2011-02-04 08:00:00 CET
2011-02-04 08:00:19 CET
REGULATED INFORMATION
Finnair Oyj - Tilinpäätöstiedote
FINNAIR-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2010
Kasvuvuosi hyytyi tuhkaan ja lakkoon
FINNAIR OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 4.2.2011 09.00
FINNAIR-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2010
Kasvuvuosi hyytyi tuhkaan ja lakkoon
Yhteenveto vuoden 2010 avainluvuista
-- Liikevaihto nousi 10,1 prosenttia 2 023,3 milj. euroon (1 837,7 milj.)
-- Matkustajaliikenteen lasku edellisvuoteen verrattuna 3,6 %,
matkustajakäyttöaste nousi edellisvuodesta 0,6 prosenttiyksikköä 76,5 %:iin
(75,9)
-- Lentotoiminnan yksikkötuotot myydyltä tonnikilometriltä nousivat 3,4 %,
yksikkökustannukset tarjotulta tonnikilometriltä nousivat 4,6 prosenttia
-- Reittiliikenteen yksikkötuotto henkilökilometriltä (RPK) nousi 9,3
prosenttia
-- Liiketulos oli -13,3 milj. euroa (-114,9 milj.)
-- Toiminnallinen tulos eli liiketulos ilman kertaluontoisia eriä,
myyntivoittoja sekä johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten
huoltovarausten arvon muutoksia oli -4,7 milj. euroa (-171,1 milj.),
sisältäen tuhkakriisin olivat 30 milj. euron ja matkustamohenkilöstön lakon
25 milj. euron negatiiviset vaikutukset
-- Tulos ennen veroja oli -33,0 milj. euroa (-124,6 milj.)
-- Liiketoiminnan nettorahavirta oli 61,1 milj. euroa (-120,6)
-- Nettovelkaantumisaste vuoden lopussa oli 27,8 % (26,8) ja leasingvastuilla
oikaistu nettovelkaantumisaste 79,6 % (90,0)
-- Taseen rahavarat tilikauden lopussa olivat 526,9 milj. euroa (607,4 milj.)
-- Omavaraisuusaste 36,2 % (34,2)
-- Oma pääoma/osake 6,67 euroa (6,45)
-- Tulos/osake -0,24 euroa (-0,76)
-- Sijoitetun pääoman tuotto -0,4 % (-7,8)
-- Lentojen operatiivinen täsmällisyys 80,8 % (84,8 )
Tulosohjaus vuodelle 2011
Ensimmäisen neljänneksen toiminnalliseen tuloksen arvioidaan olevan selvästi
tappiollinen. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan yli kymmenen prosenttia ja koko
vuoden toiminnallisen tuloksen arvioidaan olevan voitollinen.
Yhteenveto viimeisen neljänneksen tärkeimmistä avainluvuista
-- Liikevaihto nousi 12,9 prosenttia 516,9 milj. euroon (457,7 milj.)
-- Matkustajaliikenteen lasku edellisvuoteen verrattuna 7,5 % (ASK)
-- Reittiliikenteen yksikkötuotto henkilökilometriltä (RPK) parani 15,3
prosenttia
-- Lentotoiminnan yksikkötuotot tonnikilometriltä (RTK) nousivat 7,0 %
-- Toiminnallinen liiketulos oli -6,7 milj. euroa (-37,7 milj.),
matkustamohenkilöstön lakon suorat negatiiviset vaikutukset olivat 25 milj.
euroa
-- Liiketoiminnan nettorahavirta oli 12,7 milj. euroa (-6,4)
Tilinpäätöstiedotteessa vuoden 2009 luvut esiintyvät sulkeissa vuoden 2010
luvun perässä. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen vuosituloksen johdosta:
Vuosi 2010 alkoi vaisusti, mutta nousi nopeasti siivilleen, kun
matkustuskysyntä kääntyi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana selvään nousuun.
Rahtikysynnässä käänne nähtiin jo vuoden 2009 lopulla
Vahva nousu koki ikävän kolauksen tuhkakriisin vuoksi, mutta toipui nopeasti ja
kolmannella neljänneksellä nähtiin selvä kannattavuuden parantuminen.
Tehostamistoimien ansiosta pystyimme hyödyntämään kysynnän ja hintatason
paranemisen sekä tärkeiden myyntivaluuttojen vahvistumisen synnyttämän
myötätuulen.
Näimme viime vuonna paljon hyvää kehitystä toimintaympäristössämme. Viimeiselle
neljännekselle osui kuitenkin ikävä työtaistelu, joka söi viime vuoden
hedelmät. Ilman häiriötä viimeinen neljännes olisi ollut varsin vahva.
Viime vuonna henkilöstökulujen kasvua hillitsivät vakautussopimukset sekä
vuoden 2009 lopulla lentäjien kanssa solmittu yksikkökuluja alentava
työehtosopimus. Vakautussopimusten päätyttyä vuoden vaihteessa haasteenamme
tänä vuonna on alentaa yksikkökulujamme edelleen parantaaksemme
kilpailukykyämme. Matkustamohenkilöstön kanssa saatiin äskettäin tehdyksi uusi
kolmivuotinen työehtosopimus, joka sisältää työn tuottavuutta lisääviä
elementtejä.
Olemme sitoutuneet yhtiön menestykseen, minkä olemme ilmaisseet päivittämällä
visiomme sekä käynnistämällä identiteettiuudistuksen ja
toimintakulttuurimuutoksen. Menestyminen edellyttää myös, että jatkamme
työtämme sekä rakenteellisten muutosten toteuttamista myös alkaneena vuonna.
Työn tuottavuutta on edelleen parannettava. On hyvä, että voimme tehdä tätä
työtä liikenteen kasvaessa.
Painamme siis jälleen kerran rallikuskin tavoin jarrua ja kaasua yhtä aikaa.
Siten voimme sekä parantaa suoritustamme että hyödyntää toimintaympäristön
kasvumahdollisuudet, erityisesti Aasia-Eurooppa-liikenteessämme, joka on
päästrategiamme. Äskettäin julkistamamme visuaalinen ja palveluun liittyvä
identiteettimme tukee sitoutumistamme kasvaa pohjolassa ja Aasian-liikenteessä.
Haluan kiittää asiakkaitamme, omistajiamme sekä henkilöstöämme usein vaikeissa
oloissa tehdystä työstä.
Markkinat ja yleiskatsaus
Vuosi 2010 alkoi edellisvuotta alemman kysynnän ja hintatason merkeissä.
Rahtikysyntä oli kääntynyt kasvuun jo vuoden 2009 puolella, mikä heijastui
rahdin hintatason paranemiseen keväällä 2010. Matkustajakysyntä kääntyi
myönteiseen suuntaan ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
Finnairin kehitys noudatti rakenteeltaan toimialan yleistä kehitystä. Finnairin
reittiliikenteen yksikkötuottojen myönteinen kehitys oli muuta toimialaa
voimakkaampaa kysynnän rakenteen muutoksesta johtuen. Liikematkustuskysyntä
nousi Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä nopeasti.
Lähes koko Euroopan lentoliikenteeseen vaikutti huhti-toukokuussa islantilaisen
tulivuoren muodostama tuhkapilvi. Noin 100 000 lentoa peruutettiin
lentorajoitusten vuoksi viikon kuluessa. Myös Finnair kärsi merkittävät
vahingot liikenteellisestä kaaoksesta.
Lisäksi Finnairin liikennettä sekoitti matkustamohenkilöstön kymmenen päivän
mittainen lakko joulukuussa. Ilman koettuja liikenteen häiriöitä Finnairin
tilivuosi 2010 olisi ollut voitollinen.
Viime vuonna toteutettiin monia tehostamistoimia, joiden avulla
tuotantokustannukset nousivat selvästi liikevaihtoa hitaammin. Kannattavuus
parani edellisvuoden syvästä tappiosta, mutta on edelleen kaukana yhtiön
taloudellisista tavoitteista.
Finnairin lentoliikenteen painopiste keskittyy aiempaa selvemmin
Eurooppa-Aasia-liikenteeseen. Oman tuotannon lisäksi Euroopan- ja
kotimaansyöttöliikenteessä pyritään lisäämään uusia tuotantovaihtoehtoja
yksikkökustannusten alentamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi.
Finnairin visio uudistettiin viime keväänä. Tavoitteena on kasvaa pohjolan
johtavaksi lentoyhtiöksi sekä olla halutuin vaihtoehto Euroopan ja Aasian
välisessä liikenteessä. Myös visuaalinen identiteetti uudistettiin
terävöitynyttä strategiaa vastaavaksi. Työ jatkuu palveluidentiteetin
uudistamisella, jota tuetaan johtamiskulttuuria kehittämällä.
Kaukoliikenteen laivastouudistuksen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen.
Kuluva ja seuraava vuosi ovat alemman investointitason vuosia.
Euroopan-reittiliikenteessä ja lomaliikenteessä käytettävää Airbus A320
-laivastoa aletaan uusia 2013 alkaen ja seuraava kaukoliikennelaivaston
uudistus käynnistyy 2014. Siihen mennessä Finnair-konsernin liiketoiminnan
kannattavuus on saatava vahvistumaan merkittävästi. Se edellyttää
määrätietoisia toimia kustannustehokkuuden saralla.
Finnair on menettänyt markkinaosuuttaan lomalentomarkkinoilla. Tavoitteena on
saada voitettua markkinaosuutta takaisin sekä omalla tuotannolla että konsernin
ulkopuolelta vuokratulla kapasiteetilla. Valmismatkakysyntä vilkastuu taantuman
jälkeen viiveellä, mutta osoittaa jo merkkejä markkinan toipumisesta.
Rahdin kehitys oli vuonna 2010 vahvaa. Nousu alkoi jo vuoden 2009 puolella.
Aasian vahvistuvia rahtimarkkinoita Finnair hyödynsi aloittamalla säännöllisen
rahtireittiliikenteen Hongkongiin, Souliin ja New Yorkiin.
Matkustamohenkilöstön lakon aikanakin muutamilla kaukoliikenteen
matkustajakoneilla lennettiin rahtia.
Taloudellinen tulos 1.1.-31.12.2010
Taloudelliset tunnusluvut tammi-joulukuussa 2010
Tunnusluku, milj. euroa 2010 2009 Muutos %
Konsernin liikevaihto 2 023,3 1 837,7 10,1
Toiminnallinen liiketulos* -4,7 -171,1 --
Toiminnalliset kulut 2 050,7 2 028,4 1,1
Tulos ennen veroja -33,0 -124,6 73,5
Liiketoiminnan nettorahavirta 61,1 -120,6 --
Tulos osaketta kohden -0,24 -0,76 --
* ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja
huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia sekä ilman kertaluonteisia eriä
Liikennesuoritteiden ja yksikkötuottojen kehitys tammi-joulukuussa 2010
Suorituskykyilmaisin (KPI) Muutos %
Tarjotut henkilökilometrit (koko liikenne) -4,3
Myydyt henkilökilometrit (koko liikenne) -3,6
Myydyt henkilökilometrit (Aasian-reittiliikenne) 7,9
Matkustajakäyttöaste (koko liikenne), 76,5 % 0,6 %-yks.
Tarjotut tonnikilometrit (koko liikenne) -2,9
Myydyt tonnikilometrit (koko liikenne) 7,6
Kuljetetun rahdin määrä, muutos 38,0
Yksikkökustannukset tarjottua tonnikilometriä kohden 4,6
Matkustajaliikenteen yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä 9,9
Rahtiliikenteen yksikkötuotto tonnikilometriltä 18,8
Matkustaja-- ja rahtiliikenteen painotettu yksikkötuotto 3,4
tonnikilometriltä
Matkustajaliikenteen yksikkötuotto matkustajaa kohden 10,4
Liikevaihdon nousu johtui pääosin parantuneista yksikkötuotoista kaikissa
matkustaja- ja rahtiliikennelajeissa sekä tonnikilometreissä lasketun volyymin
kasvusta. Rahtiliikenteen määrää kasvatti toukokuussa 2010 aloitettu
rahtikoneliikenne.
Kannattavuus parani merkittävästi toiminnallisten kulujen pysyessä lähes
ennallaan liikevaihdon kymmenen prosentin kasvusta huolimatta. Kannattavuutta
kuormittivat islantilaisen tulivuoren purkaus, josta huhtikuussa levinnyt
tuhkapilvi pysäytti lentoliikenteen viikoksi sekä matkustamohenkilöstön
kymmenen vuorokautta kestänyt lakko, jonka seurauksena valtaosa Finnairin
lennoista jouduttiin peruuttamaan. Tuhkakriisin negatiivinen vaikutus
toiminnalliseen tulokseen oli noin 30 miljoonaa euroa ja lakon aiheuttamat
suorat tappiot 25 miljoonaa euroa. Molemmat erät sisältyvät toiminnalliseen
tulokseen.
Henkilöstökulut laskivat selvästi enemmän kuin tuotannon määrä lomautusten,
irtisanomisten sekä henkilöstöryhmien kanssa tehtyjen vakauttamissopimusten
ansiosta. Henkilöstökuluja alensivat lisäksi kuormaus- ja rahtivarastotoiminnan
ulkoistamiset, mikä toisaalta nosti maaselvityskuluja.
Polttoainekustannukset laskivat osaltaan alentuneen kulutuksen ja osaltaan
vähentyneiden suojaustappioiden vuoksi.
Kaluston aineostot ja huoltokustannukset nousivat runsaat 30 prosenttia johtuen
pääosin lentokoneiden palautuksiin liittyvien luovutushuoltojen ja
moottorihuoltojen määrän kasvusta.
Taloudellinen tulos 1.10. - 31.12.2010
Taloudelliset tunnusluvut loka-joulukuussa 2010
Tunnusluku, milj. euroa Q4/2010 Q4/2009 Muutos %
Konsernin liikevaihto 516,9 457,7 12,9
Toiminnallinen liiketulos* -6,7 -37,7 --
Toiminnalliset kulut 529,9 502,4 5,5
Tulos ennen veroja -9,6 -43,7 --
Liiketoiminnan nettorahavirta 12,7 -6,4 --
* ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja
huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia sekä ilman kertaluonteisia eriä
Liikennesuoritteiden ja yksikkötuottojen kehitys loka-joulukuussa 2010
Suorituskykyilmaisin (KPI) Muutos %
Tarjotut henkilökilometrit (koko liikenne) -3,1
Myydyt henkilökilometrit (koko liikenne) -7,5
Myydyt henkilökilometrit (Aasian-reittiliikenne) -1,5
Matkustajakäyttöaste (koko liikenne), 73,5 % -3,4 %-yks.
Tarjotut tonnikilometrit (koko liikenne) 4,3
Myydyt tonnikilometrit (koko liikenne) 5,5
Kuljetetun rahdin määrä, muutos 37,0
Yksikkökustannukset tarjottua tonnikilometriä kohden 0,7
Matkustajaliikenteen yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä 15,5
Rahtiliikenteen yksikkötuotto tonnikilometriltä 19,3
Matkustaja- ja rahtiliikenteen painotettu yksikkötuotto 7,0
tonnikilometriltä
Matkustajaliikenteen yksikkötuotto matkustajaa kohden 12,2
Viimeisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvuun edellisvuodesta vaikuttivat
yksikkötuottojen paraneminen ja volyymikasvu.
Kannattavuus parani selvästi edellisvuodesta tehtyjen tehostamistoimien
ansiosta. Sen sijaan kannattavuutta kuormitti matkustamohenkilöstön
työtaistelu, jonka suora vaikutus tulokseen oli noin 25 miljoonaa euroa.
Lisäksi lakon heijastusvaikutuksina ovat menetetyt varaukset vuoden lopulla ja
alkuvuonna. Ilman lakkoa vuosineljänneksen tulos olisi ollut voitollinen.
Lentokaluston lease-maksut laskivat runsaat 20 prosenttia osin johtuen keväällä
pienennetystä Boeing 757 -laivastosta ja osin laivastosta poistuneiden Boeing
MD-11 -koneiden leasingmaksujen päättymisestä.
Muut vuokrat, jotka sisältävät muun muassa code share -kapasiteetin vuokrat
sekä kiinteistöjen vuokrat, nousivat kolmanneksella. Syynä on pääosin
liikenteen kasvusta johtuva yhteistyökumppaneilta hankittu lisäkapasiteetti.
Investoinnit, rahoitus ja riskienhallinta
Joulukuun lopussa taseen rahavarat olivat 526,9 miljoonaa euroa (607,4).
Nettovelkaantumisaste (gearing) oli 27,8 prosenttia (26,8). Leasingvastuilla
oikaistu nettovelkaantumisaste oli 79,6 prosenttia (90,0). Omavaraisuusaste oli
36,2 prosenttia (34,2). Finnairin vakavaraisuus on toimialan vertailussa hyvä.
Investoinnit tammi-joulukuussa olivat 183,5 miljoonaa euroa (347,6) ja arvio
vuodelle 2011 on noin 50 miljoonaa euroa.
Finnair teki vuonna 2009 noin 165 miljoonan euron rahoitusleasing-järjestelyn
kolmen Airbus A330 -koneen rahoittamiseksi. Airbusin omistajavaltioiden
vientiluottolaitokset olivat järjestelyssä takaajina. Rahoitusjärjestelyn
puitteissa Finnair hankki vuoden 2009 joulukuussa yhden sekä alkuvuonna 2010
kaksi laajarunkokonetta. Koneet ovat Finnairin taseessa. Kolmas vuonna 2010
hankituista A330-koneista myytiin ja vuokrattiin takaisin Finnairin käyttöön.
Työeläkeyhtiö Ilmariselta on noin 380 miljoonan euron rahastoitujen
eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka nostaminen edellyttää
pankkitakausta.
Lisäksi Finnair uusi kesäkuussa kolmeksi vuodeksi reservirahoitukseksi
tarkoitetun 200 miljoonan euron syndikoidun luottolupauksen, jota ei ole
toistaiseksi käytetty. Rahoituksellista joustoa saadaan myös 200 miljoonan
euron lyhytaikaisella yritystodistusohjelmalla, joka oli tilinpäätöshetkellä
kokonaan käyttämättömänä.
Finnairin hallituksen hyväksymän rahoituksen riskienhallintapolitiikan
mukaisesti yhtiö on suojannut reittiliikenteen lentopetroliostoista 75
prosenttia seuraavat kuusi kuukautta ja tämän jälkeen seuraavat 18 kuukautta
alenevalla suojausasteella. Finnairin tilauslentoliikenteessä hintasuojataan
matkanjärjestäjien kanssa sovitun liikenneohjelman mukaista polttoaineen
kulutusta suojauspolitiikan puitteissa. Polttoaineen hintasuojauksen
instrumenttina käytetään pääosin lentopetrolin ja kaasuöljyn (gasoil) hintaan
sidottuja johdannaisia.
Finnairin tuloslaskelmaan sisältyy tilivuoden aikana tapahtunut mutta myöhemmin
erääntyvien johdannaisten käyvän arvon muutos sekä valuuttamääräisten
huoltovarausten valuuttakurssien aiheuttama arvonmuutos. Kyseessä on IFRS
-tilinpäätöskäytännön mukainen arvostustulos, joka ei ole realisoitunut. Sillä
ei ole rahavirtavaikutusta eikä sitä lasketa mukaan toiminnalliseen
liiketulokseen. Vuoden aikana tapahtunut johdannaisten käyvän arvon ja
huoltovarausten valuuttakurssauksen muutos oli -6,4 miljoonaa euroa (+ 55,5).
Tammi-joulukuun toiminnalliseen liiketulokseen sisältyy 24,5 miljoonaa euroa
(tappio 133,7) polttoainesuojauksista johtuvia johdannaisten realisoituneita
tappioita, jotka näkyvät tuloslaskelman polttoainerivillä. Luku sisältää sekä
valuutta- että polttoainejohdannaiset. Viimeisen neljänneksen toiminnallisessa
tuloksessa realisoituneiden tappioiden osuus on 3,0 miljoonaa euroa.
Omaan pääomaan sisältyy suojauslaskentaan liittyvä käyvän arvon rahasto, jonka
arvoon öljyn hinta- ja valuuttamuutokset vaikuttavat. Erän suuruus
katsaushetkellä oli laskennallisten verojen jälkeen 35,2 miljoonaa euroa
(-25,2), mikä sisältää valuutta- ja polttoainejohdannaiset sekä vähemmässä
määrin muita rahoituseriä.
Yhdysvaltain dollarin vahvistumisella suhteessa euroon oli noin 11 miljoonan
euron negatiivinen vaikutus Finnairin vuoden 2010 toiminnalliseen tulokseen.
Joulukuun lopussa seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 71
prosenttia. Merkittävä osa Finnairin myynnistä tapahtuu muissa valuutoissa kuin
euroissa, jolloin euron heikentyminen yleisesti vaikuttaa myönteisesti näihin
tuottoihin.
Norwegian Air Shuttlen osakkeiden arvonnousu vuonna 2010 vaikutti Finnairin
omaan pääomaan noin 1,5 miljoonaa euroa laskennallisten verojen jälkeen.
Finnair omistaa Norwegian Air Shuttlen osakkeista runsaat viisi prosenttia.
Osake
Finnairin markkina-arvo oli vuoden 2010 lopussa 645,8 miljoonaa euroa (480,5)
ja päätöskurssi oli 5,04 euroa. Vuoden 2010 aikana Finnairin osakkeen ylin
kurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli 5,72 euroa (5,24), alin kurssi 3,61
euroa (3,52) ja keskikurssi 4,49 euroa (4,15). Osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX
Helsingin pörssissä 27,3 miljoonaa (13,8) kappaletta arvoltaan 122,5 miljoonaa
euroa (57,5).
Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli vuoden lopussa 128 136 115
kappaletta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia (55,8),
suorien ulkomaisten omistusten ja hallintarekisteröityjen osuus oli 15,2
prosenttia (16,5).
Finnairin hallussa oli 31.12.2010 yhteensä 410 187 kappaletta Finnairin
osakkeita, joiden osuus yhtiön koko osakepääomasta oli 0,3 prosenttia.
Osakkeita palautui yhtiölle vuoden 2010 aikana yhteensä 22 758 kpl. Palautukset
liittyvät osakepalkkiojärjestelmään 2007-2009, jonka ansaintajaksolta 2007
osanottajille siirrettyjä osakkeita palautui, koska saajien työsuhteisiin
liittyvät ehdot eivät täyttyneet.
Finnairin osakepalkkiojärjestelmä kannustaa avainhenkilöitä hankkimaan yhtiön
osakkeita. Noin 70 avainhenkilöä hankki viime vuonna yhteensä runsaat 130 000
Finnairin osaketta.
Tarkempi selvitys osakkeesta on vuosikertomuksen taloudellisessa katsauksessa.
Hallinto
31.3.2010 pidetyssä yhtiökokouksessa Finnair Oyj:n hallitukseen seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti kestävälle kaudelle valittiin entisistä
jäsenistä Christoffer Taxell hallituksen puheenjohtajaksi sekä jäseniksi Elina
Björklund, Sigurdur Helgason, Satu Huber, Ursula Ranin, Veli Sundbäck ja Pekka
Timonen. Lisäksi uutena jäsenenä valittiin Harri Sailas.
Yhtiökokousvalitsi varsinaisiksi tilintarkastajiksi KHT Jyri Heikkisen sekä
KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, jossa yhtiön päävastuullisena
tilintarkastajana toimii Eero Suomela. Varatilintarkastajiksi valittiin KHT
Tuomas Honkamäki ja KHT Timo Takalo.
Toimitusjohtaja Jukka Hienonen luopui toimitusjohtajan tehtävistä 31.1.2010.
Uutena toimitusjohtajana 1.2.2010 aloitti KTM Mika Vehviläinen. Hän siirtyi
Nokia Siemens Networksin operatiivisen johtajan (COO) tehtävästä ja aloitti
Finnairin palveluksessa 5.1.2010.
Asiakaspalvelujohtajana toiminut Timo Riihimäki siirtyi pois yhtiön
palveluksesta ja hänen tilallaan aloitti konsernin henkilöstöjohtajana toiminut
Anssi Komulainen 10.5.2010 alkaen. Uudeksi henkilöstöjohtajaksi valittu
psykologian maisteri Manne Tiensuu aloitti tehtävässään 1.10.2010.
Finnair-konsernin lakiasiainjohtaja Sami Sarelius nimitettiin Finnair Oyj:n
johtoryhmän jäseneksi 20.8.2010 alkaen. Hän toimii myös Finnair Oyj:n
hallituksen ja johtoryhmän sekä Finnair-konsernin johtokunnan sihteerinä.
Finnairin johtoryhmässä tehtiin tehtävien uudelleenjärjestelyjä 1.9.2010
alkaen. Varatoimitusjohtaja Lasse Heinonen jatkaa Finnair Oyj:n
toimitusjohtajan sijaisena ja hänellä on linjavastuu Finnairin
rahtitoiminnoista, teknisistä toiminnoista, catering-toiminnoista sekä maa- ja
kiinteistöpalveluista.
Konsernin talousjohtajaksi siirtyi Erno Hildén operatiivisista toiminnoista.
Hänen alaisuudessaan toimii myös konsernin laivastoyhtiö Finnair Aircraft
Finance Oy. Operatiivisista toiminnoista vastaavaksi johtajaksi siirtyi Ville
Iho.
Tilikauden jälkeen johtoryhmässä on tapahtunut kaksi muutosta.
Resurssienhallinnasta vastaavana johtajana aloitti 11.1.2011 Gregory Kaldahl.
Hän oli aiemmin United Airlinesin palveluksessa. Viestintä- ja
yhteiskuntasuhteiden johtaja Christer Haglund siirtyy pois yhtiöstä toisen
yrityksen palvelukseen huhtikuun puolivälissä.
Myös tytäryhtiöiden johdossa ja Finnair-konsernin johtokunnassa tapahtui
muutoksia. Northport Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hämäläinen siirtyi pois yhtiön
palveluksesta 31.7.2010. Uudeksi toimitusjohtajaksi 1.8.2010 alkaen nimitettiin
Ari Kuutschin, joka siirtyi uuteen tehtävään Finnair-konsernin
henkilöstöhallinnosta.
Finnair-konsernin johtokuntaan kuuluvat Finnair Oyj:n johtoryhmän jäsenten
lisäksi Finnairin catering-liiketoiminnan johtaja Kristina Inkiläinen,
Northport Oy:n toimitusjohtaja Ari Kuutschin, Finnairin rahtiliiketoiminnan
johtaja Antero Lahtinen ja tekniikkaliiketoiminnan johtaja Kimmo Soini.
Finnair-konsernin johtokuntaa laajennettiin kesäkuun alusta alkaen. Nykyisten
jäsenten lisäksi johtokunnan jäseniksi nimitettiin myyntijohtaja Petri Schaaf,
lentotoimintaryhmän johtaja Markku Malmipuro ja matkustamopalveluosaston
johtaja Kati Lehesmaa. Lisäksi johtokuntaan tuli pysyvästi kaikkien
henkilöstöjärjestöjen edustus. Aiemmin henkilöstön edustajien jäsenyys
johtokunnassa on vuorotellut eri henkilöstöjärjestöjen välillä.
Ansiolentotoimiluvan tarkoittamana vastuullisena johtajana (Accountable
Manager) toimii operatiivisissa toiminnoissa tapahtuneiden muutosten jälkeen
Ville Iho.
Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Jukka Salama jäi eläkkeelle 31.12.2010. Hänen
tilalleen valittu Aurinkomatkojen kaupallinen johtaja Tuomo Meretniemi aloitti
toimitusjohtajana 1.1.2011.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä johdon palkoista ja
palkitsemisperiaatteista on esitetty vuosikertomuksen taloudellisen raportin
Hallintoperiaatteet-osiossa.
Henkilöstö
Vuoden 2010 aikana Finnair-konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 7 578, mikä
oli 13,9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lentoliikenne-segmentissä
työskenteli 3 524 henkilöä. Tekniikan, catering- ja maapalveluiden
yhteenlaskettu henkilöstö oli 2 685 ja matkapalveluiden 1 110. Muissa
toiminnoissa työskenteli 259 henkilöä. Finnair-konsernilla oli vuoden 2010
lopussa 7 616 henkeä, mikä on 329 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Finnair-konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa ulkomailla noin 750
henkilöä, joista 250 työskenteli Finnairin matkustaja- ja rahtiliikenteen
myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. 500 henkilöä on Baltian-maissa ja
Venäjällä toimivien matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palveluksessa sekä
oppaina Aurinkomatkojen lomakohteissa. Ulkomaan henkilöstö sisältyy konsernin
henkilöstön kokonaismäärään.
Kokoaikaisia henkilöstöstä oli 95 prosenttia. Puolet osa-aikaisista oli
osittaisella hoitovapaalla olevia työntekijöitä. Toistaiseksi voimassa olevassa
työsuhteessa työskenteli 96,5 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta.
Yli 50-vuotiaita oli runsaat 28 prosenttia ja alle 30-vuotiaita seitsemän
prosenttia.
Henkilöstön keskimääräinen palvelusvuosien määrä oli 17. Yli 20 vuotta
Finnair-konsernin palveluksessa olleita on 39 prosenttia henkilöstöstä. 12
prosenttia on palvellut yli 30 vuotta.
Finnair-konsernin henkilöstössä on naisia 53 prosenttia ja miehiä 47
prosenttia. Finnair Oyj:n hallituksen kahdeksasta jäsenestä kolme on naisia.
Kesäkuussa 2010 solmittiin Finnairin Insinöörejä edustavan FIRY:n ja Finnairin
Ylempien FYT:n kanssa vuoden sopimukset, jotka ovat voimassa 31.5.2011 saakka.
Kesäkuussa solmittiin myös Finnairin Teknisten kanssa kaksivuotinen sopimus,
joka on voimassa 31.5.2012 saakka. Sopimukseen liittyvästä palkankorotuksesta
sovitaan kuluvan vuoden kevään aikana.
Suomen Lentovirkailijoiden työehtosopimus on voimassa 30.4.2011 ja lentäjiä
edustavan SLL:n sopimus on voimassa 30.11.2011 saakka.
Maapalveluhenkilöstöä ja osaa teknistä henkilöstöä edustavan Ilmailualan Unioni
IAU:n työehtosopimus päättyi elokuun lopussa. IAU toteutti lokakuussa teknisen
henkilöstön kaksipäiväisen lakon. Uusi kolmivuotinen työehtosopimus tehtiin,
mikä lopetti työtaistelun.
Matkustamohenkilöstöä koskeva työehtosopimus päättyi huhtikuussa 2010.
Helmikuussa käynnistetyt neuvotteluissa Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys
SLSY:n kanssa ei päästy sopimukseen, vaan SLSY toteutti joulukuussa kymmenen
päivää kestäneen lakon, joka pysäytti Finnairin lentotoiminnan suurimmalta
osaltaan. Lakko päättyi kolmivuotisen työehtosopimuksen solmimiseen.
Vuonna 2009 Finnair Tekniikassa ja matkustamopalveluosastolla tehtiin
henkilöstöjärjestöjen kanssa vakautussopimukset, jotka päättyivät vuoden 2010
lopussa. Vakautussopimuksilla saatiin hillittyä henkilöstökulujen kasvu.
Muissa henkilöstöryhmissä säästötoimet on toteutettu lomautuksina tai muina
henkilökohtaisina ansioleikkauksina. Matkatoimistojen henkilöstömäärää on
vähennetty toiminnan sopeuttamiseksi toimialan rakennemuutosta vastaavasti
vuodesta 2008.
Vakautussopimusten päättyminen edellyttää uusia sopeutustoimia
henkilöstökustannusten pitämiseksi kurissa. Finnairin tekniikkayhtiöissä
käynnistyvät koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintalakiin perustuvat
neuvottelut, joilla tavoitellaan arviolta 450 työpaikan vähenemää vastaavia
rakenteellisia säästöjä. Kyse on lentokonehuoltojen liiketoimintaympäristössä
tapahtuneiden muutosten aiheuttamasta sopeutustarpeesta.
Vuoden 2010 aikana konsernin johto ja henkilöstön edustajat ovat työskennelleet
löytääkseen sopivia toimintatapoja parantaa johtamis- ja toimintakulttuuria.
Työntekijöiden ja johdon välistä kahdensuuntaista keskustelua on edistetty
Nokka nousuun -kampanjalla.
Pääosin laatumittareihin perustuvaa kannustinpalkkioita vuodelta 2010, mukaan
lukien henkilösivukulut, arvioidaan maksettavan henkilöstölle ja
avainhenkilöstölle noin 17 miljoonaa euroa, josta kollektiivisten kannustimien
osuus on noin 13 miljoonaa euroa. Osakepalkkiojärjestelmän mukaiset kannustimet
ovat 800 000 euroa. Konsernitulokseen perustuvan voittopalkkion kriteerit eivät
täyttyneet vuodelta 2010, eikä järjestelmän mukaista kannustinta makseta
Henkilöstörahastolle.
Muutokset laivastossa
Finnair-konsernin laivastoa hallinnoi Finnairin kokonaan omistama tytäryhtiö
Finnair Aircraft Finance Oy. Vuoden 2010 lopussa Finnair-konsernilla oli omassa
liikenteessä yhteensä 63 matkustajalentokonetta. Finnairin koko laivaston
keski-ikä on vajaat seitsemän vuotta, joten laivasto on yksi maailman
nykyaikaisimmista.
Finnairin laajarunkolaivastoon liittyi alkuvuonna 2010 kaksi uutta Airbus
A330-300 -konetta ja viimeisellä neljänneksellä yksi. Vuodenvaihteessa
Finnairin laivasto kasvoi vielä kahdella Airbus A340-300 -koneella, minkä
jälkeen Finnairilla on kaukoliikenteessä yhteensä 15 konetta. Viimeisimmät
A340-300-koneet hankittiin joustavilla, noin neljävuotisilla
leasing-sopimuksilla. Valtaosa kaukoliikennekoneista on alle kaksi vuotta
vanhoja.
Osana laivastorakenteen harmonisointia Finnair luopui viime keväänä kolmesta
lomaliikenteeseen vuokratusta Boeing 757-200 -koneesta, tilasi viisi uutta
Airbus A321ER -konetta sekä jatkoi jäljelle jääneiden neljän Boeing 757-koneen
vuokra-aikaa. Jäljellä olevista neljästä Boeing 757 -koneesta luovutaan uusien
A321ER-koneiden saapumisen yhteydessä 2013-2014.Finnair oli ensimmäinen
lentoyhtiö, joka tilasi Airbusilta koneiden aerodynamiikkaa ja
polttoainetaloutta parantavilla siivenkärkisiivillä (Sharklet) varustellun
version.
Viimeinen kaukoliikenteen Boeing MD-11 -kone poistui Finnairin
matkustajaliikenteestä helmikuussa 2010. Finnair muutti kaksi omistuksessaan
ollutta MD-11-konetta rahtikoneiksi ja myi ne heinäkuussa 2010
yhdysvaltalaiselle Neff Air -leasingyhtiölle. Koneiden omistus siirtyy tämän
vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kaupalla ei arvioida olevan merkittävää
vaikutusta Finnairin tulokseen.
Finnair Aircraft Finance kasvatti myös konsernista ulos vuokrattujen Embraer
E170-koneiden määrän kahdesta neljään vuokraamalla toukokuussa kaksi
E170-konetta Kenya Airways:lle neljän vuoden sopimuksella. Yksi E170-kone
myytiin viime vuoden lopulla Alterhein Realco AG -yhtiölle ja omistus siirtyy
keväällä 2011.
Ympäristö ja yhteiskuntavastuu
Finnair haluaa olla vastuullisen ja laatutietoisen matkustajan valinta. Siksi
Finnair ottaa sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun huomioon kaikessa
toiminnassaan ja päätöksenteossaan.
Finnair on uudistanut lentokalustoaan systemaattisesti vuodesta 1999 lähtien.
Kaukoliikenteen laivastouudistuksen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen
viimeisen neljänneksen aikana. Tällä hetkellä Finnair lentää maailman
moderneimpiin kuuluvalla kalustolla. Tämän lisäksi päästöjä sekä energian ja
materiaalien kulutusta minimoidaan operatiivisilla toimenpiteillä niin maassa
kuin ilmassakin.
Finnair julkaisi keväällä uudet mittavat päästötavoitteet vuoteen 2017.
Pyrkimyksenä on vähentää päästöjä 24 prosenttia istuinta kohden vuodesta 2009
vuoteen 2017 mennessä. Päästöjä on vähennetty määrätietoisesti jo aikaisemmin,
joten vuodesta 1999 vuoteen 2017 vähennyksiä kertyy 41 prosenttia istuinta
kohden.
Lentoliikenteen päästökauppa alkaa Euroopan Unionissa vuonna 2012. Se koskee
kaikkia EU:n lentoasemilta lähteviä ja niille saapuvia lentoja. EU
päästökaupassa maksutta jaettavien oikeuksien määrä kuten myös Finnairin siitä
määräytyvä osuus ovat edelleen avoimia. Lisäksi toiselle päästökauppakaudelle
2013-2020 sääntöjä ei ole vielä lopullisesti määritelty, mikä hankaloittaa
päästökauppaan varautumista yhtiössä. Finnair on toimittanut hyväksytysti
todentamissuunnitelman viranomaisille. Finnair pyrkii vaikuttamaan eri
toimijoiden kanssa yhteistyössä siihen, että järjestelmästä tulisi
maailmanlaajuinen, eikä se vääristäisi toimialan kilpailua.
Finnair osallistuu aktiivisesti yhteiskuntavastuutyöhön ja keskusteluun
sidosryhmiensä kanssa. Finnair raportoi kestävän kehityksen periaatteistaan ja
mittareistaan kansainvälisen GRI -ohjeistuksen mukaan jo toista vuotta. Vuoden
2009 raportti määriteltiin parhaaseen luokkaan A. Finnair raportoi myös
neljättä kertaa toimintansa ympäristövaikutuksista kansainvälisessä CDP (carbon
disclosure project) -järjestelmässä.
Finnair tukee kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n visiota päästöttömästä
lentämisestä vuonna 2050.
Liiketoiminta-alueiden kehitys
Finnair-konsernin tilinpäätöksen ensisijainen segmenttiraportointi perustuu
liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat 1.10.2009
alkaen Lentoliikenne, Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut.
Lentoliikenne
Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä
rahtiliiketoiminnasta, palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta ja
lentokaluston hankintaan sekä rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista.
Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset toiminnot,
Operatiiviset toiminnot, Asiakaspalvelutoiminnot ja Resurssienhallinta sekä
tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Cargo Terminal Operations Oy, Finnair
Aircraft Finance Oy sekä vuoden 2010 alusta myösFinnair Flight Academy Oy.
Liiketoiminta-alueen avainluvut vuonna 2010
Tunnusluku, milj. euroa 2010 2009 Muutos %
Segmentin liikevaihto 1 740,4 1 537,9 13,2
Toiminnallinen liiketulos* 1,9 -161,4 --
* ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja
huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia sekä ilman kertaluonteisia eriä
Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat myönteisesti merkittävästi parantuneet
reittiliikenteen yksikkötuotot sekä rahdin volyymikasvu. Kannattavuutta
paransivat edellisvuoden syvästä tappiosta toteutetut tehostamistoimet.
Kannattavuutta rasittivat puolestaan huhtikuussa niin sanotusta tuhkakriisistä
johtunut viikon mittainen lentoliikenteen pysähdys sekä joulukuussa toteutunut
matkustamohenkilöstön lakko. Liiketoiminta-alueen vuositulos on aiempina
vuosina ollut tappiollinen.
Liikennesuoritteiden ja yksikkötuottojen kehitys vuonna 2010
Suorituskykyilmaisin (KPI) Muutos %
Kokonaismatkustajamäärä (reitti- ja lomalennot), 7,1 miljoonaa -4,0
Reittiliikenteen matkustajamäärä, 6,2 miljoonaa -0,9
Tarjotut henkilökilometrit (reittiliikenne) 1,0
Myydyt henkilökilometrit (reittiliikenne) 2,5
Myydyt henkilökilometrit (Aasian-reittiliikenne) 7,9
Matkustajamäärä (Aasian-reittiliikenne), 1,2 miljoonaa 7,4
Matkustajakäyttöaste (reittiliikenne), 74,5 % 1,1 %-yks.
Matkustajareittiliikenteen yksikkötuotto myydyltä 9,3
henkilökilometriltä
Lomalentojen matkustajamäärä, 0,9 miljoonaa -21,0
Tarjotut henkilökilometrit (lomalennot) -24,5
Myydyt henkilökilometrit (lomalennot) -23,4
Matkustajakäyttöaste (koko liikenne), 86,8 % 1,2 %-yks.
Kuljetetun rahdin määrä, 123,1 miljoonaa kiloa 38,0
Rahtiliikenteen yksikkötuotto tonnikilometriltä 18,8
Yksikkötuottojen muutoksiin vaikutti liikematkustuksen kysynnän kasvu toisesta
vuosineljänneksestä alkaen. Yksikkötuottojen kasvu oli voimakkainta
Aasian-liikenteessä, missä myös liikematkustuksen kysynnän kasvu oli selvintä.
Kotimaanliikenteessä hintataso on ollut lähes edellisvuoden tasolla.
Liikematkustuksen kysynnän kasvu on ollut selvästi kokonaiskysynnän kasvua
voimakkaampaa. Bisnes-luokan matkustajien osuus reittiliikenteessä on vajaat
kuusi prosenttia, Aasian-liikenteessä yli 11 prosenttia. Kysynnän kasvu tulee
enimmäkseen Suomen ulkopuolelta.
Rahtituotot ovat runsaat 12 prosenttia koko Lentoliikenne-segmentin tuotoista.
Rahtikysyntä Aasiasta Eurooppaan on kasvanut nopeasti. Finnair haluaa hyödyntää
voimakkaan rahtiliikenteen kasvun.
Rahtivolyymin voimakkaaseen kasvuun on vaikuttanut toukokuussa aloitettu
säännöllinen rahtireittiliikenne Helsingistä Hongkongiin ja Souliin sekä
loppuvuodesta myös New Yorkiin. Rahtiliiketoiminta oli vuonna 2010 selvästi
voitollinen. Vahvan kysynnän vuoksi matkustamohenkilöstön lakonkin aikana
muutamilla matkustajakoneilla lennettiin rahtia.
Lisääntyneestä rahtikysynnästä johtuen Finnair-konsernin rahtitoiminnoista
vastaava tytäryhtiö Finnair Cargo Oy tutkii mahdollisuutta osallistua
hankkeeseen, jonka tavoitteena on aloittaa mannertenvälinen rahtikoneliikenne
Helsingistä. Amerikkalainen yritys Neff Capital Management LLC suunnittelee
rahtilentoyhtiön perustamista Suomeen. Finnair Cargo harkitsee
vähemmistöosakkuutta yhtiössä.
Kansainvälisessä matkustajareittiliikenteessä Suomesta lähtevistä lennoista
Finnairin markkinaosuus on noin 50 prosenttia. Erityisesti Aasian-lentojen
markkinaosuus on kasvanut pääkilpailijoihin nähden. Kotimaassa Finnair on
lisännyt kapasiteettia vastatakseen kiristyneeseen kilpailuun.
Alkuvuoden runsaista liikenteen epäsäännöllisyyksistä johtuen reittiliikenteen
lentojen saapumistäsmällisyys vuonna 2010 heikkeni edellisvuodesta 4,5
prosenttiyksikköä 82,2 prosenttiin (86,7). Vuoden vaihteen vaikeuksien jälkeen
täsmällisyyskehitys parani selvästi.
Lomalentojen tarjontaa supistettiin yli 20 prosenttia laivaston yhtenäistämisen
yhteydessä, kun keväällä 2010 lomalentoihin käytettävää Boeing 757 -laivastoa
supistettiin kolmella koneella.
Finnairin markkinaosuus Suomen tilauslentoliikenteessä on laskenut, koska useat
matkanjärjestäjät ovat lisänneet emokonserniensa lentoyhtiöiden käyttöä Suomen
markkinoilla.Tavoitteena on saada voitettua markkinaosuutta takaisin omalla
tuotannolla sekäkonsernin ulkopuolelta vuokratulla kapasiteetilla.
Lentotoimintapalvelut
Liiketoiminta-alue koostuu lentokoneiden huoltopalveluista, maapalveluista sekä
cateringtoiminnoista. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös valtaosa konsernin
kiinteistöomaisuudesta sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen
hallinnoinnin ja ylläpidon sekä toimitilapalvelujen hankinta.
Lentotoimintapalvelujen liiketoiminta koostuu pääosin konsernin sisäisestä
palvelutuotannosta. Liiketoiminta-alueen liikevaihdosta neljännes muodostuu
konsernin ulkopuolisesta liiketoiminnasta.
Liiketoiminta-alueen avainluvut vuonna 2010
Tunnusluku, milj. euroa 2010 2009 Muutos %
Segmentin liikevaihto 429,0 421,3 1,8
Toiminnallinen liiketulos* 8,1 7,3 11,0
* ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja
huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia sekä ilman kertaluonteisia eriä
Ulkoisen liikevaihdon kasvu Lentotoimintapalvelut-segmentissä on riippuvaista
Finnair-konsernin ulkopuolisen liiketoiminnan osuuden kasvusta. Liikevaihto
nousi hieman vuodesta 2009 ja kannattavuus parani toiminnan tehostamisen,
henkilöstön kanssa tehtyjen vakautussopimusten sekä irtisanomisten ja
lomautusten ansiosta.
Liiketoiminta-alueen positiivinen liiketulos syntyy pääosin
catering-liiketoiminnassa, joka on Lentotoimintapalveluista kannattavinta.
Catering-liiketoiminta jakautuu ateriavalmistukseen ja siihen liittyvään
logistiikkaan sekä travel retail -toimintoihin, joihin kuuluvat lennoilla
tapahtuva myynti ennakkotilauspalveluineen ja lentoasemamyymälät Helsingissä,
Tampereella ja Turussa.
Finnair Cateringin liikevaihto on laskenut palvelukonseptien muutosten,Helsinki-Vantaan terminaaliremontin sekä lomalentojen vähenemisen vuoksi,
kannattavuus on kuitenkin pysynyt tyydyttävällä tasolla. Yksikössä on
toteutettu sopeutustoimia, joilla työvoima on mitoitettu muuttuneen kysynnän
määrään. Catering-liiketoiminnan liikevaihdosta 35 prosenttia tulee
Finnair-konsernin ulkopuolelta.
Finnair Tekniikka yhtiöitettiin tilikauden 2010 alussa kahdeksi tytäryhtiöksi;
Finnair Technical Services Oy:ksi ja Finnair Engine Services Oy:ksi. Yhtiöiden
liikevaihto kasvoi. Kasvusta merkittävä osa tuli Finnair-konsernin ulkopuolisen
liikevaihdon kasvusta.Finnair-konsernin ulkopuolisen liikevaihdon osuus on
runsaat xx prosenttia.
Finnair Tekniikan toiminnallinen liiketulos oli vuonna 2010 tappiollinen,
joskin edellisvuotta vähemmän. Tappio syntyy ennen muuta työvoimavaltaisessa
lentokoneiden huolto- ja korjaustoimintaan keskittyvässä Finnair Technical
Services Oy:ssä.
Finnairin huoltopalvelujen kilpailukyky lentokoneiden kansainvälisillä
huoltoliiketoimintamarkkinoilla on heikko, minkä vuoksi tulevien huoltojen
tilauskanta on vähäinen. Toiminnan sopeuttamiseksi Finnairin tekniikkayhtiöissä
käynnistetään kaikkia 1 600 työntekijää koskevat yt-neuvottelut, joiden
tavoitteena on saada 450 työpaikan vähenemää vastaavat rakenteelliset säästöt.
Maapalveluja tuottava Northport Oy on edelleen tappiollinen, vaikka
kannattavuus paranikin vuonna 2010. Sopeutustoimia toiminnan kannattavuuden
parantamiseksi jatketaan.
Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot)
Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat konsernin matkanjärjestäjät eli Aurinkomatkat
sekä sen Virossa toimiva tytäryhtiö Horizon Travel ja Pietarissa toimiva
tytäryhtiö Calypso sekä matkatoimistot Area, Suomen Matkatoimisto (SMT) ja sen
Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel. Lisäksi liiketoiminta-alueeseen
sisältyy matkailu-alan ohjelmistoja ja ratkaisuja tuottavaAmadeus Finland Oy.
Liiketoiminta-alueen avainluvut vuonna 2010
Tunnusluku, milj. euroa 2010 2009 Muutos %
Segmentin liikevaihto 316,9 346,5 -8,5
Toiminnallinen liiketulos* 0,0 -4,3 --
* ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja
huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia sekä ilman kertaluonteisia eriä
Suomen valmismatkamarkkina supistui viime vuonna kaksi prosenttia 945 000
matkaan. Pitkästä ennakkovarausajasta johtuen talouden nousu vaikuttaa
viiveellä valmismatkojen kysyntään. Matkojen keskihinta laski kaksi prosenttia.
Epätavallisen lämmin ja pitkä kesä vähensi osaltaan rantalomien kysyntää.
Huhtikuussa Islannin tulivuoren purkaus peruutti lennot viikoksi. Kohteisiin
jääneiden matkustajien huolenpidosta ja paluukuljetuksista syntyi ylimääräisiä
kustannuksia.
Finnairin matkustamohenkilöstön lakko vaikutti haitallisesti Aurinkomatkojen
myyntiin, vaikka lähes kaikki lomalennot lennettiin.
(siirto) Nettikaupan osuus vapaa-ajan matkojen myynnistä kasvaa ja tällä
hetkellä noin puolet Aurinkomatkojen myynnistä tapahtuu verkossa. Aurinkomatkat
myi valmismatkoja 290 000. Suomessa Aurinkomatkojen tuottamien matkojen
keskihinta nousi, mutta yhtiön markkinaosuus laski matkustajamäärällä mitattuna
32 prosenttiin ja kokonaismyynnillä mitattuna 35 prosenttiin. Lama alensi
valmismatkojen kysyntää Pietarin ja Viron tytäryhtiöissä. Sopeutuksen ansiosta
Venäjän liiketoiminnan tappio kuitenkin puolittui.
Joulukuussa Suomen Matkatoimiston ja Matkatoimisto Arean vapaa-ajan
matkustukseen liittyneet toiminnot siirtyivät liikkeenluovutuksella
Aurinkomatkoille. Päällekkäisyyksiä poistettiin yhdistämällä myynti- ja
tuotanto-organisaatiot. Henkilöstömäärä väheni 45 hengellä.
(siirto) Kansainväliset nettimatkatoimistot ovat nopeasti vallanneet
kolmanneksen Suomen lentolippumarkkinoista, mikä on kiristänyt kilpailua ja
laskenut palvelupalkkioita.
Liikematkustus kääntyi kaksi vuotta kestäneen laman jälkeen syksyllä nousuun.
Kilpailu kuitenkin painoi edelleen palvelumaksuja. Tuhkaviikko ja useat
lentoyhtiöiden työtaistelutoimenpiteet hankaloittivat asiakkaiden matkustusta
ja aiheuttivat lisäkustannuksia matkatoimistoille.
Kustannuskilpailukykyä parannettiin automaatioastetta ja työn tuottavuutta
nostamalla. Henkilöstön vähentäminen ja rakenteelliset ratkaisut aiheuttivat
noin viiden miljoonan euron kertaluontoiset kulut.
Finnairin matkatoimistot saavuttivat useita merkittäviä asiakkuusvoittoja sekä
suurissa että keskisuurissa yrityksissä. Myös Baltiassa Finnair-konsernin
matkatoimistojen myynti kääntyi nousuun. Joustavien ja tehokkaiden
sopeutustoimenpiteiden ansiosta tuloskehitys oli Baltiassa vahvaa.
Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet
Finnairilla oli vuoden 2010 lopussa 65 viikoittaista reittilentoa Helsingistä
yhdeksään Aasian-kohteeseen. Finnairin Aasian-kohteet ovat Bangkok, Delhi,
Hongkong, Nagoya, Osaka, Peking, Shanghai, Soul ja Tokio. Kolmeen
Japanin-kohteeseen Finnair liikennöi yhteensä 20 viikkovuoroa. Finnair lisäsi
vuodenvaihteessa suoria lentoja Souliin, Nagoyaan, Osakaan ja Delhiin. Finnair
lentää kaukolentoja lisäksi päivittäin New Yorkiin.
Ensi kesänä Finnair lentää Aasiaan yhteensä 74 viikkovuoroa 10 kaupunkiin:
Hongkongiin 12 viikkovuoroa sekä päivittäin Tokioon, Osakaan, Nagoyaan,
Souliin, Pekingiin, Shanghaihin, Bangkokiin ja uudelleen avatulla reitillä
Singaporeen. Delhiin lennetään kuudesti viikossa.
Finnairin Aasian-verkostoon kytkeytyy 40 Euroopan- ja 9 kotimaan
reittikohdetta. Samalla tarjotaan runsas valikoima suoria yhteyksiä Suomesta
muualle Eurooppaan. Finnair avasi elokuussa uuden yhteyden Helsingistä
Tukholman Bromman kentälle. Reittiä lennetään kolme vuoroa päivässä. Uusi lento
palvelee erityisesti Ruotsista Suomeen suuntautuvaa liikematkustusta. Myös
Helsingistä Stuttgartiin avattiin elokuussa uudelleen reitti, jota lennetään
kymmenen kertaa viikossa.
Lentomatkustajat valitsivat toukokuussa Finnairin Pohjois-Euroopan parhaimmaksi
lentoyhtiöksi puolueettoman Skytrax-tutkimuskeskuksen kyselyssä.
oneworld-allianssi valittiin Skytraxin tutkimuksessa maailman parhaaksi
lentoyhtiöallianssiksi seitsemättä kertaa. Joulukuussa myös amerikkalainen
matkailijoille suunnattu Global Traveler -lehti nimesi oneworldin parhaaksi
lentoyhtiöallianssiksi lukijatutkimuksen perusteella.
Toukokuussa Brysselin lentoasema myönsi Finnairille palkinnon täsmällisyydestä.
Syyskuussa Finnair puolestaan valittiin parhaaksi lentoyhtiöksi Kiinassa, kun
kiinalainen bisnes- ja luksusmatkustajille suunnattu lehti Voyage palkitsi
Finnairin vuoden 2010 Travel Brand Award -kilpailussa.
Finnair Plus -kanta-asiakasohjelmaa on alkuvuonna 2010 uudistettu
monipuolisempien käyttömahdollisuuksien tarjoamiseksi. Pisteitä voi
matkustukseen liittyvien palveluiden lisäksi käyttää muun muassa Finnair Plus
Shop -nettikaupan designtuotteisiin sekä hyväntekeväisyyteen esimerkiksi
Lastenklinikan Kummien tai Itämeren hyväksi. Lastenklinikan Kummeille on vuoden
kestäneen yhteistyön aikana lahjoitettu jo yli kuusi miljoonaa Finnair Plus
-pistettä.
Keväällä uudistettiin palvelua Finnairin lennoilla. Osa turistiluokan tarjoilua
muutettiin kesäkuusta alkaen monipuolisemmaksi ja samalla osin maksulliseksi.
Joulukuussa Finnair ilmoitti uudistavansa koko visuaalisen ja
palveluidentiteettinsä viime keväänä julkistetun Visio 2020 -suunnitelman
mukaisesti. Visuaalinen uudistus kattaa yritystunnuksen, lentokoneiden
maalaukset ja matkustamoilmeen sekä virkapuvut ja palvelutilat.
Palveluidentiteetin uudistaminen käynnistyy ensi tammikuussa. Sen yhteydessä
uudistetaan palveluperiaatteet asiakasodotuksista yksilöllisyyteen ja
design-ajatteluun pohjautuen. Finnair haluaa vastata asiakastarpeisiin ja
-odotuksiin ennakkoluulottomilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla.
Matkustuskokemus muotoillaan miellyttäväksi, helpoksi ja raikkaaksi
kokonaisuudeksi.
Paljon matkustaville on tarjolla luotettavat ja helppokäyttöiset palvelut,
jotka tekevät työmatkasta tehokkaan ja miellyttävän. Vapaa-ajanmatkustajille on
saatavilla hinnaltaan kilpailukykyinen tuote, jota voi täydentää
tarvitsemillaan laadukkailla lisäpalveluilla.
Syyskuun alussa uudistui myös matkatavaraohjeistus. Turistiluokan matkatavaran
enimmäiskilomäärää korotettiin ja samalla maksuttomien kollien määrä
rajoitettiin yhteen. Bisnesluokan asiakkaiden, Finnair Plus Platinum-, Gold- ja
Silver-jäsenten, oneworld-tasojäsenten sekä turistiluokan kalleimpien lippujen
ostajien osalta maksuttoman matkatavaran paino- ja kollimäärät ovat suuremmat.
Syyskuusta alkaen myös lomalentojen matkustajat ovat voineet tehdä
lähtöselvityksen internetissä Helsingistä matkaan lähtiessä.
Finnair avasi syyskuussa nettisivuillaan uudistetun päästölaskurin. Laskuri on
ainoa maailmassa, joka perustuu kvartaaleittain päivitettäviin toteutuneisiin
kuorma- ja polttoaineenkulutuslukuihin. Laskelmat ovat PWC:n varmentamat. Muut
laskurit perustuvat keskiarvoihin ja oletuksiin.
Finnair on ollut edelläkävijä sosiaalisen median hyödyntämisessä. Finnairin
viime vuonna aloitetulla yritysblogilla on ollut yli puoli miljoonaa lukijaa ja
maaliskuussa 2010 avatulla Finnairin Facebook-sivulla on noin 40 000 fania.
Facebook-sivu on osoittautunut tehokkaaksi ja vuorovaikutteiseksi
asiakasviestinnän kanavaksi muun muassa poikkeustilanteissa.
Lokakuussa Finnair valitsi yli 5 200 hakijan joukosta neljä Quality Hunteria,
jotka matkustavat kahden kuukauden ajan Finnairin lennoilla ja havainnoivat
laatua niin lentomatkalla, lentokentillä kuin perillä kohteissa. Quality
Hunterit Hunterit kuvailivat kokemuksiaan blogeissaan osoitteessa
www.finnair.com/rethinkquality. Rethink Quality -sivustoilla kävi yhteensä
lähes 600 000 lukijaa 189 eri maasta kolmen kuukauden ajanjaksolla.
Viime vuosien aikana Finnairin viestintä on keskittynyt kansainväliseen mediaan
yhtiön tunnettuuden lisäämiseksi kustannustehokkaasti. Nämä panostukset
tuottavat kuukausittain 500 juttua, normaalin uutisvirran lisäksi,
kansainvälisessä mediassa. Viime vuonna nämä Finnairia koskevat artikkeleiden
levikki painetussa ja sähköisessä mediassa tavoitti vajaat 40 miljardia
potentiaalista lukijaa.
Joulukuussa Finnair avasi uuden visuaalisen identiteetin mukaan uudistetun
Silver Wings Loungen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Mittavan remontin ja
laajennuksen myötä lounge-tiloihin saatiin yli 60 prosenttia lisää tilaa, minkä
ansiosta asiakkaiden yksilölliset tarpeet pystytään huomioimaan entistä
paremmin. Lounge-tiloja voivat käyttää Finnair Plus Platinum-, Gold- ja
Silver-jäsenet, oneworld Emerald- ja Sapphire-jäsenet sekä Finnairin
bisnesluokan matkustajat.
Vuoden 2011 alussa Finnair toi yhteistyössä Diners Club Finlandin kanssa
markkinoille uudenlaisen luottokortin, joka yhdistää Finnair Plus -jäsenkortin
ja Diners Club -luottokortin. Kortilla maksaessaan asiakas ansaitsee omasta
Finnair Plus -tasostaan riippuen kahdesta kolmeen Finnair Plus -pistettä
kortilla maksettua euroa kohden kaikkialla maailmassa. Uudella kortilla pääsee
myös veloituksetta yli 300 Diners Club -lentoasemaloungeen. Finnair Plus Gold-
ja Platinum-tason jäsenet saavat kortin veloituksetta ja ilman vuosimaksua.
Tarjolla on myös MasterCard-vaihtoehto.
Yhteistyö muiden lentoyhtiöiden kanssa
Yhteistyö oneworld-allianssin sisällä on aktivoitunut merkittävästi vuoden 2010
aikana. Allianssi on syventänyt jäsenten välistä yhteistyötä sekä hakenut
yhteistä näkyvyyttä. oneworld-allianssi valittiin jälleen vuonna 2010 parhaaksi
allianssiksi Globe Traveller -lehden vuosittaisessa lukijaäänestyksessä.
Allianssi sai viime vuonna uuden toimitusjohtajan ja sen pääkonttori siirtyy
Kanadan Vancouverista New Yorkiin.
oneworld-allianssi, jossa Finnair on ollut jäsenenä yli 10 vuotta, sai
hyväksynnän Pohjois-Atlantin-yhteistyölleen EU-komissiolta sekä USA:n
Department of Transportilta heinäkuussa. Hyväksynnän myötä Finnair, American
Airlines, British Airways, Iberia sekä Royal Jordanian voivat laajentaa
yhteistyötään Pohjois-Atlantin ylittävillä lennoillaan. Päätös on merkittävä
erityisesti allianssien välisen kilpailun kannalta.
Saksan toiseksi suurin lentoyhtiö Air Berlin ja oneworld-lentoyhtiöallianssi
ovat sopineet Air Berlinin liittymisestä allianssin jäseneksi vuonna 2012.
Finnair ja Air Berlin sopivat lisäksi code share -yhteistyöstä Saksan ja Suomen
välisessä liikenteessä, ja myöhemmin Finnairin Aasian-liikenteessä. Yhteistyön
arvioidaan laajentuessaan merkittävästi vahvistavan Finnairin asemaa Saksan ja
Aasian välisessä liikenteessä.
Intialaisen Kingfisher Airlinesin liittyminen oneworld-allianssin jäseneksi
ensi vuonna laajentaa Finnairin yhteyksiä Intiassa. Kingfisher tuo oneworldiin
58 uutta kohdetta Intiassa.
Lokakuussa Finnair ilmoitti laajentavansa codeshare-yhteistyötään American
Airlinesin kanssa kesäkaudella 2011, kun American Airlines aloittaa lennot
Helsingistä Chicagoon. Reittiä lennetään kesäliikennekaudella päivittäin. Myös
australialaisen oneworld-yhtiö Qantasin kanssa aloitetaan vuonna 2011
yhteistyöreitit Aasian ja Australian välillä.
Finnair ja Finncomm allekirjoittivat syyskuussa 2010 esisopimuksen yhtäältä 20
prosentin vähemmistöosuuden ostamisesta Finncommin lentoliikennetoimintaa
harjoittavasta tytäryhtiöstä Finnish Commuter Airlines Oy:stä (FCA) ja
toisaalta Finncomm-konsernin 12 ATR-lentokonetta omistavien niin sanottujen
lentokoneyhtiöiden koko osakekannan hankkimisesta.
Osapuolten tarkoituksena on Finnairin lisäksi löytää ulkopuolisia sijoittajia
FCA:han. Osapuolten väliset neuvottelut yritysjärjestelyn yksityiskohtaisista
ehdoista ovat kesken. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana 2011. Finnair ja Finncomm jatkavat yhteistyötä
kotimaan ja Itämeren alueen syöttöliikenteessä.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Lentotoimiala on globaalisti erittäin suhdanneherkkä toimiala.
Bruttokansantuotteen, investointien ja kansainvälisen kaupan kehitys
vaikuttavat voimakkaasti lentoliikenteen matkustaja- ja rahtikysyntään.
Matkustaja- ja rahtiliikenteen varauskannan lyhyyden takia ennustaminen
pitkälle tulevaisuuteen on vaikeaa. Kevään 2010 tuhkakriisin kaltaiset
odottamattomat ulkoiset shokit voivat nopeasti vaikuttaa lentoliikenteen
kysyntäkehitykseen.
Yhden prosenttiyksikön muutos matkustajakäyttöasteessa vaikuttaa hieman alle
15 miljoonaa euroa konsernin liiketulokseen. Yhden prosentin muutos
matkustajaliikenteen keskituotossa vaikuttaa vajaat 15 miljoonaa euroa
konsernin liiketulokseen.
Polttoainekustannukset ovat runsaat 20 prosenttia konsernin kustannuksista sekä
hinnan ja valuuttakurssien muutoksista johtuen yksi merkittävimmistä
kustannusten epävarmuustekijöitä. Finnair varautuu polttoaineen ja
valuuttakurssien heilahteluihin tekemällä suojaustarkoituksessa muun muassa
optio- ja termiinisopimuksia. Myös suojausjärjestelyjen kustannusten nousu
muodostaa riskin.
Kymmenen prosentin muutos polttoaineen maailmanmarkkinahinnassa vaikuttaa
Finnairin liiketulokseen vuositasolla noin 18 miljoonaa euroa suojausten
jälkeen. Kymmenen prosentin muutos euro-dollari-kurssissa vaikuttaa
vuositasolla noin 21 miljoonaa euroa Finnairin liiketulokseen suojausten
jälkeen. Polttoaineen markkinahinta euroissa on noussut viime vuodesta 34
prosenttia.
Finnairin harjoittama suojauspolitiikka vaimentaa polttoaineen hinnanmuutoksia.
Finnairin suhteelliseen kustannuskilpailuasemaan vaikuttaa myös kilpailijoiden
polttoaineen suojauspolitiikka. Keskeiset kilpailijat noudattavat
suojauspolitiikassaan samantyyppisiä periaatteita kuin Finnair.
Näkymät
Lentomatkustuksen ja -rahdin kysynnän arvioidaan jatkuvan vahvana Finnairin
markkina-alueilla kansantalouksien vahvistumisen ja sitä seuraavan
vientiteollisuuden kasvun ansiosta. Kysyntäpohja antaa mahdollisuuden parantaa
yksikkötuottoa edellisvuodesta.
Valmismatkojen kysynnän arvioidaan palaavan lamaa edeltävälle tasolle, mutta
uuden ulkomaisen matkanjärjestäjän myötä kilpailu markkinoilla kiristyy.
Finnairin matkustajaliikenteen kapasiteetin arvioidaan kasvavan vuonna 2011 yli
kymmenen prosenttia viime vuodesta. Kasvu kohdistuu lähes yksinomaan
Aasian-liikenteeseen, jossa Finnair lisää kapasiteettiaan runsaat 20
prosenttia. Reittiliikenteen henkilökilometrien määrän arvioidaan kasvavan ja
lomalentojen suoritteen laskevan lievästi.
Finnair pyrkii maksimoimaan kokonaistuoton, minkä arvioidaan pitävän
matkustajakäyttöasteen edellisvuoden tasolla tai hieman laskevan sitä.
Yksikkötuoton arvioidaan olevan viime vuoden tasolla.
Finnairin polttoainekustannusten arvioidaan olevan kuluvana vuonna
viimevuotista korkeammat kapasiteetin lisäyksestä ja kallistuneesta
polttoaineesta johtuen.
Toimialan konsolidaatiokehityksen arvioidaan jatkuvan Euroopassa. Finnair
arvioi omaa rooliaan kehityksessä sekä pyrkii hyödyntämään osakkeenomistajan
kannalta parhaat vaihtoehdot. Yhteistyöverkoston kehittäminen vahvistaa
Fiinnairin markkina-asemaa.
Matkustamohenkilöstön lakon vaikutukset varauskantaan sekä kysynnän
kausivaihtelu heijastuvat ensimmäisen neljänneksen toiminnalliseen tulokseen,
jonka arvioidaan olevan selvästi tappiollinen. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan
yli kymmenen prosenttia ja koko vuoden toiminnallisen tuloksen arvioidaan
olevan voitollinen.
Hallituksen esitys osingonjaosta
Finnair Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 339,4 miljoonaa euroa. Hallitus
ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa vuodelta 2010 ei jaeta.
FINNAIR OYJ
Hallitus
Lisätietoja antavat:
Talousjohtaja, Erno Hildén
puh. (09) 818 8550
erno.hilden@finnair.fi
Viestintäjohtaja Christer Haglund
puh. (09) 818 4007
christer.haglund@finnair.fi
Talousviestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Taneli Hassinen
puh. (09) 818 4976
taneli.hassinen@finnair.fi
www.finnair.fi/konserni
AVAINLUKUJA
2010 2009 Muutos 2010
Milj. euroa 1.10.-31 1.10.-31 % 1.1.-31
.12. .12. .12.
Liikevaihto 516,9 457,7 12,9 2.023,3
Tulos ennen poistoja ja leasemaksuja, 38,0 12,1 -- 176,6
EBITDAR *
Lentokaluston leasemaksut 14,3 18,3 -21,9 63,1
Toiminallinen liikevoitto/-tappio, EBIT* -6,7 -37,7 -- -4,7
Johdannaisten käyvän arvon ja huoltojen 5,6 4,2 -- -6,4
valuuttakurssauksen muutokset
Käyttöomaisuuden myyntivoitot -3,6 -7,9 -- -2,2
ja kertaluonteiset erät
Liikevoitto/-tappio, EBIT -4,7 -41,4 -- -13,3
Kauden tulos (emoyhtiön omistajille kuuluva -5,4 -35,4 -- -23,0
osuus)
Liikevoitto, EBIT % liikevaihdosta * -1,3 -8,2 -- -0,2
EBITDAR % liikevaihdosta * 7,4 2,6 -- 8,7
Lentotoiminnan yksikkötuotot c/RTK * 71,3 65,0 9,6 70,3
Lentotoiminnan yksikkökulut c/RTK * 72,6 72,9 -0,4 70,2
Lentotoiminnan yksikkökulut c/ATK * 45,9 45,6 0,7 45,6
Tulos /osake e (laimentamaton, -0,06 -0,29 -- -0,24
laimennnusvaikutuksella )**
Oma pääoma/ osake e 6,67 6,45 3,4 6,67
Bruttoinvestoinnit MEUR 27,1 8,8 -- 183,5
Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta 5,2 1,9 -- 9,1
Omavaraisuusaste % 36,2
Velkaantumisaste % (Gearing) 27,8
Oikaistu velkaantumisaste % 79,6
Rullaava 12 kk sijoitetun pääoman tuotto % -0,4
(ROCE)
Rullaava 12 kk oman pääoman tuotto % (ROE) -2,7
2009 Muutos
Milj. euroa 1.1.-31.12 %
.
Liikevaihto 1.837,7 10,1
Tulos ennen poistoja ja leasemaksuja, EBITDAR * 21,2 --
Lentokaluston leasemaksut 74,4 -15,2
Toiminallinen liikevoitto/-tappio, EBIT* -171,1 --
Johdannaisten käyvän arvon ja huoltojen valuuttakurssauksen 55,5 --
muutokset
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0,7 --
ja kertaluonteiset erät
Liikevoitto/-tappio, EBIT -114,9 88,4
Kauden tulos (emoyhtiön omistajille kuuluva osuus) -95,3 75,9
Liikevoitto, EBIT % liikevaihdosta * -9,3 --
EBITDAR % liikevaihdosta * 1,2 --
Lentotoiminnan yksikkötuotot c/RTK * 67,2 4,5
Lentotoiminnan yksikkökulut c/RTK * 74,3 -5,5
Lentotoiminnan yksikkökulut c/ATK * 43,6 4,6
Tulos /osake e (laimentamaton, laimennnusvaikutuksella )** -0,76 --
Oma pääoma/ osake e 6,45 3,4
Bruttoinvestoinnit MEUR 347,6 --
Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta 18,9 --
Omavaraisuusaste % 34,2
Velkaantumisaste % (Gearing) 26,8
Oikaistu velkaantumisaste % 90,0
Rullaava 12 kk sijoitetun pääoman tuotto % (ROCE) -7,8
Rullaava 12 kk oman pääoman tuotto % (ROE) -12,1
* ilman myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon muutoksia, huoltojen
valuuttakurssauksen muutokset ja kertaluonteisia eriä.
Lentotoiminnan yksikkötuotot c/RTK = Lentotoiminnan liiketoiminnan tuotot /
lentotoiminnan RTK:t
Lentotoiminnan yksikkökulut c/RTK = Lentotoiminnan toiminnalliset kulut /
lentotoiminnan RTK:t
Lentotoiminnan yksikkökulut c/ATK = Lentotoiminnan toiminnalliset kulut /
lentotoiminnan ATK:t
** sisältää hybridilainan koron.
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
Tulos / osake:
Kauden voitto/
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä
Oma pääoma/osake:
Oma pääoma/
Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä
Velkaantumisaste, %:
Korolliset nettovelat *100/
Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus
Sijoitetun pääoman tuotto, %: ( ROCE )
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut *100/
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)
Korolliset nettovelat:
Korolliset velat - korolliset varat - pörssiosakkeet
Omavaraisuusaste, %:
Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus*100/
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Oman pääoman tuotto, %: (ROE)
Tulos *100/
Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskiarvo)
Operatiivinen liikevoitto = Liikevoitto ilman myyntivoittoja, johdannaisten
käyvän arvon muutoksia, huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia ja
kertaluonteisia eriä.
Oma pääoma = emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus
Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.
KONSERNIN TULOSLASKELMA
2010 2009 Muutos 2010
Milj. euroa 1.10.-31 1.10.-31 % 1.1.-31
.12. .12. .12.
Liikevaihto 516,9 457,7 12,9 2.023,3
Valmistus omaan käyttöön 2,4 3,2 -25,0 8,7
Liiketoiminnan muut tuotot 3,9 3,8 2,6 14,0
Käyttöomaisuuden myyntivoitot * 4,2 1,7 -- 6,1
Liiketoiminnan tuotot 527,4 466,4 13,1 2.052,1
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstökulut 114,0 111,8 2,0 438,8
Polttoaineet 106,6 101,2 5,3 431,7
Lentokaluston leasemaksut 14,3 18,3 -21,9 63,1
Muut vuokrat 27,0 20,3 33,0 88,0
Kaluston aineostot ja huolto 31,9 26,7 19,5 120,7
Liikennöimismaksut 44,9 40,0 12,3 188,5
Maaselvitys-- ja cateringkulut 42,7 36,0 18,6 172,9
Valmismatkatuotannon kulut 34,5 34,4 0,3 120,0
Myynti ja markkinointikulut 22,0 22,4 -1,8 83,7
Poistot 30,4 31,5 -3,5 118,2
Muut kulut 61,6 59,8 3,0 225,1
Toiminnalliset kulut yhteensä 529,9 502,4 5,5 2.050,7
Toiminnallinen liikevoitto, EBIT -6,7 -37,7 -- -4,7
Johdannaisten käyvän arvon ja huoltojen 5,6 4,2 33,3 -6,4
valuuttakurssauksen muutokset
Kertaluonteiset erät -7,8 -9,6 -- -8,3
Kulut yhteensä 532,1 507,8 4,8 2.065,4
Liikevoitto, EBIT -4,7 -41,4 -- -13,3
Rahoitustuotot 1,6 2,2 -27,3 6,5
Rahoituskulut -6,4 -4,6 39,1 -26,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta -0,1 0,1 -- 0,1
Tulos ennen veroja -9,6 -43,7 -- -33,0
Välittömät verot 3,9 8,3 -- 10,2
Kauden tulos -5,7 -35,4 -- -22,8
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta -5,4 -35,4 -23,0
Määräysvallattomien omistajien osuus -0,3 0,0 0,2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta kauden tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa/osake -0,06 -0,29 -0,24
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa/osake -0,06 -0,29 -0,24
2009 Muutos
Milj. euroa 1.1.-31.12 %
.
Liikevaihto 1.837,7 10,1
Valmistus omaan käyttöön 4,7 85,1
Liiketoiminnan muut tuotot 14,9 -6,0
Käyttöomaisuuden myyntivoitot * 32,9 --
Liiketoiminnan tuotot 1.890,2 8,6
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstökulut 482,3 -9,0
Polttoaineet 450,3 -4,1
Lentokaluston leasemaksut 74,4 -15,2
Muut vuokrat 81,4 8,1
Kaluston aineostot ja huolto 92,5 30,5
Liikennöimismaksut 171,1 10,2
Maaselvitys-- ja cateringkulut 130,2 32,8
Valmismatkatuotannon kulut 131,1 -8,5
Myynti ja markkinointikulut 77,2 8,4
Poistot 117,9 0,3
Muut kulut 220,0 2,3
Toiminnalliset kulut yhteensä 2.028,4 1,1
Toiminnallinen liikevoitto, EBIT -171,1 --
Johdannaisten käyvän arvon ja huoltojen valuuttakurssauksen 55,5 --
muutokset
Kertaluonteiset erät -32,2 --
Kulut yhteensä 2.005,1 3,0
Liikevoitto, EBIT -114,9 88,4
Rahoitustuotot 8,9 -27,0
Rahoituskulut -18,7 40,6
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 0,1 --
Tulos ennen veroja -124,6 73,5
Välittömät verot 29,4 -65,3
Kauden tulos -95,2 76,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta -95,3
Määräysvallattomien omistajien osuus 0,1
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta kauden tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa/osake -0,76
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa/osake -0,76
* Ei sisälly toiminnalliseen liikevoittoon.
KONSERNIN TASE
Milj. euroa 31.12.2010 3.12.2009 1.1.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 38,6 46,1 48,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1.406,6 1.469,0 1.272,1
Osuudet osakkuusyhtiöissä 7,6 8,3 6,1
Muut rahoitusvarat 13,6 20,5 21,5
Laskennalliset verosaamiset 48,0 52,1 70,2
Yhteensä 1.514,4 1.596,0 1.418,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 47,5 36,8 35,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset 252,3 197,5 231,8
Muut rahoitusvarat 517,3 598,2 373,8
Rahavarat 9,6 9,2 18,3
Yhteensä 826,7 841,7 659,0
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 70,7 19,4 19,4
Varat yhteensä 2.411,8 2.457,1 2.096,4
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 75,4 75,4 75,4
Muu oma pääoma 777,1 748,3 638,4
Yhteensä 852,5 823,7 713,8
Määräysvallattomien omistajien osuus 0,8 0,9 1,1
Oma pääoma yhteensä 853,3 824,6 714,9
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 103,3 99,1 120,6
Rahoitusvelat 677,7 637,4 261,1
Eläkevelvoitteet 2,5 0,0 6,1
Yhteensä 783,5 736,5 387,8
Lyhytaikaiset velat
Kauden verotettavaan tuloon 0,3 0,0 1,5
perustuvat verovelat
Varaukset 100,4 112,0 109,6
Rahoitusvelat 98,5 201,8 48,5
Ostovelat ja muut velat 575,8 582,2 834,1
Yhteensä 775,0 896,0 993,7
Velat yhteensä 1.558,5 1.632,5 1.381,5
Oma pääoma ja velat yhteensä 2.411,8 2.457,1 2.096,4
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa Osake- Ylikurssi Vara- Käyvän Sijoitetun
pääoma rahasto rahasto arvon vapaan
rahasto oman
pääoman
rahasto
Oma pääoma 1.1.2009 75,4 20,4 147,7 -110,5 247,2
Osingonjako
Omistajiin liittyvät oman 75,4 20,4 147,7 -110,5 247,2
pääoman erät 31.12.2009
Oman pääoman ehtoinen
laina
Tilikauden tulos
Laajan tuloksen erät
Muuntoerot
Myytävissä 12,0
olevien
rahavarojen
muutos verojen
jälkeen
Verojen osuus -4,2
Suojausinstru-- 73,3
menttien käyvän
arvon muutos
verojen jälkeen
Verojen osuus -25,7
Kauden laaja tulos 0,0 0,0 0,0 85,3 0,0
Oma pääoma yhteensä 75,4 20,4 147,7 -25,2 247,2
31.12.2009
Milj. euroa Muunto Edellisten Yhteen Määräys Oman Oma Oma
erot tilikausie sä vallattomi pääoman pääoma pääoma
n en ehtoine ehtois yhteensä voitto omistajien n laina en
osuus lainan
korko
Oma pääoma 0,0 333,6 713,8 1,1 0,0 714,9
1.1.2009
Osingonjako 0,0 0,0 -0,3 0,0 -0,3
Omistajiin 0,0 333,6 713,8 0,8 0,0 714,6
liittyvät
oman
pääoman erät
31.12.2009
Oman pääoman 0,0 0,0 119,4 119,4
ehtoinen
laina
Tilikauden -95,3 -95,3 0,1 -95,2
tulos
Laajan
tuloksen erät
Muuntoerot 0,5 0,5 0,5
Myytävissä 12,0 12,0
olevien
rahavarojen
muutos
verojen
jälkeen
Verojen osuus -4,2 -4,2
Suojausinstru 73,3 73,3
--
menttien
käyvän
arvon muutos
verojen
jälkeen
Verojen osuus -25,7 -25,7
Kauden laaja 0,5 0,0 -9,5 0,0 0,0 -9,4
tulos
Oma pääoma 0,5 238,3 704,3 0,9 119,4 824,6
yhteensä
31.12.2009
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa Osake-pääo Ylikurs Vara- Käyvän Sijoitetun
ma si rahast arvon vapaan
rahasto o rahasto oman pääoman
rahasto
Oma pääoma 1.1.2010 75,4 20,4 147,7 -25,2 247,2
Osingonjako
Osakeperusteiset maksut
Omistajiin liittyvät 75,4 20,4 147,7 -25,2 247,2
oman pääoman
erät 31.12.2010
Tilikauden tulos
Laajan tuloksen erät
Oman pääoman ehtoisen
lainan
korot verojen jälkeen
Verojen osuuus
Muuntoerot
Myytävissä 1,5
olevien
rahavarojen
muutos verojen
jälkeen
Verojen osuus -0,5
Suojausinstru-- 58,9
menttien
käyvän
arvon muutos
verojen
jälkeen
Verojen osuus -20,7
Kauden laaja tulos 0,0 0,0 0,0 60,4 0,0
Oma pääoma yhteensä 75,4 20,4 147,7 35,2 247,2
31.12.2010
Milj. euroa Muunto Edellist Yhteen Määräys Oman Oman Oma
erot en sä vallatto pääoman pääoman pääoma
tilikaus mien ehtoinen ehtoise yhteen
ien omistaji laina n sä
voitto en lainan
osuus korot
Oma pääoma 0,5 238,3 704,3 0,9 119,4 0,0 824,6
1.1.2010
Osingonjako 0,0 0,0 -0,3 0,0 -0,3
Osakeperusteiset -0,1 -0,1 -0,1
maksut
Omistajiin 0,5 238,2 704,2 0,6 119,4 0,0 824,2
liittyvät oman
pääoman erät
31.12.2010
Tilikauden tulos -23,0 -23,0 0,2 0,0 -22,8
Laajan tuloksen
erät
Oman pääoman 0,0 0,0 0,0 -8,0 -8,0
ehtoisen lainan
korot verojen
jälkeen
Verojen osuus 2,8 2,8
Muuntoerot -0,5 -0,5 0,0 -0,5
Myytävissä 1,5 1,5
olevien
rahavarojen
muutos verojen
jälkeen
Verojen osuus -0,5 -0,5
Suojausinstru-- 58,9 58,9
menttien
käyvän
arvon muutos
verojen
jälkeen
Verojen osuus -20,7 -20,7
Kauden laaja -0,5 -23,0 36,9 0,2 0,0 -8,0 29,1
tulos
Oma pääoma 0,0 215,2 741,1 0,8 119,4 -8,0 853,3
yhteensä
31.12.2010
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. Osake- Ylikur Vara Käyvän Sijoit Muunto Edelli Yhteen Määräy
Oman Oman Oma
euroa pääoma ssi rahast arvon etun erot sten sä s-vall
pääoma pääoma pääoma
rahast o rahast vapaan tili at
n n yhteen
o o oman kausie tomien
ehtoin ehtois sä
pääoma n omista
en en
n voitto jien
lai-na lainan
rahast osuus
korot
o
Oma 75,4 20,4 147,7 -110,5 247,2 0,0 369,2 749,4 1,1
0,0 750,5
pääoma
1.1.
2009
Lasken -35,6 -35,6 0,0
0,0 -35,6
ta
periaa
tteen
muutos
Oikais 75,4 20,4 147,7 -110,5 247,2 0,0 333,6 713,8 1,1
0,0 714,9
tu
pääoma
1.1.
2009
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
1.1.-31.12.2 1.1.-31.12.2
010 009
Milj. euroa
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden tulos -22,8 -95,2
Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa 1 108,0 74,7
Korkokulut ja muut rahoituskulut 26,3 18,7
Korkotuotot -6,2 -8,6
Muut rahoitustuotot -0,2 -0,2
Osinkotuotot -0,1 -0,1
Verot -10,2 -29,4
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden -20,0 32,7
saamisten muutos
Vaihto-omaisuuden muutos 5,8 -1,7
Osto- ja muiden velkojen 0,4 -103,7
muutos
Maksetut korot -19,1 -12,7
Maksetut rahoituskulut -3,7 -2,3
Saadut korot 4,7 7,0
Saadut rahoitustuotot 0,1 0,2
Maksetut verot -1,9 0,0
Liiketoiminnan nettorahavirta 61,1 -120,6
Investointien rahavirrat
Tytäryrityksen hankinnat -0,1 0,0
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -5,2 -9,4
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin * 24,6 -316,1
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien 112,0 -295,8
korkosijoitusten nettomuutos
Myytävissä olevien osakkeiden nettomuutos 1,6 0,0
Aineellisten käyttöomaisuus-hyödykkeiden myynti 10,8 61,9
Saadut osingot 0,1 0,1
Pitkäaikaisten saamisten muutos 6,9 -1,6
Investointien nettorahavirta 150,7 -560,9
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot 49,5 611,1
Lainojen takaisinmaksut ja muutokset -219,4 -129,5
Oman pääoman ehtoinen laina, korot/pääoma -10,8 119,4
Rahoituksen nettorahavirta -180,7 601,0
Rahavirtojen muutos 31,1 -80,5
Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa 262,9 343,4
Rahavirtojen muutos 31,1 -80,5
Rahavarat tilikauden lopussa 294,0 262,9
Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot 1.1.-31.12.2 1.1.-31.12.2
010 009
1) Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa
Poistot 118,7 132,8
Työsuhde-etuudet 7,0 -11,0
Johdannaisten käyvän arvon ja huoltojen 6,4 -55,5
valuuttakurssauksen muutokset
Muut oikaisut -24,1 8,4
Yhteensä 108,0 74,7
Muut rahoitusvarat 517,3 598,2
Rahavarat 9,6 9,2
Lyhytaikaiset rahavarat taseessa 526,9 607,4
Yli 3 kuukauden päästä erääntyvät -206,7 -318,7
Myytävissä olevat osakkeet -26,2 -25,8
Rahavirtalaskelman rahavarat yhteensä 294,0 262,9
* Lukuun ei sisälly A330 lentokoneiden rahoitusleasingjärjestelyt.
KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUKSEN LISÄTIEDOT
1. LAADINTAPERUSTA
Konsernin tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen IAS 34, Osavuosikatsaukset
standardia.
2. LAADINTAPERIAATTEET
Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2009
noudattamien periaatteiden kanssa, lukuunottamatta uutta moottoreiden
perushuollon kirjauskäytäntöä. Yhtiö on kertonut yksityiskohtaisemmin
osavuosikatsauksessa Q2/2010 käytännön vaikutuksesta vertailuvuoden
tuloslaskelma- ja tase-eriin.
Seuraavat konsernin kannalta olennaisiksi todetut uudet standardit, standardien
muutokset ja tulkintojen soveltaminen on otettu käyttöön vuoden 2010 alusta:
- IFRS 5 (muutos) Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut
toiminnot Muutos selventää, että IFRS 5 sisältää vaatimukset tiedoista, jotka
on esitettävä myytävänä olevaksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä
(tai luovutettavien erien ryhmistä) tai lopetettavista toiminnoista. Siinä myös
selvennetään, että IAS 1:n mukaisia yleisiä vaatimuksia on kuitenkin
noudatettava, erityisesti IAS 1:n kappaletta 15 (oikean kuvan antaminen) ja
kappaletta 125 (arvioihin liittyvät epävarmuustekijät).
- IFRS 8 (muutos) Toimintasegmentit Muutos selventää, että yhteisön on
esitettävä segmentin varat tilinpäätöksessään ainoastaan, mikäli kyseistä
tietoa raportoidaan säännöllisesti ylimmälle operatiiviselle
päätöksentekijälle. Lisäksi standardiin on tehty vähäisiä teknisiä muutoksia.
- IAS 7 (muutos) Rahavirtalaskelma Muutoksen perusteella ainoastaan ne maksut,
joiden seurauksena kirjataan omaisuuserä taseeseen, voidaan luokitella
investointien rahavirroiksi.
- IAS 17 (muutos) Vuokrasopimukset Muutos poistaa erityisohjeistuksen, joka
koskee maa-alueen luokittelua rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi.
Tämän seurauksena maa-alueet tulee luokitella rahoitusleasing- tai muuksi
vuokrasopimukseksi noudattaen yleisiä IAS 17 -standardin luokittelukriteereitä.
- IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Muutos
selventää, että ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistavat optiot, joiden
toteutushinta kompensoi lainanantajan tulevien korkotuottojen menetystä
pienentämällä uudelleensijoitusriskin aiheuttamaa taloudellista tappiota,
liittyy läheisesti päävelkasopimukseen.
- IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Muutos
kappaleen 2 (g) poikkeukseen IAS 39 - standardin soveltamisalassa selventää,
että (a) IAS 39 soveltuu vain sitoviin (termiini) sopimuksiin hankkijan ja
myyjän välillä hankinnan kohteen ostamiseksi jonain päivänä tulevaisuudessa;
(b) termiinin juoksuajan ei tulisi ylittää kohtuullista ajanjaksoa joka
tavallisesti tarvitaan vaadittavien hyväksymisten saamiseksi transaktion
loppuun saattamiseksi; ja (c) kyseistä poikkeusta ei tulisi soveltaa
optiosopimuksiin, jotka toteutettaessa synnyttävät määräysvallan yhteisössä
eikä vastaaviin sijoituksiin osakkuusyhtiöissä tai samanlaisiin transaktioihin.
- IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Muutos
selventää, että voitot ja tappiot rahavirran suojausinstrumentista suojattaessa
tulevia rahavirtoja tulee siirtää omasta pääomasta tilikauden tulokseen sillä
tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu rahavirta vaikuttaa tilikauden
tulokseen.
Näiden standardien käyttöönotolla ei ole ollut olennaista vaikutusta tässä
osavuosikatsauksessa.
Konsernin vuonna 2011 ja 2012 käyttöönotettavista IASB:n julkaisemista
standardeista ja tulkinnoista tullaan selostamaan yksityiskohtaisesti
tilinpäätöksen 2010 laadintaperiaatteissa.
3. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT
Tilinpäätöstiedotteen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita
ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujenvarojen ja velkojen sekä tuottojen
ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin
arvioihin verrattuna.
Tämän tilinpäätöstiedotteen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät
konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin
liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2009.
4. SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon
mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen
organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin.
Liiketoimintasegmentit ovat lentoliikenne, lentotoimintopalvelut ja
matkapalvelut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään arvoon.
LIIKETOIMINTASEGMENTTITIEDOT 1.1. - 31.12.2010
Lento- Lento- Matka- Konserni- Kohdistam Konsern
liikenn toimint palvel at- i
e a- ut
Milj. euroa palve-l eliminoin tomat
ut nit erät
Ulkoinen liikevaihto 1.594,6 113,2 315,5 2.023,3
Sisäinen liikevaihto 145,8 315,8 1,4 -463,0 0,0
Liikevaihto 1.740,4 429,0 316,9 -463,0 0,0 2.023,3
Liikevoitto -7,9 10,5 -2,3 -13,6 -13,3
Osuus 0,1 0,1
osakkuus-yritysten
tuloksista
Rahoitus-tuotot 6,5 6,5
Rahoitus-kulut -26,3 -26,3
Tuloverot 10,2 10,2
Määräysvallattomien -0,2 -0,2
omistajien osuus
Kauden tulos -23,0
Poistot 99,1 16,4 1,8 0,0 1,4 118,7
LIIKETOIMINTASEGMENTTITIEDOT 1.1. - 31.12.2009
Lento Lentotoim Matkapalv Konserni Kohdista Konsern
liikenn inta elut - mat i e
Milj. euroa palvelut Eliminoi tomat
nnit erät
Ulkoinen liikevaihto 1.387,2 105,8 344,7 1.837,7
Sisäinen liikevaihto 150,7 315,5 1,8 -468,0 0,0
Liikevaihto 1.537,9 421,3 346,5 -468,0 0,0 1.837,7
Liikevoitto -182,1 29,8 -4,3 41,7 -114,9
Osuus 0,1 0,1
osakkuus-yritysten
tuloksista
Rahoitus-tuotot 8,9 8,9
Rahoitus-kulut -18,7 -18,7
Tuloverot 29,4 29,4
Määräysvallattomien -0,1 -0,1
omistajien osuus
Kauden tulos -95,3
Poistot 99,3 30,6 1,3 0,0 1,6 132,8
LIIKEVAIHTO VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
2010 2009 Muutos 2010 2009 Muutos
1.10.-31.1 1.10.-31.1 % 1.1.-31.1 1.1.-31.1 %
2. 2. 2. 2.
Milj. euroa
Lentoliikenne 432,8 370,9 16,7 1.740,4 1.537,9 13,2
Lentotoiminta-palv 109,8 111,1 -1,2 429,0 421,3 1,8
elut
Matkapalvelut 90,2 94,0 -4,0 316,9 346,5 -8,5
Konsernielimi-noin -115,9 -118,3 -2,0 -463,0 -468,0 -1,1
nit
Yhteensä 516,9 457,7 12,9 2.023,3 1.837,7 10,1
LIIKEVOITTO ILMAN MYYNTIVOITTOJA, JOHDANNAISTEN KÄYVÄN ARVON MUUTOKSIA,
HUOLTOJEN VALUUTTAKURSSAUKSEN MUUTOKSIA JA KERTALUONTEISIA ERIÄ
VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
2010 2009 Muutos 2010 2009 Muutos
1.10.-31.1 1.10.-31.1 % 1.1.-31.1 1.1.-31.1 %
2. 2. 2. 2.
Milj. euroa
Lentoliikenne -8,1 -45,4 -82,2 1,9 -161,4 -101,2
Lentotoiminta-palv 1,4 9,9 -85,9 8,1 7,3 11,0
elut
Matkapalvelut 2,1 1,2 75,0 0,0 -4,3 -100,0
Kohdistamat-tomat -2,1 -3,4 -38,2 -14,7 -12,7 15,7
erät
Yhteensä -6,7 -37,7 -82,2 -4,7 -171,1 -97,3
HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN SEGMENTEITTÄIN
2010 2009 Muutos
1.1.-31.12. 1.1.-31.12. %
Lentoliikenne 3.524 3.925 -10,2
Lentotoiminta-palvelut 2.685 3.347 -19,8
Matkapalvelut 1.110 1.289 -13,9
Muut toiminnot 259 236 9,7
Yhteensä 7.578 8.797 -13,9
5. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia
raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat
yhdenmukaisia vuoden 2010 konsernin vuosikertomuksessa esitettävien tietojen
kanssa.
Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien
johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.
JOHDANNAISSOPIMUKSET
Johdannaiset 31.12.2010
Nimellisar Positiivis Negatiivis Käypä
vo et et
käyvät käyvät nettoar
arvot arvot vo
Valuuttajohdannaiset, milj. euroa
Suojauslaskennassa olevat erät
(termiinit):
Polttoaineen valuuttasuojaus 324,2 12,7 -3,4 9,3
Lentokoneostojen suojaus
Käyvän arvon suojaus 297,4 17,1 -1,7 15,4
Rahavirran suojaus 0,0 0,0 0,0 0,0
Leasemaksujen valuuttasuojaus 42,8 1,0 -0,4 0,6
Suojauslaskennassa olevat yhteensä 664,4 30,8 -5,5 25,3
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Liiketoiminnan kassavirtojen 160,8 1,0 -4,8 -3,8
suojaus (termiinit)
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus (optiot)
Ostetut valuuttaoptiot 37,8 0,0 0,0 0,0
Asetetut valuuttaoptiot 33,0 0,0 -0,2 -0,2
Taseen suojaus (termiinit) 92,8 3,6 0,0 3,6
Yhteensä 324,4 4,6 -5,0 -0,4
Valuuttajohdannaiset yhteensä 988,8 35,4 -10,5 24,9
Johdannaiset 31.12.2009
Nimellisarvo Positiiviset Negatii-viset Käypä
käyvät arvot käyvät arvot nettoarvo
Valuuttajohdannaiset,
milj. euroa
Suojauslaskennassa olevat
erät (termiinit):
Polttoaineen 299,1 4,7 -7,7 -3,0
valuuttasuojaus
Lentokoneostojen suojaus
Käyvän arvon suojaus 491,0 11,2 -4,1 7,1
Rahavirran suojaus 0,0 0,0 0,0 0,0
Leasemaksujen 36,2 0,3 -0,9 -0,6
valuuttasuojaus
Suojauslaskennassa olevat 826,3 16,2 -12,7 3,5
yhteensä
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät:
Liiketoiminnan 214,8 2,3 -1,4 0,9
kassavirtojen suojaus
(termiinit)
Liiketoiminnan
kassavirtojen suojaus
(optiot)
Ostetut valuuttaoptiot 0,0 0,0 0,0 0,0
Asetetut valuuttaoptiot 0,0 0,0 0,0 0,0
Taseen suojaus (termiinit) 90,0 2,0 -0,1 1,9
Yhteensä 304,8 4,3 -1,5 2,8
Valuuttajohdannaiset 1.131,1 20,5 -14,2 6,3
yhteensä
JOHDANNAISSOPIMUKSET
31.12.2010
Nimellisarvo Positiiviset Negatiiviset Käypä
(tonnia/MWh) käyvät arvot käyvät arvot nettoarvo
(Milj. euroa) (Milj. euroa) (milj. euroa)
Hyödykejohdannaise
t
Suojauslaskennassa
olevat erät :
Lentopetrolitermii 547.350 35,3 -5,2 30,1
nit
Sähköjohdannaiset, 127.402 1,3 0,0 1,3
MWh
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät:
Lentopetrolitermii 101.750 6,6 0,0 6,6
nit
Gasoil termiinit 0 0,0 0,0 0,0
Jet differential 22.000 0,6 0,0 0,6
termiinit
Optiot
Ostetut, 83.750 4,7 0,0 4,7
lentopetroli,
tonnia
Asetetut, 162.750 0,0 -1,6 -1,6
lentopetroli,
tonnia
Ostetut, gasoil, 0 0,0 0,0 0,0
tonnia
Asetetut, gasoil, 0 0,0 0,0 0,0
tonnia
Sähköjohdannaiset, 39.157 0,1 0,0 0,1
MWh
Yhteensä 48,6 -6,8 41,8
31.12.2009
Nimellisar Positiivise Negatiivise Käypä
vo t t nettoarvo
(tonnia/MW käyvät käyvät (Milj.
h) arvot arvot euroa)
(Milj. (Milj.
euroa) euroa)
Hyödykejohdannaiset
Suojauslaskennassa olevat
erät :
Lentopetrolitermiinit 538.600 13,4 -48,1 -34,7
Sähköjohdannaiset, MWh 0 0,0 0,0 0,0
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät:
Lentopetrolitermiinit 48.400 1,1 -0,4 0,7
Gasoil termiinit 0 0,0 0,0 0,0
Jet differential termiinit 120.500 4,3 0,0 4,3
Optiot
Ostetut, lentopetroli, 68.000 0,8 0,0 0,8
tonnia
Asetetut, lentopetroli, 80.500 0,2 -0,6 -0,4
tonnia
Ostetut, gasoil, tonnia 0 0,0 0,0 0,0
Asetetut, gasoil, tonnia 0 0,0 0,0 0,0
Sähköjohdannaiset, MWh 0,0 0,0 0,0
Yhteensä 19,8 -49,1 -29,3
JOHDANNAISSOPIMUKSET
31.12.2010
Nimellisarv Positiivise Negatiivis Käypä
o t et
käyvät käyvät nettoarvo
arvot arvot
Korkojohdannaiset, milj. euroa
Valuutan- ja
koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennassa olevat erät: 0,0 0,0 0,0 0,0
Suojauslaskennan ulkopuoliset 2,6 2,7 -3,9 -1,2
erät:
Yhteensä 2,6 2,7 -3,9 -1,2
Koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennassa olevat erät: 0,0 0,0 0,0 0,0
Suojauslaskennan ulkopuoliset 25,0 0,0 -0,3 -0,3
erät:
Yhteensä 25,0 0,0 -0,3 -0,3
Osakejohdannaiset, milj. euroa
Optiot
Osto-optiot, osake 0,0 0,0 0,0 0,0
31.12.2009 Nimellisarv Positii-vise Negatiivi-s Käypä
o t et
käyvät arvot käyvät nettoarv
arvot o
Korkojohdannaiset, milj. euroa
Valuutan- ja
koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennassa olevat 4,7 5,0 -7,6 -2,6
erät:
Suojauslaskennan ulkopuoliset 6,9 7,5 -11,3 -3,8
erät:
Yhteensä 11,6 12,5 -18,9 -6,4
Koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennassa olevat 0,0 0,0 0,0 0,0
erät:
Suojauslaskennan ulkopuoliset 20,0 0,0 -0,2 -0,2
erät:
Yhteensä 20,0 0,0 -0,2 -0,2
Osakejohdannaiset, milj. euroa
Optiot
Osto-optiot, osake 0,0 0,0 0,0 0,0
6. YRITYSHANKINNAT JA MYYNNIT
Konserni on myynyt osakkuusyhtiönsä Kiinteistö Oy Lentäjäntie 3 ja ostanut
virolaisen Back Office Services Estonia OU yhtiön, josta konsernin omistus on
100 %.
7. TULOVEROT
Tuloslaskelmaan on merkitty tulokseen perustuvat toiminnalliset ja
laskennalliset verot perustuen voimassaoleviin verokantoihin.
8. OSAKEKOHTAINEN OSINKO
Yhtiökokous31.3.2010 päätti olla jakamatta osinkoa tilikaudelta 2009.
9. AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOS
Milj. euroa 31.12.2010 31.12.2009
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.534,5 1.339,6
Käyttöomaisuusinvestoinnit 183,5 413,2
Ennakoiden muutos -62,3 -22,2
Vähennykset -4,6 -63,3
Siirrot -16,5 --
Poistot -118,7 -132,8
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 1.515,9 1.534,5
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa 19,4 19,4
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa 70,7 19,4
10. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainoja lyhennettiin lyhennysohjelman mukaisesti. Muut kirjanpidossa esitetyt
lainojen nostot liittyvät vanhoihin vakuudellisiin lainoihin, joiden
poikkeuksellisesta sopimusrakenteesta johtuen nettolyhennys kirjataan bruttona
sekä nostoksi että lyhennykseksi.
11. VASTUUSITOUMUKSET
Milj. euroa 31.12.2010 31.12.2009
Muut omasta puolesta annetut vakuudet, pantit 593,4 680,0
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, 65,5 78,1
takaukset
Muiden puolesta annetut takaukset 2,6 3,3
Yhteensä 661,5 761,4
Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 31.12.2010
olivat 1.100,00 miljoonaa euroa (1.100,0)
12. VASTUUT
Milj. euroa 31.12.2010 31.12.2009
Lentokaluston leasemaksuvastuut 282,3 226,5
Muut vastuut 249,8 270,4
Yhteensä 532,1 496,9
13. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Lähipiiritapahtumat on esitetään Finnairin vuoden 2010 tilinpäätöksessä.
Tilinpäätöshetken jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Liiketoimet ja avoimet saldot osakkuusyritysten kanssa olivat
raportointikaudella merkitykseltään erittäin vähäisiä.
14. LENTOLIIKENNESUORITTEET 1.1.-31.12.2010
Koko Euroop Pohjoi Aasia Kotima Reitti- Loma Rahti
liikenn pa s- a - liiken liikenn
e Amerik liikenn ne e
ka e
yhteens
ä
Matkustajat 7.139 3.588 147 1.243 1.274 6.251 887
(1000)
Muutos % -4,0 -2,3 -11,0 7,4 -3,1 -0,9 -21,0
ed.v.
Rahti ja 123.154 21.429 8.206 72.910 2.287 104.832 1.142 123.154
posti (1000
kg)
Muutos % 38,0 16,8 23,5 23,0 -14,9 20,5 -10,7 38,0
ed.v.
Tarjotut hkm 25.127 7.479 1.215 11.150 1.182 21.025 4.102
(milj.)
Muutos % -4,3 -1,5 -8,0 4,1 -1,8 1,0 -24,5
ed.v.
Myydyt hkm 19.222 4.938 972 9.085 669 15.664 3.558
(milj.)
Muutos % -3,6 -2,5 -11,0 7,9 -6,4 2,5 -23,4
ed.v.
Matkustajakäy 76,5 66,0 80,0 81,5 58,7 74,5 86,8
ttöaste %
Muutos %-yks. 0,6 -0,7 -2,7 2,9 -6,6 1,1 1,2
ed.v.
Tarjotut tnkm 3.808 1.029
(milj.)
Muutos % -2,9 21,4
ed.v.
Myydyt tnkm 2.471 749
(milj.)
Muutos % 7,6 46,4
ed.v.
Kokonaiskäytt 64,9 72,8 *
öaste %
Muutos %-yks. 6,3 12,4
ed.v.
* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista
kuljetuskapasiteettia.
15. LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Laajassa tuloslaskelmassa esitetään aiemmin suoraan omaan pääomaan kirjatut
suojauslaskennassa olevien erien realisoitumattomat johdannaisten
arvonmuutokset, joilla suojataan tulevaisuuden rahavirtoja sekä
valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssierot.
2010 2009 Muutos 2010 2009 Muutos
Milj. euroa 1.10.-3 1.10.-3 % 1.1.-3 1.1.-3 %
1.12. 1.12. 1.12. 1.12.
Kauden tulos -5,7 -35,4 -- -22,8 -95,2 --
Muut laajan tuloksen erät
Oman pääoman ehtoisen lainan -8,0 -- -- -8,0 -- --
korot
Verojen osuus 2,8 -- -- 2,8 -- --
Muuntoerot 0,0 0,0 -- -0,5 0,5 --
Myytävissä olevien rahavarojen 4,2 0,1 1,5 12,0
muutos verojen jälkeen
Verojen osuus -1,4 0,0 -0,5 -4,2
Suojausinstrumenttien käyvän 30,9 29,0 -- 58,9 73,3 --
arvon muutos verojen jälkeen
Verojen osuus -10,9 -10,2 -20,7 -25,7
Muut laajan tuloksen erät 27,1 29,1 -- 51,9 85,8 --
yhteensä
Kauden laaja tulos 21,4 -6,3 -- 29,1 -9,4 --
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kauden laajasta 21,7 -6,3 28,9 -9,5
tuloksesta
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden laajasta -0,3 0,0 0,2 0,1
tuloksesta
16. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA
Katsauskauden jälkeen ei ole ollut muita merkittäviä tapahtumia kuin
tilinpäätöstiedotteessa jo selostettuja asioita.
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |