2016-02-10 08:30:55 CET
2016-02-10 08:30:55 CET
REGULATED INFORMATION
Sampo - Tilinpäätöstiedote
Sampo-konsernin tulos vuodelta 2015
SAMPO OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 10.2.2016 klo 9.30
SAMPO-KONSERNIN TULOS VUODELTA 2015
Sampo-konsernin tulos ennen veroja parani kaikilla liiketoiminta-alueilla vuonna
2015 ja oli ennätyksellinen 1 888 miljoonaa euroa (1 759). Markkina-arvojen
muutokset huomioiva konsernin laaja tulos nousi 1 564 miljoonaan euroon (1
179). Vahinkovakuutustoiminta ja Nordea raportoivat kaikkien aikojen suurimmat
tuloksensa ennen veroja.
* Osakekohtainen tulos oli 2,96 euroa (2,75). Markkina-arvoin laskettu
osakekohtainen tulos nousi 2,79 euroon (2,11). Konsernin oman pääoman tuotto
nousi 14,0 prosenttiin (10,9) vuonna 2015. Osakekohtainen substanssi
31.12.2015 oli 23,79 euroa (22,63).
* Hallitus ehdottaa 21.4.2016 järjestettävälle yhtiökokoukselle osinkoa
jaettavaksi 2,15 euroa osakkeelta (1,95). Maksettavan osingon kokonaismäärä
on 1 204 miljoonaa euroa (1 092).
* Vahinkovakuutussegmentin tulos ennen veroja oli 960 miljoonaa euroa (931).
Koko vuoden 2015 yhdistetty kulusuhde aleni 85,4 prosenttiin (87,7).
Kertaluonteisista eristä puhdistettunakin yhdistetty kulusuhde 86,5
prosenttia oli kaikkien aikojen paras. Oman pääoman tuotto nousi 21,5
prosenttiin (18,1). Bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 0,4
prosenttia. Ifin osuus osakkuusyhtiö Topdanmarkin vuoden 2015 tuloksesta oli
43 miljoonaa euroa (53).
* Sammon osuus Nordean vuoden 2015 nettotuloksesta oli 751 miljoonaa euroa
(680). Nordean oman pääoman tuotto nousi 12,3 prosenttiin (11,5) ja
ydinvakavaraisuussuhde vahvistui ennen siirtymäsäännösten huomioon ottamista
16,5 prosenttiin (15,7). Segmenttiraportoinnissa osuus Nordean tuloksesta
sisältyy Omistusyhteisö-segmenttiin. Nordean hallitus ehdottaa vuoden 2016
yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 0,64 euroa osakkeelta (0,62).
Yhtiökokouksen hyväksyessä osinkoehdotuksen Sampo Oyj saa 30.3.2016
Nordeasta osinkoa 551 miljoonaa euroa.
* Henkivakuutussegmentin tulos ennen veroja kohosi 181 miljoonaan euroon
(163). Oman pääoman tuotto oli 12,7 prosenttia (11,4). Omalla vastuulla
oleva maksutulo kasvoi 1 144 miljoonaan euroon (1 105). Vastuuvelan
korkotäydennyksiä kasvatettiin edelleen 109 miljoonalla eurolla vuoden 2015
kuluessa. Vastuuvelan diskonttaamisessa käytetty korko vuodelle 2016 on 1,0
prosenttia, vuoden 2017 korko 1,25 prosenttia ja vuoden 2018 korko 2,25
prosenttia.
AVAINLUVUT 2015 2014 Muutos, % Q4/2015 Q4/2014 Muutos, %
Milj. e
Tulos ennen veroja 1 888 1 759 7 413 447 -8
Vahinkovakuutus 960 931 3 204 219 -7
Osakkuusyhtiö Nordea 751 680 10 173 179 -3
Henkivakuutus 181 163 11 48 50 -4
Omistusyhteisö (pl. Nordea) -1 -12 -89 -13 -1 824
Tilikauden tulos 1 656 1 540 8 364 391 -7
Muutos Muutos
Tulos/osake, euroa 2,96 2,75 0,21 0,65 0,70 -0,05
Tulos/osake markkina-arvoin,
euroa 2,79 2,11 0,68 0,95 0,14 0,81
Substanssi/osake, euroa 23,79 22,63 1,16 - - -
Keskim. henkilöstömäärä (FTE) 6 755 6 739 16 - - -
Konsernin vakavaraisuussuhde,
% 192,6 187,4 5,2 - - -
Oman pääoman tuotto, %
14,0 10,9 3,1 - - -
Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-
erien vertailuajankohtana on vuoden 2014 lopun tilanne, jollei toisin ole
ilmoitettu.
Sampo noudattaa Finanssivalvonnan ohjeistusta julkaisemalla
tilinpäätöstiedotteensa tähän pörssitiedotteeseen liitettynä PDF-tiedostona.
Tilinpäätöstiedote on luettavissa myös osoitteessa www.sampo.com/tulos.
Tilinpäätöksessä käytetyt 1-12/2015 1-9/2015 1-6/2015 1-3/2015 1-12/2014
vaihtokurssit
EUR 1 = SEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 9,3534 9,3709 9,3416 9,3805 9,1011
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä) 9,1895 9,4083 9,2150 9,2901 9,3930
DKK 1 = SEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,2542 1,2567 1,2530 1,2593 1,2205
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä) 1,2314 1,2612 1,2352 1,2437 1,2616
NOK 1 = SEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,0475 1,0646 1,0809 1,0746 1,0893
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä) 0,9570 0,9878 1,0482 1,0674 1,0388
VUODEN 2015 VIIMEINEN NELJÄNNES LYHYESTI
Sampo-konsernin loka-joulukuun 2015 tulos ennen veroja oli 413 miljoonaa euroa
(447). Osakekohtainen tulos oli 0,65 euroa (0,70). Markkina-arvoin laskettu
osakekohtainen tulos oli 0,95 euroa (0,14). Osakekohtainen substanssi nousi
23,79 euroon (22,63).
Vahinkovakuutustoiminnan yhdistetty kulusuhde oli vuoden viimeisellä
neljänneksellä 87,7 prosenttia (87,1). Tulos ennen veroja aleni 204 miljoonaan
euroon (219). Osakkuusyhtiö Topdanmarkin tuloksesta kirjattiin osuutena 6
miljoonaa euroa (9).
Sammon osuus Nordean loka-joulukuun 2015 tuloksesta oli 173 miljoonaa euroa
(179). Nordea-konsernin ydinvakavaraisuussuhde nousi 31.12.2015 ennen
siirtymäsäännösten huomioon ottamista 16,5 prosenttiin (15,7).
Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja oli 48 miljoonaa euroa (50).
Matalan korkotason vuoksi Mandatum Life jatkoi vastuuvelkansa vahvistamista.
Maksutulo laski 333 miljoonasta eurosta 306 miljoonaan euroon.
LIIKETOIMINTA-ALUEET
Vahinkovakuutus
Vahinkovakuutustoiminnan tammi-joulukuun 2015 tulos ennen veroja nousi 960
miljoonaan euroon (931). Yhdistetty kulusuhde parani 85,4 prosenttiin (87,7), ja
riskisuhde heikkeni 66,6 prosenttiin (65,1). Kertaluonteisten erien vaikutus
pois ottaen vuoden 2015 yhdistetty kulusuhde oli 86,5 prosenttia. Osakkuusyhtiö
Topdanmarkin osuus vuoden 2015 tuloksesta oli 43 miljoonaa euroa (53).
Aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta
kasvatettiin 61 miljoonalla eurolla tammi-joulukuussa 2015 (korvausvastuuta
purettiin vertailuajankohtana 2 miljoonalla eurolla). Oman pääoman tuotto nousi
21,5 prosenttiin (18,1). Käyvän arvon rahasto aleni joulukuun 2015 loppuun
mennessä 391 miljoonaan euroon (507).
Vakuutustekninen tulos nousi 657 miljoonaan euroon (588). Vakuutusliikkeen
tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin
vakuutusmaksutuottoihin) parani 15,1 prosenttiin (13,2).
Suomessa toisella vuosineljänneksellä toteutettu diskonttokoron alennus heikensi
vuonna 2015 kaikkien vahinkovakuutustoiminnan liiketoiminta-alueiden tuloksia ja
erityisesti tulosta Suomessa. Suurasiakkaat-liiketoiminta kärsi myös odotettua
enemmän suurvahingoista vuoden neljännellä vuosineljänneksellä erityisesti
Norjassa, minkä seurauksena liiketoiminta-alueen suurvahingot olivat 45
miljoonaa euroa odotettua suuremmat ja yhdistetty kulusuhde 10,4
prosenttiyksikköä edellisvuotta heikompi. Suurvahingoista maksettiin Ifissä
korvauskuluja vuonna 2015 yhteensä 32 miljoonaa euroa odotettua enemmän.
Ruotsissa yhdistetty kulusuhde parani 7,8 prosenttiyksikköä edellisvuoteen
verrattuna suotuisan suurvahinkokehityksen myötä. Annuiteettien diskonttaamiseen
Ruotsissa käytettävä korko laski joulukuun 2015 loppuun mennessä 0,41
prosenttiin. Tämä heikensi tulosta Ruotsissa koko vuodelta 2015 yhteensä 12
miljoonalla eurolla, mutta paransi neljännen vuosineljänneksen tulosta
miljoonalla eurolla.
Bruttovakuutusmaksutulo aleni 4 559 miljoonaan euroon (4 634) vuonna 2015.
Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo kasvoi hienoisesti. Maksutulo
kasvoi Henkilöasiakkaat- ja Baltia-liiketoiminnoissa, mutta laski Yritys- ja
Suurasiakastoiminnoissa. Maantieteellisesti katsottuna bruttovakuutusmaksutulo
kasvoi 5 prosenttia Ruotsissa, laski hivenen Norjassa ja Tanskassa ja pysyi
edellisvuoden tasolla Suomessa.
Toimintakulusuhde parani 18,8 prosenttiin (22,5) ja liikekulusuhde 13,0
prosenttiin (16,7). Molempia kulusuhteita vahvisti Ifin Norjassa vuoden 2015
toisella neljänneksellä kirjaama kertaluonteinen eläkejärjestelmän muutos.
Kyseinen kertaluonteinen erä pois lukien toimintakulusuhde oli 22,3 prosenttia
ja liikekulusuhde 16,6 prosenttia.
Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 31.12.2015 yhteensä 11,4 miljardia euroa
(11,5). Tästä korkoinstrumentteihin oli sijoitettuna 74 prosenttia (75),
rahamarkkinainstrumentteihin 12 prosenttia (13) ja osakkeisiin 13 prosenttia
(12). Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 304 miljoonaa euroa (353).
Sijoitusten tuotto käyvin arvoin vuonna 2015 laski 1,5 prosenttiin (4,1)
markkinoiden korkosijoituksilta vaatiman riskilisän noustua vuoden
loppupuolella. Korkosijoitusten duraatio oli 1,2 vuotta (1,0) ja keskimääräinen
maturiteetti 2,6 vuotta (2,4). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään
instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 1,8 prosenttia
(2,4).
Osakkuusyhtiö Nordea Bank AB
Sampo Oyj omisti 860 440 497 Nordean osaketta 31.12.2015, mikä vastaa 21,25
prosentin omistusosuutta. Yhdestä osakkeesta maksettu hinta oli keskimäärin
6,46 euroa, ja Sammon konsernitilinpäätöksessä näytettävä kirjanpitoarvo oli
8,49 euroa osakkeelta. Nordean osakkeen päätöskurssi oli 10,15 euroa 30.12.2015.
Nordean hallitus ehdottaa vuoden 2016 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
osinkoa maksetaan 0,64 euroa osakkeelta (0,62). Hallitus on myös päättänyt
uusista osingonjakoperiaatteista. Nordea pyrkii pitämään pääomarakenteensa
vahvana konsernin pääoman hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on
kasvattaa osakekohtaista osinkoa vuosittain.
Jos varsinainen yhtiökokous hyväksyy hallituksen osinkoehdotuksen, Sampo Oyj saa
Nordealta osinkoa 551 miljoonaa euroa 30.3.2016.
Vuosi 2015 oli haastava. Tilanteeseen vaikuttivat poikkeuksellisen matalat
korot, markkinoiden myllerrykset ja geopoliittiset jännitteet. Näissä
markkinaolosuhteissa Nordeat tuotot kasvoivat 3 prosenttia paikallisissa
valuutoissa laskettuna (prosentin euroissa). Kulut pienenivät 4 prosenttia 4,7
miljardiin euroon tavoitteen mukaisesti. Lisäksi luottojen laatu parani vuoden
aikana. Näiden tekijöiden ansiosta liikevoitto nousi edellisvuodesta 9
prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (7 prosenttia euroissa), pois
lukien kertaluonteiset erät.
Rahoituskate pieneni edellisvuodesta 4 prosenttia paikallisissa valuutoissa
laskettuna (-7 prosenttia euroissa). Rahoituskatteeseen kohdistui ankaria
paineita, kun korot olivat matalalla. Sen sijaan etenkin säästämisen ja
sijoittamisen palvelut kasvattivat tuottoja.
Nettomääräiset palkkiotuotot kasvoivat edellisvuodesta 8 prosenttia
paikallisissa valuutoissa laskettuna (6 prosenttia euroissa). Nettotulos käypään
arvoon arvostettavista eristä kasvoi 19 prosenttia paikallisissa valuutoissa
laskettuna (20 prosenttia euroissa).
Liiketoiminnan kulut laskivat prosentin paikallisissa valuutoissa laskettuna (-
4 prosenttia euroissa), pois lukien kertaluonteiset erät. Henkilöstökulut
kasvoivat paikallisissa valuutoissa laskettuna 4 prosenttia, pois lukien
uudelleenjärjestelykulut.
Jatkuvien toimintojen kulu/tuotto-suhde parani 2,2 prosenttiyksikköä 47,1
prosenttiin. Tämä on kaikkien aikojen paras Nordean raportoima kulu/tuotto-
suhde.
Luottotappioiden nettomäärä pieneni 479 miljoonaan euroon. Nettomääräisten
luottotappioiden osuus luotonannosta oli 0,14 prosenttia (0,15 prosenttia vuonna
2014).
Tulos kasvoi 11 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (9 prosenttia
euroissa) 3 662 miljoonaan euroon.
Konsernin Basel III -säännösten mukaan laskettu ydinvakavaraisuussuhde (CET1)
oli vuoden 2015 viimeisen neljänneksen lopussa 16,5 prosenttia, kun se
edellisneljänneksen lopussa oli 16,3 prosenttia. Ydinvakavaraisuussuhteen
paraneminen perustui riskipainotettujen erien pienenemiseen, jonka vaikutusta
ydinpääoman väheneminen tosin jonkin verran heikensi.
Nordea toteuttaa kolmen seuraavan vuoden aikana muutosohjelman, jonka
tavoitteena on aidosti digitaalinen pankki. Nordea käynnistää useita hankkeita,
joilla pyritään hallitsemaan siirtymävaihe mahdollisimman tehokkaasti. Siksi
pankki kirjasi vuoden viimeisellä neljänneksellä 263 miljoonan euron
uudelleenjärjestelyvarauksen. Muutosohjelma ja samaan aikaan tehtävät
investoinnit peruspankkijärjestelmään yksinkertaistavat rakenteita ja vähentävät
hallinnon monimutkaisuutta.
Kuten Nordean vuoden 2015 toisen neljänneksen tulostiedotteessa kerrottiin,
konserni suunnittelee juridisen rakenteensa yksinkertaistamista. Tytärpankit
Suomessa, Norjassa ja Tanskassa on tarkoitus muuttaa ruotsalaisen emoyhtiön
sivuliikkeiksi rajat ylittävien fuusioiden kautta. Asian valmistelu etenee
suunnitelmien mukaan. Asia on tarkoitus esittää Nordean varsinaiselle
yhtiökokoukselle maaliskuussa. Juridisen rakenteen muutokset edellyttävät muun
muassa paikallisten viranomaisten hyväksyntää ja niiden kanssa käytävien
keskustelujen myönteistä lopputulosta.
Lisätietoa Nordea Bank AB:stä ja sen vuoden 2015 tuloksista on saatavilla
osoitteessa www.nordea.com.
Henkivakuutus
Henkivakuutustoiminnan tulos ennen veroja vuodelta 2015 oli 181 miljoonaa euroa
(163). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos verojen jälkeen oli 168
miljoonaa euroa (149). Oman pääoman tuotto (RoE) oli 12,7 prosenttia (11,4).
Ilman vuoden 2015 aikana tehtyjä 109 miljoonan euron korkotäydennyksiä oman
pääoman tuotto olisi ollut 18,5 prosenttia.
Mandatum Life -konsernin kokonaisvastuuvelka kasvoi 10,9 miljardiin euroon
(10,4). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvä vastuuvelka oli vuoden 2015
lopussa 5,9 miljardia euroa (5,3) eli 54 prosenttia (51) koko vastuuvelasta.
Laskuperusteinen kanta jatkoi alenemistaan vuonna 2015 ja oli 5,0 miljardia
euroa (5,1) vuoden 2015 lopussa. Korkeamman koron laskuperustekannat (4,5 ja
3,5 prosenttia) supistuivat 188 miljoonaa euroa vuoden 2015 kuluessa ja olivat
3,1 miljardia euroa.
Kokonaisuudessaan Mandatum Life on vahvistanut vastuuvelkaansa 244 miljoonalla
eurolla (135) alhaisen korkotason takia. Lukuun ei sisälly eriytettyyn kantaan
liittyviä eriä. Diskonttokorko on alennettu 1,0 prosenttiin vuodelle 2016, 1,25
prosenttiin vuodelle 2017 ja 2,25 prosenttiin vuodelle 2018.
Eriytetyn ryhmäeläkevakuutuskannan laskuperustekorko on alennettu 0,75
prosenttiin alkuperäisestä 3,5 prosentista täydentämällä vastuuvelkaa 257
miljoonalla eurolla (241).
Mandatum Life -konsernilla oli 31.12.2015 sijoitusomaisuutta markkina-arvoin
mitattuna 6,7 miljardia euroa (6,6), kun huomioon ei oteta 5,9 miljardin euron
(5,3) suuruisia sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan katteena olevia
sijoituksia.
Mandatum Lifen alkuperäisen laskuperustekorkoisen vastuuvelan katteena oleva
omaisuus oli 31.12.2015 markkina-arvoin 5,5 miljardia euroa (5,3), josta 47
prosenttia (32) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 7 prosenttia (23)
rahamarkkinoille, 29 prosenttia (30) osakkeisiin ja 16 prosenttia (16)
vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Vuonna 2015 sijoitusomaisuuden tuotto käyvin
arvoin oli 6,9 prosenttia (4,6). Korkosijoitusten duraatio oli vuoden 2015
lopussa 2,1 vuotta (2,0) ja keskimääräinen maturiteetti 2,8 vuotta (2,7).
Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla
laskettuna (running yield) oli 3,2 prosenttia (3,2).
Eriytetyn kannan katteena olevien sijoitusten arvo oli 1,2 miljardia euroa
(1,2), josta 71 prosenttia (48) oli korkosijoituksissa, 9 prosenttia (33)
rahamarkkinoille, 12 prosenttia (8) osakkeisiin ja 8 prosenttia (11)
vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden tuotto käyvin
arvoin oli 3,8 prosenttia vuonna 2015. Joulukuun 2015 lopussa korkosijoitusten
duraatio oli 2,3 vuotta (2,1) ja keskimääräinen maturiteetti 3,8 vuotta (3,6).
Korkosijoitusten keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien
hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 1,4 prosenttia (1,3).
Eurooppalaiset vakuutusyhtiöt raportoivat vakavaraisuusasemansa 31.12.2015
viimeisen kerran ns. Solvenssi I -säännöstön mukaisesti. Mandatum Life
-konsernin vakavaraisuusasema säilyi vahvana ja Solvenssi I:n mukainen
vakavaraisuusaste oli 23,6 prosenttia (22,9). Ns. Solvenssi II -säännöstö astui
voimaan tammikuun 2016 alusta. Mandatum Lifen Solvenssi II:n mukaista
vakavaraisuusasemaa käsitellään kohdassa Vakavaraisuus.
Henkivakuutusliiketoiminnan kustannus- ja riskiliikkeen tulokset olivat Mandatum
Lifen historian parhaat. Kustannusliikkeen tulos nousi 25 miljoonaan euroon
(19). Riskiliikkeen tulos muodostui poikkeuksellisen hyväksi ja oli 33 miljoonaa
euroa (23).
Mandatum Life -konsernin omalla vastuulla oleva maksutulo nousi yhtiön historian
korkeimmaksi ja oli 1 144 miljoonaa euroa (1 105). Sijoitussidonnainen maksutulo
säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 968 miljoonaa euroa (960). Baltiassa
maksutulo oli 34 miljoonaa euroa (40). Mandatum Lifen markkinaosuus säilyi
vakaana ja oli Suomessa 17,7 prosenttia (17,9). Baltiassa yhtiön markkinaosuus
oli 8 prosenttia (11).
Omistusyhteisö
Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja oli 749 miljoonaa euroa (669), josta
751 miljoonaa euroa (680) tuli Nordean vuoden 2015 tuloksesta kirjattavasta
Sammon osuudesta. Ilman osuutta Nordean tuloksesta omistusyhteisö teki -1
miljoonan euron tuloksen (12). Ruotsin kruunun vahvistuminen kasvatti
raportoituja rahoituskuluja 12 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Vahvistuminen
vaikutti erityisesti viimeisen vuosineljänneksen tulokseen.
Sampo Oyj:llä oli 31.12.2015 velkarahoitusta 2 302 miljoonaa euroa (2 192) ja
korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 1 343 miljoonaa euroa (1 233). Korkoa
kerryttäviin omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, 579 miljoonaa euroa (465)
tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemia pääomalainoja sekä 25
miljoonaa euroa muita rahamarkkinainstrumentteja. Vuoden 2015 lopulla nettovelka
oli 959 miljoonaa euroa (960). Nettovelkalaskelmaan sisältyvät vain korkoa
kerryttävät varat ja velat. Sampo Oyj:n bruttovelka oli 32 prosenttia (31)
yhtiön omasta pääomasta ja velkaisuusaste oli 24 prosenttia (24).
Sampo Oyj:n taseessa 31.12.2015 olleet rahoitusvelat koostuivat 1 997 miljoonan
euron (1 888) senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoista ja 305 miljoonan euron
(305) arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista. Sampo Oyj:n velan
keskikorko oli 31.12.2015 ilman koronvaihtosopimuksia 1,45 prosenttia (1,74).
SISÄISET OSINGOT
Sampo-konsernin emoyhtiö Sampo Oyj sai tytäryhtiöiltään ja osakkuusyhtiöltään
Nordea Bank AB:lta vuonna 2015 osinkoina 1,220 miljardia euroa. Vuonna 2015
vastaanotettiin seuraavat osingot:
- 25.3.2015, Mandatum Life: 100 miljoonaa euroa;
- 30.3.2015, Nordea Bank AB: 533 miljoonaa euroa;
- 8.12.2015, If Vahinkovakuutus: 5,5 miljardia Ruotsin kruunua (n. 587 miljoonaa
euroa).
Nordea Bank AB:n hallitus esitti 27.1.2016, että sen 17.3.2016 kokoontuva
varsinainen yhtiökokous jakaisi osinkoa 0,64 euroa osakkeelta. Sammon nykyisellä
osakeomistuksella osinko on noin 551 miljoonaa euroa. Ehdotettu
osingonmaksupäivä on 30.3.2016.
Mandatum Life aikoo maksaa 125 miljoonan euron osingon vuoden 2016 ensimmäisellä
neljänneksellä. If Vahinkovakuutus maksaa osinkonsa yleensä vuoden lopulla.
VAKAVARAISUUS
Vakuutusalakonsernit If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life ovat noudattaneet
1.1.2016 alkaen vakavaraisuuslaskelmissaan Solvenssi II -säännöstöä.
Solvenssi II:n standardikaavan mukainen If-konsernin pääoman vaade oli joulukuun
2015 lopussa 2 073 miljoonaa euroa ja omat varat olivat 3 202 miljoonaa euroa.
Vakavaraisuusaste oli 154 prosenttia. S&P:n A-luottoluokituksen mukainen
tavoitepääoma (TTC) oli vuoden 2015 lopussa 3 058 miljoonaa euroa ja muokatun
pääoman kokonaismäärä (TAC) oli 3,455 miljoonaa euroa.
Siirtymäsäännöksiä sovellettaessa Mandatum Lifen vakavaraisuussuhde oli
31.12.2015 vahva, 158 prosenttia. Arvioidut omat varat olivat 1 913 miljoonaa
euroa ja ylittivät siten 1 212 miljoonan euron suuruisen Solvenssi II
-pääomavaateen 701 miljoonalla eurolla. Ilman siirtymäsäännöksiä omat varat
olisivat olleet 1 347 miljoonaa euroa ja vakavaraisuusvaade 1 307 miljoonaa
euroa, ja tämän seurauksena vakavaraisuussuhde olisi ollut 103 prosenttia.
Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa
minimivaatimukseen) oli Solvenssi I -säännöksiä vakuutustytäryhtiöihin
sovellettaessa joulukuun 2015 lopussa 193 prosenttia (187). Solvenssi II
-säännöksiä sovellettaessa vakavaraisuussuhde olisi ollut 145 prosenttia.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Näkymät vuodelle 2016
Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän
toiminnallisen tuloksen vuonna 2016.
Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa
vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi
haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.
Vahinkovakuutustoiminnan odotetaan vuonna 2016 saavuttavan kirkkaasti yhdistetty
kulusuhde -tavoitteensa, jonka mukaisesti pitkän aikavälin kulusuhde on alle 95
prosenttia.
Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.
Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä
Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan lukuisille riskeille
ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti erillisinä johdettujen keskeisten
liiketoimintayksiköidensä kautta. Emoyhtiö Sampo Oyj:n oma altistuminen
riskeille on vähäistä.
Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-
, luotto-, vakuutus- ja operatiiviset riskit, joita keskeiset
liiketoimintayksiköt kvantifioivat itsenäisesti. Konsernitasolla riskien lähteet
ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan
yhteenlaskettavissa.
Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin
kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa
kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten
taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Tällä hetkellä on olemassa
lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia, poliittisia ja muita
epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin
negatiivisesti.
Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat
rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut trendit ja mahdolliset
laajakantoiset tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia
liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä.
VOITONJAKOEHDOTUS
Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärä on
vähintään 50 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satunnaiset erät
pois lukien). Osingonjaon lisäksi voidaan ostaa omia osakkeita.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 7 053 102 301,21 euroa, josta
tilikauden voitto on 1 227 831 784,12 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 2,15 euroa kullekin
yhtiön 560 000 000 osakkeelle. Maksettavien osinkojen yhteismäärä on
1 204 000 000,00 euroa. Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan.
Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä
25.4.2016 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon.
Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 3.5.2016.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut
olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako
vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
SAMPO OYJ
Hallitus
Lisätiedot:
Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
IR-päällikkö Essi Nikitin, puh. 010 516 0066
Viestintäpäällikkö Maria Silander, puh. 010 516 0031
Tiedotustilaisuus ja puhelinkonferenssi
Sampo järjestää median edustajille suomenkielisen tiedotustilaisuuden hotelli
Kämpin Paavo Nurmi -kabinetissa (Pohjoisesplanadi 29, Helsinki) tänään klo
12.30.
Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen
puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla
numeroon (09) 8171 0495, +46 (0)8 566 42 702, +44 (0)20 3194 0552 tai
+1 855 716 1597.
Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa
www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin
samassa osoitteessa.
Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on
nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.
Sampo julkaisee vuoden 2016 tammi-maaliskuun osavuosikatsauksensa 11.5.2016.
Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com
[HUG#1984978]
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |