|
|||
2015-02-26 10:00:00 CET 2015-02-26 10:00:12 CET REGULATED INFORMATION Fingrid Oyj - Tilinpäätös ja toimintakertomusFingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2014Merkittävät investoinnit jatkuivat - talous vakaalla pohjalla Helsinki, Suomi, 2015-02-26 10:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote 26.2.2015 klo 11.00 EET Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Loka-joulukuu 2014 • Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa oli 148 (155) miljoonaa euroa • Konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 27 (36) miljoonaa euroa Tammi-joulukuu 2014 • Liikevaihto tammi-joulukuussa 2014 oli 567 (543) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto oli 143 (115) miljoonaa euroa • Konsernin tilikauden voitto 106 (91) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 95 (-68) miljoonaa euroa • Korolliset nettolainat 1 046 (1 077) miljoonaa euroa • Investoinnit 129 (225) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste 31 (29,5) prosenttia • Osakekohtainen tulos oli 32 028 (27 278) euroa Avainluvut -------------------------------------------------------------------------------- - 1-12/14 1-12/13 muutos 10-12/14 10-12/13 muutos % % -------------------------------------------------------------------------------- Liikevaihto M€ 567,2 543,1 4,4 148,2 155,1 -4,5 -------------------------------------------------------------------------------- Investoinnit, M€ 129,5 225,3 -42,5 42,4 94,8 -55,3 brutto -------------------------------------------------------------------------------- - investoinnit % 22,8 41,5 28,6 61,1 liikevaihdosta -------------------------------------------------------------------------------- Tutkimus- ja M€ 1,7 1,8 -2,7 0,5 0,6 -14,0 kehitystoiminna n menot -------------------------------------------------------------------------------- - liikevaihdosta % 0,3 0,3 0,4 0,4 -------------------------------------------------------------------------------- Henkilöstö 305 277 10,0 314 287 9,4 keskimäärin -------------------------------------------------------------------------------- Henkilöstö 313 287 9,1 tilikauden lopussa -------------------------------------------------------------------------------- Palkat ja M€ 20,5 19,0 7,7 5,5 5,5 0,3 palkkiot yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- Liikevoitto M€ 142,8 115,3 23,9 26,5 36,5 -27,2 -------------------------------------------------------------------------------- - liikevaihdosta % 25,2 21,2 17,9 23,5 -------------------------------------------------------------------------------- Voitto ennen M€ 132,9 87,3 52,4 23,8 30,3 -21,5 veroja -------------------------------------------------------------------------------- - liikevaihdosta % 23,4 16,1 16,1 19,6 -------------------------------------------------------------------------------- Tilikauden M€ 106,5 90,7 17,4 19,1 47,5 -59,8 voitto -------------------------------------------------------------------------------- Tilikauden laaja M€ 106,1 86,1 23,3 18,5 43,4 -57,4 tulos -------------------------------------------------------------------------------- Sijoitetun % 7,6 6,3 pääoman tuotto -------------------------------------------------------------------------------- Oman pääoman % 16,3 15,0 tuotto -------------------------------------------------------------------------------- Omavaraisuusaste % 31,0 29,5 -------------------------------------------------------------------------------- Korolliset M€ 1046,1 1076,7 -2,8 nettolainat -------------------------------------------------------------------------------- Nettovelkaantumi 1,6 1,7 nen -------------------------------------------------------------------------------- Tulos/osake € 32 027,89 27 277,89 17,4 5 739,47 14 286,39 -59,8 -------------------------------------------------------------------------------- Osinko/A-osake € 21 29 788,26 -27,3 655,44* -------------------------------------------------------------------------------- Osinko/B-osake € 16 16 038,50 0,0 038,49* -------------------------------------------------------------------------------- Oma pääoma/osake € 200 568 193 293 3,8 -------------------------------------------------------------------------------- Osinko/tulos % 67,6* 109,2 A-osake -------------------------------------------------------------------------------- Osinko/tulos % 50,1* 58,8 B-osake -------------------------------------------------------------------------------- Osakkeiden lukumäärä 31.12 -------------------------------------------------------------------------------- - A-sarjan kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 osakkeet -------------------------------------------------------------------------------- - B-sarjan kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 osakkeet -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 -------------------------------------------------------------------------------- * Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä: Katsauskausi 2014 oli Fingridille menestyksekäs. Fingridin talous on vakaalla ja hyvällä pohjalla, vaikka yhtiö on viime vuosina investoinut todella merkittävästi. Tuloskehitys oli vahva ja toiminnallisesti vuosi oli erinomainen. Konsernin liikevaihto oli 567,2 (543,1) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 106,5 (90,7) miljoonaa euroa. Suomen kantaverkon käyttövarmuus oli erinomaisella tasolla. Yhtiön luottoluokitukset ovat edelleen yhtiöluokitusten kärkipäässä Suomessa. Omistaja-arvon tuottaminen ja asiakasnäkökulma ovat hyvässä tasapainossa. Osingonmaksukyky vastaa omistajien asettamia tavoitteita ja toisaalta kantaverkkomaksut ovat alhaisimpien joukossa Euroopassa. Fingrid on Suomen parhaiden yritysten joukossa yhteisöveronmaksajana. Kantaverkkomaksuja alennettiin lähes 50 prosenttia joulukuussa 2014 ja vuodeksi 2015 kantaverkkomaksuja päätettiin alentaa keskimäärin kaksi prosenttia vuoden 2014 tasosta. Kokonaisuudessaan asiakkaat olivat tyytyväisiä yhtiön toimintaan. Viime vuosina yhtiössä on investoitu merkittävästi rajasiirtoyhteyksiin. Vuonna 2014 panostettiin vahvasti Pohjanmaan verkon sekä itä-länsi-suuntaisen siirtoyhteyden ajanmukaistamiseen. Uusiutuvan energian lisääntyminen Suomessa näkyy myös Fingridissä. Rakenteilla on ollut paljon tuulivoiman liittämiseen liittyviä sähköasemaprojekteja. Sähkömarkkinoiden kehittyessä Fingrid on perinteisen tukkumarkkinoiden kehittäjän roolin ohessa ottanut suuremman roolin myös sähkön vähittäismarkkinoiden kehittämisessä. Kehitystyötä on tehty tiedonvaihdon ja tasepalvelun kehittämisessä. Konkreettisena esimerkkinä on esitys Suomen tulevaisuuden Datahub-tiedonvaihdosta, joka toteutuessaan olisi suuri askel sähkön vähittäismarkkinoiden digitalisoinnissa. Laskentaperiaatteet Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2014 tilinpäätökseen. Taloudellinen tulos Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2013, lukuun ottamatta sähköjohdannaisten suojauslaskentaa, joka on lopetettu 1.1.2014 alkaen. Konsernin liikevaihto oli 567 (543) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 5 (4) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot olivat 326 (321) miljoonaa euroa. Kantaverkkotariffeihin tehtiin kahdeksan prosentin korotus vuoden 2014 alussa. Joulukuulta tariffeja alennettiin noin 45 prosenttia markkinaehtoisten tuottojen ja kulujen toteuduttua ennakoitua paremmin. Sähkön kulutus laski Suomessa 0,8 (1,5) prosenttia edellisvuodesta. Fingrid siirsi verkossaan sähköä 67,1 (64,6) terawattituntia. Tasesähkön myynti laski 151 (159) miljoonaan euroon johtuen tasesähkön hintojen laskusta. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä kasvoivat merkittävästi markkinatilanteesta johtuneiden suurten aluehintaerojen seurauksena ja olivat 49 (19) miljoonaa euroa. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot vastaavasti laskivat 2 (4) miljoonaan euroon. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän välillä laskivat alhaisemman Venäjän tuonnin seurauksena 9 (13) miljoonaan euroon. Läpisiirtotuotot kasvoivat 12 (8) miljoonaan euroon lähinnä Viron viennin seurauksena. Tasesähkön kulut alenivat edellisestä vuodesta tasesähkön hinnan laskun seurauksena ja olivat 107 (121) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut kasvoivat seitsemällä miljoonalla eurolla siirtovolyymin kasvaessa 66 (58) miljoonaan euroon. Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 49,98 (51,03) euroa megawattitunnilta. Poistot kasvoivat 10 miljoonalla eurolla uusien investointihankkeiden valmistuttua ollen 92 (82) miljoonaa euroa. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kokonaiskulut 62 (62) miljoonaa euroa pysyivät edellisen vuoden tasolla. Reservikuluista taajuusohjattujen reservien hankinnan kulut olivat edellisvuotta alhaisemmat markkinahintojen laskun ja hyvän markkinatilanteen seurauksena. Vastaavasti taajuuden laadun parantamiseksi hankittujen lisäreservien hankinnan ja Fingridin omistamien varavoimalaitoksien kunnossapidon kulut kasvoivat. Henkilöstökulut olivat 25 (23) miljoonaa euroa, kunnonhallintakulut 19 (20) miljoonaa euroa ja läpisiirtokulut 11 (12) miljoonaa euroa. Muiden kulujen kasvu 15 miljoonalla eurolla johtuu lähinnä kasvaneista vastakauppakuluista. Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, milj. € -------------------------------------------------------------------------------- - 1-12/1 1-12/1 Muutos 10-12/ 10-12/ Muutos 4 3 % 14 13 % -------------------------------------------------------------------------------- Kantaverkkotuotot 326 321 1,7 83 93 -11,3 -------------------------------------------------------------------------------- Tasesähkön myynti 151 159 -4,9 40 45 -10,6 -------------------------------------------------------------------------------- Rajasiirtotuotot 9 13 -28,9 3 4 -1,8 -------------------------------------------------------------------------------- Suomi-Viro pullonkaulatuotot* 2 4 -35,5 1 1 -44,8 -------------------------------------------------------------------------------- Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot 49 19 162,8 13 6 111,8 -------------------------------------------------------------------------------- Tehoreservituotot** 8 13 -40,1 2 2 17,4 -------------------------------------------------------------------------------- Läpisiirtotuotot 12 8 46,5 4 2 71,5 -------------------------------------------------------------------------------- Muu liikevaihto 9 6 46,4 2 2 6,0 -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoiminnan muut tuotot 5 4 13,5 3 1 237,4 -------------------------------------------------------------------------------- Liikevaihto ja muut tuotot 572 547 4,5 151 156 -3,3 yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Kulut, milj. € -------------------------------------------------------------------------------- 1-12/1 1-12/1 Muutos 10-12/ 10-12/ Muutos 4 3 % 14 13 % -------------------------------------------------------------------------------- Tasesähkön osto 107 121 -11,6 31 32 -2,3 -------------------------------------------------------------------------------- Häviösähkökulut 66 58 12,8 17 15 11,3 -------------------------------------------------------------------------------- Poistot 92 82 12,0 23 22 6,2 -------------------------------------------------------------------------------- Reservikulut 62 62 -0,1 17 13 28,2 -------------------------------------------------------------------------------- Henkilöstökulut 25 23 9,4 7 6 14,5 -------------------------------------------------------------------------------- Kunnonhallintakulut 19 20 -4,1 7 5 49,4 -------------------------------------------------------------------------------- Tehoreservikulut** 8 13 -40,7 2 2 21,5 -------------------------------------------------------------------------------- Läpisiirtokulut 11 12 -6,2 3 3 -9,4 -------------------------------------------------------------------------------- Estlink verkkovuokrat* 0 4 -100,0 1 -100,0 -------------------------------------------------------------------------------- Muut kulut 46 31 47,4 11 9 24,7 -------------------------------------------------------------------------------- Kulut yhteensä 435 425 2,3 119 108 10,1 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Liikevoitto ilman 137 122 12,2 32 48 -33,4 hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia -------------------------------------------------------------------------------- Konsernin liikevoitto 143 115 23,9 27 36 -27,2 -------------------------------------------------------------------------------- * Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 2,4 miljoonaa euroa. Kuluja (Suomi-Viro verkkovuokrat) ei katsauskaudella syntynyt, koska Estlink yhteys on ollut Fingridin omistuk-sessa 30.12.2013 alkaen. Ennen omistuksen siirtymistä Suomen ja Viron väliset pullonkaulatulot maksettiin verkkovuokrina yhteyden omistajille. ** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa. Konsernin liikevoitto oli 143 (115) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen 6 (-6) miljoonaa euroa. IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 11 (29) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 11 miljoonaa euroa positiivinen (10 negatiivinen). Konsernin tilikauden voitto oli 106 (91) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,6 (6,3) prosenttia ja oman pääoman tuotto 16,3 (15,0) prosenttia. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 31,0 (29,5) prosenttia. Emoyhtiön liikevaihto oli 559 (530) miljoonaa euroa, tilikauden voitto 81 (65) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 103 miljoonaa euroa. Investoinnit Fingrid toteutti suunnitellusti kantaverkon investointiohjelmaa, jolla edistetään Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista, parannetaan käyttövarmuutta, lisätään siirtokapasiteettia sekä edistetään sähkömarkkinoita. Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat olleet vuosia erittäin mittavat. Vuonna 2014 kokonaisinvestoinnit olivat 129 (225) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 118 (209) miljoonaa euroa ja varavoimaan 1 (4) miljoonaa euroa. Vuoden 2014 lopussa Fingridillä oli rakennusvaiheessa seitsemän 400 kilovoltin sähköasemakohdetta ja yli 400 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtourakoita sekä huomattava määrä 110 kilovoltin projekteja. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 11 (9) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 1,7 (1,8) miljoonaa euroa. Viron ja Suomen välinen korkeajännitteinen tasasähköyhteys, EstLink 2 on ollut markkinoiden käytössä joulukuun alusta 2013 lähtien. Omistajilleen Fingridille ja virolaiselle Eleringille yhteys luovutettiin helmikuussa 2014. Yhteys kolminkertaisti sähkönsiirtokapasiteetin maiden välillä ja poisti yhden Itämeren alueen pahimmista siirtoahtaumista. Haastava suurhanke pysyi asetetussa aikataulussa ja budjetissa. Projektiyhdistys ry palkitsi kunniamaininnalla EstLink 2 projektin Vuoden projekti -kilpailussa, jossa projekti sijoittui toiselle sijalle. Fingrid vahvistaa länsirannikon ikääntynyttä ja tulevaisuuden tarpeisiin kapasiteetiltaan riittämätöntä siirtoverkkoa korvaamalla 220 kilovoltin yhteydet 400 kilovoltin yhteyksillä. Yhteensä nämä investoinnit ovat kustannuksiltaan noin 220 miljoonaa euroa. Nämä kustannukset jakautuvat useammalle vuodelle. Vuonna 2014 kokonaisuudesta valmistui Ulvila-Kristinestad-siirtoyhteys, jonka kustannus on noin 90 miljoonaa euroa. Urakkakokonaisuudessa rakennettiin lähes 120 kilometriä uutta voimajohtoa, uusittiin Ulvilan sähköasema ja rakennettiin Kristinestadin kokonaan uusi sähköasema. Länsirannikon verkon vahvistaminen jatkuu Hirvisuo-Pyhänselkä-siirtoyhteyden rakentamisella. Kokonaisuudessaan länsirannikon verkon vahvistaminen valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Suurhanke Hikiän ja Forssan välillä eteni vuoden aikana aikataulussaan. Uuden rakentamisen ohella hankkeessa on purettu osa historiallisesta Rautarouva-voimajohdosta. Itä-Suomessa Varkaus-Kontiolahti-voimajohtoprojekti eteni suunnitelman mukaisesti. Suomen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tuulivoiman tuotanto tulee nostaa yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Fingrid teki useita investointipäätöksiä, jotka palvelevat tuulivoiman liittämistä kantaverkkoon. Vuosina 2015-2016 valmistuvien tuulivoimainvestointien kokonaiskustannus on Fingridille yli 50 miljoonaa euroa. Fingrid teki vuoden lopussa hankintapäätökset sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapidosta vuosille 2015-2017. Koko Suomen kattavat kantaverkon peruskunnossapitosopimukset kilpailutettiin sekä sähköasemien että voimajohtojen osalta. Voimajohtojen käyttövarmuutta parannettiin raivaamalla vuoden aikana johtoaukeita noin 5 000 hehtaaria ja käsittelemällä reunavyöhykepuustoa noin 900 kilometrin matkalta. Keväällä 2014 julkaistun kantaverkkoyhtiöiden kansainvälisen ITOMS (International Transmission Operations & Maintenance Study) -vertailun mukaan Fingrid on sekä laadulla että kustannuksilla mitaten maailman kärkiluokkaa kunnonhallinnassa. ITOMS-tutkimuksessa mitataan siirtoyhtiöiden kunnonhallinnan tehokkuutta ja verkon luotettavuutta. Vertailuun osallistui 28 järjestelmävastuullista siirtoverkkoyhtiötä ympäri maailman. Lloyd's Register teki Fingridissä vuotuisen PAS55 (Publicly Available Specification) -sertifioinnin tarkastuskäynnin. Auditointitulosten mukaan Fingridin omaisuuden hallinta on kehittynyt edelleen ja on erinomaisella tasolla. Vuonna 2014 Fingridissä perustettiin monivuotinen strateginen hanke, jolla tähdätään rajayhteyksien luotettavuuden kehittämiseen. Kantaverkkoyhtiöllä on käytössään neljä tasasahköyhteyttä (HVDC); Fenno-Skan 1 ja 2 Ruotsiin sekä EstLink 1 ja 2 Viroon. Näiden yhteyksien luotettavuutta parannetaan lähivuosina useilla toimenpiteillä. Verkkotieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän ensimmäiset vaiheet otettiin käyttöön vuodenvaihteessa 2013-2014. Fingrid on kiinnittänyt tapaturmien torjuntaan erityistä huomiota työmailla. Erityskehityskohteena oli työmaiden T3-mobiiliraportoinnin kehittäminen. Tapaturmien vakavuus ja taajuus onnistuttiin kääntämän laskuun. Vuonna 2014 päättyneistä projekteista useat pystyttiin viemään läpi ilman tapaturmia. Kaiken kaikkiaan Fingridin palvelutoimittajille sattui kahdeksan tapaturmaa. Voimajärjestelmä Suomessa kulutettiin vuonna 2014 sähköä 83,3 (84,0) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 67,1 (64,6) terawattituntia, joka vastasi 80,5 (77,0) prosenttia Suomen sähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto). Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät hyvin kattamaan talven kulutushuipun, joka oli suurimmillaan 14 288 (14 043) megawattia. Sähkön tuotanto Suomessa oli alkuvuoden kulutushuippujen aikaan noin 12 100 megawattia. Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2014 aikana 18,1 (12,8) terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,2 (0,7) terawattituntia. Tuontikapasiteettia rajoittivat aika ajoin Fenno-Skan-tasasähköyhteyksien vikaantumiset. Fenno-Skan 1 -kaapelille tehtyjen teknisten tutkimusten perusteella todettiin, että kaapelilla ei voida enää siirtää täydellä teholla sähköä ja kaapelin maksimisiirtoteho pienennettiin pysyvästi maksimissaan 400 megawattiin. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli vientiä Suomesta Viroon 3,6 (1,6) terawattituntia. Suomeen tuotiin Virosta sähköä 0,05 (0,5) terawattituntia. Uusi EstLink 2 -yhteys antoi siirtokapasiteettia markkinoiden käyttöön 650 megawattia. Vientikapasiteetti Viroon nostettiin 1 000 megawattiin elokuussa 2014. Sähkön tuonti Venäjältä oli alhaisella tasolla kuten aiempinakin vuosina. Siirtokapasiteettia oli kuitenkin tarjolla lähes täysimääräisesti. Sähkön tuonti Venäjältä oli 3,4 (4,7) terawattituntia. Fingrid ja venäläiset kantaverkko-osapuolet allekirjoittivat 7.11.2014 Suomen ja Venäjän välisen kaksisuuntaisen sähkökaupan sopimukset alkamaan joulukuusta 2014 lähtien. Kantaverkon toimintavarmuus oli katsausvuonna erinomaisella tasolla ja siirtovarmuus oli 99,99974 prosenttia. Häiriöiden lukumäärä kantaverkossa pysyi keskimääräisellä tasolla. Häiriökeskeytysaika oli hieman tavanomaista korkeampi, koska vuoteen mahtui muutama poikkeuksellinen ja pitkittynyt häiriö. Vastakaupat 1-12/14 1-12/13 10-12/14 10-12/13 -------------------------------------------------------------------------------- Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€ 7,6 0,4 1,1 0,0 -------------------------------------------------------------------------------- Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€ 0,8 0,1 0,2 0,0 -------------------------------------------------------------------------------- Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä 1,7 0,4 0,0 0,3 M€ -------------------------------------------------------------------------------- Vastakaupat yhteensä M€ 10,1 0,9 1,3 0,3 -------------------------------------------------------------------------------- Kantaverkon toimivuutta koettelivat lähinnä tasasähköyhteyksien viat ja yksi vaihtosähköyhteyden johdinvika Suomen ja Ruotsin välillä. Näiden häiriöiden vuoksi käynnistettiin varavoimalaitoksia ja tehtiin voimajärjestelmän erikoissäätöä sekä ostettiin hätätehoa Venäjältä poikkeuksellisen runsaasti. Lisäksi Pohjanmaan investointien vaatimien keskeytysten aikana varmistettiin alueen käyttövarmuutta ostamalla alueen voimalaitoksia tuotantoon merkittävällä summalla. Häiriöistä aiheutuneet niin sanotut vastakauppakustannukset olivat 10,1 miljoonaa euroa. Vastakauppojen avulla varmistettiin, että asiakkaille ei aiheutunut sähkönjakelun keskeytyksiä. Fingrid oli voimatalouspoolin jäsenenä mukana järjestämässä sähköyhtiöiden ja viranomaisten VALVE 2014 (Valot verkkoon 2014) -suurhäiriöharjoitusta Rovaniemellä. Häiriöharjoituksessa testattiin kansallista sähkönpalautusta suurhäiriötilanteessa. Voimajärjestelmän käyttö 1-12/14 1-12/13 10-12/14 10-12/13 --------------------------------------------------------------------- Sähkön kulutus Suomessa TWh 83,3 84,0 22,5 22,2 --------------------------------------------------------------------- Fingridin siirtovolyymi TWh 67,1 64,6 17,6 16,9 --------------------------------------------------------------------- Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,3 1,1 0,3 0,3 --------------------------------------------------------------------- Sähkön siirto Suomi-Ruotsi --------------------------------------------------------------------- vienti Ruotsiin TWh 0,15 0,7 0,05 0,04 --------------------------------------------------------------------- tuonti Ruotsista TWh 18,1 12,8 4,1 3,7 --------------------------------------------------------------------- Sähkön siirto Suomi-Viro --------------------------------------------------------------------- vienti Viroon TWh 3,6 1,6 0,8 0,7 --------------------------------------------------------------------- tuonti Virosta TWh 0,05 0,5 0,01 0,1 --------------------------------------------------------------------- Sähkön siirto Suomi-Venäjä --------------------------------------------------------------------- tuonti Venäjältä TWh 3,4 4,7 1,5 1,3 --------------------------------------------------------------------- Sähkömarkkinat Sähkön hintataso Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on painunut alaspäin viime aikoina. Markkinoiden keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 30 (38) euroa megawattitunnilta. Syitä kehitykseen ovat taloustilanteesta johtuva sähkön kysynnän aleneminen ja hyvä vesivoimatilanne. Yhä enemmän tilanteeseen vaikuttaa myös tuettu uusiutuva energiantuotanto pohjoisessa Euroopassa. Suomessa tukkumarkkinoiden hintataso oli viime vuonna muita Pohjoismaita korkeampi, Suomessa spot-hinnan keskiarvo oli noin viisi euroa megawattitunnilta korkeampi kuin Ruotsissa. Syynä tähän on Suomen oman sähköntuotannon merkittävä alijäämä, kun Olkiluoto 3:n valmistuminen on viivästynyt ja muuta tuotantoa on suljettu. Markkinat olisivat ottaneet lännestä sähköä enemmän kuin rajasiirtokapasiteetti mahdollisti. Siirtokapasiteetti rajoitti kauppaa Ruotsin rajalla puolet vuoden tunneista vuonna 2014, mikä on historiallisen suuri määrä. Sen seurauksena Fingridille kertyi pullonkaulatuloja 49 (19) miljoonaa euroa. Vienti Baltiaan kasvoi uuden Estlink 2 -yhteyden myötä. Tuonti Venäjältä säilyi alhaisella 3,4 (4,7) terawattitunnin tasolla johtuen sikäläistä, vientiä rasittavista kapasiteettimaksuista. Joulukuussa avautui mahdollisuus viedä sähköä Suomesta Venäjälle, kun siihen liittyvät tekniset ja kaupalliset edellytykset saatiin valmiiksi. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittämisessä otettiin merkittävä askel. Länsi-Euroopan spot-markkinat yhdistettiin kahdessa erässä helmikuussa ja toukokuussa 2014. Uusi markkina-alue kattaa Pohjoismaat, Baltian, läntisen Keski-Euroopan, Ison-Britannian ja Iberian niemimaan. Käytännössä luotiin maailman suurimmat sähkömarkkinat, joissa hinnanlaskenta ja siirtokapasiteettien anto markkinoille on yhdistetty samaan prosessiin. Markkinat kattavat 75 prosenttia EU:n sähkönkulutuksesta. Vastaavaa järjestelyä valmistellaan päivän sisäisten markkinoiden (intraday) yhdistämiseksi. Euroopan unioni hyväksyi joulukuussa kolmanteen sähkömarkkinasäädöskokonaisuuteensa liittyen ensimmäisen kolmesta keskeisestä verkkosäännöstä. Fingrid on kehittämässä uusia markkinapalveluita, joilla parannetaan markkinoiden toimivuutta. Lainmuutoksen myötä yhtiön vastuulle tullut sähkön alkuperätakuiden myöntäminen saatiin täyteen vauhtiin vuoden lopulla. Uuteen rekisteriin on liittynyt yli 200 voimalaitosta kapasiteetiltaan yhteensä noin 7 000 megawattia. Uusiutuvan energian tuottajat voivat varmentaa sähkön alkuperän näillä takuilla. Fingrid on käynnistänyt myös markkinoiden sähköisen tiedonvaihdon kehittämisen, millä pyritään yhtenäistämään ja tehostamaan erityisesti vähittäismyyjien ja verkkoyhtiöiden liiketoimintaprosesseja. Siihen liittyen yhtiö laati yhdessä toimialan kanssa selvityksen tiedonvaihdon keskittämisestä yhteen tietokeskukseen, niin sanottuun datahubiin, minkä perustamista selvitys päätyi suosittelemaan. Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteisen taseselvityksen toteuttamista Fingridin johdolla. Yhteinen yhtiö eSett Oy, josta Fingrid omistaa kolmasosan, tähtää toiminnan käynnistämiseen vuoden 2015 lopulla. Sähkön tuotannon muuttuessa monimuotoisemmaksi ja vaikeammin säädettäväksi, voimajärjestelmän joustavuuden säilyminen on turvattava muilla tavoin. Tavoitteena on, että markkinoille tulisi uutta, joustokykyistä kapasiteettia. Yhteistyössä sidosryhmien kanssa Fingrid aloitti vuonna 2014 viisi T&K-pilottiprojektia, joissa kysyntäjoustoa testaavat erilaiset yhteistyökumppanit niin pkt-yrityksissä kuin kotitalouksissakin. Sähkömarkkinat -------------------------------------------------------------------------------- 1-12/14 1-12/13 10-12/14 10-12/13 -------------------------------------------------------------------------------- Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta 30 38 31 36 -------------------------------------------------------------------------------- Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta 36 41 36 40 -------------------------------------------------------------------------------- Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä 97,7 37,2 26,3 12,4 M€* -------------------------------------------------------------------------------- Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin 47,8 19,4 43,8 27,9 välillä %* -------------------------------------------------------------------------------- Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä 4,8 7,4 1,0 1,9 M€* -------------------------------------------------------------------------------- Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä 8,2 27,3 6,4 26,4 %* -------------------------------------------------------------------------------- * Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa. Pullonkaulatulot käytetään investointeihin, jotka tähtäävät niiden poistamiseen. Rahoitus Konsernin rahoitusasema säilyi tyydyttävänä. Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahoitus- ja rahavarat olivat 31.12.2014 yhteensä 179 (217) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 250 miljoonan euron suuruinen nostamaton valmiusluotto. Korolliset lainat olivat 1 225 (1 294) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia oli 962 (975) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 263 (319) miljoonaa euroa. Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliriski (saatava) oli 28 (34) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu. Kansainväliset luottoluokituslaitokset päivittivät yhtiön luottoluokitukset: -- Moody's Investors Service (Moody's) vahvisti 9.12.2014 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen velan ja yritysluokituksen 'A1' ja lyhytaikaisen velan ja yritysluokituksen 'P-1', näkymät vakaat -- Fitch Ratings (Fitch) vahvisti 6.11.2014 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen 'A+', pitkäaikaisen yritysluokituksen 'A' ja lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1', näkymät vakaat -- Standard & Poor's Rating Services (S&P) laski 14.10.2014 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen ja pitkäaikaisen yritysluokituksen luokkaan 'A+' (aiemmin 'AA-') ja lyhytaikaisen yritysluokituksen luokkaan 'A-1' (aiemmin 'A-1+'), näkymät vakaat. Luottoluokituksen lasku oli suora seuraus Suomen valtion luottoluokituksen laskusta Osakepääoma ja omistusjärjestelyt Nykyinen osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin. A-sarjan osakkeita on 2078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä. Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi myi Pohjola Vakuutus Oy:lle omistamansa B-osakkeet (75 kappaletta) Fingridistä 10.10.2014. Suomen valtio lisäsi omistustaan yhtiöstä, kun Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy myivät Fingridistä omistamansa B-osakkeet (484 kappaletta) Valtion Eläkerahastolle. Osakekauppa toteutui 15.12.2014. Osakekaupan jälkeen Suomen valtion omistus on 67,70 prosenttia osakkeista ja 77,33 prosenttia äänistä. Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 313 (287) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 282 (268). Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 23,0 (25,4) prosenttia ja miehiä 77,0 (74,6) prosenttia. Työntekijöiden keski-ikä oli 44 (44) vuotta. Vuoden 2014 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 9 797 (12 837) tuntia, keskimäärin 31,3 (46) tuntia henkilöä kohden. Sairauspoissaolot vuoden aikana olivat 2 (2) prosenttia työajasta. Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat kannustepalkkiojärjestelmät. Hallitus ja ylin johto Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 6.6.2014 Helsingissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja varapuheenjohtajaksi apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen, valtiovarainministeriö. Hallituksen jäseniksi valittiin johtaja Juhani Järvi, Rautakesko Oy, diplomi-insinööri Sirpa Ojala ja johtaja Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Hallituksen jäseninä 6.6.2014 saakka toimivat Helena Walldén, Juha Majanen, Sirpa Ojala, Esko Torsti ja Matti Rusanen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, vastuullisena tilintarkastajana Jouko Malinen. Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 6.6.2014 alkaen Juha Majanen (pj), Juhani Järvi ja Helena Walldén. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 6.6.2014 saakka Juha Majanen (pj), Esko Torsti ja Helena Walldén. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 6.6.2014 alkaen Helena Walldén (pj), Sirpa Ojala ja Esko Torsti. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 6.6.2014 saakka Helena Walldén (pj), Sirpa Ojala ja Matti Rusanen. Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen. Yhtiöllä on johtoryhmä, joka tukee toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa ja päätöksenteossa. Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Fingridissä sisäinen valvonta on luontainen osa yritystoimintaa. Se käsittää kaikki ne toimintatavat ja menetelmät, joiden tavoitteena on varmistaa, että -- yhtiön toiminta on strategian mukaista, tehokasta ja tuloksellista -- johtamisinformaatio ja muu raportointi on virheetöntä ja luotettavaa -- riskienhallinta on riittävää -- soveltuvia lakeja, määräyksiä ja sääntelyä sekä yhtiön omia toimintaohjeita noudatetaan Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattisia ja yhtenäisiä toimintatapoja, joiden avulla tunnistetaan, arvioidaan, seurataan ja suojaudutaan erilaisten uhkatekijöiden aiheuttamilta riskeiltä, jotka kohdistuvat yhtiön toimintaan, ympäristöön, henkilöstöön ja omaisuuteen. Jatkuvuuden hallinta on riskienhallinnan osa-alue ja menetelmä, jonka tarkoitus on paran-taa organisaation valmiuksia reagoida parhaalla mahdollisella tavalla erilaisten riskien toteutuessa ja siten varmistaa Fingridin toiminnan jatkuvuus näissä tilanteissa. Fingridin perustehtävän mukaisesti riskejä, niiden vaikutuksia ja hallintaa tarkastellaan myös koko yhteiskunnan näkökulmasta. Toimiva sisäinen valvonta perustuu hyvään johtamiseen, terveeseen yrityskulttuuriin, tarkoituksenmukaisesti toimiviin menettelytapoihin ja prosesseihin, riittäviin valvontatoimenpiteisiin, avoimeen ja läpinäkyvään tiedonvälitykseen, toimintojen ja prosessien jatkuvaan seurantaan ja kehittämiseen sekä riippumattomaan varmennukseen. Hallitus Yhtiön hallitus on vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hyväksyy vuosittain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Hallitus päättää yhtiön strategiasta ja toimintasuunnitelmasta, ja osana näitä määritellään strategiset riskit ja niiden keskeiset riskienhallintatoimenpiteet, sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallitus päättää yhtiön sisäisen tarkastuksen toimintamallista. Hallitus (tarkastusvaliokunta) saa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajan raportit sekä vähintään vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä strategisista riskeistä ja niiden hallinnasta sekä toteutuneista riskeistä. Linjajohto ja muu organisaatio Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän avustamana yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikan määrityksestä, käytännön toteuttamisesta sekä yhtiötason strategisten riskien arvioinnista ja niihin liittyvästä riskienhallinnasta. Näkökulmat ja toiminnot toteuttavat sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa oman vastuualueensa osalta. Toimintojen johtajat omistavat vastuualueensa toimintaan liittyvät riskit ja ovat vastuussa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallitsemisesta, kontrollien ja tarkemman ohjeistuksen riittävyydestä ja toimivuudesta sekä riskien ja erilaisten poikkeamien raportoimisesta. Yhtiön tukitoiminnoissa toimivat asiantuntijat koordinoivat, tukevat ja seuraavat sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista eri näkökulmissa ja toiminnoissa. Jokainen fingridiläinen on velvollinen tunnistamaan ja raportoimaan havaitsemansa riskit ja kontrollipuutteet ja toteuttamaan sovitut riskienhallinnan toimenpiteet. Sisäinen tarkastaja ja tilintarkastaja Sisäinen tarkastus on hallituksen perustama, toimii hallituksen (tarkastusvaliokunnan) hyväksymien suunnitelmien pohjalta ja raportoi työnsä tuloksista hallitukselle (tarkastusvaliokunnalle). Hallinnollisesti sisäinen tarkastus toimii yhtiön toimitusjohtajan alaisuudessa. Sisäinen tarkastus tarjoaa järjestelmällisen lähestymistavan yhtiön riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen ja varmentaa riippumattomana osapuolena niiden riittävyyden ja toimivuuden. Sisäisellä tarkastuksella on valtuudet toteuttaa selvityksiä ja saada pääsy kaikkeen tarkastuksen kannalta olennaiseen informaatioon. Yhtiön tilintarkastaja tarkastaa kunkin tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon sekä antaa niistä tilintarkastuslaissa tai muualla lainsäädännössä edellytetyt raportit yhtiökokoukselle. Tilintarkastaja raportoi työstään, havainnoistaan ja suosituksistaan hallitukselle ja voi lisäksi hallituksen tai toimivan johdon toimeksiannosta suorittaa muita varmennusluonteisia tehtäviä. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät yhteiskunnalle ja Fingridille Koska yhtiöllä on merkittävä tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa, merkittävien riskien vaikutus arvioidaan yhtiön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Merkittävimmiksi riskeiksi on tunnistettu: Yhteisiä riskejä Riskejä yhteiskunnalle Riskejä Fingridille -------------------------------------------------------------------------------- · Suurhäiriö · Investointien · Sääntelyn · ajoituksen epäsuotuisa kehittyminen Luottamuspula epäonnistuminen · Tarpeettomiksi sähkömarkkinoihin · Pitkäaikaiset muuttuneet investoinnit · siirtokapasiteetin · Ennakoimaton kulujen Ympäristöriskit rajoitukset kasvu tai tulojen · Sähkö- ja pieneneminen työturvallisuusrisk · Rahoitusriskit it · Henkilöstöriskit · Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit · Omaisuusriskit · Maineriskit -------------------------------------------------------------------------------- Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä, ulkopuolisista tapahtumista, käytön tukijärjestelmiin tai tietoturvaan liittyvistä ongelmista, jotka estävät verkon käyttötoiminnan kokonaan tai osittain. Fingrid on varautunut laajaan Suomea tai pohjoismaista sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön tekemällä investointeja kantaverkkoon ja varavoimaan. Strategiassaan yhtiö panostaa lisäksi käytönvalvontajärjestelmän monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja tehopulatilanteiden hallintaan. Lisäksi häiriötilanteisiin valmistaudutaan jatkuvuudenhallinnan keinoin erilaisin reservein, toimintaohjein, jatkuvuussuunnitelmin ja harjoituksin. Fingridin ja yhteiskunnan kannalta sähkömarkkinoiden luottamuksen menettäminen on merkittävä riski. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi riittämätön siirtokapasiteetti, korkeat sähkön hinnat tai tukkusähkömarkkinoiden pitkäaikainen keskeytyminen. Yhtiö pyrkii edistämään eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja varmistamaan markkinoiden tehokkuuden rakentamalla tarvittaessa lisää rajasiirtoyhteyksiä ja julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta keskeistä markkinatietoa. Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta merkittävimmät ympäristöasioihin liittyvät riskit ovat ympäristövahingot ja epäonnistuminen toiminnalle asetettavien ympäristövelvoitteiden ennakoimisessa. Konkreettisimpana riskinä nähdään polttoaine- ja öljyvuodot ja säiliö- tai muuntajapalot. Yhtiön kannalta ympäristöasioihin liittyvänä riskinä voi myös olla investointihankkeen viivästyminen ympäristövaikutusten selvittämisestä johtuen. Keskeistä näihin riskeihin varautumisessa ovat ennakoiva ympäristövaikutusten selvittäminen, lainsäädännön muutosten seuraaminen, ennalta ehkäisevä vahinkojen torjunta teknisin ratkaisuin, ympäristöasioita koskevat sopimusehdot ja auditoinnit. Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta sähkö- ja työturvallisuusriskit liittyvät kantaverkon sähköturvallisuuteen erityisesti rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi työvirhe jännitteisten osien lähellä, rakennustyössä tapahtuva virhe tai vahinko, jännitteisten rakenteiden vaurioituminen tai ilkivalta ja piittaamaton toiminta jännitteisten osien lähellä. Riskin toteutumisesta aiheutuvia seurauksia voi olla vakava vaaratilanne tai useisiin henkilöihin kohdistunut vaaratilanne, vakava loukkaantuminen, sairasloma, työkyvyttömyys, invalidisoituminen tai kuolema. Tapahtuma voi myös aiheuttaa keskeytyksiä sähkön jakelussa. Fingrid kehittää jatkuvasti kantaverkon turvallisuutta kehittämällä esimerkiksi teknisiä ratkaisuja, työtapoja, osaamista ja viestintää. Syynä investointien ajoituksen epäonnistumisiin voivat olla esimerkiksi muutokset taloustilanteessa tai kulutuksessa ja tuotannossa, lupaprosessin lykkääntyminen, resurssipula tai lakko. Ajoituksen epäonnistuminen voi aiheuttaa rajoituksia sähkömarkkinoille, jolloin markkinat eivät kehity tai toimi tehokkaasti. Yhtiö suunnittelee ja rakentaa keskeiset rajasiirto- ja runkoverkon vahvistamishankkeet huolella ja ottaa huomioon markkinavaikutukset pitkäjänteisesti. Pitkäaikaisten siirtokapasiteetin rajoituksien syynä voivat olla esimerkiksi tekniset viat tai käyttövarmuusongelmat. Rajoitukset tai keskeytykset sähkön jakelussa voivat aiheuttavat asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista haittaa. Riskiä hallitaan varmentamalla kriittisiä kohteita kantaverkossa ja rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla keskeytyssuunnittelulla. Esimerkiksi keskeytykset suunnitellaan siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän taloudellista haittaa yhteiskunnalle. Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiavirasto. Sääntelyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät riskit, kuten muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa sääntelyssä tai lainsäädännössä, voivat heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Yhtiö pyrkii luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit sidosryhmiin ja osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin. Fingrid vaikuttaa kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa kattojärjestössä ENTSO-E:ssä ja pyrkii sitä kautta varautumaan ja vaikuttamaan sääntelyn muutoksiin. Tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit voivat johtua esimerkiksi alueellisesta kulutusmuutoksesta, muutoksista tuotannossa, muutoksista kansainvälisessä tilanteessa, muutoksesta sääntelyssä tai teknologian muutoksesta. Tarpeettomiksi muuttuneita investointeja pyritään ehkäisemään jatkuvalla keskusteluyhteydellä ja tiiviillä yhteistyöllä asiakkaiden, muiden kantaverkkoyhtiöiden ja sidosryhmien kanssa. Fingrid laatii läpinäkyvät, laajat ja kestävät perusteet investoinneille sekä päivittää säännöllisesti verkkosuunnitelmia. Yhtiö luo joustoja investointiohjelmaan ja toteuttaa hankkeet oikea-aikaisesti. Fingridin merkittävä taloudellinen riski on ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen. Muutos voi aiheutua esimerkiksi markkinaehtoisten kulujen yllättävistä muutoksista. Kulujen kasvu voi aiheutua esimerkiksi vastapuoliriskin toteutumisesta, reservikulujen kasvusta, yllättävistä vioista tai sähkön aluehinnan äkillisistä muutoksista. Vastaavasti tulojen pieneneminen voi johtua esimerkiksi sähkön kulutuksen voimakkaasta laskusta, palveluliiketoimintoihin liittyvien vastapuoliriskien toteutumisesta tai siirto- ja pullonkaulatulojen vähenemisestä. Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen pyritään rajaamaan kehittämällä konsernin talousohjausta, -ennustamista ja taloudellisen liikkumavaran arviointia. Fingrid voi tehdä muutoksia kantaverkkohinnoittelun tasoon ja rakenteeseen tarvittaessa. Sähkön hintaan liittyviltä vaihteluilta suojaudutaan johdannaisilla. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa vastapuolten taloudellisesta asemasta. Rahoitusriskejä ovat valuuttariskit, korkoriski, hyödykehintariskit, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit sekä luotto- ja vastapuoliriskit. Rahoitusriskejä voivat aiheuttaa esimerkiksi häiriö pääoma- ja rahamarkkinoilla, vastapuoliriskien realisoituminen johdannaisten tai sijoitusten osalta, liiketoiminnan luottoriskien toteutuminen tai maksuliikenteen keskeytys. Riskejä pyritään rajaamaan korkean luottoluokituksen sekä rahoituksen tasaisen erääntymisprofiilin ja monipuolisen rakenteen avulla. Rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin Konsernitilinpäätöksen (IFRS) liitteessä 35. Henkilöstöriskit liittyvät osaamisen varmistamiseen. Henkilöstöön liittyviä riskejä pyritään rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla, kohdennetuilla koulutusohjelmilla henkilöstölle sekä laadukkaalla viestinnällä sidosryhmille. Energiatoimialan osana Fingrid pyrkii toimialan osaamisen kehittämiseen. Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit voivat aiheutua ICT-laitetiloissa tapahtuneesta onnettomuudesta, tietoliikenteen pitkäkestoisesta toimimattomuudesta tai vakavasta kriittisen ICT-järjestelmän viasta, joka haittaa välittömästi ja merkittävästi yhtiön toimintaa. Aiheuttajana voi olla myös työvirhe tai tietoturvaloukkaus. Näihin riskeihin pyritään varautumaan siten, että yhtiössä on riittävä ja vahva tietotekninen osaaminen ja ICT-toiminta on varmennettu laitetilojen, tietoliikenteen ja järjestelmien osalta. Kriittisille järjestelmille laaditaan varautumissuunnitelmat ja yhtiössä seurataan ja ennakoidaan mahdollisia tietoturva- ja kyberturvallisuusuhkia. Omaisuusriski kattaa Fingridin omaisuuteen liittyvät merkittävät vahingot, kuten omaisuuden vikaantumisen korjauskelvottomaksi. Lisäksi syitä voivat olla muut merkittävät ja ennakoimattomat tekijät, kuten mielenilmaus, maanjäristys, luonnonmullistus tai sota. Fingridin keinoja omaisuusriskin hallitsemiseksi ovat ennakoiva kunnonhallinta, kattava vakuutus keskeisille verkkokomponenteille, projektien ja kunnonhallinnan yksityiskohtainen määrittely ja tiukka laadunvalvonta ja koetellun teknologian ja osaavien toimittajien käyttäminen. Maineriski voi aiheutua useista syistä, joita voivat olla esimerkiksi vakavat häiriötilanteet tai tapaturmat, hintamuutokset, maan lunastukset tai verkkoinvestointien myöhästyminen. Näitä riskejä pyritään vähentämään tehokkaan riskien ja muutostenhallinnan sekä vastuullisen, avoimen ja tasapuolisen toiminnan, laadukkaan viestinnän ja aktiivisen sidosryhmätyön avulla. Fingridin osakkuusyhtiöt ovat luonteeltaan pitkäaikaisia omistuksia ja ne kuuluvat yhtiön kokonaisvaltaisen riskienhallinnan piiriin. Osakkuusyhtiöt lisäävät Fingrid Oyj:n kannalta vain vähän riskejä taloudelliseen asemaan, tulokseen ja rahavirtoihin nähden, sillä ne ovat toiminnaltaan vähäisiä verrattuna emoyhtiön liiketoimintaan. Osakkuusyhtiöihin liittyviä riskejä ovat sääntelyn epäsuotuisa kehittyminen, tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit, ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen, sähkömarkkinoiden luottamuksen väheneminen, tietotekniikkaan sekä tietoliikenteeseen liittyvät riskit. Yritysvastuu Fingridin strategia ja sen näkökulmat muodostavat lähtökohdan myös yritysvastuulle. Yritysvastuuta johdetaan Fingridin normaalin johtamisjärjestelmän avulla kaikkeen johtamiseen integroituna. Keskeiset tavoitteet on asetettu strategian ja Fingridin toiminnalle olennaisten asioiden tunnistamisen kautta. Tavoitteiden saavuttamista käytetään johtoryhmän ja henkilöstön palkitsemisen perusteena. Vuosittaisessa toiminnansuunnittelussa yritysvastuu on strategiaan pohjautuen mukana, kun arvioidaan kehittämismahdollisuuksia ja riskejä sekä työstetään toimenpiteitä seuraavalle vuodelle. Toimintavuoden aikana tehtiin muutos vastuullisuuden yhtiötason koordinoinnissa, mikä nivoi yritysvastuun paremmin Fingridin perusliiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Toimintatapojen vastuullisuus varmistetaan yhteisellä arvopohjalla ja muun muassa YK:n Global Compact -aloitteeseen perustuvilla toimintaperiaatteilla (Code of Conduct), joita jokaisen fingridiläisen edellytetään työssään noudattavan. Toimintavuoden aikana päivitettiin toimintaperiaatteet, toteutettiin yhtiötason verkkoperehdytyskokonaisuus ja varmistettiin uusien työntekijöiden perehtyminen toimintaperiaatteisiin. Lisäksi aloitettiin päivitettyihin toimintaperiaatteisiin perustuvan, kaikille työntekijöille tarkoitetun verkkoperehdytyksen suunnittelu. Tavoitteena on edistää vastuullisia toimintatapoja myös koko toimitusketjussa. Fingrid edellyttää palvelu- ja tavarantoimittajilta erillisten yritysvastuuvaatimusten (Supplier Code of Conduct) tai omien vastaavien noudattamista. Vähintään 30 000 euron arvoisissa hankinnoissa sopimuksiin liitetään yritysvastuuvaatimukset, jotka sisältävät vaatimuksia muun muassa liiketoimintatavoista, ihmisoikeuksista, työelämän oikeuksista, työturvallisuudesta ja ympäristöasioista. Toimintavuonna vastuullisuusvaatimukset asetettiin myös Fingridin toimittajarekisterien pääsyvaatimuksiksi. Vastaavalla periaatteella Fingrid on valmis sitoutumaan sen liiketoiminnalle sopimuskumppanien suunnasta asetettaviin yritysvastuuvaatimuksiin. Raportoitaessa yritysvastuusta siirryttiin soveltamaan kansainvälistä GRI G4 -raportointiohjeistoa (Global Reporting Initiative) siten, että raportoidaan ohjeiston mukaisia vakiotietoja sekä tunnuslukuja energia-alan toimialakohtaisesta liitteestä. Myös vaatimukset valtionyhtiöiden yritysvastuuraportoinnille on otettu huomioon. Vastuullisuuden kehittäminen jatkuu tasapainoisesti kaikissa Fingridin strategian näkökulmissa ja prosesseissa. Fingridille ominaisesti yritysvastuussakin tavoitteena on koko henkilöstön osallistaminen toimintatapojen jatkuvaan kehittämiseen. Ympäristöasiat Kantaverkko on osa elinympäristössämme näkyvää välttämätöntä infrastruktuuria. Voimajohdoilla on erityisesti maankäyttö- ja maisemavaikutuksia sekä niin myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Sähköasemien ja varavoimalaitosten merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn. Kantaverkkoa kehittäessään Fingrid pyrkii kustannustehokkaasti mahdollisimman pieniin sähkönsiirron energiahäviöihin ja siten energiatehokkuuden parantamiseen. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nähdään myös merkittävänä. Kaikessa rakentamisessa puolestaan tärkeätä on rakennus- ja purkujätteen tehokas hyötykäyttö ja kierrätys. Sitoutuminen ympäristövaikutusten vähentämiseen perustuu Fingridin maankäyttö- ja ympäristöpolitiikkaan. Ympäristövaikutukset arvioidaan huolella ennen hankkeiden toteuttamista ja ympäristöriskien hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Oman henkilöstön lisäksi toimintatapoihin sitoutetaan ympäristöasioita koskevien sopimusehtojen, ympäristökoulutuksen ja auditointien avulla kantaverkon rakentamiseen osallistuvat urakoitsijat ja kunnossapitotöitä tekevät palvelutoimittajat. Ympäristöasioista raportoidaan vuosikertomuksessa sekä internet-sivuilla. Toimintavuonna jätehuollon uudistetun toimintamallin todettiin tehostavan työmaiden jätehuoltoa ja materiaalien kierrätystä. Ympäristökoulutusta annettiin aiempaa enemmän niin rakennushankkeiden urakoitsijoille kuin uusille voimajohto- ja sähköasemakunnossapidon palvelutoimittajille. Toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä ympäristövahinkoja. Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän piiriin. Päästöoikeuksia palautettiin yhteensä 10 993 (5 566) yksikköä (tCO2), jotka kaikki olivat saatuja päästöoikeusyksiköitä. Päästöoikeuksia ei ostettu vuonna 2014. Päästökaupan taloudellinen merkitys oli Fingridille vähäinen. Yhtiöllä on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja suolakyllästeisiä puupylväitä yhteensä 24 375 (24 872) tonnia. Lisäksi vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa kyllästettyä puuta on kaapelikanavien kansissa. Niiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,7 (1,7) miljoonan euron varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF₆-kaasu) 33 (32) tonnia. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt Energiavirasto päätti 14.3.2014, että Fingrid täyttää sähkömarkkinalain 32§:n vaatimukset kantaverkonhaltijan riippumattomuudesta edellyttäen, että Imatran Seudun Sähkö Oy luopuu määräysvallan ja oikeuksien käytöstä Fingrid Oyj:ssä. Fingrid valitti markkinaoikeuteen Energiaviraston päätöksestä 23.11.2011: Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2012 alkavalle ja 31.12.2015 päättyvälle valvontajaksolle. Markkinaoikeus hylkäsi Fingridin valituksen 21.12.2012. Fingrid on valittanut 21.1.2013 markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä Energiavirasto myönsi 19.1.2015 Fingridille luvan harjoittaa sähköverkkotoimintaa kantaverkossa. Yhtiö laski kantaverkkotariffeja kahdella prosentilla 1.1.2015 alkaen, mistä johtuen Fingrid-konsernin tilikauden 2015 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa reservikulujen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana. Hallituksen voitonjakoehdotus Fingrid päivitti osinkopolitiikkansa vuonna 2014. Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta osinkona. Päätöstä tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset olosuhteet, yhtiön lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön kulloinkin voimassa olevat taloudelliset tavoitteet. Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 103 346 061,64 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako myöskään hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että - osinkoa maksetaan A-sarjan osakkeelta 21 655,44 euroa ja B-sarjan osakkeelta 16 038,49 euroa, yhteensä 65 000 001,35 euroa - vapaaseen omaan pääomaan jätetään 38 346 060,29 euroa Yhtiökokous 2015 Fingrid Oyj:n yhtiökokous on alustavasti suunniteltu pidettäväksi 14. huhtikuuta 2015 Helsingissä. Helsingissä 26.2.2015 Fingrid Oyj Hallitus Tuloslaskelma KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 -------------------------------------------------------------------------------- Liitet 1 000 € 1 000 € ieto -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- LIIKEVAIHTO 2 567 155 543 088 -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoiminnan muut tuotot 3 4 619 4 071 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 4 -264 304 -269 526 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5 -24 993 -22 847 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Poistot 6 -91 511 -81 704 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Muut liiketoiminnan kulut 7, 8, -48 149 -57 802 9 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- LIIKEVOITTO 142 817 115 280 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Rahoitustuotot 10 1 172 1 249 -------------------------------------------------------------------------------- Rahoituskulut 10 -11 910 -29 986 -------------------------------------------------------------------------------- Rahoitustuotot ja -kulut -10 738 -28 736 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 854 709 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- VOITTO ENNEN VEROJA 132 934 87 253 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Tuloverot 11 -26 441 3 446 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- TILIKAUDEN VOITTO 106 493 90 699 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT -------------------------------------------------------------------------------- Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi -------------------------------------------------------------------------------- Rahavirran suojaukset 12 -3 992 -------------------------------------------------------------------------------- Muuntoerot 12 -419 -646 -------------------------------------------------------------------------------- Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin 12 16 -2 omaisuuseriin liittyvät erät -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 106 090 86 059 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Tuloksen jakautuminen: -------------------------------------------------------------------------------- Yhtiön osakkeenomistajille 106 493 90 699 -------------------------------------------------------------------------------- Laajan tuloksen jakautuminen: -------------------------------------------------------------------------------- Yhtiön osakkeenomistajille 106 090 86 059 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Tulos/osake, € 13 32 028 27 278 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: -------------------------------------------------------------------------------- Laimentamaton osakekohtainen tulos, € 13 32 028 27 278 -------------------------------------------------------------------------------- Laimennettu osakekohtainen tulos, € 13 32 028 27 278 -------------------------------------------------------------------------------- Kuhunkin muuhun laajaan tuloksen erään liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedoissa 12. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. KONSERNITASE ---------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------------- VARAT 31.12.2014 31.12.2013 ---------------------------------------------------------------------------- Liitetieto 1 000 € 1 000 € ---------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------------- PITKÄAIKAISET VARAT ---------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------------- Aineettomat hyödykkeet: ---------------------------------------------------------------------------- Liikearvo 15 87 920 87 920 ---------------------------------------------------------------------------- Muut aineettomat hyödykkeet 16 95 016 92 751 ---------------------------------------------------------------------------- 182 937 180 671 ---------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------------- Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: 17 ---------------------------------------------------------------------------- Maa- ja vesialueet 14 974 14 224 ---------------------------------------------------------------------------- Rakennukset ja rakennelmat 156 541 142 061 ---------------------------------------------------------------------------- Koneet ja kalusto 576 891 582 317 ---------------------------------------------------------------------------- Voimajohdot 798 120 788 389 ---------------------------------------------------------------------------- Muut aineelliset hyödykkeet 7 906 8 525 ---------------------------------------------------------------------------- Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 86 023 87 910 ---------------------------------------------------------------------------- 1 640 454 1 623 426 ---------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------------- Sijoitukset: 18 ---------------------------------------------------------------------------- Osuudet osakkuusyrityksissä 10 515 10 416 ---------------------------------------------------------------------------- Myytävissä olevat sijoitukset 262 300 ---------------------------------------------------------------------------- 10 777 10 716 ---------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------------- Saamiset: ---------------------------------------------------------------------------- Johdannaisinstrumentit 30 42 063 42 337 ---------------------------------------------------------------------------- Laskennalliset verosaamiset 27 10 674 13 643 ---------------------------------------------------------------------------- Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä 20 1 600 ---------------------------------------------------------------------------- Muut saamiset 20 991 4 313 ---------------------------------------------------------------------------- 55 328 60 293 ---------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------------- PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 889 496 1 875 107 ---------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------------- LYHYTAIKAISET VARAT ---------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------------- Vaihto-omaisuus 19 12 843 11 397 ---------------------------------------------------------------------------- Johdannaisinstrumentit 30 11 208 2 128 ---------------------------------------------------------------------------- Myyntisaamiset ja muut saamiset 21 57 699 76 021 ---------------------------------------------------------------------------- Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 22 116 694 194 973 kirjattavat rahoitusvarat ---------------------------------------------------------------------------- Rahavarat 23 62 566 22 339 ---------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------------- LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 261 010 306 858 ---------------------------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------------- VARAT YHTEENSÄ 2 150 507 2 181 965 ---------------------------------------------------------------------------- Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. KONSERNITASE ----------------------------------------------------------------- ----------------------------------------------------------------- OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.12.2014 31.12.2013 ----------------------------------------------------------------- Liitetieto 1 000 € 1 000 € ----------------------------------------------------------------- ----------------------------------------------------------------- EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA ----------------------------------------------------------------- ----------------------------------------------------------------- Osakepääoma 26 55 922 55 922 ----------------------------------------------------------------- Ylikurssirahasto 26 55 922 55 922 ----------------------------------------------------------------- Arvonmuutosrahastot 26 -11 543 -11 559 ----------------------------------------------------------------- Muuntoerot 26 -422 -3 ----------------------------------------------------------------- Kertyneet voittovarat 26 567 009 542 416 ----------------------------------------------------------------- ----------------------------------------------------------------- OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 666 889 642 699 ----------------------------------------------------------------- ----------------------------------------------------------------- PITKÄAIKAISET VELAT ----------------------------------------------------------------- ----------------------------------------------------------------- Laskennalliset verovelat 27 123 048 119 775 ----------------------------------------------------------------- Lainat 28 962 324 975 295 ----------------------------------------------------------------- Varaukset 29 1 685 1 735 ----------------------------------------------------------------- Johdannaisinstrumentit 30 44 974 38 757 ----------------------------------------------------------------- 1 132 032 1 135 561 ----------------------------------------------------------------- LYHYTAIKAISET VELAT ----------------------------------------------------------------- ----------------------------------------------------------------- Lainat 28 263 033 318 695 ----------------------------------------------------------------- Johdannaisinstrumentit 30 16 968 15 508 ----------------------------------------------------------------- Ostovelat ja muut velat 31 71 585 69 500 ----------------------------------------------------------------- 351 586 403 704 ----------------------------------------------------------------- ----------------------------------------------------------------- VELAT YHTEENSÄ 1 483 617 1 539 265 ----------------------------------------------------------------- ----------------------------------------------------------------- OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 2 150 507 2 181 965 ----------------------------------------------------------------- Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma -------------------------------------------------------------------------------- Liite Osake-p Ylikurssi- Arvon-muuto Muunto- Kertyneet Oma tieto ääoma rahasto s-rahastot erot voittovarat pääoma yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- 1.1.2013 55 922 55 922 -7 565 643 464 865 569 788 -------------------------------------------------------------------------------- Tilikaude n laaja tulos -------------------------------------------------------------------------------- Tilikaude 26 90 699 90 699 n voitto tai tappio -------------------------------------------------------------------------------- Muut laajan tuloksen erät -------------------------------------------------------------------------------- Rahavirra 12 -3 992 -3 992 n suojauks et -------------------------------------------------------------------------------- Muuntoero 12 -646 -646 t -------------------------------------------------------------------------------- Myytävänä 12 -2 -2 oleviin pitkäaik aisiin omaisuus eriin liittyvä t erät -------------------------------------------------------------------------------- Muut -3 994 -646 - 4 640 laajan tuloksen erät yhteensä verovaik utuksella oikaistu na -------------------------------------------------------------------------------- Laaja -3 994 -646 90 699 86 059 tulos -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoimet omistajien kanssa -------------------------------------------------------------------------------- Osinko 26 -13 148 -13 148 vuodelta 2012 -------------------------------------------------------------------------------- 31.12.201 55 922 55 922 -11 559 -3 542 416 642 699 3 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- 1.1.2014 55 922 55 922 -11 559 -3 542 416 642 699 -------------------------------------------------------------------------------- Tilikaude n laaja tulos -------------------------------------------------------------------------------- Tilikaude 26 106 493 106 493 n voitto tai tappio -------------------------------------------------------------------------------- Muut laajan tuloksen erät -------------------------------------------------------------------------------- Muuntoero 12 -419 -419 t -------------------------------------------------------------------------------- Myytävänä 12 16 16 oleviin pitkäaik aisiin omaisuus eriin liittyvä t erät -------------------------------------------------------------------------------- Muut 16 -419 -403 laajan tuloksen erät yhteensä verovaik utuksella oikaistu na -------------------------------------------------------------------------------- Laaja 16 -419 106 493 106 090 tulos -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoim et omistaji en kanssa -------------------------------------------------------------------------------- Osinko 26 -81 900 -81 900 vuodelta 2013 -------------------------------------------------------------------------------- 31.12.201 55 922 55 922 -11 543 -422 567 009 666 889 4 -------------------------------------------------------------------------------- Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 -------------------------------------------------------------------------------- Liiteti 1 000 € 1 000 € eto -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoiminnan rahavirrat: -------------------------------------------------------------------------------- Tilikauden voitto 26 106 493 90 699 -------------------------------------------------------------------------------- Oikaisut: -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoimet, joihin ei liity 36 83 495 85 818 maksutapahtumaa -------------------------------------------------------------------------------- Korkokulut ja muut rahoituskulut 11 910 29 986 -------------------------------------------------------------------------------- Korkotuotot -1 163 -1 243 -------------------------------------------------------------------------------- Osinkotuotot -9 -7 -------------------------------------------------------------------------------- Verot 26 441 -3 446 -------------------------------------------------------------------------------- Käypään arvoon tulosvaikutteisesti -192 25 kirjattavat rahoitusvarat -------------------------------------------------------------------------------- Käyttöpääoman muutokset: -------------------------------------------------------------------------------- Myynti- ja muiden saamisten muutos 19 605 7 116 -------------------------------------------------------------------------------- Vaihto-omaisuuden muutos -1 446 -954 -------------------------------------------------------------------------------- Osto- ja muiden velkojen muutos 974 -6 572 -------------------------------------------------------------------------------- Varausten muutos 29 -50 -134 -------------------------------------------------------------------------------- Maksetut korot -21 687 -21 597 -------------------------------------------------------------------------------- Saadut korot 1 225 1 218 -------------------------------------------------------------------------------- Maksetut verot 11 -19 677 -22 071 -------------------------------------------------------------------------------- Liiketoiminnan nettorahavirta 205 919 158 838 -------------------------------------------------------------------------------- Investointien rahavirrat: -------------------------------------------------------------------------------- Investoinnit aineellisiin 17 -124 479 -222 272 käyttöomaisuushyödykkeisiin -------------------------------------------------------------------------------- Investoinnit aineettomiin 16 -5 377 -4 699 hyödykkeisiin -------------------------------------------------------------------------------- Investoinnit muihin sijoituksiin 18 57 -2 001 -------------------------------------------------------------------------------- Aineellisten 17 1 389 3 980 käyttöomaisuushyödykkeiden myynti -------------------------------------------------------------------------------- Myönnetyt lainat -1 600 -------------------------------------------------------------------------------- Saadut osingot 10,18 346 306 -------------------------------------------------------------------------------- Saadut avustukset 19 935 -------------------------------------------------------------------------------- Maksetut korot 10 -1 326 - 1 681 -------------------------------------------------------------------------------- Investointien nettorahavirta -111 055 -226 367 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Rahoituksen rahavirrat: -------------------------------------------------------------------------------- Pitkäaikaisten lainojen nostot 110 000 77 546 -------------------------------------------------------------------------------- Pitkäaikaisten lainojen -103 003 -119 968 takaisinmaksut -------------------------------------------------------------------------------- Lyhytaikaisten lainojen muutos -58 012 126 573 -------------------------------------------------------------------------------- Maksetut osingot 26 -81 900 -13 148 -------------------------------------------------------------------------------- Rahoituksen nettorahavirta -132 915 71 003 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Raha- ja rahoitusvarojen muutos -38 051 3 474 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Raha- ja rahoitusvarat tilikauden 217 311 213 837 alussa -------------------------------------------------------------------------------- Raha- ja rahoitusvarat tilikauden 22, 23 179 261 217 311 lopussa -------------------------------------------------------------------------------- Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. KONSERNIN 2014 2013 2012 2011 2010 TUNNUSLUVUT IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Toiminnan laajuus -------------------------------------------------------------------------------- Liikevaihto milj.€ 567,2 543,1 522,1 438,5 456,3 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Investoinnit, brutto milj.€ 129,5 225,3 139,0 244,4 144,1 -------------------------------------------------------------------------------- - liikevaihdosta % 22,8 41,5 26,6 55,7 31,6 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Tutkimus- ja milj.€ 1,7 1,8 1,5 1,8 1,6 kehitystoiminnan menot -------------------------------------------------------------------------------- - liikevaihdosta % 0,3 0,3 0,3 0,4 0,3 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Henkilöstö 305 277 269 263 260 keskimäärin -------------------------------------------------------------------------------- Henkilöstö tilikauden 313 287 275 266 263 lopussa -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Palkat ja palkkiot milj.€ 20,5 19,0 18,2 17,2 17,2 yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Kannattavuus -------------------------------------------------------------------------------- Liikevoitto milj.€ 142,8 115,3 94,6 56,6 74,4 -------------------------------------------------------------------------------- - liikevaihdosta % 25,2 21,2 18,1 12,9 16,3 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Voitto ennen veroja milj.€ 132,9 87,3 88,3 34,2 56,3 -------------------------------------------------------------------------------- - liikevaihdosta % 23,4 16,1 16,9 7,8 12,3 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Sijoitetun pääoman % 7,6 6,3 5,6 3,6 5,1 tuotto -------------------------------------------------------------------------------- Oman pääoman tuotto % 16,3 15,0 12,4 6,5 8,7 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Rahoitus ja taloudellinen asema -------------------------------------------------------------------------------- Omavaraisuusaste % 31,0 29,5 27,3 25,7 28,6 -------------------------------------------------------------------------------- Korolliset milj.€ 1 046,1 1076,7 1 030,3 1 020,2 855,2 nettolainat -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Osakekohtaiset tunnusluvut -------------------------------------------------------------------------------- Tulos/osake € 32 027,9 27 277,9 20 159,2 9 924,1 12 561,9 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Osinko/A-osake € 21 29 788,26 5 115,89 3 962,52 2 018,26 655,44* -------------------------------------------------------------------------------- Osinko/B-osake € 16 16 038,50 2 018,26 2 018,26 2 018,26 038,49* -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Osinko/tulos A-osake % 67,6 109,20 25,4 39,9 16,1 -------------------------------------------------------------------------------- Osinko/tulos B-osake % 50,1 58,8 10,0 20,3 16,1 -------------------------------------------------------------------------------- Oma pääoma/osake € 200 568 193 293 171 365 152 573 154 654 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Osakkeiden lukumäärä 31.12. -------------------------------------------------------------------------------- - A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078 -------------------------------------------------------------------------------- - B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- * Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET --------------------------------- Sijoitetun pääoman tuotto, % = (voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) / (taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) x 100 Oman pääoman tuotto, %= tilikauden voitto / oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) x 100 Omavaraisuusaste, %= oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot) x 100 Tulos / osake, €= tilikauden voitto / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osinko / osake, €= tilikauden osinko / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osinko / tulos, %= (osinko / osake) / (tulos / osake) Oma pääoma / osake, € = oma pääoma / osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä Korolliset nettolainat, €= korolliset lainat - rahavarat Nettovelkaantuminen = (korolliset lainat - rahavarat) / oma pääoma TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN ---------------------------------------------------- ---------------------------------------------------- Q4/2014 Q3/2014 Q2/2014 Q1/2014 --------------------------------------------------- Liikevaihto Me 148,2 113,6 114,1 191,3 --------------------------------------------------- Liikevoitto Me 26,5 17,3 19,7 79,3 --------------------------------------------------- Liikevoitto % 17,9 15,2 17,2 41,5 --------------------------------------------------- --------------------------------------------------- --------------------------------------------------- Q4/2013 Q3/2013 Q2/2013 Q1/2013 --------------------------------------------------- Liikevaihto Me 155,1 107,8 109,5 170,6 --------------------------------------------------- Liikevoitto Me 36,5 9,9 -10,2 79,1 --------------------------------------------------- Liikevoitto % 23,5 9,2 -9,3 46,4 --------------------------------------------------- --------------------------------------------------- --------------------------------------------------- Q4/2012 Q3/2012 Q2/2012 Q1/2012 --------------------------------------------------- Liikevaihto Me 153,7 106 92,7 169,6 --------------------------------------------------- Liikevoitto Me 38,5 7,1 -5,1 54,2 --------------------------------------------------- Liikevoitto % 25 6,7 -5,5 32 --------------------------------------------------- --------------------------------------------------- --------------------------------------------------- Q4/2011 Q3/2011 Q2/2011 Q1/2011 --------------------------------------------------- Liikevaihto Me 107,9 88 91 151,6 --------------------------------------------------- Liikevoitto Me 17,1 -4,3 2 41,7 --------------------------------------------------- Liikevoitto % 15,8 -4,8 2,2 27,5 --------------------------------------------------- INVESTOINNIT, M€ ----------------------------------------------------- 1-12/2014 1-12/2013 ----------------------------------------------------- Verkkoinvestoinnit 117,5 208,5 ----------------------------------------------------- Asemat 63,0 95,3 ----------------------------------------------------- Johdot 54,6 113,2 ----------------------------------------------------- ----------------------------------------------------- Investoinnit kaasuturbiineihin 0,8 4,2 ----------------------------------------------------- Nykyiset kaasuturbiinilaitokset -0,2 0,4 ----------------------------------------------------- Uudet kaasuturbiinilaitokset 1,0 3,8 ----------------------------------------------------- ----------------------------------------------------- Muut investoinnit 11,2 12,6 ----------------------------------------------------- ICT 11,1 9,4 ----------------------------------------------------- Muut 0,0 3,2 ----------------------------------------------------- ----------------------------------------------------- Investoinnit yhteensä 129,5 225,3 ----------------------------------------------------- TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, M€ --------------------------------------------------- 1-12/2014 1-12/2013 --------------------------------------------------- Tutkimus- ja kehitysmenot 1,7 1,8 --------------------------------------------------- HENKILÖSTÖ ------------------------------------ 1-12/2014 1-12/2013 ------------------------------------ Keskimäärin 305 277 ------------------------------------ Kauden lopussa 313 287 ------------------------------------ VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 € 2014 2013 ------------------------------------------------------------------------ Annetut pantit ------------------------------------------------------------------------ Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi 9 9 ------------------------------------------------------------------------ Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi 280 280 ------------------------------------------------------------------------ Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi 991 4 313 ------------------------------------------------------------------------ 1 279 4 601 ------------------------------------------------------------------------ ------------------------------------------------------------------------ Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon 143 527 137 441 ------------------------------------------------------------------------ ------------------------------------------------------------------------ Muut taloudelliset vastuut ------------------------------------------------------------------------ Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus 1 700 1 700 ------------------------------------------------------------------------ Vuokravakuus, takaus 38 38 ------------------------------------------------------------------------ Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio: ------------------------------------------------------------------------ Tuleva vuosi 355 565 ------------------------------------------------------------------------ Myöhemmin 815 1 170 ------------------------------------------------------------------------ 2 907 3 473 ------------------------------------------------------------------------ JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 € -------------------------------------------------------------------------------- - 2014 2013 -------------------------------------------------------------------------------- Korko- Käypä Käypä Käypä Nimellis- Käypä Käypä Käypä Nimellis- ja arvo arvo nettoar arvo arvo arvo nettoar arvo valuu Pos. Neg. vo 31.12.14 Pos. Neg. vo 31.12.13 tta-jo 31.12. 31.12.1 31.12.1 31.12. 31.12.1 31.12.1 hdanna 14 4 4 13 3 3 iset -------------------------------------------------------------------------------- Valuut 28 599 -19 758 8 841 321 383 39 830 -9 225 30 605 366 033 anvaih to-sop imukse t -------------------------------------------------------------------------------- Valuut 3 308 3 308 55 401 -872 -872 135 347 taterm iinit -------------------------------------------------------------------------------- Koronv 27 480 -11 894 15 585 365 000 11 939 -8 036 3 904 471 000 aihto- sopimu kset -------------------------------------------------------------------------------- Ostetu 310 000 350 000 t korko - optiot -------------------------------------------------------------------------------- Yhteen 59 386 -31 652 27 734 1 051 783 51 770 -18 133 33 637 1 322 381 sä -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Sähköj Käypä Käypä Käypä Määrä Käypä Käypä Käypä Määrä TWh ohdan- arvo arvo nettoar TWh arvo arvo nettoar 31.12.201 naiset Pos. Neg. vo 31.12.14 Pos. Neg. vo 3 31.12. 31.12.1 31.12.1 31.12. 31.12.1 31.12.2 14 4 4 13 3 013 -------------------------------------------------------------------------------- Sähköt -18 091 -18 091 1,76 ermiin it, NASDA Q OMX Commo dities , suoja uslask etut johda nnaise t -------------------------------------------------------------------------------- Sähköt -32 165 -32 165 4,19 -20 117 -20 117 2,21 ermiin it, NASDA Q OMX Commo dities , ei suoja uslask etut johda nnaise t -------------------------------------------------------------------------------- Yhteen -32 165 -32 165 4,19 -38 208 -38 208 3,97 sä -------------------------------------------------------------------------------- Korko-optioiden viitekorko on 6kk:n euribor. Optioiden preemio on maksettu vastapuolelle kokonaan sopimuksen tekohetkellä. Sähköjohdannaiset ovat tehty tulevien häviösähkön hankintojen hintariskin suojaamistarkoituksessa. Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset olisi suljettu vuoden 2014 viimeisenä kaupankäyntipäivänä. Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu: Nimellisarvo, 1 2015 2016 2017 2018 2019 2019+ Yhteensä 000 € -------------------------------------------------------------------------------- Koronvaihtosopimu 30 000 70 000 105 000 60 000 100 000 365 000 kset -------------------------------------------------------------------------------- Korko-optiot 220 000 90 000 310 000 -------------------------------------------------------------------------------- Valuutanvaihtosop 87 485 144 809 52 852 23 725 12 512 321 383 imukset -------------------------------------------------------------------------------- Valuuttatermiinit 55 401 55 401 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 392 886 304 809 52 852 105 000 83 725 112 512 1 051 783 -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- TWh 2015 2016 2017 2018 2019 2019+ Yhteensä -------------------------------------------------------------------------------- Sähköjohdannaiset 1,38 1,24 0,79 0,53 0,26 4,19 -------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 1,38 1,24 0,79 0,53 4,19 -------------------------------------------------------------------------------- Osakkeenomistajat ryhmittäin 31.12. Osakemäärä Osakkeista Äänistä kpl % % ------------------------------------------------------------------------------- ------------------------------------------------------------------------------- Julkisyhteisöt 2 251 67,70 77,33 ------------------------------------------------------------------------------- Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 074 32,30 22,67 ------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 3 325 100,00 100,00 ------------------------------------------------------------------------------- ------------------------------------------------------------------------------- ------------------------------------------------------------------------------- Osakkeenomistajat vakuudet 31.12. Osakemäärä kpl Osakkeista Äänistä % % ------------------------------------------------------------------------------- ------------------------------------------------------------------------------- Suomen valtio 1 382 41,56 55,42 ------------------------------------------------------------------------------- Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 661 19,88 17,15 ------------------------------------------------------------------------------- Valtion Eläkerahasto 484 14,56 6,47 ------------------------------------------------------------------------------- Huoltovarmuuskeskus 385 11,58 15,44 ------------------------------------------------------------------------------- Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 150 4,51 2,01 ------------------------------------------------------------------------------- Pohjola Vakuutus Oy 150 4,51 2,01 ------------------------------------------------------------------------------- LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö 50 1,50 0,67 ------------------------------------------------------------------------------- LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 47 1,41 0,63 ------------------------------------------------------------------------------- Imatran Seudun Sähkö Oy 10 0,30 0,13 ------------------------------------------------------------------------------- Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0,08 ------------------------------------------------------------------------------- 3 325 100,00 100,00 ------------------------------------------------------------------------------- |
|||
|