2016-02-19 10:00:05 CET
2016-02-19 10:00:05 CET
REGULATED INFORMATION
Fingrid Oyj - Tilinpäätös ja toimintakertomus
Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2015. Vahva talous - investoinnit jatkuivat suunnitellusti
Helsinki, Suomi, 2016-02-19 10:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj
Tilinpäätöstiedote 19.2.2015 klo 11.00 EET
Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei
toisin mainita.
Taloudellinen kehitys loka-joulukuussa 2015
-- Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa oli 172,5 (148,2) miljoonaa euroa
-- Konsernin liikevoitto loka-joulukuussa oli 57,4 (26,5) miljoonaa euroa
Taloudellinen kehitys tammi-joulukuussa 2015
-- Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 600,2 (567,2) miljoonaa euroa
-- Konsernin liikevoitto oli 162,6 (142,8) miljoonaa euroa
-- Konsernin tilikauden voitto oli 103,6 (106,5) miljoonaa euroa
-- Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 80,4 (94,9)
miljoonaa euroa
-- Korolliset nettolainat 1 026,6 (1 046,1) miljoonaa euroa
-- Investoinnit 147,5 (129,5) miljoonaa euroa
-- Omavaraisuusaste 33,5 (31,0) prosenttia
-- Osakekohtainen tulos oli 31 151 (32 028) euroa
AVAINLUVUT 1-12/15 1-12/14 muutos 10-12/1 10-12/ muutos
% 5 14 %
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto M€ 600,2 567,2 5,8 172,5 148,2 16,4
--------------------------------------------------------------------------------
Investoinnit, brutto M€ 147,5 129,5 13,9 47,1 42,4 11,1
--------------------------------------------------------------------------------
– investoinnit % 24,6 22,8 27,3 28,6
liikevaihdosta
--------------------------------------------------------------------------------
Tutkimus- ja M€ 1,8 1,7 5,1 0,7 0,5 38,1
kehitystoiminnan menot
--------------------------------------------------------------------------------
– liikevaihdosta % 0,3 0,3 0,4 0,4
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö keskimäärin 319 305 4,6 315 314 0,3
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö kauden 315 313 0,6 315 313 0,6
lopussa
--------------------------------------------------------------------------------
Palkat ja palkkiot M€ 21,3 20,5 4,2 5,6 5,5 1,9
yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto M€ 162,6 142,8 13,8 57,4 26,5 116,2
--------------------------------------------------------------------------------
– liikevaihdosta % 27,1 25,2 33,3 17,9
--------------------------------------------------------------------------------
Voitto ennen veroja M€ 129,3 132,9 -2,7 45,1 23,8 89,4
--------------------------------------------------------------------------------
– liikevaihdosta % 21,5 23,4 26,2 16,1
--------------------------------------------------------------------------------
Kauden voitto M€ 103,6 106,5 -2,7 36,2 19,1 89,4
--------------------------------------------------------------------------------
Kauden laaja tulos M€ 109,1 106,1 2,8 37,5 18,5 102,6
--------------------------------------------------------------------------------
Sijoitetun pääoman % 8,7 7,6
tuotto (ROI)
--------------------------------------------------------------------------------
Oman pääoman tuotto % 15,0 16,3
(ROE)
--------------------------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste % 33,5 31,0 33,5 31,0
--------------------------------------------------------------------------------
Korolliset nettolainat M€ 1 026,6 1 046,1 -1,9 1 026,6 1
046,1
--------------------------------------------------------------------------------
Nettovelkaantuminen 1,4 1,6 1,4 1,6
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos/osake € 31 32 -2,7 10 5 89,4
150,79 027,89 872,71 739,47
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/A-osake € 33 21
686,24* 655,44
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/B-osake € 16 16
038,49* 038,49
--------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma/osake € 213 822 200 568 6,6
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/tulos A-osake % 108,1 67,6
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/tulos B-osake % 51,5 50,1
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeiden lukumäärä
--------------------------------------------------------------------------------
– A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078
--------------------------------------------------------------------------------
– B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen yhtiön tilinpäätöksestä:
Toiminnallisesti Fingridin vuosi 2015 oli onnistunut. Suomen kantaverkon
käyttövarmuus oli erinomaisella tasolla. Kymmenvuotinen kantaverkon
kehittämisohjelmamme vuosille 2016 - 2025 sisältää 1,2 miljardin investoinnit.
Investointiohjelmamme painopistealueet ovat tällä hetkellä Länsi-Suomessa,
jossa investoimme kantaverkon kehittämiseen vuosina 2007 - 2016 yhteensä noin
250 miljoonaa euroa, sekä Itä- ja Länsi-Suomen yhdistävän
"Rautarouva"-voimajohdon modernisoimisessa 135 miljoonalla eurolla vuoteen 2020
mennessä. Teimme myös investointipäätökset Espoon ja Vantaan Länsisalmen
sähköasemainvestoinneista. Näin parannamme pääkaupunkiseudun sähkönsyöttöä ja
pidämme alueen sähkönsyötön käyttövarmuuden korkealla tasolla.
Taloutemme on hyvässä kunnossa, vaikka yhtiö on viime vuosina investoinut ja
kehittänyt toimintaansa todella merkittävästi. Tuloskehitys oli ennakoitua
vahvempi. Konsernin liikevaihto oli 600,2 (567,2) miljoonaa euroa ja tilikauden
voitto oli 103,6 (106,5) miljoonaa euroa. Tulokseen vaikutti positiivisesti
poikkeuksellisen suuret pullonkaulatulot. Menneiden vuosien pullonkaulatulot
olemme käyttäneet rajasiirtokapasiteetin ylläpitoon ja lisäinvestointeihin.
Laskimme vuoden alussa kantaverkkohintoja ja pidimme ne samana koko vuoden.
Vuoden 2015 poikkeuksellisen suurista pullonkaulatuotoista johtuen päädyimme
taloudellisen valvontamallin mielessä ylituottoiseksi vuonna 2015 päättyneellä
neljän vuoden valvontajaksolla. Tämä ylituotto on otettu huomioon vuoden 2016
kantaverkkohinnoittelussa. Asiakkaamme ovat viestineet arvostavansa
kantaverkkohintojen vakautta ja tällä toimintamallilla pyrimme mahdollisimman
asiakaslähtöiseen ratkaisuun.
Yhtiön osingonmaksukyky on hyvä ja toisaalta kantaverkkomaksumme ovat
alhaisimpien joukossa Euroopassa. Yhtiön luottoluokitukset ovat Suomen
yhtiöluokitusten parhaat. Olemme myös Suomen parhaiden yhteisöveronmaksajien
joukossa. Energiavirasto julkaisi loppuvuodesta uuden taloudellisen
sääntelymallin, joka tukee pitkäjänteistä toimintaamme.
Energia-ala elää suurta murroksen aikaa. Olemme omalta osaltamme tekemässä
työtä sen eteen, että kansalaiset ja teollisuus saisivat jatkossakin
luotettavasti kohtuuhintaista sähköä. Tätä työtä teemme yhdessä Suomen
parhaista työpaikoista.
Laskentaperiaatteet
Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä
julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2015 tilinpäätökseen.
Taloudellinen tulos
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin
vuonna 2014.
Konsernin liikevaihto oli 600,2 (567,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut
tuotot olivat 5,2 (4,6) miljoonaa euroa.
Kantaverkkotuotot olivat 333,0 (326,3) miljoonaa euroa.
Kantaverkkohinnoitteluun tehtiin kahden prosentin alennus vuoden 2015 alussa.
Kantaverkkotuotot kasvoivat hieman verrattuna edelliseen vuoteen, koska
vertailuvuoden 2014 joulukuussa alennettiin kantaverkkohinnoittelua. Sähkön
kulutus laski Suomessa 1,1 (0,8) prosenttia edellisvuodesta. Fingrid siirsi
verkossaan sähköä 67,9 (67,1) terawattituntia, joka on 82,5 (80,7) prosenttia
kokonaissähkönsiirrosta Suomessa. Tasesähkön myynti laski 137,1 (150,7)
miljoonaan euroon johtuen tasesähkön hintojen laskusta. Fingridin saamat
pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välillä kasvoivat merkittävästi 86,8 (48,9)
miljoonaan euroon. Pullonkaulatuottojen kasvu aiheutui Suomen ja Ruotsin
välisen aluehintaeron kasvusta. Suomen ja Ruotsin aluehinnat laskivat, mutta
hintatason lasku oli erityisen voimakasta Ruotsissa. Keskeisin syy Ruotsin
alhaiseen hintatasoon oli runsas vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa sekä
tuetun uusiutuvan energiatuotannon kasvu Pohjoismaissa ja pohjoisessa
Euroopassa. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot kasvoivat niin ikään
markkinatilanteen seurauksena 4,2 (2,4) miljoonaan euroon. Läpisiirtotuotot
kasvoivat 15,3 (12,2) miljoonaan euroon lähinnä kasvaneen Viron viennin
seurauksena. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän välillä kasvoivat lisääntyneen
Venäjän tuonnin seurauksena 11,2 (9,4) miljoonaan euroon.
Tasesähkön kulut alenivat edellisestä vuodesta tasesähkön hinnan laskun
seurauksena ja olivat 98,2 (107,2) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut kasvoivat
68,6 (65,8) miljoonaan euroon. Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 48,22
(49,98) euroa megawattitunnilta, mutta häviöiden määrä kasvoi hieman. Poistot
kasvoivat uusien investointihankkeiden valmistuttua 94,1 (91,5) miljoonaan
euroon. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 54,7
(62,4) miljoonaan euroon. Reservikuluissa taajuusohjattujen käyttöreservien
hankinnan kuluja alensi hyvä markkinatilanne sekä nopeana häiriöreservinä
toimivien Fingridin omien varavoimalaitosten alhaisemmat kunnonhallintakulut.
Vastaavasti taajuusohjatun häiriöreservin kulut kasvoivat hankalien
kevättulvien ja syksyn runsaan vesitilanteen seurauksena. Henkilöstökulut
kasvoivat hiukan ja olivat 25,8 (25,0) miljoonaa euroa. Kunnonhallintakulut
säilyivät edellisen vuoden tasolla ollen 19,2 (18,8) miljoonaa euroa.
Läpisiirtokulut laskivat 9,4 (10,8) miljoonaan euroon.
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, 1-12/15 1-12/14 10-12/15 10-12/14
milj.
--------------------------------------------------------------------------------
Kantaverkkotuotot 333,0 326,3 100,8 82,8
Tasesähkön myynti 137,1 150,7 37,9 40,5
Rajasiirtotuotot 11,2 9,4 2,9 3,5
Suomi-Viro pullonkaulatuotot 4,2 2,4 0,8 0,5
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot 86,8 48,9 22,0 13,1
Tehoreservituotot* 7,6 8,0 1,8 2,0
Läpisiirtotuotot 15,3 12,2 4,5 3,8
Muu liikevaihto 5,1 9,3 1,8 1,9
Liiketoiminnan muut tuotot 5,2 4,6 3,0 2,5
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 605,4 571,8 175,5 150,7
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Kulut (milj. €) 1-12/15 1-12/14 10-12/1 10-12/1
5 4
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Tasesähkön osto 98,2 107,2 29,6 31,4
Häviösähkökulut 68,6 65,8 17,8 16,9
Poistot 94,1 91,5 24,2 23,2
Reservikulut 54,7 62,4 12,6 16,7
Henkilöstökulut 25,8 25,0 6,8 7,3
Kunnonhallintakulut 19,2 18,8 7,9 7,4
Tehoreservikulut* 7,2 7,8 1,4 1,9
Läpisiirtokulut 9,4 10,8 2,0 2,6
Muut kulut 41,3 45,9 11,4 11,3
--------------------------------------------------------------------------------
Kulut yhteensä 418,6 435,1 113,7 118,7
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten 186,8 136,6 61,9 32,0
arvonmuutoksia
--------------------------------------------------------------------------------
Konsernin liikevoitto, IFRS 162,6 142,8 57,4 26,5
--------------------------------------------------------------------------------
* Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön
riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.
Konsernin liikevoitto oli 162,6 (142,8) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten
arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen -24 (6) miljoonaa euroa.
IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 33,7 (10,7) miljoonaa euroa, joihin
sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 13,3 miljoonaa euroa
negatiivinen (10,9 positiivinen).
Konsernin tilikauden voitto oli 103,6 (106,5) miljoonaa euroa. Sijoitetun
pääoman tuotto oli 8,7 (7,6) prosenttia ja oman pääoman tuotto 15,0 (16,3)
prosenttia. Omavaraisuusaste parani ja oli tarkastelukauden lopussa 33,5 (31,0)
prosenttia.
Emoyhtiön liikevaihto oli 592,4 (559,4) miljoonaa euroa, tilikauden voitto
123,7 (81,0) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 162,1 miljoonaa euroa.
Yhtiön oman laskelman mukaisesti kantaverkkotoimintaa sääntelevän
valvontamallin mukainen tulos päätyy valvontajaksolta 2012 - 2015 noin 60
miljoonaa euroa ylituottoiseksi. Tämä on otettu huomioon vuoden 2016
kantaverkkohinnoittelussa, joka on asetettu siten, että vastaava alituotto
saavutetaan vuonna 2016.
Investoinnit ja kunnossapito
Fingridin kantaverkon investointiohjelmalla edistetään Suomen energia- ja
ilmastostrategian toteutumista, parannetaan käyttövarmuutta, lisätään
siirtokapasiteettia sekä edistetään sähkömarkkinoita. Vuosittaiset investoinnit
kantaverkkoon ovat säilyneet erittäin mittavina.
Vuonna 2015 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 147,5 (129,5) miljoonaa euroa.
Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 138,4 (117,5) miljoonaa euroa ja
varavoimaan 0,4 (1,0) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 8,4
(11,1) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin
toimintavuonna yhteensä 1,8 (1,7) miljoonaa euroa.
Vuoden 2015 lopussa Fingridillä oli rakennusvaiheessa kahdeksan 400 kilovoltin
sähköasemakohdetta ja 370 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtourakoita sekä
huomattava määrä 110 kilovoltin sähköasema- ja voimajohtoprojekteja.
Ikääntyneen ja siirtokyvyltään tulevaisuuden tarpeisiin riittämättömän
Pohjanmaan sähkönsiirtoverkon korvaaminen jatkui vuonna 2016. Länsirannikolla
valmistuu vuoteen 2017 mennessä 400 kilovoltin rengasverkko Porista Ouluun,
seitsemän uutta sähköasemaa ja 380 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtoja.
Pohjanmaan hankkeet parantavat alueen sähkön saannin varmuutta ja luovat
edellytyksiä sekä tuuli- että ydinvoiman liittämiselle kantaverkkoon. Uusi
siirtoyhteys parantaa myös Suomen pohjoisen ja etelän välistä
sähkönsiirtokapasiteettia ja mahdollistaa tällä tavoin sähkömarkkinoiden
tehokkaan toiminnan. Hankkeeseen liittyvä Hirvisuo - Pyhänselkä
hankekokonaisuus on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kokonaisuuteen kuuluvan
Kalajoen Jylkän uuden 400/110/20 kilovoltin sähköaseman rakentaminen on
käynnissä ja asema valmistuu syksyllä 2016. Hirvisuon rakenteilla olevalle
sähköasemalle rakennetaan kaksi 400 kilovoltin sarjakondensaattoria. Urakka
valmistuu vuoden 2016 lopulla.
Suurhanke Hikiä-Forssa välillä on loppusuoralla. Forssan sähköasema valmistui
lokakuussa ja kokonaisuudessaan hanke valmistuu alkuvuodesta 2016. Hanke on osa
1920-luvulta peräisin olevan Itä- ja Länsi-Suomen yhdistävän voimajohdon
uusimista, jossa ikääntynyt 110 kilovoltin voimajohto korvataan 400 ja 110
kilovoltin uudella johdolla. Voimajohdosta 230 kilometriä on uusittu tai
uusiminen on parhaillaan käynnissä ja loput noin 190 kilometriä uusitaan
vuoteen 2020 mennessä. Seuraavassa vaiheessa uusitaan Liedon ja Forssan välinen
68 kilometrin pituinen voimajohto. Rakennustyöt käynnistyivät loppuvuodesta
voimajohtopylväiden perustustöillä, ja johdon on määrä valmistua
kokonaisuudessaan keväällä 2018. Hankkeeseen liittyvän Liedon sähköaseman
perusparannus ja laajennus käynnistyy vuonna 2016.
Kesäkuussa otettiin käyttöön noin 15 miljoonaa euroa maksanut 117 kilometriä
pitkä Huutokoski-Kontiolahti 110 kilovoltin siirtoyhteys.
Kuluneen katsauskauden aikana tehtiin lukuisia uusia investointipäätöksiä.
Alajärvellä on merkittävä päävoimansiirtoverkon sähköasema, jonka 400
kilovoltin kytkinaseman pääkiskojärjestelmä uudistetaan nykyaikaiseksi. Vuonna
2017 valmistuvan hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 15 miljoonaa
euroa.
Kristinestadin sähköaseman laajennus Kristiinankaupungissa mahdollistaa satojen
megawattien tuulivoiman liittämisen verkkoon ja parantaa sähköverkon
luotettavuutta Etelä-Pohjanmaalla. Noin 10 miljoonan euron hanke valmistuu
syksyllä 2017.
Vantaan Länsisalmen sähköasemainvestoinnilla parannetaan Helsingin
sähkönsyöttöä ja varmistetaan yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja
pääkaupunkiseudulla. Noin 20 miljoonan euron suuruisen investoinnin
rakennustyöt alkavat vuoden 2016 aikana, ja hanke valmistuu vuonna 2017. Espoon
sähköasemaa kehitetään edelleen. Investoinnilla varmistetaan Länsi-Uudenmaan,
erityisesti Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten sähkönsyöttöä. Espoon ja
Länsisalmen tulevilla investoinneilla pidetään pääkaupunkiseudun sähkönsyötön
käyttövarmuus korkealla tasolla paikallisen sähköntuotannon vähentymisestä
huolimatta.
Lokakuussa tehdyn Huutokosken sähköaseman uudistamispäätöksellä varmistetaan
Itä-Suomen sähkönsyöttöä. Varkauden lähistöllä olevan Huutokosken sähköasema on
tärkeä Itä-Suomen käyttövarmuuden kannalta. Lisäksi Huutokosken 110 kilovoltin
kytkinlaitokseen on liitetty Fingridin varavoimalaitos, jonka tuottamalla
sähköllä varmistetaan sähkön riittävyys sähköjärjestelmän mahdollisissa
häiriötilanteessa. Noin 12 miljoonan euron suuruisen investoinnin rakennustyöt
aloitetaan kesällä 2016 ja hanke valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä.
Kouvolassa sijaitsevan Korian 400 kilovoltin sähköaseman uusimisesta ja 110
kilovoltin kytkinlaitoksen perusparannuksesta tehtiin päätös. Korian 400/110
kilovoltin muuntoasema on kantaverkon keskeinen solmupiste Kaakkois-Suomessa.
Hankkeen investointikustannukset ovat arviolta 13 miljoonaa euroa ja urakan on
tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2019.
Kantaverkon peruskunnossapidossa huomio oli rajasiirtoyhteyksissä. Tavoitteena
on parantaa erityisesti neljän tasasähköyhteyden käyttövarmuutta. Tehdyt
toimenpiteet ovat osa yhtiön monivuotista strategista hanketta. Käytettävyyden
ja luotettavuuden parantamiseksi solmittiin tasasiirtoyhteyksien
asemakunnossapitosopimukset sopimuskaudelle 2016-2020. Erityistä huomiota
kiinnitettiin rajasiirtoyhteyksiemme käyttövarmuuden varmistamiseen ja kahden
palvelutoimittajan kanssa solmittiin monivuotiset kunnossapitosopimukset.
Tavoitteena on parantaa rajasiirtoyhteyksien huoltojen suunnitelmallisuutta ja
nopeuttaa häiriöselvitystyötä.
Kansainvälisessä kantaverkkoyhtiöiden ITAMS (International Transmission Asset
Management Study) vertailussa yhtiö sijoittui jälleen kärkeen. ITAMS on
laadullinen vertailu, jossa haetaan hyviä toimintamalleja kantaverkkoyhtiöiden
omaisuuden hallintaan. Lloyd's Register teki vuotuisen PAS 55 (Publicly
Available Specification) -sertifioinnin tarkastuskäynnin. Auditointitulosten
mukaan Fingridin omaisuuden hallinta on erinomaisella tasolla.
Verkkotieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän (Elvis) monivuotisessa
kehitysohjelmassa edettiin toiseen käyttöönottovaiheeseen ja tavoitteena on
ottaa järjestelmä kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2016 aikana.
Tapaturmien torjuntaan työmailla kiinnitettiin erityistä huomiota. Meneillään
oleva työturvallisuuden kehityshanke jatkui katsauskaudella. Pääpaino oli
työturvallisuuden johtamisessa, tietokoneella tehtävän verkkokoulun
rakentamisessa sekä mobiiliraportoinnin käyttöönotossa ja jatkokehityksessä.
Työtapaturmataajuus ja työtapaturmien keskimääräinen vakavuus kasvoivat
verrattuna edelliseen vuoteen. Fingridin palvelutoimittajille sattui yhteensä
13 (8) poissaoloon johtanutta työtapaturmaa.
Suomessa kulutettiin vuonna 2015 sähköä 82,5 (83,4) terawattituntia. Fingridin
verkossa siirrettiin sähköä 67,9 (67,1) terawattituntia, joka vastasi 82,5
(80,7) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät hyvin kattamaan kulutushuipun,
joka oli suurimmillaan 13 500 (14 288) megawattia. Sähkön tuotanto Suomessa oli
alkuvuoden kulutushuippujen aikaan noin 11 200 (12 100) megawattia.
Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista
Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2015 aikana 17,8 (18,2)
terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,2 (0,2) terawattituntia.
Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli vientiä
Suomesta Viroon 5,0 (3,5) terawattituntia.
Sähkön tuonti Venäjältä oli alhaisella tasolla kuten aiempinakin vuosina.
Siirtokapasiteettia oli kuitenkin tarjolla lähes täysimääräisesti. Sähkön
tuonti Venäjältä oli 3,9 (3,3) terawattituntia. Suomesta vietiin kaupallisesti
sähköä Venäjälle ensimmäistä kertaa 140 megawatin teholla 7.6.2015. Aiemmin
sähkönsiirto 400 kilovoltin rajajohdoilla on onnistunut ainoastaan
yksisuuntaisesti Venäjältä Suomeen.
Kantaverkon toimintavarmuus oli katsausvuonna erinomaisella tasolla ja
siirtovarmuus oli 99,9998 prosenttia. Häiriöiden lukumäärä kantaverkossa oli
kesäkaudella normaalia pienempi, muulloin normaalilla tasolla.
Vastakaupat 1-12/15 1-12/14 10-12/15 10-12/14
--------------------------------------------------------------------------------
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€ 0,8 7,6 0,2 1,0
--------------------------------------------------------------------------------
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€ 0,8 0,8 0,0 0,2
--------------------------------------------------------------------------------
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä 2,2 1,7 0,6 0,0
M€
--------------------------------------------------------------------------------
Vastakaupat yhteensä M€ 3,8 10,1 0,9 1,2
--------------------------------------------------------------------------------
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpidossa tarvittavia reservejä hankittiin
Suomesta, Pohjoismaista, Baltiasta ja Venäjältä. Vastakauppakustannukset olivat
3,8 (10,1) miljoonaa euroa. Vastakaupat ovat sähkönsiirtojen hallintaan tehtyjä
erikoissäätöjä, joita käytetään kantaverkon lyhytaikaisten pullonkaulojen
(sähkönsiirtoa rajoittava kohta) poistamiseen. Fingrid takaa vahvistamansa
siirrot rajan yli ostamalla ja myymällä sähköä vastakaupoin käyttövuorokauden
loppuun. Tarve vastakaupoille voi johtua esimerkiksi voimalaitosten tai verkon
keskeytyksistä tai häiriöistä.
Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon
liittymispisteissä oli keskimäärin 2,1 minuuttia, joka on selvästi 10 vuoden
keskiarvoa (3,3, minuuttia) lyhyempi aika. Häiriökeskeytysten aiheuttama haitta
(KAH) oli arviolta 3,5 (4,1) miljoonaa euroa.
Voimajärjestelmän käyttö 1-12/15 1-12/14 10-12/15 10-12/14
---------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------
Sähkön kulutus Suomessa TWh 82,5 83,4 22,1 22,5
Fingridin siirtovolyymi TWh 67,9 67,1 17,7 17,5
Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,4 1,3 0,3 0,4
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
---------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------
vienti Ruotsiin TWh 0,2 0,2 0,1 0,1
tuonti Ruotsista TWh 17,8 18,2 4,7 4,1
Sähkön siirto Suomi-Viro
---------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------
vienti Viroon TWh 5,0 3,5 1,2 0,9
tuonti Virosta TWh 0,0 0,1 0,0 0,0
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
---------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------
tuonti Venäjältä TWh 3,9 3,3 1,0 1,4
Sähkömarkkinat
Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 20,98 (29,61)
euroa megawattitunnilta. Sähkön hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on
alentunut pitkän aikaa, mutta samaan aikaan aluehintaerot ovat kasvaneet.
Ruotsin aluehinnan alhaisesta tasosta on seurannut Suomen ja Ruotsin välisen
hintaeron kasvu ja pullonkaulatulojen lisääntyminen. Välitön syy alhaiseen
hintatasoon on taloudellisesta taantumasta johtuva alhainen kysyntä ja runsas
vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa. Tilanteeseen on vaikuttanut myös
tuettu uusiutuvan energian tuotanto Pohjoismaissa ja pohjoisessa Euroopassa.
Tuetun tuotannon osuus on monissa maissa kasvanut merkittäväksi ja se vaikuttaa
koko alueen hintatasoon.
Suomessa tukkumarkkinoiden hintataso oli viime vuonna muita Pohjoismaita
korkeampi. Esimerkiksi Ruotsissa hinta oli keskimäärin 8 (5) euroa
megawattitunnilta Suomea alempi. Syynä tähän on Suomen oman sähköntuotannon
tuotantorakenne ja merkittävä alijäämä, kun Olkiluoto 3:n valmistuminen on
viivästynyt ja muuta sähköntuotantoa on suljettu kannattamattomana. Markkinat
olisivat tuoneet sähköä Suomeen enemmän kuin rajasiirtokapasiteetti
mahdollisti.
Siirtokapasiteetti oli kokonaisuudessaan käytössä ja rajoitti kauppaa Ruotsin
rajalla yli puolet vuoden 2015 tunneista, mikä on historiallisen suuri määrä.
Sen seurauksena Fingridille kertyi pullonkaulatuloja 86,8 (48,9) miljoonaa
euroa. Lisäksi Suomen ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuloja 4,2 (2,4)
miljoonaa euroa. Pullonkaulatulot käytetään rajasiirtokapasiteetin ylläpitoon
ja lisäinvestointeihin, kuten lainsäädäntökin edellyttää.
Tuonti Venäjältä säilyi alhaisella 3,9 (3,3) terawattitunnin tasolla. Suomeen
Venäjältä tuotavan sähkön määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina ja
tuntikohtaiset tuontimäärät Venäjältä ovat vaihdelleet suuresti. Sähkökaupan
vähenemiseen on vaikuttanut Venäjän kapasiteettimekanismin lisäksi kohonnut
sähkön energiahinta Venäjällä. Kesäkuussa otettiin käyttöön uusi
rajasiirtotariffi, jossa tariffimaksu riippuu Suomen aluehinnan ja
Luoteis-Venäjän aluehinnan välisestä hintaerosta. Uuden tariffirakenteen
tavoitteena on ollut edistää sähkökauppaa Suomen ja Venäjän välillä erityisesti
pienten hintaerojen aikana. Vuoden 2014 lopussa sovittiin mahdollisuudesta
viedä sähköä Suomesta Venäjälle. Ensimmäisen kerran Venäjän suuntaan siirtoa
tapahtui kesäkuussa 2015. Aiemmin kauppa on ollut mahdollista vain Venäjältä
Suomeen tuotuna.
Sähköpulan mahdollisuus Suomessa nousi vuoden 2015 aikana voimakkaasti
otsikoihin. Pöyry Management Consulting Oy julkaisi tammikuussa Fingridin ja
muiden energia-alan toimijoiden tilaaman selvityksen sähkön riittävyydestä.
Selvityksen perusteella kotimainen sähköntuotanto ei riitä kattamaan kulutusta
huippukysynnän aikana nyt eikä tulevaisuudessa. Fingridin arvion mukaan
sähköntarve kylmän talvipäivän kulutushuipussa on noin 15 000 megawatissa.
Tällöin sähköä on tuotava 3 400 megawattia naapurimaista. Pelivaraa
tuotantolaitosten ja siirtoyhteyksien vikaantumiseen ei juuri ole.
Olkiluoto 3:n valmistuminen lisää kapasiteettia vuosikymmenen lopulla, mutta
Suomeen on tuotava jatkossakin sähköä pitkittyneiden talvipakkasten aikana.
Sähkön tuontiyhteydet ja naapurimaiden sähkön kysynnän ylittävä
tuotantokapasiteetti riittävät kuitenkin kattamaan vajauksen, mutta
todennäköisyys kulutuksen lyhytaikaisille rajoituksille on kasvanut. Fingridin
tavoitteena on lisätä siirtoyhteyksiä Ruotsiin, mutta toteutus menee
2020-luvulle. Fingridillä on tähän jo nyt valmiudet.
Fingrid käynnisti keväällä työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä markkinoiden
sähköisen tiedonvaihtoratkaisun kehittämisen. Keskitetty tiedonvaihtoratkaisu
datahub tullaan toteuttamaan erillisessä tytäryhtiössä. Datahub helpottaa
mittaustiedon käsittelyä sekä yksinkertaistaa ja nopeuttaa asiakkaan
sopimustapahtumia sekä lisää palvelun virheettömyyttä. Vähittäismarkkinoiden
tiedonvaihtoa tarvitaan erilaisten sähkömarkkinoiden liiketoimintaprosessien
hoitamisessa.
Euroopan unionin ensimmäinen verkkosääntö julkaistiin elokuussa. Tuolloin
voimaan astui kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskeva
säädös. Verkkosääntöjen voimaantulo on merkittävä askel matkalla kohti
eurooppalaisia sähkön sisämarkkinoita, sillä se luo puitteet yhteisille
pelisäännöille, joilla edistetään sähkömarkkinoiden tehokasta toimintaa
Euroopassa. Verkkosääntöjen valmistelussa keskeisiä toimijoita ovat Euroopan
komissio sekä eurooppalaiset kantaverkonhaltijat ja energia-alan
valvontaviranomaiset. Fingrid osallistuu aktiivisesti työhön
kantaverkonhaltijoiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n kautta.
Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteiseen
taseselvitykseen siirtymistä. Yhteinen yhtiö eSett Oy, josta Fingrid omistaa
kolmasosan, tähtää toiminnan käynnistämiseen lokakuusta 2016 lähtien.
Sähkömarkkinat 1-12/15 1-12/14 10-12/15 10-12/14
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta 20,98 29,61 21,92 30,73
--------------------------------------------------------------------------------
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta 29,66 36,02 30,59 36,44
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä 173,5 97,7 44,1 26,3
M€*
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin 47,1 46,1 47,4 41,6
välillä %*
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä 8,4 4,8 1,6 1,0
M€*
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä 12,0 9,3 9,1 6,4
%*
--------------------------------------------------------------------------------
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä jaetaan
kantaverkkoyhtiöiden kesken puo-liksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty
taloudellinen tulos osion taulukoissa. Pullonkaulatulot käytetään
in-vestointeihin, jotka tähtäävät niiden poistamiseen.
** Suomen ja Ruotsin pullonkaulatunniksi lasketaan sellainen tunti, jolloin
Suomen vuorokausimarkkinan aluehinta poikkeaa sekä Ruotsin SE1- että SE3-alueen
hinnasta.
Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa yhtiön vahvaa
kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Korkea luottoluokitus ja
hyvät pankki- sekä sijoittajasuhteet mahdollistavat hyvän pääsyn
lainapääomamarkkinoille ja siten minimoivat velan jälleenrahoitusriskin ja
rahoituskustannukset. Korolliset lainat olivat 1 143,4 (1 225,4) miljoonaa
euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 907,2 (962,3) miljoonaa euroa ja
lyhytaikaisia lainoja 236,2 (263,0) miljoonaa euroa.
Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahoitus- ja rahavarat olivat 31.12.2015
yhteensä 116,9 (179,3) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta
turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä 50
miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.
Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliriski (saatava) oli 11 (28) miljoonaa
euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit oli pääsääntöisesti täysin
suojattu.
Kansainvälisistä luottoluokituslaitoksista yhtiön luottoluokituksen ovat
päivittäneet Standard & Poor's Rating Services (S&P) ja Fitch Ratings.
Voimassaolevat luottoluokitukset ovat:
-- Moody's Investors Service (Moody's) vahvisti 9.12.2014 Fingrid Oyj:n
pitkäaikaisen velan ja yritysluokituksen 'A1' ja lyhytaikaisen velan ja
yritysluokituksen 'P-1', näkymät vakaat
-- Fitch Ratings (Fitch) vahvisti 15.1.2016 Fingrid Oyj:n vakuudettoman
seniorivelan luokituksen 'A+', pitkäaikaisen yritysluokituksen 'A' ja
lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1', näkymät vakaat
-- S&P vahvisti 26.10.2015 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan
luokituksen ja pitkäaikaisen yritysluokituksen 'A+' ja lyhytaikaisen
yritysluokituksen 'A-1'. S&P nosti Fingridin näkymät positiiviseksi.
Yhtiö allekirjoitti 300 miljoonan euron valmiusluoton 11.12.2015. Valmiusluoton
laina-aika on viisi vuotta, jonka lisäksi yhtiöllä on kaksi yhden vuoden
jatko-optiota laina-aikaan. Valmiusluotto korvasi vuonna 2011 allekirjoitetun
250 miljoonan euron valmiusluoton.
Vuonna 2015 yhtiö laski liikkeelle 1 000 miljoonan ruotsin kruunun suuruisen
joukkovelkakirjalainan, jolla jälleenrahoitettiin lyhytaikaisia lainoja. Laina
on vaihtuvakorkoinen ja pituudeltaan kolme vuotta. Lainan kruunumääräinen
valuutta- ja korkoriski on täysimääräisesti suojattu.
Osakepääoma ja omistusjärjestelyt yhtiössä
Yhtiön osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan
osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin. A-sarjan osakkeita on 2078 kappaletta ja
B-sarjan osakkeita 1247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivalta ja
osingonmaksu on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön
internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä.
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen
Henkivakuutusyhtiö myivät Fingridistä omistamansa osakkeet Valtion
Eläkerahastolle. Osakekauppa toteutui 9.4.2015.
Suomen valtio luovutti 7.5.2015 toteutetulla osakevaihdolla yhteensä 443
kappaletta suoraan omistamaansa Fingridin osaketta Huoltovarmuuskeskukselle.
Valtion yhteenlaskettu omistusosuus yhtiöstä ei näin ollen muuttunut.
Pohjola Vakuutus Oy luovutti 1.7.2015 toteutetulla järjestelyllä yhteensä 149
kappaletta omistamaansa Fingridin B-sarjan osaketta Aino Holdingyhtiö Ky:lle.
Edelleen 1.7.2015 toteutetulla osakekaupalla Valtion Eläkerahasto myi yhteensä
181 omistamaansa Fingridin B-sarjan osaketta Aino Holdingyhtiö Ky:lle.
Valtion Eläkerahasto ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo sijoittivat
25.9.2015 toteutetulla järjestelyllä pääosan omistamistaan Fingrid Oyj:n
B-sarjan osakkeista Aino Holdingyhtiö Ky:öön.
Aino Holdingyhtiö Ky:n omistavat OP Vakuutus- ja eläkeyhteisöt (Pohjola
Vakuutus Oy, OP-Henkivakuutus Oy, OP-Eläkekassa sekä OP-Eläkesäätiö), Valtion
Eläkerahasto sekä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.
Osakemäärä Osakkeista Äänistä %
kpl %
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeenomistajat 31.12.2015
--------------------------------------------------------------------------------
Suomen Valtio,valtiovarainministeriön 939 28,24 37,66
edustamana
Aino Holdingyhtiö Ky 878 26,41 11,74
Huoltovarmuuskeskus 828 24,90 33,20
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 661 19,88 17,15
Imatran Seudun Sähkö Oy 10 0,30 0,13
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0,08
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1 0,03 0,01
Pohjola Vakuutus Oy 1 0,03 0,01
Valtion Eläkerahasto 1 0,03 0,01
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 3 325 100,00 100,00
================================================================================
Osakeluovutukset
Fingrid Oyj myi 17.6.2015 toteutuneessa kaupassa Porvoon Energia Oy - Borgå
Energi Ab - konserniin kuuluvalle Porvoon Sähköverkko Oy:lle omistamansa
Porvoon Alueverkko Oy:n osakkeet. Kauppa käsitti Fingridin koko omistuksen, eli
1/3 Porvoon Alueverkko Oy:n osakkeista ja äänistä. Kaupalla ei ollut
merkittävää taloudellista vaikutusta.
Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät
Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 315
(313) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 282 (282).
Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 24,4 (23,0) prosenttia ja miehiä 75,6
(77,0) prosenttia. Työntekijöiden keski-ikä oli 44 (44) vuotta.
Vuoden 2015 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 11 794 (9 797)
tuntia, keskimäärin 37,4 (31,3) tuntia henkilöä kohden. Sairauspoissaolot
vuoden aikana olivat 2 (2) prosenttia työajasta. Töiden vaativuuteen perustuvan
palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä on kannustepalkkiojärjestelmiä.
Hallitus ja ylin johto
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.4.2015 Helsingissä.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja
varapuheenjohtajaksi apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen,
valtiovarainministeriö. Hallituksen jäseniksi valittiin kauppatieteiden
maisteri Juhani Järvi, professori Sanna Syri, Aalto-yliopisto ja johtaja Esko
Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.
Hallituksen jäseninä 14.4.2015 saakka toimivat Helena Walldén, Juha Majanen,
Juhani Järvi, Sirpa Ojala ja Esko Torsti.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy, vastuullisena tilintarkastajana Jouko Malinen.
Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja
palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 14.4.2015 alkaen
Juha Majanen (pj), Juhani Järvi ja Helena Walldén. Tarkastusvaliokunnan
jäseninä toimivat 14.4.2015 saakka Juha Majanen (pj), Juhani Järvi ja Helena
Walldén.
Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 14.4.2015 alkaen Helena Walldén (pj),
Sanna Syri ja Esko Torsti. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 14.4.2015
saakka Helena Walldén (pj), Sirpa Ojala ja Esko Torsti.
Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen. Yhtiöllä on johtoryhmä, joka tukee
toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa ja päätöksenteossa.
Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on
annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot
ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Fingridissä sisäinen valvonta on luontainen osa yritystoimintaa ja käsittää
kaikki ne toimintatavat ja menetelmät, joiden tavoitteena on varmistaa
• yhtiön strategian mukainen, tehokas ja tuloksellinen
toiminta,
• taloudellisen ja johtamisinformaation luotettavuus ja
eheys,
• omaisuuden turvaaminen,
• soveltuvien lakien, määräyksien, sääntelyn, sopimusten ja
yhtiön omien hallinto- ja toimintaohjeiden laatu ja noudattaminen sekä
• korkeatasoinen riskienhallinta.
Riskienhallintaa suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja sen tavoitteena on
kattavasti tunnistaa, arvioida, seurata ja suojautua erilaisilta yhtiön
toimintaan, ympäristöön, henkilöstöön ja omaisuuteen kohdistuvilta
uhkatekijöiltä ja riskeiltä. Yhtiön perustehtävän luonteen vuoksi riskejä
tarkastellaan myös yhteiskunnan näkökulmasta.
Jatkuvuuden hallinta on osa riskienhallintaa. Toiminnan tarkoitus on parantaa
organisaation valmiuksia varautua ja reagoida parhaalla mahdollisella tavalla
erilaisten riskien toteutumiseen ja varmistaa toiminnan jatkuvuus näissä
tilanteissa.
Toimiva sisäinen valvonta perustuu hyvään johtamiseen, terveeseen
yrityskulttuuriin, tarkoituksenmukaisesti toimiviin menettelytapoihin ja
prosesseihin, riittäviin valvontatoimenpiteisiin, avoimeen ja läpinäkyvään
tiedonvälitykseen, toimintojen ja prosessien jatkuvaan seurantaan ja
kehittämiseen sekä riippumattomaan varmennukseen.
Lisää informaatiota sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta ja
merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä löytyy yhtiön
internetsivuilta www.fingrid.fi.
Hallitus
Yhtiön hallitus on vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
järjestämisestä ja hyväksyy vuosittain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
periaatteet. Hallitus päättää osana yhtiön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa
strategisista riskeistä ja niitä koskevista hallintatoimenpiteistä sekä valvoo
niiden toteuttamista. Hallitus päättää yhtiön sisäisen tarkastuksen
toimintamallista. Hallitus saa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen ja
tilintarkastuksen raportit sekä vähintään vuosittain tilannekatsauksen yhtiön
toimintaan liittyvistä strategisista riskeistä ja jatkuvuusuhkista sekä niiden
hallinnasta ja toteutumisista.
Linjajohto ja muu organisaatio
Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän avustamana yhtiön hallinnon,
päätösmenettelyjen, valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja
ohjeistuksesta sekä yhtiötason strategisten riskien ja jatkuvuusuhkien
arvioinnista sekä niihin liittyvästä riskienhallinnasta.
Toimintojen johtajat vastaavat vastuualueidensa hallinnon, päätösmenettelyjen,
kontrollien ja riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta ja
poikkeamaraportoinnista sekä tarkemman ohjeistuksen riittävyydestä. Jatkuvuuden
hallinnan uhkakuville nimetyt johtajat vastaavat jatkuvuuden hallinnan
suunnitelmien ja ohjeistuksen laadinnasta ja ylläpidosta sekä riittävän
koulutuksen ja harjoittelun järjestämisestä.
Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
yhtenäisen toimintatavan edellyttämien yhtiötason menettelytapojen, kontrollien
ja seurannan järjestämisestä. Lakiasiainjohtaja vastaa yhtiötasolla
merkittävimpien sopimusten ja sisäisen ohjeistuksen laillisuudesta ja säädösten
mukaisuudesta sekä tässä tarvittavista menettelytavoista. Jokainen
fingridiläinen on velvollinen tunnistamaan ja raportoimaan havaitsemansa riskit
ja kontrollipuutteet ja toteuttamaan sovitut riskienhallinnan toimenpiteet.
Sisäinen tarkastaja ja tilintarkastaja
Yhtiön sisäisen tarkastuksen toimintamallista päättää hallitus. Sisäinen
tarkastus toimii tarkastusvaliokunnan käsittelemien ja hallituksen hyväksymien
suunnitelmien pohjalta. Tarkastustulokset raportoidaan tarkastuskohteelle,
toimitusjohtajalle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Yhtiössä toimii
hallituksen päätöksellä KHT-yhteisölle ulkoistettu sisäinen tarkastus.
Hallinnollisesti sisäinen tarkastus toimii yhtiön toimitusjohtajan
alaisuudessa. Sisäinen tarkastus tarjoaa järjestelmällisen lähestymistavan
yhtiön riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden
arviointiin ja kehittämiseen ja varmentaa riippumattomana osapuolena niiden
riittävyyden ja toimivuuden. Sisäisellä tarkastuksella on valtuudet toteuttaa
selvityksiä ja saada pääsy kaikkeen tarkastuksen kannalta olennaiseen
informaatioon. Yhtiön sisäinen tarkastus tekee yhtiön eri prosesseihin
liittyviä riskiperusteisia auditointeja.
Yhtiön tilintarkastajana toimii yhtiökokouksen valitsema KHT-yhteisö. Yhtiön
tilintarkastaja tarkastaa kunkin tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen ja
hallinnon sekä antaa niistä tilintarkastuslaissa tai muualla lainsäädännössä
edellytetyt raportit yhtiökokoukselle. Tilintarkastaja raportoi työstään,
havainnoistaan ja suosituksistaan hallitukselle ja voi lisäksi hallituksen tai
toimivan johdon toimeksiannosta suorittaa muita varmennusluonteisia tehtäviä.
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät yhteiskunnalle ja Fingridille
Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on
sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Suurhäiriö tai muu
sähköjärjestelmän häiriö voi aiheuttaa Fingridille ja yhteiskunnalle
merkittäviä taloudellisia ja fyysisiä vahinkoja.
Muita Fingridin ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä riskejä ovat
sähkömarkkinoiden luottamuksen menettäminen, ympäristöön liittyvät riskit ja
sähkö- ja työturvallisuusriskit.
Fingridin toimintaan kohdistuvat riskit ovat sääntelyn epäsuotuisaan
kehittymiseen liittyvät riskit, tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit,
ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen, rahoitusriskit,
henkilöstöriskit, tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit,
omaisuusriskit ja maineriskit.
Fingridin toiminnasta aiheutuvia riskejä yhteiskunnalle ovat investointien
ajoituksen epäonnistuminen ja pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.
Edellä mainituista Fingridin merkittävimmistä riskeistä kerrotaan pidemmin
yhtiön vuosikertomuksessa. Fingridin rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin
konsernitilinpäätöksen (IFRS) liitteessä 35. Mikään merkittävä riski ei
realisoitunut vuonna 2015.
Fingridin strategia ja sen näkökulmat muodostavat lähtökohdan myös
yritysvastuulle. Keskeiset tavoitteet on asetettu Fingridin strategian ja
yhtiön perusliiketoiminnalle olennaisten asioiden tunnistamisen kautta.
Yritysvastuuta johdetaan Fingridin johtamisjärjestelmään integroituna.
Yritysvastuutyö linkittyy systemaattisena ja tavoitteellisena
perusliiketoimintaan ja johtamisen vuosikelloon. Vuosittaisessa
toiminnansuunnittelussa yritysvastuu on strategiaan pohjautuen mukana, kun
arvioidaan kehittämismahdollisuuksia ja riskejä sekä työstetään toimenpiteitä
seuraavalle vuodelle.
Toimintatapojen vastuullisuus varmistetaan yhteisellä arvopohjalla ja muun
muassa YK:n Global Compact -aloitteeseen perustuvilla Fingridin
toimintaperiaatteilla (Fingrid Code of Conduct). Toimintaperiaatteiden
toteutumista varmistetaan esimiestyössä ja koko työyhteisön voimin. Vuonna 2015
otettiin käyttöön toimintaperiaatteiden verkkoperehdytys ja ulkoinen niin
sanottu whistleblowing-kanava toimintaperiaatteiden vastaisesta toiminnasta
ilmoittamiseksi.
Vastuullisia toimintatapoja edistetään myös koko toimitusketjussa. Palvelu- ja
tavarantoimittajilta edellytetään erillisten yritysvastuuvaatimusten (Supplier
Code of Conduct) tai omien vastaavien noudattamista. Vaatimusten toteutumista
valvotaan riskiperusteisesti. Yritysvastuuvaatimukset ovat myös
pääsyvaatimuksina Fingridin toimittajarekistereissä, jotka ovat käytössä
toistuvissa sähköasema- ja voimajohtohankinnoissa. Lisäksi sopimuskumppaneille
asetetaan erillisiä sopimusehtoja liittyen alihankintaan ja työvoiman käyttöön,
työturvallisuuteen ja ympäristöasioihin. Vuonna 2015 jatkettiin
vastuullisuusvaatimusten toteutumista varmistavia auditointeja kantaverkon
työmailla ja kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Läpinäkyvyyden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi yritysvastuusta
raportoidaan kansainvälisen GRI-viitekehyksen (Global Reporting Initiative)
mukaisesti. Raportointi on uusimman GRI G4 -viitekehyksen G4 core -tason
mukaista. Myös vaatimukset valtionyhtiöiden yritysvastuuraportoinnille on
otettu huomioon.
Vastuullisuuden kehittämistä jatketaan tasapainoisesti kaikissa Fingridin
strategian näkökulmissa ja prosesseissa, varmistaen yritysvastuuasioiden hyvää
hallintaa ja johtamista. Tavoitteena on edelleen niin henkilöstön kuin yhtiön
muidenkin sidosryhmien osallistaminen toimintatapojen jatkuvaan kehittämiseen.
Voimajohtojen aiheuttamat maiseman muutokset, maankäytön rajoitukset ja
luontovaikutukset sekä luonnonvarojen kulutus kantaverkon rakentamisessa ja
kunnossapidossa ovat keskeisiä Fingridin ympäristövastuussa. Sähköasemilla ja
varavoimalaitoksilla mahdollisilla polttoainevuodoilla voi olla vaikutuksia
maaperään ja veteen poikkeustilanteissa.
Kun Fingrid suunnittelee, rakentaa ja kunnossapitää voimajohtoja, sähköasemia
ja varavoimalaitoksia, yhtenä keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että
ympäristövaikutukset ja maankäyttökysymykset otetaan pitkäjänteisesti huomioon.
Periaatteet ympäristövaikutusten vähentämiseen kerrotaan verkkosivuilta
löytyvässä yhtiön maankäyttö- ja ympäristöpolitiikassa. Toiminnan
ympäristövaikutukset arvioidaan huolella ja erityistä huomiota kiinnitetään
ympäristöriskien hallintaan. Vuonna 2015 käynnistettiin Hanhikivi 1
-ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon liittämiseen tarvittavien voimajohtojen
ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), ja Hikiän ja Orimattilan välisen
voimajohtohankkeen YVA-menettely päättyi. Oman henkilöstön lisäksi
toimintatapoihin sitoutetaan ympäristöasioita koskevien sopimusehtojen,
ympäristökoulutuksen ja auditointien avulla kantaverkon rakentamiseen
osallistuvat urakoitsijat ja kunnossapitotöitä tekevät palvelutoimittajat.
Työmailla ympäristöasioita seurataan osana työmaavalvontaa. Tavoitteena on
kantaverkon investointiprojektien ja kunnossapidon onnistuminen ilman
ympäristöpoikkeamia, missä onnistuttiin toimintavuonna. Maanomistajille
voimajohtohankkeiden valmistumisen jälkeen toteutetuista palautekyselyistä
saatiin yleisarvosanaksi hyvä.
Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat Euroopan
unionin päästökauppajärjestelmän piiriin. Päästöoikeuksia palautettiin yhteensä
6 697 (10 993) yksikköä (tCO2), jotka kaikki olivat saatuja
päästöoikeusyksiköitä. Fingridille ei ole myönnetty maksuttomia päästöoikeuksia
päästökauppakaudelle 2013-2020. Päästöoikeuksia ei ostettu vuonna 2015.
Päästökaupan taloudellinen merkitys oli Fingridille vähäinen.
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Energiavirasto myönsi 19.1.2015 Fingridille luvan harjoittaa
sähköverkkotoimintaa kantaverkossa ja määräsi samalla Fingridin
järjestelmävastaavaksi kantaverkonhaltijaksi.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 29.6.2015 Fingridin valituksen,
joka koski 21.1.2013 annettua markkinaoikeuden päätöstä. Markkinaoikeus oli
hylännyt Fingridin valituksen, joka koski Energiaviraston vahvistamia
verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen
määrittämistä koskevia menetelmiä valvontajaksolle 2012-2015. Päätöksellä ei
ollut yhtiölle taloudellisia vaikutuksia.
Energiavirasto vaati 30.6.2015 tekemillään päätöksillä Fingridiä muuttamaan
kantaverkon nimeämispäätöstä, jonka Fingrid oli tehnyt 31.3.2015. Fingrid
valitti päätöksistä 24.7.2015 markkinaoikeuteen. Nimeämispäätös tehtiin
ensimmäistä kertaa ja se perustuu vuonna 2013 uusittuun sähkömarkkinalakiin,
jonka 31 §:n mukaan kantaverkonhaltijan on nimettävä kantaverkkoonsa kuuluvat
sähköjohdot, sähköasemat ja muut laitteistot valvontajakson ajaksi.
Energiaviraston muutosvaatimukset koskivat itäistä pääkaupunkiseutua ja
Ulvila-Meri-Pori 400 kV voimajohtoa, jota Energiavirasto vaati nimettäväksi
kantaverkkoon. Myös Helen Sähköverkot Oy, Vantaan Energian Sähköverkot Oy ovat
valittaneet Energiaviraston päätöksistä koskien kantaverkon nimeämistä.
Muilta osin ei ole tiedossa, että olisi vireillä Fingridin toimintaan
merkittävästi vaikuttavia oikeudenkäyntejä tai viranomaismenettelyjä.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä
Energiavirasto teki päätöksen sähkön kantaverkkotoiminnan valvontamenetelmistä
valvontajaksoille 2016–2019 ja 2020–2023. Valvontamenetelmät astuivat voimaan
1.1.2016 ja valitusperiodi päättyi 4.1.2016. Fingrid ei valittanut päätöksestä.
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Fitch Ratings vahvisti 15.1.2016 Fingrid
Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen 'A+', pitkäaikaisen
yritysluokituksen 'A' ja lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1', näkymät vakaat.
Fingrid saattoi 1.2.2016 päätökseen luokituspalvelujen kilpailutuksen. Fingrid
jatkaa luokituspalvelusopimuksia Standard & Poor's Ratings Services ja Fitch
Ratings kanssa ja lopettaa luokituspalvelusopimuksen Moody's Investors Servicen
kanssa. Luokituspalvelusopimus päättyi Moody's Investors Servicen kanssa
1.2.2016.
Fingrid perusti 16.2.2016 Fingrid Datahub Oy:n. Fingridin kokonaan omistaman
tytäryhtiön tehtävänä on toteuttaa sähkömarkkinoiden keskitetty
tiedonvaihtoratkaisu, jossa vähittäismyyjien ja verkkoyhtiöiden tiedonvaihto
keskitetään yhteen palveluun.
Fingrid-konsernin tilikauden 2016 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon
muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta selvästi. Vuoden 2016
kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2016 saavutetaan
edellisellä valvontajaksolla kertynyttä ylituottoa vastaava alituotto.
Regulaation muutoksen johdosta yhtiö on muuttanut pullokaulatulojen
kirjaamistavan. Fingridin saamat pullonkaulatulot kirjataan jatkossa suoraan
yhtiön taseeseen siirtovelkoina ja tuloutetaan sitä mukaa kun niitä vastaavat
kulut kertyvät vuosikustannuksina tai kirjataan tehtyjä investointeja vastaan.
Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti
kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja
häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat erityisesti lämpötilavaihtelusta
sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista Pohjoismaissa, jotka vaikuttavat
sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä
kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan
säilyvän vakaana.
Hallituksen voitonjakoehdotus
Fingrid päivitti osinkopolitiikkansa vuonna 2014. Fingridin osinkopolitiikan
lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta osinkona. Päätöstä
tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset olosuhteet, yhtiön
lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön kulloinkin voimassa
olevat taloudelliset tavoitteet.
Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 162 087 956,09
euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen
tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako myöskään hallituksen
näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
- osinkoa maksetaan A-sarjan osakkeelta 33 686,24 euroa ja B-sarjan osakkeelta
16 038,49, yhteensä 90 000 003,75 euroa
- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 72 087 952,34 euroa.
Yhtiökokous 2016
Fingrid Oyj:n yhtiökokous on alustavasti suunniteltu pidettäväksi 6. huhtikuuta
2016 Helsingissä.
Helsingissä 19.2.2016
Fingrid Oyj
Hallitus
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
--------------------------------------------------------------------------------
Liitet 1 000 € 1 000 €
ieto
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVAIHTO 2 600 224 567 155
Liiketoiminnan muut tuotot 3 5 199 4 619
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 4 -240 643 -264 304
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5 -25 804 -24 993
Poistot 6 -94 119 -91 511
Liiketoiminnan muut kulut 7,8,9 -82 288 -48 149
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVOITTO 162 570 142 817
Rahoitustuotot 10 706 1 172
Rahoituskulut 10 -34 401 -11 910
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitustuotot ja -kulut -33 695 -10 738
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 447 854
VOITTO ENNEN VEROJA 129 321 132 934
Tuloverot 11 -25 745 -26 441
--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN VOITTO 103 576 106 493
================================================================================
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa
siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset 12 5 785
Muuntoerot 12 -309 -419
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin 12 18 16
omaisuuseriin liittyvät erät
--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 109 070 106 090
================================================================================
Tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille 103 576 106 493
Laajan tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille 109 070 106 090
Tulos/osake, € 13 31 151 32 028
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitosta
laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos, € 13 31 151 32 028
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 13 31 151 32 028
Kuhunkin muuhun laajaan tuloksen erään liittyvät tuloverot on esitetty
liitetiedoissa 12.
Liitetiedot muodostavan olennaisen osan tilinpäätöstä.
KONSERNITASE
--------------------------------------------------------------------------------
VARAT 31.12.2015 31.12.2014
Liitetie 1 000 € 1 000 €
to
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet:
Liikearvo 15 87 920 87 920
Muut aineettomat hyödykkeet 16 95 428 95 016
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
183 348 182 937
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: 17
Maa- ja vesialueet 15 349 14 974
Rakennukset ja rakennelmat 167 280 156 541
Koneet ja kalusto 567 627 576 891
Voimajohdot 789 614 798 120
Muut aineelliset hyödykkeet 7 548 7 906
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 129 566 86 023
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
1 676 984 1 640 454
Sijoitukset: 18
Osuudet osakkuusyrityksissä 9 888 10 515
Myytävissä olevat sijoitukset 284 262
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
10 173 10 777
Saamiset:
Johdannaisinstrumentit 30 32 148 42 063
Laskennalliset verosaamiset 27 16 479 10 674
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä 20 2 500 1 600
Muut saamiset 20 991
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
51 127 55 328
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 921 632 1 889 496
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 19 12 665 12 843
Johdannaisinstrumentit 30 3 353 11 208
Myyntisaamiset ja muut saamiset 21 69 909 57 699
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 22 93 451 116 694
rahoitusvarat
Rahavarat 23 23 403 62 566
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 202 782 261 010
--------------------------------------------------------------------------------
VARAT YHTEENSÄ 2 124 414 2 150 507
================================================================================
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan
tilinpäätöstä.
KONSERNITASE
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.12.2015 31.12.2014
Liitetiet 1 000 € 1 000 €
o
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 26 55 922 55 922
Ylikurssirahasto 26 55 922 55 922
Arvonmuutosrahastot 26 -5 740 -11 543
Muuntoerot 26 -731 -422
Kertyneet voittovarat 26 605 585 567 009
--------------------------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 710 960 666 889
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat 27 125 240 123 048
Lainat 28 907 232 962 324
Varaukset 29 1 668 1 685
Johdannaisinstrumentit 30 46 952 44 974
--------------------------------------------------------------------------------
1 081 092 1 132 032
--------------------------------------------------------------------------------
LYHYTAIKAISET VELAT
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Lainat 28 236 217 263 033
Johdannaisinstrumentit 30 30 331 16 968
Ostovelat ja muut velat 31 65 815 71 585
--------------------------------------------------------------------------------
332 363 351 586
--------------------------------------------------------------------------------
VELAT YHTEENSÄ 1 413 455 1 483 617
--------------------------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 2 124 414 2 150 507
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan
tilinpäätöstä.
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
--------------------------------------------------------------------------------
-
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
--------------------------------------------------------------------------------
-
Osake- Ylikur Arvon- Muunto Kertyn Oma
ssi- - eet
Liitet pääoma rahast rahast erot voitto yhteen
ieto o ot varat sä
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2014 55 922 55 922 -11 -3 542 642
559 416 699
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai 26 106 106
tappio 493 493
Muut laajan tuloksen
erät
Muuntoerot 12 -419 -419
Myytävänä oleviin 12 16 16
pitkäaikaisiin
omaisuuseriin liittyvät
erät
--------------------------------------------------------------------------------
Muut laajan tuloksen 16 -419 -403
erät yhteensä
verovaikutuksella
oikaistuna
--------------------------------------------------------------------------------
Laaja tulos 16 -419 106 106
493 090
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoimet omistajien
kanssa
Osinko vuodelta 2013 26 -81 -81
900 900
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2014 55 922 55 922 -11 -422 567 666
543 009 889
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2015 55 922 55 922 -11 -422 567 666
543 009 889
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai 26 103 103
tappio 576 576
Muut laajan tuloksen
erät
Rahavirran suojaukset 12 5 785 5 785
Muuntoerot 12 -309 -309
Myytävänä oleviin 12 18 18
pitkäaikaisiin
omaisuuseriin liittyvät
erät
--------------------------------------------------------------------------------
Muut laajan tuloksen 5 803 -309 5 494
erät yhteensä
verovaikutuksella
oikaistuna
--------------------------------------------------------------------------------
Laaja tulos 5 803 -309 103 109
576 070
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoimet omistajien
kanssa
Osinko vuodelta 2014 26 -65 -65
000 000
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2015 55 922 55 922 -5 740 -731 605 710
585 960
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
-
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
--------------------------------------------------------------------------------
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
Liiteti 1 000 € 1 000 €
eto
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto 26 103 576 106 493
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity 36 115 978 83 495
maksutapahtumaa
Korkokulut ja muut rahoituskulut 34 401 11 910
Korkotuotot -701 -1 163
Osinkotuotot -5 -9
Verot 25 745 26 441
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti -233 -192
kirjattavat rahoitusvarat
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos -11 517 19 605
Vaihto-omaisuuden muutos 178 -1 446
Osto- ja muiden velkojen muutos -8 332 974
Varausten muutos 29 -18 -50
Maksetut korot -23 734 -21 687
Saadut korot 821 1 225
Maksetut verot 11 -20 470 -19 677
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan nettorahavirta 215 690 205 919
Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin 17 -150 449 -124 479
käyttöomaisuushyödykkeisiin
Investoinnit aineettomiin 16 -3 421 -5 377
käyttöomaisuushyödykkeisiin
Investoinnit muihin sijoituksiin
Luovutustulot muista sijoituksista 18 500 57
Aineellisten 17 5 066 1 389
käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
Myönnetyt lainat -900 -1 600
Saadut osingot 10,18 556 346
Saadut avustukset 15 000 19 935
Maksetut korot 10 -1 690 -1 326
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Investointien nettorahavirta -135 339 -111 055
Rahoituksen rahavirrat:
Pitkäaikaisten lainojen nostot 107 424 110 000
Pitkäaikaisten lainojen -104 220 -103 003
takaisinmaksut
Lyhytaikaisten lainojen muutos -80 961 -58 012
Maksetut osingot 26 -65 000 -81 900
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirta -142 757 -132 915
Rahavarojen muutos -62 406 -38 051
Raha- ja rahoitusvarat tilikauden 179 261 217 311
alussa
Raha- ja rahoitusvarat tilikauden 22, 23 116 855 179 261
lopussa
--------------------------------------------------------------------------------
KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2015 2014 2013 2012 2011
--------------------------------------------------------------------------------
IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Toiminnan laajuus
Liikevaihto milj.€ 600,2 567,2 543,1 522,1 438,5
Investoinnit, brutto milj.€ 147,5 129,5 225,3 139,0 244,4
– liikevaihdosta % 24,6 22,8 41,5 26,6 55,7
Tutkimus- ja milj.€ 1,8 1,7 1,8 1,5 1,8
kehitystoiminnan menot
– liikevaihdosta % 0,3 0,3 0,3 0,3 0,4
Henkilöstö keskimäärin 319 305 277 269 263
Henkilöstö tilikauden 315 313 287 275 266
lopussa
Palkat ja palkkiot yhteensä milj.€ 21,3 20,5 19,0 18,2 17,2
Kannattavuus
Liikevoitto milj.€ 162,6 142,8 115,3 94,6 56,5
– liikevaihdosta % 27,1 25,2 21,2 18,1 12,9
Voitto ennen veroja milj.€ 129,3 132,9 87,3 88,3 34,2
– liikevaihdosta % 21,5 23,4 16,1 16,9 7,8
Sijoitetun pääoman tuotto % 8,7 7,6 6,3 5,6 3,6
Oman pääoman tuotto % 15,0 16,3 15,0 12,4 6,5
Rahoitus ja taloudellinen
asema
Omavaraisuusaste % 33,5 31,0 29,5 27,3 25,7
Korolliset nettolainat milj.€ 1 026,6 1 046,1 1 076,7 1 030,3 1 020,2
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake € 31 32 27 20 9 924,1
150,8 027,9 277,9 159,2
Osinko/A-osake € 33 21 29 5 3
686,24* 655,44 788,26 115,89 962,52
Osinko/B-osake € 16 16 16 2 2
038,49* 038,49 038,50 018,26 018,26
Osinko/tulos A-osake % 108,1 67,6 109,2 25,4 39,9
Osinko/tulos B-osake % 51,5 50,1 58,8 10,0 20,3
Oma pääoma/osake € 213 822 200 568 193 293 171 365 152 573
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
– A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078
– B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247
Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325
* Hallituksen esitys
yhtiökokoukselle.
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET
Sijoitetun pääoman tuotto, % = (voitto ennen veroja + korko- ja muut
rahoituskulut) / (taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden
aikana) x 100
Oman pääoman tuotto, % = tilikauden voitto / oma pääoma (keskimäärin vuoden
aikana) x 100
Omavaraisuusaste, %= oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot) x 100
Tulos / osake, € = tilikauden voitto / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osinko / osake, € = tilikauden osinko / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osinko / tulos, % = (osinko / osake) / (tulos / osake)
Oma pääoma / osake, € = oma pääoma / osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Korolliset nettolainat, € = korolliset lainat - rahoitus- ja rahavarat
Nettovelkaantuminen = (korolliset lainat - rahavarat) / oma pääoma
TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
------------------------------------------------------------
Q4/2015 Q3/2015 Q2/2015 Q1/2015 Q4/2014
------------------------------------------------------------
Liikevaihto M€ 172,5 134,6 113,2 179,9 148,2
------------------------------------------------------------
Liikevoitto M€ 57,4 23,1 9,3 72,8 26,5
------------------------------------------------------------
Liikevoitto % 33,3 17,1 8,2 40,5 17,9
------------------------------------------------------------
INVESTOINNIT, MILJ. EUROA 1-12/2015 1-12/2014 Muutos 1-12/2014
-------------------------------------------------------------------------
Verkkoinvestoinnit 138,4 117,5 20,9 117,5
-------------------------------------------------------------------------
Asemat 77,1 63,0 14,2 63,0
-------------------------------------------------------------------------
Johdot 61,3 54,6 6,7 54,6
-------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------
Investoinnit kaasuturbiineihin 0,7 0,8 -0,1 0,8
-------------------------------------------------------------------------
Nykyiset kaasuturbiinilaitoikset 0,3 -0,2 0,5 -0,2
-------------------------------------------------------------------------
Uudet kaasuturbiinilaitokset 0,4 1,0 -0,6 1,0
-------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------
Muut investoinnit 8,4 11,2 -2,7 11,2
-------------------------------------------------------------------------
ICT 8,4 11,1 -2,7 11,1
-------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------
Investoinnit yhteensä 147,5 129,5 18,0 129,5
-------------------------------------------------------------------------
TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, MILJ. EUROA 1-12/2015 1-12/2014 Muutos 1-12/2014
-------------------------------------------------------------------------------
Tutkimus- ja kehitysmenot 1,8 1,7 0,1 1,7
-------------------------------------------------------------------------------
Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana: 2015 2014
Henkilöstö keskimäärin 319 305
Henkilöstö vuoden lopussa 315 313
Osakemäärä Osakkeista Äänistä
kpl % %
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeenomistajat ryhmittäin
31.12
------------------------------
Julkisyhteisöt 1 768 53,17 70,87
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitus- ja 1 557 46,83 29,12
vakuutuslaitokset
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 3 325 100,00 100,00
================================================================================
Osakemäärä Osakkeista Äänistä
kpl % %
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeenomistajat 31.12.2015
--------------------------------------------------------------------------------
Suomen Valtio, 939 28,24 37,66
valtiovarainministeriön edustamana
Aino Holdingyhtiö Ky 878 26,41 11,74
Huoltovarmuuskeskus 828 24,90 33,20
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 661 19,88 17,15
Ilmarinen
Imatran Seudun Sähkö Oy 10 0,30 0,13
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0,08
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö 1 0,03 0,01
Elo
Pohjola Vakuutus Oy 1 0,03 0,01
Valtion Eläkerahasto 1 0,03 0,01
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 3 325 100,00 100,00
================================================================================
JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
-------
2015 2014
--------------------------------------------------------------------------------
------
Korko- Käypä Käypä Käypä Nimel- Käypä Käypä Käypä
Nimel-li
ja arvo arvo netto-ar lisarvo arvo arvo netto-ar
sarvo
valuu pos. neg. vo pos. neg. vo
tta-
johdan
naiset
--------------------------------------------------------------------------------
------
31.12.15 31.12.15 31.12.15 31.12.15 31.12.14 31.12.14 31.12.14
31.12.14
--------------------------------------------------------------------------------
------
Valuut 15 286 -20 297 -5 011 341 205 28 599 -19 758 8 841
321 383
anvaih
to-
sopimu
kset
--------------------------------------------------------------------------------
------
Valuut -88 -88 4 505 3 308 3 308
55 401
taterm
iinit
--------------------------------------------------------------------------------
------
Koronv 24 348 -9 442 14 905 430 000 27 480 -11 894 15 585
435 000
aihto-
sopimu
kset
--------------------------------------------------------------------------------
------
Ostetu 862 862 358 820
310 000
t
korko
-optio
t
--------------------------------------------------------------------------------
------
Yhteen 40 496 -29 827 10 668 1 134 59 386 -31 652 27 734
1 121
sä 531
783
================================================================================
======
Sähkö- Käypä Käypä Käypä TWh Käypä Käypä Käypä
TWh
johdan arvo arvo netto-ar arvo arvo netto-ar
naiset pos. neg. vo pos. neg. vo
--------------------------------------------------------------------------------
------
31.12.15 31.12.15 31.12.15 31.12.15 31.12.14 31.12.14 31.12.14
31.12.14
--------------------------------------------------------------------------------
------
Sähköt -49 060 -49 060 4,22 6 -32 171 -32 165
4,19
ermiin
it,
NASDA
Q OMX
Commo
dities
, ei
suoja
uslask
etut
johda
nnaise
t
--------------------------------------------------------------------------------
------
Yhteen -49 060 -49 060 4,22 6 -32 171 -32 165
4,19
sä
================================================================================
======
Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset
olisi suljettu vuoden 2015 viimeisenä kaupankäyntipäivänä. Käypä nettoarvo ei
ole johdettavissa taseen nettojohdannaisvelkaan tai -saamiseen, koska tässä
esityksessä huomioidaan siirtyvät korot.
Sähköjohdannaiset ovat tehty tulevien häviösähkön hankintojen hintariskin
suojaamistarkoituksessa.
Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu
Nimellisarvo, 1 000 2016 2017 2018 2019 2020 2020+ Yhteensä
€
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Koronvaihtosopimukse 70 000 30 000 105 000 60 000 165 000 430 000
t
Korko-optiot 90 000 108 820 160 000 358 820
Valuutanvaihtosopimu 144 809 52 852 107 308 23 725 12 512 341 205
kset
Valuuttatermiinit 2 432 2 074 4 505
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 307 241 84 926 321 127 243 725 177 512 1 134
531
================================================================================
TWh 2016 2017 2018 2019 2020 2020+ Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Sähköjohdannaiset 1,41 1,23 0,79 0,53 0,26 4,22
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1,41 1,23 0,79 0,53 0,26 4,22
================================================================================
VAKUUDETJA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 €
2015 2014
------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------
Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi 9 9
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi 280 280
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi 863 991
------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------
1 151 1 279
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon 124 314 143 527
Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus 1 700
Vuokravakuus, takaus 38 38
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi 326 355
Myöhemmin 1 154 815
------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------
1 518 2 907
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |