Fortum - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)

Fortumin tammi-maaliskuun 2017 osavuosikatsaus: Tulos parani haastavassa markkinatilanteessa – Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso saavutettiin

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2017 27.4.2017 KLO 9.00

Tammi-maaliskuu 2017

• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 313 (275) miljoonaa euroa, +14 %
• Liikevoitto oli 389 (369) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 76 (94) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,38 (0,37) euroa, jossa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 0,07 (0,08) euroa
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 282 (375) miljoonaa euroa
• City Solutions -divisioona jaettiin strategian toteuttamisen tukemiseksi City Solutions ja Consumer Solutions -divisiooniin
• Russia-segmentin 18,2 miljardin ruplan liikevoittotavoitetaso (EBIT) saavutettiin edellisten 12 kuukauden aikana

Yhteenveto näkymistä

• Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
• Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi 2017 on suojattu noin 55 % hintaan 29 euroa/MWh ja vuodeksi 2018 noin 45 % hintaan 27 euroa/MWh

Tunnuslukuja

	2016	Edelliset 12 kk
Sijoitetun pääoman tuotto, %	4,0	4,0
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)	0,0	-0,3

Tunnuslukuja 

Milj. euroa tai kuten merkitty	I/17	I/16	2016	Edelliset 12 kk
Liikevaihto	1 232	989	3 632	3 875
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	423	357	1 015	1 081
Vertailukelpoinen liikevoitto	313	275	644	682
Liikevoitto	389	369	633	653
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	59	67	131	123
Tulos ennen veroja	412	390	595	617
Tulos/osake, euroa	0,38	0,37	0,56	0,57
Liiketoiminnan rahavirta	282	375	621	528
Oma pääoma/osake, euroa	15,82	15,97	15,15
Korollinen nettovelka (kauden lopussa)	-347	-2 158	-48	-347

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark:

“Markkinatilanne alkuvuonna 2017 on ollut hieman edellisvuotta parempi. Tukkuhinnat ovat nousseet, mutta ne ovat edelleen matalalla tasolla, mikä heikentää kaikkien sähköntuottajien tuloskehitystä. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä pohjoismaiset vesivarannot olivat hieman keskiarvoa pienemmät. Sademäärät ja tulovirtaamat olivat kuitenkin pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammat ja rajoittivat spot-hintojen nousua.

Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta ensimmäisen vuosineljänneksen tulos oli varsin tyydyttävä. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 14 % vuoden 2016 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna 313 miljoonaan euroon.

Yksi alkuvuoden onnistujista oli jälleen Russia-segmentti. Sen vertailukelpoinen liikevoitto oli 132 miljoonaa euroa, kun se viime vuoden vastaavalla neljänneksellä oli 79 miljoonaa euroa. Edellisten 12 kuukauden vertailukelpoinen liikevoitto oli 277 miljoonaa euroa, mikä ylitti segmentin 18,2 miljardin ruplan liikevoittotavoitetason. Odotimme saavuttavamme tavoitteen vuosien 2017-2018 aikana – kuten olemme useaan otteeseen kertoneet – ja nyt voimme todeta, että tavoite saavutettiin aikataulun mukaisesti. Generation-segmentin tulos heikkeni lähinnä vähäisemmän vesivoimatuotannon takia, mutta korkeampi saavutettu sähkön tukkumyyntihinta tasoitti laskua osittain.

Jatkoimme organisaatiorakenteemme uudistamista  ensimmäisellä neljänneksellä jakamalla City Solutions –divisioonan liiketoiminnat kahteen divisioonaan. City Solutions –nimellä jatkava divisioona keskittyy lämpö-, jäähdytys- ja kiertotalousratkaisuihin ja uusi Consumer Solutions –divisioona keskittyy kuluttaja-asiakkaisiin. Näiden kahden divisioonan liiketoimintamallit ovat hyvin erilaiset, minkä vuoksi kumpikin vaatii johdon erillistä huomiota.

Olemme myös jatkaneet strategiamme toteuttamista vuoden 2016 pääomamarkkinapäivässämme esittämiemme suuntaviivojen mukaisesti. Eilen tiedotimme Oslon kaupungin kanssa suunnittelemastamme monivaiheisesta Hafslund ASA:n omistusjärjestelystä Norjassa, joka toteutuessaan etenee näin: Sopimuksen mukaisesti myymme Hafslund ASA:n 34,1 %:n omistusosuuden Oslon kaupungille, minkä jälkeen ostamme Hafslundin sähkönmyyntiliiketoiminnan kokonaisuudessaan. Hankinnan myötä lähes kaksinkertaistamme sähkön vähittäismyynnin asiakasmäärämme 1,3 miljoonasta 2,4 miljoonaan. Osana järjestelyä olemme myös sopineet kumppanuudesta Oslon kaupungin kanssa lämpöliiketoiminnassa ja jätteen energiakäytössä. Tämä toteutetaan yhdistämällä Hafslundin lämpöliiketoiminta-alue ja Oslon jätteenpolttolaitos Klemetsrudanlegget uuteen perustettavaan yhtiöön, jonka Fortum ja Oslon kaupunki omistaisivat puoliksi. Lopuksi Fortum hankkii 10 %:n osuuden Hafslundin sähköntuotantoon keskittyneestä Production-liiketoiminta-alueesta. Järjestelyn toteutuminen edellyttää Oslon kaupunginvaltuuston (Bystyret) hyväksynnän ja tarpeelliset viranomaishyväksynnät. Suunniteltu yritysjärjestely on täysin strategiamme ensimmäisen vaiheen tavoitteiden mukainen.

Viime vuonna hankittujen Ekokemin ja DUONin myönteinen vaikutus näkyy ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksessa selvästi. Strategiamme toteutus ja Hafslundin uudelleenjärjestely sen yhtenä askeleena parantaa tulostamme myös jatkossa. Olemme hankkineet liiketoimintoja, jotka ovat ydinosaamisalueellamme, lähellä kotimarkkinoitamme ja joilla on olemassa olevaa kassavirtaa.

Strategiamme toteuttaminen jatkuu, ja vahva taloudellinen asemamme tarjoaa meille edelleen mahdollisuuksia osallistua toimialan uudelleenjärjestelyihin.“

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin 

Milj. euroa	I/17	I/16	2016	Edelliset 12 kk
Generation	474	467	1 657	1 664
City Solutions	290	228	782	844
Consumer Solutions	242	175	668	735
Russia	349	249	896	996
Muut	24	24	92	92
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus	-118	-120	-384	-382
Eliminoinnit	-29	-34	-79	-74
Yhteensä	1 232	989	3 632	3 875

  

Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin 

Milj. euroa	I/17	I/16	2016	Edelliset 12 kk
Generation	166	182	527	511
City Solutions	94	70	186	210
Consumer Solutions	14	14	55	55
Russia	168	105	312	375
Muut	-20	-13	-64	-71
Yhteensä	423	357	1 015	1 081

   

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin 

Milj. euroa	I/17	I/16	2016	Edelliset 12 kk
Generation	136	155	417	398
City Solutions	56	44	64	76
Consumer Solutions	12	14	48	46
Russia	132	79	191	244
Muut	-24	-16	-77	-85
Yhteensä	313	275	644	682

   

Liikevoitto segmenteittäin  

Milj. euroa	I/17	I/16	2016	Edelliset 12 kk
Generation	230	211	338	357
City Solutions	59	58	86	87
Consumer Solutions	-9	5	59	45
Russia	132	111	226	247
Muut	-23	-15	-77	-85
Yhteensä	389	369	633	653

   

Tammi-maaliskuu 2017

Tammi-maaliskuussa 2017 konsernin liikevaihto oli 1 232 (989) miljoonaa euroa. Kasvu johtui Venäjän ruplan vahvistumisesta sekä Ekokemin ja DUONin yhdistämisestä Fortum-konserniin. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 423 (357) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 313 (275) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto 389 (369) miljoonaa euroa. Raportoituun liikevoittoon vaikuttivat 76 (94) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, joihin sisältyy myyntivoitot, pääasiassa suojaukseen käytettyjen johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukaisen kirjanpitokäytännön sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 59 (67) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 14 (14) miljoonaa euroa, TGC-1:n 1 (9) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen 44 (44) miljoonaa euroa. Hafslundin ja TGC-1:n osuudet tuloksesta perustuvat yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2016 neljännen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 12).

Nettorahoituskulut olivat -36 (-47) miljoonaa euroa ja ne sisälsivät 1 (2) miljoonan euron rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen.

Tulos ennen veroja oli 412 (390) miljoonaa euroa.

Raportointikauden verot olivat -72 (-59) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta oli 17,4 % (15,0 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, oli 20,4 % (18,1 %) (liite 8).

Kauden tulos oli 340 (331) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,38 (0,37) euroa, josta 0,07 (0,08) liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Liiketoiminnan rahavirta tammi-maaliskuussa 2017 laski 93 miljoonalla eurolla ja oli 282 (375) miljoonaa euroa. Muutos syntyi 66 miljoonaa euroa korkeammasta vertailukelpoisesta käyttökatteesta (EBITDA) ja 186 miljoonaa euroa pienemmistä toteutuneista valuuttakurssieroista. Toteutuneet valuuttakurssierot olivat -58 (128) miljoonaa euroa ja ne liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat vertailukaudesta 67 miljoonalla eurolla ja olivat 180 (113) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta laski 1 (379) miljoonaan euroon. Muutos syntyi lähinnä hyödykejohdannaiskaupassa käteisvakuuksina käytettyjen pankkitalletuksien laskusta 182 (-176) miljoonaa euroa.

Rahavirta ennen rahoitusta oli 280 (-4) miljoonaa euroa.

Pitkäaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 292 (3) miljoonaa euroa sisältäen kaksi Ruotsin kruunumääräistä joukkovelkakirjalainaa, yhteensä 290 miljoonaa euroa. Likvidit varat kasvoivat yhteensä 56 (21) miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 228 miljoonalla eurolla ja oli 22 192 (31.12.2016: 21 964) miljoonaa euroa.

Likvidit varat raportointikauden lopussa olivat 5 222 (31.12.2016: 5 155) miljoonaa euroa.

Sijoitettu pääoma kasvoi 374 miljoonalla eurolla ja oli 19 023 (31.12.2016: 18 649) miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 14 057 (31.12.2016: 13 459) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 598 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin kauden tuloksesta, 335 miljoonaa euroa ja 192 miljoonan euron valuutanmuuntoeroista.

Rahoitus

Fortum oli katsauskauden lopussa nettokassapositiivinen. Nettokassa kasvoi 299 miljoonalla eurolla ja oli 347 (31.12.2016: 48) miljoonaa euroa.

Maaliskuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 5 222 (31.12.2016: 5 155) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli 236 (31.12.2016: 105) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään 2,0 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 16).

Konsernin nettorahoituskulut olivat -36 (-47) miljoonaa euroa sisältäen -30 (-39) miljoonaa euroa nettokorkokuluja.

Fortumin pitkäaikaisissa luottoluokituksissa ei tapahtunut muutoksia raportointikaudella. Fortumin Standard & Poor's:in pitkäaikainen luottoluokitus on BBB+ ja lyhyen ajan luokitus A-2. Näkymät ovat vakaat. Fitchin Fortumin pitkänajan luottoluokitus (IDR) on BBB+ ja lyhyen aikavälin luokitus on F2, näkymät vakaat.

Tunnuslukuja

Maaliskuun lopussa vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde edellisten 12 kuukauden ajalta oli -0,3 (31.12.2016: 0,0).

Velkaantumisaste oli -2 % (31.12.2016: 0 %) ja omavaraisuusaste 64 % (31.12.2016: 62 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 15,82 (31.12.2016: 15,15 ) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto edellisten 12 kuukauden ajalta oli 4,0 % (31.12.2016: 4,0 %).

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan tammi-maaliskuussa 2017 Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 114 (117) terawattituntia (TWh). Kulutus pieneni vertailukaudesta lämpimämmän sään takia.

Vuoden 2017 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 75 TWh eli 8 TWh alemmat kuin pitkän aikavälin keskiarvo ja 23 TWh alemmat kuin vuotta aiemmin. Maaliskuun lopussa vesivarastot olivat 3 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 10 TWh vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alkuvuoden vajetta pienensivät pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi sadanta ja tulovirtaama sekä vähäisempi kulutus ja korkea ydivoiman käyttöaste.

Tammi-maaliskuussa 2017 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 31,1 (24,0) euroa megawattitunnilta (MWh). Hintaa nostivat pääasiassa hiililauhteen selkeästi korkeampi rajakustannus ja pitkän aikavälin keskiarvoa alhaisempi vesivarantotilanne. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 32,9 (30,4) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 31,8 (24,1) euroa/MWh.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta tammi-maaliskuussa 2017 oli 41,3 (25,2) euroa/MWh. Hinnan nousu johtui matalammasta ydinvoiman tuotannosta, matalista vesivarannoista, polttoaineideiden hintojen noususta sekä Manner-Euroopan kylmästä tammikuusta.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli 6,5 euroa/tonni vuoden alussa päätyen 4,7 euroon/tonni maaliskuun 2017 lopussa.

Russia

Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus tammi-maaliskuussa oli 283 (279) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 217 (212) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, kasvoi 2,9 % 1 180 (1 147) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 54).

Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat

Päästökauppadirektiivin muutos loppusuoralla

Päästökauppakautta 2021-2030 koskevan direktiivimuutoksen käsittely on edennyt ratkaisevaan loppuvaiheeseen. Euroopan parlamentti hyväksyi kannanottonsa ja neuvosto saavutti yhteisymmärryksen direktiivistä helmikuussa. Kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission kesken käynnistyivät 4.4.2017 ja ne odotetaan saatavan päätökseen kesän aikana. Direktiivi voitaisiin hyväksyä virallisesti kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Päästömarkkinan tasapainon ja hinnoittelun kannalta keskeisin asia on markkinavakausmekanismin (MSR) vahvistaminen kaksinkertaistamalla vakausvarantoon sisäänotettavien päästöoikeuksien määrää tilapäisesti. Kiistanalaisempia asioita parlamentin ja neuvoston välillä ovat päästöoikeuksien mitätöinti (määrä ja aikataulu), huutokauppaosuuden joustavuus sekä epäsuorien kustannusten kompensointi.

Kiertotalouslainsäädännöllä vaikutuksia jätteen energiahyötykäyttöön

Tammikuussa komissio julkisti vuonna 2015 annetun kiertotalouspaketin edistymisraportin. Lisäksi komissio antoi jäsenmaille ohjeistusta jätteen energiahyödyntämisestä.

Kiertotalouslainsäädännön käsittelyä koskevat kolmikantaneuvottelut komission, parlamentin ja neuvoston kesken alkavat sen jälkeen kun neuvosto on tehnyt päätöksensä ja tavoitteena on saada lainsäädäntöpaketti valmiiksi kesän aikana. Pakettiin sisältyvät muutokset jäte-, kaatopaikka- ja pakkausjätedirektiiveihin sekä kolmeen muuhun jätteitä koskevaan direktiiviin. Tärkeimmät keskustelussa olevat asiat ovat yhdyskuntajäte sekä kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteet.

Jätteestä energiaa -tiedonanto sisältää ei-sitovia ohjeita jätteen energiahyötykäytöstä osana kiertotaloutta. Jätteen energiahyötykäyttö nähdään keinona kaatopaikkasijoituksen lopettamiseen sekä kierrätyksestä ylijäävän jätteen käsittelymenetelmänä.

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille.

Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä hydrologinen tilanne.

Jatkuva epävarmuus maailman ja Euroopan taloudesta ovat pitäneet talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon sääntely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin aiheuttamilla suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta.

Pohjoismaissa energia- ja ympäristöhuoltotoimialojen lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt yhtiöiden riskejä. Suurin strateginen riski on se, että sääntely ja markkinaympäristö kehittyvät suuntaan, jota emme ole ennakoineet ja johon emme ole valmistautuneet. Varautuakseen näihin epävarmuuksiin Fortum on analysoinut ja arvioinut lukuisia tulevaisuuden energiamarkkinaskenaarioita ja niiden vaikutuksia eri tuotantomuotoihin ja teknologioihin. Tämän työn seurauksena Fortumin strategia uudistettiin vuonna 2016. Strategiauudistuksen painopistealueina olivat tulopohjan laajentaminen uusiin lähteisiin sekä toiminnan suuntaaminen uusiin liiketoimintoihin, teknologioihin ja markkinoihin. Ympäristönsuojelu luo ympäristönhuoltoliiketoiminnan perustan ja mahdollisuudet. Avaintekijä on kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin kiristyvässä sääntely-ympäristössä.

Näkymät

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa ja tulevien vuosien kasvu riippuu hyvin paljon Euroopan ja Pohjoismaiden talouskasvusta.

Tammi-maaliskuun 2017 aikana öljyn hinnat jatkoivat nousuaan, kaasun hinta pysyi lähes ennallaan ja päästöoikeuksien (EUA) hinnat laskivat. Sähkönhinnat seuraaville 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.

Huhtikuun 2017 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2016 oli noin 71 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2017 noin 5 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli loppuvuodelle 2017 noin 26 euroa/MWh ja vuodelle 2018 noin 23 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2017 oli noin 33 euroa/MWh ja vuodelle 2018 noin 30 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 2 TWh pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja 8 TWh alle vuoden 2016 vastaavan ajanjakson.

Generation

Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on päättänyt uudesta sääntelystä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Operaattorien on otettava uudet turvallisuusinvestoinnit käyttöön 2020 mennessä.

Ydinjätemaksut tarkistetaan Ruotsissa kolmen vuoden välein. Svensk Kärnbränslehantering Ab (SKB) on päivittänyt uuden teknisen suunnitelman Ruotsin ydinvoimaviranomaisen (SSM) tarkistettavaksi. Lopullisen päätöksen ydinjätemaksuista tekee Ruotsin hallitus joulukuussa 2017. SSM on kuitenkin laskenut uudelleen Oskarshamnin ja Ringhalsin voimalaitosten ydinjätemaksut reaktoreiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä johtuen.

Huhtikuussa 2017 Ruotsin hallitus julkaisi ehdotuksensa ydinjätemaksuiksi ja ydinjäterahaston investointipolitiikaksi. Hallitus jättää ehdotuksen valtiopäiville toisen vuosineljänneksen aikana. Ehdotuksen mukaan ydinjätemaksun laskentaperuste muuttuu 40 käyttövuodesta 50 käyttövuodeksi. Ydinjäterahastolle sallittaisiin mahdollisuus sijoittaa myös muihin sijoitusinstrumentteihin kuin valtion velkakirjoihin. Ehdotettujen muutosten odotetaan pienentävän ydinjätemaksuja.

Syyskuussa 2016 Ruotsin hallitus esitteli tulevien vuosien budjettiehdotuksensa. Sopimuksen keskeisiä asioita olivat eri energiamuotojen verotuskäytännön tasapuolistaminen sekä ydinvoiman ja vesivoimantuotannon verotusten yhdenmukaistaminen muun tuotantoteknologian kanssa. Budjetin mukaan ydinvoiman kapasiteettiveroa pienennetään 1 500 kruunuun/MW kuukaudessa 1.7.2017 alkaen ja 1.1.2018 vero poistetaan kokonaan. Fortumin osalta vero pienenee vuonna 2017 noin 32 miljoonalla eurolla 52 miljoonaan euroon alemman verokannan vuoksi ja 5 miljoonalla eurolla Oskarshamnin ydinvoimayksikkö 1:n ennenaikaisen sulkemisen vuoksi. Vuonna 2018 kapasiteettiveroa ei enää peritä.

Vesivoiman kiinteistövero laskee neljän vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen nykyisestä 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Budjetin mukaan veroa lasketaan joka vuoden tammikuussa seuraavasti: 2017 2,2 prosenttiin, 2018 1,6 prosenttiin, 2019 1,0 prosenttiin ja 2020 0,5 prosenttiin. Fortumin osalta vuonna 2017 vero pienenee vuonna 2017 arviolta noin 20 miljoonalla eurolla noin 95 miljoonaan euroon.

Verotusasteen laskun lisäksi sähkön hinnoista riippuvaa vesivoiman kiinteistöveron verotusarvoa tarkistetaan kuuden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen. Tämän hetkisillä matalilla sähkön hinnoilla arvioituna verotusarvo on vuonna 2019 selvästi nykyistä matalampi. Myös olemassa olevien vesivoimalaitosten lupaprosessia päätettiin uudistaa.

Lokakuussa 2016 Ruotsin energiamarkkinaviranomainen julkisti konkreettisen ehdotuksensa siitä, miten uusiutuvaa energiantuotantoa lisätään sähkön sertifikaattijärjestelmän tuella 18 TWh:lla vuosien 2020-2030 aikana. Huhtikuussa 2017 Ruotsin hallitus päätti, että lisäys toteutetaan lineaarisesti.

OKG AB päätti vuonna 2015 lopettaa sähköntuotannon Oskarshamn ydinvoimalayksiköissä 1 ja 2. Tuotannon pysäyttämisen ja alasajon aloittamisen ajankohdaksi on asetettu 30.6.2017. Kesäkuusta 2013 suljettuna ollut Oskarshamn 2 -yksikkö ei palaa toimintaan. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.

City Solutions

City Solutions -divisioonan vakaa kasvu, kassavirta ja tulos syntyvät yrityshankintojen ja uusien laitosinvestointien kautta. Polttoainekustannukset, laitosten käyttöaste, joustavuus ja tehokkuus sekä jätteen vastaanottomaksut ovat kannattavuuden avaintekijöitä. Myös sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapaino, sähkön hinta sekä sääolosuhteet vaikuttavat kannattavuuteen.

Suomen hallitus päätti toukokuussa 2016 nostaa lämmityspolttoaineiden veroa vuoden 2017 alusta 90 miljoonalla eurolla. Veronkorotuksen negatiivinen vaikutus Fortumiin on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Consumer Solutions

Consumer Solutions -divisoonan kannattavuuteen vaikuttavat kilpailukykyiset tuotteet, toiminnan tehokkuus, suuret järjestelmien ja toimintojen käyttäjämäärät sekä huolellinen riskien hallinta. Consumer Solutions on alttiimpi sähkön hintojen lyhyen aikavälin vaihteluille kuin pitkän aikavälin suuntauksille, sillä se suojaa suurimman osan markkinariskeistään. Nopeat vaihtelut, jotka usein aiheutuvat lämpötilasta, voivat vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaan ja kysyntään. Kilpailuympäristö vaikuttaa segmentin tuotteiden myyntikatteeseen ja asiakkaiden määrään.

Russia

Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti (CSA) on keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja sen seurauksena myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan, ja näin Fortum tulee saamaan investoinnilleen taattua kapasiteettimaksua 10 vuotta laitoksen käyttöönotosta alkaen. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat. Kapasiteettimaksut (CSA) voivat myös vaihdella hieman vuosittain johtuen siitä, että tuotto on sidottu Venäjän valtion pitkän aikavälin obligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta.

Pitkän aikavälin CCS-huutokaupat vuosille 2017-2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa ja vuodelle 2020 syyskuussa 2016. Suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituiksi. 195 MW Fortumin "vanhasta" kapasiteetista (kokonaisuudessaan 2 214 MW) ei tullut valituksi ja sille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen ja tulee saamaan maksun myös tästä kapasiteetista.

Vuonna 2016 keskimääräinen kaasun hinnan nousu Venäjällä oli 3,6 %. Fortum arvioi kaasun hinnan nousevan Venäjällä keskimäärin 2,0 % vuonna 2017.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja myynnit

Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 800 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2017 olevan alle 300 miljoonaa euroa eli selkeästi alle poistojen tason.

Verotus

Fortumin vuoden 2017 efektiiviseksi veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.

Suojaukset

Maaliskuun 2017 lopussa noin 55 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 29 euroa/MWh loppuvuodelle 2017. Vastaavat luvut vuodelle 2018 olivat noin 45 % hintaan 27 euroa/MWh.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commoditiesin termiinejä.

Fortumin kaupankäynti- ja liikkeeseenlaskijatunnuksen muutos

Fortum Oyj muutti kaupankäynti- ja liikkeeseenlaskijatunnuksensa 25.1.2017 alkaen. Fortum Oyj:n osakkeen kaupankäyntitunnus muuttuu FUM1V:stä FORTUM:ksi, ja samalla yhtiön liikkeeseenlaskijatunnus muuttuu FUM:sta FORTUM:ksi

Osingon maksu

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,10 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 6.4.2017 ja maksupäivä 13.4.2017.

Espoo, 26.4.2017.

Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:

Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. 010 452 4112
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh 010 452 1909

Sijoittajasuhteet ja talousviestintä, Sophie Jolly, puh. 010 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Måns Holmberg 044 518 1518, Pirjo Lifländer 040 643 3317 ja investors@fortum.com

Media, Corporate Press Officer, Pauliina Vuosio, puh. 050 453 2383

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

Tapahtumakalenteri 2017

• Tammi-kesäkuun puolivuosikatsaus 20.7.2017 noin klo 9.00
• Tammi-joulukuun osavuosikatsaus 26.10.2017 noin klo 9.00

Jakelu:

Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.

Attachments:

Fortum_Q1_2017_osavuosikatsaus.pdf