2011-07-19 08:00:25 CEST
2011-07-19 08:01:06 CEST
REGULATED INFORMATION
Fortum - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
Hyvä tuloskehitys jatkui
Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2011
Fortum Oyj, Pörssitiedote, 2011-07-19 08:00 CEST (GLOBE NEWSWIRE) --
-- Vertailukelpoinen liikevoitto 997 (990) miljoonaa euroa, +1 %
-- Osakekohtainen tulos 1,29 (0,93) euroa, +39 %
-- Vahva taloudellinen asema
-- Venäjän investointiohjelma eteni suunnitellusti; toisen uuden yksikön
kaupallinen käyttö alkoi
Tunnuslukuja II/11 II/10 I-II11 I-II/10 2010 Viimeiset 12
kk (LTM)
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto, milj. euroa 1 316 1 295 3 350 3 242 6 296 6 404
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto, milj. euroa 609 351 1 509 1 075 1 708 2 142
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen 348 339 997 990 1 833 1 840
liikevoitto, milj.
euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos ennen veroja, 552 332 1 456 1 045 1 615 2 026
milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos/osake, euroa 0,53 0,30 1,29 0,93 1,46 1,83
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan 410 422 864 943 1 437 1 358
kassavirta, milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma/osake, euroa 9,93 9,19 9,24
--------------------------------------------------------------------------------
Korollinen nettovelka 6,783 6,506 6 826
(kauden lopussa), milj.
euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeiden määrä 888 367 888 367 888 367
keskimäärin, tuhatta
--------------------------------------------------------------------------------
Tunnuslukuja 2010 LTM
------------------------------------------
Sijoitetun pääoman tuotto, % 11,6 13,8
------------------------------------------
Oman pääoman tuotto, % 15,7 19,1
------------------------------------------
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,0 2,5
------------------------------------------
Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vuoden 2011 toisesta neljänneksestä:
”Vuoden 2011 toisen neljänneksen tulos oli odotustemme mukainen ja
taloudellinen asemamme säilyi vakaana. Sekä liikevaihto että vertailukelpoinen
liikevoitto kasvoivat vuodentakaiseen verrattuna. Sähkönkulutus väheni
Pohjoismaissa hieman, kun taas Venäjällä sähkönkysyntä kasvoi vähän vuoden 2011
toisella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna.
Maailmantalouden tila ja Euroopan energiapolitiittinen asenneympäristö ovat
herättäneet epävarmuutta markkinoilla.
Japanin Fukushiman onnettomuuden jälkeen on ymmärrettävää, että eri puolilla
maailmaa lisääntynyt huoli ydinvoiman turvallisuudesta vaikuttaa
ydinvoimainvestointeihin ja niiden ajoitukseen. Fortum pitää erittäin tärkeänä,
että ydinvoimalla on laaja poliittinen ja yhteiskunnallinen hyväksyntä.
Ydinvoimaloiden turvallisuuden arviointi ja avoin keskustelu riskeistä ovat
välttämättömiä alaan kohdistuvan yleisen luottamuksen palauttamiseksi.
Saksa ilmoitti toukokuussa aiemmasta linjastaan poiketen luopuvansa
ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Päätös tehtiin Fukushiman onnettomuuden
seurauksena, ja ydinvoima on tarkoitus korvata uusiutuvilla energianlähteillä.
Ydinvoimasta luopuminen vuosikymmenen aikana on haaste ja saattaa vaikuttaa
alaan koko Euroopassa.
Suomen uusi hallitus julkisti ohjelmansa kesäkuussa. Seuraavan nelivuotiskauden
uudessa ohjelmassa todetaan, että hallitus ei tee uusia periaatepäätöksiä
ydinvoimasta. Lisäksi hallitus esittää mahdollisen windfall-veron ja
uraaniveron käyttöönoton selvittämistä. Hallitus aikoo myös arvioida uusiutuvan
energian tukimalleja.
Emme kuitenkaan saa unohtaa sitä, että ilmastonmuutos on nyt ja
tulevaisuudessakin vakava maailmanlaajuinen haaste, johon tarvitsemme
ratkaisuja. Vastakkain ovat toisaalta päästöjen hillitseminen ja luonnonvarojen
niukkuus ja toisaalta väestön- ja talouskasvun vauhdittama energiankulutuksen
lisääntyminen. Energiankulutusta on tehostettava samalla, kun yhä useampi
ihminen saatetaan sähkön ja modernien energiajärjestelmien piiriin. Toisaalta
energiatehokkuuden myötä sähkön rooli korostuu, mikä tarjoaa Fortumille
liiketoimintamahdollisuuksia. Investoinnit sähkön ja lämmön tuotantoon ovat
hyvin pääomavaltaisia - siksi Fortum painottaa ennakoitavan ja johdonmukaisen
energiapolitiikan ja toimintaympäristön tärkeyttä.
Valmistaudumme kasvuun strategiaamme nojautuen. Prioriteettinamme on ylläpitää
vahvaa tasetta, jonka avulla voimme joustavasti tarttua kasvumahdollisuuksiin
myös pitkällä aikavälillä. Keskeinen osa ydinosaamistamme on päästöttömän
vesivoiman tuotanto, jolla on tärkeä asema strategiassamme myös
tulevaisuudessa. Vesivoimaa tarvitaan tasapainottamaan tuotantoa ja kulutusta,
kun sähköä tuotetaan vähitellen yhä enemmän muun muassa tuuli- ja
aurinkovoimalla.
Vesi- ja ydinvoiman lisäksi strategiamme perustuu syvälliseen
asiantuntemukseemme sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP), jossa käytetään
joustavasti eri polttoaineita. CHP-tuotantoon perustuva kaukolämpö ja -kylmä
sekä älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvät ratkaisut tukevat kestävän ja
modernin kaupunkirakenteen kehittämistä. Lisäämme edelleen paikallisten
biopolttoaineiden sekä jätteiden hyödyntämistä tuotannossa, ja tavoitteenamme
on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tehostaa resurssien käyttöä.
Pohjoismaisen ydinliiketoimintamme ohella Venäjän toimintomme kasvavat
jatkuvasti. Venäjä on Fortumin nykyisellä markkina-alueella nopeimmin kasvava
kansantalous, ja Fortum on sitoutunut toteuttamaan maassa mittavan
investointiohjelman. Venäjälle rakennettavat uudet yksiköt perustuvat
energiatehokkaisiin teknisiin ratkaisuihin, jotka säästävät polttoainetta ja
tarjoavat selviä ympäristöhyötyjä. Olemme ottaneet Venäjällä käyttöön jo kaksi
uutta yksikköä ja viimeistelemme parhaillaan kolmannen uuden yksikön
käyttöönottoa. Kaksi uutta yksikköä ovat jo vaikuttaneet positiivisesti
tulokseen. Uusien yksiköiden käyttöönotto pienentää Fortumin riskiä saada
mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkomaksuja ja sen vuoksi olemme
voineet purkaa näitä kahta yksikköä koskevat varaukset, jotka on tehty
yritysoston aikaan.
Taloudelliset tulokset
Huhti−kesäkuu
Konsernin liikevaihto oli huhti−kesäkuussa 1 316 (1 295) miljoonaa euroa.
Konsernin liikevoitto oli yhteensä 609 (351) miljoonaa euroa. Fortumin vuoden
2011 toisen neljänneksen raportoituun liikevoittoon vaikutti 76 (-15)
miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n
(IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan
vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 348 (339)
miljoonaa euroa.
Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 toisella
neljänneksellä 261 (12) miljoonaa euroa. Tästä 192 miljoonaa euroa liittyy
Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä saatuun voittoon.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli toisella neljänneksellä 15
(15) miljoonaa euroa, josta Hafslund ASA:n osuus oli -11 (12) miljoonaa euroa
ja TGC-1:n osuus 30 (9) miljoonaa euroa. Osuus TGC-1:n voitoista perustuu
yhtiön julkaistuun, IFRS-standardien mukaiseen ensimmäisen neljänneksen
osavuosikatsaukseen. Osuus Hafslund ASA:n tuloksesta perustuu yhtiön
ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaukseen, ja se sisältää 20 miljoonan euron
alaskirjauksen Hafslund ASA:n omistamien Renewable Corporationin (REC)
osakkeista. Alaskirjaus perustuu RECin osakkeen arvoon 30.6.2011 (ks. myös
liite 14). Fortumin toisen neljänneksen tulos ei sisällä Hafslundin toisen
neljänneksen tulosvaikutusta, REC poislukien, sillä tulososuus perustuu
edellisen neljänneksen tietoon.
Liikevaihto divisioonittain
Milj. euroa II/11 II/10 I-II/1 I-II/1 2010 LTM
1 0
--------------------------------------------------------------------------------
Power 574 597 1 267 1 366 2 702 2 603
--------------------------------------------------------------------------------
Heat 322 301 1 047 952 1 770 1 865
--------------------------------------------------------------------------------
Russia 195 169 490 413 804 881
--------------------------------------------------------------------------------
Distribution* 215 200 526 480 963 1 009
--------------------------------------------------------------------------------
Electricity Sales* 183 327 556 964 1 798 1 390
--------------------------------------------------------------------------------
Muut 19 16 49 21 51 79
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja -150 -261 -516 -944 -1 736 -1 308
myyntien netotus
--------------------------------------------------------------------------------
Eliminoinnit -42 -54 -69 -10 -56 -115
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 316 1 295 3 350 3 242 6 296 6 404
--------------------------------------------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain
Milj. euroa II/11 II/10 I-II/11 I-II/10 2010 LTM
----------------------------------------------------------------
Power 257 271 582 695 1 298 1 185
----------------------------------------------------------------
Heat 25 33 196 165 275 306
----------------------------------------------------------------
Russia 21 -9 55 7 8 56
----------------------------------------------------------------
Distribution* 60 53 184 155 307 336
----------------------------------------------------------------
Electricity Sales* 10 10 21 -3 11 35
----------------------------------------------------------------
Muut -25 -19 -41 -29 -66 -78
----------------------------------------------------------------
Yhteensä 348 339 997 990 1 833 1 840
----------------------------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Liikevoitto divisioonittain
Milj. euroa II/11 II/10 I-II/11 I-II/10 2010 LTM
----------------------------------------------------------------
Power 271 280 760 747 1 132 1 145
----------------------------------------------------------------
Heat 25 35 290 194 303 399
----------------------------------------------------------------
Russia 21 -9 55 23 53 85
----------------------------------------------------------------
Distribution* 252 53 377 166 321 532
----------------------------------------------------------------
Electricity Sales* 23 23 3 -6 46 55
----------------------------------------------------------------
Muut 17 -31 24 -49 -147 -74
----------------------------------------------------------------
Yhteensä 609 351 1 509 1 075 1 708 2 142
----------------------------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Tammi−kesäkuu
Konsernin liikevaihto oli tammi−kesäkuussa 3 350 (3 242) miljoonaa euroa.
Konsernin liikevoitto oli yhteensä 1 509 (1 075) miljoonaa euroa. Fortumin
asianomaisen kauden raportoitua liikevoittoa lisäsi 249 (21) miljoonalla
eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39)
mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut
vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 997 (990) miljoonaa euroa.
Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 tammi−kesäkuussa
512 (85) miljoonaa euroa. Tästä summasta kertaluonteiset erät olivat 275 (50)
miljoonaa euroa. Ne liittyvät pääosin Tukholman ulkopuolisten
kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten sekä Fingrid Oyj:n osakkeiden
myyntiin.
Ruotsin kruunun keskikurssi oli vuoden 2011 kahdella ensimmäisellä
neljänneksellä keskimäärin 9 % vahvempi euroon nähden kuin vastaavalla jaksolla
vuonna 2010. Kruunun ja euron vaihtokurssi ja sähkön euromääräinen myynti
lisäsivät Power-divisioonan kustannuksia. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti myös
negatiivisesti kassavirtaan.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista oli 74 (31) miljoonaa euroa. Kasvu
viime vuoteen verrattuna johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n ja TGC-1:n
osuuksien myönteisestä kehityksestä.
Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 127 (61) miljoonaan euroon. Suuremmat
kulut johtuivat kasvaneista korkokustannuksista ja rahoitusinstrumenttien
käyvän arvon muutoksesta, joka oli -3 (19) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli 1 456 (1 045) miljoonaa euroa.
Kauden verot olivat yhteensä 232 (191) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen
veroprosentti oli 15,9 (18,3).
Kauden tulos oli 1 224 (854) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli
1,29 euroa (0,93). Sähköjohdannaisten kirjanpitokäytännöstä aiheutunut vaikutus
osakekohtaiseen tulokseen oli 0,21 euroa (0,02).
Vähemmistöosuus oli 74 (32) miljoonaa euroa. Se liittyy pääosin Fortum Värme
Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %. Osuuden kasvu vuoden
2011 ensimmäisellä puoliskolla vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna johtuu
lähinnä Fortum Värmen Tukholman ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myynnistä
realisoituneesta voitosta, josta vähemmistöosuus oli 30 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 864 (943) miljoonaa euroa. Siihen
vaikuttivat realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka olivat -251
(-227) miljoonaa euroa vuoden 2011 tammi−kesäkuussa. Negatiivinen
valuuttakurssivaikutus syntyi ensimmäisellä neljänneksellä.
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten
tytäryhtiöiden lainojen suojausten jatkamiseen.
Fortumin taloudelliset tunnusluvut viimeisten 12 kuukauden osalta olivat:
sijoitetun pääoman tuotto 13,8 % (11,6 %), oman pääoman tuotto 19,1 % (15,7 %
vuoden 2010 lopussa) ja nettovelan ja käyttökatteen suhde (EBITDA) 2,5 (3,0
vuoden 2010 lopussa). Vertailukelpoinen EBITDA edellisiltä 12 kuukaudelta oli
2,8.
Näkymät
Avaintekijät ja riskit
Maailmantalouden kasvava epävarmuus ja epävakaa taloustilanne Euroopassa
heikentävät talouskasvun ja elpymisen näkymiä. Fortumin tuloksen kannalta
tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat
tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä
vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit
vaikuttavat Fortumin tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelusta aiheutuvat
muuntovaikutukset taseessa kirjataan Fortumin omaan pääomaan.
Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille
ja operatiivisille riskeille. Lisätietoja Fortumin riskeistä ja
riskienhallinnasta on esitetty Fortumin toimintakertomuksessa sekä konsernin
tilinpäätöksessä vuodelta 2010.
Pohjoismaiset markkinat
Fortum odottaa tällä hetkellä pohjoismaisen sähkönkysynnän palautuvan vuoden
2008 tasolle 2012-2014 mennessä. Sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta
jatkaa kasvuaan. Lämpötilakorjattu sähkönkulutus on vuositasolla Pohjoismaissa
edelleen noin 4 % (16 TWh) alhaisempi kuin vuonna 2008.
Vuoden 2011 toisella neljänneksellä öljyn, hiilen ja maakaasun hinnat laskivat
joitakin prosentteja. Euroopan taloudellisesta epävarmuudesta ja EU:n
energiatehokkuutta koskevista esityksistä johtuen hiilidioksidin
päästöoikeuksien hinnat laskivat kuitenkin yli 20 % neljänneksen lopussa.
Saksassa termiinihinnat laskivat neljänneksen lopussa 5 % pienentyneiden
hiilidioksidikustannusten seurauksena. Termiinihinnat laskivat myös
Pohjoismaissa noin 5 % laskeneiden hiilidioksidikustannusten ja parantuneiden
vesivarastojen ansiosta.
Heinäkuun puolivälissä 2011 sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle
2011 oli noin 49 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2012 oli noin 47
euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 47 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta
loppuvuodelle oli noin 59 euroa/MWh ja vuodelle 2012 57 euroa/MWh. Samaan
aikaan hiilen (ICE Rotterdam) termiinihinta loppuvuodelle 2011 puolestaan oli
noin 125 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien
markkinahinta vuodelle 2011 noin 12 euroa hiilidioksiditonnia kohti.
Heinäkuun puolivälissä 2011 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 2 TWh
keskimääräistä pienemmät sekä 14 TWh yli vuoden 2010 vastaavan tason.
Venäjä
Venäjällä sähkön tukkumarkkina on vapautettu vuoden 2011 alusta lähtien. Kaikki
sähköntuotantoyhtiöt myyvät edelleen kotitalouksien kulutusta vastaavan osan
sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.
Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet kapasiteettimarkkinoita
koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA -
”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan
takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän
investointituoton varmistamiseksi. Kapasiteettimaksut hallituksen
investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät
huutokaupalla (CCS - ”vanha kapasiteetti”).
Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen
kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa vanhalle kapasiteetille. Uusien sääntöjen
mukaan vanhalle kapasiteetille huutokaupassa määräytyvät kapasiteettimaksut
perustuvat kulloinkin käytettävissä olevaan kapasiteettiin eivätkä laitoksen
nimellistehoon. Tämä vähentää vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksuja
CHP-laitosten osalta erityisesti kesän aikana. Alkuperäinen suunnitelma
järjestää vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä huutokauppa vuosille 2012-2015
on muuttunut; huutokauppa koskee nyt vain vuotta 2012.
OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä tekijä
vakaalle tuloskasvulle Venäjällä, sillä tuotantovolyymien kasvu tuo lisää
myyntituloja, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti
korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille.
Investointivelvoitesopimukseen kuulumattoman vanhan kapasiteetin (CCS)
painotetun keskihinnan OAO Fortumille odotetaan olevan vuonna 2011 keskimäärin
noin 160 000 ruplaa/MW/kuukausi; hieman vähemmän kuin aikaisemmin arvioitiin
vuoden 2011 inflaatiokorjauksen poistamisen vuoksi. Hinta saattaa kuitenkin
vaihdella voimalaitosten sijainnista ja ajankohdasta riippuen. Ensimmäisellä ja
viimeisellä neljänneksellä kapasiteettitulot ovat korkeammat kuin toisella ja
kolmannella neljänneksellä liiketoiminnan kausiluonteisuuden vuoksi. Uuden
kapasiteetin kapasiteettimaksut ovat noin 3-4 kertaa korkeammat kuin vanhan
kapasiteetin keskimäärin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu, mutta saattaa
vaihdella jonkin verran, sillä se on sidottu Venäjän pitkän aikavälin
valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta.
Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin investointiohjelmaa talouskriisin jälkeisen
kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta ja
suunnittelee ottavansa viimeiset uudet yksiköt käyttöön vuoden 2014 loppuun
mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo maaliskuun lopun 2011
valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,3 miljardia euroa huhtikuusta 2011
eteenpäin. Ensimmäisten kahden uuden yksikön kapasiteettimyynti alkoi helmikuun
2011 alussa ja kesäkuussa 2011. Yhden uuden yksikön kapasiteettimyynnin
arvioidaan alkavan vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä.
Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousi 15 % vuoden alusta vuoden 2010
keskimääräiseen hintaan verrattuna. Kaasun säännellyn hinnan odotetaan pysyvän
muuttumattomana vuoden 2011 loppuun. Säännelty sähkön hinta on sidottu
säänneltyyn kaasun hintaan ja inflaatioon vuositasolla.
OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan. OAO
Fortum saavutti toisella neljänneksellä 100 miljoonan euron vuotuiset
tehokkuusparannukset verrattuna vuoteen 2008, jolloin yhtiö hankittiin.
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit
Tällä hetkellä Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuosina 2011 ja
2012 noin 1,6-1,8 miljardia euroa, mikä ei sisällä mahdollisia yritysostoja.
Fortumin käyttöomaisuusinvestointien vuositasoksi 2013-2014 arvioidaan yhteensä
1,1-1,4 miljardia euroa. Pääasiallinen syy korkeampiin
käyttöomaisuusinvestointeihin vuosina 2011-2012 on Venäjän investointiohjelman
aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapito- ja
tuottavuusinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2011 noin 500-550 miljoonaa
euroa, mikä on lähellä poistojen tasoa.
Maaliskuussa 2011 Fortum myi Tukholman ulkopuolella sijaitsevat
kaukolämpöliiketoimintonsa. Kauppahinta oli noin 220 miljoonaa euroa.
Lisäksi Fortum saattoi huhtikuussa päätökseen kaupan, jonka mukaan yhtiö myi 25
%:n omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:stä. Kauppahinta oli
325 miljoonaa euroa.
Verotus
Ruotsin hallitus korotti vesivoiman kiinteistöveroja vuoden 2011 alusta.
Veronkorotuksesta aiheutuvat lisäkulut ovat arviolta noin 15 miljoonaa euroa
vuonna 2011.
Suomessa lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden sekä sähkön verotusta
kiristettiin huomattavasti 1.1.2011 alkaen. Veronkorotukset heijastuvat
vastaavasti lämmön ja sähkön vähittäishintoihin.
Fortumin vuoden 2011 veroasteeksi arvioidaan tällä hetkellä 19-21 %, kun
osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja muita
kertaluonteisia eriä ei huomioida.
Suojaus
Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä
lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta eli Meri-Porin ja Inkoon
lauhdetuotantolaitoksia. Suojausasteeseen eivät myöskään enää sisälly Fortumin
hiililauhdevoiman fyysiset volyymit ja suojaukset eivätkä tuonnit Venäjältä.
Kesäkuun 2011 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä
Pohjoismaissa noin 70 % oli suojattu noin 45 euroon/MWh loppuvuodeksi 2011.
Kalenterivuodeksi 2012 divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä
Pohjoismaissa oli suojattu noin 50 % noin 46 euroon/MWh.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.
Kannattavuus
Fortumin Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat
muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan
tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos
sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten
potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia
kohti Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 45
miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa
liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon
vaikuttavat mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.
Fortum uskoo, että sekä uusille että vanhoille ydinvoimaloille saatetaan
esittää uusia turvallisuusvaatimuksia lähitulevaisuudessa. Vuonna 2011
divisioonien kustannusten arvioidaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla kuin
vuonna 2010, lukuun ottamatta Ruotsin kruunun kurssivaihteluita ja Ruotsin
vesivoiman kiinteistöveron vaikutuksia. Venäjän sähköntuontisopimuksen
päättymisen vaikutuksen arvioidaan olevan noin -40 miljoonaa euroa koko vuoden
2011 osalta. Power-divisioonan tuloksen odotetaan painottuvan enemmän
loppuvuoteen vuoden 2010 tulokseen verrattuna. Tähän vaikuttavat pääasiassa
ydinvoiman korkeampi käytettävyys ja vesitilanteen parantuminen.
Fortumin tuloskehitys on ollut vakaata. Yhtiö on toiminut aktiivisesti
tuloksellisuuden varmistamiseksi ja pitänyt taloudellisen asemansa vahvana
haastavassa toimintaympäristössä. Fortumin vahva tase sekä joustava,
kustannustehokas ja ilmastomyönteinen tuotantorakenne luovat vankan perustan
tulevaisuudelle.
Espoo, 19.7.2011
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja antaa:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh. +358 10 452 4519
Fortumin sijoittajasuhteet: Sophie Jolly, +358 10 453 2552 ja Rauno Tiihonen,
+358 10 453 6150 / investors@fortum.com
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot,
on luettavissa Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.
Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |