Pihlajalinna Oyj - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)

Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2021 (3 kk)

Pihlajalinna Oyj
                          Osavuosikatsaus                               7.5.2021
klo 8.00

Pihlajalinnan osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2021 (3 kk)

Liikevaihto kasvoi ja tulos parani

Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat. Suluissa olevat
vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.

Tammi–maaliskuu lyhyesti:

  · Liikevaihto oli 139,9 (133,0) milj. euroa – kasvua 5,2 prosenttia
  · Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 15,2 (12,7) milj. euroa – kasvua 20,2
prosenttia
  · Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 6,7 (4,2) milj. euroa – kasvua 58,7
prosenttia
  · Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut ja -poistot rasittivat liikevoittoa 0,7
(0,9) milj. euroa
  · Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,20 (0,06) euroa/osake
  · Vaikka terveyspalveluiden kysyntä on normalisoitumassa,
lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät jäivät noin 13 prosenttia
vertailukaudesta.
  · Koronatestausmäärät kasvoivat 65 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.
Kaikista vastaanottokäynneistä 39 prosenttia tapahtui etäkanavissa.
  · Pihlajalinna voitti Työterveys Virta Oy:n osakekannan myynnistä ja
työterveyspalveluista järjestetyn julkisen kilpailutuksen. Pihlajalinnan asema
Pohjois-Pohjanmaalla vahvistuu kaupan johdosta merkittävästi. Kauppa
toteutettiin 1.4.2021.

                                                     1-3/2021  1-3/2020   2020
                                                         3 kk      3 kk  12 kk
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa                                139,9     133,0  508,7
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa                         15,0      12,1   52,4
Käyttökate, %                                            10,8       9,1   10,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa*               15,2      12,7   54,6
Oikaistu käyttökate, %*                                  10,9       9,5   10,7
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa                           6,5       3,3   18,2
Liikevoitto, %                                            4,7       2,5    3,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa*                 6,7       4,2   20,8
Oikaistu liikevoitto, %*                                  4,8       3,2    4,1
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa                     5,6       2,0   13,8

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa                        0,20      0,06   0,39
Oma pääoma per osake, euroa                              5,02      4,54   4,85
Osinko/osake, euroa                                                       0,20

MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)                       6,7       3,1    5,7
Oman pääoman tuotto, % (ROE)                             10,3       3,7    8,1
Omavaraisuusaste, %                                      26,4      24,8   26,1
Nettovelkaantumisaste (gearing), %                      160,0     186,6  169,4
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa              189,6     201,2  194,8
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk*       3,3       3,6    3,6
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa**                         4,3      10,2   25,7
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa                    10,8      21,4   47,2
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa              7,6      18,1   42,8
Henkilöstö keskimäärin (FTE)                            4 444     4 350  4 308
Henkilöstö kauden lopussa                               5 783     5 535  5 550

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen
liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan
vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen
vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän
mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden
arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen
arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai
liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan
uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta
aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä
sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen
vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja
asiantuntijakuluja (IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä
aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).

Käyttökatteen oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,2 (0,5) miljoonaa
euroa. Liikevoiton oikaisut vuosineljänneksellä olivat yhteensä 0,2 (0,9)
miljoonaa euroa.

** Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen
eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään
bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2021

Koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan
on edelleen vaikeaa luotettavasti arvioida ja ennakoida. Valtakunnalliset tai
alueelliset rajoitustoimet koronaepidemian hillitsemiseksi sekä koronarokotusten
viivästyminen saattavat vaikuttaa negatiivisesti kuluttajakysyntään. Toisaalta
laaja koronatestaaminen, rokotukset, julkisen sektorin hoitojonojen purku ja
muun patoutuneen kysynnän purkautuminen korvaavat kuluttajakysynnän vähenemistä.

Pihlajalinnan liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi ja oikaistun liikevoiton
odotetaan paranevan selvästi vuodesta 2020.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi ja tulos
parani. Liikevaihto kasvoi 5,2 prosenttia ja oikaistu liikevoitto 58,7
prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Terveyspalveluiden
kysyntä on normalisoitumassa, mutta lääkärikeskusten käyntimäärät olivat
edelleen vertailukautta alemmalla tasolla. Koronatestausmäärät kasvoivat
alkuvuoden aikana edelleen.

Pihlajalinna on onnistunut myyntistrategiansa uudistamisessa. Olemme siirtäneet
julkisen sektorin myynnin painopisteen ulkoistusmarkkinasta
palvelumyyntimarkkinaan, johon kaavaillun sote-uudistuksen vaikutus on vähäistä.
Alkuvuoden merkittävimpiä uusia palvelumyyntisopimuksia ovat HUSin
koronanäytteenottosopimuksen jatko, Oulun kaupungin koronatestauspalvelut,
Helsingin satamien terveysneuvontapalvelut, Vantaan kaupungin puhelinpalvelut ja
hoidontarpeen arviointi, Turun alueen ja Helsingin kaupungin
koronarokotushenkilökunnan vuokraukset sekä Helsingin kaupungin
etälääkärikonsultaatiot. Lisäksi voitimme Hailuodon kunnan terveyspalveluiden
kilpailutuksen ja Seinäjoen erikoislääkäripalveluiden kilpailutuksen.

Työterveyden kasvu jatkuu edelleen, ja kysyntä palveluille on ollut vahvaa
koronaepidemiasta huolimatta. Keskeisiä kasvun ajureita ovat digitaaliset
palvelut ja kilpailukykyinen hinnoittelu sekä onnistuneet yritysostot, kuten
osaksi Pihlajalinna-konsernia huhtikuun alussa liittynyt Työterveys Virta Oulun
seudulta. Ensimmäisellä neljänneksellä tehtyjen sopimusten ansiosta
Pihlajalinnan työterveyspalveluiden piirissä olevien henkilöasiakkaiden määrä
nousee noin 230 000:een.

Pihlajalinna julkisti maaliskuussa sijoituksen moderneja asumisratkaisuja
kehittävään ja tarjoavaan NONNA Groupiin. NONNA Group on tuomassa markkinoille
täysin uudenlaista palvelukonseptia, ja uskomme sen saavuttavan tulevina vuosina
merkittävän markkinaosuuden, kun väestö ikääntyy. Palveluissamme ei ole
päällekkäisyyttä, vaan näen tässä päinvastoin paljon synergiahyötyjä. Yhtiöillä
voisi esimerkiksi tulevaisuudessa olla yhteisiä korttelihankkeita, joihin tulisi
saataville monimuotoista asumista ja palveluita. Pihlajalinnan roolina olisi
myös tuottaa asukkaille tarvittavat terveyspalvelut.

Pihlajalinna julkisti ensimmäisellä vuosineljänneksellä täsmennyksiä
strategiaansa. Meidän kolme strategista painopistealuettamme ovat

  ·
yksityisten palveluiden uudistaminen muun muassa uusilla palvelukonsepteilla

  · tiiviin yhteistyön tekeminen julkisyhteisöjen ja tulevien
hyvinvointialueiden kanssa
  · digitalisaation vahvistaminen henkilöstön, asiakaskokemuksen ja
operatiivisen toiminnan kehittämisessä.

Tavoittelemme houkuttelevinta ja monipuolisinta palveluvalikoimaa sekä toimialan
sujuvimpia palveluita, jotka ovat saatavilla viiveettä.

Uskon, että meillä on kaksi keskeistä kilpailuetua. Olemme systemaattisesti
kehittäneet toimintaamme siten, että meillä on tarjolla palvelu jokaisen
asiakkaan tilanteeseen sekä aito monikanavainen palvelumalli. Tulemme
jatkossakin kehittämään tarjontaamme laajasti muun muassa uusilla
kumppanuuksilla. Toinen keskeinen menestystekijämme on palveluidemme sujuva
saatavuus niin toimipisteissä kuin etäkanavissa. Hoitotakuulainsäädännön
määräaikojen ulkopuolella hoitoonpääsyä odottaa tällä hetkellä
terveydenhuoltopalveluissa noin 8 000 henkeä. Erikoissairaanhoitoa oli
helmikuussa 2021 odottanut yli kolme kuukautta 28 417 henkilöä. Tätä tilannetta
voi kutsua poikkeukselliseksi. Meidän tehtävänämme Pihlajalinnassa on tarjota
kuluttajalle kanava, josta hän varmasti saa tarvitsemansa palvelun ilman turhaa
odottelua. Uskon, että ottamalla vastuuta yksilön terveydestä sekä nopeasta ja
oikeasta hoitoon pääsystä, riippumatta lainsäätäjän tai muiden tahojen toimista,
tulemme edelleen kasvattamaan markkina-asemaamme.

Pitkällä aikavälillä liiketoimintamme taustalla vaikuttavat ajurit jatkavat
vahvistumistaan. Väestön ikääntyminen tulee keskeisesti vaikuttamaan terveys- ja
hyvinvointipalveluiden kysyntään 2020-luvulla. Muun muassa yli 75-vuotiaiden
lukumäärä Suomessa tulee kasvamaan arviolta 250 000 henkilöllä kuluvan
vuosikymmenen aikana. Tällä tulee olemaan suorat vaikutukset palveluiden
kysyntään: esimerkiksi 75−84-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden
kustannukset ovat keskimäärin noin kolminkertaiset koko väestön keskiarvoon
verrattuna. Yli 85-vuotiailla kustannukset ovat puolestaan lähes
seitsenkertaiset.

Tämä herättää kysymyksen siitä, miten Suomi ratkaisee kestävyysvajeen ja miten
voimme säilyttää nykyisen hyvinvointivaltion mallimme myös tulevaisuudessa.
Tämän haasteen ratkaisemisessa yksityisellä toimijalla on mielestäni keskeinen
rooli. Ruotsin perusterveydenhuollossa valinnanvapausmallilla on saavutettu hyvä
hoidon saatavuus Suomea alhaisemmilla panostuksilla. Perusterveydenhuollon
kustannukset väkilukuun suhteutettuna ovat Suomea matalammat, ja 89 prosenttia
asiakkaista pääsee lääkäri vastaanotolle viikon kuluttua yhteydenotosta.
Suomessa vastaava luku on 56 prosenttia. Samalla Ruotsissa yksityiset tuottavat
kaikista palveluista kolmasosan, ja muun muassa palveluiden digitaalisuuden aste
on Suomea korkeampi. Mielestäni tämä esimerkki olisi Suomessakin laajemman
tarkastelun arvoinen.

Ennaltaehkäisevät palvelut tulevat korostumaan entisestään, ja esimerkiksi
pitkään jatkunut etätyöskentely on lisännyt näiden palveluiden tarvetta. 2000
-luvun alusta lähtien yleisimmät työkyvyttömyyden syyt ovat olleet
mielenterveyshäiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Kuluvana vuonna
keskitymme digitaalisessa palvelukehityksessämme erityisesti näiden vaivojen
hoitopolkujen kehittämiseen. Olemme aloittaneet esimerkiksi matalan kynnyksen
Mielen huoli -palvelun etäkanavissamme. Alkukesästä palveluvalikoimaamme tulee
liikuntalähete. Liikuntalähete on yhdessä liikuntakeskustemme kanssa tuotettava
kokonaisvaltainen ja asiakkaan elämänlaatua parantava palvelu, jonka taustalla
on tieteellinen näyttö liikunnan hyödyistä.

Digitaalisuus muuttaa myös asiantuntijoiden rooleja, sillä esimerkiksi tekoäly
voi tukea lääkäreiden työtä tulevaisuudessa. Sote-toimialalla olemme kuitenkin
vielä digitaalisuudessa alkuvaiheessa verrattuna esimerkiksi pankkialaan, ja
digitaalisuudesta täysimittaisten hyötyjen saaminen edellyttää henkilöstön
digivalmiuksien kehittämistä. Jotta voimme tarjota toimialan parhaan
työnantajakokemuksen, tarjoamme jatkossa ammattilaisten käyttöön oman
sovelluksen ja uudistamme henkilöstön toiminnanohjausjärjestelmiämme. Lisäksi
kehitämme myös uudenlaisia työskentelemismalleja ja urapolkuja lääkäreille ja
muille asiantuntijoille.

Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2021

Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 13.8.2021
Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: torstaina 4.11.2021

Julkistamistilaisuus

Pihlajalinna järjestää tuloksen julkistamistilaisuuden analyytikoille ja
medialle perjantaina 7.5.2021 klo 10.00. Tilaisuus järjestetään etänä.

Helsingissä 6.5.2021
Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Lisätiedot

Joni Aaltonen, toimitusjohtaja, +358 40 524 7270
Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290


Jakelu

Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna lyhyesti

20-vuotias Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali-,
terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa palveluita
yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille, kuten
kunnille ja kuntayhtymille, eri puolilla Suomea. Konserni tuottaa muun muassa
lääkärinvastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita, työterveyden
ja suunterveyden palveluita, asumispalveluita ja hyvinvointipalveluita. Konserni
tarjoaa julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja,
joiden tarkoituksena on tuottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä
laadukkaita palveluita julkisrahoitteisen terveydenhuollon asiakkaille.

Attachments:

05066231.pdf