2013-04-24 08:02:05 CEST
2013-04-24 08:02:57 CEST
REGULATED INFORMATION
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2013
Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
24.4.2013
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2013
Rahoitusjärjestelyt turvaamaan tuotannon jatkuva ylösajo
Toiminnallinen painopiste kestävän vesitasetilanteen saavuttamisessa
Keskeiset tapahtumat
* Nikkelin tuotanto 2 732 tonnia; tuotantoon vaikuttivat haasteellisena
jatkunut vesitasetilanne sekä ylimääräisen veden vaikutukset
biokasaliuotukseen
* Liikevaihto 27,6 miljoonaa euroa
* Liiketappio -20,0 miljoonaa euroa
* Ylimääräisen veden puhdistaminen ja juoksuttaminen kaivosalueelta alkoi
maaliskuussa Kainuun ELY-keskuksen helmikuussa 2013 myöntämän 1,8 miljoonan
kuutiometrin lisäpäästökiintiön puitteissa
Rahoitusjärjestelyt
Talvivaara on toteuttanut useita rahoitusjärjestelyjä, joilla pyritään
vähentämään yhtiön taserakenteeseen kohdistuvia riskejä, turvaamaan tuotannon
ylösajo kohti täyttä kapasiteettia ja saavuttamaan pääomarakenne, joka
mahdollistaa lainojen uudelleenrahoittamisen tai takaisinmaksun lyhyellä ja
keskipitkällä aikavälillä, mukaan lukien toukokuussa 2013 erääntyvä 76,9
miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina.
Yhtiö on tehnyt seuraavat rahoitusjärjestelyt:
* 261 miljoonan euron (ennen kuluja) merkintäetuoikeusanti täydellä
merkintätakauksella
* 100 miljoonan euron luottolimiitin uudistaminen
* Camecolta saatavien ennakkomaksujen nostaminen 10 miljoonalla dollarilla 70
miljoonaan dollariin
* 12 miljoonan euron ennakkomaksu Nyrstarilta
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
* 261 miljoonan euron merkintäoikeusanti ylimerkittiin ja kaupankäynti uusilla
osakkeilla alkoi 17.4.2013
* Kipsisakka-altaassa havaittiin vuoto 7.4.2013 ja se saatiin tukittua
9.4.2013; kaikki altaasta vuotanut vesi pidettiin kaivosalueella
* Malmintuotannon arvioidaan alkavan uudelleen noin puolitoista kuukautta
ennakoitua aiemmin toukokuussa; helmikuussa aloitetut lomautukset
keskeytettiin malmintuotannon aloittamisen johdosta
Tuotantoennuste
Koko vuoden 2013 nikkelin tuotantoennuste ennallaan 18 000 tonnissa; tuotannon
ennakoidaan palautuvan selvään ylösajovaiheeseen vuoden toisella puoliskolla
malmintuotannon käynnistyttyä uudelleen toukokuussa ja vesitasetilanteen
parantuessa.
Tunnusluvut
----------------------------------------------------------------------
Q1 Q4 Q1 Vuosi
Milj. euroa 2013 2012 2012 2012
----------------------------------------------------------------------
Liikevaihto 27,6 25,7 39,0 142,9
----------------------------------------------------------------------
Liikevoitto / tappio -20,0 -57,0 -11,4 -83,6
----------------------------------------------------------------------
% liikevaihdosta -72,4 % -221,9 % -29,3 % -58,5 %
----------------------------------------------------------------------
Kauden voitto / tappio -23,9 -59,4 -14,9 -103,9
----------------------------------------------------------------------
Osakekohtainen tulos, EUR -0,09 -0,22 -0,06 -0,38
----------------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste 25,5 % 24,3 % 31,8 % 24,3 %
----------------------------------------------------------------------
Korolliset nettovelat 530,1 563,8 422,2 563,8
----------------------------------------------------------------------
Velkaantumisaste 159,1 % 183,8 % 107,9 % 183,3 %
----------------------------------------------------------------------
Investoinnit 17,3 29,6 14,7 97,5
----------------------------------------------------------------------
Rahavarat kauden lopussa 68,7 36,1 85,9 36,1
----------------------------------------------------------------------
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 583 588 498 588
----------------------------------------------------------------------
Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia.
Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Kerroimme helmikuussa mittavista
rahoitusjärjestelyistä, joilla pyrimme parantamaan Talvivaaran rahoitusasemaa ja
vähentämään yhtiön taseeseen kohdistuvia riskejä. Rahoitusjärjestelyn keskeisin
osa oli yhtiön osakkeenomistajille suunnattu noin 261 miljoonan euron
merkintäoikeusanti merkintätakauksella. Merkintäoikeusanti saatettiin
onnistuneesti päätökseen huhtikuussa, ja ilokseni voin todeta, että anti
ylimerkittiin.
Talvivaaran toiminnan painopiste ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli
vesitilanteeseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen. Aloitimme ylimääräisten
vesien puhdistamisen ja juoksuttamisen kaivosalueelta varmistaaksemme kevään
sulamisvesien hallinnan sekä riittävät varotilavuudet. Sulamiskauden
käynnistyttyä olemme vakuuttuneita siitä, että varotilavuudet ovat riittävät.
Meidän on kuitenkin jatkettava ylimääräisten vesien juoksuttamista
vähentääksemme kaivoksen toimintaan ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Lyhyen
aikavälin vesitaseeseen liittyvien haasteiden lisäksi panostamme pidemmän
aikavälin kestävän vesitaseen rakentamiseen, ja teemme kaikkemme vastaavien
ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa.
Liuoskiertoon kertynyt ylimääräinen vesi ja sen aiheuttama ilmastuksen
tehokkuuden heikkeneminen laimensivat edelleen kiertoliuoksen
metallipitoisuuksia, mikä vaikutti odotusten mukaisesti vuosineljänneksen
metallientuotantoon. Vaikka odotammekin biokasaliuotuksen merkittävän
tehostumisen kestävän muutamia kuukausia, olemme saaneet vahvaa näyttöä
liuotustulosten parantumisesta kasanosissa, joissa ilmastusta ja kasojen
kastelua on parannettu ja veden määrä on saatu palautettua normaalimmalle
tasolle. Malmintuotannon keskeytyksen aikana olemme tehneet mittavaa
kehitystyötä ymmärtääksemme biokasaliuotusprosessia entistä paremmin. Uskon,
että olemme löytäneet keinoja parantaaksemme merkittävästi biokasaliuotuksen
vakautta ja ennustettavuutta tulevaisuudessa. Ilmoitimme hiljattain myös
malmintuotannon ennakoitua nopeammasta uudelleenkäynnistämisestä toukokuussa,
mikä helpottaa vesitaseen hallintaa uuden malmin sitomasta huomattavasta
vesimäärästä johtuen sekä edesauttaa tuotantotavoitteidemme saavuttamista.
Talvivaaran taloudellinen tulos oli edelleen heikko, mihin vaikuttivat
metallientuotannon taso sekä alhainen nikkelin hinta. Alkuvuodesta nikkelin
markkinaympäristö osoitti piristymisen merkkejä, mutta nikkelin hinta lähti
uudelleen laskuun. Huhtikuun alkupuolella nikkelin hinta laski takaisin noin
16 000 dollariin tonnilta ja Lontoon metallipörssin nikkelivarastot olivat
ennätysmäisen suuret. Vaikka lyhyen aikavälin ennustettavuus on heikkoa, uskomme
edelleen nikkelimarkkinan vahvaan kehitykseen pidemmällä aikavälillä.
Lopuksi haluan lämpimästi kiittää Talvivaaran omistajia heidän jatkuvasta
tuestaan myös haastavina aikoina ja työntekijöitämme sekä ulkopuolisia
neuvonantajia sitoutumisesta ja tinkimättömästä työstä. Käytämme
merkintäoikeusannin tuotot lyhyen aikavälin haasteiden ratkaisemiseen
jatkaaksemme tuotannon ylösajoa kohti täyttä kapasiteettia. Talvivaaran selkeänä
visiona on edelleen kehittyä menestyväksi ja kansainvälisesti merkittäväksi
kaivosalan toimijaksi. Talvivaaralle tämä on uusi alku."
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja
Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 24.4.2013 alkaen kello 13:00
Suomen aikaa
Tammi-maaliskuun 2013 osavuosikatsausta koskeva yhdistetty internetlähetys ja
puhelinkokous pidetään 24.4.2013 alkaen klo 13:00 Suomen aikaa. Tilaisuus on
englanninkielinen.
Internetlähetystä voi seurata osoitteessa:
http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2013_0424_q1/
Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle
kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen.
Puhelinkokouksen numero Suomessa: 09 2313 9201
Puhelinkokouksen numero Isossa-Britanniassa: +44 (0)20 7162 0077
Puhelinkokouksen numero Yhdysvalloissa: +1 334 323 6201
Tunnus: 931705
Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa myös Yhtiön www-osoitteesta pian
tilaisuuden jälkeen.
Taloudellinen katsaus
Tammi-maaliskuu 2013
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran tammi-maaliskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista
Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 27,6
miljoonaa euroa (Q1 2012: 39,0 miljoonaa euroa). Suurin osa katsauskauden
liikevaihdosta saatiin nikkelistä. Kauden aikana toimitettiin vain yksi 2 217
tonnin sinkkitoimitus helmikuussa. Korkean kosteuspitoisuuden vuoksi
sinkkituotetta varastoitiin myös Kokkolan satamaan, kunnes tuote on riittävän
kuivaa kuljetusta varten. Loka-joulukuuhun 2012 verrattuna liikevaihto kasvoi
7,4 prosenttia pääasiassa nikkelitoimitusten lisääntymisen johdosta. Nikkelin
alhaisempi hinta kuitenkin pienensi liikevaihdon kasvua. Nikkeliä toimitettiin
tammi-maaliskuussa yhteensä 2 746 tonnia, kobolttia 88 tonnia ja sinkkiä 2 217
tonnia (Q1 2012: 3 522 tonnia nikkeliä, 8 333 tonnia sinkkiä ja 96 tonnia
kobolttia).
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7 miljoonaa euroa (Q1 2012: 1,4
milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa vakuutuskorvauksia.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos oli 7,3 miljoonaa euroa
(Q1 2012: 22,5 milj. euroa). Malmintuotannon keskeytyksen vuoksi uutta malmia ei
kasattu tammi-maaliskuussa, minkä seurauksena keskeneräisten tuotteiden varasto
kasvoi vähemmän kuin normaalin toiminnan aikana.
Tammi-maaliskuun henkilöstökulut olivat -7,3 miljoonaa euroa (Q1 2012: -7,8
milj. euroa). Työntekijöiden osakeoptio-ohjelmaan liittyvät henkilöstökulut
vähenivät 1,0 miljoonaa euroa tammi-maaliskuuhun 2012 verrattuna ja
henkilöstömäärän kasvu nosti henkilöstökuluja 0,5 miljoonalla eurolla.
Henkilöstökuluja laskivat osaltaan helmikuussa aloitetut lomautukset.
Tammi-maaliskuun 2013 liiketappio oli -20,0 miljoonaa euroa (Q1 2012: -11,4
milj. euroa). Materiaali- ja palvelukustannukset olivat yhteensä -22,6 miljoonaa
euroa (Q1 2012: -34,9 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kustannukset olivat
-12,6 miljoonaa euroa (Q1 2012: -18,9 milj. euroa). Suurimmat kustannuserät
olivat tuotantokemikaalit, ulkoiset palvelut, sähkö ja huolto. Malmintuotannon
väliaikainen keskeytys vähensi kaivoksen ja materiaalienkäsittelyn kustannuksia
vertailukauteen nähden. Metallien talteenoton kustannukset kasvoivat
edellisvuodesta. Tähän vaikutti rikkivedyn ja vetyperoksidin käytön
lisääntyminen, kun syöttöliuoksen alhainen metallipitoisuus ja lämpötila
heikensivät metallien talteenoton tehokkuutta. Lisäksi prosessimuutoksiin
liittyvät kokeilut lisäsivät natriumhydroksidin käyttöä tilapäisesti tammi-
helmikuussa 2013.
Tammi-maaliskuun rahoitustuotot olivat 0,3 miljoonaa euroa (Q1 2012: 1,7 milj.
euroa). Rahoituskulut olivat -12,1 miljoonaa euroa (Q1 2012: -9,6 milj. euroa)
ja koostuivat pääasiassa lainojen koroista ja muista rahoituskustannuksista.
Katsauskauden tappio ja yhtiön laaja tulos oli -23,9 miljoonaa euroa (Q1 2012:
-14,9 milj. euroa). Tappioon vaikuttivat suhteellisen alhainen nikkelin hinta,
korkeat huoltokustannukset ja ennakoitua pienemmät tuotetoimitukset.
Osakekohtainen tulos oli -0,09 euroa (Q1 2012: -0,06 euroa).
Tase
Tammi-maaliskuun investoinnit olivat 17,3 miljoonaa euroa (Q1 2012: 14,7 milj.
euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä vesitaseen hallintaan, uraanin
talteenottolaitoksen rakentamiseen ja sekundääriliuotukseen. Konsernin taseessa
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 31.3.2013 yhteensä 813,6
miljoonaa euroa (31.12.2012: 809,5 milj. euroa).
Konsernin vaihto-omaisuus oli 31.3.2013 yhteensä 306,5 miljoonaa euroa
(31.12.2012: 297,8 milj. euroa). Kasvu johtui tuotannon ylösajosta ja sen
aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto-omaisuus arvostetaan
hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden kasvua puolestaan vähensi malmintuotannon
keskeyttäminen.
Myyntisaamiset olivat katsauskauden lopussa yhteensä 22,4 miljoonaa euroa
(31.12.2012: 32,2 milj. euroa). Muutos vertailukauteen nähden johtui joulukuussa
2012 alkaneesta myyntisaamisten myynnistä.
Maaliskuun 2013 lopussa rahavarat olivat 68,7 miljoonaa euroa (31.12.2012: 36,1
milj. euroa). Rahavaroihin sisältyi osuus 14.2.2013 julkistetun noin 261
miljoonan euron merkintätaatun merkintäetuoikeusannin tuotoista. 31.3.2013
mennessä saatujen tuottojen määrä oli 54,8 miljoonaa euroa, mikä vastaa 342,7
miljoonaa uutta osaketta.
Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli katsauskauden lopussa
333,1 miljoonaa euroa (31.12.2012: 306,8 milj. euroa). 31.3.2013 mennessä
saaduista merkintäetuoikeusannin tuotoista kirjattiin kulujen jälkeen omaan
pääomaan 49,5 miljoonaa euroa. Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin helmikuussa
2013 yhteensä 3,1 miljoonaa euroa hybridilainan korkomenoja.
Varaukset vähenivät tammi-maaliskuussa 27,5 miljoonasta eurosta (31.12.2012)
21,8 miljoonaan euroon (31.3.2013). Vesitaseen hallintaan ja marraskuussa 2012
sattuneeseen kipsisakka-altaan vuotoon liittyvät kustannukset olivat tammi-
maaliskuussa 5,9 miljoonaa euroa, ja varauksia purettiin vastaavasti.
Kustannukset aiheutuivat ylimääräisen veden käsittelystä kalkilla ja
kalkkimaidolla. Lisäksi aloitettiin pilaantuneen maa-aineksen kunnostaminen
Kortelammen padon alapuolella kaatamalla puita ja kuivattamalla aluetta.
Lainat vähenivät 599,8 miljoonasta eurosta (31.12.2012) 598,8 miljoonaan euroon
(31.3.2013). Muutos johtui pääasiassa rahoitusleasingveloista. Ennakkomaksut
kasvoivat 18,2 miljoonalla eurolla joulukuun 2012 lopun 273,7 miljoonasta
eurosta maaliskuun 2013 lopun 291,9 miljoonaan euroon. Talvivaara sai tammi-
maaliskuussa 7,4 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Cameco Corporationilta yhtiöiden
välisen muutetun uraanin myynti- ja ostosopimuksen perusteella. Lisäksi yhtiö
sai Nyrstarilta 12,0 miljoonan euron ennakkomaksun sinkin tuotevirtasopimusta
koskevan muutossopimuksen perusteella (ks. kohta "Rahoitus"). Ennakkomaksu
Nyrstarilta puolestaan pieneni 1,2 miljoonalla eurolla sinkkitoimitusten
seurauksena.
Oma pääoma ja velat olivat 31.3.2013 yhteensä 1 307,0 miljoonaa euroa
(31.12.2012: 1 260,8 milj. euroa).
Rahoitus
Talvivaara Sotkamo solmi 12.2.2013 Camecon kanssa sopimuksen uraanin myynti- ja
ostosopimuksen muuttamisesta. Muutossopimuksen nojalla Camecon Talvivaara
Sotkamolle uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta maksaman ennakkomaksun
määrää nostettiin 10 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla 70 miljoonaan
Yhdysvaltain dollariin. Lisäksi sopimuskautta jatkettiin 31.12.2017 asti ja
sopimusehtoja tarkistettiin vastaavasti. Cameco maksoi ennakkomaksun korotuksen
helmikuussa 2013.
Talvivaara Sotkamo solmi 14.2.2013 Nyrstarin kanssa sinkkituotantoa koskevan
uudistetun tuotevirtasopimuksen, jonka mukaan Nyrstar suorittaa Talvivaara
Sotkamolle 12 miljoonan euron suuruisen kertamaksun, ja tämän vastineeksi
Talvivaara Sotkamo jättää perimättä Nyrstarilta alkuperäisessä sinkin
tuotevirtasopimuksessa määrätyn 350 euron suuruisen tonnikohtaisen louhinta- ja
prosessointimaksun seuraavista 38 000:sta toimitettavasta sinkkitonnista.
Nyrstar maksoi ennakkomaksun helmikuussa 2013.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi 8.3.2013
hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan hallitus valtuutettiin päättämään
maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisesti.
Osakeanti päättyi huhtikuussa, ja kaikki tarjotut 1 633 857 840 uutta osaketta
merkittiin. Osakeannin tuotto ennen kuluja oli noin 261 miljoonaa euroa, ja
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osakkeiden kokonaismäärä nousi 1 906 167 480
osakkeeseen. Osakeanti kirjattiin yhtiön tammi-maaliskuun 2013 tulokseen edellä
kohdassa "Tase" mainitulla tavalla.
Tuotantokatsaus
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Talvivaara keskittyi edelleen kaivosalueen
vesitaseen kokonaisvaltaiseen hallintaan ja aloitti ylimääräisten vesien
puhdistamisen ja juoksuttamisen kaivosalueelta. Metallien talteenottolaitoksen
käytettävyys oli edelleen hyvällä tasolla, mutta kiertoliuoksen
metallipitoisuudet pysyivät odotusten mukaisesti alhaisina, mikä vähensi
metallientuotantoa. Sinkin tuotantoon vaikuttivat tietyt tekniset ongelmat,
joiden johdosta sinkkiä päätyi sakeuttimien ylitteeseen. Ongelmien syyt on
tunnistettu, ja vaikutusta sinkin tuotantoon hallitaan muun muassa muutetuilla
liuotuksen pumppausjärjestelyillä. Talvivaara tuotti tammi-maaliskuussa 2 732
tonnia (Q1 2012: 3 374 tonnia) nikkeliä ja 3 128 tonnia (Q1 2012: 7 890 tonnia)
sinkkiä.
Metallien talteenottolaitoksen luotettavuudessa ja käytettävyydessä saavutettiin
edelleen merkittävää kehitystä. Talvivaara kehitti toiminnan jatkuvaa
tehostamista koskevien tavoitteidensa mukaisesti useita uusia prosesseja ja
mittareita tuotantoprosessin ja -laitteistojen tehokkuuden seuraamiseksi ja
parantamiseksi. Nämä parannukset ovat merkittävästi tehostaneet
prosessihäiriöiden tunnistamista, ennakoimista ja poistamista ja sitä kautta
varmistavat laitoksen korkean käyttöasteen. Keskimääräinen kiertoliuoksen
syöttövirtaus metallien talteenottolaitokseen oli tammi-maaliskuussa noin 1 300
m(3)/h, eli noin 30% korkeampi kuin keskimäärin 1 000 m(3)/h vuonna 2012.
Tammikuussa keskimääräinen syöttövirtaus oli ennätykselliset 1 422 m(3)/h.
Vesitaseen hallintaan liittyvät haasteet vaikuttivat edelleen odotetusti
biokasaliuotuksen toimintaan. Liuoskiertoon kertynyt ylimääräinen vesi ja
vähäinen haihtuminen laimensivat kiertoliuoksen metallipitoisuuksia.
Liuotuskasoihin kertynyt ylimääräinen vesi haittasi metallien liukenemista myös
heikentämällä ilmastuksen tehokkuutta. Talteenottolaitokselle pumpatun liuoksen
nikkelipitoisuus oli tammi-maaliskuussa 1,1-1,3 g/l, kun se loka-joulukuussa
2012 oli keskimäärin 1,3 g/l. Liuotusprosessin tehostamiseen on panostettu
merkittävästi esimerkiksi kastelu- ja ilmastusjärjestelmien kunnossapidolla ja
muutoksilla, ja liuotustulosten parantumisesta on saatu lupaavia tuloksia
kasanosissa, joista ylimääräinen vesi on poistettu ja ilmastusta tehostettu.
Lisäksi Talvivaara on tehnyt merkittävää kehitystyötä ymmärtääkseen
biokasaliuotusprosessia entistä paremmin ja parantaakseen liuotustuloksen
ennustettavuutta ja tasaisuutta. Keskeisiä prosessia ohjaavia tekijöitä on
todennettu esimerkiksi tilastoanalyysien avulla ja suorittamalla prosessin
testausta pienessä ja teollisessa mittakaavassa. Kun uuden malmin louhinta ja
kasaus käynnistetään uudelleen toukokuussa 2013, yhtiö kiinnittää entistä
enemmän huomiota myös liuotuksessa olevan malmin ominaisuuksiin, kuten malmin
metallipitoisuuteen, mineralogiseen koostumukseen ja malmirakeiden laatuun.
Talvivaaran malmintuotannon keskeytys jatkui aiemmin ilmoitetun mukaisesti
tammi-maaliskuussa, koska ylimääräistä vettä on varastoituna Kuusilammen
avolouhokseen. Tämän vuoksi malmia tai sivukiveä ei tuotettu vuosineljänneksen
aikana. Tammikuussa yhtiö ilmoitti käynnistävänsä yhteistoimintaneuvottelut ja
lomauttavansa 184 työntekijää henkilöstömäärän sopeuttamiseksi väliaikaisesti
keskeytettyyn malmintuotantoon. Yhtiö aloitti katsauskaudella avolouhoksen
tyhjentämisen vedestä, ja maaliskuun lopussa louhoksessa oli 1,5-1,6 miljoonaa
kuutiometriä vettä. Malmintuotannon keskeytyksestä huolimatta Talvivaara on
jatkanut primäärikasan purkamista ja otti käyttöön uuden leukamurskaimen
riittävän purkukapasiteetin varmistamiseksi.
Tuotannon tunnusluvut
--------------------------------------------------------------
Q1 Q4 Q1 Vuosi
2013 2012 2012 2012
--------------------------------------------------------------
Louhinta
--------------------------------------------------------------
Malmintuotanto Milj. tonnia - - 3,0 8,7
--------------------------------------------------------------
Sivukivituotanto Milj. tonnia - 1,2 1,5 5,3
--------------------------------------------------------------
Malminkäsittely
--------------------------------------------------------------
Kasattu malmi Milj. tonnia - - 3,0 8,7
--------------------------------------------------------------
Biokasaliuotus
--------------------------------------------------------------
Malmia liuotuskasalla Milj. tonnia 44,3 44,3 38,6 44,3
--------------------------------------------------------------
Metallien talteenotto
--------------------------------------------------------------
Nikkeli, metallisisältö tonnia 2 732 2 317 3 374 12 916
--------------------------------------------------------------
Sinkki, metallisisältö tonnia 3 128 4 106 7 890 25 867
--------------------------------------------------------------
Vesitaseen hallinta - Operaatio Saukko
Talvivaara on perustanut erityisen työryhmän nimeltään Operaatio Saukko, jonka
tehtävänä on toteuttaa tehokkaat ja kestävät ratkaisut kaivosalueen vesitaseen
hallintaan. Operaatio Saukkoa johtaa vesienhallinnan johtaja Maija Vidqvist.
Työryhmään on kutsuttu useita Talvivaaran asiantuntijoita. Ryhmä keskittyy
kaivosalueen vesien varastointi- ja pumppausjärjestelyjen sekä poistovesien
käsittelyn suunnitteluun ja toteutukseen kestävän vesitaseen saavuttamiseksi.
Kestävän vesitaseen saavuttamiseksi sekä toiminnallisten ja ympäristöön
kohdistuvien riskien pienentämiseksi Talvivaaran on käsiteltävä ja johdettava
luontoon noin 3.8 miljoonaa kuutiota vettä, josta merkittävä osa on
kaivosalueelle ajan kuluessa kertynyttä sadevettä ja luonnollista valumavettä.
Kainuun ELY-keskuksen 12.2.2013 tekemän lupapäätöksen perusteella Talvivaara saa
juoksuttaa 1,8 miljoonaa kuutiometriä puhdistettua vettä Vuoksen ja Oulujoen
vesistöihin siten, että kumpaankin suuntaan johdetaan 0,9 miljoonaa kuutiometriä
30.6.2013 mennessä. Lisäksi Talvivaara voi jatkaa vesien johtamista nykyisen
ympäristölupansa mukaisen 1,3 miljoonan kuutiometrin vuotuisen päästökiintiön
rajoissa.
Talvivaara arvioi Kainuun ELY-keskuksen lupapäätöksen mukaisen lisäkiintiön sekä
nykyisen ympäristöluvan mukaisen 1,3 miljoonan kuutiometrin päästökiintiön
riittävän suunniteltuihin vesienhallintatoimiin lyhyellä aikavälillä. Talvivaara
aloitti puhdistettujen vesien juoksuttamisen maaliskuussa uusien
vesienkäsittely-yksiköiden käyttöönoton jälkeen. Haitallisten aineiden
pitoisuudet poistovesissä ovat olleet selvästi Talvivaaran ympäristöluvassa
määriteltyjä raja-arvoja pienempiä. Poistovesien laatu on säilynyt tasaisena, ja
vesien laatua tarkkaillaan jatkuvasti.
Voidakseen johtaa kaivosalueelta nykyiset kiintiöt ylittäviä vesimääriä,
Talvivaara on hakenut nykyisen ympäristölupansa mukaisen vuotuisen 1,3 miljoonan
kuutiometrin päästökiintiön poistamista sekä toissijaisena pyyntönä oikeutta
juoksuttaa kaivosalueelle kertynyttä ylimääräistä vettä yli voimassaolevien
kiintiöiden. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on ilmoittanut
Talvivaaralle, että päätös asiassa tehdään keväällä.
Keskipitkällä aikavälillä Talvivaaran tavoitteena on saavuttaa suljettu
vesikiertojärjestelmä, jonka odotetaan pienentävän riskiä sääolosuhteiden
vaikutuksesta Talvivaaran toimintoihin ja vastaavasti parantavan
ympäristöturvallisuutta pitkällä aikavälillä. Tavoitellun suljetun
vesikiertojärjestelmän keskeisiä osa-alueita ovat raakaveden oton lopettaminen
tai merkittävä vähentäminen, prosessivesien lisäpuhdistaminen
käänteisosmoositekniikalla sekä prosessivesien ja sade- ja valumavesien
tehokkaampi erottelu. Talvivaaran näkemyksen mukaan suljettuun kiertoon
tarvittavat laitteet ja rakenteet ovat jo olemassa. Ennen suljetun kierron
käyttöönottoa kaivosalueella tällä hetkellä oleva ylimääräinen vesi on kuitenkin
puhdistettava ja poistettava, ja vesitase on saatava kestävälle tasolle.
Kestävä kehitys, turvallisuus ja lupaprosessit
Turvallisuus
Talvivaaran tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö, ja
yhtiö jatkoi turvallisuuskulttuurinsa kehittämistä "nolla tapaturmaa"
-periaatteen pohjalta.
Ensimmäisen neljänneksen lopulla Talvivaaran henkilökunnan työtapaturmatiheys
oli 15,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden laskettuna 12 kuukaudelta
(31.3.2012: 11,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden).
Ympäristö
Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten jatkuva vähentäminen on yksi Talvivaaran
toiminnan painopisteistä. Tällä hetkellä pääpaino on vesitaseen hallinnassa ja
ylimääräisten vesien puhdistamisessa ja poistamisessa kaivosalueelta. Talvivaara
arvioi vesien juoksuttamisen ympäristövaikutusten liittyvän lähinnä vesien
sulfaattipitoisuuteen, mutta luontoon joutuvien metallien määrien odotetaan
olevan vähäisiä ja voimassaolevan ympäristöluvan raja-arvojen mukaisia.
Talvivaaran näkemyksen mukaan ylimääräisten vesien poistaminen kaivosalueelta
viipymättä on välttämätöntä ympäristöön ja kaivoksen toimintaan kohdistuvien
riskien vähentämiseksi sekä riittävän vesienhallinnan varotilavuuden
varmistamiseksi.
Rikkivedyn aiheuttamat hajupäästöt on jo suurimmalta osin ratkaistu. Lähiseudun
asukkaiden hajua koskevat valitukset ovat vähentyneet huomattavasti, ja tammi-
maaliskuussa tehtiin ainoastaan viisi valitusta. Pölypäästöjen vähentämiseksi
otettiin seulahallissa käyttöön uusi pölynpuhdistusjärjestelmä vuonna 2012.
Jatkuvan parantamisen periaatettaan noudattaen Talvivaara tutkii useita teknisiä
ratkaisuja vähentääkseen pölyämistä edelleen.
Talvivaara panostaa ympäristöasioita koskevaan ajantasaiseen ja avoimeen
viestintään paikallisten yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Kaivoksella
järjestettiin 15.-16.3.2013 avoimien ovien päivä, ja keskustelutilaisuuksia
järjestettiin kaivoksen lähellä sijaitsevissa kaupungeissa aiemman käytännön
mukaisesti. Lähiseudun asukkaille suunnattu suomenkielinen sivusto
www.paikanpaalla.fi toimi edelleen tehokkaana välineenä paikallisten asukkaiden
kannalta olennaisen ja ajantasaisen tiedon välittämiseen sekä vuorovaikutukseen
sidosryhmien kanssa.
Lupaprosessit
Talvivaaran voimassaolevan ympäristöluvan päivitysprosessi on parhaillaan
käynnissä. Yhtiö arvioi saavansa päivitetyn luvan vuoden 2013 kolmannen
vuosineljänneksen aikana. AVI on kuitenkin ilmoittanut Talvivaaralle, että
päätös nykyisen ympäristöluvan mukaisen vuotuisen vesipäästökiintiön
poistamisesta tai muuttamisesta tehdään erikseen jo kevään aikana.
Yhtiön uraanin talteenottoa koskevan ympäristöluvan käsittely on meneillään
AVI:ssa, ja päätös siitä saataneen ennen Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan
tarkistusta koskevaa päätöstä tai samaan aikaan. Talvivaara on myös hakenut
uraanin talteenottoon liittyvää kemikaalilupaa. Hakemuksen käsittely on
vireillä.
Katsauskaudella Talvivaara jatkoi tuotannon laajentamiseen liittyvää
ympäristövaikutusten arviointia ja sai REACH:in mukaisen luvan kuparituotteen
myymiselle Euroopan Unionin alueella.
Liiketoiminnan kehitys ja kaupalliset järjestelyt
Suunniteltu uraanin talteenotto ja uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco
Corporationin kanssa
Talvivaara valmistelee uraanin talteenottoa yhtiön nykyisen toiminnan
sivutuotteena. Uraania esiintyy luonnostaan pieninä pitoisuuksina Talvivaaran
kaivosalueella, ja sitä liukenee muiden tuotteiden ohella prosessiliuokseen.
Uraanin tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia (n. 770 000 paunaa) uraania
vuodessa, mikä vastaa noin 410 tonnia (900 000 paunaa) uraanirikastetta (UO4).
Kaikki Talvivaaran tuottama uraani myydään pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti
Camecolle.
Uraanin talteenottolaitos on käytännössä katsoen valmis ja otetaan käyttöön heti
kun loputkin tarvittavat luvat on saatu.
Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit
Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on
käynnissä jatkuva hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden
vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien
hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.
Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten
Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit,
arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen
volatiliteetti. Riskejä liittyy myös yhteistyökumppaneihin, valuuttojen
vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien
tappioihin, Talvivaara-konsernin tulevaa kannattavuutta koskeviin
epävarmuustekijöihin, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja
niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä
Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin.
Tärkeimmät lyhyen aikavälin riskit koskevat Talvivaarassa parhaillaan
toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki
tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi
silti liittyä riskitekijöitä, kuten puutteita tuotantolaitteiden
luotettavuudessa ja kestävyydessä sekä epävarmuutta metallien
liukenemisnopeudesta ja lopullisista saanneista biokasaliuotuksessa. Lisäksi
Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä,
jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa.
Nikkelin markkinahinta on vaihdellut aiemmin voimakkaasti, ja Talvivaara odottaa
volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan
tasapainossa tapahtuvat muutokset, makrotalouden tekijät ja valuuttakurssien
vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta tulee tällä
hetkellä nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä
vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Helmikuusta 2010
lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja
vastaan. Täysi tai lähes täysi altistuminen nikkelin hinnan muutoksille on
Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran
kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan toimia kannattavasti alhaistenkin
raaka-ainehintojen kausina.
Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareista, kun
taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen
Yhdysvaltain dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen
taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin
kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa Yhdysvaltain
dollarin heikentymisen haittavaikutuksia kulloinkin perustellulla tavalla.
Ellei Talvivaara pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita,
erityisesti nikkeliä, tai jos tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai
jos hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkisti ja merkittävästi,
yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Talvivaara
pyrkii pienentämään likviditeettiriskiä seuraamalla tarkasti maksuvalmiuttaan.
Tavoitteena on havaita mahdollisesti uhkaavat epäedulliset muutokset hyvissä
ajoin ja saada riittävästi aikaa tarvittavan luoton tai muun rahoituksen
hankkimiseen kohtuullisin ehdoin. Talvivaara pyrkii myös pitämään pitkäaikaisten
velkojen maturiteettiprofiilin tasapainossa jälleenvakuutusriskien
vähentämiseksi.
Henkilöstö ja johto
Palkat ja palkkiot
Konsernin henkilöstömäärä 31.3.2013 oli 583 (31.3.2012: 498).
Ensimmäisen vuosineljänneksen henkilöstökustannukset olivat yhteensä 6,0
miljoonaa euroa (Q1 2012: 6,6 miljoonaa euroa).
Talvivaaran työntekijöiden palkat perustuvat toimialan työehtosopimuksiin.
Kokonaispalkka koostuu peruspalkasta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustinohjelmista. Vuosittaiset lyhyen aikavälin kannustinkriteerit perustuvat
sekä työntekijän henkilökohtaisiin että yhtiön tuloksiin. Yhtiön pitkän
aikavälin kannustinohjelmiin kuuluvat vuosina 2007 ja 2011 käynnistetyt, koko
henkilöstöä koskevat osakeoptio-ohjelmat sekä henkilöstörahasto Talvivaaran
maksamien tulospalkkioiden hallintaa varten. Lisäksi johdon omistusyhtiö
Talvivaara Management Oy on yhtiön ylimmän johdon ja tiettyjen muiden
avaintyöntekijöiden omistuksessa.
Muutokset Yhtiön johdossa
Talvivaara järjesteli johtoaan uudelleen tammi-helmikuussa seuraavasti:
* Pertti Pekkala, tutkimusjohtaja, nimitettiin metallituotannon johtajaksi;
* Kari Vyhtinen, investointijohtaja, nimitettiin kaivostoiminnan johtajaksi;
* Mikko Korteniemi, metallituotannon johtaja, nimitettiin
kunnossapitojohtajaksi vastuualueinaan kunnossapito, hankintatoimi ja
varasto;
* Maija Vidqvist nimitettiin vesienhallinnan johtajaksi (aiemmin Jari
Voutilainen)
Kaikki nimitetyt henkilöt ovat johtoryhmän jäseniä, joista Pertti Pekkala ja
Maija Vidqvist ovat uusia jäseniä. Pertti Pekkala, Kari Vyhtinen ja Mikko
Korteniemi raportoivat tuotantojohtaja Harri Natuselle, ja Maija Vidqvist
raportoi toimitusjohtaja Pekka Perälle.
Lomautukset
Talvivaara ilmoitti 16.1.2013 harkitsevansa lomautuksia yhtiön
kustannussäästöohjelman ja kokonaistehokkuuden tukemiseksi sekä henkilöstömäärän
sopeuttamiseksi väliaikaisesti keskeytettyyn malmintuotantoon.
Yhteistoimintaneuvottelut käytiin 17.-31.1.2013 kaikissa kolmessa
konserniyhtiössä - Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:ssä, Talvivaara Sotkamo
Oy:ssä ja Talvivaara Exploration Oy:ssä - ja ne koskivat kaikkia
henkilöstöryhmiä.
Neuvottelujen tuloksena Talvivaara päätti lomauttaa 184 työntekijää 18.2. ja
30.6.2013 välisenä aikana. Työntekijää kohden määräaikaisen lomautuksen kesto on
enimmillään 90 päivää (lisätietoja lomautusten keskeyttämisestä ja
malmintuotannon uudelleen käynnistämisestä kohdassa "Katsauskauden jälkeiset
tapahtumat").
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon
rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 31.3.2013 yhteensä 272 309 640. Kun otetaan
huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun 85 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalainan, 16.12.2010 merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalainan, sekä vuosien 2007 ja 2011 optio-ohjelmien vaikutukset,
yhtiön koko valtuutettu osakemäärä oli 319 001 039.
Osakkeiden merkintäaika 2007B-optioilla alkoi 1.4.2011 ja päättyi
31.3.2013. 2007B-oikeuksien perusteella ei merkitty tammi-maaliskuun 2013 aikana
uusia Talvivaaran osakkeita. Merkintäajan umpeuduttua 2007B-optio-oikeuksista
jäi käyttämättä 2 284 337 kappaletta ja ne raukesivat.
Työntekijöille on myönnetty yhteensä 2 327 000 kappaletta 2007C-optio-oikeuksia,
joiden merkintäaika alkoi 1.4.2012 ja päättyy 31.3.2014. 2007C-optio-oikeuksien
perusteella ei merkitty tammi-maaliskuun 2013 aikana uusia Talvivaaran
osakkeita, ja optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 2 327 000 kappaletta.
Avaintyöntekijöille on myönnetty yhteensä 1 347 500 kappaletta 2011B-optio-
oikeuksia, joiden merkintäaika alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2017. 2011B-optio-
oikeuksista on käyttämättä 1 347 500 kappaletta.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön maaliskuussa 2013 pidetyssä ylimääräisessä
yhtiökokouksessa päätettiin hyväksyä hallituksen ehdotus koskien hallituksen
valtuuttamista päättämään maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien
merkintäetuoikeuden mukaisesti. Osakeanti päättyi huhtikuussa 2013, ks."Katsauskauden jälkeiset tapahtumat".
Seuraavat osakkaat omistivat 31.3.2013 yli viisi prosenttia Talvivaaran
osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (20,0%), Solidium (8,9 %), Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,7 %) ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen (5,1%).
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Vuoto kipsisakka-altaassa
Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaassa havaittiin vuoto 7.4.2013. Vuoto
saatiin tukittua 9.4.2013. Kaikki altaasta vuotanut vesi saatiin varastoitua
kaivosalueen turvapatoihin. Talvivaaran arvion mukaan altaista vuotaneen veden
määrä oli alle 400 000 m(3). Vuotovedet käsitellään eteläisellä vesienkäsittely-
yksiköllä muiden kaivosalueelle kertyneiden vesien kanssa ja juoksutetaan
puhdistuksen jälkeen ympäristöön. Talvivaaran metallien talteenottolaitos
pysäytettiin vuodon jälkeen noin viikoksi ja pumppausjärjestelyjä muutettiin
siten, että vedenpuhdistuskapasiteettia tehtaalla pystyttiin kasvattamaan ja
mahdollisimman suuri osa puhdistetusta vedestä voitaisiin juoksuttaa myös
pohjoiseen. Vuodon jälkeen otettiin myös käyttöön uusia järjestelyjä, joilla
varmistetaan kipsisakka-altaiden turvallinen käyttö.
Merkintäetuoikeusannin lopullinen tulos
Talvivaara ilmoitti 15.4.2013 lopullisen tuloksen merkintäetuoikeusannista,
jolla kerättiin noin 261 miljoonan euron bruttovarat. Talvivaaran
merkintäetuoikeusannissa tarjottiin 1 633 857 840 uutta osaketta, joista kaikki
merkittiin. Merkintäoikeuksien perusteella merkittiin yhteensä 1 419 673 290
osaketta, joka vastaa 86,9 prosenttia kaikista tarjotuista osakkeista. Ottaen
huomioon ilman merkintäoikeuksia tapahtuneessa toissijaisessa merkinnässä tehdyt
merkinnät, merkintäetuoikeusanti ylimerkittiin. J.P. Morgan Securities plc:n,
Nordea Pankki Suomi Oyj:n, BofA Merrill Lynchin, BNP PARIBAS:n ja Danske Bank
A/S, Helsingin sivukonttorin antamaa merkintätakausta ei käytetty. Uudet
osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 16.4.2013 ja kaupankäynti uusilla
osakkeilla alkoi 17.4.2013.
Merkintäetuoikeusannin seurauksena Talvivaaran osakkeiden kokonaismäärä nousi
1 906 167 480 osakkeeseen. Tarjottavat osakkeet oikeuttavat mahdolliseen
osinkoon ja muuhun varojenjakoon sekä tuottavat muut osakkeenomistajan oikeudet
Talvivaarassa siitä alkaen, kun tarjottavat osakkeet rekisteröitiin
kaupparekisteriin 16.4.2013.
Lomautusten keskeyttäminen malmintuotannon uudelleenkäynnistämisen vuoksi
Talvivaara ilmoitti 17.4.2013 keskeyttävänsä helmikuussa 2013 aloitetut
lomautukset käynnistääkseen keskeytyksissä olleen malmin louhinnan ja
malminkäsittelytoiminnot uudelleen toukokuussa 2013. Yhtiö aloittaa louhinnan
Kuusilammen avolouhoksen pohjoispäästä, missä veden pinta on laskenut
sellaiselle tasolle, että kaivos- ja murskaustoiminnan aloittamisen valmistelut
voidaan käynnistää. Huolimatta Kuusilammen avolouhoksen valmisteluista
kaivostuotantoon, avolouhos tulee edelleen palvelemaan vesien varastoinnin
varokapasiteettina.
Louhinnan käynnistäminen noin puolitoista kuukautta aiempaa suunnitelmaa aiemmin
parantaa kaivoksen kokonaisvesitasetta, koska uusi malmi sitoo kasausvaiheessa
merkittävän määrän vettä: noin 10-15% massastaan. Uuden malmin saaminen
liuotusprosessiin ennakoitua nopeammin edesauttaa myös yhtiön
tuotantotavoitteiden saavuttamista ja kaivoksen ylösajon etenemistä
suunnitelmien mukaisesti.
Lomautusten peruutus koskee 184 työntekijää. Helmikuussa aloitetuista
lomautuksista ehdittiin toteuttaa yli puolet, kun 121 työntekijää oli
lomautettuna helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana.
Lyhyen aikavälin näkymät
Toiminnalliset näkymät
Talvivaara ennakoi edelleen tuottavansa noin 18 000 tonnia nikkeliä ja 39 000
tonnia sinkkiä vuonna 2013. Vuoden alkupuolella vesitaseen haasteet vaikuttavat
edelleen metallientuotantoon, mutta tuotannon odotetaan palautuvan selvään
ylösajovaiheeseen loppuvuoden aikana toukokuussa, 1,5 kuukautta ennakoitua
aiemmin, tapahtuvan malmintuotannon uudelleenkäynnistämisen ansiosta.
Markkinanäkymät
Lontoon metallipörssissä (London Metal Exchange, LME) nikkelin hinta nousi
tammikuun lopulla ja helmikuun alussa 18 000-19 000 Yhdysvaltain dollariin
tonnilta, kun kasvunäkymät Kiinassa ja maailmanlaajuisesti vaikuttivat
rohkaisevilta ja huolet Euroopan velkakriisin ympärillä laantuivat. Nikkelin
hinta lähti kuitenkin uudelleen laskuun ja oli huhtikuun alkupuolella noin
16 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Nikkelin hintaan ovat vaikuttaneet
epäsuotuisasti kehittyvä ruostumattoman teräksen käyttöaste ja nikkelivarastojen
kasvaminen. Huhtikuussa LME:n nikkelivarastot saavuttivat 170 000 tonnin
ennätystason. Talvivaara arvioi nikkelin hinnan kehityksen jatkuvan epävakaana,
ja nikkelivarastojen korkean tason ja maailmantalouden epävarmuuden rajoittavan
hintojen nousua lyhyellä aikavälillä.
Talvivaara arvioi nikkelin kysyntä- ja tarjontatekijöiden tukevan nikkelin
hinnan myönteistä kehitystä pidemmällä aikavälillä. Tähän vaikuttavat muun
muassa koko nikkeliteollisuuden tuotannon kasvavat rajakustannukset sekä
investointien puute uusiin merkittäviin nikkelihankkeisiin, jotka voisivat
seuraavien muutaman vuoden jälkeen korvata tuotannosta poistuvaa kapasiteettia.
Talvivaara uskoo edelleen, että pidemmällä aikavälillä nikkelin hinnan kestävä
tukitaso on noin 20 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta.
24.4.2013
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus
KONSERNIN TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tamaton
1-3/ 1-3/
(kaikki luvut EUR '000) 2013 2012
--------------------------
Liikevaihto 27 605 39 027
Liiketoiminnan muut tuotot 729 1 357
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston
muutos 7 288 22 478
Materiaalit ja palvelut -22 614 -34 921
Henkilöstökulut -7 285 -7 819
Poistot ja arvonalentumiset -13 099 -12 664
Liiketoiminnan muut kulut -12 612 -18 889
--------------------------
Liikevoitto/tappio(-) -19 988 -11 431
Rahoitustuotot 339 1 717
Rahoituskulut -12 080 -9 646
--------------------------
Rahoitustuotot/kulut (-) (netto) -11 741 -7 929
Voitto/tappio(-) ennen veroja -31 729 -19 360
Tuloverot 7 797 4 451
--------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -23 932 -14 909
--------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -24 865 -13 561
Määräysvallattomille omistajille 933 -1 348
--------------------------
-23 932 -14 909
--------------------------
Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen
voitto/tappio(-) ( € /osake)
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu -0,09 -0,06
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tamaton
1-3/ 1-3/
(kaikki luvut EUR '000) 2013 2012
--------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -23 932 -14 909
Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella
oikaistuna - -
--------------------------
Laaja tulos yhteensä -23 932 -14 909
--------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -24 865 -13 561
Määräysvallattomille omistajille 933 -1 348
--------------------------
-23 932 -14 909
--------------------------
KONSERNIN TASE
Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tettu
(kaikki luvut EUR '000) 31.3.13 31.12.12
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 813 604 809 452
Biologiset hyödykkeet 8 894 9 125
Aineettomat hyödykkeet 7 021 7 014
Osuudet osakkuusyrityksissä 6 180 5 694
Laskennalliset verosaamiset 61 340 52 588
Muut saamiset 4 979 2 940
Myytävissä olevat rahoitusvarat 2 2
902 020 886 815
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 306 463 297 761
Myyntisaamiset 22 400 32 174
Muut saamiset 7 406 7 980
Rahavarat 68 691 36 058
404 960 373 973
Varat yhteensä 1 306 980 1 260 788
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille
kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 80 80
Osakeanti 49 463 -
Ylikurssirahasto 8 086 8 086
Muut rahastot 542 255 539 559
Kertyneet voittovarat -278 081 -251 365
321 803 296 360
Määräysvallattomien omistajien osuus 11 325 10 392
Oma pääoma yhteensä 333 128 306 752
Pitkäaikaiset velat
Lainat 505 044 506 028
Saadut ennakkomaksut 272 881 265 847
Muut velat 239 228
Varaukset 11 395 11 290
789 559 783 393
Lyhytaikaiset velat
Lainat 93 710 93 793
Saadut ennakkomaksut 19 027 7 857
Ostovelat 26 088 25 577
Muut velat 35 089 27 178
Varaukset 10 379 16 238
184 293 170 643
Velat yhteensä 973 852 954 036
Velat ja oma pääoma yhteensä 1 306 980 1 260 788
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
A Osake-pääoma
B Osakeanti
C Ylikurssirahasto
D Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
E Muut rahastot
F Kertyneet voittovarat
G Yht.
H Määräysvallattomien omistajien osuus
I Oma pääoma yhteensä
(kaikki luvut EUR
'000) A B C D E F G H I
-------------------------------------------------------------------------------
1.1.12 -151 322
80 278 8 086 404 070 45 462 129 306 847 15 733 580
-13 -14
Kauden tulos - - - - - 561 -13 561 -1 348 909
Muut laajan
tuloksen erät
- Muut laajan
tuloksen erät - - - - - - - - -
--------------------------------------------------------
-13 -14
Kauden laaja tulos - - - - - 561 -13 561 -1 348 909
Liiketoimet
omistajien kanssa
Toteutetut osakeoptiot - -278 - 579 - - 301 - 301
Perpetuaali -1
pääomalaina - - - - 2 353 777 576 109 685
81
Osakeanti - - - 81 534 - - 81 534 - 534
Johdon
kannustinjärjestelmä - - - - 23 - 23 - 23
Henkilöstön
osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen arvo 1
- - - - 1 106 - 1 106 - 106
--------------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset ja
varojen jakaminen -1 83
omistajille yhteensä - -278 - 82 113 3 482 777 83 540 109 649
Liiketoimet omistajien -1 83
kanssa yht. - -278 - 82 113 3 482 777 83 540 109 649
--------------------------------------------------------
31.3.12 -166 391
80 - 8 086 486 183 48 944 467 376 826 14 494 320
--------------------------------------------------------
31.12.12 -251 306
80 - 8 086 490 749 48 810 365 296 360 10 392 752
--------------------------------------------------------
1.1.13 -251 306
80 - 8 086 490 749 48 810 365 296 360 10 392 752
-24 -23
Kauden tulos - - - - - 865 -24 865 933 932
Muut laajan tuloksen
erät
- Muut laajan tuloksen
erät - - - - - - - - -
--------------------------------------------------------
-24 -23
Kauden laaja tulos - - - - - 865 -24 865 933 932
Liiketoimet omistajien
kanssa
Perpetuaali -1
pääomalaina - - - - 2 612 851 761 - 761
49
Merkintäetuoikeusanti - 49 463 - - - - 49 463 - 463
Johdon
kannustinjärjestelmä - - - - 23 - 23 - 23
Henkilöstön
osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen arvo - - - - 61 - 61 - 61
--------------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset ja
varojen jakaminen -1 50
omistajille yhteensä - 49 463 - - 2 696 851 50 308 - 308
Liiketoimet omistajien -1 50
kanssa yht. - 49 463 - - 2 696 851 50 308 - 308
--------------------------------------------------------
31.3.13 -278 333
80 49 463 8 086 490 749 51 506 081 321 803 11 325 128
--------------------------------------------------------
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tamaton
1-3/ 1-3/
(kaikki luvut EUR '000) 2013 2012
--------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto/tappio(-) -23 932 -14 909
Oikaisut
Verot -7 797 -4 451
Poistot 13 099 12 664
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity
maksutapahtumaa -10 156 -5 785
Korkotuotot -339 -1 717
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahavarojen käyvän arvon lisäykset/vähennykset (-) - -5
Korkokulut 12 080 9 646
--------------------------
-17 045 -4 557
Käyttöpääoman muutos
Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) 8 291 14 707
Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) -8 702 -27 825
Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(-
)/lisäys(+) -4 305 -12 558
--------------------------
Käyttöpääoman muutos -4 716 -25 676
--------------------------
-21 761 -30 233
Maksetut korot ja muut rahoitusmenot -310 -841
Korko- ja muut rahoitustuotot 213 225
--------------------------
Liiketoiminnan nettorahavirrat -21 858 -30 849
Investointien rahavirrat
Osuudet osakkuusyrityksissä -486 -
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta -17 085 -14 571
Biologisten hyödykkeiden hankinta -52 -
Aineettomien hyödykkeiden hankinta -176 -93
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti - 18
Biologisten hyödykkeiden myynti 92 -
Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta - -3 571
--------------------------
Investointien nettorahavirrat -17 707 -18 217
Rahoituksen rahavirrat
Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla
vähennettynä 54 035 81 177
Toteutetut osakeoptiot - 301
Korollisten lainojen nostot - 20 000
Saadut ennakkomaksut 19 480 1 787
Korollisten lainojen takaisinmaksut -1 317 -8 269
--------------------------
Rahoituksen nettorahavirrat 72 198 94 996
Rahavarojen nettolisäys/vähennys(-) 32 633 45 930
Rahavarat kauden alussa 36 058 40 019
--------------------------
Rahavarat kauden lopussa 68 691 85 949
--------------------------
LIITETIEDOT
1. Laatimisperiaatteet
Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.
Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin
vuositilinpäätöksessä 31.12.2012.
2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet Keskeneräiset Maa-alueet Muut
(kaikki luvut EUR ja omat ja aineelliset
'000) laitteet työt rakennukset hyödykkeet Yhteensä
---------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
1.1.13 376 741 114 378 281 209 229 479 1 001 807
Lisäykset 82 16 995 8 - 17 085
Siirrot 8 148 -12 699 695 3 856 -
-------------------------------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
31.3.13 384 971 118 674 281 912 233 335 1 018 892
---------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
1.1.13 96 677 - 44 918 50 760 192 355
Kauden poistot 7 666 - 3 151 2 116 12 933
-------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
31.3.13 104 343 - 48 069 52 876 205 288
---------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 1.1.13 280 064 114 378 236 291 178 719 809 452
---------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo
31.3.13 280 628 118 674 233 843 180 459 813 604
---------------------------------------------------------
3. Myyntisaamiset
(kaikki luvut EUR '000)
31.3.13 31.12.12
-----------------
Nikkeli-kobolttisulfidi 16 459 25 254
Sinkkisulfidi 5 941 6 912
Kuparisulfidi - 8
-----------------
Myyntisaamiset yhteensä 22 400 32 174
-----------------
4. Vaihto-omaisuus
(kaikki luvut EUR '000)
31.3.13 31.12.12
-----------------
Raaka-aineet ja tarvikkeet 22 491 21 077
Keskeneräiset tuotteet 280 148 272 775
Valmiit tuotteet 3 824 3 909
-----------------
Vaihto-omaisuus yhteensä 306 463 297 761
-----------------
5. Lainat ja pääomalainat
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 31.3.13 31.12.12
-----------------
Pääomalainat 1 405 1 405
Investointi- ja käyttöpääomalaina 51 642 51 600
Vakuudeton joukkovelkakirjalaina erääntyy 2017 108 745 108 683
Luottolimiitti 69 539 69 451
Vakuudeton senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015 228 157 225 875
Rahoitusleasingvelat 28 608 30 748
Muut lainat 16 948 18 266
-----------------
505 044 506 028
Lyhytaikaiset
Investointi- ja käyttöpääomalaina 6 430 6 430
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy
2013 76 503 75 805
Rahoitusleasingvelat 10 777 11 558
93 710 93 793
Lainat yhteensä 598 754 599 821
6. Ennakkomaksut
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 31.3.13 31.12.12
-----------------
Ennakkomaksut sinkkituotteesta 218 953 219 385
Ennakkomaksu uraanituotteesta 53 928 46 462
-----------------
272 881 265 847
-----------------
Lyhytaikaiset
Ennakkomaksut sinkkituotteesta 19 014 7 790
Muut ennakkomaksut 13 67
-----------------
19 027 7 857
-----------------
Ennakkomaksut yhteensä 291 908 273 704
-----------------
7. Varaukset
Kipsisakka-
altaan Vesitaseen Ympäristön Kaivos-
vuotovahinko hallinta kunnostaminen maksu Yht.
-------------------------------------------------------
31.12.12 12 156 9 082 6 136 154 27 528
-------------------------------------------------------
Kulu/tuottokirjaukset
tuloslaskelmaan:
Varausten lisäys - - 88 9 97
Diskonttauksen
purkautuminen - - 8 - 8
Käytetty kauden aikana -3 535 -2 324 - - -5 859
-------------------------------------------------------
31.3.13 8 621 6 758 6 232 163 21 774
-------------------------------------------------------
Varausten pitkä- ja lyhytaikaiset
osuudet ovat seuraavat:
31.3.13 31.12.12
---------------------------
Pitkäaikainen
Kipsisakka-altaan vuoto 5 000 5 000
Ympäristön kunnostaminen 6 232 6 136
Kaivosmaksu 163 154
---------------------------
11 395 11 290
Lyhytaikainen
Kipsisakka-altaan vuoto 3 621 7 156
Vesitaseen hallinta 6 758 9 082
---------------------------
10 379 16 238
---------------------------
Yhteensä 21 774 27 528
---------------------------
8. Muutokset osakkeiden lukumäärässä
Osakkeiden
lukumäärä
------------
31.12.12 272 309 640
Muutokset -
------------
31.3.13 272 309 640
------------
9. Ehdolliset velat ja sitoumukset
(kaikki luvut EUR '000)
Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin perustuvat vähimmäisvuokrat ovat
seuraavat:
31.3.13 31.12.12
----------------------------------
Yhden vuoden kuluessa 1 825 1 910
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden
vuoden
kuluessa 882 1 036
Yli 5 vuoden kuluttua 47 47
----------------------------------
2 754 2 993
Investointisitoumukset
Konsernilla oli 31.3.2013 investointisitoumuksia yhteensä EUR 13,1 miljoonaa
(31.12.2012: EUR 15,1 miljoonaa), jotka liittyivät pääasiallisesti Talvivaaran
kaivoksen valmiiksi saattamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen sekä
tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Sitoumukset koskevat uusien
käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa.
Konsernin tunnusluvut
1.1.-31.3 1.1.-31.3 1.1.-31.12
2013 2012 2012
-------------------------------
Liikevaihto EUR '000 27 605 39 027 142 948
Liikevoitto (tappio) EUR '000 -19 988 -11 431 -83 588
Liikevoitto/-tappioprosentti -72,4 % -29,3 % -58,5 %
Voitto (tappio) ennen veroja EUR '000 -31 729 -19 360 -129 292
Kauden voitto (tappio) EUR '000 -23 932 -14 909 -103 911
Oman pääoman tuotto -7,5 % -4,2 % -33,0 %
Omavaraisuusaste 25,5 % 31,8 % 24,3 %
Korolliset nettovelat EUR '000 530 063 422 235 563 763
Velkaantumisaste 159,1 % 107,9 % 183,8 %
Sijoitetun pääoman tuotto -1,3 % -0,6 % -6,7 %
Investoinnit EUR '000 17 313 14 664 97 451
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet EUR '000 813 604 765 652 809 452
Lainat EUR '000 598 754 508 184 599 821
Rahavarat EUR '000 68 691 85 949 36 058
Osakekohtaiset tunnusluvut 1.1.-31.3 1.1.-31.3 1.1.-31.12
2013 2012 2012
------------------------------------
Osakekohtainen tulos EUR -0,09 -0,06 -0,38
Oma pääoma/osake(1) EUR 1,00 1,51 1,11
Osakkeen kurssikehitys Lontoon
pörssissä
Keskikurssi(2) EUR 0,53 3,53 2,50
GBP 0,45 2,94 2,02
Alin kurssi(2) EUR 0,21 2,82 1,03
GBP 0,18 2,35 0,83
Ylin kurssi(2) EUR 1,33 4,30 4,43
GBP 1,14 3,59 3,59
Kurssi kauden lopussa(3) EUR 0,25 2,89 1,25
GBP 0,21 2,41 1,02
Muutos kauden aikana -79,7 % 20,4 % -48,8 %
Hinta/voittosuhde neg. neg. neg.
Osakekannan markkina-arvo kauden
lopussa(4) EUR '000 66 821 781 369 341 597
GBP '000 56 504 651 584 278 777
Osakkeiden vaihdon kehitys
1000
Osakkeiden vaihto osaketta 42 435 37 271 103 218
Osuus osakkeiden painotetusta
keskiarvosta 15,6 % 14,9 % 38,7 %
Osakkeen kurssikehitys Helsingin
pörssissä
Keskikurssi EUR 0,63 3,51 2,31
Alin kurssi EUR 0,22 2,64 1,08
Ylin kurssi EUR 1,39 4,35 4,35
Kurssi kauden lopussa EUR 0,23 2,91 1,24
Muutos kauden aikana -81,7 % 16,7 % -50,2 %
Hinta/voittosuhde neg. neg. neg.
Osakekannan markkina-arvo kauden
lopussa EUR '000 61 814 786 880 338 209
Osakkeiden vaihdon kehitys
1000
Osakkeiden vaihto osaketta 113 082 68 673 209 565
Osuus osakkeiden painotetusta
keskiarvosta 41,5 % 27,5 % 78,5 %
Osakkeiden keskimääräinen
lukumäärä 272 309 640 249 665 643 266 846 084
Laimennettu osakkeiden
keskimääräinen lukumäärä 271 205 640 249 665 643 265 742 084
Osakkeiden lukumäärä kauden
lopussa 272 309 640 270 591 300 272 309 640
(1)) Osakeantirahastoon kirjatut varat eivät ole mukana laskennassa.
(2)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden
aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
(3)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden
päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
(4)) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan
keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
Henkilöstöä koskevat tunnusluvut 1.1.-31.3 1.1.-31.3 1.1.-31.12
2013 2012 2012
-------------------------------
Palkat ja palkkiot EUR '000 6 031 6 581 23 080
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 586 483 547
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 583 498 588
Muut tunnusluvut 1.1.-31.3 1.1.-31.3 1.1.-31.12
2013 2012 2012
-------------------------------
Liikkeelle lasketut optiot kauden lopussa 3 674 500 4 665 064 5 958 837
Osakkeiden määrä, joka voidaan
merkitä liikkeelle
laskettuja optioita vastaan 3 674 500 4 665 064 5 958 837
Ääniosuus, joka liikkeelle
laskettujen optioiden
nojalla voidaan saada 1,3 % 1,7 % 2,1 %
Konsernin tunnusluvut
Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio)
----------------------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2
Omavaraisuusaste Oma pääoma
----------------------------------------------------
Taseen loppusumma
Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat
Velkaantumisaste Korollinen nettovelka
----------------------------------------------------
Oma pääoma
Sijoitetun pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) + Rahoituskulut
----------------------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2 +
(lainat kauden alussa + Lainat kauden lopussa)/2
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden
Osakekohtainen tulos voitosta (tappiosta)
----------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta
Oma pääoma/osake pääomasta
----------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Hinta/voittosuhde Kurssi kauden lopussa
----------------------------------------------------
Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi
kauden lopussa kauden lopussa
[HUG#1695637]
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |