Finnvera Oyj - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)

Pk-yritysrahoituksen kysyntä kasvoi yli 10 % - vientitakuutarjoukset kaksinkertaistuivat

Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2011

Vuoden 2011 tammi-syyskuun keskeisiä lukuja

  -- Tarjotut lainat ja takaukset 672 miljoonaa euroa (Q3/2010: 634)
  -- Tarjotut vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset 3 295 miljoonaa
     euroa (Q3/2010: 1 545)
  -- Kotimaan rahoituksen vastuukanta 3 085 miljoonaa euroa (6/2011: 3 111)
  -- Viennin rahoituksen vastuukanta 10 187 miljoonaa euroa (6/2011: 9 549)
  -- Finnvera-konsernin tulos 48 miljoonaa euroa (Q3/2010: 45)
  -- Finnvera Oyj:n tulos 42 miljoonaa euroa (Q3/2010: 49)
  -- Finnvera-konsernin saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot
     44 miljoonaa euroa (Q3/2010: 35)

Pk-yritysten käyttöpääomatarpeet ja investointien lievä kasvu lisäsivät
Finnveran rahoituksen kysyntää tammi-syyskuussa. Kysyntä oli 13 prosenttia
korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. 

- Yritysten tilanteet ovat tällä hetkellä keskenään hyvin erilaisia. Monille ei
ole ehtinyt kertyä vuoden 2009 notkahduksen jälkeen vielä vahvoja taloudellisia
puskureita. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden ja maailmantalouden näkymät ovat
epävarmat. Tämänhetkisessä taloustilanteessa talouspoliittisen
ministerivaliokunnan linjaus suhdannerahoituksen jatkamisesta ensi vuonna on
erittäin perusteltu, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo. 

Finnvera myönsi lainoja ja takauksia yhteensä 672 miljoonaa euroa eli 6
prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myönnetyn suhdannerahoituksen määrä
lähes kaksinkertaistui, ja sitä myönnettiin yhteensä 148 miljoonaa euroa 307
yritykselle. 

Heikkilän mukaan pitkäaikaisten, suurten vientiluottojen saatavuus markkinoilta
on vaikeutunut. 
- Tämä muutos on ilmeisesti pysyvä, sillä finanssikriisin seurauksena
uudistetun Basel III -sääntelyn sivuvaikutus näyttää olevan pankkien roolin
muuttuminen enemmän suurten vientiluottojen järjestelijäksi. Suomeen ollaan
luomassa pysyvää luottomuotoista viennin rahoitusmallia parantamaan
pääomatavaraviejien kilpailukykyä. Mallin käyttöönotto vaatii lakimuutoksia,
joiden on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa, Heikkilä toteaa. 

Finnvera tarjosi vientitakuita ja -takauksia sekä erityistakauksia 3 295
miljoonaa euroa. Tarjousten euromäärä oli yli kaksinkertainen viime vuoden
vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Rahoitetut vientihankkeet koskivat
perinteisiä vientitoimialoja, kuten telekommunikaatiota, energiasektoria ja
metsäteollisuutta. 

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konsernin katsauskauden tulos oli 48 miljoonaa euroa (45) eli kolme
miljoonaa euroa parempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Emoyhtiö Finnvera
Oyj:n tulos oli 42 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 49 miljoonaa
euroa. Sekä kotimaan että viennin rahoituksen tulokset olivat positiiviset. 

Edelliseen vuoteen verrattuna tulosta paransivat merkittävimmin tytäryhtiöiden
pääomasijoitusten arvonkorotukset sekä yleisestä korkotason noususta johtunut
emoyhtiön korkokatteen kasvu ja palkkiotuottojen nousu. Tulosta heikensivät
puolestaan merkittävimmin emoyhtiön suuremmat valtion maksamien
tappiokorvausten jälkeiset luotto-, takaus- ja takuutappiot. 

Emoyhtiön kotimaan rahoituksen tappiot, arvonalentumiset ja varaukset luotoista
ja takauksista olivat 61 miljoonaa euroa (44). Tästä toteutuneita luotto- ja
takaustappioita oli 67 miljoonaa euroa, neljä miljoonaa euroa peruutuksia
aiemmin kirjattuihin tappioihin sekä kaksi miljoonaa euroa vähennyksiä
saamisten arvonalentumisiin ja varauksiin. Valtion ja EAKR:n (Euroopan
aluekehitysrahasto) korvausosuus toteutuneista tappioista oli 21 miljoonaa
euroa (16). Viennin rahoituksessa ei katsauskaudella jouduttu kirjaamaan suuria
tappioita, eikä myöskään lisätty merkittävästi tappiovarauksia. Vientitakuu- ja
erityistakaustoiminnan tappiot olivat katsauskaudella 4 miljoonaa euroa (6). 

Emoyhtiön vakavaraisuus oli katsauskauden lopussa 14,9 ja konsernin 15,3
prosenttia. 

Lähiajan riskit ja tulevaisuuden näkymät

Rahoitusmarkkinoiden rauhattomuus ja maailmantalouden epävarmat näkymät
hidastavat talouden kasvua myös Suomessa. Teollisten investointien orastanut
kasvu pysähtynee lähes kokonaan yritysten vientinäkymien heikentyessä. 

Finnveran pk-yritysrahoituksen kysyntä ei ole toistaiseksi lisääntynyt
merkittävästi suhdannerahoitusta lukuun ottamatta. Osa yrityksistä varautuu
heikkenevään talouskehitykseen, minkä vuoksi rahoituksen kysyntä kohdistuu
entistä enemmän käyttöpääomaan. 

Talouden epävarmuus heikentää edelleen vientikysyntää, kuten myös
vientitakuiden kysyntää. Markkinoilla syntyneen epäluottamuksen ja tiukentuvan
pankkisääntelyn vuoksi pankkien on parannettava vakavaraisuuttaan: tämä
tapahtuu pääosin pitkäaikaista luotonantoa supistamalla, mistä johtuen
pitkäaikaisesta rahoituksesta on muodostumassa pullonkaula viennin
rahoitusjärjestelyissä. Suomessa rahoituksen saatavuutta parannetaan
luottomuotoisen vienninrahoituksen avulla. Uuden mallin mukaan Finnvera hankkii
varat markkinoilta valtion takauksella, ja Finnveran tytäryhtiö Suomen
Vientiluotto Oy rahoittaa varoilla pankkien yrityksille järjestämiä luottoja.
Esitykset luottomuotoisesta viennin rahoituksesta ovat parhaillaan eduskunnan
käsittelyssä. 

Konkurssien ja vaikeuksissa olevien yritysten määrä sekä Finnveran
luottotappiot saattavat kasvaa jo loppuvuonna, mikäli talouskasvu pysähtyy. 

Finnveran kuluvan vuoden tuloksen arvioidaan olevan vuoden 2010 tulosta
alemmalla tasolla. Riskien suurempi toteutuminen talouskehityksen heikentyessä
voi pienentää arvioitua tulosta tästä vielä olennaisesti. 



Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321
varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 (viennin rahoitus)
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 (kotimaan rahoitus)
talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 020 460 7409


Tietoja Finnveran vuoden 2011 toiminnasta julkaistaan 26.1.2012.
Vuoden 2010 tilinpäätös ja vuosikertomus julkaistaan Finnveran
internet-sivuilla 20.3.2012.

Attachments:

Osavuosikatsaus_q3_2011.pdf