tuotiin Virosta Estlink-yhteyden kautta sähköä 2,0 terawattituntia (1,8 terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 0,2 terawattituntia. Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä oli aiempien vuosien tapaan käytössä täysimääräisesti; yhteyden vuosihuolto rajoitti kuitenkin tuontikapasiteettia heinäkuussa. Sähkön tuonti Venäjältä oli 11,6 terawattituntia vuonna 2010 (11,7 terawattituntia). Kantaverkon häiriöiden lukumäärä oli keskimääräisellä tasolla verrattuna aikaisempiin vuosiin. Merkittäviä häiriöitä ei kantaverkossa vuoden aikana ollut, häiriöistä liittymispisteisiin aiheutunut keskimääräinen sähkötön aika tosin kasvoi jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna. Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Kylmä sää koetteli alkuvuonna kaikkia Pohjoismaita, mikä näkyi tukkusähkön hintapiikkeinä. Myös loppuvuonna hintoja nostivat niin kylmä sää kuin Norjan vähäiset vesivarastot. Spot-markkinoiden hintataso olikin edellisvuotta selkeästi korkeampi. Systeemihinnan keskiarvo oli 53 euroa megawattitunnilta (35 €/MWh vuonna 2009) ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli 57 euroa megawattitunnilta (37 €/MWh). Sähkömarkkinaintegraatiossa otettiin vuoden aikana merkittäviä askeleita eteenpäin. Pohjoismaiden ja läntisen Keski-Euroopan spot-markkinat yhdistyivät 9.11.2010. Markkinoiden yhdistämisen myötä hinta-alueiden välisen siirtokapasiteetin käyttö on tehostunut ja kilpailu on kasvanut erityisesti läntisessä Keski-Euroopassa. Markkinaintegraatio oli nopeaa myös Itämeren alueella. Pohjoismainen sähköpörssi laajentui Viroon huhtikuun alussa ja kaupankäynti Viron hinta-alueella käynnistyi vilkkaasti. Fingridille kertyi toimintavuonna 9 miljoonaa euroa pohjoismaisia pullonkaulatuloja, jotka muodostuivat pääosin Etelä-Norjan ja Tanskan tarjousalueiden rajoilla, mutta marraskuuhun 2010 saakka voimassa olleiden jakoperiaatteiden mukaan Fingrid sai myös osan näistä. Jatkossa tulot jaetaan vain pullonkaulatulojen aiheuttaneiden maiden välillä. Toimintavuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 0,2 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa vuonna 2009). Nämä aiheutuivat pääosin ulkomaan yhteyksien häiriöistä ja osin myös maan sisäisen verkon siirtorajoituksista. Rahoitus Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja yhteensä 86 miljoonan euron arvosta, nosti 20 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Pohjoismaisesta Investointipankista NIB:stä ja nosti arvoltaan 150 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Euroopan Investointipankista EIB:stä. Yhtiö on nostanut korkokulujen suojaustasoa ostamalla pääosin korkokattosopimuksia, jotka ulottuvat seuraavalle 3-5 vuodelle. Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia alenivat tarkastelukauden aikana merkittävästi ja olivat 12 miljoonaa euroa (20 milj. euroa). Korkotuotot olivat 2 miljoonaa euroa (4 milj. euroa). IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 18 miljoonaa euroa (18 milj. euroa), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 6 miljoonaa euroa negatiivinen (positiivinen 3 milj.euroa). Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli 19 miljoonaa euroa negatiivinen (-74 milj. euroa). Rahavarat olivat 31.12.2010 yhteensä 222 miljoonaa euroa (204 milj. euroa). Korolliset lainat, olivat 1 077 miljoonaa euroa (995 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 878 miljoonaa euroa (679 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 199 miljoonaa euroa (316 milj. euroa). Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliin liittyvää riskiä oli 56 miljoonaa euroa (25 milj. euroa). Yhtiöllä on 250 miljoonan euron valmiusluotto, joka on täysin nostamaton. Kansainväliset luottoluokituslaitokset päivittivät yhtiön luottoluokitukset. Fitch Ratings alensi 9.8.2010 Fingridin pitkäaikaisen luottoluokituksen AA- tasolta A+ tasolle ja lyhytaikaisen luottoluokituksen F1+ tasolta F1 tasolle sekä Fingridin kansainväliselle joukkovelkakirjalainaohjelmalle luokituksen tasolta AA tasolle AA-. Fitch Ratings arvioi tulevaisuuden näkymän negatiiviseksi ("Negative outlook"). Standard & Poor's Rating Services (S&P) säilytti 20.9.2010 luokituksen ennallaan. Pitkäaikainen luottoluokitus on A+ ja lyhytaikainen luokitus on A-1. Tulevaisuuden näkymä arvioidaan vakaaksi ("Stable outlook"). Moody's Investors Service päivitti 20.12.2010 Fingridin luottoluokituksen ja säilytti sen ennallaan. Pitkäaikainen luokitus on A1 ja lyhytaikainen luokitus on P-1. Tulevaisuuden näkymä on edelleen negatiivinen ("Negative outlook"). Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 263 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 260 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 249 (245). Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 22,4 % (22,7 %) ja miehiä 77,6 % (77,3 %). Vakinaisen henkilöstön lukumäärästä vuonna 2010 oli 24 - 29-vuotiaita 21 (24) henkilöä, 30 - 34-vuotiaita 36 (33), 35 - 39-vuotiaita 37 (40), 40 - 44-vuotiaita 35 (31), 45 - 49-vuotiaita 41 (42), 50 - 54-vuotiaita 37 (35), 55 - 59-vuotiaita 21 (23) ja 60 - 65-vuotiaita 21 (17). Vuoden 2010 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 17 564 tuntia (15 317), keskimäärin 67 tuntia (59)/henkilö. Henkilöstön sairauspoissaolot vuoden 2010 aikana olivat 1,7 prosenttia tehdystä työajasta. Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat laatu- ja kannustepalkkiojärjestelmät. Hallitus ja ylin johto Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.3.2010 Helsingissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Timo Rajala 30.6.2010 asti, 1.7.2010 alkaen toimitusjohtaja Lauri Virkkunen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi johtaja Timo Karttinen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi teollisuusneuvos Arto Lepistö. Hallituksen jäseniksi valittiin pääomasijoitusjohtaja Risto Autio, johtaja Ari Koponen, varainhankintapäällikkö Ritva Nirkkonen ja energiajohtaja Anja Silvennoinen. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat vuonna 2010 Ritva Nirkkonen (pj), Risto Autio, Arto Lepistö ja Anja Silvennoinen. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Timo Rajala 30.6.2010 asti(pj), Lauri Virkkunen 1.7.2010 alkaen (pj), Timo Karttinen ja Arto Lepistö. Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen. Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot ovat luettavissa myös yhtiön internet-sivuilta, www.fingrid.fi. Sisäinen valvonta, riskien hallinta ja sisäinen tarkastus Fingridin sisäinen valvonta perustuu riippumattomaan sisäiseen tarkastukseen, sisäisiin toimintaperiaatteisiin ja ohjeisiin, taloudelliseen raportointiin, valvontaan ja dokumentointiin sekä prosessien ja menettelytapojen läpinäkyvyyteen. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Fingridin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, talousraportointi on luotettavaa ja että lakeja, määräyksiä ja yhtiön omia toimintaohjeita noudatetaan. Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan periaatteet ja siihen tehtävät muutokset. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan toimenpiteet osana yhtiön strategiaa, mittaristoa, toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Hallituksen tarkastusvaliokunta saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta. Sisäinen tarkastaja valvoo muun muassa yhtiön ohjeiden, lakien ja viranomaismääräysten noudattamista ja raportoi havainnoistaan tarkastusvaliokunnalle liittyen yhtiön toimintaohjeisiin, valtuuksiin ja sääntöihin. Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta ja raportoi hallitukselle. Osana sisäistä valvontaa sisäinen tarkastus tarkasti toimintavuonna mm. Fingridin jatkuvuussuunnittelua, ulkoistettua palkkahallintoa ja maa-alueiden hankintaan liittyviä prosesseja. Sisäinen tarkastus vastaa myös liiketoimintariskien hallinnan tarkastuksesta ja raportoi työnsä tulokset tarkastusvaliokunnalle. Yhtiön riskienhallinta jakautuu operatiivisten riskien ja strategisten riskien hallintaan. Operatiivisten riskien tunnistamisesta, raportoinnista ja riskienhallinnan toimenpiteistä vastaavat yksiköiden päälliköt omalla vastuualueellaan. Riskienhallinnan toteutuksesta ja seurannasta vastaavat vastuulliset johtajat omalla vastuualueellaan toiminnoittain. Keskeisimmät strategiset riskit tunnistetaan osana yhtiön strategiatyötä, josta vastaa yhtiön johtoryhmä. Yhtiön strategiassa on esitetty yhtiötason keskeiset riskit ja niihin liittyvä riskienhallinta. Näiden riskien seuranta, koordinointi ja hoito toteutuvat johtoryhmässä, mutta jokainen toiminto ja/tai liiketoimintaprosessi vastaa oman toimintansa riskienhallinnan toteuttamisesta. Yhtiön johtoryhmä identifioi ja arvioi strategisia henkilöstöön ja osaamiseen, yhtiön talouteen, asiakkaisiin ja sidosryhmiin sekä liiketoimintaprosesseihin liittyviä riskejä säännöllisesti. Lisäksi riskejä arvioidaan yhteiskunnan kannalta liittyen sähkömarkkinoiden toimintaan, käyttövarmuuteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön. Konsernin taloushallinto on vastuussa taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvistä kontrollirakenteista. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ovat sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvät riskit kuten suurhäiriö tai tehopula, väärät tai ennakoimattomat investoinnit johtuen esim. alueellisesta kulutusmuutoksesta tai muutoksista tuotannossa. Myös sääntelyyn liittyvät riskit kuten muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa regulaatiossa voivat heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Merkittäviä riskejä ovat myös vastapuoliriski sekä sähkön hintaan ja korkotason muutoksiin liittyvät riskit. Muita riskejä ovat henkilöstöriskit liittyen muun muassa sähköturvallisuuteen. Laajaan Suomea tai pohjoismaista sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön Fingrid on varautunut erilaisin reservein, toimintaohjein, valmiussuunnitelmin ja harjoituksin. Strategiassaan yhtiö panostaa lisäksi käytönvalvontajärjestelmän monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja tehopulatilanteiden hallintaan. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä tai ulkopuolisesta tapahtumasta, joka estää verkon käyttötoiminnan kokonaan tai osittain. Vääriä tai ennakoimattomia investointeja pyritään välttämään päivittämällä säännöllisesti verkkosuunnitelmia, jatkuvalla vuoropuhelulla asiakkaan kanssa ja tekemällä yhteistyötä muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiamarkkinavirasto. Yhtiö pyrkii luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit eri sidosryhmiin avoimesti, osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin sekä panostamalla toimintaan kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa kattojärjestössä ENTSO-E:ssä. Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen pyritään rajaamaan kehittämällä konsernin talousohjausta ja taloudellisen liikkumavaran arviointia. Sähkön hintaan ja korkotason muutoksiin liittyviltä vaihteluilta suojaudutaan johdannaisilla. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa vastapuolten taloudellisesta asemasta. Henkilöstöriskeihin liittyviä osaamis- ja työturvallisuusriskejä pyritään rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla, kohdennetuilla koulutusohjelmilla sekä henkilöstölle että palveluntoimittajille, auditoimalla työmaita suunnitelmallisesti toisaalta parhaiden käytäntöjen saavuttamiseksi ja toisaalta työturvallisuuden parantamiseksi. Osana yhteiskuntavastuuta Fingrid on tunnistanut riskit, joilla on suuri vaikutus yhteiskunnalle. Näitä ovat suurhäiriö tai laaja pitkäkestoinen häiriö, luottamuksen väheneminen sähkömarkkinoiden toimintaan, rajainvestointien lykkääntyminen, runkoverkon vahvistusohjelman myöhästyminen sekä yllättävät pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset. Fingrid on valitsemissaan strategisissa panostuskohteissa ottanut huomioon myös näiden riskien hallinnan ja toimintasuunnitelmassaan varautunut riskeihin erilaisin toimenpitein, joita muun muassa suurhäiriön osalta on yllä kuvattu. Yhtiö pyrkii edistämään eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja markkinoiden tehokkuuden varmistamista rakentamalla lisää rajasiirtoyhteyksiä ja julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta keskeistä markkinatietoa. Yhtiö valmistelee ja resurssoi keskeiset rajasiirto- ja runkoverkon vahvistamishankkeet huolella ja ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa ympäristövaikutukset pitkäjänteisesti. Pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset aiheuttavat asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista haittaa, jota minimoidaan varmentamalla kriittisiä kohteita kantaverkossa ja rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla keskeytyssuunnittelulla, esimerkiksi optimoimalla keskeytysten ajoitusta siten, että taloudellinen vaikutus asiakkaille on mahdollisimman pieni. Osakepääoma Yhtiön osakepääoma on vähintään 55 900 000 euroa ja enintään 223 600 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Nykyinen osakepääoma on 55 900 000 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin. A-sarjan osakkeita on 2078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä. Ympäristöasiat Yhtiön ympäristöasioiden toimintaperiaatteet on kuvattu yhtiön internet-sivuilla Fingrid Oyj:n tavassa toimia ympäristöasioissa. Fingridin toiminnan merkittävimmät vaikutukset ympäristöön ovat sähkönsiirron selkärankana toimivat voimajohdot ja niiden vaatimat maa-alueet sekä solmupisteinä olevat sähköasemat. Yhtiöllä on ongelmajätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja suolakyllästeisiä puupylväitä ja kaapelikanavien kansia yhteensä 26 514 tonnia. Niiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,9 miljoonan euron varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF6-kaasu) 25,9 tonnia. Kaasun hävityskuluista ei ole kirjattu varausta, koska kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen. Fingrid toimii sähkön alkuperätakuun myöntäjänä Suomessa. Takuu kuuluu Euroopan Unionin RES E-direktiivin edellyttämään järjestelmään. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä Fingridin omistusjärjestelyissä on tapahtumassa muutoksia, sillä EU:n sisämarkkinadirektiivi edellyttää siirtoverkkoyritysten eriyttämistä sähkön tuotantoa ja myyntiä harjoittavista yrityksistä maaliskuuhun 2012 mennessä. Fortum Power and Heat Oy on alustavan sopimuksen mukaan myymässä 25 prosentin omistuksensa Fingridistä Suomen valtiolle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Myös Pohjolan Voima Oy neuvottelee Fingridin 25 prosentin omistusosuutensa myynnistä valtiolle ja Ilmariselle. Osakekaupan jälkeen valtion omistusosuus Fingridissä olisi 53,1 %, Ilmarisen 19,9 % ja muiden osakkaiden, jotka pääosin ovat suomalaisia eläkevakuutus- ja vakuutusyhtiöitä, 27 %. Fingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 1,7 miljardia euroa. Vuositasolla investoinnit ovat noin 100 - 200 miljoonaa euroa. Suuret investoinnit vaikuttavat negatiivisesti yhtiön kassavirtaan ja edellyttävät lisälainanottoa. Tästä johtuen yhtiö joutuu korottamaan siirtotariffejaan tulevina vuosina. Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) asetti 28.1.2011 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A+ (A plus) ja lyhytaikaisen luottoluokituksen A-1 (A yksi) tarkkailuun positiivisin näkymin ("CreditWatch positive"). Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia. KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2006 2007 2008 2009 2010 -------------------------------------------------------------------------------- IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS -------------------------------------------------------------------------------- Toiminnan laajuus Liikevaihto milj.€ 351,3 334,6 382,3 358,9 456,3 Investoinnit, brutto milj.€ 69,6 79,2 87,9 135,6 144,1 - liikevaihdosta % 19,8 23,7 23,0 37,8 31,6 Tutkimus- ja milj.€ 1,2 1,2 0,9 1,3 1,6 kehitystoiminnan menot - liikevaihdosta % 0,4 0,4 0,2 0,4 0,3 Henkilöstö keskimäärin 238 241 241 251 260 Henkilöstö tilikauden 233 244 249 260 263 lopussa Palkat ja palkkiot yhteensä milj.€ 13,8 14,6 15,8 16,0 17,2 Kannattavuus Liikevoitto milj.€ 79,5 90,7 68,4 50,8 74,4 - liikevaihdosta % 22,6 27,1 17,9 14,1 16,3 Voitto ennen veroja milj.€ 51,5 56,5 37,5 33,2 56,3 - liikevaihdosta % 14,7 16,9 9,8 9,3 12,3 Sijoitetun pääoman tuotto % 6,4 7,3 5,8 3,9 5,1 Oman pääoman tuotto % 10,4 10,3 6,6 5,7 8,7 Rahoitus ja taloudellinen asema Omavaraisuusaste % 25,5 27,5 26,7 27,2 28,6 Korolliset nettolainat milj.€ 766,3 754,6 726,7 797,5 855,2 Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake € 11 531 12 616 8 379 7 417 12 562 Osinko/osake € 2 082 2 156 2 018 2 022 2 018* Oma pääoma/osake € 115 952 129 338 125 600 134 676 154 654 Osakkeiden lukumäärä 31.12. - A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078 - B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247 Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325 * Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET --------------------------------- Sijoitetun pääoman = voitto ennen veroja + korko- ja muut x 100 tuotto, % rahoituskulut ------------------------------------------------- taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) Oman pääoman tuotto, % = tilikauden voitto x 100 ---------------------------------------- oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) Omavaraisuusaste, % = oma pääoma x 100 ------------------------------------ taseen loppusumma - saadut ennakot Tulos/osake, € = tilikauden voitto ------------------------------------ osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osinko/osake, € = tilikauden osinko ------------------------------------ osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Oma pääoma/osake, € = oma pääoma ---------------------------------------- osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä Korolliset nettolainat, € = korolliset lainat - rahavarat HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 7 208 616,08 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että - osinkoa maksetaan yhtiöjärjestyksen 5 §:n mukaisesti 2 018,26 euroa osakkeelta, yhteensä 6 710 698,27 euroa - vapaaseen omaan pääomaan jätetään 497 917,81 euroa. 2. Tilinpäätös KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) -------------------------------------------------------------------------------- KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liitet 1 000 € 1 000 € ieto -------------------------------------------------------------------------------- LIIKEVAIHTO 2 456 326 358 938 Liiketoiminnan muut tuotot 3 6 978 2 248 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 4 -253 593 -188 468 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5 -20 385 -19 803 Poistot 6 -66 813 -64 612 Muut liiketoiminnan kulut 7, 8, -48 096 -37 522 9 -------------------------------------------------------------------------------- LIIKEVOITTO 74 416 50 780 Rahoitustuotot 10 2 040 4 084 Rahoituskulut 10 -20 508 -21 911 -------------------------------------------------------------------------------- Rahoitustuotot ja -kulut -18 468 -17 827 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 384 284 VOITTO ENNEN VEROJA 56 332 33 238 Tuloverot 11 -14 564 -8 575 -------------------------------------------------------------------------------- TILIKAUDEN VOITTO 41 768 24 663 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Rahavirran suojaukset 12 31 159 11 760 Muuntoerot 12 224 456 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin 12 1 8 omaisuuseriin liittyvät erät -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 73 152 36 886 ================================================================================ Tuloksen jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille 41 768 24 663 Laajan tuloksen jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille 73 152 36 886 Tulos/osake, € 13 12 562 7 417 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: Laimentamaton osakekohtainen tulos, € 13 12 562 7 417 Laimennettu osakekohtainen tulos, € 13 12 562 7 417 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. KONSERNITASE VARAT 31.12.2010 31.12.2009 ---------------------------------------------------------------------------- Liitetieto 1 000 € 1 000 € ---------------------------------------------------------------------------- PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet: Liikearvo 15 87 920 87 920 Muut aineettomat hyödykkeet 16 89 692 88 039 ---------------------------------------------------------------------------- 177 613 175 960 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: 17 Maa- ja vesialueet 13 509 11 410 Rakennukset ja rakennelmat 82 991 76 877 Koneet ja kalusto 403 357 412 155 Voimajohdot 607 389 607 996 Muut aineelliset hyödykkeet 3 097 3 253 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 142 930 69 447 ---------------------------------------------------------------------------- 1 253 273 1 181 139 Sijoitukset: 18 Osuudet osakkuusyrityksissä 7 718 7 110 Myytävissä olevat sijoitukset 366 329 ---------------------------------------------------------------------------- 8 084 7 439 Saamiset: Johdannaisinstrumentit 30 79 400 11 740 Laskennalliset verosaamiset 26 10 893 6 711 ---------------------------------------------------------------------------- 90 293 18 451 ---------------------------------------------------------------------------- PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 529 263 1 382 988 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 19 6 101 5 415 Johdannaisinstrumentit 30 295 2 115 Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 57 563 54 184 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 21 217 903 199 766 kirjattavat rahoitusvarat Rahavarat 22 3 780 4 105 LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 285 642 265 585 VARAT YHTEENSÄ 1 814 905 1 648 573 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. KONSERNITASE OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.12.2010 31.12.2009 ----------------------------------------------------------------- Liitetieto 1 000 € 1 000 € ----------------------------------------------------------------- EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 25 55 922 55 922 Ylikurssirahasto 25 55 922 55 922 Arvonmuutosrahastot 25 19 768 -11 392 Muuntoerot 25 312 88 Kertyneet voittovarat 25 382 299 347 255 ----------------------------------------------------------------- OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 514 224 447 796 PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat 26 149 262 121 774 Lainat 28 877 530 679 124 Varaukset 29 1 899 1 921 Johdannaisinstrumentit 30 116 24 042 ----------------------------------------------------------------- 1 028 807 826 862 LYHYTAIKAISET VELAT Lainat 28 199 327 315 974 Johdannaisinstrumentit 30 481 Ostovelat ja muut velat 31 72 066 57 940 ----------------------------------------------------------------- 271 874 373 915 VELAT YHTEENSÄ 1 300 681 1 200 776 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 1 814 905 1 648 573 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. -------------------------------------------------------------------------------- LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 € Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma -------------------------------------------------------------------------------- Liite- Osake- Ylikur Arvon-mu Muunto Kertynee Yhteens tieto pääoma ssi-ra utos-rah -erot t ä hasto astot voittova rat -------------------------------------------------------------------------------- 01.01.2009 55 922 55 922 -23 159 -368 329 303 417 621 -------------------------------------------------------------------------------- Tilikauden laaja tulos -------------------------------------------------------------------------------- Tilikauden voitto 25 24 663 24 663 tai tappio Muut laajan tuloksen erät Rahavirran 12 11 760 11 760 suojaukset Muuntoerot 12 456 456 Myytävänä oleviin 12 8 8 pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät -------------------------------------------------------------------------------- Muut laajan 11 768 456 12 224 tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna -------------------------------------------------------------------------------- Laaja tulos -11 392 88 24 663 36 886 -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoimet omistajien kanssa Osinko vuodelta -6 711 -6 711 2008 -------------------------------------------------------------------------------- 31.12.2009 55 922 55 922 -11 392 88 347 255 447 796 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- 01.01.2010 55 922 55 922 -11 392 88 347 255 447 796 -------------------------------------------------------------------------------- Tilikauden laaja tulos -------------------------------------------------------------------------------- Tilikauden voitto 25 41 768 41 768 tai tappio Muut laajan tuloksen erät Rahavirran 12 31 159 31 159 suojaukset Muuntoerot 12 224 224 Myytävänä oleviin 12 1 1 pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät -------------------------------------------------------------------------------- Muut laajan 31 160 224 31 384 tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna -------------------------------------------------------------------------------- Laaja tulos 31 160 224 41 768 73 152 -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoimet omistajien kanssa -------------------------------------------------------------------------------- Osinko vuodelta 25 -6 724 -6 724 2009 -------------------------------------------------------------------------------- 31.12.2010 55 922 55 922 19 768 312 382 299 514 224 -------------------------------------------------------------------------------- Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. -------------------------------------------------------------------------------- KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liiteti 1 000 € 1 000 € eto -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoiminnan rahavirrat: Tilikauden voitto 25 41 768 24 663 Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity 36 63 677 62 841 maksutapahtumaa Korkokulut ja muut rahoituskulut 20 508 21 911 Korkotuotot -2 035 -4 080 Osinkotuotot -4 -4 Verot 14 564 8 575 Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos -3 270 -5 376 Vaihto-omaisuuden muutos -686 -787 Osto- ja muiden velkojen muutos -496 707 Varausten muutos 29 -23 -34 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti -133 -3 081 kirjattavat rahoitusvarat Maksetut korot -19 450 -43 703 Saadut korot 2 167 7 157 Maksetut verot 11 -1 760 -1 956 -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoiminnan nettorahavirta 114 827 66 833 Investointien rahavirrat: Investoinnit aineellisiin 17 -137 982 -127 585 käyttöomaisuushyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin 16 -4 814 -6 937 hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin 18 3 1 Aineellisten 17 904 116 käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut osingot 10 4 4 Saadut avustukset 15 000 -------------------------------------------------------------------------------- Investointien nettorahavirta -126 885 -134 400 Rahoituksen rahavirrat: Lainojen nostot 475 688 365 396 Lainojen takaisinmaksut -439 094 -293 391 Maksetut osingot 25 -6 724 -6 711 -------------------------------------------------------------------------------- Rahoituksen nettorahavirta 29 870 65 294 Rahavarojen muutos 17 812 -2 273 Rahavarat tilikauden alussa 203 871 206 144 Rahavarat tilikauden lopussa 21, 22 221 683 203 871 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Fingrid Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu, julkinen osakeyhtiö. Fingridin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Fingridin kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on PL 530 (Arkadiankatu 23 B), 00101 Helsinki. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.fingrid.fi tai Fingrid Oyj:n pääkonttorista. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa tai liitetiedoissa ole toisin mainittu. Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 14.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Päätoiminnot Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta. Yhtiön tehtävänä on kehittää kantaverkkoa, ylläpitää sähkön kulutuksen ja tuotannon kunkinhetkinen tasapaino, selvittää osapuolten väliset sähköntoimitukset valtakunnan tasolla sekä parantaa sähkömarkkinoiden toimintaedellytyksiä. Lisäksi yhtiö vastaa rajasiirtoyhteyksien käytöstä Pohjoismaihin, Viroon ja Venäjälle. Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön 100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Finextra Oy:n. Osakkuusyrityksinä on yhdistelty Porvoon Alueverkko Oy (omistus 33,3 %) ja Nord Pool Spot AS (omistus 20,0 %). Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisistä realisoimattomista voitoista eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus. Osakkuusyhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Segmenttiraportointi Fingrid -konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä. Toimintasegmentti raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä on hallitus. Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet Myynnin tuloutus tapahtuu palvelun luovutuksen perusteella. Sähkön siirto tuloutetaan, kun siirto on tapahtunut. Tasesähköpalvelut tuloutetaan palvelun luovutuksen perusteella. Liittymismaksut tuloutetaan ajan kulumisen perusteella. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Julkiset avustukset EU:lta tai muulta taholta saadut, aineelliseen käyttöomaisuuteen liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenoista, jolloin ne pienentävät hyödykkeestä tehtäviä poistoja. Muut avustukset jaksotetaan tuloksi niille kausille, jolloin avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Muut saadut avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Eläkejärjestelyt Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Konsernilla on sekä IAS 19 -standardin mukaisia maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä suoritukset kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen tilinpäätöspäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo ja jota oikaistaan kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla ja tappioilla ja takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Kokemusperäisistä tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka ylittävät 10 % järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta tai 10 % etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvosta sen mukaan, kumpi näistä on suurempi, kirjataan tulosvaikutteisesti. Tutkimus ja kehitys Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan tarkoituksena on oman toiminnan tehostaminen. Sen seurauksena ei synny uusia, erillisinä myytäviä palveluja tai tuotteita. Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vuokrasopimukset Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on käsitelty liiketoiminnan muissa kuluissa, ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Muut vuokrasopimukset koskevat pääasiassa toimistotiloja, maa-alueita ja verkkovuokria. IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti ne vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ulkomaan rahan määräiset erät Konsernin tilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen valuutta. Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitusinstrumenttien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja ‑kuluihin. Kurssiero, joka johtuu ulkomaisen osakkuusyrityksen tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Tuloverot Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. IAS 12 -standardin mukaisesti konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen pitkäaikaisena saamisena ja vastaavasti laskennallisen verovelan pitkäaikaisena velkana. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuuden poistoista ja rahoitusinstrumenteista. Ulkomaisen osakkuusyrityksen jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista veroa, koska osingon vastaanottaminen ei aiheuta verovaikutusta pohjoismaisen verosopimuksen perusteella (eikä ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa). Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Osakekohtainen tulos Konserni on laskenut laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen IAS 33 -standardin mukaisesti. Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Koska konsernilla ei ole käytössä optiojärjestelmiä eikä omaan pääomaan sidottuja etuja tai muita oman pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, ei laimennusvaikutusta ole. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Yritysten ja liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja se testataan vuosittain arvonalentumisten varalta. Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen investoinninarvoon. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistot ja maankäyttöoikeudet. Ohjelmistot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Maankäyttöoikeuksista, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat: Ohjelmistot 3 vuotta Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät, myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli aiemman suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Päästöoikeudet Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin nimellisarvoonsa ja ostetut hankintahintaan. Palautettavia päästöoikeuksia varten kirjataan velka. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, velka kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeudet eivät riitä kattamaan palautusvelvollisuuksia, arvostetaan velka ko. päästöoikeuksien markkina-arvoon. Päästöoikeuksista ei kirjata poistoja. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu niiden luovutushetkellä, jolloin toteutuneet päästöt on selvitetty. Velasta johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut ryhmän kuluihin. Päästöoikeuksien myyntivoitot sisältyvät muihin tuottoihin. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maa-alueet, rakennukset, voimajohdot, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, jolla on eripituiset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Uudistettu IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on soveltanut uudistettua standardia niihin ehdot täyttäviin hyödykkeisiin, joihin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivointi on alkanut 01.01.2009, jonka arvo ylittää eur 50 000 ja investoinnin valmiiksi saattaminen kestää yli 12 kuukautta. Hankintamenoon aktivoidut vieraan pääoman menot lasketaan konsernin keskimääräisen vieraan pääoman kustannuksen mukaan. Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät menot aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat: Rakennukset ja rakennelmat: Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset 40 vuotta Sähköasemien rakennelmat 30 vuotta Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat 20-40 vuotta Erilliset rakennelmat 15 vuotta Voimajohdot: Voimajohdot 400 kV 40 vuotta Tasasähköjohdot 40 vuotta Voimajohdot 110-220 kV 30 vuotta Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset 30 vuotta Voimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät 10 vuotta Valokuitu-ukkosjohtimet 10-20 vuotta Koneet ja kalusto: Sähköasemien koneet 10-30 vuotta Kaasuturbiinivoimalaitokset 20 vuotta Muut koneet ja kalusto 3-5 vuotta Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu, kun suunnitelman mukainen poistoaika on päättynyt, hyödyke myyty, romutettu tai muutoin luovutettu ulkopuoliselle. Arvonalentumiset Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisten havaitsemiseksi. Jos alentumista havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta myös aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Diskonttauskoroissa otetaan huomioon myös kyseisten hyödykkeiden erityinen riski. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta. Myytävissä olevat sijoitukset Myytävissä olevat sijoitukset ovat pitkäaikaisia varoja, ellei johdon aikomuksena ole luovuttaa niitä 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Julkisesti noteeratut osakkeet luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi ja arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan, kunnes sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan, jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuus muodostuu materiaali- ja polttoainevarastoista. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Saamisten arvonalentumiskirjaus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin (esim. velallisen vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien laiminlyönti yli 90 päivällä). Arvonalentumiset kirjataan suoraan vähentämään saamisten kirjanpitoarvoa ja liiketoiminnan muihin kuluihin. Johdannaisinstrumentit Johdannaiset kuuluvat ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaisvarat ja -velat. Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvän arvonmuutoksen kirjaaminen riippuu siitä onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Yhtiö solmii johdannaissopimuksia vain suojautuakseen riskeiltä tietyn politiikan mukaisesti. Sähköjohdannaiset Yhtiö solmii sähköjohdannaissopimuksia suojatakseen häviösähköennusteen mukaista sähkönhankintaansa, hallituksen hyväksymän häviösähköhankinnan mukaisesti. Sähköjohdannaisten osalta yhtiö soveltaa suojauslaskentaa perustuen häviösähköhankinnan rahavirran suojaukseen. Suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan suojausta aloittaessa. Samoin dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet ja strategiat, joiden mukaan erilaisiin suojaustoimiin ryhdytään. Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan erään liiketoiminnan muut tuotot ja kulut. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, jolloin suojauskohde vaikuttaa tulokseen. Suojauslaskennan määritelmän täyttävien tuotteiden käypien arvojen muutokset merkitään omaan pääomaan, suojausrahastoon. Muiden sähköjohdannaisten käypien arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan. Yhtiön ostamat pörssinoteeratut vuosi- ja kvartaalituotteet on määritetty suojausinstrumenteiksi. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot ja tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään vasta kun ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan erään liiketoiminnan muut kulut. NASDAQ OMX Commodities:ssa noteeratut tuotteet arvostetaan tilinpäätöspäivän kaupankäyntihintoihin. Korko- ja valuuttajohdannaiset Yhtiö solmii johdannaissopimuksia suojatakseen rahoitusriskejä (korko- ja valuuttapositiota) hallituksen vahvistaman rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti. Fingrid ei sovella suojauslaskentaa näiden johdannaisten osalta. Johdannaisvara tai -velka merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon. Tilinpäätöspäivänä johdannaiset arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos merkitään suoraan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja ‑kuluihin. Johdannaisten käyvät arvot tilinpäätöspäivänä perustuvat eri laskentamenetelmiin. Valuuttatermiinit on arvostettu termiinihintoihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella nykyarvoon. Korko-optiot on arvostettu markkinoilla yleisesti käytettyjen optiohinnoittelumallien mukaisesti. Rahoitusvarat Rahoitusvarat on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin. Ryhmä sisältää rahamarkkina-arvopapereita sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Rahoitusarvopaperit merkitään selvityspäivänä taseeseen käypään arvoon. Tämän jälkeen tilinpäätöksissä rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja niiden arvonmuutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa sijoitus-, yritys- ja kuntatodistuksia, joiden laina-aika on yleensä 3 - 6 kuukautta, sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin luovutetaan. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja. Rahavarat Rahavarat muodostuvat käteis- ja tilivaroista sekä pankkitalletuksista. Pankkitalletukset on luokiteltu eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, ja ne merkitään kirjanpitoon alkuperäiseen hankintamenoon. Tilinpäätöksissä pankkitalletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahavarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin luovutetaan. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja. Lainat Nostetut lainat merkitään alun perin taseen käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettyinä. Transaktiomenoja ovat yli- ja alihinnat sekä järjestely-, välitys- ja hallinnolliset palkkiot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon; saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Lainat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät ja maksetaan takaisin. Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti arvioida. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Fingridin käytössä on kreosootti- ja suolakyllästettyjä puupylväitä ja kaapelikanavien kansia. Käytöstä poistuva kyllästetty puutavara on luokiteltu ympäristöministeriön asetuksessa YMA 711/2001 ongelmajätteeksi. Hävittämisvelvollisuudesta tulevina vuosikymmeninä aiheutuvista kustannuksista kirjattiin varaus vuonna 2004. Osingonjako Hallituksen osingonjakoehdotusta ei kirjata tilinpäätökseen. Kirjaus tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut Kun konsernitilinpäätös laaditaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteutumat voivat poiketa näistä arvioista. Arviointia on käytetty tilinpäätöstä laadittaessa mm. arvonalentumistestauksen laskelmien laadinnassa, määriteltäessä aineellisten ja aineettomien omaisuuserien pitoaikoja, laskennallisten verojen, varausten sekä etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvien varojen ja velkojen arvostuskysymysten yhteydessä. Tasesähkön oston ja myynnin arvioiminen Tasesähkökaupan tulot ja kulut selviävät valtakunnallisen taseselvityksen kautta, joka perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön 9.12.2008 antamaan asetukseen sähköntoimitusten selvitykseen liittyvästä tiedonvaihdosta. Lopullinen taseselvitys valmistuu viimeistään kahden kuukauden päästä toimituskuukaudesta, minkä johdosta tilinpäätöksessä tasesähkökaupan tuotot ja kulut ovat osittain arvionvaraisia. Arviointi on tehty erikseen kulutus-, tuotanto-, ja ulkomaisten taseiden osalta. Kahden ensin mainitun osalta selvittämättömän tasesähkön arviointi on tehty käyttäen vertailuryhmälaskentaa. Ulkomaisten taseiden osalta laskelmat on varmistettu ulkomaisten vastapuolten kanssa. Läpisiirtokorvaus Sähkön läpisiirtokorvauksesta on sovittu eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken. Laskenta tehdään keskitetysti ENTSO-E:ssä (eurooppalainen kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö). Läpisiirtokorvausta maksetaan verkon käytöstä Euroopassa ja siirtohäviöistä. Läpisiirtokorvaukset lasketaan huomioiden siirrot eri maiden välillä, ja Fingridin osuus korvaussummasta määräytyy Suomen rajojen yli tapahtuvien sähkön siirtojen sekä verkon häviöiden perusteella. Läpisiirtokorvauksista tulee laskut kuukausittain jälkikäteen kaikkien sopimusosapuolien hyväksyttyä summat, eli noin 3-5 kuukauden kuluttua laskun kohteena olevan kuukauden jälkeen. Tilinpäätöksessä on tämän johdosta arvioitu elo-joulukuun 2010 vielä laskuttamatta olevat läpisiirtokorvaukset. Arvio on tehty käyttäen toteutuneita sähköenergian siirtoja Suomen rajoilla sekä yksikkökorvauksia, jotka on arvioitu analysoimalla edellisten kuukausien toteumia ja tietoja verkon siirroista näinä kuukausina. Liikearvon arvioitu arvonalentuminen Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liitetiedossa 15 kuvatun periaatteen mukaisesti. Uusien tai uudistettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2009 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2010 alkaen. Näillä voimaan tulleilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole vaikutusta vuoden 2010 tilinpäätöseen. IFRS 3 (uudistettu) Liiketoimintojen yhdistäminen Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on tosin tehty joitakin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut on kirjattava hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. IAS 27 (uudistettu) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös Uudistetun standardin mukaan määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneiden liiketoimien vaikutukset on kirjattava omaan pääomaan, jos määräysvalta ei muutu, eikä näistä liiketoimista synny enää liikearvoa tai voittoja ja tappioita. Standardissa ohjeistetaan myös kirjanpitokäsittelyä tilanteessa, jossa määräysvalta menetetään. Mahdollinen jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan käypään arvoon, ja voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. IFRIC 12 Palvelutoimilupa-järjestelyt Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä, joissa yksityinen taho osallistuu julkisten palveluiden kehittämiseen, rahoittamiseen, toteuttamiseen tai infrastruktuurin ylläpitoon. IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset Tulkinta selventää käsitelläänkö sopimuksia kiinteistöjen rakentamisessa IAS 11 “Pitkäaikaishankkeet” vai IAS 18 “Tuotot” -standardin mukaisesti ja millä tavalla rakennusprojekteja on tuloutettava. IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset IFRIC 16 selventää ulkomaisen nettoinvestoinnin suojauksen kirjanpitokäsittelyä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaisen nettoinvestoinnin suojaus liittyy eroihin toimintavaluutassa, eikä esittämisvaluutassa. Lisäksi suojausinstrumentin haltija voi olla mikä tahansa konserniyhtiö. IAS 21, ‘Valuuttakurssien muutosten vaikutukset' -standardin määräykset soveltuvat suojattavaan erään. IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille Tulkinta sisältää ohjeistusta sellaisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelystä, joissa yritys jakaa omistajille muita varoja kuin käteisvaroja joko oman pääoman rahastosta tai osinkona. IFRS 5:een tehtiin samalla muutos, jonka mukaan omaisuuserät luokitellaan omistajille jaettaviksi vain silloin, kun ne ovat valmiita jaettaviksi senhetkisessä kunnossaan ja niiden jakaminen on erittäin todennäköistä. IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta Tulkinta selvittää IFRS-standardien vaatimuksia koskien sellaisia sopimuksia, joissa yhteisö saa asiakkailta aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen, jota yhteisön on käytettävä liittääkseen asiakas johonkin verkkoon tai mahdollistaakseen asiakkaalle joidenkin tavaroiden tai palveluiden toimituksen. IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä Muutokset selventävät, että siirrettäessä rahoitusvaroja pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien ryhmästä, tulee kaikki kytketyt johdannaiset arvioida uudelleen ja tarvittaessa käsitellä tilinpäätöksessä erillään pääsopimuksesta. IAS 39 (muutos) Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät Muutoksen mukaan inflaatiota ei voida erikseen määrittää suojattavaksi komponentiksi kiinteäkorkoisessa velassa. Lisäksi silloin, kun optioihin sovelletaan suojauslaskentaa, ei option aika-arvoa voida enää sisällyttää suojaamaan yksipuolista riskiä. IFRS 2 (muutos) Osakeperusteiset maksut - käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa Muutos selventää IFRS 2:n soveltamisalaa. Sen mukaan sen yhteisön, joka vastaanottaa tuotteita tai palveluita, tulee noudattaa IFRS 2:ta, vaikka kyseinen yhtiö ei olisi velvollinen luovuttamaan käteisvaroja osakeperusteisesti. IFRS -standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset 2009): IFRS 2 (muutos) IFRS - soveltamisala Muutos vahvistaa, että IFRS 2:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät uudistetussa IFRS 3 -standardissa määriteltyjen liiketoimintojen yhdistämisten lisäksi liiketoiminnasta annetut vastikkeet yhteisyrityksen muodostamisessa sekä saman määräysvallan alaisia yksikköjä koskevat liiketoimet. IFRS 5 (muutos) Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Muutos selventää, että IFRS 5 sisältää vaatimukset tiedoista, jotka on esitettävä myytävänä olevaksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä (tai luovutettavien erien ryhmistä) tai lopetettavista toiminnoista. Siinä myös selvennetään, että IAS 1:n mukaisia yleisiä vaatimuksia on kuitenkin noudatettava, erityisesti IAS 1:n kappaletta 15 (oikean kuvan antaminen) ja kappaletta 125 (arvioihin liittyvät epävarmuustekijät) IFRS 8 (muutos) Toimintasegmentit Muutos selventää, että yhteisön on esitettävä segmentin varat tilinpäätöksessään ainoastaan, mikäli kyseistä tietoa raportoidaan säännöllisesti ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Lisäksi standardiin on tehty vähäisiä teknisiä muutoksia. IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen Muutos selventää, että velan mahdollinen suorittaminen omaa pääomaa liikkeeseen laskemalla ei vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Lyhytaikaisen velan määritelmää täsmennettiin, ja velka saadaan luokitella pitkäaikaiseksi (edellyttäen, että yhteisöllä on ehdoton oikeus lykätä käteisvaroja tai muita varoja luovuttamalla tapahtuvaa suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilikauden päättymisestä) riippumatta siitä, että vastapuoli voisi koska tahansa vaatia velan suorittamista osakkeina. IAS 7 (muutos) Rahavirtalaskelma Muutoksen perusteella ainoastaan ne maksut, joiden seurauksena kirjataan omaisuuserä taseeseen, voidaan luokitella investointien rahavirroiksi. IAS 17 (muutos) Vuokrasopimukset Muutos poistaa erityisohjeistuksen, joka koskee maa-alueen luokittelua rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi. Tämän seuraksena maa-alueet tulee luokitella rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi noudattaen yleisiä IAS 17 -standardin luokittelukriteereitä. IAS 18 (muutos) Tulouttaminen Muutoksella on lisätty IAS 18 -standardin liitteeseen ohjeistusta sen määrittämisestä, toimiiko yhteisö päämiehenä vai agenttina. IAS 36 (muutos) Omaisuuserien arvonalentuminen Muutos selventää, että rahavirtaa tuottava yksikkö (tai yksikköjen ryhmä), jolle liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten, voi olla korkeintaan IFRS 8 -standardissa määritellyn toimintasegmentin suuruinen (eli ennen segmenttien yhdistämistä raportoitaviksi segmenteiksi samanlaisiin taloudellisiin ominaispiirteisiin perustuen kyseisen standardin ohjeistuksen mukaan). IAS 38 (muutos) Aineettomat hyödykkeet Muutos selkeyttää liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun aineettoman hyödykkeen käyvän arvon määrittämistä koskevaa ohjeistusta, ja sen mukaan aineettomien hyödykkeiden yhdistäminen yhdeksi omaisuuseräksi on sallittua, jos kaikilla on sama taloudellinen vaikutusaika. IAS 38 (muutos) Aineettomat hyödykkeet Muutos selventää kuvausta arvostusmenetelmistä, joita yhteisöt tavallisesti käyttävät määrittäessään käypää arvoa sellaisille liiketoimintojen yhdistämisessä hankituille aineettomille hyödykkeille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Muutos selventää, että ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistavat optiot, joiden toteutushinta kompensoi lainanantajan tulevien korkotuottojen menetystä pienentämällä uudelleensijoitusriskin aiheuttamaa taloudellista tappiota, liittyy läheisesti päävelkasopimukseen. IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen IAS 39 -standardin soveltamisalassa selventää, että (a) IAS 39 ei sovellu sitoviin (termiini) sopimuksiin hankkijan ja myyjän välillä hankinnan kohteen ostamiseksi jonain päivänä tulevaisuudessa, ja että termiinin juoksuajan ei tulisi ylittää kohtuullista ajanjaksoa joka tavallisesti tarvitaan vaadittavien hyväksyntien saamiseksi transaktion loppuun saattamiseksi; ja (b) kyseistä poikkeusta ei tule soveltaa optiosopimuksiin, jotka toteutettaessa synnyttävät määräysvallan yhteisössä eikä vastaaviin sijoituksiin osakkuusyhtiöissä tai samanlaisiin transaktioihin. IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Muutos selventää, että voitot ja tappiot rahavirran suojausinstrumentista suojattaessa tulevia rahavirtoja tulee siirtää omasta pääomasta tilikauden tulokseen sillä tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu rahavirta vaikuttaa tilikauden tulokseen. IFRIC 9 (muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi Muutos IFRIC 9:n soveltamisalaan selventää, että IFRIC 9 ei koske mahdollista kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointia hankintahetkellä, kun sopimus hankitaan osana saman määräysvallan alaisten yritysten liiketoimintojen yhdistämistä tai yhteisyrityksen muodostamista. IFRIC 16 (muutos) Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset Muutoksen mukaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksessa ehdot täyttävä suojausinstrumentti voi olla missä tahansa konserniyhtiössä. Ennen muutosta suojausinstrumentti ei voinut olla siinä yksikössä, joka on suojauksen kohteena. Oletuksena on, että suojaussuhde, dokumentointi ja tehokkuustestaus täyttävät IAS 39 -standardin vaatimukset. Seuraavassa on lueteltu ne julkaistut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin, jotka konserni ottaa käyttöön 1.1.2011 alkaen: IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää, ja julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä. Standardilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 32 (muutos) Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutosta sovelletaan takautuvasti IAS 8:n “Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet” mukaisesti. Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan (velan vaihtaminen omaksi pääomaksi). Tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetun rahoitusvelan käypään arvoon. Tulkinnalla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS -standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset 2010): IFRS 3 (muutokset) a) Siirtymäsäännöt, jotka koskevat ehdollista vastiketta liiketoimintojen yhdistämisessä, joka on toteutunut ennen uudistetun standardin voimaantuloa. Muutos selventää, että ne IFRS 7:n “Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot”, IAS 32:n ”Rahoitusinstrumentit: esittämistapa” ja IAS 39:n ”Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen” muutokset, joilla poistetaan ehdollista vastiketta koskeva helpotus, eivät koske sellaista ehdollista vastiketta, joka on syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa hankinta-ajankohta on ennen uudistetun IFRS 3:n käyttöönottoa. b) Määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen. Mahdollisuus valita määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta, koskee vain sellaisia instrumentteja, jotka edustavat senhetkisiä omistusosuuksia ja oikeuttavat haltijansa suhteelliseen osuuteen nettovarallisuudesta yhteisön purkautuessa. Kaikki muut määräysvallattomien omistajien osuudet arvotetaan käypään arvoon, elleivät IFRS-standardit edellytä muuta arvostusperustetta. c) Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti. IFRS 3:n soveltamisohje koskee kaikkia osakeperusteisia järjestelyjä, jotka ovat osa liiketoimintojen yhdistämistä, mukaan lukien sellaiset osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti. IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot Muutoksessa korostetaan rahoitusinstrumentteihin liittyvien riskien luonnetta ja laajuutta koskevien tilinpäätöksessä esitettävien laadullisten ja määrällisten tietojen välistä yhteyttä. Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen - oman pääoman muutoslaskelma Muutoksella selvennetään, että yrityksen on esitettävä muiden laajan tuloksen erien erittely jokaisen oman pääoman erän osalta joko oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa. Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös Muutoksella selvennetään, että IAS 27:n seurauksena tehtyjä muutoksia IAS 21:een “Valuuttakurssien muutosten vaikutukset”, IAS 28:aan “Sijoitukset osakkuusyrityksiin” ja IAS 31:een “Osuudet yhteisyrityksissä” sovelletaan ei-takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tai aiemmin, jos IAS 27 on otettu käyttöön aiemmin. Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 34 (muutos) Osavuosikatsaukset Muutos sisältää havainnollistavaa ohjeistusta IAS 34:n mukaisten esittämisperiaatteiden soveltamisesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät: -- Olosuhteisiin, jotka todennäköisesti vaikuttavat rahoitusinstrumenttien käypiin arvoihin ja niiden luokitteluun; -- Rahoitusinstrumenttien siirtoihin käyvän arvon hierarkian eri tasojen välillä; -- Rahoitusvarojen luokittelun muutoksiin; ja -- Ehdollisten varojen ja velkojen muutoksiin. Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. 2. TIETOJA LIIKEVAIHDOSTA JA SEGMENTEISTÄ ----------------------------------------- LIIKEVAIHTO, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------ Kantaverkkotulot 211 462 187 850 Tasesähkön myynti 159 812 92 497 Rajasiirto 23 865 24 353 Läpisiirtotuotot 19 298 27 904 Tehoreservi 13 962 13 469 Estlink pullonkaulatulot 9 465 Pohjoismaiset pullonkaulatulot 9 045 4 855 Turpeen syöttötariffi 895 3 408 Muu liikevaihto 8 520 4 602 ------------------------------------------------ Yhteensä 456 326 358 938 Kantaverkkopalveluiden avulla asiakas saa oikeuden siirtää sähköä kantaverkosta ja kantaverkkoon liittymispisteensä kautta. Kantaverkkopalvelusta sovitaan kantaverkkosopimuksella, joka solmitaan kantaverkkoon liittyneen asiakkaan ja Fingridin kesken. Kantaverkkopalvelusta Fingrid perii kulutus-, kuormitus-, liittymispiste- ja markkinarajamaksun. Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja julkiset. Pohjoismaisten ulkomaanyhteyksien siirtopalvelut mahdollistavat osallistumisen pohjoismaiseen Elspot- ja Elbas -pörssikauppaan. Konserni tarjoaa Venäjän yhteyksillä kiinteitä siirtopalveluita kaikkien sähkökaupan osapuolten käyttöön. Siirtopalvelu on tarkoitettu kiinteäluonteiselle sähkön tuonnille. Sopiessaan Venäjän siirtopalveluista asiakas varaa käyttöönsä siirto-oikeuden erikseen sovittavaksi ajaksi. Siirtovarauksen pienin yksikkö on 50 MW. Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja julkiset. Jokainen sähkömarkkinatoimija on velvollinen huolehtimaan sähkötaseensa tasapainottamisesta joko sopimalla siitä Fingridin kanssa tai jonkun muun toimijan kanssa. Fingrid ostaa ja myy tasesähköä tasapainottaakseen sähkömarkkinatoimijan (tasevastaavan) tunnittaisen sähkötaseen. Tasesähkökauppa ja tasesähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen, jonka ehdot ovat yhtäläiset ja julkiset. Fingrid huolehtii maan hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta ostamalla ja myymällä säätösähköä Suomessa. Tasevastaavat voivat osallistua pohjoismaiseen säätösähkömarkkinaan jättämällä tarjouksia käytössään olevasta kapasiteetista. Säätösähkömarkkinoille osallistumisen ehdot ja säätösähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen. Pullonkaulatulot ovat kantaverkkoyhtiön markkinaosapuolilta saamat tulot siirtokapasiteetin käytöstä niillä siirtoyhteyksillä, joilla voimajärjestelmän käyttövarmuus rajoittaa sähkön siirtoa. Fingrid saa osuuden pohjoismaisista pullonkaulatuloista sopimusperusteisesti. Läpisiirtokorvaukset (ITC) ovat Fingridin tuottoja ja/tai kuluja, joita kantaverkkoyhtiö saa kantaverkkonsa käytöstä muilta eurooppalaisilta kantaverkkoyhtiöiltä ja/tai maksaa muille kantaverkkoyhtiöille käyttäessään niiden verkkoa palvellessaan omia asiakkaitaan. Tehoreservi sisältää poistumisuhan alaisen lauhdevoimakapasiteetin käyttövalmiuden ylläpidon (tehoreservi) ja turpeen syöttötariffi sisältää turvelauhdutusvoiman saaman korvauksen. Tietoja segmenteistä ei esitetä, koska Fingrid -konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 € 2010 2009 ---------------------------------------------------- Vuokratuotot 1 632 1 751 Saadut avustukset 138 105 Muut tuotot 5 207 392 ---------------------------------------------------- Yhteensä 6 978 2 248 4. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 € 2010 2009 ----------------------------------------------------------------- Ostot tilikauden aikana 243 000 169 427 Varastojen muutos, lisäys (--) tai vähennys (+) -686 -787 ----------------------------------------------------------------- Aineet ja tarvikkeet 242 314 168 640 Ulkopuoliset palvelut 11 279 19 828 ----------------------------------------------------------------- Yhteensä 253 593 188 468 5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT, 1 000 € 2010 2009 ----------------------------------------------------------------------- Palkat ja palkkiot 17 177 16 028 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 2 891 2 800 Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt (liitetieto 27) -456 -340 Muut henkilösivukulut 773 1 314 ----------------------------------------------------------------------- Yhteensä 20 385 19 803 Ylimmän johdon palkat ja palkkiot (liitetieto 37) 1 376 1 358 Konsernissa on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka yleiset periaatteet Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt 23.10.2007. Palkitsemisvaliokunta on lisäksi kokouksessaan 12.12.2007 määritellyt johtoryhmän bonuksen määräytymisen periaatteet. Johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu yhtiön strategisiin mittareihin. Johtoryhmän jäsenille maksetaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan päätöksen mukainen bonus, jonka enimmäismäärä on toimitusjohtajan osalta 35 % ja muiden johtoryhmän jäsenten osalta 25 % vuosipalkasta. Järjestelmä muuttui yhden vuoden tarkastelujaksosta kolmevuotiseen tarkastelujaksoon 1.1.2010, jolloin palkitseminen perustuu strategisten mittareiden keskiarvoon 2008-2010 kolmivuotisjaksolta. Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana: 2010 2009 Henkilöstö keskimäärin 260 251 Henkilöstö vuoden lopussa 263 260 6. POISTOT, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------- Aineettomat hyödykkeet 2 792 3 665 Rakennukset ja rakennelmat 3 669 2 997 Koneet ja kalusto 32 631 31 760 Voimajohdot 27 299 25 824 Muut aineelliset hyödykkeet 423 367 ------------------------------------------- Yhteensä 66 813 64 612 7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------------------------------------- Vieraat urakat, työsuoritukset ym. 32 618 30 696 Voitot/tappiot sähköjohdannaisten käypään arvoon arvostamisesta -2 282 -1 683 Vuokrakulut 11 543 2 199 Valuuttakurssivoitot ja -tappiot -649 -289 Muut kulut 6 866 6 599 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 48 096 37 522 8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------- Tilintarkastuspalkkiot 42 34 Muut palkkiot 46 8 ------------------------------------------------- Yhteensä 88 42 9. TUTKIMUS JA KEHITYS, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------- Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot 1 556 1 302 ------------------------------------------------- Yhteensä 1 556 1 302 ------------------------------------------------- 10. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- Korkotuotot, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä -2 005 -3 982 rahoitusvaroista Korkotuotot, rahavarat ja pankkitalletukset -30 -98 Osinkotuotot -4 -4 -------------------------------------------------------------------------------- -2 039 -4 084 Korkokulut, lainoista 21 242 24 932 Nettokorkokulut, korko- ja valuuttajohdannaisista -7 645 -863 Voitot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta -4 008 -16 637 Tappiot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta 10 258 13 973 Nettovaluuttakurssierot 0 22 Muut rahoituskulut 760 548 -------------------------------------------------------------------------------- 20 607 21 974 Aktivoidut korkokulut, vieraan pääoman menot (liitetieto 17) -100 -63 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 18 468 17 827 -------------------------------------------------------------------------------- 11. TULOVEROT, 1 000 € 2010 2009 ---------------------------------------------------------------- Välittömät verot 2 207 1 779 Laskennalliset verot (liitetieto 26) 12 357 6 796 ---------------------------------------------------------------- Yhteensä 14 564 8 575 Tuloveron täsmäytyslaskelma: Voitto ennen veroja 56 332 33 238 ---------------------------------------------------------------- Suomen yhtiöverokannan mukaan laskettu vero 26 % 14 646 8 642 Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot -82 -67 ---------------------------------------------------------------- Verokulu tuloslaskelmassa 14 564 8 575 12. MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT, 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- - 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- Ennen Vero-va Verojen Ennen Vero-va Verojen veroja ikutus jälkeen veroja ikutus jälkeen -------------------------------------------------------------------------------- Rahavirran suojaukset 38 084 -6 924 31 159 15 891 -4 132 11 760 Muuntoerot 224 224 456 456 Myytävänä oleviin 1 0 1 11 -3 8 pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 38 308 -6 924 31 384 16 358 -4 135 12 224 -------------------------------------------------------------------------------- 13. OSAKEKOHTAINEN TULOS 2010 2009 --------------------------------------------------------- Tilikauden voitto, 1 000 € 41 768 24 663 Keskimääräinen painotettu osakemäärä, kpl 3 325 3 325 Laimentamaton osakekohtainen tulos, € 12 562 7 417 Laimennettu osakekohtainen tulos, € 12 562 7 417 14. OSAKEKOHTAINEN OSINKO ------------------------- Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 2 018,26 (2009: 2 022,29) euroa osaketta kohden, jolloin osinko on kokonaisuudessaan 6,7 (2009: 6,7) miljoonaa euroa. 15. LIIKEARVO, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------- -------------------------------------- Hankintameno 1.1. 87 920 87 920 -------------------------------------- Hankintameno 31.12. 87 920 87 920 Kirjanpitoarvo 31.12. 87 920 87 920 Fingrid -konsernin koko liiketoiminta on Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, jolle konsernin liikearvo kokonaisuudessaan kohdistuu. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Arvonalentumislaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat yhtiön seuraavan 10 vuoden strategian pohjalta laadittuihin taloudellisiin ennusteisiin. Arvonalentumistestauksessa käytetyt rahavirrat muodostuvat liiketoiminnan tuloista ja kuluista sekä investointiohjelman mukaisista korvausinvestoinneista. Ennustetut rahavirrat kattavat seuraavan kymmenen vuoden ajanjakson. Tätä ajanjaksoa seuraavien vuosien ennakoidut rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat nollan prosentin kasvuarviota käyttäen. Laskelmissa käytetty diskonttokorko verojen jälkeen on 5,0 %. Yhtiön johdon käsityksen mukaan kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa eivät johtaisi siihen, että olisi tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. 16. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------- Maankäyttöoikeudet Hankintameno 1.1. 82 114 78 935 Lisäykset 1.1. - 31.12. 2 545 3 179 Vähennykset 1.1. - 31.12. -59 -------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 84 600 82 114 -------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 84 600 82 114 -------------------------------------------------------------- Muut aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1.1. 21 623 18 370 Lisäykset 1.1. - 31.12. 1 959 3 252 -------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 23 582 21 623 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -15 697 -12 032 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -2 792 -3 665 -------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 5 092 5 925 -------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 89 692 88 039 17. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET, 2010 2009 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 11 410 10 832 Lisäykset 1.1. - 31.12. 2 098 583 Vähennykset 1.1. - 31.12. 0 -4 -------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 13 509 11 410 -------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 13 509 11 410 -------------------------------------------------------------------------------- Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 97 842 73 883 Lisäykset 1.1. - 31.12. 9 783 23 959 Vähennykset 1.1. - 31.12. -------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 107 624 97 842 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -20 964 -17 967 Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -3 669 -2 997 -------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 82 991 76 877 -------------------------------------------------------------------------------- Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 663 983 612 269 Lisäykset 1.1. - 31.12. 23 836 51 714 Vähennykset 1.1. - 31.12. -4 -------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 687 816 663 983 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -251 828 -220 068 Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -32 631 -31 760 -------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 403 357 412 155 -------------------------------------------------------------------------------- Voimajohdot Hankintameno 1.1. 869 911 806 702 Lisäykset 1.1. - 31.12. 27 130 63 626 Vähennykset 1.1. - 31.12. -668 -417 -------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 896 373 869 911 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -261 915 -236 219 Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 230 128 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -27 299 -25 824 -------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 607 389 607 996 -------------------------------------------------------------------------------- Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 13 830 12 838 Lisäykset 1.1. - 31.12. 266 991 -------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 14 096 13 830 -------------------------------------------------------------------------------- Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -10 577 -10 210 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -423 -367 -------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 3 097 3 253 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 69 447 81 081 Lisäykset 1.1. - 31.12. 127 274 84 961 Siirrot muihin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -53 890 -96 659 1.1. - 31.12. Kaudella aktivoidut vieraan pääoman menot (liitetieto 10) 100 63 -------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 142 930 69 447 -------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 142 930 69 447 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 1 253 273 1 181 139 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ennakkomaksut ja valmisteilla olevista investoinneista aiheutuneet hankintamenot. 18. SIJOITUKSET, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------------------------------------ Myytävissä olevat sijoitukset Hankintameno 1.1. 329 324 Lisäykset 1.1.-31.12. 39 Vähennykset 1.1. - 31.12. -3 -7 Käyvän arvon muutokset 1.1. - 31.12. 1 11 ------------------------------------------------------------------------------ Kirjanpitoarvo 31.12. 366 329 ------------------------------------------------------------------------------ Käyvän arvon muutokset on kirjattu omaan pääomaan (liitetieto 25). Osuudet osakkuusyrityksissä Hankintameno 1.1. 7 110 6 370 Osuus tuloksesta 1.1. - 31.12. 384 284 Muuntoerot 1.1. - 31.12. 224 456 --------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 7 718 7 110 --------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 8 084 7 439 Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa 31.12. 3 245 3 245 --------------------------------------------------------------------------- Osakkuusyrityksiin ei liity sellaisia olennaisia väliaikaisia eroja, joista on kirjattu laskennallisia verosaamisia tai -velkoja. Osakkuusyritysten taloudellinen yhteenveto, 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- 2009 Varat Velat Liike-vaiht Voitto/ Omistus- o tappio - osuus (%) -------------------------------------------------------------------------------- Nord Pool Spot AS, Lysaker, 292 049 273 554 12 346 1 215 20,0 Norja Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo 5 931 5 832 5 066 96 33,3 2010 Varat Velat Liike-vaiht Voitto/ Omistus- o tappio - osuus (%) -------------------------------------------------------------------------------- Nord Pool Spot AS, Lysaker, 340 747 319 121 13 839 2 002 20,0 Norja Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo 5 797 5 209 4 949 12 33,3 Tytäryhtiöosakkeet 31.12.2010 Omistus- Omistus- - - osuus osuus (%) (%) -------------------------------------------------------------------------------- Finextra Oy, Helsinki 100 100 19. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------ Aineet ja tarvikkeet 1.1. 5 542 5 318 Keskeneräiset työt 559 97 ------------------------------------------ Yhteensä 6 101 5 415 Vaihto-omaisuuden kuluksi kirjattu hankintameno oli 0,2 milj. euroa (0,5 milj. euroa vuonna 2009). 20. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------------------------ Myyntisaamiset 45 300 39 419 Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä (liitetieto 37) 3 219 777 Siirtosaamiset 9 001 13 956 Muut saamiset 43 32 ------------------------------------------------------------------ Yhteensä 57 563 54 184 Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät 2010 2009 ------------------------------------------------------------------ Myynnin jaksotukset 3 606 8 996 Ostojen jaksotukset/ennakkomaksut 857 533 Korkosaamiset 4 334 3 917 Vuokrat/ennakkomaksut 205 205 ------------------------------------------------------------------ Yhteensä 9 001 13 650 Myyntisaamisten ikäjakauma 2010 2009 -------------------------------------------------------- Erääntymättömät myyntisaamiset 47 970 39 840 1-30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 501 274 31-60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 32 3 yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 16 79 -------------------------------------------------------- Yhteensä 48 519 40 196 Yhtiöllä ei ole 31.12.2010 eikä 31.12.2009 erääntyneitä myyntisaamisia, joista on kirjattu arvonalentumisia. Aikaisemman maksukäyttäytymisen perusteella yhtiö odottaa saavansa erääntyneet saamiset 3 kuukauden kuluessa. Saamiset, joiden eräpäivät on neuvoteltu uudelleen, eivät sisälly erääntyneisiin myyntisaamisiin. Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain, 1 000 € 2010 2009 ---------------------------------------------------------------------- EUR 57 546 54 174 GBP 7 SEK 17 4 ---------------------------------------------------------------------- Yhteensä 57 563 54 184 Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta. 21. RAHOITUSVARAT, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------- Sijoitustodistukset 99 659 74 881 Yritystodistukset 118 244 124 885 -------------------------------------------- Yhteensä 217 903 199 766 Rahoitusvarat on kirjattu käypään arvoon ja arvonmuutokset esitetty tuloslaskelmassa korkotuotoissa ja -kuluissa. 22. RAHAVARAT, 1 000 € 2010 2009 ---------------------------------------- ---------------------------------------- Pankkitilit ja käteisvarat 1 111 1 812 Pantatut tilit 2 669 592 Pankin velkakirjat 1 700 ---------------------------------------- Yhteensä 3 780 4 105 23. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN, 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- - Lainat Käypään arvoon Myytäviss Jaksotettu Yhteensä Liite- ja muut tulos-vaikutte ä olevat un tieto saamise isesti rahoitus- hankinta-m t kirjattavat varat enoon varat/velat kirjattava t rahoitus-- varat/vela t Tase-erä 31.12.2010 -------------------------------------------------------------------------------- Pitkäaikaiset rahoitusvarat : Myytävissä 366 366 18 olevat sijoitukset Korko- ja 52 798 52 798 30 valuuttajohda nnaiset Lyhytaikaiset rahoitusvarat : Korko- ja 4 629 4 629 30 valuuttajohda nnaiset Muut rahoitusvarat Myyntisaamise 57 563 57 563 20 t ja muut saamiset Käypään 217 903 217 903 21 arvoon tulosvaikutte isesti kirjattavat rahavarat Rahat ja 3 780 3 780 22 pankkisaamise t -------------------------------------------------------------------------------- Rahoitusvarat 61 343 275 330 366 337 039 yhteensä Pitkäaikaiset rahoitusvelat : Lainat 877 530 877 530 28 Korko- ja 116 116 30 valuuttajohda nnaiset Lyhytaikaiset rahoitusvelat : Lainat 199 327 199 327 28 Korko- ja 1 679 1 679 30 valuuttajohda nnaiset Ostovelat ja 58 556 9 843 68 398 31 muut velat -------------------------------------------------------------------------------- Rahoitusvelat 58 556 1 795 1 086 700 1 147 051 yhteensä Lainat Käypään arvoon Myytä-vis Jaksotettu Yhteensä Liite- ja muut tulos-vaikutte sä olevat un tieto saamise isesti rahoitus- hankinta-m t kirjattavat varat enoon varat/velat kirjattava t rahoitus-- varat/vela t Tase-erä 31.12.2009 -------------------------------------------------------------------------------- Pitkäaikaiset rahoitusvarat : Myytävissä 329 329 18 olevat sijoitukset Korko- ja 11 740 11 740 30 valuuttajohda nnaiset Lyhytaikaiset rahoitusvarat : Korko- ja 6 032 6 032 30 valuuttajohda nnaiset Muut 1 1 rahoitusvarat Myyntisaamise 54 184 54 184 20 t ja muut saamiset Käypään 199 766 199 766 21 arvoon tulosvaikutte isesti kirjattavat rahavarat Rahat ja 4 105 4 105 22 pankkisaamise t -------------------------------------------------------------------------------- Rahoitusvarat 58 290 217 538 329 276 156 yhteensä Pitkäaikaiset rahoitusvelat : Lainat 679 124 679 124 28 Korko- ja 7 595 7 595 30 valuuttajohda nnaiset Lyhytaikaiset rahoitusvelat : Lainat 315 974 315 974 28 Ostovelat ja 45 548 8 665 54 213 31 muut velat -------------------------------------------------------------------------------- Rahoitusvelat 45 548 7 595 1 003 763 1 056 906 yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- 24. KÄYVÄN ARVON HIERARKIA, 1 2010 2009 000 € -------------------------------------------------------------------------------- Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 1 Taso 2 Taso 3 -------------------------------------------------------------------------------- Käypään arvoon kirjattavat varat Myytävissä olevat sijoitukset 49 265 48 265 Korko- ja valuuttajohdannaiset 56 645 11 567 Sähkötermiinit, NASDAQ OMX 26 602 Commodities Käypään arvoon 217 903 199 766 tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat -------------------------------------------------------------------------------- Käypään arvoon kirjattavat 26 651 274 813 48 211 598 varat yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- Käypään arvoon kirjattavat velat Korko- ja valuuttajohdannaiset 1 013 1 391 Sähkötermiinit, NASDAQ OMX 17 605 Commodities Sähkötermiinit, muut 182 -------------------------------------------------------------------------------- Käypään arvoon kirjattavat 1 013 17 605 1 574 velat yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat luokitellaan kolmi-tasoiseen hierarkiaan käyvän arvon esittämisessä. Hierarkia määritetään sopimuksen syöttötietojen mukaan. Luokittelu perustuu instrumentin alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän kannalta kokonaisuudessaan tarkasteltuna. Taso 1: syöttötiedot ovat julkisesti noteerattuja toimivilla markkinoilla. Taso 2: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon joko suoraan tai välillisesti. Taso 3: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja eivät ole todettavissa olevaa markkinatietoa. 25. OMA PÄÄOMA -------------- Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutosrahastosta (sis. suojaus- ja käyvän arvon rahastot), muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista. Suojausrahasto sisältää häviösähkön suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan hankintamenomenetelmän mukaiset osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin. Osakepääoma ja ylikurssirahasto, 1 Osake-pääoma Ylikurssi-rahas Yhteensä 000 € to -------------------------------------------------------------------------------- 1.1.2009 55 922 55 922 111 845 ------------------------------------------- Muutos -------------------------------------------------------------------------------- 31.12.2009 55 922 55 922 111 845 ------------------------------------------- Muutos -------------------------------------------------------------------------------- 31.12.2010 55 922 55 922 111 845 ------------------------------------------- ------------------------------------------- Osakepääoma jakautuu seuraavasti Osake-määrä Osakkeista Äänistä kpl % % -------------------------------------------------------------------------------- Osakesarja A 2 078 62,49 83,32 ------------------------------------------- Osakesarja B 1 247 37,51 16,68 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 3 325 100,00 100,00 ------------------------------------------- ------------------------------------------- Osakemäärä, kpl Osakesarja A Osakesarja B Yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- 1.1.2010 2 078 1 247 3 325 ------------------------------------------- Muutos -------------------------------------------------------------------------------- 31.12.2010 2 078 1 247 3 325 ------------------------------------------- Osakkeiden enimmäismäärä on 13 000 kappaletta kuten myös vuonna 2009. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja B-sarjan osake yhdellä äänellä. Valittaessa hallituksen jäseniä jokainen A-sarjan osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä. B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada ennen A-sarjan osakkeita voitonjakoon käytettävissä olevista varoista jäljempänä määritelty vuotuinen osinko. Tämän jälkeen jaetaan vastaava osinko A-sarjan osakkeille. Ellei vuotuista osinkoa voida jakaa osakkeille jonakin vuonna, osakkeet tuottavat oikeuden saada jakamatta jäänyt määrä myöhempinä vuosina voitonjakoon käytettävissä olevista varoista, kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada vuotuinen osinko ja jakamatta jäänyt määrä ennen A-sarjan osakkeita. Yhtiökokous päättää vuotuisesta osingosta. Osingon määrittely: vuotuinen osingon määrä lasketaan kalenterivuosittain siten, että osakkeen merkintähinta, lisättynä mahdollisissa osakepääoman korotuksissa maksetuilla määrillä ja vähennettynä mahdollisilla oman pääoman palautuksina maksetuilla määrillä, kerrotaan osinkoprosentilla, kuitenkin niin, että minimiosinko on 6 %. Osinkoprosentin määrittelyn perusteena käytetään Saksan valtion 30 vuoden obligaation tuottoa. Vuoden 2010 osinkoehdotus on määritelty 6,0 %:n mukaan. Vähemmistöosuuksia ei ole. Osakkeenomistajat ryhmittäin Osakemäärä Osakkeista % Äänistä % kpl -------------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------- Julkiset yritykset 834 25,08 33,44 ---------------------------------------- Yksityiset yritykset 844 25,38 33,57 ---------------------------------------- Julkisyhteisöt 410 12,33 16,44 ---------------------------------------- Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 237 37,20 16,55 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 3 325 100,00 100,00 ---------------------------------------- ---------------------------------------- Osakkeenomistajat Osakemäärä kpl Osakkeista % Äänistä % -------------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------- Fortum Power and Heat Oy 834 25,08 33,44 ---------------------------------------- Pohjolan Voima Oy 834 25,08 33,44 ---------------------------------------- Suomen valtio 410 12,33 16,44 ---------------------------------------- Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 405 12,18 5,41 ---------------------------------------- Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 350 10,53 4,68 Ilmarinen ---------------------------------------- Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 150 4,51 2,01 ---------------------------------------- Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 75 2,26 1,00 ---------------------------------------- Pohjola Vakuutus Oy 75 2,26 1,00 ---------------------------------------- Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 54 1,62 0,72 ---------------------------------------- Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola 50 1,50 0,67 ---------------------------------------- Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola 47 1,41 0,63 ---------------------------------------- If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 25 0,75 0,33 ---------------------------------------- Imatran Seudun Sähkö Oy 10 0,30 0,13 ---------------------------------------- Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0,08 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 3 325 100,00 100,00 ---------------------------------------- Ylikurssirahasto Ylikurssirahastoon on kirjattu osakkeiden kirjanpidollisen vasta-arvon ja saadun arvon välinen erotus. Ylikurssirahasto on osakeyhtiölaissa tarkoitettua sidottua omaa pääomaa. Osakepääomaa voidaan korottaa siirtämällä varoja ylikurssirahastosta. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa tappioiden kattamiseksi tai sitä voidaan tietyin edellytyksin palauttaa omistajille. Arvonmuutosrahastot Arvonmuutosrahastot sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset (Suojausrahasto) ja myytävissä olevien sijoitusten (julkisesti noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet) käypien arvojen muutokset (Käyvän arvon rahasto). Suojausrahasto, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- 1.1. -11 452 -23 211 Kauden käyvän arvon muutokset 38 084 15 891 Veron osuus -6 924 -4 132 -------------------------------------------------------------------------------- Suojausrahasto 31.12. 19 708 -11 452 Käyvän arvon rahasto, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- 1.1. 60 52 Kauden käyvän arvon muutokset 1 11 Verot kauden käyvän arvon muutoksista 0 -3 -------------------------------------------------------------------------------- Käyvän arvon rahasto 31.12. 61 60 Muuntoerot rahasto, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- Muuntoerot rahasto 31.12. 312 88 Rahasto sisältää ulkomaisen osakkuusyrityksen tilinpäätöksen muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Osingot, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- Maksetut osingot 6 724 6 711 Osingonjakoehdotus tilikaudelta 2010 on esitetty liitetiedossa 14. Kertyneet voittovarat, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- Edellisten tilikausien voitto 340 531 322 592 Tilikauden voitto 41 768 24 663 -------------------------------------------------------------------------------- Kertyneet voittovarat 31.12. 382 299 347 255 26. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- Laskennalliset verosaamiset Johdannaissopimusten ja muiden rahoitusvarojen ja -velkojen 1 924 6 198 arvostaminen käypään arvoon Muut väliaikaiset erot 8 970 513 -------------------------------------------------------------------------------- 10 893 6 711 Laskennalliset verovelat Kertynyt poistoero 113 453 103 074 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 17 522 14 997 Johdannaissopimusten ja muiden rahoitusvarojen ja 16 515 2 683 -velkojen arvostaminen käypään arvoon Muut väliaikaiset erot 1 772 1 019 -------------------------------------------------------------------------------- 149 262 121 774 Yhteensä* 138 368 115 063 *Laskennallinen nettoverovelka jakautuu taseeseen seuraavasti: Laskennalliset verosaamiset 10 893 6 711 Laskennalliset verovelat 149 262 121 774 Laskennalliset verosaamiset -------------------------------------------------------------------------------- - yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva laskennallinen 8 710 5 334 verosaaminen - 12 kuukauden kuluessa realisoituva laskennallinen 2 183 1 378 verosaaminen -------------------------------------------------------------------------------- 10 893 6 711 Laskennalliset verovelat -------------------------------------------------------------------------------- - yli 12 kuukauden kuluttua suoritettava laskennallinen 147 377 119 889 verovelka - 12 kuukauden kuluessa suoritettava laskennallinen verovelka 1 885 1 885 -------------------------------------------------------------------------------- 149 262 121 774 Yhteensä 138 368 115 063 Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana: 31.12.2009 Kirjattu Kirjattu 31.12.2010 tulos-vaiku muihin tteisesti laajan tuloksen eriin -------------------------------------------------------------------------------- Laskennalliset verosaamiset Varaukset 500 -6 494 Lyhytaikaiset 1 376 516 1 892 rahoitussaamiset Pitkäaikaiset 196 rahoitussaamiset Korolliset velat 10 242 8 464 Johdannaisinstrumentit 4 625 -571 -4 024 30 Muut erät 15 -1 13 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 6 711 10 179 -4 024 10 893 Laskennalliset verovelat Poistoero -103 074 -10 379 -113 453 Aineelliset ja aineettomat -14 997 -2 525 -17 522 hyödykkeet Myytävissä olevat sijoitukset -39 0 -39 Muut saamiset -1 020 -109 -1 128 Käypään arvoon -148 35 -113 tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat Pitkäaikaiset -9 634 -9 438 rahoitussaamiset Korolliset velat -1 778 Johdannaisinstrumentit -6 924 -6 924 Ostovelat ja muut velat -718 75 -644 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -121 774 -22 536 -6 925 -149 262 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Laskennallinen nettovelka -115 062 -12 357 -10 949 -138 368 -------------------------------------------------------------------------------- Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana: 31.12.2008 Kirjattu Kirjattu 31.12.2009 tulos-- omaan vaikuttei pääomaan sesti -------------------------------------------------------------------------------- Laskennalliset verosaamiset Varaukset 508 -9 500 Lyhytaikaiset rahoitussaamiset 1 408 -32 1 376 Pitkäaikaiset rahoitussaamiset 548 -353 196 Johdannaisinstrumentit 9 194 -437 -4 132 4 625 Muut erät 19 -4 15 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 11 678 -835 -4 132 6 711 Laskennalliset verovelat Poistoero -100 355 -2 719 -103 074 Aineelliset ja aineettomat -12 557 -2 440 -14 997 hyödykkeet Myytävissä olevat sijoitukset -36 -3 -39 Muut saamiset -57 -963 -1 020 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti -949 801 -148 kirjattavat rahavarat Korolliset velat -865 -913 -1 778 Ostovelat ja muut velat -990 272 -718 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -115 810 -5 961 -3 -121 774 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Laskennallinen nettovelka -104 132 -6 796 -4 135 -115 062 -------------------------------------------------------------------------------- 27. ELÄKEVELVOITTEET -------------------- Konsernin merkittävin eläkejärjestely on TyEL:n (Suomen Työeläkelaki) mukainen maksuperusteinen järjestelmä. Konsernilla on etuuspohjainen lisäeläkejärjestely, joka koskee ns. suuria ikäluokkia eli vuosina 1945 -1949 syntyneitä, jotka ovat työskennelleet Fingridissä vähintään 1.9.1997 alkaen. Eläkkeelle voi siirtyä tietyin ehdoin harkintaan perustuen aikaisintaan 60 vuoden iässä ja aikaisintaan vuonna 2006. Lisäeläkkeen maksaminen päättyy henkilön siirtyessä vanhuuseläkkeelle ja viimeistään 63 vuoden iässä, jonka jälkeen vakuutetun eläke muodostuu siihen mennessä kertyneistä lakisääteisistä eläkkeistä. Etuuspohjaisen lisäeläkejärjestelyn piirissä olevien henkilöiden lisäeläke-etujen karttuminen on lakannut 31.12.2009. *) Vuoden 2010 eläkekustannus ja eläkevastuu 31.12.2009 alkaen ovat 0 euroa. Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu, 1 000 € 2010 2009 --------------------------------------------------------------------------- Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 46 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto -35 Korkomenot 36 Muut 24 Vakuutusmatemaattiset voitot (--) ja tappiot (+) -164 --------------------------------------------------------------------------- Yhteensä -94 *)Taseen etuuspohjainen eläkevelka, 1 000 € 2010 2009 --------------------------------------------------------------------------- Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo --------------------------------------------------------------------------- Varojen käypä arvo --------------------------------------------------------------------------- Ali--/Ylikate Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (--) Nettomääräinen velka Velvoitteen nykyarvon muutokset, 1 000 € 2010 2009 --------------------------------------------------------------------------- Velvoitteen nykyarvo 1.1. 600 Työsuorituksesta johtuvat menot 46 Korkomenot 36 Muut -681 Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (--) --------------------------------------------------------------------------- Velvoitteen nykyarvo 31.12. --------------------------------------------------------------------------- Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo, 1 000 € 2010 2009 --------------------------------------------------------------------------- Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. 593 Varojen odotettu tuotto 35 Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn 77 Muut -705 Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (--) --------------------------------------------------------------------------- Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. Tärkeimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset Diskonttauskorko (%) 5,00 Varojen odotettu tuotto (%) 5,00 Tuleva palkankorotusolettamus (%) 3,30 Tulevat eläkkeiden korotukset (%) 0,00 Inflaatio (%) 2,00 28. LAINAT, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- Pitkäaikaiset Käyvät Tasearvot Käyvät Tasearv arvot arvot ot ----------------------------------------- Joukkovelkakirjalainat 675 619 663 218 638 106 627 655 Lainat rahoituslaitoksilta 212 976 214 312 53 139 51 469 -------------------------------------------------------------------------------- 888 595 877 530 691 245 679 124 ----------------------------------------- Lyhytaikaiset Käyvät Tasearvot Käyvät Tasearv arvot arvot ot ----------------------------------------- Pitkäaikaisten lainojen seuraavan 105 888 104 768 95 594 94 304 vuoden lyhennykset Muut lainat / Yritystodistukset 94 897 94 559 222 371 221 671 (kansainväliset ja kotimaiset) -------------------------------------------------------------------------------- 200 785 199 327 317 965 315 974 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 1 089 380 1 076 858 1 009 209 995 098 ----------------------------------------- Lainojen käyvät arvot pohjautuvat rahavirtojen nykyarvoihin. Eri valuutoissa nostetut lainat on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella nykyarvoon. Diskonttokorkoon on lisätty yritys- ja lainakohtainen riskipreemio. Valuuttamääräiset lainat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivänä EKP:n julkaisemaan valuuttakurssiin. Lainoihin sisältyvät joukkovelkakirjalainat, 1 000 € 2010 2009 ---------------------------------------------------------------------- Kansainväliset: Eräpäivä Korko EUR 10 000 31.03.2010 korkorakennelma 10 000 EUR 10 000 16.03.2011 3,625 % 10 000 10 000 EUR 25 000 23.03.2011 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000 EUR 15 000 24.03.2011 vaihtuvakorkoinen 15 000 15 000 EUR 20 000 07.04.2011 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000 EUR 25 000 16.03.2012 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000 EUR 25 000 12.04.2012 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000 EUR 10 000 16.04.2013 vaihtuvakorkoinen 10 000 10 000 EUR 20 000 28.04.2013 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000 EUR 20 000 15.10.2013 4,30 % 20 000 20 000 EUR 24 000 02.07.2014 vaihtuvakorkoinen 24 000 24 000 EUR 18 000 11.11.2014 vaihtuvakorkoinen 18 000 18 000 EUR 8 000 11.11.2014 vaihtuvakorkoinen 8 000 8 000 EUR 10 000 20.11.2014 3,26 % 10 000 10 000 EUR 20 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000 EUR 25 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000 EUR 30 000 15.06.2017 3,07 % 30 000 ---------------------------------------------------------------------- 305 000 285 000 FIM 160 000 19.08.2013 5,20 % 26 908 26 906 ---------------------------------------------------------------------- 26 908 26 906 JPY 1 000 000 12.07.2010 2,00 % 7 510 JPY 2 000 000 16.10.2010 1,022 % 15 020 JPY 3 000 000 05.07.2011 1,31 % * 27 612 22 529 JPY 3 000 000 25.07.2012 1,3575 % ** 27 612 22 529 JPY 3 000 000 20.04.2015 1,45 % 27 612 22 529 JPY 500 000 22.06.2017 1,28 % 4 602 -------------------------------------------------------------------------------- 87 437 90 117 CZK 750 000 05.05.2010 vaihtuvakorkoinen 28 331 -------------------------------------------------------------------------------- 28 331 -------------------------------------------------------------------------------- CHF 39 000 15.03.2010 2,24 % 26 287 CHF 39 000 22.05.2012 2,475 % 31 190 26 287 -------------------------------------------------------------------------------- 31 190 52 575 NOK 170 000 19.11.2014 4,68 % 21 795 20 482 NOK 200 000 17.10.2016 5,15 % 25 641 24 096 NOK 200 000 11.04.2017 5,16 % 25 641 24 096 NOK 200 000 10.11.2017 5,12 % 25 641 24 096 NOK 200 000 12.11.2019 5,37 % 25 641 24 096 -------------------------------------------------------------------------------- 124 359 116 867 SEK 225 000 03.04.2012 vaihtuvakorkoinen 25 096 21 947 SEK 225 000 11.04.2012 vaihtuvakorkoinen 25 096 21 947 SEK 100 000 21.03.2013 vaihtuvakorkoinen 11 154 9 754 SEK 200 000 03.04.2013 3,70 % 22 308 19 508 SEK 175 000 04.04.2014 4,30 % 19 519 17 070 SEK 300 000 15.06.2015 3,195 % 33 462 SEK 100 000 17.06.2015 3,10 % 11 154 SEK 220 000 01.12.2015 korkorakennelma 26 994 24 779 SEK 100 000 15.01.2016 3,297 % 11 154 -------------------------------------------------------------------------------- 185 936 115 005 Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset 663 218 627 655 yhteensä Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset 97 612 87 147 yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 760 830 714 802 * takaisinmaksuoikeus 5.7.2004, ei käytetty ** takaisinmaksuoikeus 25.7.2006, ei käytetty Pitkäaikaisten lainojen erääntymisaikataulu, 1 000 € 2011 2012 2013 2014 2015 2015+ Yhteens ä -------------------------------------------------------------------------------- Joukkovelkakirjal 97 612 158 994 110 369 101 314 99 221 193 320 760 830 ainat Rahalaitoslainat 7 156 9 156 11 156 4 000 16 424 173 576 221 469 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 104 768 168 150 121 526 105 314 115 645 366 896 982 299 Pääomarakenne Yhtiön taloutta suunnitellaan pitkäjänteisesti ja yhtiölle varmistetaan taloudenhoidossa riittävä liikkumavara ja itsenäinen päätösvalta. Yhtiön tavoitteena on turvata riittävä kassavirta siirtokapasiteetin pitkäjänteiseen kehittämiseen, toimintavarmuuden turvaamiseen ja sähkömarkkinoiden kehittämiseen siten, että tariffitaso pysyy maltillisena. Yhtiö tavoittelee mahdollisimman alhaista pääoman keskikustannusta hyödyntämällä velkarahoituksen alhaisempaa kustannusta verrattuna oman pääoman kustannukseen. Kuitenkin kassavirran taso ja yhtiön velanhoitotunnusluvut pyritään pitämään sellaisella tasolla, että yhtiön korkea luottoluokitus säilyy. Yhtiö hyödyntää korkean luottoluokituksen tarjoamat mahdollisuudet kansainvälisillä ja kotimaisilla raha- ja pääomamarkkinoilla. 29. VARAUKSET, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------ Varaukset 1.1. 1 921 1 955 Käytetyt varaukset -23 -34 ------------------------------------ Varaukset 31.12. 1 899 1 921 30. 2010 2009 JOHDANNAIS- INSTRUMENTI T, 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- Korko- ja Käypä Käypä Käypä Nimellisarvo 31.12.2010 Käypä Nimellisa valuuttajoh arvo arvo nettoa nettoar rvo dannaiset Positi Negati rvo vo 31.12.200 ivinen ivinen 31.12. 31.12.2 9 31.12. 31.12. 2010 009 2010 2010 -------------------------------------------------------------------------------- Valuutanvai 48 940 -479 48 462 426 467 -1 391 399 576 hto-sopimuk set Valuuttater 245 245 1 747 218 14 079 miinit Koronvaihto 300 -1 313 -1 013 241 000 223 191 000 sopimukset Ostetut 7 938 7 938 880 000 11 125 750 000 korko-optio t -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 57 424 -1 792 55 632 1 549 214 10 176 1 354 654 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Sähköjohdan Käypä Käypä Käypä Määrä Käypä Määrä naiset arvo arvo nettoa TWh 31.12.2010 nettoar TWh Positi Negati rvo vo 31.12.200 ivinen ivinen 31.12. 31.12.2 9 31.12. 31.12. 2010 009 2010 2010 -------------------------------------------------------------------------------- Sähkötermii 26 625 -400 26 225 3,66 -17 528 3,61 nit, NASDAQ OMX Commodities , suojauslask etut johdannaise t Sähkötermii 377 377 0,03 -77 0,02 nit, NASDAQ OMX Commodities Sähkötermii -182 0,02 nit, muut -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 27 002 -400 26 602 3,69 -17 787 3,65 -------------------------------------------------------------------------------- Rahoitusjohdannaisiin sisältyvät korko-optiot ovat korkokattosopimuksia, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia. Sopimuksen viitekorko on 6 kk:n euribor, ja korkojaksoja on sopimushetkellä ollut 6 tai 8. Optiopreemio on kokonaan maksettu vastapuolelle sopimuksen tekohetkellä. Sähkötermiinit, muut -ryhmä sisältää kahdenväliset finanssi- ja fyysiset sähkön ostositoumukset, joita ei ole selvitetty erikseen selvitystalossa. Johdannaiskaupat on tehty tulevien kustannusten suojaamistarkoituksessa. Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset olisi suljettu vuoden 2010 viimeisenä kaupankäyntipäivänä. Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu: Nimellisarvo, 1 2011 2012 2013 2014 2015 2015+ Yhteensä 000 € -------------------------------------------------------------------------------- Koronvaihtosopim 10 000 55 000 80 000 36 000 30 000 30 000 241 000 ukset Korko-optiot 0 30 000 185 000 445 000 220 000 0 880 000 Valuutanvaihtoso 27 612 108 994 33 642 41 314 96 766 118 320 426 647 pimukset Valuuttatermiini 1 743 1 743 t -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 39 354 193 994 298 642 522 314 346 766 148 320 1 549 390 TWh 2011 2012 2013 2014 2015 2015+ Yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- Sähköjohdannaise 1,12 0,99 0,79 0,53 0,26 3,69 t -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 1,12 0,99 0,79 0,53 0,26 3,69 31. OSTOVELAT JA MUUT VELAT, 1 000 € 2010 2009 ---------------------------------------------------------- Ostovelat 30 805 28 047 Ostovelat osakkuusyrityksille 324 146 Korkovelat 9 843 8 665 Arvonlisäverovelat 3 051 3 169 Sähköverovelka 616 559 Siirtovelat 26 782 16 767 Muut velat 644 589 ---------------------------------------------------------- Yhteensä 72 066 57 940 Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät 2010 2009 ---------------------------------------------------------- Henkilöstökulut 4 409 4 028 Myynnin ja ostojen jaksotukset 22 361 12 727 Muut siirtovelat 12 12 ---------------------------------------------------------- Yhteensä 26 782 16 767 32. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Annetut pantit Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi 46 46 Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi 150 150 Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi 1 878 396 -------------------------------------------------------------------------------- 2 074 592 Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon 385 012 177 277 Muut taloudelliset vastuut Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus 1 700 1 700 Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio: Tuleva vuosi 120 158 Myöhemmin 89 255 -------------------------------------------------------------------------------- 1 908 2 113 Lahjaprofessuuri Teknilliseen korkeakouluun vuosille 2006 - 120 2010 33. MUUT VUOKRASOPIMUKSET, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------- Peruuttamattomien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat: Yhden vuoden kuluessa 2 038 1 793 Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa 9 664 3 840 Yli viiden vuoden kuluttua 16 003 1 869 -------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 27 706 7 501 Konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset koskevat toimistotiloja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat alle vuodesta kymmeneen vuoteen, ja yleensä niitä on mahdollista jatkaa alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Lisäksi konserni on vuokrannut mm. useita maa-alueita sekä joitakin 110 kilovoltin voimajohtoja ja katkaisijakenttiä. 34. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT ------------------------------------------- Vireillä ei ole toimintaan oleellisesti vaikuttavia oikeudenkäyntejä eikä viranomaismenettelyjä. Johtoalueiden hankintaan liittyvissä lupamenettelyissä valitetaan usein eri oikeusasteisiin. Yhtiön johdon arvion mukaan ei ole edellä mainittuihin lupamenettelyihin tai muihinkaan liiketoiminnan osa-alueisiin liittyen vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä, joiden lopputulokset vaikuttaisivat olennaisesti konsernin taloudelliseen asemaan. Markkinaoikeus teki päätöksen joulukuussa 2008 liittyen Fingridin valitukseen koskien Energiamarkkinaviraston päätöstä 13.12.2007, "Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2008 alkavalle ja 31.12.2011 päättyvälle valvontajaksolle". Markkinaoikeus muutti osittain Energiamarkkinaviraston päätöstä Fingridin valituksen mukaisesti. Energiamarkkinavirasto on puolestaan valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi osittain EMV:n valituksen. 35. RISKIENHALLINTA ------------------- Fingridin riskienhallinnan tavoitteena on varautua riskeihin liittyvien vahinkojen kustannustehokkaisiin suojautumistoimenpiteisiin ja sitouttaa koko henkilöstö ottamaan huomioon yrityksen, sen eri organisaatioyksiköiden ja kunkin työntekijän toimintaan liittyvät riskit. Näiden tavoitteiden täyttymiseksi riskienhallinta on luonteeltaan jatkuvaa ja systemaattista. Yksittäisten riskien tai niistä koottujen riskikokonaisuuksien merkitystä arvioidaan nykysuojautumistasolla ottaen huomioon haitallisen tapahtuman todennäköisyys, taloudellinen vaikutus ja vaikutus yrityskuvaan tai liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan keskeiset periaatteet ja niihin tehtävät muutokset. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan keskeiset toimenpiteet osana yhtiön strategiaa, mittaristoa, toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Hallituksen tarkastusvaliokunta saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä suurimmista riskeistä ja niiden hallinnasta. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Fingrid Oyj altistuu yhtiön rahoitusasemaa hallitessaan markkina-, likviditeetti- ja luottoriskeille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää riskejä niin, että heilahtelut Fingrid Oyj:n rahavirtaan jäävät mahdollisimman pieniksi. Rahoitustoiminnan keskeiset periaatteet Fingrid Oyj:n hallitus hyväksyy rahoitustoiminnan keskeiset periaatteet, jotka määrittelevät toimintalinjat emoyhtiön ulkoiselle rahoitukselle, sijoitustoiminnalle sekä markkina-, likviditeetti-, jälleenrahoitus- ja luottoriskeille. Riskienhallinnan toteutus ja raportointi Rahoitustoiminto vastaa käytännön tasolla yhtiön ulkoisesta rahoituksesta, sijoitustoiminnasta sekä hallinnoi yhtiöön kohdistuvat markkinariskit. Rahoitustoiminto raportoi yhtiön hallitukselle säännöllisesti, neljä kertaa vuodessa. Rahoitustoiminnon tehtävänä on tunnistaa, mitata ja raportoida rahoitusriskit, joille yhtiö voi altistua. Riskienhallintaprosessit Rahoitustoiminto vastaa riskien seurannasta, järjestelmistä sekä malleista että menetelmistä, joilla lasketaan ja arvioidaan riskejä. Lisäksi yhtiön sisäinen tarkastus varmistaa, että noudatetaan rahoitustoiminnan keskeisiä periaatteita ja yhtiön sisäisiä ohjeita. Markkinariskit Fingrid Oyj käyttää johdannaissopimuksia suojautuakseen markkinariskeiltä eli valuutta-, korko- ja hyödykeriskeiltä. Johdannaissopimuksia tehdään vain suojautumistarkoituksessa ja siksi yhtiö ei tee johdannaiskauppoja spekulatiivisessa mielessä. Suojausinstrumentit on määritelty rahoitustoiminnan ja häviösähköhankinnan keskeisissä periaatteissa ja valittu siten, että ne suojaavat mahdollisimman tehokkaasti kyseisiltä riskeiltä. Valuuttariski Yhtiön operatiivinen valuutta on euro. Yhtiö suojautuu pääsääntöisesti valuuttariskeiltä, mutta voi rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti jättää suojaamatta osuuden, joka on enintään 10 % rahavaroista. Transaktioriski Yhtiö laskee liikkeeseen arvopapereita kansainvälisillä ja kotimaisilla raha- ja pääomamarkkinoilla. Yhtiön lainat jakautuvat eri vaihdettaviin valuuttoihin ja kaikki valuuttamääräiset velat ja niihin liittyvät korkovirrat suojataan valuuttariskeiltä. Valuuttasuojaus tehdään aina kunkin velkakirjan liikkeeseenlaskun yhteydessä. Yhtiön liiketoimintoihin liittyvät valuuttariskit ovat vähäiset ja ne on suojattu. Siksi niistä ei ole esitetty herkkyysanalyysiä. Transaktioriskien suojaamiseksi yhtiö on tilikauden aikana käyttänyt valuuttatermiinejä ja valuutanvaihtosopimuksia. Alla olevissa taulukoissa on ensin esitetty yhtiön lainojen valuuttajakauma ja suojausaste ja sitten rahoitusinstrumenttien herkkyysanalyysi euron ja kyseisen valuutan välillä, joka myös todentaa että yhtiöllä ei ole avointa valuuttapositiota. Lainojen valuuttajakauma ja suojausaste, 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- Valuuttajakau Tasearvo Osuus Suojau Valuuttajakau Tasearv Osuus Suojau ma 31.12.2010 % s-- ma 31.12.2009 o % s-- aste aste EUR 647 936 60 EUR 592 203 60 CHF 31 190 3 100 CHF 52 575 5 100 CZK CZK 28 331 3 100 JPY 87 437 8 100 JPY 90 117 9 100 NOK 124 359 12 100 NOK 116 867 12 100 SEK 185 936 17 100 SEK 115 005 12 100 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 1 076 858 100 100 Yhteensä 995 098 100 100 -------------------------------------------------------------------------------- Valuuttakurssimuutosten herkkyyttä mitataan 10 %:n muutoksena euron ja kyseisen valuutan välillä. Yhtiöllä ei toteudu valuuttakurssieroja, koska kaikki valuuttamääräiset velat on suojattu valuuttakurssimuutoksilta. Taulukoissa esitetyissä luvuissa negatiivinen luku lisäisi valuuttakurssitappiota ja positiivinen luku vastaavasti lisäisi valuuttakurssivoittoa. Valuuttakurssimuutos, 1 000 € 31.12.2010 Joukko-v Yritys-t Yhteens Valuutan-va Valuutta Yhteens Nettoa elka-lai odistuks ä ihto-sopimu -termiin ä sema nat et kset it Yhteen sä -------------------------------------------------------------------------------- CHF +10 % -3 608 -3 608 3 608 3 608 0 ---- -------------------------------------------------------------------- - 10 % 2 952 2 952 -2 952 -2 952 0 -------------------------------------------------------------------------------- JPY +10 % -9 442 -9 442 9 442 9 442 0 ---- -------------------------------------------------------------------- - 10 % 8 135 8 135 -8 135 -8 135 0 -------------------------------------------------------------------------------- NOK +10 % -14 280 -14 280 14 280 14 280 0 ---- -------------------------------------------------------------------- - 10 % 11 684 11 684 -11 684 -11 684 0 -------------------------------------------------------------------------------- SEK +10 % -20 583 -20 583 20 583 20 583 0 ---- -------------------------------------------------------------------- - 10 % 16 841 16 841 -16 841 -16 841 0 -------------------------------------------------------------------------------- Valuuttakurssimuutos, 1 000 € 31.12.2009 Joukko- Yritys- Yhteens Valuutan Valuut Yhteens Nettoa velka-l todistu ä -vaihto- ta-ter ä sema ainat kset sopimuks miinit Yhteen et sä -------------------------------------------------------------------------------- CHF +10 % -6 033 -6 033 6 033 6 033 0 -------------------------------------------------------------------------------- - 10 % 4 936 4 936 -4 936 -4 936 0 -------------------------------------------------------------------------------- CZK +10 % -3 164 -3 164 3 164 3 164 0 -------------------------------------------------------------------------------- - 10 % 2 588 2 588 -2 588 -2 588 0 -------------------------------------------------------------------------------- JPY +10 % -10 209 -10 209 10 209 10 209 0 -------------------------------------------------------------------------------- - 10 % 8 354 8 354 -8 354 -8 354 0 -------------------------------------------------------------------------------- NOK +10 % -13 158 -13 158 13 158 13 158 0 -------------------------------------------------------------------------------- - 10 % 10 765 10 765 -10 765 -10 765 0 -------------------------------------------------------------------------------- SEK +10 % -12 738 -12 738 12 738 12 738 0 -------------------------------------------------------------------------------- - 10 % 10 422 10 422 -10 422 -10 422 0 -------------------------------------------------------------------------------- Translaatioriski Yhtiöllä on ulkomaan rahan määräinen osakesijoitus osakkuusyhtiöön. Tämä translaatioriski ei ole suojattu. Herkkyysanalyysi (10 %:n muutoksilla) esitetään seuraavassa taulukossa. Taulukko esittää Norjan kruunun kurssin 10 % muutoksen vaikutusta yhtiön omaan pääomaan. Translaatioriski, 1 000 € 2010 2009 ----------------------------------------------------------------------- Oma pääoma 31.12.2010 Oma pääoma 31.12.2009 NOK +10 % 481 429 - 10 % -393 -351 ----------------------------------------------------------------------- Korkoriski Yhtiöllä on vain euromääräistä korkoriskiä, koska yhtiön lainat ovat pääomien ja korkomaksujen osalta valuuttasuojatut ja rahavarat ovat euromääräiset. Korolliset velat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia. Korkoriskiä hallitaan rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti siten, että 30 - 70 % korkokuluista on suojattuna seuraavan viiden vuoden aikana. Korkotason ollessa korkealla suojaustaso pidetään vaihteluvälin alarajan tuntumassa ja korkotason ollessa matalalla suojaustaso pidetään vaihteluvälin ylärajan tuntumassa. Matalaksi korkotasoksi on määritelty 3 %:n tai siitä alempi korkotaso ja korkeaksi korkotasoksi on määritelty 5 %:n tai sitä ylempi korkotaso. Vuoden 2010 lopussa oli suojattuna 70 % seuraavan viiden vuoden korkokuluista ja vastaavasti vuoden 2009 lopussa oli suojattuna 50 %. Korkoriskin herkkyyttä mitataan 1 prosenttiyksikön koronmuutoksena ja CfaR -menetelmän (Cashflow at Risk) avulla. Korkotason muutoksena oletetaan 1 prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta seuraavan 12 kuukauden aikana tilinpäätöshetkestä. Korkoherkkyystarkastelu tehdään valuuttasuojatuille lainoille, korkopositiota suojaavalle johdannaissalkulle sekä rahavaroille, joista syntyy korkomuutoksille altis nettolaina-asema. Korkoherkkyys, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------------------------------------ -1 % yksikkö +1 % yksikkö -1 % yksikkö +1 % yksikkö Lainat 6 692 -6 692 7 664 -7 664 ------------------------------------------------------------------------------ Korkojohdannaiset -1 034 1 034 -442 442 ------------------------------------------------------------------------------ Lainat yhteensä 5 658 -5 658 7 222 -7 222 ------------------------------------------------------------------------------ Rahavarat -1 772 1 772 -1 740 1 740 ------------------------------------------------------------------------------ Nettolainat yhteensä 3 887 -3 887 5 482 -5 482 Seuraava taulukko esittää kuinka CfaR -menetelmällä mitataan miten valitulla luottamustasolla ja seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla, yhtiön korolliset velat, johdannaiset ja rahavarat vaikuttavat yhtiön rahavirtaan. Yhtiön muut rahoituskulut eivät sisälly laskelmaan. Cashflow at Risk, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- 31.12.2010 31.12.2009 Luottamustaso Nettorahoituskulut Luottamustaso Nettorahoituskulut 96 % min. 16 511 96 % min. 12 306 -------------------------------------------------------------------------------- max. 22 339 max. 20 073 -------------------------------------------------------------------------------- 98 % min. 16 264 98 % min. 11 908 -------------------------------------------------------------------------------- max. 22 642 max. 20 720 -------------------------------------------------------------------------------- Hyödykeriski Yhtiö altistuu sähkön hinta- ja volyymiriskille siirtohäviöiden kautta. Häviösähköhankinta suojataan hallituksen hyväksymän häviösähköhankinnan periaatteiden mukaisesti. Hintasuojauksen ajanjakso on viisi vuotta ja se jakaantuu kolmeen osaan; perus-, budjetti-, ja operatiiviseen suojaukseen. Lisäksi yhtiöllä on suojaukseen ja sähkön fyysiseen hankintaan liittyvä häviösähkön hankintapolitiikka sekä operatiiviset ohjeet, hintasuojausohje ja valvomo-ohje. Hintasuojauksessa yhtiö käyttää pääosin NASDAQ OMX Commodities:in noteeraamia tuotteita. Yhtiö voi myöskin käyttää NASDAQ OMX Commodities:in vastaavia OTC-tuotteita, jotka selvitetään sähköpörssissä. Mikäli sähköjohdannaisten markkinahinnat olisivat olleet 20 % korkeammat tai matalammat tilinpäätöspäivänä, sähköjohdannaisten arvonmuutos olisi ollut 39,9 miljoonaa euroa suurempi tai pienempi (30,7 milj. euroa vuonna 2009). Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski Fingrid altistuu maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskille, erääntyvien lainojen, maksujen ja liiketoiminnan kassavirran vaihteluista johtuen. Yhtiön maksuvalmius tulee järjestää siten, että tulevan 12 kuukauden periodin jälleenrahoitustarve pystytään kattamaan 100 %:sti likvideillä varoilla ja käytettävissä olevilla pitkäaikaisilla luottolupauksilla kuitenkin siten, että kyseinen jälleenrahoitustarve ei saa olla enempää kuin 45 % yhtiön koko velkarahoituksen määrästä. Yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 250 miljoonan euron suuruinen valmiusluotto. Valmiusluotto erääntyy 16. marraskuuta 2012. Valmiusluotto on nostamaton. Yhtiön varainhankinta hoidetaan velkaohjelmien kautta. Yhtiö toimii kansainvälisillä pääomamarkkinoilla laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja, Medium Term Note Programmen kautta. Tämä ohjelma on suuruudeltaan 1,5 miljardia euroa. Lyhytaikainen varainhankinta hoidetaan yritystodistusohjelmien kautta; Euro Commercial Paper -ohjelma on 600 miljoonaa euroa ja kotimainen yritystodistusohjelma on 150 miljoonaa euroa. Jälleenrahoitusriskiä pienennetään rakentamalla tasainen erääntymisprofiili siten, että vuotta pidempien 12 kuukauden periodien jälleenrahoitustarve ei saa ylittää 30 % yhtiön velkarahoituksen määrästä. Lainojen lyhennykset ja korkokulut, sopimuksiin perustuen, esitetään seuraavassa taulukossa. Vaihtuvakorkoisten lainojen korkoprosentit on määritetty käyttäen 0-kuponkikäyrää. Lyhennykset ja korkosummat eivät ole diskontattuja arvoja. Valuutanvaihto- ja koronvaihtosopimuksista sekä termiineistä aiheutuvat rahoituskulut suoritetaan usein nettomääräisinä, sopimusten luonteesta riippuen. Seuraavassa taulukossa ne on esitetty bruttomääräisinä. Fingridin voimassa olevat lainasopimukset, velka- tai yritystodistusohjelmat ovat vakuudettomia. Niihin ei myöskään liity mitään kovenantteja. Lainojen lyhennykset ja korkokulut sekä rahoitusjohdannaisten sopimuksiin perustuvat maksut ja saatavat, joita suoritetaan käteisvaroina, 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- ---------- 31.12.2010 2011 2012 2013 2014 2015 2015+ Yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- --------- Joukkovelk -lyhennykset 97 612 158 994 110 371 101 314 99 220 193 319 760 830 akirjalain at -korkokulut 19 783 19 224 17 421 14 616 11 095 17 101 99 240 Lainat -lyhennykset 7 156 9 156 11 156 4 000 16 424 173 576 221 469 rahoitusla itoksilta -korkokulut 5 543 5 757 6 145 6 256 6 486 31 746 61 933 Yritystodi -lyhennykset 94 559 94 559 stukset -korkokulut 441 441 Valuutanva -maksut 33 729 105 101 38 878 46 613 93 957 121 436 439 715 ihtosopimu kset Koronvaiht -maksut 4 142 4 353 4 222 2 277 1 829 2 037 18 860 osopimukse t Valuuttate -maksut 1 501 1 501 rmiinit Takaussopi -maksut 1 700 1 700 mukset* Yhteensä 266 166 302 586 188 194 175 076 229 011 539 215 1 700 248 -------------------------------------------------------------------------------- --------- Valuutanva -saatavat 40 966 122 059 44 602 51 635 105 320 130 876 495 457 ihtosopimu kset Koronvaiht -saatavat 3 811 3 941 3 573 2 429 1 941 1 842 17 537 osopimukse t Valuuttate -saatavat 1 743 1 743 rmiinit Yhteensä 46 520 126 000 48 175 54 064 107 261 132 718 514 737 -------------------------------------------------------------------------------- --------- Kaikki 219 646 176 586 140 019 121 012 121 750 406 497 1 185 511 yhteensä *Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus. Fingridille ei ole esitetty vaatimuksia maksaa takauksen johdosta. 31.12.2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014+ Yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- --------- Joukkovelk -lyhennykset 87 147 92 529 142 711 106 169 97 552 188 694 714 802 akirjalain at -korkokulut 16 289 18 046 17 422 15 207 12 012 22 627 101 603 Lainat -lyhennykset 7 156 7 156 9 156 11 156 4 000 20 000 58 626 rahoitusla itoksilta -korkokulut 982 1 316 1 410 1 192 964 2 620 8 484 Yritystodi -lyhennykset 221 671 221 671 stukset -korkokulut 829 829 Valuutanva -maksut 79 965 36 259 107 470 39 178 46 019 158 754 467 646 ihtosopimu kset Koronvaiht -maksut 1 843 3 441 3 631 3 062 764 12 741 osopimukse t Valuuttate -maksut 7 496 1 501 8 997 rmiinit Takaussopi -maksut 1 700 1 700 mukset* Yhteensä 425 079 160 249 281 800 175 965 161 311 392 695 1 597 099 -------------------------------------------------------------------------------- --------- Valuutanva -saatavat 87 834 32 962 103 084 37 928 45 443 158 013 465 264 ihtosopimu kset Koronvaiht -saatavat 2 419 3 709 3 487 2 527 723 12 865 osopimukse t Valuuttate -saatavat 7 672 1 531 9 203 rmiinit Yhteensä 97 925 38 203 106 571 40 455 46 166 158 013 487 332 -------------------------------------------------------------------------------- --------- Kaikki 327 154 122 046 175 230 135 510 115 145 234 682 1 109 767 yhteensä *Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus. Fingridille ei ole esitetty vaatimuksia maksaa takauksen johdosta. Luottoriski Luottoriski syntyy siitä, että vastapuoli ei täytä sopimuksiin perustuvia velvoitteitaan Fingridiä kohtaan. Näitä velvoitteita syntyy yhtiön liiketoiminnoissa ja rahoitustoiminnossa. Liiketoiminnan luottoriski Yhtiö mittaa ja seuraa vastapuoliriskejään osana liiketoiminnan seurantaa ja raportointia. Luottokelpoisuuden ja maksukäyttäytymisen osalta kaikkia asiakkaita, vastapuolia ja toimittajia seurataan säännöllisesti. Yhtiöllä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Tilikauden aikana yhtiö ei kirjannut luottotappioita eikä uudelleenjärjestellyt myyntisaamisten ehtoja. Rahoituksen luottoriski Fingrid altistuu rahoitustoiminnassaan luottoriskille sijoitusten ja johdannaissopimusten kautta. Yhtiö solmii johdannaissopimuksia tai sijoittaa varojaan sallittujen riskirajojen puitteissa. Jokaiselle vastapuolelle on olemassa euromääräinen yläraja. Ennen johdannaiskaupan aloittamista yhtiö solmii International Swap Dealers Associationin (ISDA) raamisopimuksen vastapuolen kanssa. Yhtiö ei ole vastaanottanut rahoitusvaroihin tai johdannaissopimuksiin liittyviä luottoriskiä vähentäviä vakuuksia. Tilikauden aikana yhtiölle ei aiheutunut tappiota rahoitusinstrumenttien vastapuoliriskeistä. 36. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Poistot 66 813 64 612 Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (--/+) -404 183 Osuus osakkuusyritysten tuloksista -384 -284 Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien -2 349 -1 670 varojen ja velkojen arvostamisesta -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 63 677 62 841 -------------------------------------------------------------------------------- 37. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT ----------------------- Fingrid -konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyritykset Porvoon Alueverkko Oy ja Nord Pool Spot AS, suurimmat omistajat Fortum Power and Heat Oy ja Pohjolan Voima Oy konserniyrityksineen sekä ylin johto lähipiireineen. Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja johtoryhmästä. Yhtiö ei ole lainannut varoja ylimmälle johdolle, eikä yhtiöllä ole liiketoimia ylimmän johdon kanssa. Fingrid Oyj on antanut Porvoon Alueverkko Oy:n puolesta 1,7 miljoonan euron vastatakauksen. Liiketoimet lähipiirin kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin. Ylimmän johdon työsuhde-etuudet, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------- Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 376 1 358 Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------- Myynnit 4 155 4 208 Ostot 71 154 38 464 Saamiset 3 219 777 Velat 324 252 Liiketoimet omistajien kanssa, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------- Myynnit 106 742 86 417 Ostot 72 631 63 741 Saamiset 8 341 7 840 Velat 1 738 1 082 Yleiset hankintaperiaatteet Konsernissa noudatetaan kolmea vaihtoehtoista hankintatapaa tavaroita tai palveluita hankittaessa. Kun hankinnan kustannukset ja arvo ovat alle 5 000 euroa, tehdään yleensä suullinen tarjouspyyntö sekä kirjallinen tilaus tai hankintasopimus. Kun hankinta ylittää 5 000 euroa, mutta jää alle julkisiin hankintoihin sovellettavien arvojen, kilpailutetaan hankinta. Kun Fingridiä koskevat julkisten hankintojen kynnysarvot ylittyvät (tavarat ja palvelut noin 0,4 milj. euroa ja rakennusurakat noin 5 milj. euroa), yhtiö noudattaa julkista hankintamenettelyä. 38. PÄÄSTÖOIKEUDET ------------------ Fingridille myönnettiin päästöoikeuksia vuosille 2008 - 2012 yhteensä 126,3 tuhatta tonnia, josta Olkiluodon voimalaitoksen osuus 112,3 tuhatta tonnia. Pääsääntöisesti Fingridillä on 31.12. hallussaan vähintään vuotuisia CO2 -päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. 2010 2009 tCO2 tCO2 Vastikkeetta saadut oikeudet 25 261 25 261 Päästömäärät, Olkiluoto 674 1 000 Päästömäärät, muut voimalaitokset yhteensä 2 218 2 000 Päästöoikeuksien myynnit 9 000 22 000 39. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT ------------------------------------------ Konsernin johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS) -------------------------------------------------------------------------------- EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA Liitetiet 1.1. - 1.1. - o 31.12.2010 31.12.2009 € € -------------------------------------------------------------------------------- LIIKEVAIHTO 2 455 655 341,59 355 754 732,51 Liiketoiminnan muut tuotot 3 6 977 724,05 2 247 927,52 Materiaalit ja palvelut 4 -252 934 683,61 -185 368 475,60 Henkilöstökulut 5 -20 385 296,72 -19 586 964,26 Poistot ja arvonalentumiset 6 -76 334 772,29 -74 041 085,44 Liiketoiminnan muut kulut 7, 8 -50 392 640,16 -39 395 433,28 -------------------------------------------------------------------------------- LIIKEVOITTO 62 585 672,86 39 610 701,45 Rahoitustuotot ja -kulut 9 -14 238 443,93 -22 437 872,95 -------------------------------------------------------------------------------- VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 48 347 228,93 17 172 828,50 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA 48 347 228,93 17 172 828,50 VEROJA Tilinpäätössiirrot 10 -39 918 607,06 -10 458 806,18 Tuloverot 11 -2 206 584,38 -1 760 024,05 TILIKAUDEN VOITTO 6 222 037,49 4 953 998,27 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. EMOYHTIÖN TASE VASTAAVAA Liitetiet 31.12.2010 31.12.2009 o € € -------------------------------------------------------------------------------- PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo 12 42 887 921,11 49 321 109,29 Muut pitkävaikutteiset menot 13 116 674 457,84 75 675 200,97 -------------------------------------------------------------------------------- 116 717 345,76 124 996 310,26 Aineelliset hyödykkeet 14 Maa- ja vesialueet 13 508 605,63 11 410 363,85 Rakennukset ja rakennelmat 82 942 332,94 76 826 448,30 Koneet ja kalusto 401 268 462,18 410 010 446,70 Voimajohdot 607 095 469,42 607 692 130,64 Muut aineelliset hyödykkeet 117 516,35 117 516,35 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 142 767 394,87 69 383 522,87 hankinnat -------------------------------------------------------------------------------- 1 247 699 781,39 1 175 440 428,71 Sijoitukset 15 Osuudet saman konsernin 504 563,77 504 563,77 yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä 6 641 360,21 6 641 360,21 Muut osakkeet ja osuudet 913 125,03 850 172,53 -------------------------------------------------------------------------------- 8 059 049,01 7 996 096,51 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 372 476 176,16 1 308 432 835,48 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 16 6 100 556,12 5 414 746,79 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 45 300 257,51 39 418 784,93 Saamiset saman konsernin 276 750,00 274 500,00 yrityksiltä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 17 3 218 535,01 777 395,89 Muut saamiset 43 066,26 31 875,78 Siirtosaamiset 18, 19 28 514 948,37 26 030 991,45 -------------------------------------------------------------------------------- 77 353 557,15 66 533 548,05 Rahoitusarvopaperit 20 217 467 915,94 199 198 409,69 Rahat ja pankkisaamiset 20 3 779 895,40 4 104 878,38 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 304 701 924,61 275 251 582,91 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 677 178 100,77 1 583 684 418,39 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. EMOYHTIÖN TASE -------------------------------------------------------------------------------- VASTATTAVAA Liitetieto 31.12.2010 31.12.2009 € € -------------------------------------------------------------------------------- OMA PÄÄOMA 21 Osakepääoma 55 922 485,55 55 922 485,55 Ylikurssirahasto 55 922 485,55 55 922 485,55 Edellisten tilikausien voitto 986 578,59 2 756 699,99 Tilikauden voitto 6 222 037,49 4 953 998,27 -------------------------------------------------------------------------------- OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 119 053 587,18 119 555 669,36 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 22 436 358 728,38 396 440 121,32 PAKOLLISET VARAUKSET 29 1 898 946,78 1 921 446,78 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat 23, 24 630 558 105,45 642 275 696,72 Lainat rahoituslaitoksilta 214 312 494,90 51 468 925,24 -------------------------------------------------------------------------------- 844 870 600,35 693 744 621,96 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 23 98 200 000,00 85 620 380,48 Lainat rahoituslaitoksilta 7 156 430,08 7 156 430,23 Ostovelat 30 804 861,93 28 047 324,19 Velat saman konsernin 25 586 368,95 507 844,15 yrityksille Velat omistusyhteysyrityksille 26 324 440,99 145 775,79 Muut velat 27 98 824 331,09 225 934 339,97 Siirtovelat 28 39 099 805,04 24 610 464,16 -------------------------------------------------------------------------------- 274 996 238,08 372 022 558,97 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 119 866 838,43 1 065 767 180,93 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 677 178 100,77 1 583 684 418,39 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. -------------------------------------------------------------------------------- EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA Liiteti 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 eto € € -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoiminnan rahavirrat: Tilikauden voitto 21 6 222 037,49 4 953 998,27 Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity 31 115 810 485,26 84 682 467,57 maksutapahtumaa Korkokulut ja muut rahoituskulut 22 012 788,21 27 473 511,58 Korkotuotot -7 713 629,23 -5 021 363,87 Osinkotuotot -60 715,05 -14 274,76 Verot 2 206 584,38 1 760 024,05 Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos -6 984 934,21 -2 002 886,10 Vaihto-omaisuuden muutos -685 809,33 -787 037,53 Osto- ja muiden velkojen muutos 3 086 305,82 -2 875 633,98 Varausten muutos -22 500,00 -33 800,00 Maksetut korot -23 219 684,77 -43 770 686,88 Saadut korot 5 835 751,33 7 157 252,84 Maksetut verot 11 -1 761 915,96 -1 929 912,98 -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoiminnan nettorahavirta 114 724 763,94 69 591 658,21 Investointien rahavirrat: Investoinnit aineellisiin 14 -138 106 461,73 -126 679 634,58 käyttöomaisuushyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin 13 -4 563 487,45 -7 649 031,55 hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin 15 -23 685,92 -128 766,70 Aineellisten 14 903 900,00 116 312,00 käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut osingot 9 60 715,05 14 274,76 Saadut avustukset 15 000 000,00 -------------------------------------------------------------------------------- Investointien nettorahavirta -126 729 020,05 -134 326 846,07 Rahoituksen rahavirrat: Lyhytaikaisten lainojen nostot 219 168 724,29 231 448 563,85 Lyhytaikaisten lainojen -346 279 947,79 -263 142 195,23 takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot 256 519 369,46 133 947 413,73 Pitkäaikaisten lainojen -92 735 246,89 -30 000 000,00 takaisinmaksut Maksetut osingot 21 -6 724 119,67 -6 710 698,27 -------------------------------------------------------------------------------- Rahoituksen nettorahavirta 29 948 779,40 65 543 084,08 Rahavarojen muutos 17 944 523,29 807 896,22 Rahavarat tilikauden alussa 203 303 288,07 202 495 391,85 Rahavarat tilikauden lopussa 20 221 247 811,26 203 303 288,07 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. EMOYHTIÖN TILlNPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET ------------------------------------- Fingrid Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella. Ulkomaan valuutan määräiset erät Ulkomaan valuutan määräiset kaupalliset tapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Korolliset velat ja saatavat ja niiden suojaukset arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Eräpäivänä korollisista veloista ja saatavista ja niitä vastaavista suojauksista aiheutuvat kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kaupallisen valuuttavirran suojaamiseen käytetyistä johdannaisista syntyvät kurssierot kirjataan oikaisemaan vastaavaa erää tuloslaskelmassa. Korko- ja valuuttajohdannaiset Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä ja korko-optioita on käytetty rahoituspolitiikan mukaisesti Fingridin tase-erien korko- ja valuuttariskin sekä kaupallisten erien suojaamiseen. Johdannaissopimukset kirjataan samoja kirjanpidon kirjausperiaatteita noudattaen kuin erät, joita johdannaiset suojaavat. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korko-optioiden korkoerät jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihin ja -kuluihin. Korollista velkaa ja saatavia suojaavien valuuttatermiinien korko-osuus jaksotetaan niiden voimassaoloajalle ja kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Korko-optioista maksetut tai saadut preemiot jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle. Sähköjohdannaiset Fingrid suojaa häviösähköhankintansa joko kahdenvälisillä sopimuksilla tai pörssijohdannaisilla, joita ovat mm. termiinit, futuurit ja optiot. Näistä aiheutuvilla menoilla ja tuloilla oikaistaan häviösähköhankinnan ostoja tuloslaskelmassa sillä kaudella, johon niiden suojausvaikutus kohdistuu. Optioista maksetut tai saadut preemiot jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot käsitellään vuosikuluina. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon. Suunnitelmapoistot lasketaan tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Poistoajat ovat seuraavat: Liikearvo 20 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot: Johtoalueiden käyttöoikeudet 30-40 vuotta Muut käyttöoikeudet taloudellisen käyttöajan mukaan, enintään 10 vuotta Ohjelmistot 3 vuotta Rakennukset ja rakennelmat Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset 40 vuotta Sähköasemien rakennelmat 30 vuotta Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat 20-40 vuotta Erilliset rakennelmat 15 vuotta Voimajohdot Voimajohdot 400 kV 40 vuotta Tasasähköjohdot 40 vuotta Voimajohdot 110-220 kV 30 vuotta Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset* 30 vuotta Voimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät 10 vuotta Valokuitu-ukkosjohtimet 10-20 vuotta Koneet ja kalusto Sähköasemien koneet 10-30 vuotta Kaasuturbiinivoimalaitokset 20 vuotta Muut koneet ja kalusto 3-5 vuotta * Hävittämiskustannukset on diskontattu nykyarvoon, joka on lisätty käyttöomaisuuden arvoon ja kirjattu pakollisena varauksena. Liikearvon poistoaika on 20 vuotta, koska kantaverkkoliiketoiminta on luonteeltaan pitkäaikaista liiketoimintaa, jonka tuotot kertyvät usean vuosikymmenen ajalta. Päästöoikeudet Päästöoikeudet käsitellään kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan lausunnon 1767/2005 nettomenettelyn mukaisesti. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus esitetään FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon, sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Rahat, pankkisaamiset ja arvopaperit rahoitusomaisuudessa Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Rahoitusarvopaperit ovat sijoitus- ja yritystodistuksia, valtion velkasitoumuksia sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Markkinanoteeratut arvopaperit ja niihin rinnastettavat varat arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Korolliset velat Pitkäaikaiset korolliset velat muodostuvat rahoituslaitoslainoista ja sekä kansainvälisen että kotimaisen joukkovelkakirjalainaohjelman alla liikkeeseen lasketuista velkakirjoista. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat kotimaisen ja kansainvälisen yritystodistusohjelman alla liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista sekä pitkäaikaisten lainojen ja joukkovelkakirjalainojen lyhytaikaisesta osuudesta. Velkaohjelmien puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat ovat sekä euro- että ulkomaan valuutan määräisiä. Fingridillä on sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa ja velkakirjoja, joissa on korkorakennelmia. Korko jaksotetaan velan laina-ajalle. Velkakirjan mahdollinen yli- tai alihinta jaksotetaan kyseisen velkakirjan laina-ajalle. Valmiusluottojen järjestelypalkkiot kirjataan pääsääntöisesti heti kuluksi ja luotonvarausprovisiot kirjataan kuluksi sopimusajalle. Rahoitusriskien hallinta Rahoitusriskien hallinnassa noudatettavat periaatteet on esitetty konsernin liitetiedoissa kohdassa 35. Tuloverot Veroihin kirjataan tilikauden tulosta vastaava suoriteperusteinen vero sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennalliset verot Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei kirjata tuloslaskelmaan tai taseeseen. Niitä koskevat tiedot esitetään liitetiedoissa. 2. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN ----------------------------- Fingrid Oyj:n liiketoiminta on kokonaisuudessaan järjestelmävastuullista kantaverkkoliiketoimintaa, minkä johdosta liikevaihdon jakoa toimialoittain ei ole. LIIKEVAIHTO, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------ Kantaverkkotulot 211 464 187 850 Tasesähkön myynti 159 812 92 497 Rajasiirto 23 865 24 353 Läpisiirtotuotot 19 298 27 904 Tehoreservi 13 962 13 469 Estlink pullonkaulatulot 9 465 0 Pohjoismaiset pullonkaulatulot 9 045 4 855 Syöttötariffipalvelutuotot 225 225 Muu liikevaihto 8 520 4 602 ------------------------------------------------ Yhteensä 455 655 355 755 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 € 2010 2009 ---------------------------------------------------- Vuokratuotot 1 632 1 751 Saadut avustukset 138 105 Muut tuotot 5 207 392 ---------------------------------------------------- Yhteensä 6 978 2 248 4. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 € 2010 2009 ----------------------------------------------------------------- Ostot tilikauden aikana 243 000 117 360 Häviösähköhankinnat 65 212 52 067 Varastojen muutos, lisäys (--) tai vähennys (+) -686 -787 ----------------------------------------------------------------- Aineet ja tarvikkeet 242 314 168 640 Verkkopalvelumaksut 49 54 Muut ulkopuoliset palvelut 10 571 16 675 ----------------------------------------------------------------- Palvelut 10 620 16 728 ----------------------------------------------------------------- Yhteensä 252 935 185 368 ----------------------------------------------------------------- 5. HENKILÖSTÖKULUT, 1 000 € 2010 2009 --------------------------------------------------------------------------- Palkat ja palkkiot 17 177 16 028 Eläkekulut 2 435 2 244 Muut henkilösivukulut 773 1 314 --------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 20 385 19 587 Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 385 376 --------------------------------------------------------------------------- Lauri Virkkunen, puheenjohtaja (alkaen 1.7.2010) 11 Timo Karttinen, 1. varapuheenjohtaja 17 17 Arto Lepistö, 2. varapuheenjohtaja 19 23 Risto Autio, hallituksen jäsen 13 12 Ari Koponen, hallituksen jäsen 12 12 Ritva Nirkkonen, hallituksen jäsen 13 14 Anja Silvennoinen, hallituksen jäsen 12 13 Jorma Tammenaho, hallituksen varajäsen 5 7 Jussi Hintikka, hallituksen varajäsen 5 5 Pekka Kettunen, hallituksen varajäsen 5 5 Kari Koivuranta, hallituksen varajäsen 5 5 Jukka Mikkonen, hallituksen varajäsen 5 5 Juha Laaksonen, hallituksen varajäsen 5 5 Timo Ritonummi, hallituksen varajäsen 5 5 Timo Rajala, entinen puheenjohtaja (30.6.2010 asti) 9 17 Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja 241 228 Eläkesitoumukset: Eläkesitoumukset on kuvattu konsernin liitetiedossa 27. Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana: Henkilöstö keskimäärin 260 251 Henkilöstö vuoden lopussa 263 260 6. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------------------ Liikearvo 6 433 6 433 Muut pitkävaikutteiset menot 6 409 7 127 Rakennukset ja rakennelmat 3 667 2 995 Koneet ja kalusto 32 537 31 666 Voimajohdot 27 289 25 821 ------------------------------------------------------------ Yhteensä* 76 335 74 041 * sähköverkon poistot (liitetiedot 13 ja 14) 63 275 61 172 7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 € 2010 2009 ----------------------------------------------------- Vieraat urakat, työsuoritukset ym. 32 606 30 683 Verkkovuokrat 9 860 431 Muut vuokrakulut 1 684 1 768 Muut kulut 6 243 6 513 ----------------------------------------------------- Yhteensä 50 393 39 395 8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------- Tilintarkastuspalkkiot 42 34 Muut palkkiot 46 8 ------------------------------------------------- Yhteensä 88 42 9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------------------------------- Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä -56 -10 Osinkotuotot muilta -4 -4 Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä Korko- ja muut rahoitustuotot muilta -7 714 -5 021 ------------------------------------------------------------------------- -7 774 -5 036 Korko- ja muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille 2 2 Korko- ja muut rahoituskulut muille 22 010 27 471 ------------------------------------------------------------------------- 22 013 27 474 Yhteensä 14 238 22 438 10. TILINPÄÄTÖSSIIRROT, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 39 919 10 459 11. TULOVEROT, 1 000 € 2010 2009 ---------------------------------------------------------------- Tuloverot tilikaudelta 2 207 1 760 Yhteensä 2 207 1 760 Laskennalliset verovelat ja -saamiset, 1 000 € ---------------------------------------------------------------- Laskennalliset verosaamiset Väliaikaisista eroista 494 500 ---------------------------------------------------------------- 494 500 Laskennalliset verovelat Väliaikaisista eroista 422 440 Tilinpäätössiirroista 113 453 103 074 ---------------------------------------------------------------- 113 875 103 514 Yhteensä 113 382 103 015 12. LIIKEARVO, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 1.1. 128 664 128 664 -------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 128 664 128 664 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -79 343 -72 909 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -6 433 -6 433 -------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 42 888 49 321 -------------------------------------------------------------------------- Kertynyt poistoero 1.1. -49 321 -55 754 Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 6 433 6 433 -------------------------------------------------------------------------- Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -42 888 -49 321 -------------------------------------------------------------------------- 13. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 1.1. 136 473 128 824 Lisäykset 1.1. - 31.12. 4 622 7 649 Vähennykset 1.1. - 31.12. -95 -------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 141 001 136 473 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -60 798 -53 671 Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 36 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -6 409 -7 127 -------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12.* 73 829 75 675 -------------------------------------------------------------------------- Kertynyt poistoero 1.1. -61 766 -65 057 Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -4 433 -3 836 Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 6 873 7 127 -------------------------------------------------------------------------- Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -59 326 -61 766 -------------------------------------------------------------------------- *Sähköverkon nettoinvestoinnit, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 72 067 73 747 Kirjanpitoarvo 1.1. -73 747 -67 685 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 5 811 6 654 Vähennykset 1.1. - 31.12. 59 -------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 4 189 12 715 14. AINEELLISET HYÖDYKKEET, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 11 410 10 832 Lisäykset 1.1. - 31.12. 2 098 583 Vähennykset 1.1. - 31.12. 0 -4 -------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 13 509 11 410 -------------------------------------------------------------------------------- Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 96 164 72 205 Lisäykset 1.1. - 31.12. 9 783 23 959 Vähennykset 1.1. - 31.12. -------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 105 946 96 164 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -19 337 -16 342 Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -3 667 -2 995 -------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 82 942 76 826 -------------------------------------------------------------------------------- Kertynyt poistoero 1.1. -9 577 -9 231 Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -3 704 -3 341 Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 3 667 2 995 -------------------------------------------------------------------------------- Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -9 614 -9 577 -------------------------------------------------------------------------------- Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 640 486 588 811 Lisäykset 1.1. - 31.12. 23 799 51 676 Vähennykset 1.1. - 31.12. -4 -------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 664 281 640 486 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -230 476 -198 810 Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 0 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -32 537 -31 666 -------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 401 268 410 010 -------------------------------------------------------------------------------- Kertynyt poistoero 1.1. -89 485 -87 667 Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -47 222 -33 484 Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 32 537 31 666 -------------------------------------------------------------------------------- Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -104 170 -89 485 -------------------------------------------------------------------------------- Voimajohdot Hankintameno 1.1. 869 600 806 686 Lisäykset 1.1. - 31.12. 27 130 63 331 Vähennykset 1.1. - 31.12. -668 -417 -------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 896 062 869 600 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -261 908 -236 215 Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 230 128 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 27 289 -25 821 -------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 607 095 607 692 -------------------------------------------------------------------------------- Kertynyt poistoero 1.1. -186 290 -168 272 Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -61 472 -44 020 Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 27 402 26 002 -------------------------------------------------------------------------------- Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -220 360 -186 290 -------------------------------------------------------------------------------- Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 118 107 -------------------------------------------------------------------------------- Lisäykset 1.1. - 31.12. 10 Vähennykset 1.1. - 31.12. -------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 118 118 -------------------------------------------------------------------------------- Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 69 384 81 081 Lisäykset 1.1. - 31.12. 127 274 84 961 Vähennykset 1.1. - 31.12. -53 890 -96 659 -------------------------------------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 142 767 69 384 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä* 1 247 700 1 175 440 * Sähköverkon nettoinvestoinnit, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12. 1 144 803 1 098 811 Kirjanpitoarvo 1.1. -1 098 811 -1 029 072 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 57 464 54 518 Vähennykset 1.1. - 31.12. 442 293 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 103 898 124 550 15. SIJOITUKSET, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------- Osuudet saman konsernin yrityksissä Hankintameno 1.1. 505 505 ------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 505 505 ------------------------------------------------- Osuudet omistusyhteysyrityksissä Hankintameno 1.1. 6 641 6 641 ------------------------------------------------- Lisäykset 1.1.-31.12. ------------------------------------------------- Vähennykset 1.1.-31.12. ------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 6 641 6 641 ------------------------------------------------- Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. 850 721 Lisäykset 1.1. - 31.12. 66 135 Vähennykset 1.1. - 31.12. -3 -7 ------------------------------------------------- Hankintameno 31.12. 913 850 ------------------------------------------------- Yhteensä 8 059 7 996 16. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------ Aineet ja tarvikkeet 5 542 5 318 Keskeneräiset työt 559 97 ------------------------------------------ Yhteensä 6 101 5 415 17. SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ, 1 000 € 2010 2009 ----------------------------------------------------------- Lyhytaikaiset: Myyntisaamiset 3 219 777 ----------------------------------------------------------- Yhteensä 3 219 777 18. SIIRTOSAAMISET, 1 000 € 2010 2009 ---------------------------------------------- Korot ja muut rahoituserät 24 043 19 902 Myynnin ja ostojen jaksotukset 4 267 5 618 Verot 306 Muut siirtosaamiset 205 205 ---------------------------------------------- Yhteensä 28 515 26 031 19. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT, KULUKSI KIRJAAMATTOMAT MENOT JA 2010 2009 PÄÄOMA-ALENNUKSET LAINOJEN LIIKKEESEEN LASKEMISESTA, 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- Pääoma-alennukset 2 588 3 833 20. RAHAVARAT, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- Sijoitustodistukset 99 484 74 590 Yritystodistukset 117 984 124 609 -------------------------------------------------------------------------------- 217 468 199 198 -------------------------------------------------------------------------------- Pankin velkakirjat 0 1 700 Rahat ja pankkisaamiset* 3 780 2 405 -------------------------------------------------------------------------------- 3 780 4 105 Yhteensä 221 248 203 303 *sisältää vakuudeksi annetut pantatut pankkitilit (liitetieto 30) 21. OMA PÄÄOMA, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------------- Osakepääoma 1.1. 55 922 55 922 Osakepääoma 31.12. 55 922 55 922 Ylikurssirahasto 1.1. 55 922 55 922 Ylikurssirahasto 31.12. 55 922 55 922 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 7 711 9 467 Osingonjako -6 724 -6 711 Voitto edellisiltä vuosilta 31.12. 987 2 757 Tilikauden voitto 6 222 4 954 Oma pääoma 31.12. 119 054 119 556 Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja 7 209 7 711 Osakemäärä, kpl Osake-sarja A Osake-sarja B Yhteensä ------------------------------------------------------- 1.1.2010 2 078 1 247 3 325 ------------------------------------------------------- 31.12.2010 2 078 1 247 3 325 ------------------------------------------------------- A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja B-sarjan osake yhdellä äänellä. Valittaessa hallituksen jäseniä jokainen A-sarjan osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä. B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada ennen A-sarjan osakkeita voitonjakoon käytettävissä olevista varoista jäljempänä määritelty vuotuinen osinko. Tämän jälkeen jaetaan vastaava osinko A-sarjan osakkeille. Ellei vuotuista osinkoa voida jakaa osakkeille jonakin vuonna, osakkeet tuottavat oikeuden saada jakamatta jäänyt määrä myöhempinä vuosina voitonjakoon käytettävissä olevista varoista kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada vuotuinen osinko ja jakamatta jäänyt määrä ennen A-sarjan osakkeita. Yhtiökokous päättää vuotuisesta osingosta. Osingon määrittely: vuotuinen osingon määrä lasketaan kalenterivuosittain siten, että osakkeen merkintähinta, lisättynä mahdollisissa osakepääoman korotuksissa maksetuilla määrillä ja vähennettynä mahdollisilla oman pääoman palautuksina maksetuilla määrillä, kerrotaan osinkoprosentilla kuitenkin niin, että minimiosinko on 6 %. Osinkoprosentin määrittelyn perusteena käytetään Saksan valtion 30 vuoden obligaation tuottoa. Vuoden 2010 osinkoehdotus on määritelty 6,0 %:n mukaan. Vähemmistöosuuksia ei ole. 22. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- Kertynyt poistoero suunnitelman mukaisista ja verotuksessa 436 359 396 440 tehtyjen poistojen erotuksesta 23. JOUKKOVELKAKIRJALAINAT, 2010 2009 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- Kansainväliset: Eräpäivä Korko EUR 10 000 31.03.2010 korkorakennelma 10 000 EUR 10 000 16.03.2011 3,625 % 10 000 10 000 EUR 25 000 23.03.2011 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000 EUR 15 000 24.03.2011 vaihtuvakorkoinen 15 000 15 000 EUR 20 000 07.04.2011 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000 EUR 25 000 16.03.2012 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000 EUR 25 000 12.04.2012 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000 EUR 10 000 16.04.2013 vaihtuvakorkoinen 10 000 10 000 EUR 20 000 28.04.2013 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000 EUR 20 000 15.10.2013 4,30 % 20 000 20 000 EUR 24 000 02.07.2014 vaihtuvakorkoinen 24 000 24 000 EUR 18 000 11.11.2014 vaihtuvakorkoinen 18 000 18 000 EUR 8 000 11.11.2014 vaihtuvakorkoinen 8 000 8 000 EUR 10 000 20.11.2014 3,26 % 10 000 10 000 EUR 20 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000 EUR 25 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000 EUR 30 000 15.06.2017 3,07 % 30 000 -------------------------------------------------------------------------------- 305 000 285 000 FIM 160 000 19.08.2013 5,20 % 26 910 26 910 -------------------------------------------------------------------------------- 26 910 26 910 JPY 1 000 000 12.07.2010 2,00 % 10 215 JPY 2 000 000 16.10.2010 1,022 % 15 504 JPY 3 000 000 05.07.2011 1,31 % * 28 200 28 200 JPY 3 000 000 25.07.2012 1,3575 % ** 25 400 25 400 JPY 3 000 000 20.04.2015 1,45 % 21 563 21 563 JPY 500 000 22.06.2017 1,28 % 4 507 -------------------------------------------------------------------------------- 79 670 100 881 CHF 39 000 15.03.2010 2,24 % 25 000 CHF 39 000 22.05.2012 2,475 % 25 000 25 000 -------------------------------------------------------------------------------- 25 000 50 000 CZK 750 000 05.05.2010 vaihtuvakorkoinen 24 902 -------------------------------------------------------------------------------- 24 902 NOK 170 000 19.11.2014 4,68 % 20 166 20 166 NOK 200 000 17.10.2016 5,15 % 24 620 24 620 NOK 200 000 11.04.2017 5,16 % 24 620 24 620 NOK 200 000 10.11.2017 5,12 % 23 725 23 725 NOK 200 000 12.11.2019 5,37 % 23 725 23 725 -------------------------------------------------------------------------------- 116 856 116 856 SEK 225 000 03.04.2012 vaihtuvakorkoinen 24 194 24 194 SEK 225 000 11.04.2012 vaihtuvakorkoinen 24 142 24 142 SEK 100 000 21.03.2013 vaihtuvakorkoinen 10 560 10 560 SEK 200 000 03.04.2013 3,70 % 21 305 21 305 SEK 175 000 04.04.2014 4,30 % 18 811 18 811 SEK 300 000 15.06.2015 3,195 % 31 168 SEK 100 000 17.06.2015 3,10 % 10 417 SEK 220 000 01.12.2015 korkorakennelma 24 336 24 336 SEK 100 000 15.01.2016 3,297 % 10 390 -------------------------------------------------------------------------------- 175 321 123 347 Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset 630 557 642 276 yhteensä Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset 98 200 85 620 yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 728 757 727 896 * takaisinmaksuoikeus 5.7.2004, ei käytetty ** takaisinmaksuoikeus 25.7.2006, ei käytetty 24. VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ PIDEMMÄN 2010 2009 AJAN KULUTTUA, 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Joukkovelkakirjalainat 186 586 187 589 Lainat rahoituslaitoksilta 173 576 20 000 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 360 162 207 589 25. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE, 1 000 € 2010 2009 ---------------------------------------------------------- Lyhytaikaiset: Muut velat 586 508 ---------------------------------------------------------- Yhteensä 586 508 26. VELAT OMISTUSYHTEYSYRITYKSILLE, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------------- Lyhytaikaiset: Ostovelat 324 146 ------------------------------------------------------- Yhteensä 324 146 27. MUUT VELAT, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------------------------------------- Lyhytaikaiset: Muut lainat / Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset) 94 559 221 671 Arvonlisäverovelat 3 051 3 169 Sähköverovelka 616 559 Muut velat 598 537 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 98 824 225 934 28. SIIRTOVELAT, 1 000 € 2010 2009 ---------------------------------------------- Lyhytaikaiset: Korot ja muut rahoituserät 12 658 11 602 Palkat ja henkilösivukulut 4 409 4 028 Myynnin ja ostojen jaksotukset 22 032 8 980 ---------------------------------------------- Yhteensä 39 100 24 610 ---------------------------------------------- 29. PAKOLLISET VARAUKSET, 1 000 € 2010 2009 -------------------------------------------------------------------------------- Kreosootti- ja suolakyllästeiset puupylväät, 1 898 1 921 hävittämiskustannukset -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 1 898 1 921 30. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 € 2010 2009 ------------------------------------------------------------------------------- Vuokravastuut Tulevan vuoden maksut 2 038 1 793 Myöhemmin 25 667 5 709 ------------------------------------------------------------------------------- 27 706 7 501 Annetut pantit Tilipanttaus, kiinteistövuokrasopimuksen vakuudeksi 46 46 Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi 150 150 Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi 1 878 396 ------------------------------------------------------------------------------- 2 074 592 Muut taloudelliset vastuut Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus 1 700 1 700 Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio: Tuleva vuosi 120 158 Myöhemmin 89 255 ------------------------------------------------------------------------------- 1 908 2 113 Lahjaprofessuuri Teknilliseen korkeakouluun vuosille 2006 - 2010 120 31. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT, 2010 2009 1 000 € -------------------------------------------------------------- Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Poistot 76 335 74 041 Poistoeron muutos 39 919 10 459 Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (--/+) -404 183 Muut -39 Yhteensä 115 810 84 682 -------------------------------------------------------------- 32. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT ------------------------------------------- Vireillä ei ole toimintaan oleellisesti vaikuttavia oikeudenkäyntejä eikä viranomaismenettelyjä. Johtoalueiden hankintaan liittyvissä lupamenettelyissä valitetaan usein eri oikeusasteisiin. Yhtiön johdon arvion mukaan ei ole edellä mainittuihin lupamenettelyihin tai muihinkaan liiketoiminnan osa-alueisiin liittyen vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä, joiden lopputulokset vaikuttaisivat olennaisesti konsernin taloudelliseen asemaan. Markkinaoikeus teki päätöksen joulukuussa 2008 liittyen Fingridin valitukseen koskien Energiamarkkinaviraston päätöstä 13.12.2007, "Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2008 alkavalle ja 31.12.2011 päättyvälle valvontajaksolle". Markkinaoikeus muutti osittain Energiamarkkinaviraston päätöstä Fingridin valituksen mukaisesti. Energiamarkkinavirasto on puolestaan valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi osittain EMV:n valituksen. 33. SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN LIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN ------------------------------------------------------------ Tase- ja säätösähkö Jokainen sähkömarkkinatoimija on velvollinen huolehtimaan sähkötaseensa tasapainottamisesta joko sopimalla siitä Fingridin kanssa tai jonkun muun toimijan kanssa. Fingrid ostaa ja myy tasesähköä tasapainottaakseen sähkömarkkinatoimijan (tasevastaavan) tunnittaisen sähkötaseen. Tasesähkökauppa ja tasesähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen, jonka ehdot ovat yhtäläiset ja julkiset. Fingrid huolehtii maan hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta ostamalla ja myymällä säätösähköä Suomessa. Tasevastaavat voivat osallistua pohjoismaiseen säätösähkömarkkinaan jättämällä tarjouksia käytössään olevasta kapasiteetista. Säätösähkömarkkinoille osallistumisen ehdot ja säätösähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen. Tasevastuun hoito Energiamarkkinaviraston päätöksen mukaan Fingrid Oyj:n tulee eriyttää valtakunnallisen tasevastuun hoitoon liittyvä toiminta muusta liiketoiminnasta sähkömarkkinalain 7 luvun mukaisesti. Tasevastuuyksikön tuloslaskelman eriyttäminen on toteutettu sisäisen laskennan avulla seuraavasti: Tuotot suoraan Erilliskustannukset suoraan Tuotannolliset kustannukset aiheuttamisperiaatteella Hallinnolliset kustannukset aiheuttamisperiaatteella Poistot aiheuttamisperiaatteella Fingrid Oyj:n poistokäytännön mukaan Rahoitustuotot ja -kulut laskennallisen velan perusteella Tuloverot laskennallisesti tuloksesta Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin vuoden 2010 aikana oli 16 (14). Liikevoitto oli 1,8 % (-5,1 %) liikevaihdosta. TASEVASTUUN HOITO, 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 ERIYTETTY TULOSLASKELMA 1 000 € 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- LIIKEVAIHTO* 167 073 97 122 Materiaalit ja palvelut* -160 913 -99 177 Henkilöstökulut -1 202 -1 145 Poistot ja arvonalentumiset -943 -908 Liiketoiminnan muut kulut -1 000 -829 -------------------------------------------------------------------------------- LIIKEVOITTO 3 015 -4 936 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA 3 015 -4 936 VEROJA Tilinpäätössiirrot 173 295 Tuloverot -829 -------------------------------------------------------------------------------- TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 2 359 -4 641 * Liikevaihto sisältää tasesähkön myyntiä 6,5 (4,2) miljoonaa euroa sekä materiaalit ja palvelut sisältävät ostoa 6,8 (3,7) miljoonaa euroa tasevastaava Fingrid Oyj:lle. TASEVASTUUN HOITO, ERIYTETTY TASE ------------------------------------------------------------------------- VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009 1 000 € 1 000 € ------------------------------------------------------------------------- PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 630 680 ------------------------------------------------------------------------- Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 673 726 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 64 ------------------------------------------------------------------------- 673 791 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 303 1 471 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 4 480 976 Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 7 958 12 113 ------------------------------------------------------------------------- 12 438 13 090 Rahat ja pankkisaamiset 1 1 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 12 439 13 091 VASTAAVAA YHTEENSÄ 13 741 14 562 VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009 1 000 € 1 000 € ----------------------------------------------------- OMA PÄÄOMA Osakepääoma 32 32 Ylikurssirahasto 286 286 Edellisten tilikausien voitto 11 338 15 979 Tilikauden voitto 2 359 -4 641 ----------------------------------------------------- OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 14 015 11 656 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ -463 -290 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 2 739 Muut velat 190 457 ----------------------------------------------------- 190 3 196 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 190 3 196 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 13 741 14 562 Kantaverkkotoiminta Kantaverkkotoimintaan on katsottu kuuluvan Fingrid Oyj:n koko liiketoiminta, mukaan luettuna järjestelmävastuu, joka sisältää tasevastuun. Edellä mainitulla perusteella Fingrid Oyj:n tilinpäätös vastaa kantaverkkotoiminnan tilinpäätöstä. 34. SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUVUT 2010 2009 ------------------------------------------------------------ Sähköverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto % 4,8 3,2 Sijoitetun = tulos ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut x 100 pääoman rahoituskulut + sähköverkon leasingmaksujen ja tuotto, % vuokrien korko-osuudet -------------------------------------------------------- taseen loppusumma - korottomat velat + sähköverkkoon liittyvät leasing- ja vuokravastuut (keskimäärin vuoden aikana) 35. PÄÄSTÖOIKEUDET ------------------ Fingridille myönnettiin päästöoikeuksia vuosille 2008 - 2012 yhteensä 126,3 tuhatta tonnia, josta Olkiluodon voimalaitoksen osuus 112,3 tuhatta tonnia. Pääsääntöisesti Fingridillä on 31.12. hallussaan vähintään vuotuisia CO2 -päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. 2010 2009 tCO2 tCO2 Vastikkeetta saadut oikeudet 25 261 25 261 Päästömäärät, Olkiluoto 674 1 000 Päästömäärät, muut voimalaitokset yhteensä 2 218 2 000 Päästöoikeuksien myynnit 9 000 22 000 3. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Helsingissä 14. helmikuuta 2011 Lauri Virkkunen puheenjohtaja Timo Karttinen 1. varapuheenjohtaja Arto Lepistö 2. varapuheenjohtaja Risto Autio Ari Koponen Ritva Nirkkonen Anja Silvennoinen Jukka Ruusunen toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 15. helmikuuta 2011 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Juha Tuomala, KHT |
|||
|