Kuntarahoitus Oyj - Tilinpäätöstiedote

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

1.1.-31.12.2012
 Yhteenveto vuodesta 2012:

• Konsernin liikevoitto oli 138,6 miljoonaa euroa (2011: 65,3 miljoonaa euroa).
Kasvua edelliseen vuoteen oli 112 %. 
• Korkokate kasvoi 51 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 142,4 miljoonaa
euroa (2011: 94,2 miljoonaa euroa). 
• Taseen loppusumma oli 25 560 miljoonaa euroa (2011: 23 842 miljoonaa euroa).
Tase kasvoi 7 % edellisen vuoden loppuun verrattuna. 
• Konsernin riskinkantokyky pysyi edelleen erittäin vahvana, vakavaraisuussuhde
oli vuoden lopussa 33,87 % (2011: 24,13 %) ja ensisijaisten omien varojen
vakavaraisuussuhde oli 26,22 % (2011: 19,04 %). 
• Varainhankintaa tehtiin vuoden 2012 aikana 6 590 miljoonaa euroa (2011: 6 673
miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 22 036 miljoonaan euroon
(2011: 20 092 miljoonaa euroa). 
• Luotonanto kasvoi 15 700 miljoonaan euroon (2011: 13 625 miljoonaa euroa).
Luottoja nostettiin 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna, 3 254 miljoonaa euroa
(2011: 2 780 miljoonaa euroa). 
• Vuonna 2010 aloitetun rahoitusleasingtoiminnan kehittämiseen on edelleen
panostettu vahvasti. Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa yli 64 miljoonaa
euroa (2011: 30 miljoonaa euroa). 
• Sijoitusten kokonaismäärä vuoden 2012 lopussa oli 6 224 miljoonaa euroa
(2011: 5 640  miljoonaa euroa). 
• Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 1,8 miljoonaa euroa
(2011: 2,2 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2012 lopussa oli 0,2 miljoonaa
euroa (2011: 0,4 miljoonaa euroa). 
 
Avainluvut (konserni):
 	 
31.12.2012	 
31.12.2011
Korkokate (milj. euroa)	142,4	94,2
Liikevoitto (milj. euroa)	138,6	65,3
Uusi luotonanto (milj. euroa)	3 254	2 780
Uusi varainhankinta (milj. euroa)	6 590	6 673
Taseen loppusumma (milj. euroa)	25 560	23 842
Omat varat (milj. euroa)	428,9	288,4
Ensisijaisten omien varojen
vakavaraisuussuhde -%	26,22	19,04
Vakavaraisuussuhde-%	33,87	24,13
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	38,04	27,08
Kulu-tuotto-suhde	0,14	0,23
 Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta: 
"Kuntarahoitukselle vuosi 2012 oli menestyksellinen ja yhtiön tuloskehitys oli
vahva. Yhtiö oli edelleen asiakaskuntansa suurin rahoittaja vastaten noin 80
prosentista kuntasektorin lainoista. Valtion tukeman asuntotuotannon rahoitus
oli käytännössä kokonaan Kuntarahoituksen vastuulla. Rakennusalan kiinnostus
valtion tukemaa asuntotuotantoa kohtaan kuitenkin romahti. 
Yhtiö teki varainhankintaa etupainotteisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Varojen saatavuus oli koko vuoden erittäin hyvä, ja varainhankinnan
kustannukset olivat kilpailukykyiset. Tilanne kuvaa hyvin kansainvälisen
sijoittajakunnan luottamusta Suomen kuntasektorin tulevaisuuteen. 
Finanssikriisistä alkanut rahoitusalan sääntelyn kehitystyö jatkui vuoden
aikana. Meneillään on useita rinnakkaisia hankkeita, jotka kiristävät koko
pankkisektorin likviditeetti- ja pääomavaatimuksia sekä lisäävät sääntelyn ja
valvonnan kustannuksia. Kehityksen myötä asiakkaiden rahoituskustannukset
nousevat. 
Kuntarahoituksessa käynnistettiin vuoden aikana toimet, joiden tavoitteena on
täyttää uudet pääomavaatimukset oman tuloksen kautta. Merkittävimmät muutokset
on tehty hinnoittelu- ja varainhankintastrategioissa, minkä lisäksi
keskityttiin oman toiminnan tehostamiseen. 
Kuntarahoitus on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista
perusrakennetta. Kuntatalouden kannalta yhtiö on suhdannevaihteluita tasaava ja
kuntien toimintaa perustavalla tavalla tukeva toimija. Yhtiö on erittäin
tärkeässä asemassa varmistaessaan kuntasektorin rahoituksen myös epävarmoina
aikoina. 
Kuntarahoitus jatkaa toimintansa kehittämistä tavoitteenaan varmistaa parhaat
palvelut asiakkailleen sekä hyvä tuloksentekokyky myös tulevaisuudessa.
Perusedellytys on toiminnan tehokkuudesta ja henkilökunnan ammattitaidosta
huolehtiminen.” 
Luottoluokitukset
Kuntarahoituksen luottoluokitukset
Yhtiön pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset ovat parhaat mahdolliset:
Luokituslaitos	Pitkäaikainen varainhankinta	Näkymät	Lyhytaikainen
varainhankinta	Näkymät 
Moody's Investors Service	Aaa	Vakaat	P-1	Vakaat
Standard & Poor's	AAA	Vakaat	A-1+	Vakaat
Tammikuussa 2013 Standard & Poor's vahvisti Kuntarahoituksen
AAA-luottoluokituksen ja samalla muutti näkymät negatiivisesta vakaaksi. 
Kuntien takauskeskuksen luottoluokitukset
Yhtiön varainhankinnan takaavalla Kuntien takauskeskuksella pitkäaikaisen
varainhankinnan luottoluokitukset ovat parhaat mahdolliset: 
Luokituslaitos	Pitkäaikainen varainhankinta	Näkymät	Lyhytaikainen
varainhankinta	Näkymät 
Moody's Investors Service	Aaa	Vakaat	P-1	Vakaat
Standard & Poor's	AAA	Vakaat	A-1+	Vakaat
Tammikuussa 2013 Standard & Poor's vahvisti Kuntien takauskeskuksen
AAA-luottoluokituksen ja samalla muutti näkymät negatiivisesta vakaaksi. 
Toimintaympäristö vuonna 2012
Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarma tilanne rauhoittui vuoden loppua
kohden jonkin verran huolimatta euro-alueen valtioiden velkakriisin
pitkittymisestä ja yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisestä monissa
maissa. Merkittävä rauhoittava vaikutus rahoitusmarkkinoille oli Euroopan
keskuspankin tuntuvalla väliintulolla, kun se lisäsi rahoitusta
eurooppalaiselle pankkisektorille. 
Rahoitus- ja pankkisektorin yritykset käynnistivät vuoden aikana toimenpiteitä
sopeutuakseen Basel III -sääntelyyn tulevaisuudessa. Tärkeimpiä muutospaineita
aiheuttavat kiristyvät vaatimukset alan toimijoiden oman pääoman määrän ja
laadun suhteen sekä likviditeettivaatimusten kasvattaminen. 
Tämän lisäksi useissa EU-maissa suunnitteilla oleva rahoitusmarkkinavero,
Suomessa voimaan astuva pankkivero sekä pankkivalvontaan liittyvät uudet
vaatimukset tulevat lisäämään rahoitussektorin toimintakustannuksia
merkittävästi lähivuosina. Muutokset edellyttävät aiempaa tehokkaampaa
toimintaa ja saattavat johtaa pankkien keskittymiseen parhaiten tuottavaan
liiketoimintaan yksityissektorilla. 
Kuntarahoitus on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista
perusrakennetta, ja se on ainoa vain kuntasektoriin erikoistunut rahoituslaitos
Suomessa. Vuonna 2012 Kuntarahoitus suurimpana kuntasektorin rahoittajana
huolehti asiakkaidensa rahoituksen saatavuudesta normaalisti. Kuntarahoituksen
varainhankinta painottui alkuvuoteen ja yhtiön likviditeetti oli koko vuoden
hyvä. Yhtiön vahvaa asemaa ja hyvin hoidettua riskienhallintaa heijastelevat
myös sen luottoluokitukset, jotka luottoluokittajat ovat arvioineet parhaiksi
mahdollisiksi. 
Konsernin tulos ja tase
Kansainvälisen toimintaympäristön haasteet huomioon ottaen konsernin
liikevoitto oli erinomainen. Liiketoiminnan kasvu jatkui ja tilikauden
liikevoitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 138,6 miljoonaa euroa
(2011: 65,3 miljoonaa euroa). Liikevoitto kasvoi 112 % edelliseen vuoteen
verrattuna. Konsernin korkokate oli 142,4 miljoonaa euroa (2011: 94,2 miljoonaa
euroa). 
Kuntarahoituksen liikevoitto oli 138,5 miljoonaa euroa (2011: 65,0 miljoonaa
euroa). Edelliseen vuoteen verrattuna liikevoittoa paransivat liiketoiminnan
volyymin kasvu, uusien luottojen marginaalien nousu, erinomaisesti sujunut
varainhankinta, onnistunut taseen hallinta ja omien joukkovelkakirjalainojen
takaisinostot. Takaisinostoista tuloutui vuoden aikana 9,7 miljoonaa euroa
(2011: 2,3 miljoonaa euroa), jotka on kirjattu korkokatteeseen. Tulokseen
sisältyy arvostuksista kirjattuja realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia
15,8 miljoonaa euroa (2011: -11,5 miljoonaa euroa). 
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevoitto vuodelta 2012 oli 0,2
miljoonaa euroa (2011: 0,4 miljoonaa euroa). 
Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 3,2 miljoonaa euroa (2011: 2,9
miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 15 % vuoden 2012 aikana 19,4
miljoonaan euroon (2011: 16,9 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtui pääasiassa
liiketoiminnan volyymin sekä yhtiön toimintaympäristön muutoksien aiheuttamasta
henkilöstömäärän kasvusta että meneillään olevista
järjestelmäkehityshankkeista. 
Hallintokulut olivat 13,5 miljoonaa euroa (2011: 12,1 miljoonaa euroa), josta
henkilöstökulut olivat 9,2 miljoonaa euroa (2011: 8,3 miljoonaa euroa).
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,1 miljoonaa euroa
(2011: 0,8 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 4,9 miljoonaa
euroa (2011: 4,0 miljoonaa euroa). 
Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2012 lopussa 25 560 miljoonaa euroa, kun
se edellisen vuoden lopussa oli 23 842 miljoonaa euroa. Valtaosa taseen
kehityksestä johtui liiketoiminnan volyymien kasvusta sekä taseen erien
arvostusten muutoksista. 
Vakavaraisuus
Konsernin vakavaraisuus on kehittynyt hyvin vuoden aikana. Vakavaraisuussuhde
oli vuoden 2012 lopussa 33,87 %, kun se vuoden 2011 lopussa oli 24,13 %.
Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhdeluku oli 26,22 % (2011: 19,04 %). 
Luottolaitoslain edellyttämä omien varojen vähimmäisvaatimus, jolloin täytetään
vähimmäisvakavaraisuussuhde 8 %, oli 101,3 miljoonaa euroa (2011: 95,6
miljoonaa euroa). Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus sitoi eniten konsernin
omia varoja, 91,0 miljoonaa euroa (2011: 87,9 miljoonaa euroa), jossa
merkittävimmät erät olivat saamiset luottolaitoksilta ja
sijoituspalveluyrityksiltä sekä arvopaperistetut erät. 
Liiketoiminnot
Varainhankinta
Kuntarahoitus on aktiivinen toimija kansainvälisillä
joukkovelkakirjamarkkinoilla ja varainhankinnasta valtaosa tulee
kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Aasia oli edelleen tärkeä alue
Kuntarahoituksen varainhankinnalle. Euroopassa merkittävin markkina-alue oli
Sveitsi ja euroalueella Saksa. Myös Pohjoismaista löytyi kiinnostusta yhtiön
joukkovelkakirjoihin. 
Kansainvälisillä varainhankintamarkkinoilla tehtiin yhteensä 156 järjestelyä
(2011: 222). Helmikuussa 2012 Kuntarahoitus teki historiansa ensimmäisen
järjestelyn puntamarkkinoille: 300 miljoonaa Englannin puntaa. Huhtikuussa 2012
laskettiin onnistuneesti liikkeeseen viitelainakokoinen joukkovelkakirjalaina,
joka oli 1,0 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Näillä
varainhankintajärjestelyillä Kuntarahoitus hajautti entisestään
varainhankintalähteitään. Molemmat liikkeeseenlaskut olivat menestyksekkäitä
haasteellisesta markkinatilanteesta huolimatta ja Kuntarahoitus sai
laajennettua sijoittajakuntaansa edelleen. 
Vuotta 2012 leimasi edelleen markkinoiden rauhattomuus. Euroopan kriisin
jatkuessa sijoittajat hakivat varoilleen turvasatamia. Suomalaisen
kuntasektorin vakaaseen tilanteeseen ja hyvään maineeseen perustuen
Kuntarahoitus tarjosi sijoittajille turvallisen vaihtoehdon. Aktiivinen
sijoittajatyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla ja
varainhankinnan lähteiden hajautus on osoittautunut onnistuneeksi strategiaksi
epävakailla markkinoilla. Varainhankinnan kustannustaso on onnistuttu pitämään
kilpailukykyisellä tasolla haasteista huolimatta. 
Pitkäaikaista varainhankintaa vuonna 2012 tehtiin 6 590 miljoonaa euroa (2011:
6 673 miljoonaa euroa), josta kotimaisen velkaohjelman alla laskettuja
Kuntaobligaatioita oli 8 miljoonaa euroa (2011: 18 miljoonaa euroa). Kaiken
kaikkiaan vuoden 2012 aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 16
eri valuutassa. Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (KVS)
laskettiin vuonna 2012 liikkeeseen 4 239 miljoonaa euroa (2011: 3 168 miljoonaa
euroa). Koko varainhankinnan määrä oli vuoden lopussa 22 036 miljoonaa euroa
(2011: 20 092 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 16 % (2011: 16 %) ja
valuuttamääräistä 84 % (2011: 84 %). 
Asiakasrahoitus
Vuonna 2012 kuntien ja kuntayhtymien investoinnit ja niistä johtuva
kuntasektorin rahoitustarve pysyi edellisen vuoden tasolla. Asuntolainoituksen
kasvu oli suurempaa kuin alkuvuonna ennakoitiin. Asuntolainoituksen kysyntää on
kasvattanut asiakkaiden halukkuus maksaa vanhoja, kalliita aravalainoja pois ja
korvata ne uusilla markkinaehtoisilla lainoilla. 
Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä vuonna 2012 kasvoi
13 % vuoteen 2011 verrattuna. Yhtiö sai tarjouspyyntöjä yhteensä 4 515
miljoonaa euroa (2011: 3 988 miljoonaa euroa), joista se voitti 3 284 miljoonaa
euroa (2011: 2 729 miljoonaa euroa). Markkinaosuus oli 80 % Kuntarahoituksen
asiakaskunnan vuonna 2012 kilpailuttamasta rahoituksesta. Kuntien ja
kuntayhtymien tarjouksia voitettiin 1 822 miljoonaa euroa (2011: 1 409
miljoonaa euroa), kuntayhtiöiden 373 miljoonaa euroa (2011: 433 miljoonaa
euroa) ja asuntoyhteisöjen 1 089 miljoonaa euroa (2011: 887 miljoonaa euroa).
Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden 2012 lopussa 15 700 miljoonaa euroa
(2011: 13 625 miljoonaa euroa). Lainakanta kasvoi 15 % edellisestä vuodesta.
Uusia lainoja nostettiin 17 % enemmän kuin vuonna 2011, 3 254 miljoonaa euroa
(2011: 2 780 miljoonaa euroa). 
Kuntarahoitus tarjoaa rahoitusleasingpalveluita kunnille, kuntayhtymille sekä
kuntien omistamille tai määräysvallassa oleville yhtiöille. Leasingpalvelut
käynnistettiin vuonna 2010. 
Kuntarahoituksen tavoitteena leasingtoiminnassa on tuoda leasingmarkkinoille
lisää vaihtoehtoja ja läpinäkyvyyttä. Yhtiön leasingtoiminnassa on solmittu
useita puitesopimuksia ja näkymät leasingtoiminnan laajenemiselle ovat hyvät,
sillä rahoitusleasingiä pidetään varteenotettavana vaihtoehtona erityisesti
kunnallista toimintaa harjoittavien kuntien yhtiöiden ja sairaanhoitopiirien
hankinnoissa. Kuntarahoitus aloitti alkuvuonna rahoitusleasingin tarjoamisen
kunnille myös niiden toimitilahankkeisiin vaihtoehdoksi perinteisille
rahoitusratkaisuille. 
Korkotason säilyessä matalalla tasolla koko vuoden 2012 ajan asiakkaat
jatkoivat aktiivisesti lyhytaikaisen rahoituksen käyttöä. Vuoden 2012 lopussa
Kuntarahoituksen kanssa sovittuja kuntatodistus- ja kuntayritystodistusohjelmia
oli yhteensä 3 054 miljoonaa euroa (2011: 2 786 miljoonaa euroa). Yhtiön
taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja
kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 753 miljoonaa euroa (2011: 534 miljoonaa
euroa), ja koko vuoden aikana asiakkaat hankkivat rahoitusta lyhytaikaisilla
ohjelmilla 9 109 miljoonaa euroa (2011: 5 758 miljoonaa euroa). 
Sijoitustoiminta
Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on etukäteisvarainhankinnalla saatujen
varojen sijoittamista. Varat sijoitetaan likvideihin, hyvän luottoluokituksen
omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan liiketoiminnan jatkuminen
kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön likviditeettipolitiikan mukaisesti
likviditeettisalkun koon tulee vastata häiriöttömän liiketoiminnan vähintään
seuraavan kuuden kuukauden likviditeettitarvetta. Yhtiö sijoittaa johdannaisten
vakuussopimuksien perusteella saadut käteisvakuudet lyhytaikaisiin
rahamarkkinasijoituksiin. Tämän lisäksi yhtiöllä on muita sijoituksia, joita ei
lasketa mukaan likviditeettiin. 
Vuoden 2012 lopussa arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 895 miljoonaa
euroa (2011: 5 055 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA
(2011: AA+). Arvopaperisalkun keskimääräinen takaisinmaksuaika oli vuoden 2012
lopussa 2,97 vuotta (2011: 2,72 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli
329 miljoonaa euroa (2011: 585 miljoonaa euroa), josta keskuspankkitalletuksia
228 miljoonaa euroa (2011: 556 miljoonaa euroa), rahamarkkinatalletuksia
luottolaitoksiin 51 miljoonaa euroa (2011: 29 miljoonaa euroa) ja
reposopimuksia 50 miljoonaa euroa (2011: -). 
Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy
Inspiran liikevaihto vuonna 2012 oli 1,8 miljoonaa euroa (2011: 2,2 miljoonaa
euroa). Tilikauden liikevoitto oli 0,2 miljoonaa euroa (2011: 0,4 miljoonaa
euroa). 
Riskienhallinta
Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2012 aikana.
Riskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa ja yhtiö arvion mukaan
riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset. 
Näkymät vuodelle 2013
Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus tulee jatkumaan vuonna 2013.
Syksyn 2012 perusteella pahimman markkinaheilahtelun odotetaan kuitenkin jo
rauhoittuneen, mutta edelleen jatkuva valtionvelkakriisi ja heikkenevä
suhdannetilanne Euroopassa saattaa aiheuttaa uusia häiriöitä. 
Korkotason odotetaan säilyvän alhaisella tasolla, vaikka vuoden 2013 alussa
koroissa on kuitenkin nähtävissä lievää nousua. 
Suomen valtio ja suomalainen kuntasektori ovat heikentyneestä taloudellisesta
tilanteesta huolimatta säilyttäneet parhaan luottoluokituksen yhtenä neljästä
euromaasta, joten rahoituksen saatavuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä
muutoksia. 
Kuntasektorin investointitarpeet ovat pitkällä aikavälillä kasvussa. Kuntien
käynnistämien investointien sen sijaan arvioidaan säilyvän nykytasolla tai
laskevan hieman yleisen taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä. Myös
meneillään oleva, vielä keskeneräinen kuntauudistus saattaa lykätä kuntien
investointipäätöksiä lähivuosina. 
Kuntien yhtiöiden suurin rahoituksen tarve on edelleen energiayhtiöillä sekä
vesihuollon hankkeissa. Valtion tukema korkotuettu asuntotuotanto säilynee
erittäin alhaisella tasolla ilman uusia tukijärjestelmiä tuotannon
käynnistämiseksi. 
Kuntarahoitus jatkaa oman toimintansa kehittämistä suunnitelmallisesti
panostaen erityisesti asiakkaiden tarvitsemien palveluiden kehittämiseen,
toiminta- ja sääntely-ympäristön muutoksiin sopeutumiseen sekä
tietojärjestelmien uudistukseen ja prosessien hiomiseen. Palveluiden osalta
keskitytään omien rahoitustuotteiden, erityisesti leasingpalveluiden sekä
Inspiran neuvontapalveluiden kehittämiseen. 
Kuntarahoituksen toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän vuonna 2013
hyvällä tasolla. 
Hallituksen voitonjakoehdotus tilikaudelta 2012
Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 21 641 120,68 euroa, josta
tilikauden voitto on 21 496 790,16 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle,
että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 21 641 120,68 euroa,
jätetään omaan pääomaan. 
Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on
tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla
ensisijaisia omia varoja huomattavasti tuloksen kautta, mikäli valmisteilla
olevaan luottolaitossääntelyyn sisältyvä vaatimus vähimmäisomavaraisuusasteesta
(leverage ratio) tulee voimaan tällä hetkellä ennakoitavissa olevassa muodossa. 
Tilinpäätös vuodelta 2012 on saatavilla yhtiön kotisivuilla
(www.kuntarahoitus.fi) 5.3.2013 alkaen. 
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 09 6803 6211, 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 09 6803 6231, 050 337 7953
Johtaja Marjo Tomminen, puh. 09 6803 5665, 050 386 1764

Attachments:

kunra_tptiedote_fin_final_20130214.pdf