2017-02-17 10:00:03 CET
2017-02-17 10:00:03 CET
REGULATED INFORMATION
Fingrid Oyj - Tilinpäätöstiedote
Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2016.
Vahva talous - sähköjärjestelmän muutos etenee
Helsinki, Suomi, 2017-02-17 10:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj
Tilinpäätöstiedote 17.2.2017 klo 11.00 EET
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut
suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.
Taloudellinen kehitys loka-joulukuussa 2016
-- Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa oli 178,0 (172,5) miljoonaa euroa
-- Konsernin liikevoitto loka-joulukuussa oli 67,4 (57,4) miljoonaa euroa
-- Konsernin voitto loka-joulukuussa oli 46,4 (36,2) miljoonaa euroa
-- Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen loka-joulukuussa
oli 10,6 (14,6) miljoonaa euroa
-- Investoinnit loka-joulukuussa oli 40,1 (47,1) miljoonaa euroa
Taloudellinen kehitys tammi-joulukuussa 2016
-- Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 586,1 (600,2) miljoonaa euroa
-- Konsernin liikevoitto oli 192,0 (162,6) miljoonaa euroa
-- Konsernin tilikauden voitto oli 138,7 (103,6) miljoonaa euroa
-- Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 93,6 (80,3)
miljoonaa euroa
-- Korolliset nettolainat 1 028,0 (1 026,9) miljoonaa euroa
-- Investoinnit 146,7 (147,5) miljoonaa euroa
-- Omavaraisuusaste 36,4 (33,5) prosenttia
-- Osakekohtainen tulos oli 41 706 (31 151) euroa
AVAINLUVUT 1-12/16 1-12/15 muutos 10-12/1 10-12/1 muutos
% 6 5 %
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto M€ 586,1 600,2 -2,3 178,0 172,5 3,2
--------------------------------------------------------------------------------
Investoinnit, brutto M€ 146,7 147,5 -0,5 40,1 47,1 -14,8
--------------------------------------------------------------------------------
– investoinnit % 25,0 24,6 22,5 27,3
liikevaihdosta
--------------------------------------------------------------------------------
Tutkimus- ja M€ 2,4 1,8 31,3 0,8 0,7 12,1
kehitystoiminnan menot
--------------------------------------------------------------------------------
– liikevaihdosta % 0,4 0,3 0,5 0,4
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö keskimäärin 336 319 5,4 334 315 6,0
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö kauden 334 315 6,0 334 315 6,0
lopussa
--------------------------------------------------------------------------------
Palkat ja palkkiot M€ 22,7 21,3 6,6 6,4 5,6 15,2
yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto M€ 192,0 162,6 18,1 67,4 57,4 17,5
--------------------------------------------------------------------------------
– liikevaihdosta % 32,8 27,1 37,9 33,3
--------------------------------------------------------------------------------
Voitto ennen veroja M€ 173,9 129,3 34,4 58,0 45,1 28,6
--------------------------------------------------------------------------------
– liikevaihdosta % 29,7 21,5 32,6 26,2
--------------------------------------------------------------------------------
Kauden voitto M€ 138,7 103,6 33,9 46,4 36,2 28,2
--------------------------------------------------------------------------------
Kauden laaja tulos M€ 144,8 109,1 32,7 47,7 37,5 27,2
--------------------------------------------------------------------------------
Sijoitetun pääoman % 10,4 8,7
tuotto (ROI)
--------------------------------------------------------------------------------
Oman pääoman tuotto % 18,8 15,0
(ROE)
--------------------------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste % 36,4 33,5 36,4 33,5
--------------------------------------------------------------------------------
Korolliset nettolainat M€ 1 028,0 1 026,9 0,1 1 028,0 1 026,9
--------------------------------------------------------------------------------
Nettovelkaantuminen 1,3 1,4 1,3 1,4
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos/osake € 41 31 33,9 13 10 28,2
706,12 150,79 942,38 872,71
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/A-osake € 37536,0 33
9 * 686,24
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/B-osake € 16038,4 16
9 * 038,49
--------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma/osake € 230 301 213 822 7,7
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/tulos A-osake % 90,0 108,1
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/tulos B-osake % 38,5 51,5
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeiden lukumäärä
--------------------------------------------------------------------------------
– A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078
--------------------------------------------------------------------------------
– B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen yhtiön tilinpäätöksestä:
Matka kohti uutta, sähköistyvää energiajärjestelmää jatkuu kiihtyvällä
vauhdilla. Vuoden 2016 aikana Suomessa saavutettiin kaksi sähköjärjestelmän
kannalta merkittävää ennätystä. Ensimmäinen Suomen ennätys tehtiin heti
tammikuun alussa, kun maamme sähkönkulutus saavutti 15 100 megawatin tason.
Toinen Suomen ennätys tehtiin elokuussa, kun tuulivoiman tuotanto ylsi 1 200
megawattiin. Loppuvuodesta ylitettiin jo 1 300 megawatin raja. Tämä on
konkreettinen osoitus tuulivoiman merkityksen kasvusta sähköjärjestelmässämme.
Fingridin valvomossa tuuliennusteet ovat yhä tärkeämpi osa arkipäivän
työskentelyä.
Kaiken kaikkiaan vuosi 2016 oli meille erittäin työntäyteinen ja menestyksekäs.
Kantaverkon käyttövarmuus oli erinomainen. Onnistuimme myös palvelemaan
sähkömarkkinoita pitämällä siirtokapasiteetin tehokkaasti käytössä. Sähkö
liikkui vapaasti maasta toiseen hintojen ohjaamana. Olemme panostaneet
merkittävästi rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantamiseen, mikä kantaa
nyt hedelmää. Häiriöitä on ollut selvästi vähemmän ja häiriöiden kestoja on
saatu lyhentymään.
Olemme nostaneet esiin ajatuksia siitä, miten tulevaisuuden sähköjärjestelmää
ohjataan. Olemme vahvasti markkinaehtoisuuden kannalla ja uskomme siihen, että
parhaat ratkaisut löytyvät, kun toimijat saavat markkinahintojen ohjaamina
tehdä päätöksiä omista lähtökohdistaan. Sähkönkulutusjoustoista on lähdetty
etsimään ratkaisua, jolla voidaan vastata sähkön tuotannon tai kulutuksen
nopeisiin vaihteluihin jopa sekunneissa.
Fingrid on aktiivisesti mukana kehityksessä. Pilottihankkeista ollaan kovaa
vauhtia etenemässä käytännön kaupallisiin ratkaisuihin. Uusista
taajuusohjatuista häiriöreserveistämme nyt jo noin puolet saadaan kulutuksen
joustoista ja toinen puoli sähköntuotannosta. Tämä on kaksinkertainen määrä
kulutuksen joustoa edellisvuoteen verrattuna. Pyrimme edesauttamaan kuluttajien
mahdollisuuksia toimia aktiivisesti sähkömarkkinoilla kehittämällä
reaaliaikamarkkinoita, rakentamalla markkinoita tukevaa tietoalustaa eli
datahubia ja toimimalla aktiivisesti kansallisessa älyverkkotyöryhmässä.
Investointitahtimme on ollut ripeä. Vuonna 2016 käynnissä oli 27
sähköasemahanketta ja 13 voimajohtohanketta. Organisaation erinomaista
suorituskykyä kuvaa se, että hankkeet ovat edenneet suunnitellusti aikataulussa
ja budjetissa. Olemme myös onnistuneet pitämään kustannustehokkuutemme
huipputasolla - tästä osoituksena ovat hienot tuloksemme kansainvälisissä
vertailuissa. Investointikokonaisuudessamme yhdeksi lippulaivaksi nousee
länsirannikolle vuoden lopulla valmistunut Fingridin kaikkien aikojen suurin
260 miljoonaa maksanut investointi, Porista Ouluun kulkeva 400 kilovoltin
Rannikkolinja. Siirtoyhteys on merkittävässä roolissa, kun Suomen ja Itämeren
alueen sähköjärjestelmää rakennetaan ympäristön kannalta kestävämmäksi.
Seuraava megahanke on myös jo ovella: sovimme vuoden lopulla ruotsalaisten
kollegoidemme kanssa uuden vaihtosähköyhteyden rakentamisesta maidemme välille.
Tämä hanke on todella tärkeä Suomelle.
Tulevaisuuden uuteen energiajärjestelmään siirtyminen vaatii kansainvälistä
yhteistyötä. Ylätason pelisäännöt määritellään Brysselissä. Konkreettinen
yhteistyö näkyy jokapäiväisessä toiminnassamme muiden Pohjoismaiden ja Baltian
maiden kanssa. Vaikka polku on välillä kivinen, yhteistyö tuottaa jatkuvasti
uusia ratkaisuja, jotka pitävät yllä hyvää käyttövarmuutta ja edesauttavat
markkinoiden toimintaa. Itämeren alueen yhteistyö on jo pitkään perustunut
kantaverkkoyhtiöiden tiiviiseen yhteistyöhön. Jatkossa poliittisten päättäjien
on kannettava paremmin oma vastuunsa tästä työstä.
Taloutemme on hyvässä kunnossa, vaikka yhtiö on viime vuosina investoinut ja
kehittänyt toimintaansa merkittävästi. Tuloskehitys oli ennakoitua vahvempi.
Konsernin liikevaihto oli 586,1 (600,2) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto
oli 138,7 (103,6) miljoonaa euroa. Tulokseen vaikuttivat positiivisesti
kantaverkkohinnan korotukset, sähkönkulutuksen ja rajasiirron kasvu sekä
alentuneet häviösähkö- ja reservikulut.
Laskentaperiaatteet
Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä
julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2016 tilinpäätökseen.
Taloudellinen tulos
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin
vuonna 2015.
Konsernin liikevaihto oli 586,1 (600,2) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot
kasvoivat 382,4 (333,0) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun
kantaverkkohinnoittelun muutoksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena.
Kuluneen vuoden sähkön kulutus oli 85,1 (82,5) terawattituntia. Fingrid siirsi
verkossaan sähköä 68,6 (67,9) terawattituntia, joka on 77,5 (77,1) prosenttia
kokonaissähkönsiirrosta Suomessa. Tasesähkön myynti oli 153,9 (137,1) miljoonaa
euroa. Tasesähkön myynnin kasvu oli seurausta lisääntyneestä tasesähkön
määrästä ja nousseesta tasesähkön hinnasta. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen
ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 24,0 (11,2) miljoonaan euroon. Tämä oli
seurausta käyttöönotetusta uudesta dynaamisesta tariffirakenteesta ja Venäjän
tuonnin kasvusta. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin
välisiltä yhteyksiltä laskivat 37,5 (86,8) miljoonaan euroon, sillä heikentynyt
pohjoismainen vesitilanne pienensi merkittävästi pullonkaulatuntien määrää.
Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä Fingrid sai pullonkaulatuottoja 2,4 (4,2)
miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottoja ei enää raportoida liikevaihdossa vuoden
2016 alusta alkaen. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 12,7 (5,2) miljoonaa
euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen kasvu johtui pääasiassa 6,3 miljoonan
euron pullonkaulatuottojen tuloutuksesta, joka on tehty rajakapasiteetin
ylläpidosta ja vastakaupasta syntyneitä kustannuksia vastaan sääntelyn
mukaisesti.
Konsernin kulut olivat 442,2 (418,6) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut
kasvoivat viimevuotisesta tasosta 121,7 (98,2) miljoonaan euroon tasesähkön
määrän ja hinnannousun seurauksena. Häviösähkökulut olivat 57,6 (68,6)
miljoonaa euroa. Häviösähkökulujen laskuun on vaikuttanut alhaisempi
häviösähkön hankintahinta ja laskenut häviösähkön määrä. Häviösähkön hankinnan
keskihinta oli 43,87 (48,22) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon
käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 50,5 (54,7) miljoonaan
euroon. Syynä kulujen laskuun olivat automaattisen taajuudenhallintareservin
hankinnan keskeyttäminen elokuun lopulle asti sekä taajuusohjattujen käyttö- ja
häiriöreservien hankintakulujen lasku hyvän markkinasaatavuuden seurauksena.
Poistot olivat 99,2 (94,1) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut
kasvoivat 24,1 (19,2) miljoonaan euroon. Kunnonhallinnan kuluja nostivat
sähköasema-alueiden kunnossapitohakkuut ja johtokatujen reunapuiden käsittely.
Henkilöstökulut kasvoivat henkilöstömäärän kasvaessa uusien liiketoimintojen
sekä lisääntyneiden lakisääteisten tehtävien hoitamisen myötä ja
henkilösivukuluissa tapahtuneiden työantajamaksujen nousun seurauksena 28,6
(25,8) miljoonaan euroon.
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, 1-12/16 1-12/15 10-12/16 10-12/15
milj. €
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Kantaverkkotuotot 382,4 333,0 113,1 100,8
Tasesähkön myynti 153,9 137,1 47,4 37,9
Rajasiirtotuotot 24,0 11,2 10,0 2,9
Suomi-Viro pullonkaulatuotot* 4,2 0,8
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot* 86,8 22,0
Tehoreservituotot** 7,0 7,6 1,8 1,8
Läpisiirtotuotot 13,2 15,3 3,8 4,5
Muu liikevaihto 5,6 5,1 2,0 1,8
Liiketoiminnan muut tuotot 12,7 5,2 2,0 3,0
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 598,8 605,4 180,0 175,5
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Kulut (milj. €) 1-12/16 1-12/15 10-12/1 10-12/1
6 5
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Tasesähkön osto 121,7 98,2 37,5 29,6
Häviösähkökulut 57,6 68,6 12,8 17,8
Poistot 99,2 94,1 25,4 24,2
Reservikulut 50,5 54,7 13,8 12,6
Henkilöstökulut 28,6 25,8 8,4 6,8
Kunnonhallintakulut 24,1 19,2 9,1 7,9
Tehoreservikulut** 6,6 7,2 1,6 1,4
Läpisiirtokulut 12,6 9,4 4,2 2,0
Estlink verkkovuokrat
Muut kulut 41,1 41,3 10,5 11,4
--------------------------------------------------------------------------------
Kulut yhteensä 442,2 418,6 123,4 113,7
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten 156,6 186,8 56,6 61,9
arvonmuutoksia
--------------------------------------------------------------------------------
Konsernin liikevoitto, IFRS 192,0 162,6 67,4 57,4
--------------------------------------------------------------------------------
* Pullonkaulatuottojen käsittelyssä on tehty muutos ja niitä ei raportoida
liikevaihdossa vuoden 2016 alusta alkaen.
** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön
riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.
Konsernin liikevoitto oli 192,0 (162,6) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten
sekä investointeihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin liittyvien
valuuttajohdannaisten käyvän arvonmuutoksista kirjattiin liikevoittoon 35,4
(-24,3) miljoonaa euroa.
IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 18,7 (33,7) miljoonaa euroa, joihin
sisältyvä rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli -0,3 (-13,3) miljoonaa
euroa.
Konsernin voitto ennen veroja oli 173,9 (129,3) miljoonaa euroa. Suurimmat erot
viime vuoteen selittyvät johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (muutos +72,7
miljoonaa euroa) ja kantaverkkotuottojen kasvulla (muutos +49,4 miljoonaa
euroa) sekä pullonkaulatuottojen käsittelymuutoksella (muutos -84,6 miljoonaa
euroa). Tilikauden voitto oli 138,7 (103,6) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste
nousi ja oli tarkastelukauden lopussa 36,4 (33,5) prosenttia.
Emoyhtiön liikevaihto oli 581,4 (592,4) miljoonaa euroa, tilikauden voitto
103,9 (123,7) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 176,0 miljoonaa euroa.
Yhtiön oman laskelman mukaisesti kantaverkkotoimintaa sääntelevän
valvontamallin mukainen tulos päätyy vuodelta 2016 noin 40 miljoonaa euroa
alijäämäiseksi.
Investoinnit ja kunnossapito
Fingridin kantaverkon investointiohjelmalla parannetaan käyttövarmuutta,
edistetään sähkömarkkinoita ja edistetään Suomen energia- ja ilmastostrategian
toteutumista. Vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat säilyneet erittäin
mittavina.
Vuonna 2016 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 146,7 (147,5) miljoonaa euroa.
Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 135,8 (138,4) miljoonaa euroa ja
varavoimaan 3,3 (0,7) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 7,5
(8,4) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin
toimintavuonna yhteensä 2,4 (1,8) miljoonaa euroa.
Vuoden 2016 lopussa Fingridillä oli rakennusvaiheessa 13 kappaletta 400
kilovoltin sähköasemakohdetta ja 67 kilometriä 400 kilovoltin
voimajohtourakoita sekä huomattava määrä 110 kilovoltin sähköasema- ja
voimajohtoprojekteja.
Fingridin kaikkien aikojen suurin investointi, Porista Ouluun kulkeva 400
kilovoltin siirtoyhteys ”Rannikkolinja” valmistui vuoden 2016 lopulla.
Länsirannikon linjan valmistumisen myötä Suomessa on nyt kolme pohjoisesta
etelään kulkevaa 400 kilovoltin siirtoyhteyttä. Kaiken kaikkiaan 260 miljoonaa
euroa maksanut kokonaisuus eteni kymmenen vuoden rakennusurakan aikana
suunnitelmien mukaisesti. Yhteys palvelee tuulivoimaa, jota Pohjanmaalle on
rakennettu ja rakennetaan tulevaisuudessakin. Sen läheisyydessä ovat myös
olemassa olevat ja suunnitellut ydinvoimalaitokset. Rakennetun yhteyden avulla
parannettiin nykyistä siirtoa Ruotsin ja Suomen välillä. Tehdyillä
investoinneilla valmistaudutaan myös vuoteen 2025 mennessä rakennettavaan
uuteen vaihtosähköyhteyteen Suomen ja Ruotsin välillä. Rannikkolinjan ansiosta
Suomi säilyy varmemmin yhtenä hinta-alueena jatkossakin. Suurempaan
jännitteeseen siirtymisellä pienennetään myös siirtohäviöitä. Vuosia kestänyt
projekti on ollut fingridiläisille ja palvelutoimittajille iso haaste. Hankkeen
työllistävä vaikutus oli noin 1 000 henkilötyövuotta. Suurinvestointiin
kohdennettiin merkittävä osa yhtiölle kertyneistä pullonkaulatuloista.
Rannikkolinjan kokonaisuus muodostui kolmesta laajasta hankekokonaisuudesta:
-- 400 ja 110 kilovoltin voimajohtoyhteys Seinäjoelta Vaasaan ja uusi
muuntoasema Nivalaan valmistuivat vuonna 2011.
-- 400 kilovoltin voimajohtoyhteys Ulvilasta Kristiinankaupunkiin valmistui
voimajohtokokonaisuuden toisessa vaiheessa lokakuussa 2014.
-- Viimeisenä vaiheena rakennettiin Kokkolasta (Hirvisuo) Muhokselle
(Pyhänselkä) 400 kilovoltin voimajohtoyhteys, joka valmistui vuoden 2016
lopulla.
Kokonaisuudessaan Rannikkolinjalle rakennettiin 380 kilometriä 400 kilovoltin
voimajohtoa, yhdeksän uutta sähköasemaa ja tehtiin lisäksi suppeampia
asemalaajennuksia. Tämän myötä saatiin 600-800 megawattia uutta siirtokykyä
Pohjois-ja Etelä-Suomen välille.
Suomen vanhimman siirtoyhteyden, Imatralta Turkuun johtavan "Rautarouvan" noin
130 miljoonan euron uudistamishanke eteni toimintavuoden aikana suunnitelmien
mukaisesti. Suurhankkeen Hikiä–Forssa -osuus valmistui ja se otettiin käyttöön
maaliskuussa. Rautarouvan uudistaminen jatkuu Lieto– Forssa -välillä. Myös
Yllikkälä–Koria -osuuden uusimisen aloitettiin Lappeenrannan ja Kouvolan
välillä. Lisäksi päätettiin Hikiän ja Orimattilan välisen voimajohdon
uusimisesta ja uuden Orimattilan sähköaseman rakentamisesta. Kokonaisuudessaan
Rautarouva on uusittu vuoteen 2020 mennessä.
Pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen
sähkönsaannin turvaamiseksi Fingrid vahvistaa Espoon sähköasemaa sekä
Länsisalmen sähköasemaa Vantaalla. Espoon lähes yhdeksän miljoonaa euroa ja
Vantaan Länsisalmen noin 18,5 miljoonaa euroa maksavien sähköasemien
uudistaminen ja laajentaminen alkoivat vuonna 2016 ja hankkeet valmistuvat
vuonna 2017. Kantaverkosta syötetään sähköä Helsinkiin ja Vantaalle Länsisalmen
ja Tammiston muuntoasemien kautta. Näiden asemien kautta sähkönsä saa noin 800
000 asukasta. Alueen sähkönkulutuksen kasvu ja Helsingin sähköntuotannossa
tapahtuvat muutokset edellyttävät sähkönsyöttökapasiteetin vahvistamista.
Espoon sähköaseman laajennus parantaa läntisen Uudenmaan sähkönsiirron
käyttövarmuutta. Alueen omaa sähköntuotantoa on supistettu samanaikaisesti, kun
alueen sähkönkulutus on kasvussa.
Fingrid on viimeisen kahden vuoden aikana panostanut merkittävästi Lapin alueen
kantaverkon kehittämiseen rakentamalla tai perusparantamalla yhteensä kuusi
sähköasemaa. Nämä toimet ovat tarpeellisia Lapin sähkön kulutuksen kasvun ja
uuden tuulivoimatuotannon takia. Toimintavuonna Vajukosken ja Petäjäskosken
asemille lisättiin uudet muunnot ja olemassa olevia järjestelmiä
perusparannettiin ja laajennettiin. Sodankylän pohjoispuolella sijaitseva
Vajukosken muuntoasema palvelee vesivoimantuotantoa ja kaivosteollisuutta sekä
yhdistyy Ivalon kautta Norjan kantaverkkoon. Tärkeälle Lapin 220 kilovoltin ja
400 kilovoltin päävoimansiirtoverkon yhdistävälle Petäjäskosken muuntoasemalle
rakennettiin myös kokonaan uusi 220 kilovoltin kaasueristeinen kytkinlaitos.
Lisäksi Taivalkosken ja Ossauskosken sähköasemille tehtiin laajat
perusparannukset. Investointien yhteenlaskettu arvo oli noin 43 miljoonaa
euroa.
Toimintavuoden aikana tehtiin useita investointipäätöksiä ja moni niistä eteni
rakentamisvaiheeseen.
1970-luvulla rakennettu Inkoon sähköasema varmistaa Länsi-Uudenmaan
sähkösyöttöä. Ikääntyneen aseman uudistamisesta tehtiin investointipäätös ja
hanke valmistuu vuonna 2018. Hämeenlinnan ja Valkeakosken alueiden
sähkönsaannin varmistamiseksi Fingrid päätti uusia 51 kilometrin pituisen
voimajohdon Hämeenlinnan ja Valkeakosken välillä. Ikääntyneet ja huonokuntoiset
pylväät ja voimajohdot puretaan ja samalle paikalle rakennetaan uusi johto.
Hanke valmistuu vuonna 2018.
Investoinneista moni liittyy teollisuuden toimintavalmiuksien mahdollistamiseen
tai parantamiseen. Vuoksen sähköaseman ja noin 24 kilometrin pituisen
Lempiälä–Vuoksi -voimajohdon uusimista suunnitellaan Lappeenrannan ja Imatran
välille. Investointi toteutetaan aikaistetusti Kemiran Joutsenon tehtaan
laajentamisen vuoksi ja hanke valmistuu vuonna 2018. Äänekosken uuden
biotuotetehtaan sähkönsyöttöä varmennetaan rakentamalla Äänekosken Koiviston ja
Laukaan Vihtavuoren sähköasemien välille uusi 110 kilovoltin voimajohto, joka
valmistuu vuoden 2017 loppupuolella. Myös Olkiluodon vanhentunut ja
käyttövarmuudeltaan riittämätön 400 kilovoltin kytkinlaitos uusitaan.
Olkiluodon sähköasema on yksi kantaverkon tärkeimpiä solmukohtia, johon liittyy
kolme ydinvoimalaitosta. Tämä hanke valmistuu vuonna 2019.
Fingridin Huutokosken varavoimalaitosta perusparannetaan 15 miljoonalla
eurolla. Joroisilla sijaitseva Huutokosken varavoimalaitos on yksi Fingridin
omistamista kymmenestä varavoimalaitoksesta, joilla varmistetaan osaltaan
Suomen sähkön riittävyys sähköjärjestelmän häiriötilanteissa.
Perusparannushankkeessa uusitaan vanhentuneita järjestelmiä, varmistetaan
voimalaitoksen toiminta seuraavaksi 20 vuodeksi ja tehdään merkittäviä
ympäristöinvestointeja. Projektissa uusitaan muun muassa polttoainesäiliöt ja
-järjestelmät, sammutusjärjestelmät, laitoksen sisäiset sähkö- ja
automaatiojärjestelmät sekä varavoimalaitoksen omat varasähköjärjestelmät.
Vuonna 2006 käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena on rakentaa
omaisuudenhallinnan toimintaa tukeva moderni tietojärjestelmäkokonaisuus.
Integrointien avulla kantaverkon omaisuuden master data on nyt vain yhdessä
sovelluksessa. Hankekokonaisuudessa yhdistettiin uusinta tietotekniikkaa,
yhtiön tietopohjaa sekä muutettiin yhtiön toimintatapoja. Edistyksellisen
tekniikan avulla yhtiön omaisuudenhallinta tehostui merkittävästi. Omaisuuden
hallintaa ja käyttöä tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus ELVIS-projekti saatiin
päätökseen vuonna 2016.
Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantamiseksi on tehty merkittäviä
uudistuksia. Myös tasasiirtoyhteyksien asiantuntijaresursseja on lisätty.
Vuoden 2016 alusta alkaen otettiin HVDC-toiminnassa käyttöön
ympärivuorokautinen varallaolojärjestelmä. Toimintavuonna on nopeutettu
häiriöselvitystä, ennaltaehkäisty yksittäisten häiriöiden syntymistä sekä
toteutettu HVDC-yhteyksien luotettavuutta ja käytettävyyttä varmistavia
toimenpiteitä selvästi aiempia vuosia nopeammin. Häiriökeskeytysten
kokonaiskesto jäi vuonna 2016 noin kymmenesosaan vuosien 2014 ja 2015 tasosta.
Häiriökeskeytysten lukumäärä puolittui vuosien 2014 ja 2015 lukumäärästä.
Fingridin kunnonhallinta on kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa.
Yhtiö sijoittui kärkeen kansainvälisessä kunnonhallinnan laatua ja
kustannustehokkuutta mittaavassa ITOMS (International Transmission Operations
and Maintenance Study) vertailussa jo yhdennentoista kerran peräkkäin. Lloyd's
Register teki auditoinnin, jonka aikana käytiin läpi Fingridin omaisuuden
hallintaa. Auditoinnin tuloksena Fingridille myönnettiin ISO 55001 -standardin
mukainen omaisuuden hallinnan sertifikaatti.
Yhtiön omalle henkilökunnalle ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta
työpaikkatapaturmaa 0 (1) ja tältä osin 0-tapaturmaa tavoite saavutettiin.
Palvelutoimittajille sattui 12 (13) poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa,
joista kolme johti yli 30 päivän sairauspoissaoloon. Palvelutoimittajien ja
Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus laski hieman edellisestä
vuodesta.
Työturvallisuuden kehityshanke jatkui. Kehityshanke keskittyi työturvallisuuden
toimintamallien ja työkalujen jalkauttamiseen sekä turvallisuusasenteiden
parantamiseen. Vuoden alussa otettiin käyttöön Fingridin verkkokoulu, jossa on
vuoden aikana ollut yli 1 700 kävijää. Palvelutoimittajille ja omalle
henkilökunnalle järjestettiin turvallisuushavaintokampanja. Edellisten lisäksi
jatkettiin työturvallisuuden, laadun ja ympäristön
mobiiliraportointijärjestelmän, verkkokoulun sekä
turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämistä.
Sähköjärjestelmä
Suomessa kulutettiin vuonna 2016 sähköä 85,1 (82,5) terawattituntia. Fingridin
verkossa siirrettiin sähköä 68,6 (67,9) terawattituntia, joka vastasi 77,5
(77,1) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät hyvin kattamaan kulutushuipun,
joka oli suurimmillaan 15 100 (13 500) megawattia. Saavutettu kulutushuippu on
tähän mennessä Suomen historian suurin kulutuslukema. Sähkön tuotanto Suomessa
oli alkuvuoden kulutushuippujen aikaan noin 10 800 (11200) megawattia.
Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista
Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2016 aikana 15,7 (17,8)
terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,3 (0,2) terawattituntia.
Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli vientiä
Suomesta Viroon 3,1 (5,0) terawattituntia.
Sähkön tuonti Venäjältä lisääntyi noin 50 prosenttia. Siirtokapasiteettia oli
tarjolla lähes täysimääräisesti. Sähkön tuonti Venäjältä oli 5,9 (3,9)
terawattituntia.
Kantaverkon toimintavarmuus oli katsausvuonna erinomaisella tasolla ja
siirtovarmuus oli 99,9998 prosenttia. Kesäkaudella oli tavallista enemmän
ukkoshäiriöitä, joista johtuneet monivaiheiset häiriöt aiheuttivat haittaa
prosessiteollisuudelle. Muuna aikana häiriöiden määrä pysyi normaalilla
tasolla. Tasasähkölinkkien häiriöalttiuden selvittämiseen keskitettiin entistä
enemmän voimavaroja: tasasähköyhteyksissä ei tapahtunutkaan laajoja
viankorjaustoimenpiteitä vaatineita häiriöitä ja vähemmän vakavat häiriöt
onnistuttiin selvittämään uudistusten myötä aiempia vuosia nopeammin. Vuonna
2016 häiriökeskeytysten kokonaiskesto jäi tasasähköyhteyksillä noin
kymmenesosaan vuosien 2014 ja 2015 tasosta ja häiriökeskeytysten lukumäärä
puolittui vuosien 2014 ja 2015 määrästä.
Investointitöiden yhteydessä syntyneitä siirtokeskeytyksiä tehtiin lähinnä
Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Siirtokeskeytykset olivat haastavia ja
edellyttivät huolellista etukäteissuunnittelua ja hyvää yhteistyötä asiakkaiden
kanssa. Keskeytyksissä onnistuttiin hyvin.
Vastakaupat 1-12/16 1-12/15 10-12/16 10-12/15
--------------------------------------------------------------------------------
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€ 2,5 0,8 0,3 0,2
--------------------------------------------------------------------------------
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€ 0,1 0,8 0,0 0,0
--------------------------------------------------------------------------------
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä 1,2 2,2 0,3 0,6
M€
--------------------------------------------------------------------------------
Vastakaupat yhteensä M€ 3,9 3,8 0,6 0,9
--------------------------------------------------------------------------------
Sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpidossa tarvittavia reservejä hankittiin
Suomesta, Pohjoismaista, Baltiasta ja Venäjältä. Vastakauppakustannukset olivat
3,9 (3,8) miljoonaa euroa. Vastakaupat ovat sähkönsiirtojen hallintaan tehtyjä
erikoissäätöjä, joita käytetään kantaverkon lyhytaikaisten pullonkaulojen
(sähkönsiirtoa rajoittava kohta) poistamiseen. Fingrid takaa vahvistamansa
siirrot rajan yli ostamalla ja myymällä sähköä vastakaupoin käyttövuorokauden
loppuun. Tarve vastakaupoille voi johtua esimerkiksi voimalaitosten tai verkon
keskeytyksistä tai häiriöistä.
Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon
liittymispisteissä oli keskimäärin 2,1 minuuttia, joka on selvästi 10 vuoden
keskiarvoa (3,3 minuuttia) lyhyempi aika. Häiriökeskeytysten aiheuttama haitta
(KAH) oli arviolta 3,5 (4,1) miljoonaa euroa.
Sähköjärjestelmän käyttö 1-12/16 1-12/15 10-12/16 10-12/15
----------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------
Sähkön kulutus Suomessa TWh 85,1 82,5 23,2 22,1
Sähkön läpisiirto Suomessa TWh 3,5 5,5 0,4 1,4
Sähkön siirto Suomessa TWh 88,6 88,0 23,6 23,5
Fingridin siirtovolyymi TWh 68,6 67,9 17,4 17,7
Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh 64,9 62,3 16,8 16,3
Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,3 1,4 0,3 0,3
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
----------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------
vienti Ruotsiin TWh 0,3 0,2 0,2 0,1
tuonti Ruotsista TWh 15,7 17,8 2,8 4,7
Sähkön siirto Suomi-Viro
----------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------
vienti Viroon TWh 3,1 5,0 0,2 1,2
tuonti Virosta TWh 0,7 0,0 0,5 0,0
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
----------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------
tuonti Venäjältä TWh 5,9 3,9 1,9 1,0
Sähkömarkkinat
Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 26,91 (20,98)
euroa megawattitunnilta. Sähkön hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli
alkuvuodesta pitkään laskusuuntainen. Kesällä 2016 sähkön hinta Pohjoismaissa
kääntyi kuitenkin jälleen nousuun. Hinnannousua selittää heikentynyt
pohjoismainen vesitilanne sekä fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuden
hintojen nousu.
Suomessa tukkumarkkinoiden hintataso oli viime vuonna muita Pohjoismaita
korkeampi. Yleisen pohjoismaisen hintatason nousu on tasoittanut hintaeroja
Suomen ja Ruotsin välillä. Pullonkaulatunnit laskivatkin merkittävästi Suomen
ja Ruotsin välillä loppuvuodesta. Osasyynä pullonkaulatuntien vähenemiseen ja
hintaeron pienenemiseen on pohjoismaisen hintatason nousu sekä Ruotsin ja
Liettuan välisen NordBalt-siirtoyhteyden valmistuminen alkuvuoden aikana.
Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osalta
37,5 (86,8) miljoonaa euroa. Näistä 29,9 (24,3) miljoonaa euroa kertyi vuoden
alkupuoliskon aikana ja 7,6 (62,5) miljoonaa euroa vuoden loppupuolella. Suomen
ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuottoja 2,4 (4,2) miljoonaa euroa. Fingrid
on käyttänyt vuonna 2016 kaikki kertyneet pullonkaulatuotot
rajasiirtokapasiteetin ylläpitoon ja lisäinvestointeihin.
Tuonti Venäjältä kasvoi ja oli 5,9 (3,9) terawattitunnin tasolla. Venäjän
tuonnin lisääntymisestä huolimatta Suomeen Venäjältä tuotava sähkön määrä on
vähentynyt merkittävästi viime vuosina, ja tuntikohtaiset tuontimäärät
Venäjältä ovat vaihdelleet suuresti. Sähkökauppaa on vähentänyt Venäjän
kapasiteettimekanismin lisäksi kohonnut sähkön hinta Venäjällä.
Fingrid julkaisi keväällä keskustelupaperin sähkömarkkinoiden haasteista ja eri
ratkaisuvaihtoehdoista. ”Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa - mitä voimme
tehdä?” -julkaisu herätti vilkasta keskustelua. Fingridin konsultaatiopyyntöön
vastasi kaiken kaikkiaan 36 alan toimijaa, yhdistystä, tutkimuslaitosta ja
yksityishenkilöä. Loppuvuodesta yhtiö julkaisi palautteesta koosteen, jossa
viitoitetaan eri keinoin tietä kohti markkinaehtoista vihreää
sähköjärjestelmää.
Vuoden 2016 aikana sähkömarkkinoiden toimintakyky ja sähkön riittävyys nousivat
keskusteluagendalle tammikuun kovien pakkasten myötä. Sähkönkulutusennätyksen
rikkoutuessa puhuttiin samanaikaisesti sähkön riittävyydestä ja
energiaomavaraisuudesta.
Suomen ja Ruotsin rajakapasiteetista noin puolet muodostuu
Fenno-Skan-yhteyksistä eli suurjännitteisistä tasasähköyhteyksistä.
Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden kehittämiseksi yhtiössä käynnistettiin
vuoden alussa useita toimenpiteitä. Parannusten myötä häiriökeskeytyksien
kestot on pystytty pitämään erittäin lyhyinä, ja yhteyksien käytettävyys on
ollut selvästi parempi verrattuna aiempiin vuosiin.
Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon keskittyvä Fingrid Datahub Oy -yhtiö
perustettiin 16.2.2016. Fingridin kokonaan omistaman tytäryhtiön tehtävänä on
toteuttaa sähkömarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu, datahub, jossa
vähittäismyyjien ja verkkoyhtiöiden tiedonvaihto keskitetään yhteen palveluun.
Näin tiedonvaihto sähkön vähittäismarkkinoilla selkeytyy ja tehostuu.
Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa tarvitaan erilaisten sähkömarkkinoiden
liiketoimintaprosessien hoitamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi taseselvitys,
loppukuluttajan muutto osoitteesta toiseen ja myyjän vaihto. Järjestelmä
helpottaa mittaustiedon käsittelyä, yksinkertaistaa ja nopeuttaa asiakkaan
sopimustapahtumia sekä parantaa palvelun virheettömyyttä.
Euroopan unionin velvoittama verkkosääntöjen käyttöönotto eteni Suomessa.
Fingrid perusti kaikille avoimen Verkkosääntöfoorumin. Foorumin tavoitteena on
edistää keskustelua verkkosääntöihin liittyvissä asioissa. Sen tarkoituksena on
koota yhteen sidosryhmien näkemyksiä ja täydentää verkkosääntöjen toimeenpanoon
liittyviä julkisia kuulemisprosesseja. Verkkosääntöfoorumi kokoontui
katsausvuoden aikana kolme kertaa.
Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteiseen
taseselvitykseen siirtymistä. Yhteinen yhtiö eSett Oy, josta Fingrid omistaa
kolmasosan, tähtää toiminnan käynnistämiseen keväällä 2017.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa työryhmän selvittämään
älyverkkojen roolia sähkömarkkinoilla. Työryhmän tehtävänä on luoda yhtenäinen
näkemys tulevaisuuden älyverkoista ja esittää konkreettisia toimia, joilla
älyverkot voivat lisätä asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua
sähkömarkkinoille sekä edistää yleisesti toimitusvarmuuden ylläpitoa.
Työryhmään on kutsuttu laaja edustus koko toimialalta, ja myös Fingrid
osallistuu aktiivisesti ryhmän työskentelyyn.
Sähkömarkkinat 1-12/16 1-12/15 10-12/16 10-12/15
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta 26,91 20,98 34,42 21,92
--------------------------------------------------------------------------------
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta 32,45 29,66 37,48 30,59
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin 75,0 173,5 3,9 44,1
välillä M€*
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin 32,7 47,1 10,9 47,4
välillä %**
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välillä 4,7 8,4 0,1 1,6
M€*
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä 9,7 12,0 2,8 9,1
%
--------------------------------------------------------------------------------
* Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä jaetaan
kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty
taloudellinen tulos osion taulukoissa. Pullonkaulatuotot käytetään
investointeihin, jotka tähtäävät niiden poistamiseen.
** Suomen ja Ruotsin pullonkaulatunniksi lasketaan sellainen tunti, jolloin
Suomen vuorokausimarkkinan aluehinta poikkeaa sekä Ruotsin SE1- että SE3-alueen
hinnasta.
Rahoitus
Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa yhtiön vahvaa
kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin
nettorahoituskulut tilikauden aikana olivat 18,7 (33,7) miljoonaa euroa, joihin
sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli -0,3 (-13,3) miljoonaa euroa.
Korolliset lainat olivat 1 107,7 (1 143,4) miljoonaa euroa, joista
pitkäaikaisia lainoja oli 842,9 (907,2) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia
lainoja 264,9 (236,2) miljoonaa euroa. Vuonna 2016 yhtiö laski liikkeelle
yhteensä 80 miljoonan euron suuruiset joukkovelkakirjat (50 miljoonaa euroa
neljäksi vuodeksi ja 30 miljoonaa euroa kuudeksi vuodeksi), joilla
jälleenrahoitettiin lyhytaikaisia lainoja.
Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitus- ja rahavarat olivat 31.12.2016 yhteensä 79,7 (116,6)
miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan
euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä 50 miljoonan euron
suuruiset ei-sitovat tililimiitit. Yhtiö on käyttänyt tilikaudella
valmiusluoton ensimmäisen jatko-option. Tämä pidensi valmiusluoton laina-aikaa
11.12.2021 asti.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää
riskiä 16 (11) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit oli
pääsääntöisesti täysin suojattu.
Kansainväliset luottoluokituslaitokset S&P Global (S&P) ja Fitch Ratings
(Fitch) nostivat Fingridin luokituksia:
-- S&P nosti 28.10.2016 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan
luokituksen ja pitkäaikaisen yritysluokituksen tasolle 'AA-' ja
lyhytaikaisen yritysluokituksen 'A-1+', näkymät vakaat.
-- Fitch nosti 21.11.2016 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen
tasolle 'AA-', pitkäaikaisen yritysluokituksen tasolle 'A+' ja vahvisti
lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1', näkymät vakaat. Fingridin saama
luokitus oli päätöksentekohetkenä korkein voimassa oleva luokitus, jonka
Fitch on antanut eurooppalaiselle säännellylle verkkoyhtiölle.
Osakepääoma
Yhtiön osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan
osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin. A-sarjan osakkeita on 2 078 kappaletta ja
B-sarjan osakkeita 1 247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivalta ja
osingonmaksu on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön
internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä.
Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät
Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset työntekijät
mukaan lukien 334 (315) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 291 (280).
Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 25,0 (24,4) prosenttia ja miehiä 75,0
(75,6) prosenttia. Työntekijöiden keski-ikä oli 44 (44) vuotta.
Vuoden 2016 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 11 647 (11 794)
tuntia, keskimäärin 35,7 (37,4) tuntia henkilöä kohden. Sairauspoissaolot
vuoden aikana olivat 1 (2) prosenttia työajasta. Töiden vaativuuteen perustuvan
palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä on kannustepalkkiojärjestelmiä.
Hallitus ja ylin johto
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 6.4.2016 Helsingissä.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Juhani Järvi ja varapuheenjohtajaksi
Juha Majanen. Hallituksen jäseniksi valittiin Esko Torsti, Sanna Syri ja Anu
Hämäläinen.
Hallituksen jäseninä 6.4.2016 saakka toimivat Helena Walldén, Juha Majanen,
Juhani Järvi, Sanna Syri ja Esko Torsti.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT Jouko Malinen.
Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja
palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 6.4.2016 alkaen
Esko Torsti (pj), Juhani Järvi ja Juha Majanen. Tarkastusvaliokunnan jäseninä
toimivat 6.4.2016 saakka Juha Majanen (pj), Juhani Järvi ja Helena Walldén.
Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 6.4.2016 alkaen Juhani Järvi (pj),
Sanna Syri ja Anu Hämäläinen. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 6.4.2016
saakka Helena Walldén (pj), Sanna Syri ja Esko Torsti.
Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen. Yhtiöllä on johtoryhmä, joka tukee
toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa ja päätöksenteossa.
Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on
annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot
ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Fingridissä sisäinen valvonta on kiinteä osa yritystoimintaa ja käsittää kaikki
ne toimintatavat ja menetelmät, joiden tavoitteena on varmistaa yhtiön
-- strategian mukainen, tehokas ja tuloksellinen toiminta,
-- taloudellisen ja johtamisinformaation luotettavuus ja eheys
-- omaisuuden turvaaminen,
-- soveltuvien lakien, määräyksien, sääntelyn, sopimusten ja yhtiön omien
hallinto- ja toimintaohjeiden laatu ja noudattaminen sekä
-- korkeatasoinen riskienhallinta.
Riskienhallintaa suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja sen tavoitteena on
kattavasti tunnistaa, arvioida, seurata ja suojautua erilaisilta yhtiön
toimintaan, ympäristöön, henkilöstöön ja omaisuuteen kohdistuvilta
uhkatekijöiltä ja riskeiltä. Yhtiön perustehtävän luonteen vuoksi riskejä
tarkastellaan myös yhteiskunnan näkökulmasta.
Jatkuvuuden hallinta on osa riskienhallintaa. Toiminnan tarkoitus on parantaa
organisaation valmiuksia varautua ja reagoida parhaalla mahdollisella tavalla
erilaisten riskien toteutumiseen ja varmistaa toiminnan jatkuvuus näissä
tilanteissa.
Lisää informaatiota sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta ja
merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä löytyy yhtiön
internetsivuilta www.fingrid.fi ja hallituksen toimintakertomuksesta.
Hallitus
Yhtiön hallitus on vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
järjestämisestä ja hyväksyy vuosittain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
periaatteet. Hallitus määrittää osana yhtiön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa
yhtiön strategiset riskit ja niitä koskevat hallintatoimenpiteet sekä valvoo
niiden toteuttamista. Hallitus päättää yhtiön sisäisen tarkastuksen
toimintamallista. Hallitus saa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen ja
tilintarkastuksen raportit sekä vähintään vuosittain tilannekatsauksen yhtiön
toimintaan liittyvistä strategisista riskeistä ja jatkuvuusuhkista sekä niiden
hallinnasta ja toteutumisista.
Linjajohto ja muu organisaatio
Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän avustamana yhtiön hallinnon,
päätösmenettelyjen, valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja
ohjeistuksesta sekä yhtiötason strategisten riskien ja jatkuvuusuhkien
arvioinnista sekä niihin liittyvästä riskienhallinnasta.
Toimintojen johtajat vastaavat vastuualueidensa hallinnon, päätösmenettelyjen,
kontrollien ja riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta ja
poikkeamaraportoinnista sekä tarkemman ohjeistuksen riittävyydestä. Jatkuvuuden
hallinnan uhkakuville nimetyt johtajat vastaavat jatkuvuuden hallinnan
suunnitelmien ja ohjeistuksen laadinnasta ja ylläpidosta sekä riittävän
koulutuksen ja harjoittelun järjestämisestä.
Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
yhtenäisen toimintatavan edellyttämien yhtiötason menettelytapojen, kontrollien
ja seurannan järjestämisestä. Lakiasiainjohtaja vastaa yhtiötasolla
merkittävimpien sopimusten ja sisäisen ohjeistuksen laillisuudesta ja säädösten
mukaisuudesta yhtiön intressit huomioiden sekä tässä tarvittavista
menettelytavoista. Jokainen fingridiläinen on velvollinen tunnistamaan ja
raportoimaan havaitsemansa riskit ja kontrollipuutteet ja toteuttamaan sovitut
riskienhallinnan toimenpiteet.
Sisäinen tarkastaja ja tilintarkastaja
Yhtiön sisäisen tarkastuksen toimintamallista päättää hallitus. Sisäinen
tarkastus toimii tarkastusvaliokunnan käsittelemien ja hallituksen hyväksymien
suunnitelmien pohjalta. Tarkastustulokset raportoidaan tarkastuskohteelle,
toimitusjohtajalle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Yhtiössä toimii
hallituksen päätöksellä tilintarkastusyhteisölle ulkoistettu sisäinen
tarkastus. Hallinnollisesti sisäinen tarkastus toimii yhtiön toimitusjohtajan
alaisuudessa. Sisäinen tarkastus tarjoaa järjestelmällisen lähestymistavan
yhtiön riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden
arviointiin ja kehittämiseen ja varmentaa riippumattomana osapuolena niiden
riittävyyden ja toimivuuden. Sisäisellä tarkastuksella on valtuudet toteuttaa
selvityksiä ja saada pääsy kaikkeen tarkastuksen kannalta olennaiseen
informaatioon. Yhtiön sisäinen tarkastus tekee yhtiön eri prosesseihin
liittyviä riskiperusteisia auditointeja.
Yhtiön tilintarkastajana toimii yhtiökokouksen valitsema tilintarkastusyhteisö.
Yhtiön tilintarkastaja tarkastaa kunkin tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen
ja hallinnon sekä antaa niistä tilintarkastuslaissa tai muualla lainsäädännössä
edellytetyt raportit yhtiökokoukselle. Tilintarkastaja raportoi työstään,
havainnoistaan ja suosituksistaan hallitukselle ja voi lisäksi hallituksen tai
toimivan johdon toimeksiannosta suorittaa muita varmennusluonteisia tehtäviä.
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät yhteiskunnalle ja Fingridille
Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on
sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Suurhäiriö tai muu
sähköjärjestelmän häiriö voi aiheuttaa Fingridille ja yhteiskunnalle
merkittäviä taloudellisia ja fyysisiä vahinkoja.
Muita Fingridin ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä riskejä ovat
sähkömarkkinoiden luottamuksen menettäminen, ympäristöön liittyvät riskit ja
sähkö- ja työturvallisuusriskit.
Fingridin toimintaan kohdistuvat riskit ovat sääntelyn epäsuotuisaan
kehittymiseen liittyvät riskit, tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit,
rahoitusriskit, henkilöstöriskit, tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen
liittyvät riskit, omaisuusriskit ja maineriskit.
Fingridin toiminnasta aiheutuvia riskejä yhteiskunnalle ovat investointien
ajoituksen epäonnistuminen ja pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.
Edellä mainituista Fingridin merkittävimmistä riskeistä kerrotaan tarkemmin
yhtiön vuosikertomuksessa. Fingridin rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin
konsernitilinpäätöksen (IFRS) luvuissa 5.2 ja 5.3. Mikään merkittävä riski ei
realisoitunut vuonna 2016.
Yritysvastuu
Yhtiön asettamilla strategiatavoitteilla ohjataan yritysvastuun toteutumista.
Yritysvastuu on keskeinen osa strategian toteuttamisessa ja
liiketoimintaosaamisessa. Keskeiset tavoitteet on asetettu olennaisten asioiden
tunnistamisen kautta. Olennaisuusanalyysin päivitystarpeet arvioidaan
vuosittain osana strategiaprosessia toimintaympäristö- ja sidosryhmäanalyysin
sekä strategiapäivityksen perusteella. Tavoitteiden saavuttamista käytetään
johtoryhmän ja henkilöstön palkitsemisen perusteena.
Yritysvastuuta johdetaan Fingridin johtamisjärjestelmään integroituna.
Fingridin hallitus hyväksyy Fingridin toimintaperiaatteet ja seuraa yhtiön
toiminnan vastuullisuutta. Yritysvastuun johtamisen järjestelmistä ja
integroimisesta osaksi liiketoimintaa vastaa yhtiön hallitus. Toimitusjohtaja
ja toimintojen johtajat vastaavat yritysvastuun toteutumisesta omilla
vastuualueillaan. Kaikessa päätöksenteossa ja toimintaa arvioitaessa otetaan
taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla huomioon sosiaaliset kysymykset ja
ympäristövaikutukset.
Toimintaperiaatteiden toteutuminen varmistetaan esimiestyön ja koko työyhteisön
kautta. Henkilöstön käytössä on riippumaton ilmoituskanava mahdollisten
väärinkäytösten yms. ilmoittamiseksi. Fingrid sitoutui vuonna 2016
Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteeseen. Fingridin
toimintaperiaatteet ovat linjassa yritysvastuualoitteen ihmisoikeuksiin,
työelämään, ympäristönsuojeluun ja korruptionvastaisuuteen liittyvien
periaatteiden kanssa. Fingrid edellyttää sopimuskumppaneidensa sitoutumista
yhtiön yritysvastuuvaatimuksiin, joiden toteutumista valvotaan
riskiperusteisesti.
Fingridin työmaita auditoidaan tilaajavastuun, työturvallisuuden ja
ympäristöasioiden hallinnan varmistamiseksi. Toimintavuonna auditoinnit
osoittivat työmaiden toimintojen olevan yleisesti hyvällä tasolla ja sähköisen
raportointijärjestelmän käytön olevan kattavaa.
Ihmisoikeusvaikutuksista tehtiin yleisarviointi YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden huolellisuusvelvoiteprosessin
mukaisesti. Verojalanjälkiraportointiin liittyen Fingrid toimi pelkästään
Suomessa eikä tehnyt minkäänlaisia erityisjärjestelyitä verojensa
minimoimiseksi. Yhtiön verojalanjälki on esitetty vuosikertomuksen Talous,
rahoitus ja riskienhallinta –osiossa. Osingot maksetaan pääosin Suomen
valtiolle ja suomalaisille eläke- ja vakuutusyhtiöille.
Toiminnan läpinäkyvyyden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi
yritysvastuusta raportoidaan kansainvälisen GRI-viitekehyksen (Global Reporting
Initiative) mukaisesti. Raportoinnissa sovelletaan GRI G4 -viitekehystä
core-peruslaajuuden mukaisesti.
Ympäristöasiat
Ympäristövaikutukset ja maankäyttökysymykset otetaan pitkäjänteisesti huomioon
yhtiön toiminnassa ja yhtiön periaatteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi
kerrotaan maankäyttö- ja ympäristöpolitiikassa. Keskeisiä asioita ovat
ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristöriskeihin ennalta varautuminen.
Fingrid allekirjoitti toimintavuonna elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen
2017–2025 ja sitoutui kuuden prosentin energiansäästötavoitteeseen vuoteen 2025
mennessä.
Ympäristöjohtamista kehitettiin toimintavuonna rakentamalla
varavoimalaitoksille ISO 14 001 -standardin vaatimukset täyttävää
ympäristöjärjestelmää ja ottamalla käyttöön ympäristöasioita koskevan
verkkokoulutuskurssi kaikille yhtiön työmailla työskenteleville.
Ympäristökoulutusta annettiin investointihankkeiden aloituskokouksissa ja
sähköasema- ja varavoimakunnossapidon palvelutoimittajille järjestettiin
kemikaalien käytön, käyttöturvallisuustiedotteiden hallinnan ja öljyntorjunnan
koulutusta. Työmailla ympäristöasioita seurattiin osana työmaavalvontaa.
Ympäristövaatimusten, työturvallisuuden ja tilaajavastuun toteutuminen
varmistettiin yhteensä 15:ssä auditoinnissa.
Sähköasemilla ja varavoimalaitoksilla parannettiin kemikaaliturvallisuutta
useilla kehittämishankkeilla. Kaikille varavoimalaitoksille laadittiin
öljyntorjuntasuunnitelmat ja päivitettiin pelastussuunnitelmat. Toiminnassa oli
vuoden aikana yksi merkittävä ympäristöpoikkeama Isokankaan sähköasematyömaalla
tapahtuneen noin 180 litran öljyvuodon yhteydessä.
Fingrid antoi toimintavuonna noin 260 kaavoitusta ja ympäristövaikutusten
arviointeja koskevaa lausuntoa. Lisäksi yhtiö ohjasi kantaverkon läheisyydessä
tapahtuvaa rakentamista antamalla turvallisuusohjeita ja maankäytön rajoituksia
sisältäviä lausuntoja. Näitä lausuntoja annettiin noin 420 kappaletta.
Toimintavuonna ympäristövaikutuksia selvitettiin yhteensä kuudessa
voimajohtohankkeessa. Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon
liittämiseen tarvittavien voimajohtojen ympäristövaikutuksia esiteltiin
kahdessa yleisötilaisuudessa ja hankkeen YVA-menettely päättyi lokakuussa 2016.
Hankkeeseen liittyen laadittiin luonnonsuojelulain mukainen Natura-arvioinnin
päivitys. Ympäristöselvitys laadittiin viidestä voimajohtohankkeesta
(Hämeenlahti–Hännilä, Kontiolahti–Pamilo, Kontiolahti–Uimaharju,
Siikajoki–Raahe ja Olkiluodon sähköaseman johtojärjestelyt). Arkeologisia
inventointeja tehtiin kolmessa hankkeessa.
Voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon mahdollistamiseksi Fingrid
lunastaa johtoalueeseen käyttöoikeuden. Lunastuslupapäätös saatiin
Multisillasta ja Kangasalta Lavianvuoreen käännettäville voimajohdoille sekä
Vanaja–Tikinmaa, Vihtavuori–Koivisto ja Koria–Yllikkälä voimajohtoja varten.
Lunastuslupahakemus laadittiin voimajohtohankkeelle Hikiä–Orimattila.
Lunastuskorvauskäsittely saatettiin loppuun seitsemässä voimajohtohankkeessa.
Lunastuslain mukaisia maanomistajien kuulemistilaisuuksia pidettiin kahdeksan
kappaletta.
Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat Euroopan
unionin päästökauppajärjestelmän piiriin. Polttoaineen kulutuksen mittaus- ja
raportointijärjestelmien toiminnan oikeellisuuden todentaa virallinen
akkreditoitu päästökauppatodentaja. Päästöoikeuksia palautettiin yhteensä 10
326 (6 697) yksikköä (tCO2), jotka kaikki olivat saatuja päästöoikeusyksiköitä.
Fingridille ei ole myönnetty maksuttomia päästöoikeuksia päästökauppakaudelle
2013-2020. Päästöoikeuksia ei ostettu vuonna 2016. Päästökaupan taloudellinen
merkitys oli Fingridille vähäinen.
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Fingridiä vastaan nostettiin joulukuussa 2016 kanne, jossa vaadittiin
tarkentumatonta vahingonkorvaussummaa väitetyn sopimusrikkomuksen perusteella.
Väitetty vahinko on luonteeltaan jatkuva vahinko ja sen esitetty määrä kanteen
vireillepanohetkeen mennessä on ollut 135 000 euroa. Fingrid on kiistänyt
kanteessa esitetyt vaatimukset. Asia on vireillä tuomioistuimessa. Fingridin
näkemyksen mukaan oikeudenkäynnillä ei todennäköisesti tule olemaan merkittävää
vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Yhtiön tilinpäätökseen
ei siten sisälly tähän oikeudenkäyntiin liittyviä varauksia.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä
Fingrid-konsernin tilikauden 2017 tuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon
muutoksia ja veroja, odotetaan jonkin verran paranevan. Vuoden 2017
kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2017 pyritään
saavuttamaan sääntelymallin sallima tulos.
Tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-,
läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen
epävarmuus. Nämä riippuvat erityisesti lämpötilavaihtelusta sekä sateisuuden ja
vesitilanteen muutoksista Pohjoismaissa, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen
ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä kautta sähkön siirron
volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
Hallituksen voitonjakoehdotus
Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta
osinkona. Päätöstä tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset
olosuhteet, yhtiön lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön
kulloinkin voimassa olevat taloudelliset tavoitteet.
Fingrid Oyj:n emoyhtiön tilikauden voitto oli 103 866 300,72 euroa ja
voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 175 954 253,06 euroa. Yhtiön
taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut
olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako myöskään hallituksen näkemyksen
mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
- osinkoa maksetaan A-sarjan osakkeelta 37 536,09 euroa ja B-sarjan osakkeelta
16 038,49 euroa, yhteensä 97 999 992,05
- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 77 954 261,01 euroa.
Yhtiökokous 2017
Fingrid Oyj:n yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 24. toukokuuta 2017
Helsingissä.
Helsingissä 17.2.2017
Fingrid Oyj
Hallitus
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015
--------------------------------------------------------------------------------
Liitet 1 000 € 1 000 €
ieto
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVAIHTO 1 586 120 600 224
Liiketoiminnan muut tuotot 2 12 689 5 199
Materiaalit ja palvelut 5 -248 359 -240 643
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 9 -28 598 -25 804
Poistot 11,12 -99 222 -94 119
Liiketoiminnan muut kulut 6,13 -30 586 -82 288
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVOITTO 192 045 162 570
Rahoitustuotot 17 694 706
Rahoituskulut 17 -19 385 -34 401
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitustuotot ja -kulut -18 691 -33 695
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 511 447
VOITTO ENNEN VEROJA 173 865 129 321
Tuloverot -35 192 -25 745
--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN VOITTO 138 673 103 576
================================================================================
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa
siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset 7 232 7 232
Muuntoerot 318 -309
Myytävissä olevat sijoitukset 17 22
Muun laajan tuloksen eriin liittyvät -1 450 -1 451
verot
--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 144 790 109 070
================================================================================
Tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille 138 673 103 576
Laajan tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille 144 790 109 070
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitosta
laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton ja 41 706 31 151
laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, €
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, 3 325 3 325
kpl
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
KONSERNITASE
--------------------------------------------------------------------------------
VARAT 31.12.2016 31.12.2015
--------------------------------------------------------------------------------
Liitetie 1 000 € 1 000 €
to
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet: 12
Liikearvo 87 920 87 920
Muut aineettomat hyödykkeet 96 580 95 428
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
184 500 183 348
Aineelliset hyödykkeet: 11
Maa- ja vesialueet 15 701 15 349
Rakennukset ja rakennelmat 193 716 167 280
Koneet ja kalusto 578 281 567 627
Voimajohdot 825 038 789 614
Muut aineelliset hyödykkeet 7 602 7 548
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 69 825 129 566
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
1 690 162 1 676 984
Sijoitukset osakkuusyrityksissä 24 14 158 12 388
Myytävissä olevat sijoitukset 101 284
Johdannaisinstrumentit 23 29 657 32 148
Laskennalliset verosaamiset 10 6 155 16 479
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 924 733 1 921 632
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 8 12 269 12 665
Johdannaisinstrumentit 23 2 861 3 353
Myyntisaamiset ja muut saamiset 3 82 191 70 213
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 20 57 790 93 451
rahoitusvarat
Rahavarat 19 21 939 23 099
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 177 050 202 782
--------------------------------------------------------------------------------
VARAT YHTEENSÄ 2 101 782 2 124 414
================================================================================
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.12.2016 31.12.2015
--------------------------------------------------------------------------------
Liitetiet 1 000 € 1 000 €
o
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 21 55 922 55 922
Ylikurssirahasto 21 55 922 55 922
Arvonmuutosrahastot 21 59 -5 740
Muuntoerot 21 -413 -731
Kertyneet voittovarat 21 654 258 605 585
--------------------------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 765 749 710 960
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat 10 125 778 125 240
Lainat 14 842 866 907 232
Varaukset 25 1 481 1 668
Johdannaisinstrumentit 23 18 567 46 952
--------------------------------------------------------------------------------
988 692 1 081 092
--------------------------------------------------------------------------------
LYHYTAIKAISET VELAT
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Lainat 14 264 865 236 217
Johdannaisinstrumentit 23 7 859 30 331
Ostovelat ja muut velat 7 74 617 65 815
--------------------------------------------------------------------------------
347 341 332 363
--------------------------------------------------------------------------------
VELAT YHTEENSÄ 1 336 033 1 413 455
--------------------------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 2 101 782 2 124 414
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan
tilinpäätöstä.
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
--------------------------------------------------------------------------------
-
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
-
Osake- Ylikur Arvon- Muunto Kertyne Oma
ssi- - et
pääoma rahast muutos erot voittov pääoma
o - arat
rahast yhteen
ot sä
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2015 55 922 55 922 -11 -422 567 009 666
543 889
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio 103 576 103
576
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset 5 785 5 785
Muuntoerot -309 -309
Myytävissä olevat sijoitukset 18 18
--------------------------------------------------------------------------------
Muut laajan tuloksen erät 5 803 -309 5 494
yhteensä verovaikutuksella
oikaistuna
--------------------------------------------------------------------------------
Laaja tulos 5 803 -309 103 576 109
070
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko vuodelta 2014 -65 000 -65
000
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2015 55 922 55 922 -5 740 -731 605 585 710
960
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2016 55 922 55 922 -5 740 -731 605 585 710
960
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio 138 673 138
673
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset 5 785 5 785
Muuntoerot 318 318
Myytävissä olevat sijoitukset 13 13
--------------------------------------------------------------------------------
Muut laajan tuloksen erät 5 799 318 6 117
yhteensä verovaikutuksella
oikaistuna
--------------------------------------------------------------------------------
Laaja tulos 5 799 318 138 673 144
790
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko vuodelta 2015 -90 000 -90
000
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2016 55 922 55 922 59 -413 654 258 765
749
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
-
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
--------------------------------------------------------------------------------
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015
Liitet 1 000 € 1 000 €
ieto
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto 21 138 673 103 576
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity
maksutapahtumaa:
Poistot 99 222 94 119
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot -3 792 -1 970
(-/+)
Osuus osakkuusyritysten tuloksista -511 -447
Voitot/tappiot käypään arvoon -35 378 24 276
tulosvaikutteisesti kirjattavien
varojen ja velkojen arvostamisesta
Korkokulut ja muut rahoituskulut 19 385 34 401
Korkotuotot -689 -701
Osinkotuotot -5 -5
Verot 35 192 25 745
Sijoituksen käyvän arvon muutoksen 203 -233
vaikutus
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos -13 121 -11 532
Vaihto-omaisuuden muutos 396 178
Osto- ja muiden velkojen muutos 7 371 -8 332
Pullonkaulatuotot 39 863
Varausten muutos 25 -187 -18
Maksetut korot -20 496 -23 734
Saadut korot 440 821
Maksetut verot -33 887 -20 470
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan nettorahavirta 232 679 215 674
Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin 11 -138 084 -150 449
hyödykkeisiin
Investoinnit aineettomiin 12 -4 108 -3 421
hyödykkeisiin
Luovutustulot muista sijoituksista 152 500
Aineellisten hyödykkeiden myynti 5 885 5 066
Myönnetyt lainat -1 500 -900
Saadut osingot 565 556
Saadut avustukset 15 000
Aktivoidut maksetut korot 17 -2 016 -1 690
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Investointien nettorahavirta -139 106 -135 339
Rahoituksen rahavirrat:
Pitkäaikaisten lainojen nostot 80 000 107 424
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -164 824 -104 220
Lyhytaikaisten lainojen muutos 44 430 -80 961
Maksetut osingot 21 -90 000 -65 000
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirta -130 394 -142 757
Rahavirtalaskelman rahavarojen muutos -36 822 -62 421
Rahavirtalaskelman rahavarat 116 550 178 972
tilikauden alussa
Rahavirtalaskelman rahavarat 19,20 79 729 116 550
tilikauden lopussa
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liitetiedot muodostavat olennaisen
osan tilinpäätöstä.
KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2016 2015 2014 2013 2012
--------------------------------------------------------------------------------
IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Toiminnan laajuus
Liikevaihto milj.€ 586,1 600,2 567,2 543,1 522,1
Investoinnit, brutto milj.€ 146,7 147,5 129,5 225,3 139,0
– liikevaihdosta % 25,0 24,6 22,8 41,5 26,6
Tutkimus- ja milj.€ 2,4 1,8 1,7 1,8 1,5
kehitystoiminnan menot
– liikevaihdosta % 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3
Henkilöstö keskimäärin 336 319 305 277 269
Henkilöstö tilikauden 334 315 313 287 275
lopussa
Palkat ja palkkiot yhteensä milj.€ 22,7 21,3 20,5 19,0 18,2
Kannattavuus
Liikevoitto milj.€ 192,0 162,6 142,8 115,3 94,6
– liikevaihdosta % 32,8 27,1 25,2 21,2 18,1
Voitto ennen veroja milj.€ 173,9 129,3 132,9 87,3 88,3
– liikevaihdosta % 29,7 21,5 23,4 16,1 16,9
Sijoitetun pääoman tuotto % 10,4 8,7 7,6 6,3 5,6
Oman pääoman tuotto % 18,8 15,0 16,3 15,0 12,4
Rahoitus ja taloudellinen
asema
Omavaraisuusaste % 36,4 33,5 31,0 29,5 27,3
Korolliset nettolainat milj.€ 1 028,0 1 026,9 1 046,1 1 1 030,3
076,7
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake € 41 31 32 27 20
706,1 150,8 027,9 277,9 159,2
Osinko/A-osake € 37536,0 33 21 29 5
9* 686,24 655,44 788,26 115,89
Osinko/B-osake € 16038,4 16 16 16 2
9* 038,49 038,49 038,50 018,26
Osinko/tulos A-osake % 90,0 108,1 67,6 109,2 25,4
Osinko/tulos B-osake % 38,5 51,5 50,1 58,8 10,0
Oma pääoma/osake € 230 301 213 822 200 568 193 171 365
293
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
– A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078
– B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247
Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325
* Hallituksen esitys
yhtiökokoukselle.
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET
Sijoitetun pääoman tuotto, % = (voitto ennen veroja + korko- ja muut
rahoituskulut) / (taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden
aikana) x 100
Oman pääoman tuotto, % = tilikauden voitto / oma pääoma (keskimäärin vuoden
aikana) x 100
Omavaraisuusaste, %= oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot) x 100
Tulos / osake, € = tilikauden voitto / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osinko / osake, € = tilikauden osinko / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osinko / tulos, % = (osinko / osake) / (tulos / osake)
Oma pääoma / osake, € = oma pääoma / osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Korolliset nettolainat, € = korolliset lainat - rahoitus- ja rahavarat
Nettovelkaantuminen = (korolliset lainat - rahavarat) / oma pääoma
Osakemäärä Osakkeista Äänistä
kpl % %
--------------------------------------------------------------------------------
OSAKKEENOMISTAJAT RYHMITTÄIN
31.12
------------------------------
Julkisyhteisöt 1 768 53,17 70,87
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitus- ja 1 557 46,83 29,12
vakuutuslaitokset
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 3 325 100,00 100,00
================================================================================
Osakemäärä Osakkeista Äänistä
kpl % %
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeenomistajat 31.12.2016
--------------------------------------------------------------------------------
Suomen Valtio, 939 28,24 37,66
valtiovarainministeriön edustamana
Aino Holdingyhtiö Ky 878 26,41 11,74
Huoltovarmuuskeskus 828 24,90 33,20
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 661 19,88 17,15
Ilmarinen
Imatran Seudun Sähkö Oy 10 0,30 0,13
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0,08
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö 1 0,03 0,01
Elo
OP Vakuutus Oy 1 0,03 0,01
Valtion Eläkerahasto 1 0,03 0,01
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 3 325 100,00 100,00
================================================================================
JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
---------------
2016 2015
Hierar
kian
taso
--------------------------------------------------------------------------------
--------------
Korko- Käypä Käypä Käypä Nimellis Käypä Käypä Käypä
Nimellis
ja arvo arvo nettoar arvo arvo arvo nettoar
arvo
valuu pos. neg. vo pos. neg. vo
tta-
johdan
naiset
--------------------------------------------------------------------------------
--------------
31.12.16 31.12.16 31.12.16 31.12.16 31.12.15 31.12.15 31.12.15
31.12.15
--------------------------------------------------------------------------------
-------
Valuut 6 930 -12 487 -5 558 196 396 15 286 -20 297 -5 011
341 205 Taso 2
an- ja
koron
vaihto
-
sopimu
kset
--------------------------------------------------------------------------------
-------
Valuut 46 46 2 271 -88 -88 4
505 Taso 2
taterm
iinit
--------------------------------------------------------------------------------
--------------
Koronv 26 667 -6 725 19 943 360 000 24 348 -9 442 14 905
430 000 Taso 2
aihto-
sopimu
kset
--------------------------------------------------------------------------------
--------------
Ostetu 1 350 1 350 518 820 862 862
358 820 Taso 2
t
korko
-optio
t
--------------------------------------------------------------------------------
--------------
Yhteen 34 993 -19 212 15 781 1 077 40 496 -29 827 10 668 1
134
sä 487
531
================================================================================
==============
Sähkö- Käypä Käypä Käypä TWh Käypä Käypä Käypä
TWh
johdan arvo arvo nettoar arvo arvo nettoar
naiset pos. neg. vo pos. neg. vo
--------------------------------------------------------------------------------
--------------
31.12.16 31.12.16 31.12.16 31.12.16 31.12.15 31.12.15 31.12.15
31.12.15
--------------------------------------------------------------------------------
--------------
Sähköt 1 640 -8 157 -6 518 4,07 -49 060 -49 060
4,22 Taso 1
ermiin
it,
NASDA
Q OMX
Commo
dities
, ei
suoja
uslask
etut
johda
nnaise
t
--------------------------------------------------------------------------------
--------------
Yhteen 1 640 -8 157 -6 518 4,07 -49 060 -49 060
4,22
sä
================================================================================
==============
Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset
olisi suljettu vuoden 2016 viimeisenä kaupankäyntipäivänä. Käypä nettoarvo ei
ole johdettavissa taseen nettojohdannaisvelkaan tai -saamiseen, koska tässä
esityksessä huomioidaan siirtyvät korot.
VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1000 € 2016 2015
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Annetut tilipantit
Kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi 9 9
Tulliluoton vakuudeksi 280 280
Sähkön pörssikaupan vakuudeksi 863
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
289 1 151
Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus
Vuokravakuus, takaus 38 38
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi 395 326
Myöhemmin 1 154 1 154
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
1 587 1 518
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon 84 572 124 314
Investointisitoumukset ovat yhtiön tekemiä sopimuksia kantaverkon
rakennushankkeiden toteuttamiseksi.
Liitteet:
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |