2012-02-21 10:00:02 CET
2012-02-21 10:00:30 CET
REGULATED INFORMATION
Fingrid Oyj - Tilinpäätös ja toimintakertomus
Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni
Helsinki, Suomi, 2012-02-21 10:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj
Tlinpäätöstiedote 21.2.2012 klo 11.00 EET
Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011:
Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni
- konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010) miljoonaa euroa
- konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 17 (23) miljoonaa
euroa
- liikevaihto 438 (456) miljoonaa euroa
- investoinnit 244 (144) miljoonaa euroa
- omavaraisuusaste 25,7 (28,6)%
- korolliset nettolainat 1 020 (855) miljoonaa euroa
- yhtiön hallitus esittää osingoksi 2 018, 26 euroa osaketta kohti
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:"Sähkön kulutuksen aleneminen ja markkinaehtoisten kustannusten kasvu
heikensivät Fingridin tulosta. Kustannuksista kasvoivat edelliseen vuoteen
verrattuna erityisesti kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien
kustannukset sekä rahoituskustannukset korkotason noususta johtuen.
Yhtiön nettolainanotto on kasvussa mittavan investointiohjelman vuoksi. Vuoden
aikana Fingrid laski liikkeeseen arvoltaan yhden miljardin Ruotsin kruunun
joukkovelkakirjalainan yhtiön kansainvälisen Medium Term Note -lainaohjelman
alla sekä allekirjoitti 20 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Pohjoismaisen
Investointipankin (NIB) kanssa.
Fingridin investoinnit olivat ennätystasolla vuonna 2011. Poikkeuksellisen
suurta euromääräistä investointitasoa selittää usean suuren
investointiprojektin läpivienti samanaikaisesti. Vuoden 2011 investointitaso
tulee näillä näkymin olemaan selkeästi suurin yhtiön kymmenvuotisessa
investointisuunnitelmassa, jonka mukaisesti yhtiö investoi kantaverkkoon ja
varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 1,7 miljardia euroa.
Lisälainanoton ohella investoinnit edellyttävät siirtotariffien korotuksia
tulevina vuosina. Vuoden 2012 alusta lähtien yhtiö korotti siirtotariffeja
keskimäärin 30 %. Tästä huolimatta Fingridin siirtotariffit ovat alhaisimpien
joukossa Euroopassa.
Suomen kantaverkon käyttövarmuus oli edelleen hyvällä tasolla vuonna 2011.
Häiriöaika kantaverkkoasiakkaiden liittymispistettä kohti oli kuitenkin
keskimääräistä suurempi. Häiriöaikaa kasvattivat erityisesti joulunajan
myrskyissä kantaverkkoon liittyneissä asiakkaiden haarajohdoissa olleet viat,
joiden vaikutukset näkyivät myös kantaverkossa. Kantaverkko selvisi myrskyistä
niiden voimakkuuteen nähden hyvin.
Siirtoverkon pullonkaulat rajoittivat Suomen sähkökauppaa Pohjoismaiden kanssa.
Siirtokapasiteettia oli tarjolla suunnilleen normaali määrä, mutta alkuvuoden
kuivuus lisäsi merkittävästi vientikysyntää ja vastaavasti loppuvuoden
vesivoiman runsaus tuontikysyntää. Suomen ja Ruotsin aluehinnat erosivat usein
jopa kymmeniä euroja megawattitunnilta. Loppusyksystä tilanne tasaantui, mihin
vaikutti osaltaan uuden Fenno-Skan 2-siirtoyhteyden saaminen markkinoiden
käyttöön kuukausi etuajassa. Yhteys lisäsi Suomen ja Ruotsin välistä
siirtokapasiteettia 40 %."
Taloudellinen tulos
Konsernin loka - joulukuun liikevaihto oli 108 miljoonaa euroa (138 milj. euroa
vastaavana aikana vuonna 2010). Kantaverkkotulot olivat 59 milj. euroa (64
milj. euroa) ja tasesähkön myynti oli 25 miljoonaa euroa (49 milj. euroa).
IFRS:n mukainen tulos ennen veroja oli 8 miljoonaa euroa (14 milj. euroa) loka
- joulukuussa.
Konsernin liikevaihto oli 438 miljoonaa euroa (456 milj. euroa) tilikauden
aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 3 miljoonaa euroa (7 milj. euroa).
Kantaverkkotulot jäivät edellisen vuoden tasolle toteutetusta 4,5 prosentin
tariffikorotuksesta huolimatta johtuen sähkön kulutuksen 3,8 %:n laskusta
vuoteen 2010 verrattuna. Tasesähkön myynti aleni 146 miljoonaan euroon (160
milj. euroa) lähinnä alhaisemman sähkön markkinahinnan vuoksi. Rajasiirtotuotot
Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat 2 miljoonalla eurolla
edellisestä vuodesta. Fingridin saamat pohjoismaiset pullonkaulatuotot olivat
16 miljoonaa euroa (9 milj. euroa).
Liikevaihto ja liike- 1-12/11 1-12/10 10-12/11 10-12/10
toiminnan muut tuotot (milj. €)
Kantaverkkotulot 210 211 59 64
Tasesähkön myynti 146 160 25 49
Rajasiirto 22 24 5 6
Estlink pullonkaulatulot 10 9 1 6
Pohjoismaiset pullonkaulatulot 16 9 4 1
Tehoreservi 7 14 5 2
Läpisiirtotuotot 22 19 7 5
Turpeen syöttötariffi 0 1 0
Muu liikevaihto 5 9 2 4
Liiketoiminnan muut tuotot 3 7 1 4
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 441 463 109 142
Tasesähkön osto oli 131 miljoonaa euroa (145 milj. euroa). Häviösähkökulut
laskivat 2 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna johtuen huomattavasti
alemmasta keskimääräisestä Suomen aluehinnasta. Kantaverkon käyttövarmuuden
varmistavien reservien kulut kasvoivat 7 miljoonalla eurolla ja poistot
miljoonalla eurolla. Kunnonhallintakustannukset ja henkilöstökulut pysyivät
edellisen vuoden tasolla.
Kulut (milj. €) 1-12/11 1-12/10 10-12/1 10-12/1
1 0
Tasesähkön osto 131 145 22 49
Häviösähkön hankinta 63 65 16 19
Poistot 68 67 18 17
Reservit 28 22 7 6
Henkilöstö 20 20 6 6
Kunnonhallinta 18 18 6 5
Tehoreservi 7 13 5 3
Läpisiirtomaksut 12 10 4 2
Estlink verkkovuokrat 9 9 1 6
Turpeen syöttötariffi 1 0
Muut kustannukset 23 21 7 7
Kulut yhteensä 380 391 90 120
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten 62 72 19 22
arvonmuutoksia
Konsernin liikevoitto 57 74 17 23
Konsernin liikevoitto oli 57 miljoonaa euroa (74 milj. euroa).
Hyödykejohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen -5 miljoonaa euroa
(+2 milj. euroa).
Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 17 miljoonaa euroa (23 milj. euroa)
Konsernin tilikauden voitto oli 33 miljoonaa euroa (42 milj. euroa). Konsernin
liiketoimintojen rahavirta investoinneilla vähennettynä oli 148 miljoonaa euroa
negatiivinen (-12 milj. euroa). Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
osinkoa maksetaan 2 018,26 euroa osakkeelta.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,6 % (5,1 %) ja oman pääoman tuotto 6,5 % (8,7
%). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 25,7 % (28,6 %).
Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset
mukaan lukien 266 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 263 henkilöä.
Vakinaisen henkilöstön määrä oli 252 (249).
Investoinnit
Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2011 olivat 244 miljoonaa euroa (144
milj. euroa). Tästä määrästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 173 miljoonaa
euroa (109 milj. euroa) ja varavoimaan 68 miljoonaa euroa (31 milj. euroa).
Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 3 miljoonaa euroa (4 milj. euroa).
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa
(1,5 milj. euroa). Käynnissä oli yhteensä noin 50 tutkimus- ja kehityshanketta.
Merkittävimmät panostukset kohdistuivat uusien voimajohtopylvästyyppien sekä
verkon käyttövarmuuden hallintamenetelmien kehitystyöhön.
Voimajärjestelmä
Sähkön kulutus aleni 3,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna
teollisuustuotannon laskun ja lämpimän loppuvuoden seurauksena. Suomessa
kulutettiin vuonna 2011 sähköä 84,4 terawattituntia (87,7 terawattituntia
vuonna 2010). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 64,2 terawattituntia (68,1
terawattituntia), joka vastasi 76 prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2011 aikana 5,9 terawattituntia (2,8
terawattituntia vuonna 2010) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 4,0 terawattituntia
(5,7 terawattituntia).
Suomeen tuotiin Virosta Estlink-yhteyden kautta sähköä 1,6 terawattituntia (2,0
terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 0,5 terawattituntia (0,2
terawattituntia).
Sähkön tuonti Venäjältä oli 10,8 terawattituntia vuonna 2011 (11,6
terawattituntia).
Sähkömarkkinat
Spot-markkinoiden hintataso oli selvästi edellisvuotta alhaisempi.
Systeemihinnan keskiarvo oli 47 euroa megawattitunnilta (53 €/MWh vuonna 2010)
ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli 49 euroa megawattitunnilta (57 €/MWh).
Fingridille kertyi toimintavuonna 15,8 miljoonaa euroa (9,0 milj. euroa)
pohjoismaisia pullonkaulatuloja. Suomen ja Ruotsin rajalla oli pullonkauloja 23
prosenttia ajasta, ja markkinahinnat erosivat usein jopa kymmeniä euroja
megawattitunnilta.
Toimintavuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 1,6 miljoonaa euroa (0,2
milj. euroa vuonna 2010). Nämä aiheutuivat pääosin ulkomaan yhteyksien
häiriöistä ja osin myös maan sisäisen verkon siirtorajoituksista.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services vahvisti
17.1.2012 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen AA- ja lyhytaikaisen
luottoluokituksen A-1+. Tulevaisuuden näkymä muuttui vakaasta negatiiviseksi.
Muutos liittyi S&P:n päätökseen muuttaa Suomen valtion tulevaisuuden näkymä
vakaasta negatiiviseksi.
Yhtiö jatkaa 1,7 miljardin investointiohjelmansa toteuttamista. Investoinnit
tullaan rahoittamaan lisäämällä ulkoista rahoitusta. Lisäksi yhtiö korotti
tariffeja 30 prosentilla 1.1.2012 alkaen.
Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden
päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.
Tilinpäätös on tilintarkastettu.
Tilinpäätös ja toimintakertomus on tilinpäätöstiedotteen liitteenä ja lisäksi
siitä erillisenä on annettu selvitys Fingrid Oyj:n hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä.
Avainluvut 1-12/11 1-12/10 10-12/11 10-12/10
Liikevaihto, milj. € 438,5 456,3 107,9 138,0
Investoinnit, brutto, milj.€ 244,4 144,1 76,4 56,7
- investoinnit liikevaihdosta % 55,7 31,6 70,9 41,1
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot, 1,8 1,6 0,7 0,7
milj. €
- liikevaihdosta % 0,4 0,3 0,6 0,4
Henkilöstö keskimäärin 263 260
Henkilöstö tilikauden lopussa 266 263
Palkat ja palkkiot yhteensä, milj. € 17,2 17,2 4,6 5,0
Liikevoitto, milj.€ 56,6 74,4 17,1 23,1
- liikevaihdosta % 12,9 16,3 15,8 16,7
Voitto ennen veroja, milj. € 34,2 56,3 8,3 14,4
- liikevaihdosta % 7,8 12,3 7,7 10,4
Sijoitetun pääoman tuotto % 3,6 5,1
Oman pääoman tuotto % 6,5 8,7
Omavaraisuusaste % 25,7 28,6
Korolliset nettovelat, milj. € 1 020,2 855,2
Tulos/osake, € 9 924 12 562 4163 3217
Osinko/osake, € 2 018,26* 2 018,26
Oma pääoma/osake, € 152 573 154 654
Osakkeiden lukumäärä 31.12
- A-sarjan osakkeet 2 078 2 078
- B-sarjan osakkeet 1 247 1 247
Yhteensä 3 325 3 325
*Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Liitteet
Fingrid Oyj:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
Fingrid Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, p. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, p. 030 395 5157 tai 040 519 5041
FINGRID OYJ
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
1.1.2011 - 31.12.2011
SISÄLLYSLUETTELO
1. Toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus
Tunnusluvut
Hallituksen voitonjakoehdotus
2. Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Tuloslaskelma
Tase
Laskelma oman pääoman muutoksista
Rahavirtalaskelma
Liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Tuloslaskelma
Tase
Rahavirtalaskelma
Liitetiedot
3. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
1. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Taloudellinen tulos
Konsernin liikevaihto oli 438 miljoonaa euroa (456 milj. euroa vuonna 2010)
tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 3 miljoonaa euroa (7 milj.
euroa).
Kantaverkkotulot jäivät edellisen vuoden tasolle toteutetusta 4,5 prosentin
tariffikorotuksesta huolimatta johtuen sähkön kulutuksen 3,8 prosentin laskusta
vuoteen 2010 verrattuna. Tasesähkön myynti aleni 146 miljoonaan euroon lähinnä
alhaisemman sähkön markkinahinnan vuoksi (160 milj. euroa). Rajasiirtotuotot
Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat 2 miljoonalla eurolla
edellisestä vuodesta. Fingridin saamat pohjoismaiset pullonkaulatuotot olivat
16 miljoonaa euroa (9 milj. euroa). Fingridin osuus pohjoismaisista
pullonkaulatuloista lasketaan nykyisin vain Suomen ja Ruotsin väliseltä
rajayhteydeltä. Fingrid ja Viron kantaverkkoyhtiö Elering AS ovat vuokranneet
Suomen ja Viron välisen rajasiirtokapasiteetin, Estlink 1 -siirtoyhteyden,
sähkömarkkinoiden käyttöön huhtikuusta 2010 alkaen. Fingridin
vuokrakustannukset katettiin yhteydestä saaduilla 10 miljoonan euron (9 milj.
euroa) pullonkaulatuloilla. Fingridin osuus eurooppalaisista
läpisiirtokorvausten nettomäärästä säilyi edellisen vuoden tasolla.
Liikevaihto ja liike- 1-12/11 1-12/10 10-12/11 10-12/10
toiminnan muut tuotot, milj. €
Kantaverkkotulot 210 211 59 64
Tasesähkön myynti 146 160 25 49
Rajasiirto 22 24 5 6
Suomi-Viro pullonkaulatulot 10 9 1 6
Suomi-Ruotsi pullonkaulatulot 16 9 4 1
Tehoreservi 7 14 5 2
Läpisiirtotuotot 22 19 7 5
Turpeen syöttötariffi 0 1 0
Muu liikevaihto 5 9 2 4
Liiketoiminnan muut tuotot 3 7 1 4
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 441 463 109 142
Tasesähkön osto oli 131 miljoonaa euroa (145 milj. euroa). Häviösähkökulut
laskivat 2 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna johtuen alemmasta
keskimääräisestä Suomen aluehinnasta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien
reservien kulut kasvoivat 7 miljoonalla eurolla ja poistot miljoonalla eurolla.
Kunnonhallintakustannukset ja henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden
tasolla. Tehoreservin tuotot tasattiin alkuvuonna lain päätyttyä 28.2.2011.
Uuden lain myötä tehoreservistä alkoi uudestaan aiheutua tuottoja ja kuluja
vasta vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä, minkä seurauksena tehoreservin
nettotuotot laskivat 1 miljoonalla eurolla. Laki polttoturpeesta
lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista oli voimassa
31.12.2010 asti ja tämän johdosta syöttötariffista ei ole aiheutunut tuottoja
tai kuluja kuluneelle tilikaudelle. Tilikauden viimeisen neljänneksen vastaavat
muutokset ilmenevät alla olevasta taulukosta (milj. €).
Kulut, milj. € 1-12/11 1-12/10 10-12/1 10-12/1
1 0
Tasesähkön osto 131 145 22 49
Häviösähkön hankinta 63 65 16 19
Poistot 68 67 18 17
Reservit 28 22 7 6
Henkilöstö 20 20 6 6
Kunnonhallinta 18 18 6 5
Tehoreservi 7 13 5 3
Läpisiirtomaksut 12 10 4 2
Estlink verkkovuokrat 9 9 1 6
Turpeen syöttötariffi 1 0
Muut kustannukset 23 21 7 7
Kulut yhteensä 380 391 90 120
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten 62 72 19 22
arvonmuutoksia
Konsernin liikevoitto 57 74 17 23
Konsernin liikevoitto oli 57 miljoonaa euroa (74 milj. euroa).
Hyödykejohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen -5 miljoonaa euroa
(+2 milj. euroa).
Konsernin loka - joulukuun liikevaihto oli 108 miljoonaa euroa (138 milj.
euroa). Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 17 miljoonaa euroa (23 milj.
euroa).
Konsernin tilikauden voitto oli 33 miljoonaa euroa (42 milj. euroa).
Sähköjohdannaisten arvonmuutoksen vuoksi konsernin laaja tulos oli 0,2
miljoonaa euroa negatiivinen (73 milj. euroa). Konsernin liiketoimintojen
rahavirta investoinneilla vähennettynä oli 148 miljoonaa euroa negatiivinen
(-12 milj. euroa) johtuen usean merkittävän investoinnin ajoittumisesta
tilikaudelle 2011.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,6 % (5,1 %) ja oman pääoman tuotto 6,5 % (8,7
%). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 25,7 % (28,6 %). Emoyhtiön
liikevaihto oli 434 miljoonaa euroa (456 milj. euroa) ja tilikauden voitto 22
miljoonaa euroa (6 milj. euroa).
Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito
Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat kasvaneet merkittävästi
viime vuosikymmenen alkupuolen 40 miljoonan euron tasosta. Vuosi 2011 oli
Fingridin historian investointien huippuvuosi, sillä käynnissä oli monta
suurprojektia. Uuden tuotannon liittäminen kantaverkkoon ja sähkömarkkinoiden
toiminnan edistäminen, ikääntyvän verkon uusiminen sekä kulutuksen ja tuotannon
alueelliset muutokset Suomessa ovat aiheuttaneet investointien voimakkaan
nousun.
Vuoden aikana valmistui kaksi merkittävää sähkönsiirtoyhteyttä. Fenno-Skan 2
merikaapeliyhteys otettiin käyttöön marraskuussa ja Seinäjoki-Tuovila 400
kilovoltin siirtoyhteys valmistui syksyllä. Käynnissä on myös muita isoja
urakoita kuten Yllikkälä-Huutokoski siirtoyhteys sekä merikaapeliyhteys EstLink
2 Viroon. Lisäksi Forssaan on rakenteilla uusi varavoimalaitos.
Fingridin hallitus teki investointipäätöksen Forssan ja Hikiän välisestä 400
kilovoltin siirtoyhteydestä sekä Tihisenniemen ja Katerman välisestä 110
kilovoltin voimajohdosta. Vuoden aikana käynnistettiin Keski-Suomen ja Oulujoen
välisen 400 kilovoltin voimajohtoyhteyden sekä Olkiluoto 4
ydinvoimalaitosyksikön edellyttämien verkkovahvistusten ympäristövaikutusten
arviointimenettelyt. Molempien hankkeiden YVA-ohjelmat asetettiin nähtäville
joulukuussa 2011.
Fingrid suunnittelee Suomen kantaverkkoa osana pohjoismaista ja eurooppalaista
sähkönsiirtoverkkoa ENTSO-E:n ja sen Itämeren alueryhmän kautta. Asiakkaiden
kanssa tehtävät alueelliset verkkosuunnitelmat ovat myös keskeinen osa
suunnitteluprosessia. Vuonna 2011 laadittiin kattava suunnitelma, jossa
Pohjanmaan ja Keski-Suomen ikääntyneet 220 kilovoltin voimajohdot ja
sähköasemat korvataan 400 kilovoltin ja 110 kilovoltin jännitteisillä
verkkoratkaisuilla. Erityisesti Pohjanmaalla haasteita suunnitteluun on tuonut
varautuminen suunnitteilla oleviin lukuisiin tuulivoimahankkeisiin.
Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2011 olivat 244 miljoonaa euroa (144
milj. euroa). Tästä määrästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 173 miljoonaa
euroa (109 milj. euroa) ja varavoimaan 68 miljoonaa euroa (31 milj. euroa).
Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 3 miljoonaa euroa (4 milj. euroa).
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa
(1,5 milj. euroa). Käynnissä oli yhteensä noin 50 tutkimus- ja kehityshanketta.
Merkittävimmät panostukset käytettiin uusien voimajohtopylvästyyppien sekä
käyttövarmuuden hallintamenetelmien kehitystyöhön.
Voimajärjestelmä
Sähkön kulutus aleni 3,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna
teollisuustuotannon laskun ja lämpimän loppuvuoden seurauksena. Suomessa
kulutettiin vuonna 2011 sähköä 84,4 terawattituntia (87,7 terawattituntia
vuonna 2010). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 64,2 terawattituntia (68,1
terawattituntia), joka vastasi 76 prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähkön siirto Suomen ja Ruotsin välillä oli alkuvuonna pääosin vientiä, mutta
kääntyi kesällä suureen tuontiin. Fenno-Skan 2 yhteyden rakennustyöt
rajoittivat ajoittain markkinoille tarjottavaa kapasiteettia. Sähköä tuotiin
Ruotsista Suomeen vuoden 2011 aikana 5,9 terawattituntia (2,8 terawattituntia
vuonna 2010) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 4,0 terawattituntia (5,7
terawattituntia).
Sähkönsiirto Virosta kääntyi alkuvuoden tuontipainotteisuudesta kesän ja syksyn
aikana vienniksi Viroon. Estlink-yhteyden huoltotöistä ei aiheutunut
merkittäviä rajoituksia markkinoille tarjottavaan kapasiteettiin. Suomeen
tuotiin Virosta Estlink-yhteyden kautta sähköä 1,6 terawattituntia (2,0
terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 0,5 terawattituntia (0,2
terawattituntia).
Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä oli käytössä lähes täysimääräisesti.
Loppuvuonna tuonti oli siirtokapasiteetin sallimaa määrää pienempää.
Heinä-elokuussa tuontikapasiteettia rajoittivat Viipurin tasasähköaseman sekä
Venäjän verkon huoltotyöt. Sähkön tuonti Venäjältä oli 10,8 terawattituntia
vuonna 2011 (11,6 terawattituntia).
Kantaverkossa oli kesän rajujen ukkosten seurauksena lukumääräisesti normaalia
enemmän häiriöitä, mutta vaikutukset asiakkaille olivat vähäiset. Joulun
myrskyistä aiheutuneiden muutamien pitkien toimituskeskeytysten vuoksi
häiriöaika kantaverkkoasiakkaiden liittymispistettä kohti oli keskimääräistä
selvästi suurempi.
Sähkömarkkinat
Pohjoismaisia sähkömarkkinoita sävytti alkuvuonna niukka vesivoimatarjonta.
Samaan aikaan sähkön kysyntä oli vahvaa osin kylmän ja pitkän talven
seurauksena. Hintapiikeiltä kuitenkin vältyttiin talvipakkasilla. Kesää kohti
vesitilanne parani ja syksyllä vesivarastot olivat lähes täynnä.
Spot-markkinoiden hintataso oli selvästi edellisvuotta alhaisempi.
Systeemihinnan keskiarvo oli 47 euroa megawattitunnilta (53 €/MWh vuonna 2010)
ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli 49 euroa megawattitunnilta (57 €/MWh).
Sähkömarkkinaintegraatiossa työtä jatkettiin sekä läntisen Keski-Euroopan että
Baltian suuntaan. Uudet merkittävät tulokset saadaan kuitenkin aikaisintaan
vuoden 2012 lopulla. EU:n kolmannen energiasäädöspaketin myötä Euroopan
kantaverkkoyhtiöt aloittivat uudentyyppisten verkkosääntöjen laatimisen. Nämä
sitovat määräykset tulevat aikanaan määrittelemään sangen tarkasti markkinoiden
pelisääntöjä.
Fingridille kertyi toimintavuonna 15,8 miljoonaa euroa (9,0 milj. euroa)
pohjoismaisia pullonkaulatuloja. Suomen ja Ruotsin rajalla oli pullonkauloja 23
prosenttia ajasta, ja maiden markkinahinnat erosivat usein jopa kymmeniä euroja
megawattitunnilta. Loppusyksystä tilanne tasaantui muun muassa Fenno-Skan 2:n
käyttöönoton ja Ruotsin hinta-alueiden myötä.
Toimintavuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 1,6 miljoonaa euroa (0,2
milj. euroa vuonna 2010). Nämä aiheutuivat pääosin ulkomaan yhteyksien
häiriöistä ja osin myös maan sisäisen verkon siirtorajoituksista.
Rahoitus
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Vuoden aikana Fingrid laski
liikkeeseen arvoltaan yhden miljardin Ruotsin kruunun joukkovelkakirjalainan
yhtiön kansainvälisen Medium Term Note -joukkovelkakirjalainaohjelman
puitteissa sekä allekirjoitti 20 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan
Pohjoismaisen Investointipankin, NIB:n kanssa. Lisäksi yhtiö allekirjoitti 250
miljoonan euron valmiusluoton 18.4.2011 pohjoismaisista ja kansainvälisistä
pankeista koostuvan pankkiryhmän kanssa. Valmiusluoton laina-aika on 5 vuotta.
Valmiusluotto on nostamaton ja turvaa yhtiön maksuvalmiutta yhdessä rahavarojen
kanssa.
Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia kasvoivat
tarkastelukauden aikana korkotason ja nettovelan määrän noustessa ja olivat 19
miljoonaa euroa (12 milj. euroa). Korkotuotot olivat 4 miljoonaa euroa (2 milj.
euroa). IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 23 miljoonaa euroa (18 milj.
euroa), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 3 miljoonaa
euroa negatiivinen (negatiivinen 6 milj.euroa).
Rahavarat olivat 31.12.2011 yhteensä 204 miljoonaa euroa (222 milj. euroa).
Korolliset lainat, olivat 1 224 miljoonaa euroa (1 077 milj. euroa), joista
pitkäaikaisia oli 845 miljoonaa euroa (878 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 379
miljoonaa euroa (199 milj. euroa). Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliin
liittyvää riskiä oli 63 miljoonaa euroa (56 milj. euroa).
Kansainväliset luottoluokituslaitokset päivittivät yhtiön luottoluokitukset.
Fitch Ratings alensi 20.10.2011 Fingridin kansainvälisen joukkovelkakirjalaina-
ohjelman luokituksen tasolle A+ tasolta AA- ja Fingrid Oyj:n luokituksen
tasolle A tasolta A+. Fitch Ratingsin lyhytaikainen luokitus yhtiölle säilyi F1
tasolla. Fingrid Oyj:n tulevaisuuden näkymän Fitch Ratings muutti
negatiivisesta vakaaksi. Moody's Investors Service päivitti 13.12.2011
Fingridin luottoluokituksen ja säilytti sen ennallaan. Pitkäaikainen luokitus
on A1 ja lyhytaikainen luokitus on P-1. Tulevaisuuden näkymä muutettiin
negatiivisesta vakaaksi. Standard & Poor's Rating Services (S&P) nosti
20.4.2011 pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle AA- tasolta A+ ja nosti
lyhytaikaisen luokituksen tasolle A-1+ tasolta A-1. Tuolloin S&P arvioi
yhtiön tulevaisuuden näkymän vakaaksi. S&P asetti 13.12.2011 luottoluokituksen
negatiiviseen tarkkailuun.
Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät
Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset
mukaan lukien 266 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 263 henkilöä.
Vakinaisen henkilöstön määrä oli 252 (249).
Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 23,7 % (22,4 %) ja miehiä 76,3 % (77,6
%).
Vakinaisen henkilöstön lukumäärä
Ikä 2011 2010
24 - 29-vuotiaita 24 21
30 - 34-vuotiaita 33 36
35 - 39-vuotiaita 41 37
40 - 44-vuotiaita 32 35
45 - 49-vuotiaita 40 41
50 - 54-vuotiaita 37 37
55 - 59-vuotiaita 23 21
60 - 65-vuotiaita 21 21
yli 65-vuotiaita 1 0
Vuoden 2011 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 14 333 tuntia
(17 564), keskimäärin 57 tuntia (67)/henkilö. Henkilöstön sairauspoissaolot
vuoden 2011 aikana olivat 1,9 prosenttia työajasta. Töiden vaativuuteen
perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat laatu- ja
kannustepalkkiojärjestelmät. Hallitus hyväksyi yhtiön henkilöstön ja
johtoryhmän palkitsemisjärjestelmien periaatteet vuodelle 2012.
Hallitus ja ylin johto
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 3.5.2011 Helsingissä.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja
varapuheenjohtajaksi teollisuusneuvos Arto Lepistö. Hallituksen jäseniksi
valittiin energiajohtaja Elina Engman, seniorisalkunhoitaja Timo Kärkkäinen ja
pääomamarkkinajohtaja Esko Raunio. Hallituksen jäseninä 3.5.2011 saakka
toimivat Lauri Virkkunen, puheenjohtaja, Timo Karttinen, Arto Lepistö, Risto
Autio, Ari Koponen, Ritva Nirkkonen ja Anja Silvennoinen.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy.
Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja
palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 20.5.2011 alkaen
Arto Lepistö, puheenjohtaja, Helena Walldén ja Timo Kärkkäinen.
Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 3.5.2011 saakka Ritva Nirkkonen,
puheenjohtaja, Risto Autio, Arto Lepistö ja Anja Silvennoinen.
Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 20.5.2011 alkaen Helena Walldén,
puheenjohtaja, ja Arto Lepistö. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat
3.5.2011 saakka Lauri Virkkunen, puheenjohtaja, Timo Karttinen ja Arto Lepistö.
Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen.
Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on
annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot
ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi.
Sisäinen valvonta, riskien hallinta ja sisäinen tarkastus
Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Fingridin toiminta on
tehokasta ja tuloksellista, talousraportointi on luotettavaa ja että lakeja,
määräyksiä ja yhtiön omia toimintaohjeita noudatetaan. Yhtiön sisäinen valvonta
perustuu riippumattomaan sisäiseen tarkastukseen, taloudelliseen raportointiin,
valvontaan ja dokumentointiin sekä prosessien ja menettelytapojen
läpinäkyvyyteen. Lisäksi yhtiöllä on käytössä ohjejärjestelmä, joka sisältää
hallituksen hyväksymät keskeiset periaatteet, johtoryhmän hyväksymät politiikat
ja toimintojen ja yksiköiden toimintaohjeet.
Fingrid Oyj:n hallitus käsittelee ja hyväksyy vuosittain konsernin budjetin
antaen asiakirjojen allekirjoittajille oikeuden toimia budjetin ja päätösten
rajoissa sopimusten tekemiseksi. Kaikki liiketoiminnan kannalta
periaatteelliset tai kustannusvaikutuksiltaan yli 10 miljoonan euron
yksittäiset investointipäätökset tai yli 10 miljoonan euron vuotuiset
investointiohjelmat hyväksytään Fingrid Oyj:n hallituksessa. Mahdolliset
budjetin ulkopuoliset yli 2 miljoonan euron investoinnit hyväksyy Fingrid Oyj:n
hallitus. Hallitus- ja hyväksymiskäsittelyn jälkeen hankinnat voidaan hyväksyä
yhtiön hyväksymisvaltuuksien mukaisesti, mikäli hanke on Fingridin
hankintaohjeen mukaisesti kilpailutettu.
Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan periaatteet. Hallitus hyväksyy
riskienhallinnan toimenpiteet osana yhtiön strategiaa, mittaristoa,
toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Hallituksen tarkastusvaliokunta saa
vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden
hallinnasta.
Sisäinen tarkastaja valvoo muun muassa yhtiön ohjeiden, lakien ja
viranomaismääräysten noudattamista ja raportoi havainnoistaan
tarkastusvaliokunnalle. Sisäiselle tarkastukselle on hyväksytty vuosia
2011-2013 kattava tarkastussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain.
Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta ja
raportoi hallitukselle. Yhtiön sisäinen tarkastus ulkoistettiin kesällä 2011.
Osana sisäistä valvontaa sisäinen tarkastus tarkasti toimintavuonna Fingridin
hyväksymisvaltuuksia ja investointien hallintaan liittyviä prosesseja.
Operatiivinen riskien hallinta perustuu vuosittain toimintasuunnitelmien
laatimisen yhteydessä tapahtuvaan riskianalyysiin. Operatiivisten riskien
tunnistamisesta, raportoinnista ja riskienhallinnan toimenpiteistä vastaavat
yksiköiden päälliköt omalla vastuualueellaan. Riskienhallinnan toteutuksesta ja
seurannasta vastaavat vastuulliset johtajat omalla vastuualueellaan
toiminnoittain. Yhtiöllä on käytössään kokonaisvaltainen
riskienhallintajärjestelmä, jota kehitetään edelleen.
Yhtiötason strategisiin tavoitteisiin liittyvästä riskienhallinnasta vastaa
toimitusjohtaja. Strategiset riskit tunnistetaan osana yhtiön vuosittaista
strategiatyötä. Yhtiön strategiassa on esitetty yhtiötason keskeiset riskit ja
niihin liittyvä riskienhallinta. Näiden riskien seuranta, koordinointi ja hoito
toteutuvat johtoryhmässä, mutta jokainen toiminto ja/tai liiketoimintaprosessi
vastaa oman toimintansa riskienhallinnan toteuttamisesta. Yhtiön johtoryhmä
identifioi ja arvioi strategisia henkilöstöön ja osaamiseen, yhtiön talouteen,
asiakkaisiin ja sidosryhmiin sekä liiketoimintaprosesseihin liittyviä riskejä
säännöllisesti. Lisäksi riskejä arvioidaan yhteiskunnan kannalta liittyen
sähkömarkkinoiden toimintaan, käyttövarmuuteen ja turvallisuuteen sekä
ympäristöön. Konsernin taloushallinto on vastuussa taloudelliseen
raportointiprosessiin liittyvistä kontrollirakenteista.
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ovat sähköjärjestelmän toimivuuteen
liittyvät riskit kuten suurhäiriö tai tehopula, väärät tai ennakoimattomat
investoinnit johtuen esimerkiksi alueellisesta kulutusmuutoksesta tai
muutoksista tuotannossa. Myös sääntelyyn liittyvät riskit kuten muutokset
suomalaisessa tai eurooppalaisessa regulaatiossa voivat heikentää yhtiön
taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden
kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Samoin merkittäviä riskejä ovat
ennakoimaton kulujen kasvu aiheutuen vastapuoliriskin toteutumisesta, sähkön
hinnan tai korkotason äkillisistä muutoksista, tai vastaavasti tulojen
pieneneminen kulutuksen voimakkaasta laskusta johtuen. Muita riskejä ovat
henkilöstöriskit liittyen voimajärjestelmän suuriin rakenteisiin ja
sähköturvallisuuteen.
Fingrid on varautunut laajaan Suomea tai pohjoismaista sähköjärjestelmää
koskevaan häiriöön erilaisin reservein, toimintaohjein, valmiussuunnitelmin ja
harjoituksin. Strategiassaan yhtiö panostaa lisäksi käytönvalvontajärjestelmän
monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja
tehopulatilanteiden hallintaan. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat
johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön
käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin
riittämättömyydestä, ulkopuolisista tapahtumista, käytön tukijärjestelmiin tai
tietoturvaan liittyvistä ongelmista, jotka estävät verkon käyttötoiminnan
kokonaan tai osittain.
Mahdollisia vääriä tai ennakoimattomia investointeja pyritään välttämään
päivittämällä säännöllisesti verkkosuunnitelmia, jatkuvalla vuoropuhelulla
asiakkaiden kanssa ja tekemällä yhteistyötä muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa.
Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiamarkkinavirasto.
Yhtiö pyrkii luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit eri
sidosryhmiin, osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja
työryhmiin sekä panostamalla toimintaan kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa
kattojärjestössä ENTSO-E:ssä ja sitä kautta varautumaan ja vaikuttamaan
sääntelyn vaikutuksiin.
Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen pyritään rajaamaan
kehittämällä konsernin talousohjausta ja taloudellisen liikkumavaran
arviointia. Sähkön hintaan ja korkotason muutoksiin liittyviltä vaihteluilta
suojaudutaan johdannaisilla. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien
osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan
sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa
vastapuolten taloudellisesta asemasta.
Henkilöstöriskeihin liittyviä osaamis- ja työturvallisuusriskejä pyritään
rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla,
kohdennetuilla koulutusohjelmilla sekä henkilöstölle että
palveluntoimittajille, auditoimalla työmaita suunnitelmallisesti toisaalta
parhaiden käytäntöjen saavuttamiseksi ja toisaalta työturvallisuuden
parantamiseksi.
Osana yhteiskuntavastuuta Fingrid on tunnistanut riskit, joilla on suuri
vaikutus yhteiskunnalle. Näitä ovat suurhäiriö tai laaja pitkäkestoinen häiriö,
luottamuksen väheneminen sähkömarkkinoiden toimintaan, rajainvestointien
lykkääntyminen, runkoverkon vahvistusohjelman myöhästyminen sekä yllättävät
pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.
Fingrid on valitsemissaan strategisissa panostuskohteissa ottanut huomioon myös
näiden riskien hallinnan ja toimintasuunnitelmassaan varautunut riskeihin
erilaisin toimenpitein, joita muun muassa suurhäiriön osalta on yllä kuvattu.
Yhtiö pyrkii edistämään eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja
markkinoiden tehokkuuden varmistamista rakentamalla tarvittaessa lisää
rajasiirtoyhteyksiä ja julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta
keskeistä markkinatietoa. Yhtiö valmistelee ja resurssoi keskeiset rajasiirto-
ja runkoverkon vahvistamishankkeet huolella ja ottaa huomioon suunnittelussa ja
rakentamisessa ympäristövaikutukset pitkäjänteisesti. Pitkäaikaiset
siirtokapasiteetin rajoitukset aiheuttavat asiakkaille ja yhteiskunnalle
taloudellista haittaa, jota minimoidaan varmentamalla kriittisiä kohteita
kantaverkossa ja rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla
keskeytyssuunnittelulla, esimerkiksi optimoimalla keskeytysten ajoitusta siten,
että taloudellinen vaikutus asiakkaille on mahdollisimman pieni.
Osakepääoma
Yhtiön osakepääoma on vähintään 55 900 000 euroa ja enintään 223 600 000 euroa,
joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä
muuttamatta. Nykyinen osakepääoma on 55 900 000 euroa. Yhtiön osakkeet
jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin.
A-sarjan osakkeita on 2 078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1 247 kappaletta.
Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu
tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa
yhtiöjärjestyksessä.
Ympäristöasiat
Fingridin toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset aiheutuvat elinympäristöömme
kuuluvista voimajohdoista, sähköasemista ja varavoimalaitoksista.
Voimajohdoilla on erityisesti maankäyttö- ja maisemavaikutuksia sekä niin
myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen.
Muiden sähkölaitteiden lailla voimajohdot myös aiheuttavat ympärilleen sähkö-
ja magneettikenttiä. Sähköasemien ja varavoimalaitosten keskeisimmät
ympäristönäkökohdat liittyvät polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin ja
käsittelyyn. Lisäksi kantaverkkoa kehittäessä pyritään kustannustehokkaasti
mahdollisimman pieniin sähkönsiirron häviöihin parantaen näin
energiatehokkuutta. Merkittävänä nähdään myös kasvihuonekaasujen päästöjen
vähentäminen.
Yhtiöllä on ongelmajätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja suolakyllästeisiä
puupylväitä yhteensä 26 499 tonnia. Lisäksi ongelmajätteeksi luokiteltavaa
kyllästettyä puuta on kaapelikanavien kansissa. Niiden hävityskuluja varten on
tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,9 miljoonan euron varaus, joka on vastaavasti
lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Sähköasemien laitteissa on
kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF6-kaasu) 28 tonnia.
Kaasun hävityskuluista ei ole kirjattu varausta, koska kaasu voidaan käyttää
uudelleen puhdistuksen jälkeen.
Fingrid toimii sähkön alkuperätakuun myöntäjänä Suomessa. Takuu kuuluu Euroopan
Unionin RES E-direktiivin edellyttämään järjestelmään.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services vahvisti
17.1.2012 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luokituksen AA- ja lyhytaikaisen
luokituksen A-1+. Tulevaisuuden näkymä muuttui vakaasta negatiiviseksi.
Muutos liittyi S&P:n päätökseen muuttaa Suomen valtion tulevaisuuden näkymä
vakaasta negatiivikseksi.
Yhtiö jatkaa 1,7 miljardin investointiohjelmansa toteuttamista. Investoinnit
tullaan rahoittamaan lisäämällä ulkoista rahoitusta. Lisäksi yhtiö korotti
tariffeja 30 prosentilla 1.1.2012 alkaen.
Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden
päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.
KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2007 2008 2009 2010 2011
--------------------------------------------------------------------------------
IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
--------------------------------------------------------------------------------
Toiminnan laajuus
Liikevaihto milj.€ 334,6 382,3 358,9 456,3 438,5
Investoinnit, brutto milj.€ 79,2 87,9 135,6 144,1 244,4
- liikevaihdosta % 23,7 23,0 37,8 31,6 55,7
Tutkimus- ja milj.€ 1,2 0,9 1,3 1,6 1,8
kehitystoiminnan menot
- liikevaihdosta % 0,4 0,2 0,4 0,3 0,4
Henkilöstö keskimäärin 241 241 251 260 263
Henkilöstö tilikauden 244 249 260 263 266
lopussa
Palkat ja palkkiot milj.€ 14,6 15,8 16,0 17,2 17,2
yhteensä
Kannattavuus
Liikevoitto milj.€ 90,7 68,4 50,8 74,4 56,6
- liikevaihdosta % 27,1 17,9 14,1 16,3 12,9
Voitto ennen veroja milj.€ 56,5 37,5 33,2 56,3 34,2
- liikevaihdosta % 16,9 9,8 9,3 12,3 7,8
Sijoitetun pääoman % 7,3 5,8 3,9 5,1 3,6
tuotto
Oman pääoman tuotto % 10,3 6,6 5,7 8,7 6,5
Rahoitus ja
taloudellinen asema
Omavaraisuusaste % 27,5 26,7 27,2 28,6 25,7
Korolliset nettolainat milj.€ 754,6 726,7 797,5 855,2 1 020,2
Osakekohtaiset
tunnusluvut
Tulos/osake € 12 616 8 379 7 417 12 562 9 924
Osinko/osake € 2 156,17 2 018,26 2 022,29 2 018,26 2
018,26*
Oma pääoma/osake € 129 338 125 600 134 676 154 654 152 573
Osakkeiden lukumäärä
31.12.
- A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078
- B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247
Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325
* Hallituksen esitys
yhtiökokoukselle.
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET
---------------------------------
Sijoitetun = voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100
pääoman tuotto,
%
-------------------------------------------------------
taseen loppusumma-korottomat velat (keskimäärin
vuoden aikana)
Oman = tilikauden voitto x 100
pääoman tuotto, %
----------------------------------------
oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, % = oma pääoma x 100
------------------------------------
taseen loppusumma - saanut ennakot
Tulos/osake, € = tilikauden voitto
------------------------------------
osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osinko/osake, € = tilikauden osinko
------------------------------------
osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Oma pääoma/osake, € = oma pääoma
----------------------------------------
osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Korolliset nettolainat, € = korolliset lainat - rahavarat
HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS
Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 22 541 194,47
euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen
tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään ehdotettu voitonjako vaaranna
hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
- osinkoa maksetaan 2 018,26 euroa osakkeelta, yhteensä 6 710 714,50 euroa
- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 15 830 479,97 euroa.
2. Tilinpäätös
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)
--------------------------------------------------------------------------------
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Liitet 1 000 € 1 000 €
ieto
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVAIHTO 2 438 456 456 326
Liiketoiminnan muut tuotot 3 2 976 6 978
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 4 -241 503 -253 593
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5 -20 334 -20 385
Poistot 6 -67 879 -66 813
Muut liiketoiminnan kulut 7, 8, -55 153 -48 096
9
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVOITTO 56 563 74 416
Rahoitustuotot 10 3 551 2 040
Rahoituskulut 10 -26 106 -20 508
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitustuotot ja -kulut -22 554 -18 468
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 193 384
VOITTO ENNEN VEROJA 34 201 56 332
Tuloverot 11 -1 204 -14 564
--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN VOITTO 32 998 41 768
================================================================================
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Rahavirran suojaukset 12 -33 399 31 159
Muuntoerot 12 240 224
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin 12 -48 1
omaisuuseriin liittyvät erät
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ -209 73 152
================================================================================
Tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille 32 998 41 768
Laajan tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille -209 73 152
Tulos/osake, € 13 9 924 12 562
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta
voitosta laskettu osakekohtainen
tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos, € 13 9 924 12 562
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 13 9 924 12 562
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
KONSERNITASE
VARAT 31.12.2011 31.12.2010
----------------------------------------------------------------------------
Liitetieto 1 000 € 1 000 €
----------------------------------------------------------------------------
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet:
Liikearvo 15 87 920 87 920
Muut aineettomat hyödykkeet 16 89 737 89 692
----------------------------------------------------------------------------
177 657 177 613
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: 17
Maa- ja vesialueet 13 671 13 509
Rakennukset ja rakennelmat 98 345 82 991
Koneet ja kalusto 450 700 403 357
Voimajohdot 689 929 607 389
Muut aineelliset hyödykkeet 3 009 3 097
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 163 908 142 930
----------------------------------------------------------------------------
1 419 561 1 253 273
Sijoitukset: 18
Osuudet osakkuusyrityksissä 7 947 7 718
Myytävissä olevat sijoitukset 301 366
----------------------------------------------------------------------------
8 247 8 084
Saamiset:
Johdannaisinstrumentit 29 57 495 79 400
Laskennalliset verosaamiset 26 19 873 10 893
----------------------------------------------------------------------------
77 368 90 293
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 682 834 1 529 263
----------------------------------------------------------------------------
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 19 6 706 6 101
Johdannaisinstrumentit 29 14 288 295
Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 64 633 57 563
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 21 202 387 217 903
kirjattavat rahoitusvarat
Rahavarat 22 1 454 3 780
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 289 468 285 642
----------------------------------------------------------------------------
VARAT YHTEENSÄ 1 972 301 1 814 905
============================================================================
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
KONSERNITASE
OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.12.2011 31.12.2010
-----------------------------------------------------------------
Liitetieto 1 000 € 1 000 €
-----------------------------------------------------------------
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 25 55 922 55 922
Ylikurssirahasto 25 55 922 55 922
Arvonmuutosrahastot 25 -13 679 19 768
Muuntoerot 25 551 312
Kertyneet voittovarat 25 408 586 382 299
-----------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 507 304 514 224
-----------------------------------------------------------------
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat 26 140 340 149 262
Lainat 27 845 154 877 530
Varaukset 28 1 897 1 899
Johdannaisinstrumentit 29 34 472 116
-----------------------------------------------------------------
1 021 864 1 028 807
LYHYTAIKAISET VELAT
Lainat 27 378 841 199 327
Johdannaisinstrumentit 29 670 481
Ostovelat ja muut velat 30 63 623 72 066
-----------------------------------------------------------------
443 133 271 874
VELAT YHTEENSÄ 1 464 997 1 300 681
-----------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 1 972 301 1 814 905
=================================================================
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
--------------------------------------------------------------------------------
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 €
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva oma pääoma
--------------------------------------------------------------------------------
Liite- Osake- Ylikur Arvon-mu Muunto Kertynee Yhteens
tieto pääoma ssi-ra utos-rah -erot t ä
hasto astot voittova
rat
--------------------------------------------------------------------------------
01.01.2010 55 922 55 922 -11 392 88 347 255 447 796
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden laaja
tulos
Tilikauden voitto 25 41 768 41 768
tai tappio
Muut laajan
tuloksen erät
Rahavirran 12 31 159 31 159
suojaukset
Muuntoerot 12 224 224
Myytävänä oleviin 12 1 1
pitkäaikaisiin
omaisuuseriin
liittyvät erät
--------------------------------------------------------------------------------
Muut laajan 31 160 224 31 384
tuloksen erät
yhteensä
verovaikutuksella
oikaistuna
--------------------------------------------------------------------------------
Laaja tulos 31 160 224 41 768 73 152
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoimet
omistajien kanssa
Osinko vuodelta 25 -6 724 -6 724
2009
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2010 55 922 55 922 19 768 312 382 299 514 224
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
01.01.2011 55 922 55 922 19 768 312 382 299 514 224
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden laaja
tulos
Tilikauden voitto 25 32 998 32 998
tai tappio
Muut laajan
tuloksen erät
Rahavirran 12 -33 399 -33 399
suojaukset
Muuntoerot 12 240 240
Myytävänä oleviin 12 -48 -48
pitkäaikaisiin
omaisuuseriin
liittyvät erät
--------------------------------------------------------------------------------
Muut laajan -33 447 240 -33 207
tuloksen erät
yhteensä
verovaikutuksella
oikaistuna
--------------------------------------------------------------------------------
Laaja tulos -33 447 240 32 998 -209
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoimet
omistajien kanssa
Osinko vuodelta 25 -6 711 -6 711
2010
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2011 55 922 55 922 -13 679 551 408 586 507 304
--------------------------------------------------------------------------------
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
--------------------------------------------------------------------------------
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
Liiteti 1 000 € 1 000 €
eto
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto 25 32 998 41 768
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity 35 72 761 63 677
maksutapahtumaa
Korkokulut ja muut rahoituskulut 26 106 20 508
Korkotuotot -3 544 -2 035
Osinkotuotot -7 -4
Verot 1 204 14 564
Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos -3 159 -3 270
Vaihto-omaisuuden muutos -606 -686
Osto- ja muiden velkojen muutos -8 584 -496
Varausten muutos 28 -2 -23
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 645 -133
kirjattavat rahoitusvarat
Maksetut korot -22 815 -19 450
Saadut korot 2 899 2 167
Maksetut verot 11 -2 344 -1 760
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan nettorahavirta 95 552 114 827
Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin 17 -241 046 -137 982
käyttöomaisuushyödykkeisiin
Investoinnit aineettomiin 16 -3 331 -4 814
hyödykkeisiin
Investoinnit muihin sijoituksiin 18 3
Aineellisten 17 50 904
käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
Saadut osingot 10 211 4
Saadut avustukset 143 15 000
--------------------------------------------------------------------------------
Investointien nettorahavirta -243 973 -126 885
Rahoituksen rahavirrat:
Lainojen nostot 749 938 731 398
Lainojen takaisinmaksut -612 649 -694 804
Maksetut osingot 25 -6 711 -6 724
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirta 130 579 29 870
Rahavarojen muutos -17 842 17 812
Rahavarat tilikauden alussa 221 683 203 871
Rahavarat tilikauden lopussa 21, 22 203 841 221 683
--------------------------------------------------------------------------------
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
Fingrid Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu, julkinen
osakeyhtiö. Fingridin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial
Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Fingridin kotipaikka on Helsinki, ja sen
rekisteröity osoite on PL 530 (Arkadiankatu 23 B), 00101 Helsinki.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta
www.fingrid.fi tai Fingrid Oyj:n pääkonttorista.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin
hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa tai liitetiedoissa ole toisin
mainittu.
Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 16.2.2012 tämän
tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan
osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen
julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös
mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Päätoiminnot
Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen
päävoimansiirtoverkosta. Yhtiön tehtävänä on kehittää kantaverkkoa, ylläpitää
sähkön kulutuksen ja tuotannon kunkinhetkinen tasapaino, selvittää osapuolten
väliset sähköntoimitukset valtakunnan tasolla sekä parantaa sähkömarkkinoiden
toimintaedellytyksiä. Lisäksi yhtiö vastaa rajasiirtoyhteyksien käytöstä
Pohjoismaihin, Viroon ja Venäjälle.
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön
100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Finextra Oy:n. Osakkuusyrityksinä on
yhdistelty Porvoon Alueverkko Oy (omistus 33,3 %) ja Nord Pool Spot AS (omistus
20,0 %). Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja
käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä
sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen
eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Osakkuusyritykset yhdistellään
konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin ja sen
osakkuusyritysten välisistä realisoimattomista voitoista eliminoidaan konsernin
omistusosuutta vastaava osuus. Osakkuusyhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia
periaatteita.
Segmenttiraportointi
Fingrid -konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa
harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa
vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja
kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8
-standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä.
Toimintasegmentti raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle
operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa.
Ylin operatiivinen päätöksentekijä on hallitus.
Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet
Myynnin tuloutus tapahtuu palvelun luovutuksen perusteella. Sähkön siirto
tuloutetaan, kun siirto on tapahtunut. Tasesähköpalvelut tuloutetaan palvelun
luovutuksen perusteella. Liittymismaksut tuloutetaan ajan kulumisen
perusteella. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty mm.
välilliset verot ja alennukset.
Julkiset avustukset
EU:lta tai muulta taholta saadut, aineelliseen käyttöomaisuuteen liittyvät
julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenoista, jolloin ne
pienentävät hyödykkeestä tehtäviä poistoja. Muut avustukset jaksotetaan tuloksi
niille kausille, jolloin avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Muut saadut
avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Eläkejärjestelyt
Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa
eläkevakuutusyhtiössä. Maksupohjaisissa järjestelyissä suoritukset kirjataan
kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa
järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallista velvoitetta
lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan
eläke-etuuksien maksamisesta.
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen
tilinpäätöspäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen
käypä arvo ja jota oikaistaan kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla
voitoilla ja tappioilla ja takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla.
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu
riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa
käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected
unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut
vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien
korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa.
Kokemusperäisistä tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten
muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka ylittävät
10 % järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta tai 10 % etuuspohjaisesta
järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvosta sen mukaan, kumpi näistä on
suurempi, kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernilla on tällä hetkellä käytössään ainoastaan maksupohjaisia
eläkejärjestelyjä.
Tutkimus ja kehitys
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan tarkoituksena on oman toiminnan
tehostaminen. Sen seurauksena ei synny uusia, erillisinä myytäviä palveluja tai
tuotteita. Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä
tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät
vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten
perusteella suoritettavat vuokrat on käsitelty liiketoiminnan muissa kuluissa,
ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Muut
vuokrasopimukset koskevat pääasiassa toimistotiloja, maa-alueita ja
verkkovuokria. IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti ne
vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen
omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan
rahoitusleasingsopimuksiksi.
Ulkomaan rahan määräiset erät
Konsernin tilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen
valuutta. Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat ja rahoituserät kirjataan
tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Ulkomaan valuutan
määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin
julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja
-tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.
Rahoitusinstrumenttien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin
ja ‑kuluihin.
Kurssiero, joka johtuu ulkomaisen osakkuusyrityksen tuloslaskelmaerien
muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän
kurssin mukaan, esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.
Tuloverot
Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden
tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen
oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. IAS 12 -standardin mukaisesti
konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen pitkäaikaisena saamisena ja
vastaavasti laskennallisen verovelan pitkäaikaisena velkana.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista väliaikaisista eroista
omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä
velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään
mennessä säädetyillä verokannoilla.
Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuuden poistoista ja
rahoitusinstrumenteista. Ulkomaisen osakkuusyrityksen jakamattomista
voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista veroa, koska osingon
vastaanottaminen ei aiheuta verovaikutusta pohjoismaisen verosopimuksen
perusteella (eikä ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa
tulevaisuudessa). Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan
siihen määrään asti, joka todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa
syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
Osakekohtainen tulos
Konserni on laskenut laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen IAS 33
-standardin mukaisesti. Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen
tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä
osakemäärää.
Koska konsernilla ei ole käytössä optiojärjestelmiä eikä omaan pääomaan
sidottuja etuja tai muita oman pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, ei
laimennusvaikutusta ole.
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Yritysten ja liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu
hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä
olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville
yksiköille, ja se testataan vuosittain arvonalentumisten varalta.
Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen investoinnin
arvoon.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistot ja maankäyttöoikeudet.
Ohjelmistot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin
arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Maankäyttöoikeuksista, joilla on
rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan
vuosittain arvonalentumisen varalta.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:
Ohjelmistot
3 vuotta
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät, myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan
vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva
taloudellinen hyöty lisääntyy yli aiemman suoritustason. Muussa tapauksessa
menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Päästöoikeudet
Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin
nimellisarvoonsa ja ostetut hankintahintaan. Palautettavia päästöoikeuksia
varten kirjataan velka. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia
kattamaan palautusvelvoitteet, velka kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla
kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeudet eivät riitä kattamaan
palautusvelvollisuuksia, arvostetaan velka ko. päästöoikeuksien
markkina-arvoon. Päästöoikeuksista ei kirjata poistoja. Taseesta
poiskirjaaminen tapahtuu niiden luovutushetkellä, jolloin toteutuneet päästöt
on selvitetty. Velasta johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja
palvelut ryhmän kuluihin.
Päästöoikeuksien myyntivoitot sisältyvät muihin tuottoihin.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Maa-alueet, rakennukset, voimajohdot, koneet ja laitteet muodostavat suurimman
osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on arvostettu taseessa
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä
mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta
osasta, jolla on eripituiset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä
hyödykkeinä.
Uudistettu IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardi edellyttää, että ehdot
täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen
hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan
pääoman menot. Konserni on soveltanut uudistettua standardia niihin ehdot
täyttäviin hyödykkeisiin, joihin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivointi
on alkanut 01.01.2009, jonka arvo ylittää 50 000 euroa ja investoinnin
valmiiksi saattaminen kestää yli 12 kuukautta. Hankintamenoon aktivoidut
vieraan pääoman menot lasketaan konsernin keskimääräisen vieraan pääoman
kustannuksen mukaan.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan,
uuteen osaan liittyvät menot aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot
aktivoidaan vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä
vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen
hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot
kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen
vaikutusajan mukaisesti. Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden
poistot lasketaan hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Maa- ja
vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan
jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista
arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat:
Rakennukset ja rakennelmat
Sähköasemien rakennukset ja erilliset
rakennukset 40 vuotta
Sähköasemien rakennelmat
30 vuotta
Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja
rakennelmat 20-40 vuotta
Erilliset rakennelmat
15 vuotta
Voimajohdot
Voimajohdot 400 kV
40 vuotta
Tasasähköjohdot
40 vuotta
Voimajohdot 110-220 kV
30 vuotta
Kreosoottipylväät ja niiden
hävittämiskustannukset 30 vuotta
Voimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät
10 vuotta
Valokuitu-ukkosjohtimet
10-20 vuotta
Koneet ja kalusto
Sähköasemien koneet
10-30 vuotta
Kaasuturbiinivoimalaitokset
20 vuotta
Muut koneet ja kalusto
3-5 vuotta
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai
tappiot kirjataan tuloslaskelmaan joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai
kuluihin. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu, kun suunnitelman mukainen
poistoaika on päättynyt, hyödyke myyty, romutettu tai muutoin luovutettu
ulkopuoliselle.
Arvonalentumiset
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten
arvonalentumisten havaitsemiseksi. Jos alentumista havaitaan, arvio
omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään.
Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan
yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta
myös aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä
siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti
saada kerrytetyksi.
Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin
vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen
jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä
määritetään niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla
menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut
vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin,
jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä
pääomakustannusta ennen veroja. Diskonttauskoroissa otetaan huomioon myös
kyseisten hyödykkeiden erityinen riski.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin
paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos
omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä
arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan
siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi
(poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu
arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei
peruuteta.
Myytävissä olevat sijoitukset
Myytävissä olevat sijoitukset ovat pitkäaikaisia varoja, ellei johdon
aikomuksena ole luovuttaa niitä 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Julkisesti noteeratut osakkeet luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi
ja arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän
arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan, kunnes sijoitus myydään tai
muutoin luovutetaan, jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan
nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu
myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat
menot sekä arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuus muodostuu materiaali- ja polttoainevarastoista.
Lainat ja muut saamiset
Lainat ja muut saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon. Epävarmojen
saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Saamisten
arvonalentumiskirjaus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni
ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin (esim. velallisen
vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu
konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien
laiminlyönti yli 90 päivällä). Arvonalentumiset kirjataan suoraan vähentämään
saamisten kirjanpitoarvoa ja liiketoiminnan muihin kuluihin.
Johdannaisinstrumentit
Johdannaiset kuuluvat ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
johdannaisvarat ja -velat. Johdannaiset kirjataan alun perin
johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne
arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvän arvonmuutoksen kirjaaminen riippuu
siitä onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista
erää se suojaa. Yhtiö solmii johdannaissopimuksia vain suojautuakseen riskeiltä
tietyn politiikan mukaisesti.
Sähköjohdannaiset
Yhtiö solmii sähköjohdannaissopimuksia suojatakseen häviösähköennusteen
mukaista sähkönhankintaansa hallituksen hyväksymän häviösähköhankinnan
periaatteiden mukaisesti. Sähköjohdannaisten osalta yhtiö soveltaa
suojauslaskentaa perustuen häviösähköhankinnan rahavirran suojaukseen.
Suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan
suojausta aloittaessa. Samoin dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet ja
strategiat, joiden mukaan erilaisiin suojaustoimiin ryhdytään. Rahavirran
suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon
muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä
voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan erään liiketoiminnan
muut tuotot ja kulut. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään
tuloslaskelmaan niillä kausilla, jolloin suojauskohde vaikuttaa tulokseen.
Suojauslaskennan määritelmän täyttävien tuotteiden käypien arvojen muutokset
merkitään omaan pääomaan, suojausrahastoon. Muiden sähköjohdannaisten käypien
arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan. Yhtiön ostamat pörssinoteeratut
vuosi- ja kvartaalituotteet on määritetty suojausinstrumenteiksi.
Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään tai kun suojaus ei enää täytä
suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä
sisältyvät kertyneet voitot ja tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään
vasta kun ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan erään liiketoiminnan
muut kulut.
NASDAQ OMX Commodities:ssa noteeratut tuotteet arvostetaan tilinpäätöspäivän
kaupankäyntihintoihin.
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Yhtiö solmii johdannaissopimuksia suojatakseen rahoitusriskejä (korko- ja
valuuttapositiota) hallituksen vahvistaman rahoitustoiminnan keskeisten
periaatteiden mukaisesti. Fingrid ei sovella suojauslaskentaa näiden
johdannaisten osalta. Johdannaisvara tai -velka merkitään kirjanpitoon alun
perin käypään arvoon. Tilinpäätöspäivänä johdannaiset arvostetaan käypään
arvoon ja arvonmuutos merkitään suoraan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja
‑kuluihin.
Johdannaisten käyvät arvot tilinpäätöspäivänä perustuvat eri
laskentamenetelmiin. Valuuttatermiinit on arvostettu termiinihintoihin. Koron-
ja valuutanvaihtosopimukset on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän
perusteella nykyarvoon. Korko-optiot on arvostettu markkinoilla yleisesti
käytettyjen optiohinnoittelumallien mukaisesti.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat
Rahoitusvarat on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin. Ryhmä
sisältää rahamarkkina-arvopapereita sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin.
Rahoitusarvopaperit merkitään selvityspäivänä taseeseen käypään arvoon. Tämän
jälkeen tilinpäätöksissä rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja niiden
arvonmuutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa
sijoitus-, yritys- ja kuntatodistuksia, joiden laina-aika on yleensä 3 - 6
kuukautta, sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin
luovutetaan.
Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.
Rahavarat
Rahavarat muodostuvat käteis- ja tilivaroista sekä pankkitalletuksista.
Rahavarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin
luovutetaan. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.
Lainat
Nostetut lainat merkitään alun perin taseen käypään arvoon transaktiomenoilla
vähennettyinä. Transaktiomenoja ovat yli- ja alihinnat sekä järjestely-,
välitys- ja hallinnolliset palkkiot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon; saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus
merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa.
Lainat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät ja maksetaan takaisin.
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen
täyttäminen edellyttää maksusuoritusta ja velvoitteen määrä voidaan
luotettavasti arvioida.
Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.
Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se
kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja
velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.
Fingridin käytössä on kreosootti- ja suolakyllästettyjä puupylväitä ja
kaapelikanavien kansia. Käytöstä poistuva kyllästetty puutavara on luokiteltu
ympäristöministeriön asetuksessa YMA 1129/2001 ongelmajätteeksi.
Hävittämisvelvollisuudesta tulevina vuosikymmeninä aiheutuvista kustannuksista
kirjattiin varaus vuonna 2004.
Osingonjako
Hallituksen osingonjakoehdotusta ei kirjata tilinpäätökseen. Kirjaus tehdään
vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Kun konsernitilinpäätös laaditaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön
mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka
vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä
esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat
historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin,
joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan
tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteutumat voivat poiketa
näistä arvioista. Arviointia on käytetty tilinpäätöstä laadittaessa mm.
arvonalentumistestauksen laskelmien laadinnassa, määriteltäessä aineellisten ja
aineettomien omaisuuserien pitoaikoja, laskennallisten verojen sekä varausten
yhteydessä.
Tasesähkön oston ja myynnin arvioiminen
Tasesähkökaupan tulot ja kulut selviävät valtakunnallisen taseselvityksen
kautta, joka perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön 9.12.2008 antamaan
asetukseen sähköntoimitusten selvitykseen liittyvästä tiedonvaihdosta.
Lopullinen taseselvitys valmistuu viimeistään kahden kuukauden päästä
toimituskuukaudesta, minkä johdosta tilinpäätöksessä tasesähkökaupan tuotot ja
kulut ovat osittain arvionvaraisia. Arviointi on tehty erikseen kulutus-,
tuotanto-, ja ulkomaisten taseiden osalta. Kahden ensin mainitun osalta
selvittämättömän tasesähkön arviointi on tehty käyttäen vertailuryhmälaskentaa.
Ulkomaisten taseiden osalta laskelmat on varmistettu ulkomaisten vastapuolten
kanssa.
Läpisiirtokorvaus
Sähkön läpisiirtokorvauksesta on sovittu eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden
kesken ITC-sopimuksella. Laskenta tehdään keskitetysti ENTSO-E:n toimesta
(eurooppalainen kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö). Läpisiirtokorvaus
määräytyy verkon käytöstä ja siirtohäviöistä Euroopassa maksettavan korvauksen
perusteella. Läpisiirtokorvaukset lasketaan huomioiden sähkön siirrot eri
ITC-sopimusmaiden välillä sekä sähkön hinta Euroopassa. Fingridin osuus
läpisiirtokorvauksesta määräytyy Suomen rajojen yli tapahtuvien sähkön
siirtojen sekä laskennallisten kantaverkkohäviöiden perusteella.
Läpisiirtokorvauksista tulee laskut kuukausittain jälkikäteen kaikkien
sopimusosapuolien hyväksyttyä summat, eli noin 3-5 kuukauden kuluttua laskun
kohteena olevan kuukauden jälkeen. Tilinpäätöksessä on tämän johdosta arvioitu
elo-joulukuun 2011 vielä laskuttamatta olevat läpisiirtokorvaukset. Arvio on
tehty käyttäen toteutuneita sähköenergian siirtoja Suomen rajoilla sekä
yksikkökorvauksia, jotka on arvioitu analysoimalla edellisten kuukausien
toteumia ja tietoja verkon siirroista näinä kuukausina.
Liikearvon arvioitu arvonalentuminen
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta
liitetiedossa 15 kuvatun periaatteen mukaisesti.
Uusien tai uudistettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin
vuonna 2010 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja
muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2011 alkaen.
Näillä voimaan tulleilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla ja
tulkinnoilla ei ole vaikutusta vuoden 2011 tilinpäätökseen.
IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä
Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin
määritelmää, ja julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu
vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä
olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien
esittämisestä.
IAS 32 (muutos) "Rahoitusinstrumentit:esittämistapa" - Liikkeeseen laskettujen
oikeuksien luokittelu"
Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien
kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan
määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt
omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on
määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutosta
sovelletaan takautuvasti IAS 8:n “Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet,
kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet” mukaisesti.
IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla
Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot
neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman
ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai
kokonaan (velan vaihtaminen omaksi pääomaksi). Tulkinnan mukaan on kirjattava
tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan
kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten
instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujen oman
pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo ei ole luotettavasti
määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetun rahoitusvelan käypään
arvoon.
IFRS -standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset (Improvements to IFRSs
-muutokset 2010):
IFRS 3 (muutokset) "Liiketoimintojen yhdistäminen"
a) Siirtymäsäännöt, jotka koskevat ehdollista vastiketta liiketoimintojen
yhdistämisessä, joka on toteutunut ennen uudistetun standardin voimaantuloa
Muutos selventää, että ne IFRS 7:n “Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot”, IAS 32:n ”Rahoitusinstrumentit: esittämistapa” ja IAS 39:n
”Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen” muutokset, joilla
poistetaan ehdollista vastiketta koskeva helpotus, eivät koske sellaista
ehdollista vastiketta, joka on syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa
hankinta-ajankohta on ennen uudistetun IFRS 3:n käyttöönottoa.
b) Määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen.
Mahdollisuus valita määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen joko
käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen
nettovarallisuudesta, koskee vain sellaisia instrumentteja, jotka edustavat
senhetkisiä omistusosuuksia ja oikeuttavat haltijansa suhteelliseen osuuteen
nettovarallisuudesta yhteisön purkautuessa. Kaikki muut määräysvallattomien
omistajien osuudet arvotetaan käypään arvoon, elleivät IFRS-standardit edellytä
muuta arvostusperustetta.
c) Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen
järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti.
IFRS 3:n soveltamisohje koskee kaikkia osakeperusteisia järjestelyjä, jotka
ovat osa liiketoimintojen yhdistämistä, mukaan lukien sellaiset
osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen
järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti.
IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
Muutoksessa korostetaan rahoitusinstrumentteihin liittyvien riskien luonnetta
ja laajuutta koskevien tilinpäätöksessä esitettävien laadullisten ja
määrällisten tietojen välistä yhteyttä.
IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen - oman pääoman muutoslaskelma
Muutoksella selvennetään, että yrityksen on esitettävä muiden laajan tuloksen
erien erittely jokaisen oman pääoman erän osalta joko oman pääoman muutoksia
osoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa.
IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös
Muutoksella selvennetään, että IAS 27:n seurauksena tehtyjä muutoksia IAS
21:een “Valuuttakurssien muutosten vaikutukset”, IAS 28:aan “Sijoitukset
osakkuusyrityksiin” ja IAS 31:een “Osuudet yhteisyrityksissä” sovelletaan
ei-takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tai aiemmin,
jos IAS 27 on otettu käyttöön aiemmin.
IAS 34 (muutos) Osavuosikatsaukset
Muutos sisältää havainnollistavaa ohjeistusta IAS 34:n mukaisten
esittämisperiaatteiden soveltamisesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia
vaatimuksia, jotka liittyvät:
- Olosuhteisiin, jotka todennäköisesti vaikuttavat
rahoitusinstrumenttien käypiin arvoihin ja niiden luokitteluun;
- Rahoitusinstrumenttien siirtoihin käyvän arvon
hierarkian eri tasojen välillä;
- Rahoitusvarojen luokittelun muutoksiin; ja
- Ehdollisten varojen ja velkojen muutoksiin.
Konserni ottaa käyttöön 1.1.2012 tai myöhemmin seuraavat muutokset olemassa
oleviin standardeihin:
IFRS 7 (muutos)*, Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -
Taseesta pois kirjaamista koskeva muutos
Tämä muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia
koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia
saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja
näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun
kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen.
IAS 12 (muutos)*, Tuloverot
IAS 12 sisältää nykyisin vaatimuksen, että omaisuuserään liittyvän
laskennallisen veron määrittäminen riippuu siitä, odotetaanko omaisuuserän
kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä kerrytettävän käyttämällä omaisuuserää vai
myymällä se. Silloin kun sovelletaan IAS 40:n ”Sijoituskiinteistöt” mukaista
käyvän arvon mallia, voi olla vaikeaa ratkaista, perustuuko kirjanpitoarvoa
vastaavan määrän kertyminen käyttöön vain myyntiin. Tämä muutos tuo
poikkeuksen, joka koskee käypään arvoon arvostettavaan sijoituskiinteistöön
liittyvien laskennallisten verosaamisten tai -velkojen määrittämistä. Muutosten
seurauksena SIC-21 ”Tuloverot - uudelleen arvostettujen, ei poistojen kohteena
olevien omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen” ei enää
koske käypään arvoon arvostettavia sijoituskiinteistöjä. Muut SIC-21:een
sisältyvät vaatimukset siirretään IAS 12:een ja tulkinta kumotaan.
IAS 1 (muutos)*, Tilinpäätöksen esittäminen
Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen
mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi
(luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä
esitetään muissa laajan tuloksen erissä.
*) Kyseistä muutosta ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
2. TIETOJA LIIKEVAIHDOSTA JA SEGMENTEISTÄ
-----------------------------------------
LIIKEVAIHTO, 1 000 € 2011 2010
------------------------------------------------
Kantaverkkotulot 210 207 211 462
Tasesähkön myynti 145 861 159 812
Rajasiirto 22 399 23 865
Läpisiirtotuotot 22 181 19 298
Tehoreservi 7 221 13 962
Estlink pullonkaulatulot 9 632 9 465
Pohjoismaiset pullonkaulatulot 15 765 9 045
Turpeen syöttötariffi 1 895
Muu liikevaihto 5 188 8 520------------------------------------------------
Yhteensä 438 456 456 326
================================================
Kantaverkkopalveluiden avulla asiakas saa oikeuden siirtää sähköä kantaverkosta
ja kantaverkkoon liittymispisteensä kautta. Kantaverkkopalvelusta sovitaan
kantaverkkosopimuksella, joka solmitaan kantaverkkoon liittyneen asiakkaan ja
Fingridin kesken. Kantaverkkopalvelusta Fingrid perii kulutus-, kuormitus-,
liittymispiste- ja markkinarajamaksun. Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja
julkiset.
Pohjoismaisten ulkomaanyhteyksien siirtopalvelut mahdollistavat osallistumisen
pohjoismaiseen Elspot- ja Elbas -pörssikauppaan. Konserni tarjoaa Venäjän
yhteyksillä kiinteitä siirtopalveluita kaikkien sähkökaupan osapuolten
käyttöön. Siirtopalvelu on tarkoitettu kiinteäluonteiselle sähkön tuonnille.
Sopiessaan Venäjän siirtopalveluista asiakas varaa käyttöönsä siirto-oikeuden
erikseen sovittavaksi ajaksi. Siirtovarauksen pienin yksikkö on 50 MW.
Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja julkiset.
Jokainen sähkömarkkinatoimija on velvollinen huolehtimaan sähkötaseensa
tasapainottamisesta joko sopimalla siitä Fingridin kanssa tai jonkun muun
toimijan kanssa. Fingrid ostaa ja myy tasesähköä tasapainottaakseen
sähkömarkkinatoimijan (tasevastaavan) tunnittaisen sähkötaseen. Tasesähkökauppa
ja tasesähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen, jonka ehdot ovat
yhtäläiset ja julkiset.
Fingrid huolehtii maan hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta ostamalla ja
myymällä säätösähköä Suomessa. Tasevastaavat voivat osallistua pohjoismaiseen
säätösähkömarkkinaan jättämällä tarjouksia käytössään olevasta kapasiteetista.
Säätösähkömarkkinoille osallistumisen ehdot ja säätösähkön hinnoittelu
perustuvat tasepalvelusopimukseen.
Pullonkaulatulot ovat kantaverkkoyhtiön markkinaosapuolilta saamat tulot
siirtokapasiteetin käytöstä niillä siirtoyhteyksillä, joilla voimajärjestelmän
käyttövarmuus rajoittaa sähkön siirtoa. Fingrid saa osuuden pohjoismaisista
pullonkaulatuloista sopimusperusteisesti.
Läpisiirtokorvaukset (ITC) ovat Fingridin tuottoja ja/tai kuluja, joita
kantaverkkoyhtiö saa kantaverkkonsa käytöstä muilta eurooppalaisilta
kantaverkkoyhtiöiltä ja/tai maksaa muille kantaverkkoyhtiöille käyttäessään
niiden verkkoa palvellessaan omia asiakkaitaan.
Tehoreservi sisältää poistumisuhan alaisen lauhdevoimakapasiteetin
käyttövalmiuden ylläpidon (tehoreservi) ja turpeen syöttötariffi sisältää
turvelauhdutusvoiman saaman korvauksen.
Tietoja segmenteistä ei esitetä, koska Fingrid -konsernin koko liiketoiminnan
on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista
kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten
tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia
poikkeavuuksia.
3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 € 2011 2010
----------------------------------------------------
Vuokratuotot 1 740 1 632
Saadut avustukset 205 138
Muut tuotot 1 031 5 207
----------------------------------------------------
Yhteensä 2 976 6 978
====================================================
4. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 € 2011 2010
----------------------------------------------------------------
Ostot tilikauden aikana 225 338 243 000
Varastojen muutos, lisäys (-) tai vähennys (+) -606 -686
----------------------------------------------------------------
Aineet ja tarvikkeet 224 732 242 314
Ulkopuoliset palvelut 16 770 11 279
----------------------------------------------------------------
Yhteensä 241 503 253 593
================================================================
5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT, 1 000 € 2011 2010
-----------------------------------------------------------------
Palkat ja palkkiot 17 213 17 177
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 2 438 2 891
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt -82 -456
Muut henkilösivukulut 765 773
-----------------------------------------------------------------
Yhteensä 20 334 20 385
=================================================================
Ylimmän johdon palkat ja palkkiot (liitetieto 36) 1 564 1 376
Konsernissa on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka yleiset periaatteet
Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt 23.10.2007. Palkitsemisvaliokunta on
lisäksi kokouksessaan 12.12.2007 määritellyt johtoryhmän bonuksen määräytymisen
periaatteet. Johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta sekä
tulospalkkiosta, joka perustuu yhtiön strategisiin mittareihin. Johtoryhmän
jäsenille maksetaan hallituksen päätöksen mukainen bonus, jonka enimmäismäärä
on toimitusjohtajan osalta 35 % ja muiden johtoryhmän jäsenten osalta 25 %
vuosipalkasta. Järjestelmä muuttui yhden vuoden tarkastelujaksosta
kolmevuotiseen tarkastelujaksoon 1.1.2010, jolloin palkitseminen perustuu
strategisten mittareiden keskiarvoon 2009-2011 kolmivuotisjaksolta.
Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana: 2011 2010
Henkilöstö keskimäärin 263 260
Henkilöstö vuoden lopussa 266 263
6. POISTOT, 1 000 € 2011 2010
-------------------------------------------
Aineettomat hyödykkeet 2 796 2 792
Rakennukset ja rakennelmat 4 052 3 669
Koneet ja kalusto 32 502 32 631
Voimajohdot 27 875 27 299
Muut aineelliset hyödykkeet 653 423
-------------------------------------------
Yhteensä 67 879 66 813
===========================================
7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 € 2011 2010
-------------------------------------------------------------------------------
Vieraat urakat, työsuoritukset ym. 31 833 32 618
Voitot/tappiot sähköjohdannaisten käypään arvoon arvostamisesta 4 725 -2 282
Vuokrakulut 11 538 11 543
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot 8 -649
Muut kulut 7 050 6 866
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 55 153 48 096
===============================================================================
8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT, 1 000 € 2011 2010
-------------------------------------------------
Tilintarkastuspalkkiot 32 42
Muut palkkiot 6 46
-------------------------------------------------
Yhteensä 38 88
=================================================
9. TUTKIMUS JA KEHITYS, 1 000 € 2011 2010
-------------------------------------------------
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot 1 833 1 556
-------------------------------------------------
Yhteensä 1 833 1 556
=================================================
10. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Korkotuotot, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä -3 523 -2 005
rahoitusvaroista
Korkotuotot, rahavarat ja pankkitalletukset -21 -30
Osinkotuotot -7 -4
--------------------------------------------------------------------------------
-3 551 -2 039
Korkokulut, lainoista 29 281 21 242
Nettokorkokulut, korko- ja valuuttajohdannaisista -7 079 -7 645
Voitot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta -7 363 -4 008
Tappiot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta 10 523 10 258
Nettovaluuttakurssierot 0 0
Muut rahoituskulut 2 174 760
--------------------------------------------------------------------------------
27 535 20 607
Aktivoidut korkokulut, vieraan pääoman menot; -1 430 -100
rahoitusmenokerroin 2,14% (liitetieto 17)
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 22 554 18 468
================================================================================
11. TULOVEROT, 1 000 € 2011 2010
-----------------------------------------------------------------------------
Välittömät verot 7 720 2 207
Laskennallisten verojen muutos (liitetieto 26) -6 517 12 357
-----------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 204 14 564
=============================================================================
Tuloveron täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja 34 201 56 332
-----------------------------------------------------------------------------
Suomen yhtiöverokannan mukaan laskettu vero 26 % 8 892 14 646
Verokannan muutoksesta aiheutunut laskennallisen veron muutos -7 653
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot -36 -82
-----------------------------------------------------------------------------
Tuloverot konsernin tuloslaskelmassa 1 204 14 564
=============================================================================
12. MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
-
2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Ennen Vero-va Verojen Ennen Vero-va Verojen
veroja ikutus jälkeen veroja ikutus jälkeen
------------------------------------ ----------
--------- -------------------------
Rahavirran suojaukset -37 841 4 443 -33 399 38 084 -6 924 31 159
Muuntoerot 240 240 224 224
Myytävänä oleviin -65 17 -48 1 0 1
pitkäaikaisiin
omaisuuseriin liittyvät
erät
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -37 667 4 460 -33 207 38 308 -6 924 31 384
================================================================================
13. OSAKEKOHTAINEN TULOS 2011 2010
---------------------------------------------------------
Tilikauden voitto, 1 000 € 32 998 41 768
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, kpl 3 325 3 325
Laimentamaton osakekohtainen tulos, € 9 924 12 562
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 9 924 12 562
14. OSAKEKOHTAINEN OSINKO
-------------------------
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 2 018,26
(2010: 2 018,26) euroa osaketta kohden, jolloin osinko on kokonaisuudessaan 6,7
(2010: 6,7) miljoonaa euroa.
15. LIIKEARVO, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------
--------------------------------------
Hankintameno 1.1. 87 920 87 920
--------------------------------------
Hankintameno 31.12. 87 920 87 920
Kirjanpitoarvo 31.12. 87 920 87 920
======================================
Fingrid -konsernin koko liiketoiminta on Suomessa harjoitettavaa
järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, jolle konsernin liikearvo
kokonaisuudessaan kohdistuu.
Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa
määritetty käyttöarvon avulla. Arvonalentumislaskelmissa käytetyt
rahavirtaennusteet pohjautuvat yhtiön seuraavan 10 vuoden strategian pohjalta
laadittuihin taloudellisiin ennusteisiin. Arvonalentumistestauksessa käytetyt
rahavirrat muodostuvat liiketoiminnan tuloista ja kuluista sekä
investointiohjelman mukaisista investoinneista. Ennustetut rahavirrat kattavat
seuraavan viiden vuoden ajanjakson. Tätä ajanjaksoa seuraavien vuosien
ennakoidut rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat nollan
prosentin kasvuarviota käyttäen. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen
veroja on 7,0 %.
Yhtiön johdon käsityksen mukaan kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä
keskeisissä oletuksissa eivät johtaisi siihen, että olisi tarvetta
arvonalentumiskirjauksiin.
16. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------
Maankäyttöoikeudet
Hankintameno 1.1. 84 600 82 114
Lisäykset 1.1. - 31.12. 1 498 2 545
Vähennykset 1.1. - 31.12. -59
--------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 86 098 84 600
--------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 86 098 84 600
--------------------------------------------------------------
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 23 582 21 623
Lisäykset 1.1. - 31.12. 1 343 1 959
--------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 24 925 23 582
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -18 489 -15 697
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -2 796 -2 792
--------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 3 639 5 092
--------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 89 737 89 692
==============================================================
17. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET, 2011 2010
1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1. 13 509 11 410
Lisäykset 1.1. - 31.12. 162 2 098
Vähennykset 1.1. - 31.12. 0
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 13 671 13 509
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 13 671 13 509
--------------------------------------------------------------------------------
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1. 107 624 97 842
Lisäykset 1.1. - 31.12. 19 432 9 783
Vähennykset 1.1. - 31.12. -43
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 127 014 107 624
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -24 633 -20 964
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 17
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -4 052 -3 669
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 98 345 82 991
--------------------------------------------------------------------------------
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 687 816 663 983
Lisäykset 1.1. - 31.12. 79 972 23 836
Vähennykset 1.1. - 31.12. -255 -4
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 767 533 687 816
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -284 459 -251 828
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 127
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -32 502 -32 631
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 450 700 403 357
--------------------------------------------------------------------------------
Voimajohdot
Hankintameno 1.1. 896 373 869 911
Lisäykset 1.1. - 31.12. 110 415 27 130
Vähennykset 1.1. - 31.12. -668
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 1 006 788 896 373
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -288 984 -261 915
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 230
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -27 875 -27 299
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 689 929 607 389
--------------------------------------------------------------------------------
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 14 096 13 830
Lisäykset 1.1. - 31.12. 562 266
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 14 658 14 096
--------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -10 999 -10 577
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -650 -423
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 3 009 3 097
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 142 930 69 447
Lisäykset 1.1. - 31.12. 224 097 127 274
Siirrot muihin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -204 549 -53 890
1.1. - 31.12.
Kaudella aktivoidut vieraan pääoman menot (liitetieto 10) 1 430 100
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 163 908 142 930
Kirjanpitoarvo 31.12. 163 908 142 930
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 419 561 1 253
273
================================================================================
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät pysyvien vastaavien
aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ennakkomaksut ja valmisteilla
olevista investoinneista aiheutuneet hankintamenot.
18. SIJOITUKSET, 1 000 € 2011 2010
------------------------------------------------------------------------------
Myytävissä olevat sijoitukset
Hankintameno 1.1. 366 329
Lisäykset 1.1.-31.12. 39
Vähennykset 1.1. - 31.12. -3
Käyvän arvon muutokset 1.1. - 31.12. -65 1
------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 301 366
------------------------------------------------------------------------------
Käyvän arvon muutokset on kirjattu omaan pääomaan (liitetieto 25).
Osuudet osakkuusyrityksissä
Hankintameno 1.1. 7 718 7 110
Osuus tuloksesta 1.1. - 31.12. 193 384
Muuntoerot 1.1. - 31.12. 240 224
Osingot 1.1 -31.12. -204
---------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 7 947 7 718
---------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 8 247 8 084
===========================================================================
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa 31.12. 3 245 3 245
---------------------------------------------------------------------------
Osakkuusyrityksiin ei liity sellaisia olennaisia väliaikaisia eroja, joista on
kirjattu laskennallisia verosaamisia tai -velkoja.
Osakkuusyritysten taloudellinen
yhteenveto, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
2010 Varat Velat Liike-vaiht Voitto/ Omistus-
o tappio osuus
(%)
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Pool Spot AS, Lysaker, 340 747 319 121 13 839 2 002 20,0
Norja
Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo 5 797 5 209 4 949 12 33,3
2011 Varat Velat Liike-vaiht Voitto/ Omistus-
o tappio osuus
(%)
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Pool Spot AS, Lysaker, 93 372 70 649 16 897 2 133 20,0
Norja
Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo 6 979 6 358 5 039 17 33,3
Tytäryhtiöosakkeet 31.12.2011 Omistus- Omistus-
osuus osuus
(%) (%)
--------------------------------------------------------------------------------
Finextra Oy, Helsinki 100 100
19. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 € 2011 2010
------------------------------------------
Aineet ja tarvikkeet 1.1. 6 642 5 542
Keskeneräiset työt 65 559
------------------------------------------
Yhteensä 6 706 6 101
==========================================
Vaihto-omaisuuden kuluksi kirjattu hankintameno oli 0,4 milj. euroa (0,5 milj.
euroa vuonna 2010).
20. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 € 2011 2010
------------------------------------------------------------------
Myyntisaamiset 49 903 45 300
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä (liitetieto 36) 708 3 219
Siirtosaamiset 13 968 9 001
Muut saamiset 53 43
------------------------------------------------------------------
Yhteensä 64 633 57 563
==================================================================
Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät 2011 2010
------------------------------------------------------------------
Myynnin jaksotukset 5 024 3 606
Ostojen jaksotukset/ennakkomaksut 493 857
Korkosaamiset 8 249 4 334
Vuokrat/ennakkomaksut 203 205
------------------------------------------------------------------
Yhteensä 13 968 9 001
==================================================================
Myyntisaamisten ikäjakauma 2011 2010
--------------------------------------------------------
Erääntymättömät myyntisaamiset 46 672 47 970
1-30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 3 868 501
31-60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 60 32
yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 12 16
--------------------------------------------------------
Yhteensä 50 611 48 519
========================================================
Yhtiöllä ei ole 31.12.2011 eikä 31.12.2010 erääntyneitä myyntisaamisia, joista
on kirjattu arvonalentumisia. Aikaisemman maksukäyttäytymisen perusteella yhtiö
odottaa saavansa erääntyneet saamiset 3 kuukauden kuluessa.
Saamiset, joiden eräpäivät on neuvoteltu uudelleen, eivät sisälly
erääntyneisiin myyntisaamisiin.
Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain, 1 000 € 2011 2010
----------------------------------------------------------------------
EUR 64 631 57 546
GBP 2
SEK 17
----------------------------------------------------------------------
Yhteensä 64 633 57 563
======================================================================
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti
tasearvosta.
21. RAHOITUSVARAT, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------
Sijoitustodistukset 99 693 99 659
Yritystodistukset 102 694 118 244
--------------------------------------------
Yhteensä 202 387 217 903
============================================
Rahoitusvarat on kirjattu käypään arvoon ja arvonmuutokset esitetty
tuloslaskelmassa korkotuotoissa ja -kuluissa.
22. RAHAVARAT, 1 000 € 2011 2010
----------------------------------------
----------------------------------------
Pankkitilit ja käteisvarat 152 1 111
Pantatut tilit 1 302 2 669
----------------------------------------
Yhteensä 1 454 3 780
========================================
23. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
-
Lainat Käypään arvoon Myytäviss Jaksotett Yhteensä Liitet
ja muut tulos-vaikutte ä olevat uun ieto
saamise isesti rahoitus- hankinta-
t kirjattavat varat menoon
varat/velat kirjattav
at
rahoitus- varat/vel
at
Tase-erä
31.12.2011
--------------------------------------------------------------------------------
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
:
Myytävissä 301 301 18
olevat
sijoitukset
Korko- ja 64 558 64 558 29
valuuttajohda
nnaiset
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
:
Korko- ja 15 474 15 474 29
valuuttajohda
nnaiset
Myyntisaamiset 64 633 64 633 20
ja muut
saamiset
Käypään arvoon 202 387 202 387 21
tulosvaikutte
isesti
kirjattavat
rahoitusvarat
Rahat ja 1 454 1 454 22
pankkisaamise
t
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitusvarat 64 633 283 873 301 348 806
yhteensä
================================================================================
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
:
Lainat 845 154 845 154 27
Korko- ja 15 293 15 293 29
valuuttajohda
nnaiset
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
:
Lainat 378 841 378 841 27
Korko- ja 1 945 1 945 29
valuuttajohda
nnaiset
Ostovelat ja 45 143 14 491 59 635 30
muut velat
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitusvelat 45 143 17 238 1 238 486 1 300 868
yhteensä
================================================================================
Lainat Käypään arvoon Myytäviss Jaksotettu Yhteens Liitet
ja tulos-vaikuttei ä olevat un ä ieto
muut sesti rahoitusv hankintame
saamis kirjattavat arat noon
et varat/velat kirjattava
t
rahoitus-
varat/vela
t
Tase-erä
31.12.2010
--------------------------------------------------------------------------------
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat:
Myytävissä 366 366 18
olevat
sijoitukset
Korko- ja 52 798 52 798 29
valuuttajohdan
naiset
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat:
Korko- ja 4 629 4 629 29
valuuttajohdan
naiset
Myyntisaamiset 57 563 57 563 20
ja muut
saamiset
Käypään arvoon 217 903 217 903 21
tulosvaikuttei
sesti
kirjattavat
rahoitusvarat
Rahat ja 3 780 3 780 22
pankkisaamiset
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitusvarat 61 343 275 330 366 337 039
yhteensä
================================================================================
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat:
Lainat 877 530 877 530 27
Korko- ja 116 116 29
valuuttajohdan
naiset
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat:
Lainat 199 327 199 327 27
Korko- ja 1 679 1 679 29
valuuttajohdan
naiset
Ostovelat ja 58 556 9 843 68 398 30
muut velat
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitusvelat 58 556 1 795 1 086 700 1 147
yhteensä 051
================================================================================
24. KÄYVÄN ARVON HIERARKIA, 1 2011 2010
000 €
--------------------------------------------------------------------------------
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 1 Taso 2 Taso 3
-------------------------------------------------
-------------------------------
Käypään arvoon kirjattavat
varat
Myytävissä olevat sijoitukset 48 200 49 265
Korko- ja valuuttajohdannaiset 64 421 56 645
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX 26 602
Commodities
Käypään arvoon 202 387 217 903
tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
--------------------------------------------------------------------------------
Käypään arvoon kirjattavat 48 267 008 26 651 274 813
varat yhteensä
================================================================================
Käypään arvoon kirjattavat
velat
Korko- ja valuuttajohdannaiset 1 628 1 013
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX 22 814
Commodities
Sähkötermiinit, muut 75
--------------------------------------------------------------------------------
Käypään arvoon kirjattavat 22 889 1 628 1 013
velat yhteensä
================================================================================
Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat luokitellaan kolmi-tasoiseen
hierarkiaan käyvän arvon esittämisessä. Hierarkia määritetään sopimuksen
syöttötietojen mukaan. Luokittelu perustuu instrumentin alimmalla tasolla
olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä kyseisen käypään arvoon arvostettavan
erän kannalta kokonaisuudessaan tarkasteltuna.
Taso 1: syöttötiedot ovat julkisesti noteerattuja toimivilla markkinoilla.
Taso 2: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja perustuvat todettavissa
olevaan markkinatietoon joko suoraan tai välillisesti.
Taso 3: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja eivät ole todettavissa
olevaa markkinatietoa.
25. OMA PÄÄOMA
--------------
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutosrahastosta
(sis. suojaus- ja käyvän arvon rahastot), muuntoeroista sekä kertyneistä
voittovaroista. Suojausrahasto sisältää häviösähkön suojausinstrumenttien
käyvän arvon muutokset. Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien
sijoitusten käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan
hankintamenomenetelmän mukaiset osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien
muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.
Osakepääoma ja ylikurssirahasto, 1 Osake-pääoma Ylikurssi-rahasto Yhteensä
000 €
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2010 55 922 55 922 111 845
------------------------------------------
Muutos
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2010 55 922 55 922 111 845
------------------------------------------
Muutos
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2011 55 922 55 922 111 845
================================================================================
------------------------------------------
Osakepääoma jakautuu seuraavasti Osake-määrä Osakkeista Äänistä
kpl % %
--------------------------------------------------------------------------------
Osakesarja A 2 078 62,49 83,32
------------------------------------------
Osakesarja B 1 247 37,51 16,68
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 3 325 100,00 100,00
================================================================================
------------------------------------------
Osakemäärä, kpl Osakesarja A Osakesarja B Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2011 2 078 1 247 3 325
------------------------------------------
Muutos
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2011 2 078 1 247 3 325
================================================================================
Osakkeiden enimmäismäärä on 13 300 kappaletta kuten myös vuonna 2010.
Osakkeella ei ole nimellisarvoa.
A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja
B-sarjan osake yhdellä äänellä. Valittaessa hallituksen jäseniä jokainen
A-sarjan osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja
jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä.
B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada ennen A-sarjan osakkeita
voitonjakoon käytettävissä olevista varoista jäljempänä määritelty vuotuinen
osinko. Tämän jälkeen jaetaan vastaava osinko A-sarjan osakkeille. Ellei
vuotuista osinkoa voida jakaa osakkeille jonakin vuonna, osakkeet tuottavat
oikeuden saada jakamatta jäänyt määrä myöhempinä vuosina voitonjakoon
käytettävissä olevista varoista, kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeet
tuottavat oikeuden saada vuotuinen osinko ja jakamatta jäänyt määrä ennen
A-sarjan osakkeita. B-sarjan osakkeilla ei ole oikeutta saada muuta osinkoa.
Yhtiökokous päättää osingon maksusta.
B-sarjan osingon määrittely: vuotuinen osingon määrä lasketaan
kalenterivuosittain siten, että osakkeen merkintähinta, lisättynä mahdollisissa
osakepääoman korotuksissa maksetuilla määrillä ja vähennettynä mahdollisilla
oman pääoman palautuksina maksetuilla määrillä, kerrotaan osinkoprosentilla,
kuitenkin niin, että minimiosinko on 6 %. Osinkoprosentin määrittelyn
perusteena käytetään Saksan valtion 30 vuoden obligaation tuottoa.
Vuoden 2011 B-sarjan osakkeen osinkoehdotus on määritelty 6,0 %:n mukaan.
Määräysvallattomia osuuksia ei ole.
Osakkeenomistajat ryhmittäin Osakemäärä Osakkeista Äänistä
kpl % %
--------------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------
Julkisyhteisöt 1 767 53,14 70,86
----------------------------------------------
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 558 46,86 29,14
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 3 325 100,00 100,00
================================================================================ ----------------------------------------------
Osakkeenomistajat Osakemäärä Osakkeista Äänistä
kpl % %
--------------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------
Suomen valtio 1 382 41,56 55,42
----------------------------------------------
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 661 19,88 17,15
Ilmarinen
----------------------------------------------
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö 405 12,18 5,41
Varma
----------------------------------------------
Huoltovarmuuskeskus 385 11,58 15,44
----------------------------------------------
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 150 4,51 2,01
Tapiola
----------------------------------------------
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 75 2,26 1,00
Suomi
----------------------------------------------
Pohjola Vakuutus Oy 75 2,26 1,00
----------------------------------------------
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 54 1,62 0,72 ----------------------------------------------
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola 50 1,50 0,67
----------------------------------------------
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 47 1,41 0,63
Tapiola
----------------------------------------------
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 25 0,75 0,33
----------------------------------------------
Imatran Seudun Sähkö Oy 10 0,30 0,13
----------------------------------------------
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0,08
--------------------------------------------------------------------------------
3 325 100,00 100,00
================================================================================
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahastoon on kirjattu osakkeiden kirjanpidollisen vasta-arvon ja
saadun arvon välinen erotus. Ylikurssirahasto on osakeyhtiölaissa tarkoitettua
sidottua omaa pääomaa. Osakepääomaa voidaan korottaa siirtämällä varoja
ylikurssirahastosta. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa tappioiden kattamiseksi
tai sitä voidaan tietyin edellytyksin palauttaa omistajille.
Arvonmuutosrahastot
Arvonmuutosrahastot sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien
johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset (Suojausrahasto) ja
myytävissä olevien sijoitusten (julkisesti noteeratut ja noteeraamattomat
osakkeet) käypien arvojen muutokset (Käyvän arvon rahasto).
Suojausrahasto, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
1.1. 19 708 -11 452
Kauden käyvän arvon muutokset -37 841 38 084
Veron osuus 4 443 -6 924
--------------------------------------------------------------------------------
Suojausrahasto 31.12. -13 691 19 708
================================================================================
Käyvän arvon rahasto, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
1.1. 61 60
Kauden käyvän arvon muutokset -65 1
Verot kauden käyvän arvon muutoksista 17 0
--------------------------------------------------------------------------------
Käyvän arvon rahasto 31.12. 12 61
================================================================================
Muuntoerot rahasto, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Muuntoerot rahasto 31.12. 551 312
================================================================================
Rahasto sisältää ulkomaisen osakkuusyrityksen tilinpäätöksen muuntamisesta
syntyneet muuntoerot.
Osingot, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Maksetut osingot 6 711 6 724
================================================================================
Osingonjakoehdotus tilikaudelta 2011 on esitetty liitetiedossa
14.
Kertyneet voittovarat, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Edellisten tilikausien voitto 375 589 340 531
Tilikauden voitto 32 998 41 768
--------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet voittovarat 31.12. 408 586 382 299
================================================================================
26. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
-
Laskennallisten verojen
muutokset vuoden 2011
aikana:
31.12.2010 Kirjattu Kirjattu 31.12.2011
tulos-vaik muihin
utteisesti laajan
tuloksen
eriin
------------------------------------------------------------------------------
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset 494 0 493
Lyhytaikaiset 1 892 -3 452
rahoitussaamiset
Ostovelat ja muut velat 491
Korolliset lainat 8 464 1 971 10 434
Johdannaisinstrumentit 30 3 973 4 443 8 446
Muut erät 13 -5 8
------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 10 893 2 486 4 443 19 873
Laskennalliset verovelat
Poistoero -113 453 6 991 -106 463
Aineelliset ja aineettomat -17 522 -1 766 -19 287
hyödykkeet
Myytävissä olevat -39 17 -22
sijoitukset
Muut saamiset - 1 128 -896 -2 024
Käypään arvoon -113 -152 -265
tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
Pitkäaikaiset -9 438 -1 282 -10 720
rahoitussaamiset
Johdannaisinstrumentit -6 924 6 924
Lyhytaikaiset -1 559 rahoitussaamiset
Ostovelat ja muut velat -644 1 134
------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -149 261 4 029 6 941 -140 340
------------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------
Laskennallisten verojen
muutokset vuoden 2010
aikana:
31.12.2009 Kirjattu Kirjattu 31.12.2010
tulos- muihin laajan
vaikutte tuloksen eriin
isesti
--------------------------------------------------------------------------------
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset 500 -6 494
Lyhytaikaiset 1 376 516 1 892
rahoitussaamiset
Pitkäaikaiset 196
rahoitussaamiset
Korolliset lainat 10 242 8 464
Johdannaisinstrumentit 4 625 -571 -4 024 30
Muut erät 15 -1 13
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 6 711 10 179 -4 024 10 893
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Laskennalliset verovelat
Poistoero -103 074 -10 379 -113 453
Aineelliset ja aineettomat -14 997 -2 525 -17 522
hyödykkeet
Myytävissä olevat sijoitukset -39 0 -39
Muut saamiset -1 020 -109 -1 128
Käypään arvoon -148 35 -113
tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
Pitkäaikaiset -9 634 -9 438
rahoitussaamiset
Korolliset lainat -1 778
Johdannaisinstrumentit -6 924 -6 924
Ostovelat ja muut velat -718 75 -644
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -121 774 -22 536 -6 925 -149 262
27. LAINAT, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Pitkäaikaiset Käyvät Tasearvot Käyvät Tasearvot
arvot arvot
-------------------------------------------
Joukkovelkakirjalainat 637 276 619 998 675 619 663 218
Lainat rahoituslaitoksilta 231 086 225 156 212 976 214 312
--------------------------------------------------------------------------------
868 362 845 154 888 595 877 530
Lyhytaikaiset Käyvät Tasearvot Käyvät Tasearvot
arvot arvot
-------------------------------------------
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan 173 391 171 673 105 888 104 768
vuoden lyhennykset
Muut lainat / Yritystodistukset 207 537 207 168 94 897 94 559
(kansainväliset ja kotimaiset)
--------------------------------------------------------------------------------
380 928 378 841 200 785 199 327
Yhteensä 1 249 290 1 223 995 1 089 380 1 076 858
================================================================================
Lainojen käyvät arvot pohjautuvat rahavirtojen nykyarvoihin. Eri valuutoissa
nostetut lainat on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella
nykyarvoon. Diskonttokorkoon on lisätty yritys- ja lainakohtainen riskipreemio.
Valuuttamääräiset lainat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivänä EKP:n
julkaisemaan valuuttakurssiin.
Lainoihin sisältyvät joukkovelkakirjalainat, 1 000 € 2011 2010
----------------------------------------------------------------------
Kansainväliset: Eräpäivä Korko
EUR 10 000 16.03.2011 3,625 % 10 000
EUR 25 000 23.03.2011 vaihtuvakorkoinen 25 000
EUR 15 000 24.03.2011 vaihtuvakorkoinen 15 000
EUR 20 000 07.04.2011 vaihtuvakorkoinen 20 000
EUR 25 000 16.03.2012 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 25 000 12.04.2012 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 10 000 16.04.2013 vaihtuvakorkoinen 10 000 10 000
EUR 20 000 28.04.2013 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000
EUR 20 000 15.10.2013 4,30 % 20 000 20 000
EUR 24 000 02.07.2014 vaihtuvakorkoinen 24 000 24 000
EUR 18 000 11.11.2014 vaihtuvakorkoinen 18 000 18 000
EUR 8 000 11.11.2014 vaihtuvakorkoinen 8 000 8 000
EUR 10 000 20.11.2014 3,26 % 10 000 10 000
EUR 20 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000
EUR 25 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 30 000 15.06.2017 3,07 % 30 000 30 000
----------------------------------------------------------------------
235 000 305 000
FIM 160 000 19.08.2013 5,20 % 26 909 26 908
----------------------------------------------------------------------
26 909 26 908
JPY 3 000 000 05.07.2011 1,31 % * 27 612
JPY 3 000 000 25.07.2012 1,3575 % ** 29 940 27 612
JPY 3 000 000 20.04.2015 1,45 % 29 940 27 612
JPY 500 000 22.06.2017 1,28 % 4 990 4 602
--------------------------------------------------------------------------------
64 870 87 437
CHF 39 000 22.05.2012 2,475 % 32 083 31 190
--------------------------------------------------------------------------------
32 083 31 190
NOK 170 000 19.11.2014 4,68 % 21 924 21 795
NOK 200 000 17.10.2016 5,15 % 25 793 25 641
NOK 200 000 11.04.2017 5,16 % 25 793 25 641
NOK 200 000 10.11.2017 5,12 % 25 793 25 641
NOK 200 000 12.11.2019 5,37 % 25 793 25 641
--------------------------------------------------------------------------------
125 097 124 359
SEK 225 000 03.04.2012 vaihtuvakorkoinen 25 247 25 096
SEK 225 000 11.04.2012 vaihtuvakorkoinen 25 247 25 096
SEK 100 000 21.03.2013 vaihtuvakorkoinen 11 221 11 154
SEK 200 000 03.04.2013 3,70 % 22 442 22 308
SEK 175 000 04.04.2014 4,30 % 19 636 19 519
SEK 300 000 15.06.2015 3,195 % 33 662 33 462
SEK 100 000 17.06.2015 3,10 % 11 221 11 154
SEK 220 000 01.12.2015 korkorakennelma 26 588 26 994
SEK 100 000 15.01.2016 3,297 % 11 221 11 154
SEK 500 000 18.10.2016 vaihtuvakorkoinen 55 967
SEK 500 000 18.10.2016 3,50 % 56 104
--------------------------------------------------------------------------------
298 556 185 936
Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset 619 998 663 218
yhteensä
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset 162 517 97 612
yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 782 515 760 830
===============================================================
* takaisinmaksuoikeus 5.7.2004, ei käytetty
** takaisinmaksuoikeus 25.7.2006, ei käytetty
Pitkäaikaisten lainojen
erääntymisaikataulu, 1
000 €
2012 2013 2014 2015 2016 2016+ Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Joukkovelkakirj 162 517 110 571 101 561 101 412 149 085 157 369 782 515
alainat
Rahalaitoslaina 9 156 11 156 4 000 16 424 20 710 172 866 234 312
t
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 171 673 121 727 105 561 117 836 169 795 330 235 1 016 827
================================================================================
Pääomarakenne
Yhtiön taloutta suunnitellaan pitkäjänteisesti ja yhtiölle varmistetaan
taloudenhoidossa riittävä liikkumavara ja itsenäinen päätösvalta. Yhtiön
tavoitteena on turvata riittävä kassavirta siirtokapasiteetin pitkäjänteiseen
kehittämiseen, toimintavarmuuden turvaamiseen ja sähkömarkkinoiden
kehittämiseen siten, että tariffitaso pysyy maltillisena. Yhtiö tavoittelee
mahdollisimman alhaista pääoman keskikustannusta hyödyntämällä velkarahoituksen
alhaisempaa kustannusta verrattuna oman pääoman kustannukseen. Kuitenkin
kassavirran taso ja yhtiön velanhoitotunnusluvut pyritään pitämään sellaisella
tasolla, että yhtiön korkea luottoluokitus säilyy. Yhtiö hyödyntää korkean
luottoluokituksen tarjoamat mahdollisuudet kansainvälisillä ja kotimaisilla
raha- ja pääomamarkkinoilla. Omavaraisuusasteessa tavoitellaan 30 prosentin
tasoa.
28. VARAUKSET, 1 000 € 2011 2010
------------------------------------
Varaukset 1.1. 1 899 1 921
Käytetyt varaukset -2 -23
------------------------------------
Varaukset 31.12. 1 897 1 899
====================================
29. JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
-
2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Korko- Käypä Käypä Käypä Nimellis Käypä Käypä Käypä Nimellisa
ja arvo arvo nettoar -arvo arvo arvo nettoa rvo
valuutt pos. neg. vo 31.12.11 pos. neg. rvo 31.12.10
a-johdan 31.12. 31.12.1 31.12.1 31.12. 31.12. 31.12.
naiset 11 1 1 10 10 10
--------------------------------------------------------------------------------
Valuutan 73 198 -9 592 63 606 518 841 48 940 -479 48 462 426 467
vaihto-s
opimukse
t
Valuutta -384 -384 24 700 245 245 1 747
termiini
t
Koronvai 6 019 -7 262 -1 243 301 000 300 -1 313 -1 013 241 000
hto-sopi
mukset
Ostetut 814 814 880 000 7 938 7 938 880 000
korko-
optiot
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 80 032 -17 238 62 793 1 724 541 57 424 -1 792 55 632 1 549 214
================================================================================
Sähköjoh Käypä Käypä Käypä Määrä Käypä Käypä Käypä Määrä
dan- arvo arvo nettoar TWh arvo arvo nettoa TWh
naiset pos. neg. vo 31.12.11 pos. neg. rvo 31.12.10
31.12. 31.12.1 31.12.1 31.12. 31.12. 31.12.
11 1 1 10 10 10
-------------------------- ---------------- ----------
-------------------- --------
Sähköter -22 814 -22 814 3,81 26 625 -400 26 225 3,66
miinit,
NASDAQ
OMX
Commodi
ties,
suojaus
lasketut
johdann
aiset
Sähköter -75 -75 0,01 377 377 0,03
miinit,
NASDAQ
OMX
Commodi
ties
Yhteensä -22 889 -22 889 3,82 27 002 -400 26 602 3,69
================================================================================
Korko- ja valuuttajohdannaisiin sisältyvät korko-optiot ovat
korkokattosopimuksia, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia. Sopimuksen
viitekorko on 6 kk:n euribor, ja korkojaksoja on sopimushetkellä ollut 6 tai 8.
Optiopreemio on kokonaan maksettu vastapuolelle sopimuksen tekohetkellä.
Sähköjohdannaiset on tehty tulevien kustannusten suojaamistarkoituksessa.
Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset
olisi suljettu vuoden 2011 viimeisenä kaupankäyntipäivänä.
Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu:
Nimellisarvo, 1 2012 2013 2014 2015 2016 2016+ Yhteensä
000 €
--------------------------------------------------------------------------------
Koronvaihtosopi 55 000 80 000 36 000 30 000 70 000 30 000 301 000
mukset
Korko-optiot 30 000 185 000 445 000 220 000 880 000
Valuutanvaihtos 112 517 33 662 41 561 99 509 149 222 82 369 518 841
opimukset
Valuuttatermiin 24 700 24 700
it
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 222 217 298 662 522 561 349 509 219 222 112 369 1 724 541
================================================================================
TWh 2012 2013 2014 2015 2016 2016+ Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Sähköjohdannais 1,21 1,04 0,79 0,52 0,26 3,82
et
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1,21 1,04 0,79 0,52 0,26 3,82
================================================================================
30. OSTOVELAT JA MUUT VELAT, 1 000 € 2011 2010
----------------------------------------------------------
Ostovelat 23 344 30 805
Ostovelat osakkuusyrityksille 120 324
Korkovelat 14 491 9 843
Arvonlisäverovelat 2 481 3 051
Sähköverovelka 1 507 616
Siirtovelat 21 159 26 782
Muut velat 520 644
----------------------------------------------------------
Yhteensä 63 623 72 066
==========================================================
Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät 2011 2010
----------------------------------------------------------
Henkilöstökulut 3 351 4 409
Myynnin ja ostojen jaksotukset 17 808 22 361
Muut siirtovelat 12
----------------------------------------------------------
Yhteensä 21 159 26 782
==========================================================
31. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 € 2011 2010
------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------
Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi 47 46
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi 150 150
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi 127 1 878
------------------------------------------------------------------------
323 2 074
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon 218 072 385 012
Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus 1 700 1 700
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi 401 120
Myöhemmin 1 584 89
------------------------------------------------------------------------
3 685 1 908
32. MUUT VUOKRASOPIMUKSET, 1 000 € 2011 2010
---------------------------------------------------------------------------
Peruuttamattomien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa 1 999 2 038
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa 8 818 9 664
Yli viiden vuoden kuluttua 15 277 16 003
---------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 26 095 27 706
===========================================================================
Konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset koskevat toimistotiloja.
Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat alle vuodesta kymmeneen vuoteen, ja
yleensä niitä on mahdollista jatkaa alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.
Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan.
Lisäksi konserni on vuokrannut mm. useita maa-alueita sekä joitakin 110
kilovoltin voimajohtoja ja katkaisijakenttiä.
33. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT
-------------------------------------------
Vireillä ei ole toimintaan oleellisesti vaikuttavia oikeudenkäyntejä eikä
viranomaismenettelyjä. Johtoalueiden hankintaan liittyvissä lupamenettelyissä
valitetaan usein eri oikeusasteisiin. Yhtiön johdon arvion mukaan ei ole edellä
mainittuihin lupamenettelyihin tai muihinkaan liiketoiminnan osa-alueisiin
liittyen vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä, joiden lopputulokset
vaikuttaisivat olennaisesti konsernin taloudelliseen asemaan. Markkinaoikeus
teki päätöksen joulukuussa 2008 liittyen Fingridin valitukseen koskien
Energiamarkkinaviraston päätöstä 13.12.2007, "Verkonhaltijan verkkotoiminnan
tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämistä koskevien
menetelmien vahvistaminen 1.1.2008 alkavalle ja 31.12.2011 päättyvälle
valvontajaksolle". Markkinaoikeus muutti osittain Energiamarkkinaviraston
päätöstä Fingridin valituksen mukaisesti. Energiamarkkinavirasto on puolestaan
valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein
hallinto-oikeus hyväksyi osittain EMV:n valituksen.
Fingrid on valittanut markkinaoikeuteen Energiamarkkinaviraston päätöksestä
23.11.2011 Dnro 831/430/2011 - Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja
siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien
vahvistaminen 1.1.2012 alkavalle ja 31.12.2015 päättyvälle valvontajaksolle.
34. RISKIENHALLINTA
-------------------
Fingridin riskienhallinnan tavoitteena on varautua riskeihin liittyvien
vahinkojen kustannustehokkaisiin suojautumistoimenpiteisiin ja sitouttaa koko
henkilöstö ottamaan huomioon yrityksen, sen eri organisaatioyksiköiden ja
kunkin työntekijän toimintaan liittyvät riskit. Näiden tavoitteiden
täyttymiseksi riskienhallinta on luonteeltaan jatkuvaa ja systemaattista.
Yksittäisten riskien tai niistä koottujen riskikokonaisuuksien merkitystä
arvioidaan nykysuojautumistasolla ottaen huomioon haitallisen tapahtuman
todennäköisyys, taloudellinen vaikutus ja vaikutus yrityskuvaan tai
liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Hallitus hyväksyy riskienhallinnan keskeiset periaatteet ja niihin tehtävät
muutokset. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan keskeiset toimenpiteet osana
yhtiön strategiaa, mittaristoa, toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Hallituksen
tarkastusvaliokunta saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan
liittyvistä suurimmista riskeistä ja niiden hallinnasta.
RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Fingrid Oyj altistuu yhtiön rahoitusasemaa hallitessaan markkina-,
likviditeetti- ja luottoriskeille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on
pienentää riskejä niin, että heilahtelut Fingrid Oyj:n rahavirtaan jäävät
mahdollisimman pieniksi.
Rahoitustoiminnan keskeiset periaatteet
Fingrid Oyj:n hallitus hyväksyy rahoitustoiminnan keskeiset periaatteet, jotka
määrittelevät toimintalinjat emoyhtiön ulkoiselle rahoitukselle,
sijoitustoiminnalle sekä markkina-, likviditeetti-, jälleenrahoitus- ja
luottoriskeille.
Riskienhallinnan toteutus ja raportointi
Rahoitustoiminto vastaa käytännön tasolla yhtiön ulkoisesta rahoituksesta,
sijoitustoiminnasta sekä hallinnoi yhtiöön kohdistuvat markkinariskit.
Rahoitustoiminto raportoi yhtiön hallitukselle säännöllisesti, neljä kertaa
vuodessa. Rahoitustoiminnon tehtävänä on tunnistaa, mitata ja raportoida
rahoitusriskit, joille yhtiö voi altistua.
Riskienhallintaprosessit
Rahoitustoiminto vastaa riskien seurannasta, järjestelmistä sekä malleista että
menetelmistä, joilla lasketaan ja arvioidaan riskejä. Lisäksi yhtiön sisäinen
tarkastus varmistaa, että noudatetaan rahoitustoiminnan keskeisiä periaatteita
ja yhtiön sisäisiä ohjeita.
Markkinariskit
Fingrid Oyj käyttää johdannaissopimuksia suojautuakseen markkinariskeiltä eli
valuutta-, korko- ja hyödykeriskeiltä. Johdannaissopimuksia tehdään vain
suojautumistarkoituksessa ja siksi yhtiö ei tee johdannaiskauppoja
spekulatiivisessa mielessä. Suojausinstrumentit on määritelty rahoitustoiminnan
ja häviösähköhankinnan keskeisissä periaatteissa ja valittu siten, että ne
suojaavat mahdollisimman tehokkaasti kyseisiltä riskeiltä.
Valuuttariski
Yhtiön operatiivinen valuutta on euro. Yhtiö suojautuu pääsääntöisesti
valuuttariskeiltä, mutta voi rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden
mukaisesti jättää suojaamatta osuuden, joka on enintään 10 % rahavaroista.
Transaktioriski
Yhtiö laskee liikkeeseen arvopapereita kansainvälisillä ja kotimaisilla raha-
ja pääomamarkkinoilla. Yhtiön lainat jakautuvat eri vaihdettaviin valuuttoihin
ja kaikki valuuttamääräiset velat ja niihin liittyvät korkovirrat suojataan
valuuttariskeiltä.
Valuuttasuojaus tehdään aina kunkin velkakirjan liikkeeseenlaskun yhteydessä.
Yhtiön liiketoimintoihin liittyvät valuuttariskit ovat vähäiset ja ne on
suojattu. Siksi niistä ei ole esitetty herkkyysanalyysiä.
Transaktioriskien suojaamiseksi yhtiö on tilikauden aikana käyttänyt
valuuttatermiinejä ja valuutanvaihtosopimuksia. Alla olevissa taulukoissa on
ensin esitetty yhtiön lainojen valuuttajakauma ja suojausaste ja sitten
rahoitusinstrumenttien herkkyysanalyysi euron ja kyseisen valuutan välillä,
joka myös todentaa että yhtiöllä ei ole avointa valuuttapositiota.
Lainojen valuuttajakauma ja suojausaste, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
Valuuttajaka Tasearvo Osuus Suojau Valuuttajaka Tasearvo Osuus Suojau
uma % s- uma % s-
31.12.2011 aste 31.12.2010 aste
EUR 678 734 55 EUR 647 936 60
CHF 56 737 5 100 CHF 31 190 3 100
JPY 64 870 5 100 JPY 87 437 8 100
NOK 125 097 10 100 NOK 124 359 12 100
SEK 298 556 24 100 SEK 185 936 17 100
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 223 995 100 100 Yhteensä 1 076 858 100 100
================================================================================
Valuuttakurssimuutosten herkkyyttä mitataan 10 %:n muutoksena euron ja kyseisen
valuutan välillä. Yhtiöllä ei toteudu valuuttakurssieroja, koska kaikki
valuuttamääräiset velat on suojattu valuuttakurssimuutoksilta. Taulukoissa
esitetyissä luvuissa negatiivinen luku lisäisi valuuttakurssitappiota ja
positiivinen luku vastaavasti lisäisi valuuttakurssivoittoa.
Valuuttakurssimuutos, 1 000 €
31.12.2011 Joukko-v Yritys-t Yhteens Valuutan-va Valuutta Yhteens Nettoa
elka-lai odistuks ä ihto-sopimu -termiin ä sema
nat et kset it Yhteen
sä
--------------------------------------------------------------------------------
CHF +10 % -3 651 -2 742 -6 392 3 651 2 742 6 392 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 2 987 2 243 5 230 -2 987 -2 243 -5 230 0
--------------------------------------------------------------------------------
JPY +10 % -7 375 -7 375 7 375 7 375 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 6 033 6 033 -6 033 -6 033 0
--------------------------------------------------------------------------------
NOK +10 % -14 594 -14 594 14 594 14 594 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 11 941 11 941 -11 941 -11 941 0
--------------------------------------------------------------------------------
SEK +10 % -33 251 -33 251 33 251 33 251 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 27 206 27 206 -27 206 -27 206 0
--------------------------------------------------------------------------------
Valuuttakurssimuutos, 1 000 €
31.12.2010 Joukko- Yritys- Yhteens Valuutan Valuut Yhteens Nettoa
velka-l todistu ä -vaihto- ta-ter ä sema
ainat kset sopimuks miinit Yhteen
et sä
--------------------------------------------------------------------------------
CHF +10 % -3 608 -3 608 3 608 3 608 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 2 952 2 952 -2 952 -2 952 0
--------------------------------------------------------------------------------
JPY +10 % -9 442 -9 442 9 442 9 442 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 8 135 8 135 -8 135 -8 135 0
--------------------------------------------------------------------------------
NOK +10 % -14 280 -14 280 14 280 14 280 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 11 684 11 684 -11 684 -11 684 0
--------------------------------------------------------------------------------
SEK +10 % -20 583 -20 583 20 583 20 583 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 16 841 16 841 -16 841 -16 841 0
--------------------------------------------------------------------------------
Translaatioriski
Yhtiöllä on ulkomaan rahan määräinen osakesijoitus osakkuusyhtiöön. Tämä
translaatioriski ei ole suojattu. Herkkyysanalyysi (10 %:n muutoksilla)
esitetään seuraavassa taulukossa. Taulukko esittää Norjan kruunun kurssin 10 %
muutoksen vaikutusta yhtiön omaan pääomaan.
Translaatioriski, 1 000 € 2011 2010
-----------------------------------------------------------------------
Oma pääoma 31.12.2011 Oma pääoma 31.12.2010
NOK +10 % 505 481
- 10 % -413 -393
-----------------------------------------------------------------------
Yhtiöllä on vain euromääräistä korkoriskiä, koska yhtiön lainat ovat pääomien
ja korkomaksujen osalta valuuttasuojatut ja rahavarat ovat euromääräiset.
Korolliset lainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia.
Korkoriskiä hallitaan rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti
siten, että 30 - 70 % korkokuluista on suojattuna seuraavan viiden vuoden
aikana. Korkotason ollessa korkealla suojaustaso pidetään vaihteluvälin
alarajan tuntumassa ja korkotason ollessa matalalla suojaustaso pidetään
vaihteluvälin ylärajan tuntumassa. Korkotason katsotaan olevan matala, kun 6
kuukauden Euribor-korko on 3 % tai vähemmän. Korkotason katsotaan olevan korkea
kun 6 kuukauden Euribor-korko on 5 % tai enemmän. Vuoden 2011 lopussa oli
suojattuna 65 % seuraavan viiden vuoden korkokuluista ja vastaavasti vuoden
2010 lopussa oli suojattuna 70 %.
Korkoriskin herkkyyttä mitataan 1 prosenttiyksikön koronmuutoksena ja CfaR
-menetelmän (Cashflow at Risk) avulla. Korkotason muutoksena oletetaan 1
prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta seuraavan 12 kuukauden aikana
tilinpäätöshetkestä. Korkoherkkyystarkastelu tehdään valuuttasuojatuille
lainoille, korkopositiota suojaavalle johdannaissalkulle sekä rahavaroille,
joista syntyy korkomuutoksille altis nettolaina-asema.
Korkoherkkyys, 1 000 € 2011 2010
------------------------------------------------------------------------------
-1 % yksikkö +1 % yksikkö -1 % yksikkö +1 % yksikkö
Lainat 7 325 -7 325 6 692 -6 692
------------------------------------------------------------------------------
Korkojohdannaiset -1 350 1 350 -1 034 1 034
------------------------------------------------------------------------------
Lainat yhteensä 5 975 -5 975 5 658 -5 658
------------------------------------------------------------------------------
Rahavarat -1 624 1 624 -1 772 1 772
------------------------------------------------------------------------------
Nettolainat yhteensä 4 351 -4 351 3 887 -3 887
==============================================================================
Seuraava taulukko esittää kuinka CfaR -menetelmällä mitataan miten valitulla
luottamustasolla ja seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla, yhtiön korolliset
velat, johdannaiset ja rahavarat vaikuttavat yhtiön rahavirtaan. Yhtiön muut
rahoituskulut eivät sisälly laskelmaan.
Cashflow at Risk, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2011 31.12.2010
Luottamustaso Nettorahoituskulut Luottamustaso Nettorahoituskulut
96 % min. 19 747 96 % min. 16 511
--------------------------------------------------------------------------------
max. 26 898 max. 22 339
--------------------------------------------------------------------------------
98 % min. 19 200 98 % min. 16 264
--------------------------------------------------------------------------------
max. 27 058 max. 22 642
--------------------------------------------------------------------------------
Hyödykeriski
Yhtiö altistuu sähkön hinta- ja volyymiriskille siirtohäviöiden kautta.
Häviösähköhankinta suojataan hallituksen hyväksymän häviösähköhankinnan
periaatteiden mukaisesti. Hintasuojauksen ajanjakso on viisi vuotta ja se
jakaantuu kolmeen osaan; perus-, budjetti-, ja operatiiviseen suojaukseen.
Lisäksi yhtiöllä on suojaukseen ja sähkön fyysiseen hankintaan liittyvä
häviösähkön hankintapolitiikka sekä operatiiviset ohjeet, hintasuojausohje ja
valvomo-ohje. Hintasuojauksessa yhtiö käyttää pääosin NASDAQ OMX Commodities:in
noteeraamia tuotteita. Yhtiö voi myöskin käyttää NASDAQ OMX Commodities:in
vastaavia OTC -tuotteita, jotka selvitetään sähköpörssissä.
Mikäli sähköjohdannaisten markkinahinnat olisivat olleet 20 % korkeammat tai
matalammat tilinpäätöspäivänä, sähköjohdannaisten arvonmuutos olisi ollut 31,2
miljoonaa euroa suurempi tai pienempi (39,9 milj. euroa vuonna 2010).
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski
Fingrid altistuu maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskille, erääntyvien
lainojen, maksujen ja liiketoiminnan kassavirran vaihteluista johtuen.
Yhtiön maksuvalmius tulee järjestää siten, että tulevan 12 kuukauden periodin
jälleenrahoitustarve pystytään kattamaan 100 %:sti likvideillä varoilla ja
käytettävissä olevilla pitkäaikaisilla luottolupauksilla kuitenkin siten, että
kyseinen jälleenrahoitustarve ei saa olla enempää kuin 45 % yhtiön koko
velkarahoituksen määrästä. Yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 250 miljoonan
euron suuruinen valmiusluotto. Valmiusluotto erääntyy 18. huhtikuuta 2016.
Valmiusluotto on nostamaton.
Yhtiön varainhankinta hoidetaan velkaohjelmien kautta. Yhtiö toimii
kansainvälisillä pääomamarkkinoilla laskemalla liikkeeseen
joukkovelkakirjalainoja, Medium Term Note Programmen kautta. Tämä ohjelma on
suuruudeltaan 1,5 miljardia euroa. Lyhytaikainen varainhankinta hoidetaan
yritystodistusohjelmien kautta; Euro Commercial Paper -ohjelma on 600 miljoonaa
euroa ja kotimainen yritystodistusohjelma on 150 miljoonaa euroa.
Jälleenrahoitusriskiä pienennetään rakentamalla tasainen erääntymisprofiili
siten, että vuotta pidempien 12 kuukauden periodien jälleenrahoitustarve ei saa
ylittää 30 % yhtiön velkarahoituksen määrästä. Lainojen lyhennykset ja
korkokulut, sopimuksiin perustuen, esitetään seuraavassa taulukossa.
Vaihtuvakorkoisten lainojen korkoprosentit on määritetty käyttäen
0-kuponkikäyrää. Lyhennykset ja korkosummat eivät ole diskontattuja arvoja.
Valuutanvaihto- ja koronvaihtosopimuksista sekä termiineistä aiheutuvat
rahoituskulut suoritetaan usein nettomääräisinä, sopimusten luonteesta
riippuen. Seuraavassa taulukossa ne on esitetty bruttomääräisinä.
Fingridin voimassa olevat lainasopimukset, velka- tai yritystodistusohjelmat
ovat vakuudettomia. Niissä ei ole taloudellisiin tunnuslukuihin liittyviä
kovenantteja.
Lainojen lyhennykset ja korkokulut sekä rahoitusjohdannaisten sopimuksiin
perustuvat maksut ja saatavat, joita suoritetaan käteisvaroina, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
----
31.12.2011 2012 2013 2014 2015 2016 2016+
Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
---
Joukkovelk -lyhen 162 517 110 571 101 561 101 412 149 085 157 369 782
515
akirjalain nykset
at
-korko 24 705 19 751 16 464 14 210 12 072 8 401 95
603
kulut
Lainat -lyhen 9 156 11 156 4 000 16 424 20 710 172 866 234
312
rahoitusl nykset
aitoksilta
-korko 6 502 5 251 5 417 5 918 5 470 27 110 55
668
kulut
Yritystodi -lyhen 207 168 207
168
stukset nykset -korko 812
812
kulut
Valuutanva -maksu 108 685 36 624 45 296 94 077 151 129 80 512 516
324
ihtosopimu t
kset
Koronvaiht -maksu 6 623 4 810 3 329 2 804 2 375 510 20
451
osopimukse t
t
Valuuttate -maksu 25 084 25
084
rmiinit t
Takaussopi -maksu 1 700 1
700
mukset* t
Yhteensä 552 952 188 164 176 067 234 845 340 841 446 768 1 939
637
--------------------------------------------------------------------------------
---
Valuutanva -saata 130 332 47 934 55 110 111 544 158 894 89 208 593
022
ihtosopimu vat
kset
Koronvaiht -saata 6 086 3 767 3 078 2 769 2 567 921 19
188
osopimukse vat
t
Valuuttate -saata 24 679 24
679
rmiinit vat
Yhteensä 161 097 51 701 58 188 114 313 161 461 90 129 636
889
--------------------------------------------------------------------------------
---
Kaikki 391 856 136 462 117 879 120 532 179 380 356 639 1 302
748
yhteensä
================================================================================
===
*Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus. Fingridille ei ole esitetty
vaatimuksia maksaa takauksen johdosta.
31.12.2010 2011 2012 2013 2014 2015 2015+
Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
---
Joukkovelk -lyhen 97 612 158 994 110 371 101 314 99 220 193 319 760
830
akirjalain nykset
at
-korko 19 783 19 224 17 421 14 616 11 095 17 101 99
240
kulut
Lainat -lyhen 7 156 9 156 11 156 4 000 16 424 173 576 221
469
rahoitusl nykset
aitoksilta
-korko 5 543 5 757 6 145 6 256 6 486 31 746 61
933
kulut
Yritystodi -lyhen 94 559 94
559
stukset nykset
-korko 441
441
kulut
Valuutanva -maksu 33 729 105 101 38 878 46 613 93 957 121 436 439
715
ihtosopimu t
kset
Koronvaiht -maksu 4 142 4 353 4 222 2 277 1 829 2 037 18
860
osopimukse t
t
Valuuttate -maksu 1 501 1
501
rmiinit t
Takaussopi -maksu 1 700 1
700
mukset* t
Yhteensä 266 166 302 586 188 194 175 076 229 011 539 215 1 700
248
--------------------------------------------------------------------------------
---
Valuutanva -saata 40 966 122 059 44 602 51 635 105 320 130 876 495
457
ihtosopimu vat
kset
Koronvaiht -saata 3 811 3 941 3 573 2 429 1 941 1 842 17
537
osopimukse vat
t
Valuuttate -saata 1 743 1
743
rmiinit vat
Yhteensä 46 520 126 000 48 175 54 064 107 261 132 718 514
737
--------------------------------------------------------------------------------
---
Kaikki 219 646 176 586 140 019 121 012 121 750 406 497 1 185
511
yhteensä
================================================================================
===
*Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus. Fingridille ei ole esitetty
vaatimuksia maksaa takauksen johdosta.
Luottoriski
Luottoriski syntyy siitä, että vastapuoli ei täytä sopimuksiin perustuvia
velvoitteitaan Fingridiä kohtaan. Näitä velvoitteita syntyy yhtiön
liiketoiminnoissa ja rahoitustoiminnossa.
Liiketoiminnan luottoriski
Yhtiö mittaa ja seuraa vastapuoliriskejään osana liiketoiminnan seurantaa ja
raportointia. Luottokelpoisuuden ja maksukäyttäytymisen osalta kaikkia
asiakkaita, vastapuolia ja toimittajia seurataan säännöllisesti. Yhtiöllä ei
ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Tilikauden aikana yhtiö ei kirjannut
luottotappioita eikä uudelleenjärjestellyt myyntisaamisten ehtoja.
Rahoituksen luottoriski
Fingrid altistuu rahoitustoiminnassaan luottoriskille sijoitusten ja
johdannaissopimusten kautta. Yhtiö solmii johdannaissopimuksia tai sijoittaa
varojaan sallittujen riskirajojen puitteissa. Jokaiselle vastapuolelle on
olemassa euromääräinen yläraja. Ennen johdannaiskaupan aloittamista yhtiö
solmii International Swap Dealers Associationin (ISDA) raamisopimuksen
vastapuolen kanssa. Yhtiö ei ole vastaanottanut rahoitusvaroihin tai
johdannaissopimuksiin liittyviä luottoriskiä vähentäviä vakuuksia. Tilikauden
aikana yhtiölle ei aiheutunut tappiota rahoitusinstrumenttien
vastapuoliriskeistä.
35. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot 67 879 66 813
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (-/+) 104 -404
Osuus osakkuusyritysten tuloksista -193 -384
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien 4 971 -2 349
varojen ja velkojen arvostamisesta
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 72 761 63 677
================================================================================
36. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
-----------------------
Suomen valtio osti vuonna 2011 noin 81 % Fortumin ja Pohjolan Voima Oy:n
omistamista Fingridin osakkeista. Osakekaupan jälkeen valtion omistusosuus
Fingridin osakkeista on 53,1 %. Omistajien lähipiiritapahtumina on käsitelty
Suomen valtion yli 50 %:sti omistavien yhteisöjen kanssa tehdyt liiketoimet.
Fingrid -konsernin lähipiiriin kuuluvat lisäksi osakkuusyritykset Porvoon
Alueverkko Oy ja Nord Pool Spot AS sekä ylin johto lähipiireineen. Ylin johto
koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja johtoryhmästä.
Yhtiö ei ole lainannut varoja ylimmälle johdolle, eikä yhtiöllä ole liiketoimia
ylimmän johdon kanssa. Fingrid Oyj on antanut Porvoon Alueverkko Oy:n puolesta
1,7 miljoonan euron vastatakauksen.
Liiketoimet lähipiirin kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.
Ylimmän johdon työsuhde-etuudet, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 564 1 376
Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------
Myynnit 4 290 4 155
Ostot 62 510 71 154
Saamiset 708 3 219
Velat 120 324
Liiketoimet omistajien kanssa, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------
Omistajat: 49 911 106 742
Myynnit
Ostot 32 961 72 631
Saamiset 8 341
Velat 1 738
Muu lähipiiri:
Myynnit 36 356
Ostot 34 399
Saamiset 6 125
Velat 4 946
Yleiset hankintaperiaatteet
Konsernissa noudatetaan kolmea vaihtoehtoista hankintatapaa tavaroita tai
palveluita hankittaessa. Kun hankinnan kustannukset ja arvo ovat alle 30 000
euroa, tehdään yleensä suullinen tarjouspyyntö sekä kirjallinen tilaus tai
hankintasopimus. Kun hankinnan arvioitu arvo ylittää 30 000 euroa, mutta jää
alle julkisiin hankintoihin sovellettavien kynnysarvojen, kilpailutetaan
hankinta pyytämällä kirjalliset tarjoukset toimittajaehdokkailta. Kun Fingridiä
koskevat julkisten hankintojen kynnysarvot ylittyvät (tavarat ja palvelut noin
0,4 milj. euroa ja rakennusurakat noin 5 milj. euroa), yhtiö noudattaa
erityisalojen julkisia hankintoja koskevaa hankintamenettelyä.
37. PÄÄSTÖOIKEUDET
------------------
Fingridille myönnettiin päästöoikeuksia vuosille 2008 - 2012 yhteensä 126,3
tuhatta tonnia, josta Olkiluodon voimalaitoksen osuus 112,3 tuhatta tonnia.
Pääsääntöisesti Fingridillä on 31.12. hallussaan vähintään vuotuisia CO2
-päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.
2011 2010
tCO2 tCO2
Vastikkeetta saadut oikeudet 25 261 25 261
Päästömäärät, Olkiluoto 526 674
Päästömäärät, muut voimalaitokset yhteensä 1 908 2 218
Päästöoikeuksien myynnit 9 000
38. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
------------------------------------------
Konsernin johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän
jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
--------------------------------------------------------------------------------
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA Liitetiet 1.1. - 1.1. -
o 31.12.2011 31.12.2010
€ €
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVAIHTO 2 433 829 531,17 455 655 341,59
Liiketoiminnan muut tuotot 3 2 975 592,24 6 977 724,05
Materiaalit ja palvelut 4 -236 927 584,93 -252 934 683,61
Henkilöstökulut 5 -20 333 921,19 -20 385 296,72
Poistot ja arvonalentumiset 6 -77 448 711,28 -76 334 772,29
Liiketoiminnan muut kulut 7, 8 -50 141 675,40 -50 392 640,16
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVOITTO 51 953 230,61 62 585 672,86
Rahoitustuotot ja -kulut 9 -24 011 192,98 -14 238 443,93
--------------------------------------------------------------------------------
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 27 942 037,63 48 347 228,93
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA 27 942 037,63 48 347 228,93
VEROJA
Tilinpäätössiirrot 10 1 817 115,05 -39 918 607,06
Tuloverot 11 -7 715 876,02 -2 206 584,38
--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN VOITTO 22 043 276,66 6 222 037,49
================================================================================
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
EMOYHTIÖN TASE
VASTAAVAA Liitetiet 31.12.2011 31.12.2010
o € €
--------------------------------------------------------------------------------
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo 12 36 454 732,95 42 887 921,11
Muut pitkävaikutteiset menot 13 88 331 632,26 73 829 424,65
--------------------------------------------------------------------------------
124 786 365,21 116 717 345,76
Aineelliset hyödykkeet 14
Maa- ja vesialueet 13 671 030,45 13 508 605,63
Rakennukset ja rakennelmat 98 298 091,08 82 942 332,94
Koneet ja kalusto 448 490 783,67 401 268 462,18
Voimajohdot 671 539 513,14 607 095 469,42
Muut aineelliset hyödykkeet 117 516,35 117 516,35
Ennakkomaksut ja keskeneräiset 162 317 923,59 142 767 394,87
hankinnat
--------------------------------------------------------------------------------
1 394 434 858,28 1 247 699 781,39
Sijoitukset 15
Osuudet saman konsernin 504 563,77 504 563,77
yrityksissä
Osuudet omistusyhteysyrityksissä 6 641 360,21 6 641 360,21
Muut osakkeet ja osuudet 1 134 892,55 913 125,03
--------------------------------------------------------------------------------
8 280 816,53 8 059 049,01
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 527 502 040,02 1 372 476 176,16
--------------------------------------------------------------------------------
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus 16 6 706 182,09 6 100 556,12
Saamiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset 44 109 058,75 45 300 257,51
Saamiset saman konsernin 104 809,25 276 750,00
yrityksiltä
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 17 707 752,76 3 218 535,01
Muut saamiset 53 228,12 43 066,26
Siirtosaamiset 18, 19 27 355 285,45 28 514 948,37
--------------------------------------------------------------------------------
72 330 134,33 77 353 557,15
Rahoitusarvopaperit 20 201 305 951,47 217 467 915,94
Rahat ja pankkisaamiset 20 1 454 207,08 3 779 895,40
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 281 796 474,97 304 701 924,61
--------------------------------------------------------------------------------
VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 809 298 514,99 1 677 178 100,77
================================================================================
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
EMOYHTIÖN TASE
--------------------------------------------------------------------------------
VASTATTAVAA Liitetieto 31.12.2011 31.12.2010
€ €
--------------------------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA 21
Osakepääoma 55 922 485,55 55 922 485,55
Ylikurssirahasto 55 922 485,55 55 922 485,55
Edellisten tilikausien voitto 497 917,81 986 578,59
Tilikauden voitto 22 043 276,66 6 222 037,49
--------------------------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 134 386 165,57 119 053 587,18
--------------------------------------------------------------------------------
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 22 434 541 613,33 436 358 728,38
--------------------------------------------------------------------------------
PAKOLLISET VARAUKSET 29 1 897 446,78 1 898 946,78
--------------------------------------------------------------------------------
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat 23, 24 591 622 542,18 630 558 105,45
Lainat rahoituslaitoksilta 225 156 064,52 214 312 494,90
--------------------------------------------------------------------------------
816 778 606,70 844 870 600,35
Lyhytaikainen
Joukkovelkakirjalainat 23 148 735 179,54 98 200 000,00
Lainat rahoituslaitoksilta 9 156 429,94 7 156 430,08
Ostovelat 23 340 117,28 30 804 861,93
Velat saman konsernin 25 459 652,50 586 368,95
yrityksille
Velat omistusyhteysyrityksille 26 120 118,18 324 440,99
Muut velat 27 211 878 601,87 98 824 331,09
Siirtovelat 28 28 004 583,30 39 099 805,04
--------------------------------------------------------------------------------
421 694 682,61 274 996 238,08
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 238 473 289,31 1 119 866 838,43
--------------------------------------------------------------------------------
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 809 298 514,99 1 677 178 100,77
================================================================================
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
--------------------------------------------------------------------------------
EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA Liiteti 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
eto € €
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto 21 22 043 276,66 6 222 037,49
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity 31 75 735 593,41 115 810 485,26
maksutapahtumaa
Korkokulut ja muut rahoituskulut 31 456 287,80 22 012 788,21
Korkotuotot -7 233 286,64 -7 713 629,23
Osinkotuotot -211 808,18 -60 715,05
Verot 7 715 876,02 2 206 584,38
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos 2 630 494,62 -6 984 934,21
Vaihto-omaisuuden muutos -605 625,97 -685 809,33
Osto- ja muiden velkojen muutos -14 230 928,03 3 086 305,82
Varausten muutos -1 500,00 -22 500,00
Maksetut korot -24 250 843,24 -23 219 684,77
Saadut korot 2 898 710,93 5 835 751,33
Maksetut verot 11 -2 343 505,78 -1 761 915,96
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan nettorahavirta 93 602 741,60 114 724 763,94
Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin 14 -221 489 627,11 -138 106 461,73
käyttöomaisuushyödykkeisiin
Investoinnit aineettomiin 13 -21 235 186,68 -4 563 487,45
hyödykkeisiin
Investoinnit muihin sijoituksiin 15 -221 767,52 -23 685,92
Aineellisten 14 50 000,00 903 900,00
käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
Saadut osingot 9 211 808,18 60 715,05
Saadut avustukset 142 500,00 15 000 000,00
--------------------------------------------------------------------------------
Investointien nettorahavirta -242 542 273,13 -126 729 020,05
Rahoituksen rahavirrat:
Lyhytaikaisten lainojen nostot 620 754 894,13 474 878 862,04
Lyhytaikaisten lainojen -507 247 826,61 -601 994 983,73
takaisinmaksut
Pitkäaikaisten lainojen nostot 129 183 417,22 256 519 369,47
Pitkäaikaisten lainojen -105 527 907,73 -92 730 348,73
takaisinmaksut
Maksetut osingot 21 -6 710 698,27 -6 724 119,67
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirta 130 451 878,74 29 948 779,38
Rahavarojen muutos -18 487 652,79 17 944 523,27
Rahavarat tilikauden alussa 221 247 811,34 203 303 288,07
Rahavarat tilikauden lopussa 20 202 760 158,55 221 247 811,34
--------------------------------------------------------------------------------
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
EMOYHTIÖN TILlNPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
-------------------------------------
Fingrid Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (Finnish
Accounting Standards, FAS). Tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäisen
hankintamenon perusteella.
Ulkomaan valuutan määräiset erät
Ulkomaan valuutan määräiset kaupalliset tapahtumat ja rahoituserät kirjataan
tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Korolliset velat ja
saatavat ja niiden suojaukset arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan
keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Eräpäivänä
korollisista veloista ja saatavista ja niitä vastaavista suojauksista
aiheutuvat kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kaupallisen
valuuttavirran suojaamiseen käytetyistä johdannaisista syntyvät kurssierot
kirjataan oikaisemaan vastaavaa erää tuloslaskelmassa.
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä ja korko-optioita on
käytetty rahoituspolitiikan mukaisesti Fingridin tase-erien korko- ja
valuuttariskin sekä kaupallisten erien suojaamiseen. Johdannaissopimukset
kirjataan samoja kirjanpidon kirjausperiaatteita noudattaen kuin erät, joita
johdannaiset suojaavat. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korko-optioiden
korkoerät jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihin ja
-kuluihin. Korollista velkaa ja saatavia suojaavien valuuttatermiinien
korko-osuus jaksotetaan niiden voimassaoloajalle ja kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Korko-optioista maksetut tai saadut preemiot
jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle.
Sähköjohdannaiset
Fingrid suojaa häviösähköhankintansa joko kahdenvälisillä sopimuksilla tai
pörssijohdannaisilla, joita ovat mm. termiinit, futuurit ja optiot. Näistä
aiheutuvilla menoilla ja tuloilla oikaistaan häviösähköhankinnan ostoja
tuloslaskelmassa sillä kaudella, johon niiden suojausvaikutus kohdistuu.
Optioista maksetut tai saadut preemiot jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot käsitellään vuosikuluina.
Käyttöomaisuuden arvostus
Käyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon. Suunnitelmapoistot
lasketaan tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella.
Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan
hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan.
Poistoajat ovat seuraavat:
Liikearvo
20 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot:
Johtoalueiden käyttöoikeudet
30-40 vuotta
Muut käyttöoikeudet taloudellisen käyttöajan mukaan, enintään
10 vuotta
Ohjelmistot
3 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat
Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset
40 vuotta
Sähköasemien rakennelmat
30 vuotta
Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat
20-40 vuotta
Erilliset rakennelmat
15 vuotta
Voimajohdot
Voimajohdot 400 kV
40 vuotta
Tasasähköjohdot
40 vuotta
Voimajohdot 110-220 kV
30 vuotta
Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset*
30 vuotta
Voimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät
10 vuotta
Valokuitu-ukkosjohtimet
10-20 vuotta
Koneet ja kalusto
Sähköasemien koneet
10-30 vuotta
Kaasuturbiinivoimalaitokset
20 vuotta
Muut koneet ja kalusto
3-5 vuotta
* Hävittämiskustannukset on diskontattu nykyarvoon, joka on lisätty
käyttöomaisuuden arvoon ja kirjattu pakollisena varauksena.
Liikearvon poistoaika on 20 vuotta, koska kantaverkkoliiketoiminta on
luonteeltaan pitkäaikaista liiketoimintaa, jonka tuotot kertyvät usean
vuosikymmenen ajalta.
Päästöoikeudet
Päästöoikeudet käsitellään kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan lausunnon
1767/2005 nettomenettelyn mukaisesti.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus esitetään FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon, sitä
alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.
Rahat, pankkisaamiset ja arvopaperit rahoitusomaisuudessa
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit.
Rahoitusarvopaperit ovat sijoitus- ja yritystodistuksia, valtion
velkasitoumuksia sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Markkinanoteeratut
arvopaperit ja niihin rinnastettavat varat arvostetaan alkuperäiseen
hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.
Korolliset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat muodostuvat rahoituslaitoslainoista ja sekä
kansainvälisen että kotimaisen joukkovelkakirjalainaohjelman alla liikkeeseen
lasketuista velkakirjoista. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat kotimaisen
ja kansainvälisen yritystodistusohjelman alla liikkeeseen lasketuista
yritystodistuksista sekä pitkäaikaisten lainojen ja joukkovelkakirjalainojen
lyhytaikaisesta osuudesta. Velkaohjelmien puitteissa liikkeeseen lasketut
velkakirjat ovat sekä euro- että ulkomaan valuutan määräisiä. Fingridillä on
sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa ja velkakirjoja, joissa on
korkorakennelmia. Korko jaksotetaan velan laina-ajalle. Velkakirjan mahdollinen
yli- tai alihinta jaksotetaan kyseisen velkakirjan laina-ajalle.
Valmiusluottojen järjestelypalkkiot kirjataan pääsääntöisesti heti kuluksi ja
luotonvarausprovisiot kirjataan kuluksi sopimusajalle.
Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnassa noudatettavat periaatteet on esitetty konsernin
liitetiedoissa kohdassa 34.
Tuloverot
Veroihin kirjataan tilikauden tulosta vastaava suoriteperusteinen vero sekä
aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
Laskennalliset verot
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei kirjata tuloslaskelmaan tai
taseeseen. Niitä koskevat tiedot esitetään liitetiedoissa.
2. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN
-----------------------------
Fingrid Oyj:n liiketoiminta on kokonaisuudessaan järjestelmävastuullista
kantaverkkoliiketoimintaa, minkä johdosta liikevaihdon jakoa toimialoittain ei
ole.
LIIKEVAIHTO, 1 000 € 2011 2010
------------------------------------------------
Kantaverkkotulot 210 207 211 464
Tasesähkön myynti 145 861 159 812
Rajasiirto 22 399 23 865
Läpisiirtotuotot 22 181 19 298
Tehoreservi 2 510 13 962
Estlink pullonkaulatulot 9 632 9 465
Pohjoismaiset pullonkaulatulot 15 765 9 045
Syöttötariffipalvelutuotot 225
Tehoreservipalvelutuotot 85
Muu liikevaihto 5 188 8 520
------------------------------------------------
Yhteensä 433 830 455 655
================================================
3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 € 2011 2010
----------------------------------------------------
Vuokratuotot 1 740 1 632
Saadut avustukset 205 138
Muut tuotot 1 031 5 207
----------------------------------------------------
Yhteensä 2 976 6 978
====================================================
4. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 € 2011 2010
----------------------------------------------------------------
Ostot tilikauden aikana 162 748 177 788
Häviösähköhankinnat 62 590 65 212
Varastojen muutos, lisäys (-) tai vähennys (+) -606 -686
----------------------------------------------------------------
Aineet ja tarvikkeet 224 732 242 314
Verkkopalvelumaksut 53 49
Muut ulkopuoliset palvelut 12 142 10 571
----------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------
Palvelut 12 195 10 620
Yhteensä 236 928 252 935
================================================================
5. HENKILÖSTÖKULUT, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Palkat ja palkkiot 17 213 17 177
Eläkekulut 2 356 2 435
Muut henkilösivukulut 765 773
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 20 334 20 385
================================================================================
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 436 385
--------------------------------------------------------------------------------
Helena Walldén, puheenjohtaja (3.5.2011 alkaen) 24
Arto Lepistö, varapuheenjohtaja (3.5.2011 alkaen, hallituksessa 23 19
17.3. 2006-)
Elina Engman, hallituksen jäsen (3.5.2011 alkaen) 11
Timo Kärkkäinen, hallituksen jäsen (3.5.2011 alkaen) 13
Esko Raunio, hallituksen jäsen (3.5.2011 alkaen) 10
Antti Riivari, hallituksen varajäsen (3.5.2011 alkaen) 4
Timo Ritonummi, hallituksen varajäsen (hallituksessa 3.5.2001-) 5 5
Marja Hanski, hallituksen varajäsen (3.5.2011 alkaen) 4
Mikko Räsänen, hallituksen varajäsen (3.5.2011 alkaen) 4
Jari Eklund, hallituksen varajäsen (3.5.2011 alkaen) 4
Jarmo Väisänen, hallituksen jäsen (3.5. - 13.5.2011) 0
Jarmo Kilpelä, hallituksen jäsen (3.5. - 13.5.2011) 0
Ilpo Nuutinen, hallituksen varajäsen (3.5. - 13.5.2011) 0
Petri Vihervuori, hallituksen varajäsen (3.5. - 13.5.2011) 0
Lauri Virkkunen, puheenjohtaja (1.7.2010 - 3.5.2011) 8 11
Timo Karttinen, 1. varapuheenjohtaja (3.5.2011 asti) 7 17
Risto Autio, hallituksen jäsen (3.5.2011 asti) 4 13
Ari Koponen, hallituksen jäsen (3.5.2011 asti) 4 12
Ritva Nirkkonen, hallituksen jäsen (3.5.2011 asti) 4 13
Anja Silvennoinen, hallituksen jäsen (3.5.2011 asti) 4 12
Jorma Tammenaho, hallituksen varajäsen (3.5.2011 asti) 2 5
Jussi Hintikka, hallituksen varajäsen (31.12.2010 asti) 5
Pekka Kettunen, hallituksen varajäsen (3.5.2011 asti) 2 5
Kari Koivuranta, hallituksen varajäsen (3.5.2011 asti) 2 5
Jukka Mikkonen, hallituksen varajäsen (3.5.2011 asti) 2 5
Juha Laaksonen, hallituksen varajäsen (3.5.2011 asti) 2 5
Timo Rajala, entinen puheenjohtaja (30.6.2010 asti) 9
Minna Korkeaoja, hallituksen varajäsen (1.1. - 3.5.2011) 2
Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja 293 241
Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana:
Henkilöstö keskimäärin 263 260
Henkilöstö vuoden lopussa 266 263
6. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT, 1 000 € 2011 2010
------------------------------------------------------------
Liikearvo 6 433 6 433
Muut pitkävaikutteiset menot 6 733 6 409
Rakennukset ja rakennelmat 4 050 3 667
Koneet ja kalusto 32 405 32 537
Voimajohdot 27 827 27 289
------------------------------------------------------------
Yhteensä* 77 449 76 335
============================================================
* sähköverkon poistot (liitetiedot 13 ja 14) 63 821 63 275
7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 € 2011 2010
-----------------------------------------------------
Vieraat urakat, työsuoritukset ym. 31 808 32 606
Verkkovuokrat 9 603 9 860
Muut vuokrakulut 1 935 1 684
Muut kulut 6 796 6 243
-----------------------------------------------------
Yhteensä 50 142 50 393
=====================================================
8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT, 1 000 € 2011 2010
-------------------------------------------------
Tilintarkastuspalkkiot 32 42
Muut palkkiot 6 46
-------------------------------------------------
Yhteensä 38 88
=================================================
9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 € 2011 2010
-------------------------------------------------------------------------
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä -1 -56
Osinkotuotot muilta -212 -4
Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä
Korko- ja muut rahoitustuotot muilta -7 233 -7 714
-------------------------------------------------------------------------
-7 446 -7 774
Korko- ja muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille 7 2
Korko- ja muut rahoituskulut muille 31 449 22 010
-------------------------------------------------------------------------
31 456 22 013
Yhteensä 24 011 14 238
=========================================================================
10. TILINPÄÄTÖSSIIRROT, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus -1 817 39 919
================================================================================
11. TULOVEROT, 1 000 € 2011 2010
----------------------------------------------------------------
Tuloverot tilikaudelta 7 716 2 207
Yhteensä 7 716 2 207
================================================================
Laskennalliset verovelat ja -saamiset, 1 000 €
----------------------------------------------------------------
Laskennalliset verosaamiset
Väliaikaisista eroista 493 494
----------------------------------------------------------------
493 494
Laskennalliset verovelat
Väliaikaisista eroista 404 422
Tilinpäätössiirroista 106 463 113 453
----------------------------------------------------------------
106 867 113 875
Yhteensä 106 373 113 382
================================================================
12. LIIKEARVO, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 1.1. 128 664 128 664
--------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 128 664 128 664
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -85 776 -79 343
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -6 433 -6 433
--------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 36 455 42 888
--------------------------------------------------------------------------
Kertynyt poistoero 1.1. -42 888 -49 321
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 6 433 6 433
--------------------------------------------------------------------------
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -36 455 -42 888
--------------------------------------------------------------------------
13. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 1.1. 141 001 136 473
Lisäykset 1.1. - 31.12. 21 235 4 622
Vähennykset 1.1. - 31.12. -95
--------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 162 236 141 001
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -67 171 -60 798
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 36
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -6 733 -6 409
--------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12.* 88 332 73 829
--------------------------------------------------------------------------
Kertynyt poistoero 1.1. -59 326 -61 766
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -5 542 -4 433
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 6 733 6 873
--------------------------------------------------------------------------
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -58 135 -59 326
--------------------------------------------------------------------------
*Sähköverkon nettoinvestoinnit, 1 000 € 2010
--------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 86 763 72 067
Kirjanpitoarvo 1.1. -72 067 -73 747
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 5 887 5 811
Vähennykset 1.1. - 31.12. 59
--------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 20 583 4 189
==========================================================================
14. AINEELLISET HYÖDYKKEET, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1. 13 509 11 410
Lisäykset 1.1. - 31.12. 162 2 098
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 13 671 13 509
--------------------------------------------------------------------------------
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1. 105 946 96 164
Lisäykset 1.1. - 31.12. 19 432 9 783
Vähennykset 1.1. - 31.12. -43
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 125 336 105 946
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -23 004 -19 337
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 17
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -4 050 -3 667
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 98 298 82 942
--------------------------------------------------------------------------------
Kertynyt poistoero 1.1. -9 614 -9 577
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -4 373 -3 704
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 4 062 3 667
--------------------------------------------------------------------------------
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -9 925 -9 614
--------------------------------------------------------------------------------
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 664 281 640 486
Lisäykset 1.1. - 31.12. 79 755 23 799
Vähennykset 1.1. - 31.12. -255 -4
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 743 781 664 281
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -263 013 -230 476
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 127 0
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -32 405 -32 537
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 448 491 401 268
--------------------------------------------------------------------------------
Kertynyt poistoero 1.1. -104 170 -89 485
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -29 028 -47 222
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 32 509 32 537
--------------------------------------------------------------------------------
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -100 690 -104 170
--------------------------------------------------------------------------------
Voimajohdot
Hankintameno 1.1. 896 062 869 600
Lisäykset 1.1. - 31.12. 92 271 27 130
Vähennykset 1.1. - 31.12. -668
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 988 334 896 062
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -288 967 -261 908
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 230
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -27 827 27 289
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 671 540 607 095
--------------------------------------------------------------------------------
Kertynyt poistoero 1.1. -220 360 -186 290
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -36 804 -61 472
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 27 827 27 402
--------------------------------------------------------------------------------
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -229 337 -220 360
--------------------------------------------------------------------------------
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 118 118
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 118 118
--------------------------------------------------------------------------------
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 142 767 69 384
Lisäykset 1.1. - 31.12. 224 097 127 274
Vähennykset 1.1. - 31.12. -204 546 -53 890
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 162 318 142 767
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä* 1 394 435 1 247 700
================================================================================
* Sähköverkon nettoinvestoinnit, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 228 861 1 144 803
Kirjanpitoarvo 1.1. -1 144 803 -1 098 811
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 57 935 57 464
Vähennykset 1.1. - 31.12. 154 442
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 142 147 103 898
================================================================================
15. SIJOITUKSET, 1 000 € 2011 2010
-------------------------------------------------
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1. 505 505
-------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 505 505
-------------------------------------------------
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1. 6 641 6 641
-------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 6 641 6 641
-------------------------------------------------
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1. 913 850
Lisäykset 1.1. - 31.12. 222 66
Vähennykset 1.1. - 31.12. -3
-------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 1 135 913
-------------------------------------------------
Yhteensä 8 281 8 059
=================================================
16. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 € 2011 2010
------------------------------------------
Aineet ja tarvikkeet 6 642 5 542
Keskeneräiset työt 65 559
------------------------------------------
Yhteensä 6 706 6 101
==========================================
17. SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ, 1 000 € 2011 2010
-----------------------------------------------------------
Lyhytaikaiset:
Myyntisaamiset 708 3 219
-----------------------------------------------------------
Yhteensä 708 3 219
===========================================================
18. SIIRTOSAAMISET, 1 000 € 2011 2010
----------------------------------------------
Korot ja muut rahoituserät 21 650 24 043
Myynnin ja ostojen jaksotukset 5 502 4 267
Muut siirtosaamiset 203 205
----------------------------------------------
Yhteensä 27 355 28 515
==============================================
19. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT, KULUKSI KIRJAAMATTOMAT MENOT JA 2011 2010
PÄÄOMA-ALENNUKSET LAINOJEN LIIKKEESEEN LASKEMISESTA, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
Pääoma-alennukset 2 167 2 588
================================================================================
20. RAHAVARAT, 1 000 € 2011 2010
---------------------------------------------
Sijoitustodistukset 99 206 99 484
Yritystodistukset 102 100 117 984
---------------------------------------------
---------------------------------------------
201 306 217 468
Rahavarat ja pankkisaamiset 152 1 111
Pantatut tilit 1 302 2 669
---------------------------------------------
1 454 3 780
Yhteensä 202 760 221 248
=============================================
21. OMA PÄÄOMA, 1 000 € 2011 2010
-------------------------------------------------------
Osakepääoma 1.1. 55 922 55 922
Osakepääoma 31.12. 55 922 55 922
Ylikurssirahasto 1.1. 55 922 55 922
Ylikurssirahasto 31.12. 55 922 55 922
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 7 209 7 711
Osingonjako -6 711 -6 724
Voitto edellisiltä vuosilta 31.12. 498 987
Tilikauden voitto 22 043 6 222
Oma pääoma 31.12. 134 386 119 054
=======================================================
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja 22 541 7 209
Osakemäärä, kpl Osake-sarja A Osake-sarja B Yhteensä
-------------------------------------------------------
1.1.2011 2 078 1 247 3 325
-------------------------------------------------------
31.12.2011 2 078 1 247 3 325
================---------------------------------------
A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja
B-sarjan osake yhdellä äänellä. Valittaessa hallituksen jäseniä jokainen
A-sarjan osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja
jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä.
B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada ennen A-sarjan osakkeita
voitonjakoon käytettävissä olevista varoista jäljempänä määritelty vuotuinen
osinko. Tämän jälkeen jaetaan vastaava osinko A-sarjan osakkeille. Ellei
vuotuista osinkoa voida jakaa osakkeille jonakin vuonna, osakkeet tuottavat
oikeuden saada jakamatta jäänyt määrä myöhempinä vuosina voitonjakoon
käytettävissä olevista varoista kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeet
tuottavat oikeuden saada vuotuinen osinko ja jakamatta jäänyt määrä ennen
A-sarjan osakkeita. B-sarjan osakkeilla ei ole oikeutta saada muuta osinkoa
Yhtiökokous päättää osingon maksusta.
B-sarjan osakkeen osingon määrittely: vuotuinen osingon määrä lasketaan
kalenterivuosittain siten, että osakkeen merkintähinta, lisättynä mahdollisissa
osakepääoman korotuksissa maksetuilla määrillä ja vähennettynä mahdollisilla
oman pääoman palautuksina maksetuilla määrillä, kerrotaan osinkoprosentilla
kuitenkin niin, että minimiosinko on 6 %. Osinkoprosentin määrittelyn
perusteena käytetään Saksan valtion 30 vuoden obligaation tuottoa.
Vuoden 2011 B-sarjan osakkeen osinkoehdotus on määritelty 6,0 %:n mukaan.
Vähemmistöosuuksia ei ole.
22. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Kertynyt poistoero suunnitelman mukaisista ja verotuksessa 434 542 436 359
tehtyjen poistojen erotuksesta
================================================================================
23. JOUKKOVELKAKIRJALAINAT, 2011 2010
1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
Kansainväliset: Eräpäivä Korko
EUR 10 000 16.03.2011 3,625 % 10 000
EUR 25 000 23.03.2011 vaihtuvakorkoinen 25 000
EUR 15 000 24.03.2011 vaihtuvakorkoinen 15 000
EUR 20 000 07.04.2011 vaihtuvakorkoinen 20 000
EUR 25 000 16.03.2012 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 25 000 12.04.2012 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 10 000 16.04.2013 vaihtuvakorkoinen 10 000 10 000
EUR 20 000 28.04.2013 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000
EUR 20 000 15.10.2013 4,30 % 20 000 20 000
EUR 24 000 02.07.2014 vaihtuvakorkoinen 24 000 24 000
EUR 18 000 11.11.2014 vaihtuvakorkoinen 18 000 18 000
EUR 8 000 11.11.2014 vaihtuvakorkoinen 8 000 8 000
EUR 10 000 20.11.2014 3,26 % 10 000 10 000
EUR 20 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000
EUR 25 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 30 000 15.06.2017 3,07 % 30 000 30 000
--------------------------------------------------------------------------------
235 000 305 000
FIM 160 000 19.08.2013 5,20 % 26 910 26 910
--------------------------------------------------------------------------------
26 910 26 910
JPY 3 000 000 05.07.2011 1,31 % * 28 200
JPY 3 000 000 25.07.2012 1,3575 % ** 25 400 25 400
JPY 3 000 000 20.04.2015 1,45 % 21 563 21 563
JPY 500 000 22.06.2017 1,28 % 4 507 4 507
--------------------------------------------------------------------------------
51 470 79 670
CHF 39 000 22.05.2012 2,475 % 25 000 25 000
--------------------------------------------------------------------------------
25 000 25 000
NOK 170 000 19.11.2014 4,68 % 20 166 20 166
NOK 200 000 17.10.2016 5,15 % 24 620 24 620
NOK 200 000 11.04.2017 5,16 % 24 620 24 620
NOK 200 000 10.11.2017 5,12 % 23 725 23 725
NOK 200 000 12.11.2019 5,37 % 23 725 23 725
--------------------------------------------------------------------------------
116 856 116 856
SEK 225 000 03.04.2012 vaihtuvakorkoinen 24 194 24 194
SEK 225 000 11.04.2012 vaihtuvakorkoinen 24 142 24 142
SEK 100 000 21.03.2013 vaihtuvakorkoinen 10 560 10 560
SEK 200 000 03.04.2013 3,70 % 21 305 21 305
SEK 175 000 04.04.2014 4,30 % 18 811 18 811
SEK 300 000 15.06.2015 3,195 % 31 168 31 168
SEK 100 000 17.06.2015 3,10 % 10 417 10 417
SEK 220 000 01.12.2015 korkorakennelma 24 336 24 336
SEK 100 000 15.01.2016 3,297 % 10 390 10 390
SEK 500 000 18.10.2016 vaihtuvakorkoinen 54 900
SEK 500 000 18.10.2016 3,50 % 54 900
--------------------------------------------------------------------------------
285 122 175 321
Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset 591 622 630 557
yhteensä
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset 148 736 98 200
yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 740 358 728 757
=================================================================
* takaisinmaksuoikeus 5.7.2004, ei
käytetty
** takaisinmaksuoikeus 25.7.2006, ei
käytetty
24. VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ PIDEMMÄN 2011 2010
AJAN KULUTTUA, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Joukkovelkakirjalainat 151 577 186 586
Lainat rahoituslaitoksilta 172 866 173 576
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 324 443 360 162
================================================================================
25. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE, 1 000 € 2011 2010
----------------------------------------------------------
Lyhytaikaiset:
Muut velat 460 586
----------------------------------------------------------
Yhteensä 460 586
==========================================================
26. VELAT OMISTUSYHTEYSYRITYKSILLE, 1 000 € 2011 2010
-------------------------------------------------------
Lyhytaikaiset:
Ostovelat 120 324
-------------------------------------------------------
Yhteensä 120 324
=======================================================
27. MUUT VELAT, 1 000 € 2011 2010
-------------------------------------------------------------------------------
Lyhytaikaiset:
Muut lainat / Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset) 207 405 94 559
Arvonlisäverovelat 2 481 3 051
Sähköverovelka 1 507 616
Muut velat 485 598
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 211 879 98 824
===============================================================================
28. SIIRTOVELAT, 1 000 € 2011 2010
----------------------------------------------
Lyhytaikaiset:
Korot ja muut rahoituserät 13 136 12 658
Palkat ja henkilösivukulut 3 351 4 409
Myynnin ja ostojen jaksotukset 11 517 22 032
----------------------------------------------
Yhteensä 28 005 39 100
==============================================
29. PAKOLLISET VARAUKSET, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Kreosootti- ja suolakyllästeiset puupylväät, 1 897 1 898
hävittämiskustannukset
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 897 1 898
================================================================================
30. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 € 2011 2010
--------------------------------------------------------------------
Vuokravastuut
Tulevan vuoden maksut 1 999 2 038
Myöhemmin 24 096 25 667
--------------------------------------------------------------------
26 095 27 706
Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokrasopimuksen vakuudeksi 47 46
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi 150 150
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi 127 1 878
--------------------------------------------------------------------
323 2 074
Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus 1700 1 700
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi 401 120
Myöhemmin 1 584 89
--------------------------------------------------------------------
3 685 1 908
31. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT, 2011 2010
1 000 €
--------------------------------------------------------------------
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot 77 449 76 335
Poistoeron muutos -1 817 39 919
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (-/+) 104 -404
Muut -39
Yhteensä 75 736 115 810
--------------------------------------------------------------------
32. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT
-------------------------------------------
Vireillä ei ole toimintaan oleellisesti vaikuttavia oikeudenkäyntejä eikä
viranomaismenettelyjä. Johtoalueiden hankintaan liittyvissä lupamenettelyissä
valitetaan usein eri oikeusasteisiin. Yhtiön johdon arvion mukaan ei ole edellä
mainittuihin lupamenettelyihin tai muihinkaan liiketoiminnan osa-alueisiin
liittyen vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä, joiden lopputulokset
vaikuttaisivat olennaisesti konsernin taloudelliseen asemaan. Markkinaoikeus
teki päätöksen joulukuussa 2008 liittyen Fingridin valitukseen koskien
Energiamarkkinaviraston päätöstä 13.12.2007, "Verkonhaltijan verkkotoiminnan
tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämistä koskevien
menetelmien vahvistaminen 1.1.2008 alkavalle ja 31.12.2011 päättyvälle
valvontajaksolle". Markkinaoikeus muutti osittain Energiamarkkinaviraston
päätöstä Fingridin valituksen mukaisesti. Energiamarkkinavirasto on puolestaan
valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein
hallinto-oikeus hyväksyi osittain EMV:n valituksen.
Fingrid on valittanut markkinaoikeuteen Energiamarkkinaviraston päätöksestä
23.11.2011 Dnro 831/430/2011 - Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja
siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien
vahvistaminen 1.1.2012 alkavalle ja 31.12.2015 päättyvälle valvontajaksolle.
33. SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN LIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN
------------------------------------------------------------
Tase- ja säätösähkö
Jokainen sähkömarkkinatoimija on velvollinen huolehtimaan sähkötaseensa
tasapainottamisesta joko sopimalla siitä Fingridin kanssa tai jonkun muun
toimijan kanssa. Fingrid ostaa ja myy tasesähköä tasapainottaakseen
sähkömarkkinatoimijan (tasevastaavan) tunnittaisen sähkötaseen. Tasesähkökauppa
ja tasesähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen, jonka ehdot ovat
yhtäläiset ja julkiset.
Fingrid huolehtii maan hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta ostamalla ja
myymällä säätösähköä Suomessa. Tasevastaavat voivat osallistua pohjoismaiseen
säätösähkömarkkinaan jättämällä tarjouksia käytössään olevasta kapasiteetista.
Säätösähkömarkkinoille osallistumisen ehdot ja säätösähkön hinnoittelu
perustuvat tasepalvelusopimukseen.
Tasevastuun hoito
Energiamarkkinaviraston päätöksen mukaan Fingrid Oyj:n tulee eriyttää
valtakunnallisen tasevastuun hoitoon liittyvä toiminta muusta liiketoiminnasta
sähkömarkkinalain 7 luvun mukaisesti.
Tasevastuuyksikön tuloslaskelman eriyttäminen on toteutettu sisäisen laskennan
avulla seuraavasti:
Tuotot
suoraan
Erilliskustannukset
suoraan
Tuotannolliset kustannukset
aiheuttamisperiaatteella
Hallinnolliset kustannukset
aiheuttamisperiaatteella
Poistot
aiheuttamisperiaatteella Fingrid Oyj:n poistokäytännön mukaan
Rahoitustuotot ja -kulut
laskennallisen velan perusteella
Tuloverot
laskennallisesti tuloksesta
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin vuoden 2011 aikana oli 16 (16). Liikevoitto
oli -1,5 % (1,8 %) liikevaihdosta.
TASEVASTUUN HOITO, 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010
ERIYTETTY TULOSLASKELMA 1 000 € 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVAIHTO* 154 927 167 073
Liiketoiminnan muut tuotot 12
Materiaalit ja palvelut* -153 735 -160 913
Henkilöstökulut -1 388 -1 202
Poistot ja arvonalentumiset -733 -943
Liiketoiminnan muut kulut -1 477 -1 000
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVOITTO -2 393 3 015
VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA -2 393 3 015
VEROJA
Tilinpäätössiirrot 43 173
Tuloverot -829
--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -2 350 2 359
================================================================================
* Liikevaihto sisältää tasesähkön myyntiä 8,5 (6,5) miljoonaa euroa sekä
materiaalit ja palvelut sisältävät ostoa 8,0 (6,8) miljoonaa euroa tasevastaava
Fingrid Oyj:lle.
TASEVASTUUN HOITO, ERIYTETTY TASE
------------------------------------------------------------
VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010
1 000 € 1 000 €
------------------------------------------------------------
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot 232 630
------------------------------------------------------------
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto 463 673
------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------
463 673
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 695 1 303
------------------------------------------------------------
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 8 654 4 480
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 4 307
Muut saamiset 770 7 958
------------------------------------------------------------
13 731 12 438
Rahat ja pankkisaamiset 1 1
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 13 732 12 439
------------------------------------------------------------
VASTAAVAA YHTEENSÄ 14 427 13 741
============================================================
VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010
1 000 € 1 000 €
---------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 32 32
Ylikurssirahasto 286 286
Edellisten tilikausien voitto 13 697 11 338
Tilikauden voitto -2 350 2 359
---------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 11 665 14 015
---------------------------------------------------------
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ -506 -463
---------------------------------------------------------
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille 3 268
Muut velat 190
---------------------------------------------------------
3 268 190
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 268 190
---------------------------------------------------------
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 14 427 13 741
=========================================================
Kantaverkkotoiminta
Kantaverkkotoimintaan on katsottu kuuluvan Fingrid Oyj:n koko liiketoiminta,
mukaan luettuna järjestelmävastuu, joka sisältää tasevastuun.
Edellä mainitulla perusteella Fingrid Oyj:n tilinpäätös vastaa
kantaverkkotoiminnan tilinpäätöstä.
34. SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUVUT 2011 2010
------------------------------------------------------------
Sähköverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto % 3,8 4,8
Sijoitetun = tulos ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut x 100
pääoman rahoituskulut+sähköverkon leasingmaksujen ja vuokrien
tuotto, % korko-osuudet
--------------------------------------------------------
taseen loppusumma - korottomat velat + sähköverkkoon
liittyvät leasing- ja vuokravastuut (keskimäärin
vuoden aikana)
35. PÄÄSTÖOIKEUDET
------------------
Fingridille myönnettiin päästöoikeuksia vuosille 2008 - 2012 yhteensä 126,3
tuhatta tonnia, josta Olkiluodon voimalaitoksen osuus 112,3 tuhatta tonnia.
Pääsääntöisesti Fingridillä on 31.12. hallussaan vähintään vuotuisia CO2
-päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.
2011 2010
tCO2 tCO2
Vastikkeetta saadut oikeudet 25 261 25 261
Päästömäärät, Olkiluoto 526 674
Päästömäärät, muut voimalaitokset yhteensä 1 908 2 218
Päästöoikeuksien myynnit 9 000
3. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Helsingissä 16. helmikuuta 2012
Helena Walldén Arto Lepistö
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Elina Engman Timo Kärkkäinen
Esko Raunio Jukka Ruusunen
toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 17. helmikuuta 2012
PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö
Juha Tuomala, KHT
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |