Sampo - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)

Sampo-konsernin osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2015

SAMPO OYJ               OSAVUOSIKATSAUS                  5.11.2015 klo 9.30



Sampo-konsernin osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2015

Sampo-konsernin tulos ennen veroja tammi-syyskuussa 2015 oli 1 475 miljoonaa
euroa (1 313). Markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos aleni
1 031 miljoonaan euroon (1 099).

- Osakekohtainen tulos nousi 2,31 euroon (2,05). Markkina-arvoin laskettu
osakekohtainen tulos aleni 1,84 euroon (1,96). Konsernin oman pääoman tuotto oli
12,6 prosenttia (13,6). Osakekohtainen substanssi oli syyskuun 2015 lopussa
22,77 euroa (22,63). Konsernin käyvän arvon rahasto verojen jälkeen laski 831
miljoonaan euroon (1 017).

- Vahinkovakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja kasvoi 756 miljoonaan euroon
(711). Yhdistetty kulusuhde parani 84,6 prosenttiin (87,8) vuoden 2015 toisella
neljänneksellä kirjattujen kertaluonteisten erien vahvistettua sitä 1,5
prosenttiyksikköä. Ilman kertaluonteisia eriä tammi-syyskuun yhdistetty
kulusuhde oli 86,1 prosenttia. Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos
laski 434 miljoonaan euroon (532) ja oman pääoman tuotto oli 18,6 prosenttia
(22,2).

- Osakkuusyhtiö Nordean tammi-syyskuun 2015 nettotuloksesta kirjattiin Sammolle
577 miljoonaa euroa (501). Nordean liikevoitto kasvoi viime vuodesta
paikallisissa valuutoissa 13 prosenttia ja euroissa 11 prosenttia pois lukien
kertaluonteiset erät. Pankin Basel III -säännösten mukaan laskettu
ydinvakavaraisuussuhde (CET1) nousi 16,3 prosenttiin kolmannen vuosineljänneksen
loppuun mennessä. Luottojen laatu säilyi vakaana ja nettomääräisten
luottotappioiden osuus luotonannosta oli 0,13 prosenttia.

- Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja oli 132 miljoonaa euroa (112).
Laskuperustekorkoisen vastuuvelan korkotäydennystä laajennettiin heinä-
syyskuussa 2015 kattamaan myös vuosi 2018. Tuottovaateet vuosille 2015-2018 ovat
aikajärjestyksessä 1,0 prosenttia, 1,25 prosenttia, 1,5 prosenttia ja 3,0
prosenttia. Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos aleni 50 miljoonaan
euroon (103). Oman pääoman tuotto laski 5,3 prosenttiin (10,8).

 AVAINLUVUT

 Milj. e                            1-9/  1-9/  Muutos, % 7-9/  7-9/ Muutos,
                                    2015  2014            2015  2014 %

 Tulos ennen veroja                 1 475 1 313 12        460   452  2

 Vahinkovakuutus                    756   711   6         245   228  7

 Osakkuusyhtiö Nordea               577   501   15        159   192  -17

 Henkivakuutus                      132   112   18        52    40   31

 Omistusyhteisö (pl. Nordea)        12    -10   -         5     -7   -

 Tilikauden tulos                   1 292 1 149 12        398   400  0

                                                Muutos               Muutos

 Tulos/osake, euroa                 2,31  2,05  0,26      0,71  0,71 0

 Tulos/osake markkina-arvoin, euroa 1,84  1,96  -0,12     -0,21 0,55 -0,76

 Substanssi/osake, euroa*)          22,77 22,63 0,14      -     -    -

 Keskim. henkilöstömäärä (FTE)      6 739 6 744 -5        -     -    -

 Konsernin vakavaraisuussuhde, % *) 192,0 187,4 4,6       -     -    -

 Oman pääoman tuotto, %             12,6  13,6  -1,0      -     -    -


*) Vertailuajankohta 31.12.2014

Osavuosikatsauksen tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä
vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien
vertailuajankohtana on vuoden 2014 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Sampo noudattaa Finanssivalvonnan ohjeistusta julkaisemalla osavuosiraporttinsa
tähän pörssitiedotteeseen liitettynä PDF-tiedostona. Osavuosikatsaus on
luettavissa myös osoitteessa www.sampo.com/tulos.



 Osavuosikatsauksessa käytetyt    1-9/2015 1-6/2015 1-3/2015 1-12/2014 1-9/2014
 vaihtokurssit

 EUR 1 = SEK

 Tuloslaskelma (keskikurssi)      9,3709   9,3416   9,3805   9,1011    9,0420

 Tase (raportointikauden          9,4083   9,2150   9,2901   9,3930    9,1465
 päätöspäivänä)

 DKK 1 = SEK

 Tuloslaskelma (keskikurssi)      1,2567   1,2530   1,2593   1,2205    1,2118

 Tase (raportointikauden          1,2612   1,2352   1,2437   1,2616    1,2289
 päätöspäivänä)

 NOK 1 = SEK

 Tuloslaskelma (keskikurssi)      1,0646   1,0809   1,0746   1,0893    1,0924

 Tase (raportointikauden          0,9878   1,0482   1,0674   1,0388    1,1266
 päätöspäivänä)




VUODEN 2015 KOLMAS VUOSINELJÄNNES LYHYESTI

Sampo-konsernin heinä - syyskuun 2015 tulos ennen veroja oli 460 miljoonaa euroa
(452). Osakekohtainen tulos säilyi vakaana ja oli 0,71 euroa (0,71).
Osakekohtainen tulos markkina-arvoin laski -0,21 euroon (0,55).

Osakekohtainen substanssi laski vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 2,24
euroa 22,77 euroon. Osakekohtaista substanssia alensi Nordea-omistuksen
arvostuseron aleneminen ja pääomamarkkinoiden yleinen heikko kehitys. Nordea-
omistukseen liittyvän arvostuseron aleneminen heikensi Sammon osakekohtaista
substanssia 2,11 euroa.

Vahinkovakuutustoiminnan yhdistetty kulusuhde oli kolmannella
vuosineljänneksellä 83,8 prosenttia (86,9). Tulos ennen veroja kasvoi 245
miljoonaan euroon (228). Osakkuusyhtiö Topdanmarkin tuloksesta kirjattiin
vahinkovakuutustoiminnan tulokseen 13 miljoonaa euroa (18).

Nordean kolmannen vuosineljänneksen 2015 nettotuloksesta kirjattiin Sammon
tulokseen 159 miljoonaa euroa (192).

Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja oli 52 miljoonaa euroa (40).
Maksutulo aleni 14 prosenttia 162 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 188
miljoonasta eurosta.



RAPORTOINTIKÄYTÄNNÖN MUUTOS 1.1.2016 ALKAEN

Eduskunta on hyväksynyt arvopaperimarkkinalakiin tehtävät muutokset, joilla
implementoidaan avoimuusdirektiivin muutos. Muutokset tulevat voimaan
26.11.2015. Muutosten voimaan tultua listayhtiöillä ei ole enää velvoitetta
julkaista osavuosikatsauksia ensimmäiseltä ja kolmannelta vuosineljännekseltä.
Listayhtiöillä on jatkossa velvollisuus julkistaa vain tilinpäätös ja
puolivuosikatsaus.

Nasdaq Helsinki tekee vastaavan muutoksen sääntöihinsä. Sampo-konserni on
päättänyt siirtyä uuteen raportointikäytäntöön, joka huomioi paremmin Sampo-
konsernin liiketoimintojen erityispiirteet, alan vakiintuneet käytännöt ja
sijoittajien odotukset. Muutoksesta kerrotaan yksityiskohtaisemmin Sampo-
konsernin tiedonantopolitiikassa, jota on päivitetty Sammon hallituksen
päätöksellä 5.11.2015. Tiedonantopolitiikka on saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/fi/hallinnointi/tiedonantopolitiikka.

Sampo julkaisee vuodesta 2016 alkaen tammi-maaliskuun ja tammi-syyskuun
raporttinsa lyhennetyssä muodossa. Muutos ei heikennä sijoittajille yhtiöstä
annettavan informaation laatua ja raportointi säilyy jatkossakin
johdonmukaisena.



LIIKETOIMINTA-ALUEET

Vahinkovakuutus

Vahinkovakuutustoiminnan tammi-syyskuun 2015 tulos ennen veroja nousi 756
miljoonaan euroon (711). Yhdistetty kulusuhde parani 84,6 prosenttiin (87,8), ja
riskisuhde heikkeni 67,1 prosenttiin (65,4). Tunnuslukuihin vaikutti vuoden
2015 toisen neljänneksen kaksi kertaluonteista erää: annuiteettien
diskonttaamiseen Suomessa käytettävän koron lasku ja Norjan-toimintojen
henkilöstön eläkeuudistus. Kertaluonteisten erien vaikutus pois lukien tammi-
syyskuun 2015 yhdistetty kulusuhde oli 86,1 prosenttia. Osakkuusyhtiö
Topdanmarkin tuloksesta yhdisteltävä tulososuus Sammon tammi-syyskuun 2015
tuloksesta oli 37 miljoonaa euroa (44).

Aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta
kasvatettiin 83 miljoonalla eurolla tammi-syyskuussa 2015 (korvausvastuuta
purettiin vertailuajankohtana 18 miljoonalla eurolla). Korvausvastuun
vahvistamiseen vaikuttivat suurelta osin yhteensä 112 miljoonan euron suuruiset
diskonttokoron alennukset. Oman pääoman tuotto laski 18,6 prosenttiin (22,2).
Vahinkovakuutuksen käyvän arvon rahasto aleni syyskuun 2015 loppuun mennessä
390 miljoonaan euroon (507). Vakuutustekninen tulos oli 522 miljoonaa euroa
(441). Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla
oleviin vakuutusmaksutuottoihin) parani 16,0 prosenttiin (13,1).

Suomessa toisella vuosineljänneksellä toteutettu diskonttokoron alennus heikensi
kaikkien vahinkovakuutustoiminnan liiketoiminta-alueiden tuloksia Suomessa ja
heikensi merkittävästi Suomen tammi-syyskuun 2015 maakohtaista tulosta.
Ruotsissa riskisuhde parani 10,1 prosenttiyksikköä, josta osan selittää
suurvahinkojen korvauskulujen jääminen vuodentakaista alhaisemmiksi.
Annuiteettien diskonttaamiseen Ruotsissa käytettävä korko laski syyskuun 2015
loppuun mennessä 0,01-prosenttiyksikköä 0,40 prosenttiin. Tämä laski kolmannen
vuosineljänneksen tulosta Ruotsissa miljoonalla eurolla. Suurvahingoista
maksettiin korvauskuluja 6 miljoonaa euroa odotettua vähemmän.

Bruttovakuutusmaksutulo aleni 3 659 miljoonaan euroon (3 724).
Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo kasvoi hienoisesti. Maksutulo
kasvoi Henkilöasiakkaat- ja Baltia-liiketoiminnoissa, mutta laski Yritys- ja
Suurasiakastoiminnoissa.

Toimintakulusuhde parani 17,6 prosenttiin (22,5) ja liikekulusuhde 11,8
prosenttiin (16,6). Molempia kulusuhteita vahvisti Ifin Norjassa vuoden 2015
toisella neljänneksellä kirjaama kertaluonteinen eläkejärjestelmän muutos.
Kyseinen kertaluonteinen erä pois lukien toimintakulusuhde oli 22,3 prosenttia
ja liikekulusuhde 16,5 prosenttia.

Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 30.9.2015 yhteensä 11,5 miljardia euroa (11,5).
Tästä 74 prosenttia oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin (75), 14 prosenttia
rahamarkkinainstrumentteihin (13) ja 12 prosenttia osakkeisiin (12).
Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 234 miljoonaa euroa (278). Sijoitusten
tuotto käyvin arvoin tammi - syyskuussa 2015 oli 0,9 prosenttia (3,6).
Korkosijoitusten duraatio oli 1,0 vuotta (1,0) ja keskimääräinen maturiteetti
2,6 vuotta (2,4). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien
hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 1,8 prosenttia (2,5).



Osakkuusyhtiö Nordea Bank AB

Sampo Oyj omisti syyskuun 2015 lopussa 860 440 497 Nordean osaketta, mikä vastaa
21,2 prosentin omistusosuutta. Yhden osakkeen keskihinta oli 6,46 euroa, ja
Sammon konsernitilinpäätöksessä käytettävä kirjanpitoarvo oli 8,24 euroa
osakkeelta. Nordean osakkeen päätöskurssi oli syyskuun lopussa 9,91 euroa.
Nordeaa käsitellään Sammon konsernitilipäätöksessä osakkuusyhtiönä.

Talletusmarginaaleihin kohdistui edelleen paineita, ja luotonannon kasvu oli
hidasta. Rahoituskate pieneni tammi-syyskuussa 2015 viime vuoden vastaavasta
ajanjaksosta 4 prosenttia paikallisissa valuutoissa ja 6 prosenttia euroissa.

Liikevoitto nousi 13 prosenttia paikallisissa valuutoissa ja 11 prosenttia
euroissa pois lukien kertaluonteiset erät. Kulu/tuotto-suhde parani 3,1
prosenttiyksikköä 46,4 prosenttiin. Tuotot kasvoivat viime vuoden tammi-
syyskuusta 4 prosenttia paikallisissa valuutoissa ja 2 prosenttia euroissa.

Liiketoiminnan kulut laskivat 2 prosenttia paikallisissa valuutoissa ja 4
prosenttia euroissa pois lukien kertaluonteiset erät.

Nettomääräiset luottotappiot pienenivät 337 miljoonaan euroon. Niiden osuus
luotonannosta oli 0,13 prosenttia (0,15 prosenttia vuoden 2014 tammi-
syyskuussa).

Tulos kasvoi 15 prosenttia sekä paikallisissa valuutoissa että euroissa ja oli
2 814 miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutokset pienensivät tuottoja ja kuluja
noin 2 prosenttiyksikköä ja luotto- ja talletusvolyymeja noin 3
prosenttiyksikköä, kun lukuja verrataan vuoden 2014 tammi-syyskuun lukuihin.

Nordean säästämisen ja sijoittamisen tuotteisiin saatiin yhä runsaasti uutta
varallisuutta varallisuusarvojen laskusta huolimatta. Hoidossa oleva varallisuus
on kasvanut vuoden aikana 19 miljardia euroa eli 7 prosenttia, kun uutta
varallisuutta on saatu hoidettavaksi runsain mitoin.

Konsernin Basel III -säännösten mukaan laskettu ydinvakavaraisuussuhde (CET1)
oli vuoden 2015 kolmannen neljänneksen lopussa 16,3 prosenttia, kun se
edellisneljänneksen lopussa oli 16,0 prosenttia. Valuuttakurssivaikutukset
heikensivät ydinvakavaraisuussuhdetta, mutta vahva tulos ja riskipainotettujen
erien pieneneminen paransivat sitä. Ensisijaisen pääoman suhde
riskipainotettuihin eriin nousi 18,2 prosenttiin ja vakavaraisuussuhde parani
20,7 prosentista 21,3 prosenttiin.

Lisätietoja Nordea Bank AB:sta ja sen vuoden 2015 tammi-syyskuun tuloksesta on
saatavilla osoitteessa www.nordea.com.



Henkivakuutus

Henkivakuutustoiminnan tammi-syyskuun 2015 tulos ennen veroja oli 132 miljoonaa
euroa (112). Laskuperustekorkoisen vastuuvelan korkotäydennystä laajennettiin
heinä-syyskuussa 2015 vuoteen 2018, mikä heikensi kolmannen vuosineljänneksen
tulosta 13 miljoonalla eurolla. Tuottovaateet vuosille 2015-2018 ovat
aikajärjestyksessä 1,0 prosenttia, 1,25 prosenttia, 1,5 prosenttia ja 3,0
prosenttia. Kaiken kaikkiaan Mandatum Life on täydentänyt alhaisen korkotason
vuoksi vastuuvelkaansa 224 miljoonalla euroa (135). Luvussa ei ole huomioitu ns.
eriytettyyn kantaan liittyvää 232 miljoonan euron täydennystä.

Oman pääoman tuotto (RoE) laski pääasiassa korkotäydennysten kasvattamisen
seurauksena 5,3 prosenttiin (10,8). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja
tulos laski verojen jälkeen 50 miljoonaan euroon (103). Käyvän arvon rahasto oli
450 miljoonaa euroa (508).

Vakuutusmaksutulo kasvoi 9 prosenttia 838 miljoonaan euroon (772) tammi-
syyskuussa 2015. Markkinaosuus oli Suomessa 17,3 prosenttia (17,4).
Kustannusliikkeen tulos nousi vuoden 2015 tammi-syyskuussa kaikkien aikojen
ennätykseensä 20 miljoonaan euroon (15). Riskiliikkeen tulos oli 15 miljoonaa
euroa (13).

Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli syyskuun 2015 lopussa 5,6 miljardia euroa
(5,3). Sijoitussidonnainen vastuuvelka laski 0,3 miljardia euroa maaliskuun
2015 lopun ennätyksestä pääomamarkkinoiden vaikean tilanteen vuoksi.
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät sijoitustoiminnan nettotuotot olivat
23 miljoonaa euroa (258).

Laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrä laski 5,0 miljardiin euroon (5,1), josta
Mandatum Lifen alkuperäinen laskuperusteinen vakuutuskanta oli 3,8 miljardia
euroa (3,8) ja eriytetty kanta 1,2 miljardia euroa (1,2). Korkeamman
laskuperustekoron (3,5 ja 4,5 prosenttia) vakuutuskannat jatkoivat tammi-
syyskuussa 2015 pienenemistään suunnitellusti 154 miljoonalla eurolla, mutta
tehdyt korkotäydennykset pitivät laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrän lähes
ennallaan.

Mandatum Lifen alkuperäisen laskuperustekorkoisen vastuuvelan katteena oleva
omaisuus oli 30.9.2015 markkina-arvoin 5,3 miljardia euroa (5,3), josta 45
prosenttia (32) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 10 prosenttia (23)
rahamarkkinoille, 29 prosenttia (30) osakkeisiin ja 16 prosenttia (15)
vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Tammi-syyskuussa 2015 sijoitusomaisuuden tuotto
käyvin arvoin oli 3,7 prosenttia (3,9). Korkosijoitusten duraatio oli syyskuun
2015 lopussa 2,0 vuotta (1,6) ja keskimääräinen maturiteetti 2,7 vuotta (1,9).
Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla
laskettuna (running yield) oli 3,2 prosenttia (3,5).

Eriytetyn kannan katteena olevien sijoitusten arvo oli 1,2 miljardia euroa
(1,3), josta 69 prosenttia (48) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 11
prosenttia (33) rahamarkkinoille, 10 prosenttia (8) osakkeisiin ja 10 prosenttia
(11) vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden tuotto
käyvin arvoin oli 2,3 prosenttia tammi-syyskuussa 2015. Syyskuun 2015 lopussa
korkosijoitusten duraatio oli 2,1 vuotta ja keskimääräinen maturiteetti 3,6
vuotta. Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien
hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 1,3 prosenttia.



Omistusyhteisö

Omistusyhteisö-segmentin tammi-syyskuun 2015 tulos ennen veroja oli 589
miljoonaa (491), josta 577 miljoonaa euroa (501) tuli Nordean tammi-syyskuun
2015 tuloksesta kirjattavasta Sammon osuudesta. Segmentin tulos ennen veroja
ilman Nordean tulososuutta oli 12 miljoonaa euroa (-10). Ruotsin kruunun
kurssimuutokset kasvattivat segmentin tulosta kolmannella vuosineljänneksellä
11 miljoonalla eurolla. Kaikkien valuuttakurssivaihteluiden vaikutus tammi-
syyskuun 2015 tulokseen oli yhteensä 24 miljoonaa euroa.

Sampo Oyj:llä oli 30.9.2015 velkarahoitusta 2 284 miljoonaa euroa (2 192) ja
korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 630 miljoonaa euroa (1 233). Korkoa kerryttäviin
omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, 503 miljoonan euron arvosta tytäryhtiöiden
ja osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemia pääomalainoja ja 21 miljoonaa euroa
muita korkoinstrumentteja. Nettovelka kasvoi 1 654 miljoonaan euroon (960)
tammi-syyskuussa 2015. Nettovelkalaskelmassa huomioidaan vain korkoa kerryttävät
varat ja velat. Sampo Oyj:n bruttovelka oli 35 prosenttia (31) yhtiön omasta
pääomasta ja ns. financial leverage 26 prosenttia (24).

Sampo Oyj:n taseessa 30.9.2015 olleet rahoitusvelat koostuivat 1 984 miljoonan
euron (1 888) senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoista ja 300 miljoonan euron
(305) arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista. Sampo Oyj:n velan
keskikorko oli koronvaihtosopimukset huomioiden syyskuun 2015 lopussa 1,52
prosenttia (1,74).



KONSERNIN VAKAVARAISUUS

Sampo-konserni on luokiteltu rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta
(2004/699) annetun lain mukaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymäksi. Laki perustuu
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/87/EY finanssiryhmittymään
kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten
lisävalvonnasta. Laki muuttuu 1.1.2016 alkaen vastaamaan Solvenssi II ja Basel
III -vakavaraisuussääntelyä.

Sampo-konsernin vakuutustoiminnot ovat Solvenssi II -valmisteluissaan eri
vaiheissa.

Mandatum Life käyttää Solvenssi II -laskelmissaan standardikaavaa. Yhtiö sai
11.8.2015 Suomen Finanssivalvonnalta luvan siirtymäsäännösten soveltamisesta
vastuuvelan laskentaan. Mikäli siirtymäsäännöksiä sovellettaisiin 30.9.2015,
arvioidut omat varat olisivat 1 860 miljoonaa euroa, jolloin ne ylittäisivät
1 189 miljoonan euron pääomavaateen. Vakavaraisuussuhde oli vahva, 156
prosenttia. Ilman vastuuvelkaan sovellettavaa siirtymäsäännöstä
vakavaraisuussuhde olisi ollut 100 prosenttia.

If-konserni on useiden vuosien ajan käyttänyt sisäistä taloudellisen pääoman
malliaan verratakseen riskeihin vaadittavaa pääomaa käytettävissä oleviin
pääomiin. Yhtiö on vuodesta 2011 alkaen kehittänyt sisäistä taloudellisen
pääoman malliaan viranomaisten kanssa ns. ennakkohakemusmenettelyssä, jotta
malli vastaisi Solvenssi II -vaatimuksia. If aikoo jatkossakin käyttää
osittaista sisäistä malliaan määritellessään Solvenssi II:n mukaisen
vakavaraisuuspääomavaatimuksen (SCR). Viranomaisille jätettiin hakemus kyseisen
mallin hyväksynnälle kesäkuussa 2015.

Lupaprosessi ei valmistu 1.1.2016 mennessä. If-konserni käyttää siten 1.1.2016
alkaen Solvenssi II:n standardikaavaa ja viranomaisten hyväksyttyä osittaisen
sisäisen mallin yhtiö ryhtyy käyttämään sitä. Standardikaavassa pääomavaatimus
on karkeasti arvioiden 460 miljoonaa euroa suurempi kuin osittaisessa sisäisessä
mallissa, mutta tällä ei ole käytännön merkitystä If-konsernin pääomitukseen,
sillä If-konsernin S&P:ltä saama A-luottoluokitus edellyttää huomattavasti
suurempia pääomia. Solvenssi II:n standardimallin mukainen If-konsernin pääoman
vaade olisi 30.9.2015 ollut 2 136 miljoonaa euroa ja omat varat 3 650 miljoonaa
euroa. Osittaisella sisäisellä mallilla ne olisivat olleet 1 676 miljoonaa ja
3 830 miljoonaa euroa.



TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Näkymät loppuvuodelle 2015

Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän
toiminnallisen tuloksen vuonna 2015.

Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa
vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi
haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.

Vahinkovakuutustoiminnan odotetaan vuonna 2015 saavuttavan yhdistetty kulusuhde
-tavoitteensa, jonka mukaisesti pitkän aikavälin kulusuhde on alle 95
prosenttia. Vahinkovakuutustoiminnan koko vuoden yhdistetyksi kulusuhteeksi
arvioidaan 86 - 88 prosenttia, kun ei huomioida Norjan eläkeuudistuksen ja
Suomen annuiteettien diskonttauskoron muutoksen positiivista kokonaisvaikutusta.

Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.



Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan lukuisille riskeille
ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti erillisinä johdettujen keskeisten
liiketoimintayksiköidensä kautta. Emoyhtiö Sampo Oyj:n oma altistuminen
riskeille on vähäistä. Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin
vaikuttavat eniten markkina-, luotto-, vakuutus- ja toimintaympäristöriskit,
joita keskeiset liiketoimintayksiköt kvantifioivat itsenäisesti.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin
kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa
kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten
taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Tällä hetkellä on olemassa
lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia, poliittisia ja muita
epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin
negatiivisesti.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat
rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut trendit ja mahdolliset
laajakantoiset tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia
liiketoimintaan myös pitkällä aikavälillä.



SAMPO OYJ
Hallitus



Lisätiedot:

Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010

Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030

IR-päällikkö Essi Nikitin, puh. 010 516 0066

Viestintäpäällikkö Maria Silander, puh. 010 516 0031



Puhelinkonferenssi

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen
puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla
numeroon (09) 8171 0495, +44 (0)20 3194 0552, +46 (0)8 566 42 702 tai
+1 855 716 1597.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa
www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin
samassa osoitteessa.

Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on
nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee vuoden 2015 tilinpäätöstiedotteensa 10.2.2016.



Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com


[HUG#1964344]

Attachments:

Osavuosikatsaus Q3/2015.pdf