2017-02-08 08:30:19 CET
2017-02-08 08:30:19 CET
REGLERAD INFORMATION
Sampo - Tilinpäätöstiedote
Sampo-konsernin tulos vuodelta 2016
SAMPO OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 8.2.2017 klo 9.30
SAMPO-KONSERNIN TULOS VUODELTA 2016
Matalasta korkotasosta huolimatta vuosi 2016 oli Sampo-konsernille erittäin
suotuisa. Sampo-konsernin tulos ennen veroja oli 1 871 miljoonaa euroa (1 888)
ja markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos nousi 1 760
miljoonaan euroon (1 564).
* Osakekohtainen tulos säilyi lähes muuttumattomana ja oli 2,95 euroa (2,96),
mutta markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos parani selvästi ja oli
3,14 euroa (2,79). Konsernin oman pääoman tuotto oli 15,0 prosenttia (14,0)
vuonna 2016. Osakekohtainen substanssi 31.12.2016 oli 24,86 euroa (23,79).
* Hallitus ehdottaa 27.4.2017 järjestettävälle yhtiökokoukselle osinkoa
jaettavaksi 2,30 euroa osakkeelta (2,15). Maksettavan osingon kokonaismäärä
on 1 288 miljoonaa euroa (1 204).
* Vahinkovakuutussegmentin tulos ennen veroja oli 883 miljoonaa euroa (960).
Vakuutustekninen tulos oli erinomainen ja vuoden 2016 yhdistetty kulusuhde
ylsi uuteen ennätykseen 84,4 prosenttiin (85,4). Kertaluonteisista eristä
puhdistettunakin yhdistetty kulusuhde oli kaikkien aikojen paras, 86,1
prosenttia. Vuoden 2015 kulusuhde oli 86,5 prosenttia ilman kertaeriä. Oman
pääoman tuotto oli 25,3 prosenttia (21,5). Osuus Topdanmarkin vuoden 2016
tuloksesta oli 65 miljoonaa euroa (43).
* Sammon osuus Nordean vuoden 2016 nettotuloksesta oli 773 miljoonaa euroa
(751). Nordean oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli 11,5
prosenttia (12,3) ja ydinvakavaraisuussuhde ylsi uuteen ennätykseen ollen
ennen siirtymäsäännösten huomioon ottamista 18,4 prosenttia (16,5).
Segmenttiraportoinnissa Nordean tuloksesta kirjattava osuus sisältyy
Omistusyhteisö-segmenttiin. Nordean hallitus ehdottaa vuoden 2017
yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 0,65 euroa osakkeelta (0,64).
Yhtiökokouksen hyväksyessä osinkoehdotuksen Sampo Oyj saa 27.3.2017
Nordeasta osinkoa 559 miljoonaa euroa (551).
* Henkivakuutussegmentin tulos ennen veroja kohosi 210 miljoonaan euroon
(181). Oman pääoman tuotto oli 15,9 prosenttia (12,7). Omalla vastuulla
oleva maksutulo oli 1 116 miljoonaa euroa (1 144). Maksutulo kasvoi
viimeisellä vuosineljänneksellä 46 prosenttia. Laskuperustekorollisen
vastuuvelan diskonttaamisessa käytetty korko vuodelle 2017 on 0,25
prosenttia, vuoden 2018 korko 0,50 prosenttia ja vuoden 2019 korko 2,25
prosenttia. Korkotäydennykset ylsivät kaikkien aikojen ennätykseen 273
miljoonaan euroon.
AVAINLUVUT
Milj. e 2016 2015 Muutos, % Q4/2016 Q4/2015 Muutos, %
Tulos ennen veroja 1 871 1 888 -1 528 413 28
Vahinkovakuutus 883 960 -8 223 204 9
Osakkuusyhtiö Nordea 773 751 3 227 173 31
Henkivakuutus 210 181 16 53 48 9
Omistusyhteisö pl. Nordea) 6 -1 - 25 -13 -
Tilikauden tulos 1 650 1 656 0 471 364 30
Muutos Muutos
Tulos/osake, euroa 2,95 2,96 -0,01 0,84 0,65 0,19
Tulos/osake markkina-arvoin,
euroa 3,14 2,79 0,35 0,98 0,95 0,03
Substanssi/osake, euroa 24,86 23,79 1,07 - - -
Keskim. henkilöstömäärä (FTE) 6 780 6 755 25 - - -
Konsernin vakavaraisuussuhde, - - -
% 154 145 9
Oman pääoman tuotto, % 15,0 14,0 1,0 - - -
Tuloslaskelmaeriä vertaillaan edellisen vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin.
Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2015 lopun tilanne, jollei toisin ole
ilmoitettu.
Sampo noudattaa Finanssivalvonnan ohjeistusta julkaisemalla
tilinpäätöstiedotteensa tähän pörssitiedotteeseen liitettynä PDF-tiedostona.
Tilinpäätöstiedote on luettavissa myös osoitteessa www.sampo.com/tulos.
Tilinpäätöksessä käytetyt 1-12/2016 1-9/2016 1-6/2016 1-3/2016 1-12/2015
vaihtokurssit
EUR 1 = SEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 9,4676 9,3712 9,3023 9,3241 9,3534
Tase (raportointikauden 9,5525 9,6210 9,4242 9,2253 9,1895
päätöspäivänä)
DKK 1 = SEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,2718 1,2586 1,2486 1,2501 1,2542
Tase (raportointikauden 1,2849 1,2912 1,2668 1,2381 1,2314
päätöspäivänä)
NOK 1 = SEK
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,0192 0,9998 0,9875 0,9790 1,0475
Tase (raportointikauden 1,0513 1,0706 1,0133 0,9799 0,9570
päätöspäivänä)
Vuoden 2016 neljäs vuosineljännes lyhyesti
Sampo-konsernin loka-joulukuun 2016 tulos ennen veroja oli 528 miljoonaa euroa
(413). Osakekohtainen tulos nousi 0,84 euroon (0,65), mikä on kaikkien aikojen
paras viimeisen vuosineljänneksen tulos. Markkina-arvoin laskettu osakekohtainen
tulos oli 0,98 euroa (0,95). Osakekohtainen substanssi kohosi vuosineljänneksen
aikana 3,05 euroa 24,86 euroon. Noususta 2,20 euroa tuli Nordean osakekurssin
noususta.
Vahinkovakuutustoiminnan vuoden viimeisen neljänneksen yhdistetty kulusuhde oli
85,6 prosenttia (87,7), joka on paras kulusuhde vuoden viimeiseltä
neljännekseltä. Aiempina vuosina sattuneita vahinkoja varten tehtyjen varausten
purku alensi yhdistettyä kulusuhdetta 3,8 prosenttiyksikköä ja toteutuneiden
suurvahinkojen odotettua suurempi toteuma nosti kulusuhdetta 1,8
prosenttiyksikköä. Tulos ennen veroja kasvoi 223 miljoonaan euroon (204).
Topdanmarkin tuloksesta kirjattiin osuutena 23 miljoonaa euroa (6).
Sammon osuus Nordean vuoden 2016 viimeisen vuosineljänneksen nettotuloksesta
kasvoi 227 miljoonaan euroon (173). Joulukuun 2016 loppuun tultaessa Nordea-
konsernin ydinvakavaraisuussuhde nousi ennen siirtymäsäännösten huomioon
ottamista 18,4 prosenttiin (16,5).
Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja nousi 53 miljoonaan euroon (48).
Matalan korkotason vuoksi Mandatum Life jatkoi vastuuvelkansa vahvistamista.
Maksutulo kasvoi 46 prosenttia 306 miljoonasta eurosta 446 miljoonaan euroon.
LIIKETOIMINTA-ALUEET
Vahinkovakuutus
Vahinkovakuutussegmentin vuoden 2016 tulos ennen veroja oli 883 miljoonaa euroa
(960). Yhdistetty kulusuhde parani 84,4 prosenttiin (85,4) ja riskisuhde 62,3
prosenttiin (66,6). Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Ruotsin
vakuutusyhtiöiden keskusjärjestön suorittaman kuolevuustaulustoja koskeneen
tutkimuksen seurauksena liikennevakuutuksen vastuuvelkaa purettiin 72 miljoonaa
euroa. Tämä paransi koko vuoden 2016 yhdistettyä kulusuhdetta 1,7
prosenttiyksiköllä. Vertailulukuun sisältyy kaksi kertaluonteista erää: Norjan-
toimintojen henkilöstön eläkejärjestelmän muutos ja annuiteettien
diskonttaamiseen Suomessa käytettävän koron lasku 2,0 prosentista 1,5
prosenttiin. Näiden yhteenlaskettu vaikutus paransi yhdistettyä kulusuhdetta
1,1 prosenttiyksiköllä. Ilman kertaluonteisia eriä yhdistetty kulusuhde vuodelta
2016 olisi ollut 86,1 prosenttia ja vuodelta 2015 86,5 prosenttia.
Aikaisempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta
purettiin 141 miljoonaa euroa tammi-joulukuussa 2016. Lukuun sisältyy aiempi
Ruotsin liikennevakuutuksen vastuuvelan purku. Vuonna 2015 vastuuvelkaa
vahvistettiin 61 miljoonalla eurolla, mikä selittyi pääosin Suomessa
annuiteettien diskonttaamiseen käytetyn koron alentamisella. Oman pääoman tuotto
nousi 25,3 prosenttiin (21,5). Vahinkovakuutuksen käyvän arvon rahasto oli
joulukuun 2016 lopussa 484 miljoonaa euroa (391).
Vakuutustekninen tulos nousi 658 miljoonaan euroon (657). Vakuutusliikkeen
tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin
vakuutusmaksutuottoihin) parani 15,5 prosenttiin (15,1).
Ruotsin liikennevakuutukseen liittyvä vastuuvelan purku vuoden 2016
ensimmäisellä neljänneksellä paransi koko vuoden 2016 tulosta. Suomen
liiketoimintojen vertailulukuja rasitti taas vuoden 2015 toisella neljänneksellä
toteutettu diskonttokoron alennus. Suurasiakkaiden suurvahinkokehitys oli 11
miljoonaa euroa odotettua parempi ja Ifin suurvahingoista maksamat korvauskulut
olivat kokonaisuudessaan yhteensä 17 miljoonaa euroa odotettua alhaisemmat
vuonna 2016.
Ruotsissa annuiteettien diskonttaamiseen käytetty korko laski -0,03 prosenttiin
vuoden 2016 lopussa, mikä heikensi koko vuoden tulosta 29 miljoonalla eurolla.
Diskonttokorko oli vuoden 2015 lopussa 0,41 prosenttia. Neljännen
vuosineljänneksen tuloksessa vaikutus oli 19 miljoonaa euroa positiivinen.
Suomen vastaava korko säilyi muuttumattomana 1,5 prosentissa.
Bruttovakuutusmaksutulo laski 4 458 miljoonaan euroon (4 559) vuonna 2016.
Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo oli edellisvuoden tasolla.
Maksutulo kasvoi Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja supistui Yritys- ja
Suurasiakkaissa sekä Baltiassa. Ruotsissa ja Tanskassa maksutulo kasvoi 4
prosenttia, mutta Suomessa ja Norjassa maksutulo supistui.
Toimintakulusuhde oli 22,1 prosenttia (18,8) ja liikekulusuhde 16,6 prosenttia
(13,0). Vertailulukuja alentaa Ifin vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä
Norjassa toteuttama eläkejärjestelmän kertaluonteinen muutos. Kun jätetään
ottamatta huomioon kertaluonteiset erät, vertailuluvut olivat 22,3 prosenttia ja
16,6 prosenttia, mainitussa järjestyksessä.
Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 31.12.2016 yhteensä 12,2 miljardia euroa
(11,4). Tästä 79 prosenttia (74) oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin, 8
prosenttia (12) rahamarkkinainstrumentteihin ja 13 prosenttia (13) osakkeisiin.
Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 173 miljoonaa euroa (304). Sijoitusten
tuotto käyvin arvoin oli 2,9 prosenttia (1,5) vuonna 2016. Korkosijoitusten
duraatio oli 1,4 vuotta (1,2) ja keskimääräinen maturiteetti 2,8 vuotta (2,6).
Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla
laskettuna (running yield) oli joulukuun 2016 lopussa 1,7 prosenttia (1,8).
Osakkuusyhtiö Nordea Bank AB
Sampo Oyj omisti 860 440 497 Nordean osaketta 31.12.2016, mikä vastaa
21,2 prosentin omistusosuutta. Osakkeista maksettu keskihinta oli 6,46 euroa ja
kirja-arvo konsernitaseessa oli 8,78 euroa osakkeelta. Nordean osakkeen
päätöskurssi oli joulukuun 2016 lopussa 10,60 euroa.
Nordean hallitus ehdottaa vuoden 2017 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
osinkoa maksetaan 0,65 euroa osakkeelta (0,64). Mikäli yhtiökokous hyväksyy
hallituksen osinkoehdotuksen, Sampo Oyj saa Nordealta osinkoa 559 miljoonaa
euroa 27.3.2017.
Vuosi 2016 oli ehkä tapahtumarikkain vuosi Nordean historiassa. Makrotalous ja
säännösmuutokset toivat mukanaan haasteita. Lisäksi Nordea sai paljon huomiota
mediassa samaan aikaan, kun konsernissa käynnistettiin suuri muutosohjelma.
Muutosohjelmassa saavutettiin kaksi merkittävää tavoitetta: konsernin juridinen
rakenne uudistettiin ja peruspankkijärjestelmässä lanseerattiin ensimmäinen
tuote, määräaikaistalletus. Tuottoihin kohdistuneista haasteista huolimatta
pankin nettomääräinen korkomarginaali parani, hoitoon saatiin ennätysmäärä uutta
varallisuutta ja Nordea vahvisti pohjoismaista johtoasemaansa yritysten
neuvonantajana.
Liiketoiminnan tuotot ilman kertaluonteisia eriä vähenivät edellisvuodesta
prosentin paikallisissa valuutoissa laskettuna (-2 prosenttia euroissa).
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä pieneni 8 prosenttia paikallisissa
valuutoissa laskettuna (-9 prosenttia euroissa).
Rahoituskate pieneni edellisvuodesta 3 prosenttia paikallisissa valuutoissa
laskettuna (-5 prosenttia euroissa). Liiketoiminta-alueiden keskimääräiset
luotto- ja talletusvolyymit pysyivät paikallisissa valuutoissa laskettuna
samalla tasolla kuin vuonna 2015.
Luottomarginaalit kohenivat 0,02 prosenttiyksikköä ja talletusmarginaalit
0,06 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Nettomääräiset palkkiotuotot kasvoivat
edellisvuodesta prosentin paikallisissa valuutoissa laskettuna (pysyivät
aiemmalla tasollaan euroissa).
Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoi 4 prosenttia
paikallisissa valuutoissa laskettuna (4 prosenttia euroissa).
Kulut ja luottoriskit kehittyvät Nordean ohjeistuksen mukaisesti. Kulut ilman
kertaluonteisia eriä kasvoivat 5 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna
(4 prosenttia euroissa). Kuluja kertyi 4 886 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut
pienenivät prosentin paikallisissa valuutoissa laskettuna, pois lukien
kertaluonteiset erät. Kulu/tuotto-suhde heikkeni 47 prosentista 50 prosenttiin.
Nettomääräiset luottotappiot kasvoivat 502 miljoonaan euroon. Niiden osuus
luotonannosta oli 0,15 prosenttia (0,14 prosenttia vuonna 2015).
Tulos kasvoi 4 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (3 prosenttia
euroissa) ja oli 3 766 miljoonaa euroa.
Valuuttakurssimuutokset pienensivät tuottoja ja kuluja sekä luotto- ja
talletusvolyymejä noin prosentin, kun lukuja verrataan vuoden 2015 lukuihin.
Nordea-konsernin Basel III -säännösten mukaan laskettu ydinvakavaraisuussuhde
(CET1) oli vuoden 2016 neljännen neljänneksen lopussa 18,4 prosenttia, kun se
edellisneljänneksen lopussa oli 17,9 prosenttia. Riskipainotetut erät pienenivät
3,0 miljardia euroa lähinnä yritysvastuiden aiempaa pienemmän riskipainon ja
vastapuoliriskien pienenemisen ansiosta. Ydinpääoma kasvoi 0,1 miljardia euroa
vahvan osinkojen jälkeisen tuloksen ansiosta. Negatiivisesti siihen vaikutti
aineettoman omaisuuden kasvu.
Ruotsin Finanssivalvonta ilmoitti 18.12.2016 sopineensa pohjoismaisten
valvontaviranomaisten ja Euroopan keskuspankin kanssa merkittävien
sivuliikkeiden valvonnasta Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Nordea
Bank AB:n (publ) ja sen Suomen, Tanskan ja Norjan tytärpankkien fuusiot tulivat
voimaan 2.1.2017. Samalla kaikki tytärpankkien varat ja velat siirtyivät Nordea
Bank AB:lle (publ) ja Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Nordea Bank Danmark A/S:n ja
Nordea Bank Norge ASA:n toiminta lakkautettiin. Pankkitoiminnasta Suomessa,
Tanskassa ja Norjassa vastaavat jatkossa Nordea Bank AB:n (publ) paikalliset
sivuliikkeet.
Lisätietoja Nordea Bank AB:stä ja sen tuloksista vuodelta 2016 on saatavilla
osoitteessa www.nordea.com.
Henkivakuutus
Henkivakuutustoiminnan tulos ennen veroja vuodelta 2016 oli 210 miljoonaa euroa
(181). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos verojen jälkeen oli 232
miljoonaa euroa (168). Oman pääoman tuotto oli 15,9 prosenttia (12,7).
Sijoitusomaisuuden nettotuotot ilman sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä
tuottoja olivat 356 miljoonaa euroa (391). Sijoitussidonnaisten vakuutusten
tuotot olivat 276 miljoonaa euroa (239). Käyvän arvon rahasto kasvoi vuoden
2016 kuluessa 596 miljoonaan euroon (532).
Mandatum Life -konsernin kokonaisvastuuvelka kasvoi 11,3 miljardiin euroon
(10,9). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvä vastuuvelka nousi vuoden
2016 lopussa 6,4 miljardiin euroon (5,9) eli 57 prosenttiin (54) koko
vastuuvelasta. Laskuperustekorkoinen kanta supistui suunnitelman mukaisesti
vuoden 2016 aikana ja oli 4,8 miljardia euroa (5,0) 31.12.2016. Korkeamman koron
laskuperustekannat (4,5 ja 3,5 prosenttia) supistuivat 213 miljoonaa euroa ja
olivat 2,9 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa.
Mandatum Life vahvisti vuonna 2016 vastuuvelkaansa 28 miljoonalla eurolla
alhaisen korkotason takia ja kokonaisuudessaan diskonttokoron alentamiseen oli
vuoden 2016 lopussa varattu 273 miljoonaa euroa (244), josta 225 miljoonaa euroa
on allokoitu vuosille 2017 - 2019. Lukuun ei sisälly eriytettyyn kantaan
liittyviä eriä. Diskonttokorko on alennettu 0,25 prosenttiin vuodelle
2017, 0,50 prosenttiin vuodelle 2018 ja 2,25 prosenttiin vuodelle 2019.
Marraskuussa 2016 eriytetyn ryhmäeläkevakuutuskannan diskonttokorko alennettiin
0,50 prosenttiin 0,75 prosentista, mikä kasvatti diskonttokoron alentamiseen
varatun määrän 275 miljoonaan euroon (257).
Mandatum Life -konsernilla oli 31.12.2016 sijoitusomaisuutta markkina-arvoin
mitattuna 6,6 miljardia euroa (6,7), kun huomioon ei oteta 6,5 miljardin euron
(5,9) suuruisia sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan katteena olevia
sijoituksia.
Mandatum Lifen alkuperäisen laskuperustekorkoisen vastuuvelan katteena oleva
omaisuus oli 31.12.2016 markkina-arvoin 5,4 miljardia euroa (5,5), josta 41
prosenttia (47) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 14 prosenttia (7)
rahamarkkinoille, 30 prosenttia (29) osakkeisiin ja 15 prosenttia (16)
vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin vuodelta
2016 oli 7,2 prosenttia (6,9). Korkosijoitusten duraatio oli vuoden 2016 lopussa
1,9 vuotta (2,1) ja keskimääräinen maturiteetti 2,3 vuotta (2,8). Korkosalkun
keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna
(running yield) oli 2,9 prosenttia (3,2).
Eriytetyn kannan katteena olevien sijoitusten arvo oli 1,2 miljardia euroa
(1,2), josta 75 prosenttia (71) oli korkosijoituksissa, 10 prosenttia (9)
rahamarkkinainstrumenteissa, 8 prosenttia (12) osakkeissa ja 7 prosenttia (8)
vaihtoehtoisissa sijoituksissa. Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden tuotto
käyvin arvoin oli 4,7 prosenttia (3,8) vuodelta 2016. Vuoden 2016 lopussa
korkosijoitusten duraatio oli 2,4 vuotta (2,3) ja keskimääräinen maturiteetti
3,5 vuotta (3,8). Korkosijoitusten keskimääräinen tuotto eräpäivään
instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 1,8 prosenttia
(1,4).
Henkivakuutusliiketoiminnan kustannus- ja riskiliikkeen tulokset säilyivät
hyvinä. Kustannusliikkeen tulos oli 24 miljoonaa euroa (25) ja riskiliikkeen
tulos 31 miljoonaa euroa (33).
Mandatum Life -konsernin omalla vastuulla oleva maksutulo oli 1 116 miljoonaa
euroa (1 144). Vaisun alkuvuoden jälkeen viimeisen vuosineljänneksen maksutulo
kohosi ennätykselliseen 446 miljoonaan euroon (306). Sijoitussidonnainen
maksutulo oli 973 miljoonaa euroa (968). Mandatum Lifen markkinaosuus Suomessa
kasvoi 24,1 prosenttiin (17,7).
Omistusyhteisö
Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja oli 778 miljoonaa euroa (749), josta
773 miljoonaa euroa (751) tuli Nordean vuoden 2016 tuloksesta kirjattavasta
Sammon osuudesta. Ilman osuutta Nordean tuloksesta omistusyhteisö teki 6
miljoonan euron tuloksen (-1). Valuuttakurssivaihtelut ja varsinkin Ruotsin
kruunun vahvistuminen kasvattivat sijoitustuottoja 25 miljoonalla eurolla.
Matala korkotaso sekä Ruotsin kruunun ja euron väliset kurssivaihtelut alensivat
merkittävästi rahoituskuluja.
Sampo Oyj:llä oli 31.12.2016 velkarahoitusta 3 548 miljoonaa euroa (2 302) ja
korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 2 104 miljoonaa euroa (1 343). Korkoa
kerryttäviin omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, 637 miljoonaa euroa (579)
tytär- ja osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemia pääomalainoja sekä 28 miljoonaa
euroa muita rahamarkkinainstrumentteja (25). Vuoden 2016 lopussa nettovelka oli
1 443 miljoonaa euroa (959).
Sampo Oyj:n bruttovelka oli 47 prosenttia (32) yhtiön omasta pääomasta ja
velkaisuusaste oli 32 prosenttia (24). Velkaantuneisuuden kasvu johtuu kahdesta
asiasta. Ensinnäkin hankkiessaan Topdanmarkin osakkeita Sampo lisäsi velkaansa
400 miljoonalla eurolla. Toiseksi Sampo uudelleenrahoitti 500 miljoonan euron
helmikuussa 2017 erääntyvän seniorilainan jo marraskuussa 2016 laskemalla
liikkeeseen 750 miljoonan euron seniorilainan maksamatta samanaikaisesti
takaisin erääntyvää lainaa. Velkaisuusasteen odotetaan palautuvan alle 30
prosentin tasolle vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Sampo Oyj:n taseessa 31.12.2016 olleet rahoitusvelat koostuivat 2 877 miljoonan
euron (1 997) senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoista ja 671 miljoonan euron
(305) arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista. Sampo Oyj:n velan
keskikorko oli 31.12.2016 ilman koronvaihtosopimuksia 1,37 prosenttia (1,45).
Keskikoron nousu on tilapäistä ja johtuu helmikuussa 2017 erääntyvään
seniorilainaan liittyvien koronvaihtosopimusten sulkemisesta.
MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA
Pakollinen ostotarjous Topdanmarkin osakkeista
Sampo Oyj ilmoitti 7.9.2016 velvollisuudestaan tehdä pakollinen ostotarjous
Topdanmark A/S:n osakkeenomistajille. Sampo tarjoutui pakollisella
ostotarjouksella ostamaan kaikki Topdanmarkin osakkeet pois lukien Topdanmarkin
hallussa olevat omat osakkeet sekä mahdolliset Topdanmarkin liikkeeseen laskemat
muut rahoitusvälineet, warrantit ja osakeoptiot, sekä tietyissä lainsäädännön
pois rajaamissa maissa asuvien Topdanmarkin osakkeenomistajien omistuksessa
olevat osakkeet. Pakollisessa ostotarjouksessa tarjottu käteishinta kullekin
Topdanmarkin liikkeelle laskemalle osakkeelle oli 183 Tanskan kruunua.
Ostotarjouksen tarjousaika alkoi 27.9.2016 ja kesti 25.10.2016 saakka.
Ostotarjouksen tuloksena Sampo Oyj sai 7 374 306 Topdanmarkin osaketta eli
yhtiöllä oli 26.10.2016 hallussaan 41,1 prosenttia Topdanmarkin kaikista
osakkeista.
Pakollinen ostotarjous tehtiin Tanskan ostotarjoussäännöstön (Takeover Order,
nro 562, 2.6.2014) kohdan 2 (1) mukaisesti. Velvollisuus pakollisen julkisen
käteisostotarjouksen tekoon syntyi sen jälkeen, kun Sampo oli 6.-7.9.2016
ostanut markkinoilta 200 000 Topdanmarkin osaketta osakkeen korkeimman
ostohinnan ollessa 183 Tanskan kruunua ja omistusosuus oli ylittänyt Tanskan
lain edellyttämän yhden kolmasosan rajan kaikista Topdanmarkin osakkeiden
tuottamista äänistä. Samassa yhteydessä Sampo hankki kokonaan omistamaltaan
tytäryhtiöltään If Skadeförsäkring Holding AB (publ):ilta 31 476 920
Topdanmarkin osaketta hintaan 183 Tanskan kruunua osakkeelta, mikä vastaa noin
33,13 prosenttia Topdanmarkin kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamista
äänistä (mukaan lukien Topdanmarkin hallussa olevat omat osakkeet). Tämän kaupan
seurauksena If ei enää omista Topdanmarkin osakkeita.
Sampo Oyj:n tulososuus Topdanmarkin tuloksesta esitetään jatkossakin
vahinkovakuutussegmentissä, vaikka Topdanmark tästedes onkin Sampo Oyj:n
osakkuusyhtiö. Sampo Oyj:llä oli 1.2.2017 yhteensä 39 579 226 Topdanmarkin
osaketta eli 41,7 prosenttia Topdanmarkin osakkeista ja 45,7 prosenttia
äänimäärästä.
Mandatum Lifen jakelusopimus Danske Bankin kanssa
Sampo Oyj:n myydessä pankkitoimintansa Danske Bank A/S:lle vuoden 2007 alussa
Sampo Pankki Oyj (nykyään Danske Bank Oyj) ja henkivakuutusosakeyhtiö Henki-
Sampo (nykyään Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö) allekirjoittivat sopimuksen,
joka takasi Henki-Sammolle yksinoikeuden myydä henki- ja
eläkevakuutustuotteitaan Sampo Pankin jakeluverkostossa Suomessa.
Mandatum Life päätti 20.10.2016 olla jatkamatta jakelusopimusta 31.12.2016
jälkeen. Edellä mainitun sopimuksen solmimisen yhteydessä Mandatum Lifelle
taattiin oikeus myydä Danske Bank Oyj:n Suomen palveluverkoston kautta myydyn
vakuutuskantansa Danske Bankille. Mandatum Life päätti 27.10.2016 käyttää
oikeuttaan myydä tämä vakuutuskantansa Danske Bankille.
Vakuutuskannan arvo annetaan kolmannen osapuolen määritettäväksi edellä
mainittuun sopimukseen kirjatuin ehdoin. Arvonmäärityksen arvioidaan kestävän
vuoden 2017 kesään ja kannansiirron odotetaan tapahtuvan aikaisintaan vuoden
2017 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Kannansiirto edellyttää asianmukaisten
viranomaislupien saamista.
Vakuutuskantaan sisältyy yli 150 000 sopimusta ja kantaan liittyvä vastuuvelka
oli vuoden 2016 lopussa 3 202 miljoonaa euroa. Vakuutuskanta koostuu pääosin
sijoitussidonnaisista sopimuksista ja lainaturvasopimuksista.
Laskuperustekorkoisen vastuuvelan suuruus oli 210 miljoonaa euroa.
Vakuutuskantaa käsitellään vuoden 2016 taseessa myytävänä olevina varoina.
OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA
Kun Sampo Oyj siirtyi arvo-osuusjärjestelmään syyskuussa 1997, osakkeenomistajia
pyydettiin esittämään osakekirjansa ja vaatimaan osakkeidensa siirtämistä arvo-
osuustilille yhtiökokouksen päätöksen mukaisena ilmoittautumisaikana. Niiden
osakkeenomistajien, jotka eivät vaatineet osakkeidensa kirjaamista arvo-
osuustilille, osakkeet merkittiin yhtiön yhteiselle arvo-osuustilille.
Sampo Oyj:n yhtiökokous voi voimassa olevan osakeyhtiölain mukaan 1.9.2016
jälkeen päättää, että oikeus yhteistilille kirjattuun osakkeeseen menetetään.
Yhtiökokouksen päätöksen jälkeen menetettyihin osakkeisiin sovelletaan yhtiön
hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä ja hallitus voi esimerkiksi
päättää kyseisten osakkeiden mitätöimisestä.
Koska yhtiökokouksella on ensimmäisen kerran mahdollisuus päättää asiasta,
selvitti Sampo Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunta edellytyksiä tällaisen
päätöksen tekemiselle ja sen seurauksille erityisesti kaikkien
osakkeenomistajien tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi.
Sampo Oyj on saanut osakkeenomistajiltaan kaksi esitystä, jotka koskevat
yhteistilin osakkeiden osakeoikeuksien menettämistä. Ensimmäisessä ehdotuksessa
esitetään, että varsinainen yhtiökokous päättäisi osakeyhtiölain 4 luvun 10 §:n
2 momentissa tarkoitetulla tavalla, että oikeus arvo-osuusjärjestelmään
kuuluvaan osakkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet menetetään yhteistilillä
olevien osakkeiden osalta. Ehdotuksen perusteella yhtiön hallituksen olisi
mitätöitävä tämän menettämisseuraamuksen perusteella yhtiön haltuun tulevat omat
osakkeet.
Sampo Oyj:n hallitus on kokouksessaan 8.2.2017 päättänyt yhtyä osakkeenomistajan
ehdotukseen.
Hallituksen esityksen mukaan menettämisseuraamus koskisi niitä vielä
yhteistilillä olevia paperimuotoisia osakkeita, joiden osalta osakeoikeuksien
kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään ei ole vaadittu ennen asiaa koskevaa
yhtiökokouksen päätöstä 27.4.2017 kello 14.
Toisessa osakkeenomistajalta saadussa ehdotuksessa esitetään yhtiökokoukselle,
että mikäli yhtiökokouksen käsiteltäväksi on tehty osakeyhtiölain 4 luvun 10 §:n
2 momentin mukainen ehdotus osakeoikeuksien menettämisestä, yhtiökokous
päättäisi, että kyseinen päätös voitaisiin tehdä aikaisintaan 1.2.2020 ja
edellyttäen, että yhtiö on aktiivisesti yrittänyt tavoittaa kaikki ne yhtiön
osakkeenomistajat, jotka eivät ole siirtäneet omistustaan arvo-
osuusjärjestelmään.
Ottaen huomioon, että tulevat yhtiökokoukset eivät ole sidottu aikaisempien
yhtiökokousten päätöksiin, tarkoittaa tämä yhtiökokoukselle tehty ehdotus
käytännössä esitystä hylätä ensinnä mainittu ehdotus yhteistilillä olevien
osakkeiden menettämisestä.
Osakkeenomistajien ehdotukset ovat myöhemmin tänään kokonaisuudessaan saatavilla
osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous.
Sampo Oyj on pyrkinyt aktiivisesti tavoittamaan yhteistilille merkittyjen
osakkeiden osakkeenomistajia. Sampo lähetti 3.11.2016 kirjeen noin 75 000
yksityishenkilölle, jotka on 12.9.1997 päivätyn osakasrekisterin mukaan merkitty
yhteistilillä olevien osakkeiden omistajiksi. Postitse lähetetty kirje ja sitä
seurannut laaja mediahuomio johtivat noin sataantuhanteen yhteydenottoon.
Toimenpiteet yhteistilille merkittyjen osakkeiden löytämiseksi ovat olleet
tuloksekkaita. Yhteistilillä olevien osakkeiden lukumäärä on 1.11.2016-6.2.2017
vähentynyt 472 380 kappaleella, minkä seurauksena yhteistilille on 6.2.2017
kirjattu 6 436 120 osaketta (1,15 prosenttia kaikista osakkeista).
SISÄISET OSINGOT
Sampo-konsernin emoyhtiö Sampo Oyj sai tytäryhtiöiltään ja osakkuusyhtiöltään
Nordea Bank AB:lta vuonna 2016 osinkoina yhteensä 1 555 miljoonaa euroa:
- Mandatum Life, maaliskuu 2016: 125 miljoonaa euroa;
- Nordea Bank AB, maaliskuu 2016: 551 miljoonaa euroa; ja
- If Vahinkovakuutus, joulukuu 2016: 5,8 miljardia Ruotsin kruunua (n. 586
miljoonaa euroa). Lisäksi If maksoi syyskuussa 2016 ylimääräistä osinkoa 2,8
miljardia Ruotsin kruunua (293 miljoonaa euroa).
Nordea Bank AB:n hallitus esitti 26.1.2017, että sen 16.3.2017 kokoontuva
varsinainen yhtiökokous jakaisi osinkoa 0,65 euroa osakkeelta. Sammon nykyisellä
osakeomistuksella osinko on noin 559 miljoonaa euroa. Ehdotettu
osingonmaksupäivä on 27.3.2017.
Mandatum Life aikoo maksaa 125 miljoonan euron osingon vuoden 2017 ensimmäisellä
neljänneksellä. If Vahinkovakuutus maksaa osinkonsa yleensä vuoden lopulla.
LUOTTOLUOKITUKSET
Moody's nosti 15.12.2016 Ifin taloudellista tilaa kuvaavat luokitukset A2:sta
A1:een ja arvioi yhtiöiden tulevaisuuden näkymät vakaiksi. Samalla Moody's nosti
Sampo Oyj:n senioriehtoisen velan luokituksen Baa2:sta Baa1:een. Moody's myös
antoi If Skadeförsäkring Holding AB (publ):n marraskuussa 2016 liikkeeseen
laskemille pääomalainoille Baa2(hyb)-luokituksen.
VAKAVARAISUUS
Vakuutusalakonsernit If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life ovat noudattaneet
vakavaraisuuslaskelmissaan Solvenssi II -säännöstöä 1.1.2016 alkaen. Molemmat
yhtiöt raportoivat vakavaraisuutensa Solvenssi II:n standardikaavan mukaisesti.
Solvenssi II:n standardikaavan mukainen If-konsernin pääoman vaade oli joulukuun
2016 lopussa 350 miljoonaa euroa korkeampi kuin yhtiössä sisäisesti käytetyn
mallin mukainen pääomavaade. Ifillä on kuitenkin Stardard & Poor'sin A-
luottoluokitus, joka edellyttää jatkossakin huomattavasti suurempia pääomia ja
siksi standardikaavalla ei ole käytännön vaikutusta If-konsernin pääomitukseen.
If-konsernin Solvenssi II:n standardikaavan mukainen pääomavaatimus oli
joulukuun 2016 lopussa 1 942 miljoonaa euroa (2 073) ja omat varat olivat 3 822
miljoonaa euroa (3 202). Vakavaraisuusaste oli 197 prosenttia (154). S&P:n
luottoluokituksen mukainen tavoitepääoma oli joulukuun 2016 lopussa 2 967
miljoonaa euroa (3 058).
Ruotsin valvontaviranomainen Finansinspektion antoi marraskuussa 2016 If
Skadeförsäkring AB:lle (Ruotsi) luvan osittaisen sisäisen mallin käyttämiseen
yhtiön vakavaraisuuslaskelmissa.
If selvittää mahdollisuutta käyttää osittaista sisäistä mallia myös Suomen
liiketoimintaa koskevissa vakavaraisuuslaskelmissaan. Tämä edellyttäisi Ifin
Suomen tytäryhtiön If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n muuttamista Ruotsissa toimivan
yhtiön sivukonttoriksi.
Muutos sopisi Ifin liiketoimintamalliin, sillä Ruotsin, Norjan ja Tanskan
liiketoiminnat toimivat jo nykyisin Ruotsin-yhtiön alaisuudessa. Suomen-yhtiön
muuttaminen sivukonttoriksi parantaisi myös entisestään If-konsernin pääomitusta
ja helpottaisi riskienhallinnan organisointia.
Mandatum Lifen vakavaraisuussuhde säilyi siirtymäsäännöksiä sovellettaessa
vahvana ja oli 160 prosenttia (158). Omat varat olivat 1 893 miljoonaa euroa (1
913) ja ylittivät siten 1 182 miljoonan euron (1 212) suuruisen Solvenssi II
-pääomavaateen 711 miljoonalla eurolla. Ilman siirtymäsäännöksiä omat varat
olisivat olleet 1 441 miljoonaa euroa ja vakavaraisuusvaade 1 409 miljoonaa
euroa, ja tämän seurauksena vakavaraisuussuhde olisi ollut 102 prosenttia (103).
Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa
minimivaatimukseen) oli Solvenssi II -säännöksiä vakuutustytäryhtiöihin
sovellettaessa joulukuun 2016 lopussa 154 prosenttia (145).
Myös konsernin vakavaraisuuslaskelmiin sovelletaan Solvenssi II -säännöksiä.
Lisätietoja on saatavilla vuoden 2016 vuosikertomuksen Riskienhallinta-osiossa.
Kahdella eri laskentakaavalla määritellyt vakavaraisuusvaatimukset eroavat hyvin
vähän toisistaan.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Näkymät vuodelle 2017
Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän
toiminnallisen tuloksen vuonna 2017.
Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa
vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi
haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.
Vahinkovakuutustoiminnan odotetaan vuonna 2017 saavuttavan kirkkaasti yhdistetty
kulusuhde -tavoitteensa, jonka mukaisesti pitkän aikavälin kulusuhde on alle 95
prosenttia.
Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.
Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä
Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan lukuisille riskeille
ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti erillisinä johdettujen keskeisten
liiketoimintayksiköidensä kautta. Emoyhtiö Sampo Oyj:n oma altistuminen
riskeille on vähäistä.
Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-
, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit, joita keskeiset
liiketoimintayksiköt kvantifioivat itsenäisesti. Konsernitasolla riskien lähteet
ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan
yhteenlaskettavissa.
Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin
kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa
kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten
taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Tällä hetkellä on olemassa
lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia, poliittisia ja muita
epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin
negatiivisesti. Erityisesti poliittiset riskit ovat tällä hetkellä korostuneet.
Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat
rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut trendit ja mahdolliset
laajakantoiset tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia
liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä.
VOITONJAKOEHDOTUS
Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärä on
vähintään 50 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satunnaiset erät
pois lukien). Osingonjaon lisäksi voidaan ostaa omia osakkeita.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 7 423 628 273,90 euroa, josta
tilikauden voitto on 1 565 149 328,44 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 2,30 euroa kullekin
yhtiön 560 000 000 osakkeelle. Maksettavien osinkojen yhteismäärä on
1 288 000 000,00 euroa. Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan.
Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä
2.5.2017 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon.
Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 9.5.2017.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut
olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako
vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
SAMPO OYJ
Hallitus
Lisätiedot:
Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
IR-päällikkö Essi Nikitin, puh. 010 516 0066
Viestintäpäällikkö Maria Silander, puh. 010 516 0031
Lehdistötilaisuus ja puhelinkonferenssi
Sampo järjestää median edustajille tänään klo 12.30 suomenkielisen
tiedotustilaisuuden Savoyn Salikabinetissa osoitteessa Eteläesplanadi 14 (7.
krs), Helsinki.
Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen
puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla
numeroon (09) 7479 0361, +44 (0)330 336 9105, +1 719 325 4746 tai +46 (0)8
5033 6574. Puhelinkonferenssin tunnus on 8784082.
Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa
www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin
samassa osoitteessa.
Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on
nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.
Sampo julkaisee tammi-maaliskuun 2017 osavuosiraporttinsa 11.5.2017.
Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Lontoon pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com
[]
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |