2013-10-23 08:00:01 CEST
2013-10-23 08:00:10 CEST
REGULATED INFORMATION
Fortum - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
Fortum Oyj osavuosikatsaus Q3 2013: Perinteisesti heikkoa kolmatta neljännestä rasitti myös erittäin pieni vesivoimatuotanto - kassavirta vahva
Espoo, Suomi, 2013-10-23 08:00 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- FORTUM OYJ
OSAVUOSIKATSAUS 23.10.2013 klo 9.00
Heinä-syyskuu 2013
-- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 166 (223) miljoonaa euroa, -26 %
-- Liikevoitto oli 97 (226) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat -69 (3) miljoonaa euroa
-- Osakekohtainen tulos oli 0,04 (0,14) euroa, -71 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -0,05 (0,01) euroa
-- Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 414 (111) miljoonaa euroa, +273 %
-- Lähes historiallisen pieni vesivoimatuotanto, 3,9 (6,3) TWh
-- Sähkönmyynnistä on suojattu 65 % kalenterivuodelle 2014 hintaan 42
euroa/MWh ja 20 % kalenterivuodelle 2015 hintaan 41 euroa/MWh
-- Venäjän investointiohjelman valmistuminen siirtyy muutamalla kuukaudella;
valmis vuoden 2015 puoleenväliin mennessä
-- Sähköntuotanto Inkoon hiilivoimalaitoksella loppuu
Tammi-syyskuu 2013
-- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 114 (1 161) miljoonaa euroa, -4 %
-- Liikevoitto oli 1 138 (1 251) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat 24 (90) miljoonaa euroa
-- Osakekohtainen tulos oli 0,84 (0,91) euroa, -8 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,03 (0,11) euroa
-- Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 1 460 (983) miljoonaa euroa, +49 %
-- Tehostamisohjelma eteni hyvin suunnitelmien mukaan
-- Sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvitystyö eteni
Tunnuslukuja III/13 III/12 I-III/1 I-III/1 2012* LTM**
* 3 2*
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto, milj. euroa 1 148 1 140 4 466 4 325 6 159 6 300
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto, milj. euroa 97 226 1 138 1 251 1 874 1 761
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto, 166 223 1 114 1 161 1 752 1 705
milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos ennen veroja, milj. 23 150 970 1 043 1 586 1 513
euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos/osake, euroa 0,04 0,14 0,84 0,91 1,59 1,52
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirta, 414 111 1 460 983 1 382 1 859
milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma/osake, euroa 10,81 10,72 11,30
--------------------------------------------------------------------------------
Korollinen nettovelka 7 897 7 764 7 814
(kauden lopussa), milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeiden määrä keskimäärin, 888 367 888 367 888 367
tuhatta
--------------------------------------------------------------------------------
Tunnuslukuja 2012* LTM**
--------------------------------------------------------------
Sijoitetun pääoman tuotto, % 10,2 9,5
--------------------------------------------------------------
Oman pääoman tuotto, % 14,6 14,4
--------------------------------------------------------------
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,1 3,2
--------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,2 3,3
--------------------------------------------------------------
*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2012 on päivitetty
eläkkeisiin liittyvän kirjanpitoteknisen muutoksen johdosta.
** Viimeiset 12 kk
Yhteenveto näkymistä
-- Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa
tulevina vuosina keskimäärin 0,5 % vuodessa.
-- Suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit: 1,1−1,4 miljardia euroa vuonna
2013 ja 0,9-1,1 miljardia euroa vuonna 2014.
-- Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi
2013 tukkumyynnistä on suojattu 85 % hintaan 44 euroa/MWh, vuodeksi 2014 on
suojattu 65 % hintaan 42 euroa/MWh ja vuodeksi 2015 on suojattu 20 %
hintaan 41 euroa/MWh.
-- Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen
liikevoittotaso (EBIT) Russia-divisioonassa vuoden 2015 aikana.
Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo:”Teollisuudenalallemme tunnusomainen kausivaihtelu näkyi kolmannen neljänneksen
tuloksessamme. Tulosta rasittivat lisäksi erittäin pienet vesivoiman
tuotantovolyymit, Inkoon hiilivoimalaitokseen liittyvä arvonalentumistappio
sekä suunnittelemattomat huoltoseisokit Venäjällä.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli epätyydyttävällä tasolla - 166 miljoonaa
euroa - mutta liiketoiminnan kassavirta oli kaikissa divisioonissa erittäin
vahva, 414 miljoonaa euroa. Käynnissä oleva tehostamisohjelma, sisältäen
divestoinnit ja kustannustason pienentämisen, on edennyt erittäin hyvin.
Sähkönkulutus Pohjoismaissa oli hieman alle edellisvuoden tason, 79
terawattituntia (TWh), vaikkakin muun kulutuksen kasvu hieman tasoitti
teollisuuden kysynnän laskua. Venäjällä sähkönkysyntä kasvoi hieman ollen 230
TWh. Pohjoismaiden vesivarastot olivat neljänneksen lopulla alle pitkän
aikavälin keskiarvon ja selvästi alle edellisvuoden ennätyskorkean tason.
Sademäärät ovat olleet heikot Fortumin toiminta-alueilla. Tämä on painanut
vesivoimatuotantoa poikkeuksellisen alas neljänneksen aikana, mikä vaikutti
tulokseen negatiivisesti.
Liiketoimintaympäristö on edelleen haastava. Tämä ei koske vain energiayhtiöitä
vaan koko taloutta. Fortumilla on hyvät edellytykset tarttua niihin
mahdollisuuksiin, joita muuttuva liiketoimintaympäristö tarjoaa. Parannamme
tehokkuuttamme, ja meillä on meneillään kasvua tukeva investointiohjelma.
Kuluneen neljänneksen aikana vihittiin käyttöön kaksi uutta voimalaitosta:
ensimmäinen suuren mittakaavan biovoimalaitos Jelgavassa, Latviassa, sekä
kaasukombilaitos Nyagan GRES, Fortumin mittavin investointi Venäjällä. Toinen
Nyaganin voimalaitoksen yksiköistä, Nyagan 2, on tällä hetkellä testikäytössä,
ja arviomme mukaan se otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2013 loppuun
mennessä.
Venäjän hallitus on hiljattain muuttanut tavoitettaan nostaa kaasun hintaa 15 %
vuodessa, jotta Venäjän kaasun hinta suhteessa Euroopan hintaan saavuttaisi
pariteetin vuoteen 2018 mennessä. Nyt Venäjän talouskehitysministeriö ennustaa
paljon alempaa vuotuista korotusta. Russia-divisioonan tulokseen vaikuttavat
mahdolliset kaasun hinnan, valuuttakurssien ja lainsäädännön muutokset. Nyt
suunniteltu kaasun hintakorotus ja heikentynyt Venäjän rupla tekevät noin 500
miljoonan euron vuotuisen liikevoittotasotavoitteen (EBIT) saavuttamisen vuoden
2015 aikana Russia-divisioonalle haastavammaksi, mutta Fortum pyrkii
vähentämään näitä negatiivisia vaikutuksia kaikin mahdollisin tavoin.
Arviointi sähköverkkoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämiseksi
etenee hyvin. Aiemman arviomme mukaisesti odotamme selvitystyön valmistuvan
tämän vuoden loppuun mennessä.
Lokakuun alussa yli 700 institutionaalista sijoittajaa edustava Carbon
Disclosure Project (CDP) arvioi Fortumin parhaimmaksi yritykseksi
pohjoismaisessa ilmastoindeksissä. Indeksissä tarkastellaan yritysten
suoriutumista ilmastoasioissa. Fortum on kuudetta vuotta mukana CDP:n
pohjoismaisessa ilmastoindeksissä ja sai arvioinnissa kaikkien aikojen
parhaimman tuloksensa - täydet sata pistettä. Arvostamme tunnustusta erittäin
paljon, koska ilmastonmuutoksen hillitseminen on osa Fortumin strategiaa.
Toimintamme painopisteitä ovat jatkossakin asiakkaat, kestävä kehitys sekä
turvallisuus. Olen luottavainen, että vuosi 2013 tulee olemaan kokonaisuutena
Fortumille hyvä. Jatkamme toimintamme tehostamista, ja vähennämme näin
ulkoisten olosuhteiden aiheuttamaa epävakautta.”
Tehostamisohjelma 2013-2014
Fortum käynnisti vuonna 2012 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja
vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään ja
varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.
Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina
2013-2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350
miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin
500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja
vapauttamalla käyttöpääomaa.
Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2013 olevan 1,1-1,4 miljardia
euroa ja vuonna 2014 0,9-1,1 miljardia euroa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön
vuosittaisen kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150
miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.
Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne
luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista.
Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.
Syyskuun 2013 lopussa Fortum oli myynyt ydinliiketoimintaan kuulumatonta
omaisuutta noin 200 miljoonan euron arvosta osana tehostamisohjelmaa.
Raportointimuutos eläkkeitä koskevan IFRS- standardin päivityksen johdosta
Fortum otti käyttöön päivitetyn, eläkkeitä koskevan IFRS-standardin 1.1.2013.
Muutos tehdään takautuvasti, ja näin ollen vertailuvuotta 2012 koskevat tiedot
on oikaistu vastaavasti (lisätietoja liitteestä 2). Muutoksella ei ole
olennaista vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan, mutta
sillä oli 124 miljoonan euron negatiivinen vaikutus omaan pääomaan 1.1.2012.
Päivitetyn standardin mukaiset vertailuluvut vuodelle 2012 on esitetty
ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen liitteessä.
Taloudelliset tulokset
Heinä-syyskuu
Konsernin liikevaihto oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 1 148 (1 140)
miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 166 (223) miljoonaa
euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 97 (226) miljoonaa
euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä -69 (3)
miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien
johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli kolmannella neljänneksellä 4
(7) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden
julkaistuun vuoden 2013 toisen neljänneksen osavuosikatsaukseen.
Liikevaihto divisioonittain
Milj. euroa III/13 III/12 I-III/ I-III/ 2012 LTM
13 12
--------------------------------------------------------------------------------
Power 495 506 1 706 1 696 2 415 2 425
--------------------------------------------------------------------------------
Heat 214 205 1 126 1 151 1 628 1 603
--------------------------------------------------------------------------------
Russia 210 203 805 711 1 030 1 124
--------------------------------------------------------------------------------
Distribution* 219 225 791 756 1 070 1 105
--------------------------------------------------------------------------------
Electricity Sales* 133 119 548 501 722 769
--------------------------------------------------------------------------------
Muut 16 23 47 96 137 88
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja -92 -66 -378 -342 -503 -539
myyntien netotus
--------------------------------------------------------------------------------
Eliminoinnit -47 -75 -179 -244 -340 -275
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 148 1 140 4 466 4 325 6 159 6 300
--------------------------------------------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain
Milj. euroa III/13 III/12 I-III/13 I-III/12 2012 LTM
--------------------------------------------------------------------
Power 138 201 651 765 1 146 1 032
--------------------------------------------------------------------
Heat -14 -9 167 177 271 261
--------------------------------------------------------------------
Russia -15 -12 46 40 68 74
--------------------------------------------------------------------
Distribution* 57 57 254 218 320 356
--------------------------------------------------------------------
Electricity Sales* 13 9 41 29 39 51
--------------------------------------------------------------------
Muut -13 -23 -45 -68 -92 -69
--------------------------------------------------------------------
Yhteensä 166 223 1 114 1 161 1 752 1 705
--------------------------------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Liikevoitto divisioonittain
Milj. euroa III/13 III/12 I-III/13 I-III/12 2012 LTM
--------------------------------------------------------------------
Power 43 205 643 787 1 175 1 031
--------------------------------------------------------------------
Heat -3 -10 180 225 344 299
--------------------------------------------------------------------
Russia -15 -12 46 51 79 74
--------------------------------------------------------------------
Distribution* 75 58 272 227 331 376
--------------------------------------------------------------------
Electricity Sales* 14 11 45 33 39 51
--------------------------------------------------------------------
Muut -17 -26 -48 -72 -94 -70
--------------------------------------------------------------------
Yhteensä 97 226 1 138 1 251 1 874 1 761
--------------------------------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Tammi-syyskuu
Konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 4 466 (4 325) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 114 (1 161) miljoonaa euroa, ja
konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 1 138 (1 251) miljoonaa euroa.
Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 24 (90) miljoonalla
eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien
johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 66 (26) miljoonaa euroa.
Tulosparannus oli lähinnä TGC-1:n paremman tuloksen ansiota. Osuus Hafslundin
ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden vuoden 2012 neljännen ja vuoden 2013
ensimmäisen ja toisen neljänneksen julkaistuihin osavuosikatsauksiin.
Konsernin nettorahoituskulut olivat 234 (234) miljoonaa euroa.
Nettorahoituskuluihin vaikutti negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän
arvon muutos, joka oli 7 (16) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli 970 (1 043) miljoonaa euroa.
Kauden verot olivat yhteensä 177 (196) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen
veroprosentti oli 18,3 % (18,8 %). Veroprosentti ilman osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja oli 20,4 % (21,2 %).
Kauden tulos oli 793 (847) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli
0,84 (0,91) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,03
(0,11) euroa osaketta kohti.
Vähemmistöosuus oli 47 (37) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Tukholman
kaupungin kanssa yhteisomistuksessa olevaan Fortum Värme Holding AB:hen, jossa
Tukholman kaupungilla on 50% taloudellinen omistusosuus.
Taloudellinen asema ja rahavirta
Rahavirta
Tammi-syyskuun aikana liiketoiminnan rahavirta kasvoi 477 miljoonalla eurolla 1
460 (983) miljoonaan euroon, mikä johtui pääosin käyttöpääoman pienenemisestä
234 miljoonaa euroa, pienemmistä valuuttakurssieroista syntyneistä tappioista,
187 miljoonaa euroa, sekä matalammista maksetuista veroista, 94 miljoonaa
euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät 42 miljoonalla eurolla 877 (919)
miljoonaan euroon. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 145
(315) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja
rahoitusta, kasvoi 325 miljoonalla eurolla 670 (345) miljoonaan euroon. Vahva
Ruotsin kruunu tammi-syyskuussa vaikutti rahavirtaan negatiivisesti;
valuuttakurssieroista syntyi tappioita, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten
tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.
Kurssierojen yhteisvaikutus oli -46 (-233) miljoonaa euroa.
Katsauskauden aikana (19.4.2013) maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa
osinkoja. Osingonmaksuun käytettiin rahoja ja pankkisaamisia.
Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma
Taseen loppusumma pieneni 731 miljoonalla eurolla 23 830 miljoonaan euroon
(vuoden 2012 lopussa 24 561). Pitkäaikaiset varat laskivat 227 miljoonalla
eurolla 21 667 miljoonasta eurosta 21 450 miljoonaan euroon. Pääosa laskusta,
179 miljoonaa euroa, liittyi käyttöomaisuus-hyödykkeiden arvon alenemiseen,
mikä johtui Venäjän ruplan, Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen
heikkenemisestä sekä johdannaisten tasearvojen pienenemisestä 129 miljoonalla
eurolla. Muut pitkäaikaiset varat nousivat 81 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset
varat vähenivät 504 miljoonalla eurolla 2 380 miljoonaan euroon. Väheneminen
liittyy pääosin myynti- ja muiden saamisten pienentymiseen 529 miljoonalla
eurolla. Vaikutusta tasoitti rahojen ja pankkisaamisten lisäys 132 miljoonalla
eurolla.
Sijoitettu pääoma pieneni 207 miljoonalla eurolla ja oli 19 213 miljoonaa euroa
(vuoden 2012 lopussa 19 420). Lasku johtui taseen loppusumman pienenemisestä
731 miljoonalla eurolla ja korottomien velkojen vähentymisestä 524 miljoonalla
eurolla.
Oma pääoma
Oma pääoma oli 10 221 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 10 643), josta
emoyhtiön omistajien osuus oli 9 601 miljoonaa euroa (10 040) ja
määräysvallattomien omistajien osuus 620 (603) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta laski 439 miljoonaa euroa.
Lasku johtuu pääosin 888 miljoonan euron osingonmaksusta, kauden tuloksesta
joka oli 746 miljoonaa euroa. Muuntoerojen vaikutus oli -321 miljoonaa euroa.
Rahoitus
Nettovelka kasvoi vuoden 2013 tammi-syyskuussa yhteensä 83 miljoonalla eurolla
7 897 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 7 814), pääasiassa johtuen
huhtikuun 888 miljoonan euron osingonmaksusta.
Tammi-syykuun aikana Fortum Oyj laski liikkeelle uusia pitkäaikaisia lainoja
sekä euroissa että Ruotsin kruunuissa yhteensä noin 760 miljoonalla eurolla.
Syyskuun 2013 lopulla konsernin likvidit varat olivat 1 095 (vuoden 2012
lopussa 963) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja
pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 142 (vuoden 2012 lopussa
128) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään
noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.
Vuoden 2013 tammi-syyskuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 234 (234)
miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien
käyvän arvon muutoksen, joka oli -7 (-16) miljoonaa euroa.
Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus Standard & Poor'silta oli A-
(negatiivinen näkymä).
Helmikuussa Fortum päätti lopettaa luottoluokitusyhteistyönsä Moody'sin kanssa.
Moody'sin luottoluokitus Fortumille oli A2 negatiivisella näkymällä. Huhtikuun
alusta alkaen Fortum ilmoitti solmineensa yhteistyösopimuksen luottoluokittaja
Fitch Ratingsin kanssa. Sopimuksen mukaisesti Fitch Ratings antaa
luottoluokituksen Fortum Oyj:lle sekä Fortumin EMTN-lainaohjelmansa puitteissa
liikkeelle laskemille uusille lainoille. Tällä hetkellä Fitch Ratingsin pitkän
aikavälin luottoluokitus Fortumille on A- (negatiivinen näkymä).
Tunnuslukuja
Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA)
suhde oli 3,2 (vuoden 2012 lopussa 3,1) ja vertailukelpoisen nettovelan ja
käyttökatteen suhde oli 3,3 (3,2), johon vaikuttivat 888 miljoonan euron
osingonmaksut. Velkaantumisaste oli 77 % (73 %) ja omavaraisuusaste 43 % (43
%). Oma pääoma oli 10,81 (11,30) euroa osaketta kohti. Viimeisen kahdentoista
kuukauden ajalta sijoitetun pääoman tuotto oli 9,5 % (10,2 %) ja oman pääoman
tuotto 14,4 % (14,6 %).
Näkymät
Avaintekijät ja riskit
Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille,
taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta
tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen
avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino,
polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin
investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun
avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista.
Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa
pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus
vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa
ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä.
Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat kaukolämpömarkkinoiden
sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden
kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen
olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös
kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena
suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja
Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin
tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen
ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.
Pohjoismaiset markkinat
Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus
kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortumin tämänhetkisen arvion
mukaan vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta
lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden
makrotalouden kehityksestä.
Vuoden 2013 kolmannen neljänneksen aikana öljyn, hiilen ja CO2-päästöoikeuksien
(EUA) hinnat vahvistuivat. Myös sähkön termiinihinnat seuraavalle 12
kuukaudelle vahvistuivat Pohjoismaissa ja Saksassa.
Lokakuun 2013 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle
2013 oli noin 83 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja
hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2013 noin 5 euroa
hiilidioksiditonnia kohti.
Lokakuun 2013 puolivälissä sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle
2013 oli noin 40 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2014 oli noin 38
euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 36 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta
loppuvuodelle 2013 oli noin 40 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 38 euroa/MWh.
Lokakuun 2013 puolivälissä 2013 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 12 TWh
alle keskimääräisen tason ja noin 19 TWh alle vuoden 2012 vastaavan ajankohdan
tason.
Power
Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa
suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen
käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli
sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti
johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön
saavuttaman tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin
45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa
liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon
vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.
Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat
parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten
kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa
käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin
ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä
poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.
Venäjä
Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA - ”uusi kapasiteetti”)
perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden
ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.
Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle
kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS - ”vanha kapasiteetti”). Vuotta
2014 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin syyskuussa 2013. Suurin osa
Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat
korkeammalla tasolla kuin vuodelle 2013. Huutokaupan ulkopuolelle jäi
Fortumille 132 MW kapasiteettia, mikä vastaa 4,6 prosenttia kaikesta
huutokauppaan osallistuneesta Fortumin käyttöön otetusta kapasiteetista. Koko
Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan vuodelle 2014.
Fortumin Russia-divisioonan uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun
vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotanto ja
myyntitulot kasvavat, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös
huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille.
Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin
ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat
kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu
kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Viranomainen
tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen
käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja onmahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja
muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä
tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden
maturiteetti on 8-10 vuotta.
Fortum arvioi, että Nyaganin 2-yksikkö otetaan käyttöön vuoden 2013 lopulla ja
että Nyaganin 3-yksikkö valmistuu viimeistään vuoden 2014 lopussa. Näin
investointi optimoidaan suhteessa operatiivisiin kuluihin ja
käyttöomaisuusinvestointeihin sekä sähkön myyntiin että saataviin
kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut Nyaganin 3-yksiköstä alkavat
1.1.2015. Tämä on vuotta aiemmin kuin mitä alun perin vuonna 2008
suunniteltiin. CSA-sopimuksen mukaisesti viivästymissakkoja ei voida periä
Nyagan 3-yksikön osalta ennen tammikuun alkua 2016.
Venäjän investointiohjelman kaksi viimeistä yksikköä rakennetaan Tšeljabinskiin
Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle
Länsi-Siperiaan. Nykyisen Chelyabinsk GRES -laitoksen alueelle rakennettavan
kahden uuden yksikön valmistumista, minkä oli suunniteltu tapahtuvan vuoden
2014 loppuun mennessä, on viivästetty hieman lähinnä laajan perustustyön takia.
Yksiköt on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden 2015 ensimmäisellä
vuosipuoliskolla eikä tämä viivästyminen johda sakkoihin. Lisäksi Fortum
suunnittelee uudistavansa voimalaitoksen nykyistä laitteistoa ja korottavansa
sen tehoa.
Investointiohjelman loppuosan arvo lokakuussa 2013 on syyskuun 2013 lopun
valuuttakursseilla laskettuna noin 440 miljoonaa euroa.
Meneillään olevan investointiohjelman valmistuttua vuoden 2015 puoleenväliin
mennessä Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron
vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) vuoden 2015 aikana Russia-divisioonassa ja
tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä. Venäjän hallituksen
aiempana tavoitteena oli nostaa kaasun hintaa 15 % vuodessa, jotta Venäjän
kaasun hinta suhteessa Euroopan hintaan saavuttaisi pariteetin vuoteen 2018
mennessä. Nyt Venäjän talouskehitysministeriö ennustaa paljon matalampia
vuotuisia korotuksia. Russia-divisioonan tulokseen vaikuttavat mahdolliset
muutokset kaasun hinnassa, valuuttakursseissa sekä lainsäädännössä. Suunniteltu
kaasunhintakorotus ja heikentynyt Venäjän rupla tekevät tavoiteltavan noin 500
miljoonan euron vuosittaisen liikevoittotason (EBIT) saavuttamisen
Russia-divisioonalle haastavammaksi, mutta Fortum pyrkii lieventämään näitä
negatiivisia vaikutuksia kaikin mahdollisin keinoin.
Venäjän hallitus on perustanut komission kehittämään maan lämpömarkkinoita.
Keskeiset kysymykset liittyvät lämpömarkkinoiden sääntelyyn, keskitettyyn
kaukolämpöön ja yhteistuotannon tehokkuuteen.
Vuodesta 2013 lähtien kaasun tukkuhintaa (ei koske kotitalouksia ja teollisia
asiakkaita) on arvioitu vuosineljänneksittäin. Helmikuussa 2013 Venäjän
tariffilautakunta (FST) hyväksyi päätöksen, jonka mukaisesti vuoden 2013
toisesta neljänneksestä lähtien kaasun tukkumyyntihintoja lasketaan 3 %:lla
teollisille kuluttajille ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. 1.7.2013 alkaen
Venäjän hallitus päätti korottaa kaasun hintaa 15 %:lla verrattuna kesäkuun
2013 tasoon. Lokakuussa hintoja korotettiin edelleen 1,9 %, jotta
saavutettaisiin tavoiteltu 15 % vuotuinen korotus vuoteen 2012 verrattuna.
Venäjän talouskehitysministeriön mukaan kaasuhintojen indeksointia ei suoriteta
heinäkuussa 2014. Tästä huolimatta vuotuisen kaasuhintojen korotuksen
arvioidaan olevan 7,6 % vuonna 2014.
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Fortum arvioi investointiensa olevan noin 1,1-1,4 miljardia euroa vuonna 2013
ja 0,9-1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia
yritysostoja. Vuosittaisten kunnossapito-investointien arvioidaan olevan vuonna
2013 noin 500-550 miljoonaa euroa eli hieman alle poistojen tason.
Verotus
Fortumin vuoden 2013 veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei
oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa on esitetty laskettavan 24,5 %:sta 20
%:iin 1.1.2014 alkaen. Mahdollinen muutos toisi kertaluonteisen positiivisen
vaikutuksen, joka kirjattaisiin vuoden 2013 neljännen neljänneksen tulokseen.
Ruotsissa yritysverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.
Ruotsissa meneillään ollut kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013
saatettiin päätöksen kolmannella neljänneksellä. Päivitys tehdään kuuden vuoden
välein ja Fortum arvioi, että yhtiön kulut nousisivat noin 45 miljoonaa euroa
vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Fortum on jättänyt huhtikuussa 2013
Euroopan komissiolle kantelun vesivoiman kiinteistöverosta Ruotsissa. Euroopan
komissio on päättänyt tutkia tapausta yksityiskohtaisemmin.
Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2013, että sen suunnittelema
voimalaitosvero (aikaisemmin windfall-vero) leikataan 50 miljoonaan euroon
ehdotetusta 170 miljoonasta eurosta, ja se otetaan käyttöön vuonna 2014.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen voimalaitosverosta 26.9.2013. Mikäli
vero astuu voimaan, sen vaikutuksen arvioidaan olevan Fortumille noin 25
miljoonaa euroa vuodessa. Ehdotus on parhaillaan komission käsittelyssä.
Suojaukset
Syyskuun 2013 lopussa noin 85 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön
tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 44 euroon/MWh loppuvuodeksi
2013. Vastaava luku kalenterivuodeksi 2014 oli noin 65 % noin 42 euroon/MWh.
Kalenterivuodelle 2015 noin 20% on suojattu noin 41 euroon/MWh.
Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä
lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään
sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä
divisioonan sähköntuonti Venäjältä.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.
Espoo 22.10.2013
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. 010 452 1909
Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. 010 453 2552, Rauno Tiihonen,
puh. 010 453 6150, Janna Haahtela, puh. 010 453 2538 ja investors@fortum.com
Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34
Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole
tilintarkastettu.
Tulostiedotus vuonna 2014:
-- Tilinpäätöstiedote vuodelta 2013 julkaistaan 4.2.2014 noin klo 9.00
-- Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta julkaistaan 29.4.2014 noin klo 9.00
-- Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkaistaan 18.7.2014 noin klo 9.00
-- Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta julkaistaan 23.10.2014 noin klo 9.00
Fortumin vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään
viikolla 12.
Fortumin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 8.4.2014, ja
mahdolliset vuodelle 2014 suunnitellut osingonjakoon liittyvät päivämäärät
ovat:
-- Osingon irtoamispäivä 9.4.2014
-- Osingonmaksun täsmäytyspäivä 11.4.2014
-- Osingonmaksupäivä 22.4.2014
Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien
löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |