2016-11-01 07:30:01 CET

2016-11-01 07:30:01 CET


SÄÄNNELTY TIETO

Martela Oyj - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)

MARTELA OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS AJALTA 1.1.-30.9.2016


MARTELA OYJ               OSAVUOSIKATSAUS                  1.11.2016 kello 08.30



MARTELA OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS AJALTA 1.1.-30.9.2016

Tammi-syyskuun 2016 liikevaihto oli edellisvuoden tasolla ja liiketulos parani.
Strategiaa terävöitettiin edelleen. 

HEINÄ-SYYSKUU 2016

  -- Liikevaihto 35,2 milj. euroa (7-9/2015: 38.7), muutos -9,1 %
  -- Vertailukelpoinen liiketulos parani 18,6 % ja oli 3,6 milj. euroa (3,0), 
  -- Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 10,2 % (7,9 %)  
  -- Tilikauden tulos parani 12,9 % ja oli 2,7 milj. euroa (2,4)
  -- Osakekohtainen tulos oli 0,67 euroa (0,59) 

TAMMI-SYYSKUU 2016

  -- Liikevaihto oli edellisvuoden tasolla 94,9 milj. euroa (95,3), muutos -0,5
     %
  -- Vertailukelpoinen liiketulos parani 134,2 % ja oli 4,6 milj. euroa (2,0) 
  -- Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 4,9 % (2,1 %)
  -- Tilikauden tulos parani 156,2 % ja oli 2,6 milj. euroa (1,0) 
  -- Osakekohtainen tulos oli 0,62 euroa (0,24)

NÄKYMÄT VUODELLE 2016 (ENNALLAAN)

Näkymät vuodelle 2016 ovat ennallaan. Martela-konsernin vuoden 2016
liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja IFRS
liiketuloksen paranevan hieman edellisvuodesta. Konsernin liiketulos kertyy
normaalista kausivaihteluista johtuen toisella vuosipuoliskolla. 

AVAINLUVUT, MEUR

                                 2016  2015  Muutos  2016  2015  Muutos   2015
                                  7-9   7-9       %   1-9   1-9       %   1-12
Liikevaihto                      35,2  38,7    -9,1  94,9  95,3    -0,5  132,8
                                                                              
Vertailukelpoinen liiketulos*     3,6   3,0    18,6   4,6   2,0   134,2    4,1
Vertailukelpoinen liiketulos %*  10,2   7,9           4,9   2,1            3,1
Liiketulos                        3,6   3,0    18,6   4,1   2,0   104,9    4,1
Liiketulos %                     10,2   7,9           4,3   2,1            3,1
                                                                              
Tulos ennen veroja                3,5   2,9    23,1   3,6   1,5   150,1    3,4
Tilikauden tulos                  2,7   2,4    12,9   2,6   1,0   156,2    2,5
                                                                              
Tulos/osake, eur                 0,67  0,59    13,6  0,62  0,24   158,3   0,61
                                                                              
Sijoitetun pääoman tuotto %      42,6  34,9          16,0   7,7           12,1
Oman pääoman tuotto %            46,8  47,1          14,5   6,4           11,6
Omavaraisuusaste %                                   46,3  36,8           40,9
Nettovelkaantumisaste %                              -8,9  41,6           16,6

* Martela on soveltanut Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European
Securities and Markets Authority, ESMA)  ohjetta vaihtoehtoisten tunnuslukujen
esittämisestä, jotka tulivat voimaan 3.7.2016 alkaen. Martela esittää
vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintojensa taloudellista
kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.
Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna
IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. ESMA:n ohjeistusten
mukainen tunnuslukujen täsmäytys lähimpään IFRS-tilinpäätöslukuun on esitetty
tämän osavuosikatsauksen tilinpäätöstiedoissa. 

TOIMITUSJOHTAJA MATTI RANTANIEMI:

”Liiketoimintamme kehittyi positiivisesti kolmannella neljänneksellä.
Liikevaihdon taso ja toiminnan tehokkuuden paraneminen toivat vakautta Martelan
liiketoimintaan. Liiketoimintamme rahavirta oli myös hyvä. 

Tammi-syyskuun liikevaihto oli 94,9 milj. euroa ja oli samalla tasolla
edellisvuotiseen verrattuna (95,3). Konsernin liiketulos kolmannella
neljänneksellä kasvoi 18,6 % ja oli 3,6 milj. euroa (3,0). Konsernin
vertailukelpoinen liiketulos tammi-syyskuussa oli 4,6 milj. euroa (2,0), joka
oli 134,2 % vertailukauden tulosta parempi. Liiketoiminnan rahavirta
tammi-syyskuulta oli 8,1 milj. euroa (-1,0). 

Tulosyksikön Suomi ja Ruotsi positiivisen kehityksen myötä koko konsernin
liikevaihto oli katsauskaudella edellisvuoden tasolla. Tulosyksikössä
International Puolan liikevaihto laski selvästi ja Norjan hieman. Venäjän
toiminnan viimeisten isojen projektien ajoittuminen kolmannelle neljännekselle
kasvatti sen liikevaihtoa. Muu kansainvälinen vienti kasvoi. 

Kesäkuussa raportoitu Puolan ja Venäjän markkinoiden omista myyntitoiminnoista
vetäytyminen on edennyt suunnitelman mukaisesti. Tuotanto- ja ostoyksikkö
Varsovassa jatkaa edelleen toimintaansa ja on osa Martelan Customer Supply
Management -organisaatiota. Myös aiemmin raportoitu Ruotsissa sijaitsevan
Bodaforsin tehtaan ja logistiikkakeskuksen sulkeminen on loppusuoralla. 

Katsauskaudella jatkoimme konsernin Lifecycle strategian terävöittämistä. Uusi
strategiamme vastaa työn muutokseen ja rakentuu pohjoismaisten vahvuuksien
varaan. Uusi missiomme ”better working” ja uusi visiomme ”people centric
workplaces” määrittelevät strategisen suuntamme. Martela toimittaa käyttäjien
tarpeiden mukaan määriteltyjä työympäristöjä, joissa keskeistä on käyttäjät ja
heidän hyvinvointinsa. 

Johtoryhmän jäsenten vastuualuejako tarkistettiin kaudella strategian
mukaiseksi. 

Loppuvuonna keskitymme edelleen Lifecycle-strategian toteutukseen Pohjoismaissa
ja kannattavuuden parantamiseen. Liiketoiminnan luonteesta johtuen liiketulos
painottuu toiselle vuosipuoliskolle. Vuonna 2016 ajoittuen kyseisen
vuosipuoliskon alkuun.” 

MARKKINATILANNE

Martelan kysyntään vaikuttavat olennaisesti yleinen taloudellinen kehitys,
yritysten ja julkisen sektorin tarve tehostaa tilojensa käyttöä ja uudistaa
työympäristöään aikaisempaa toimivammaksi. 

Markkinatilanne vuoden kolmannella neljänneksellä jatkui alkuvuoden kaltaisena.

Suomen markkinoilla monilla yhtiöillä on tarve sopeuttaa liiketoimintaansa
muuttuneeseen liiketoimintaympäristöön ja se aiheuttaa merkittäviäkin
muutostarpeita työympäristöön. Martela Lifecycle –mallilla pystytään vastaamaan
yritysten tarpeisiin kehittää työympäristöänsä haastavissakin liiketoiminnan
muutostilanteissa ja olemmekin panostaneet työympäristöjen määrittämisen,
suunnittelun ja ylläpidon osaamiseen. Pystymme tarjoamaan entistäkin paremmin
yksilöityjä ja asiakkaan tarpeeseen hyvin soveltuvia työympäristöjä. Tästä
johtuen Suomenkin markkinatilanne on säilynyt edelleen Martelan näkökulmasta
kohtuullisena vaikkakin haastavana. 

Ruotsin talouden positiivinen kehitys tarjoaa Martelalle mahdollisuuden
liiketoiminnan kasvattamiseen Ruotsissa. Lisäksi myös Ruotsissa Martela
Lifecycle-mallin nähdään soveltuvan hyvin markkinoiden tarpeeseen, koska
Ruotsissakin koetaan Suomen tavoin tärkeänä muokata ja kehittää työympäristöjä
vastaamaan muuttuneita liiketoiminnan tarpeita ja haasteita. 

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Heinä-syyskuun 2016 liikevaihto ja tulos

Heinä-syyskuun liikevaihto laski 9,1 % ja oli 35,2 milj. euroa (38,7).
Tulosyksikön Suomi ja Ruotsi liikevaihto laski 5,0 % edellisvuotiseen
verrattuna. Suomen liikevaihto oli edellisvuoden tasolla, kun Ruotsissa,
johtuen projektien ajoittumisesta, se oli vuoden takaista alhaisempi.
Tulosyksikön International liikevaihto laski 31 % edellisvuotiseen verrattuna.
Puolan ja Norjan liikevaihto laski ja Venäjän ja muun kansainvälisen toiminnan
liikevaihto kasvoi. 

Konsernin liiketulos kolmannella neljänneksellä kasvoi 18,6 % ja oli 3,6 milj.
euroa (3,0). 

Kolmannelle neljännekselle ei kirjautunut vertailukelpoisuuteen vaikuttavia
kuluja. Puolan ja Venäjän myyntitoimintojen lopettamiskulut kirjautuivat
edelliselle neljännekselle. 

Konsernin liiketulosta kasvatti toiminnan tehokkuuden paraneminen.

Heinä-syyskuun tilikauden voitto oli 2,7 milj. euroa (2,4), kasvua 12,9 %.

Tammi-syyskuun 2016 liikevaihto ja tulos

Tammi-syyskuun liikevaihto oli 94,9 milj. euroa ja oli samalla tasolla
edellisvuotiseen verrattuna (95,3). Tulosyksikön Suomi ja Ruotsi liikevaihto
kasvoi 5,2 % edellisvuotiseen verrattuna. Suomen kolmen ensimmäisen
neljänneksen liikevaihto oli samalla tasolla kuin edellisvuonna ja Ruotsin
liikevaihto oli edellisvuotista korkeampi.  Tulosyksikön International
liikevaihto laski 29,4 % edellisvuotiseen verrattuna. Puolan ja Norjan
liikevaihto laski ja Venäjän ja muun kansainvälisen toiminnan liikevaihto
kasvoi. 

Puolan myyntitoiminnoista luopumisen seurauksena liikevaihto markkina-alueella
on laskenut ja laskee edelleen loppuvuonna. Venäjän markkinoilla kolmas
vuosineljännes oli vahva, mutta Venäjän myyntitoiminnoista luopumisen johdosta
alueen liikevaihto laskee loppuvuonna. 

Kesäkuussa raportoitu Puolan ja Venäjän markkinoiden omista myyntitoiminnoista
vetäytyminen on edennyt suunnitelman mukaisesti. Tuotanto- ja ostoyksikkö
Varsovassa jatkaa edelleen toimintaansa ja on osa Martelan Customer Supply
Management -organisaatiota. Myös aiemmin raportoitu Ruotsissa sijaitsevan
Bodaforsin tehtaan ja logistiikkakeskuksen sulkeminen on loppusuoralla. 

Konsernin vertailukelpoinen liiketulos tammi-syyskuussa oli 4,6 milj. euroa
(2,0), joka oli 134,2 % vertailukauden tulosta parempi. Toiselle neljännekselle
kirjattiin 0,6 milj. euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja, jotka
syntyivät Puolan ja Venäjän myyntitoimintojen lopettamisesta. Siten
tammi-syyskuun IFRS:n mukainen liiketulos oli 4,1 milj. euroa (2,0), 104,9 %
vertailukauden tulosta suurempi. 

Tammi-syyskuun tilikauden voitto oli 2,6 milj. euroa (1,0), kasvua 156,2 %.

Martelan vuoden 2016 tammi - syyskuun osavuosikatsaus kokonaisuudessaan on
pdf-muodossa tämän tiedotteen liitteenä. 



Martela Oyj
Hallitus

Matti Rantaniemi
toimitusjohtaja


LIITE: Martelan osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2016

Lisätiedot
toimitusjohtaja Matti Rantaniemi, puh 050 465 8194
talousjohtaja Riitta Järnstedt, puh 040 508 4993

Jakelu
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.martela.fi

Uusi missiomme ”better working” ja uusi visiomme ”people centric workplaces”
määrittelevät strategisen suuntamme. Martela toimittaa käyttäjälähtöisiä
työympäristöjä, joissa käyttäjät ja heidän hyvinvointi on keskiössä. Tulemme
keskittymään Pohjoismaihin, sillä yhteisen avoimen työkulttuuritaustamme ja
tarpeidemme myötä Pohjoismaat ovat hybridien työympäristöjen edelläkävijöitä.