2017-02-10 13:00:24 CET
2017-02-10 13:00:24 CET
REGULATED INFORMATION
Kuntarahoitus Oyj - Tilinpäätöstiedote
Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote
Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
10.2.2017, klo 14.00
Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote
1.1.-31.12.2016
Yhteenveto vuodesta 2016
* Konsernin korkokate kasvoi 19,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli
206,1 miljoonaa euroa (2015: 172,2 miljoonaa euroa).
* Konsernin liikevoitto oli 174,2 miljoonaa euroa (2015: 151,8 miljoonaa
euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 14,8 %.
* Taseen loppusumma oli 34 052 miljoonaa euroa (2015: 33 889 miljoonaa euroa).
Tase kasvoi 0,5 % vuoden 2015 lopusta.
* Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen, omat varat yhteensä suhteessa
riskipainotettuihin eriin olivat vuoden lopussa 66,89 % (2015: 64,61 %) ja
ydinpääoma (CET1) riskipainotettuihin eriin oli 46,21 % (2015: 41,49 %).
* Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuoden 2016 lopussa 3,54 %
(2015: 3,15 %).
* Uusia luottoja nostettiin 2 924 miljoonaa euroa (2015: 2 687 miljoonaa
euroa). Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 20 910 miljoonaan euroon (2015:
20 088 miljoonaa euroa). Luotonannon kokonaismäärän kasvu oli 4,1 % vuoden
2015 lopusta.
* Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa 286 miljoonaa euroa (2015: 187
miljoonaa euroa). Kanta kasvoi vuoden aikana 52,9 %.
* Varainhankintaa tehtiin vuoden 2016 aikana 6 702 miljoonaa euroa (2015:
7 297 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia
(ECP) laskettiin liikkeeseen 7 045 miljoonaa euroa (2015: 4 824 miljoonaa
euroa).
* Kokonaislikviditeetti vuoden 2016 lopussa oli 7 505 miljoonaa euroa.
Sijoitusten määrä oli vuoden 2015 lopussa 7 732 miljoonaa euroa. Määrä
pieneni 2,9 % vuoden 2015 lopusta.
* Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 2,2 miljoonaa euroa
(2015: 2,3 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2016 lopussa oli 0,1
miljoonaa euroa (2015: 0,2 miljoonaa euroa).
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Avainluvut (Konserni): |31.12.2016|31.12.2015|
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Korkokate (milj. euroa) |206,1 |172,2 |
| | | |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Liikevoitto (milj. euroa) |174,2 |151,8 |
| | | |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Uusi luotonananto (milj. euroa) |2 924 |2 687 |
| | | |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Uusi varainhankinta (milj. euroa) |6 702 |7 297 |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Taseen loppusumma (milj. euroa) |34 052 |33 889 |
| | | |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) |776,6 |686,3 |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) |1 124,1 |1 033,8 |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Omat varat yhteensä (milj. euroa) |1 124,1 |1 068,8 |
| | | |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %|46,21 |41,49 |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin | | |
|eriin, % |66,89 |62,49 |
| | | |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin,| | |
|% |66,89 |64,61 |
| | | |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % |3,54 |3,15 |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Oman pääoman tuotto (ROE), % |12,51 |14,84 |
| | | |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Kulu-tuotto-suhde |0,17 |0,16 |
| | | |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
|Henkilöstö |106 |95 |
+--------------------------------------------------------+----------+----------+
Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:
Vuosi 2016 merkitsi Kuntarahoitukselle uuden alkua. Euroopan keskuspankin
valvontaan siirtyminen, epävarma markkinatilanne ja Suomen hallituksen
valmistelemat suuret rakenteelliset uudistukset tekivät vuodesta työntäyteisen.
Jatkuvasta muutoksesta ja haastavista olosuhteista huolimatta Kuntarahoitus
menestyi hyvin vuonna 2016.
Varainhankintamme onnistui erinomaisesti, ja pystyimme ydintehtävämme mukaisesti
tarjoamaan paikallishallinnolle ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoitusta
kilpailukykyisin ehdoin.
Kuntarahoitus on kuntien varainhankintajärjestelmän keskeinen toimija
rahoituksen kanavoijana kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, samoin Kuntien
takauskeskus varainhankinnan takaajana.
Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä on jo yli 25 vuoden ajan varmistanut
kilpailukykyisen rahoituksen asiakkailleen kaikissa markkinaolosuhteissa. Sote-
ja maakuntauudistuksen toteutustavoissa on huolehdittava reunaehdoista, jotka
vahvistavat kuntien ja maakuntien taloutta ja varmistavat tarpeellisten
investointien jatkumisen.
Vuonna 2016 toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille ympäristöystävällisiin
investointeihin kannustavan vihreän rahoituksen, joka sai erinomaisen
vastaanoton sekä asiakkailta että sijoittajilta. Uskon, että rahoituksen
vastuullisuus tulee yleisesti korostumaan jatkossa muutenkin kuin
ympäristövaikutusten kohdalla. Jatkamme yhtiön toiminnan ja henkilöstön
kehittämistä, jotta voimme jatkossakin palvella asiakkaitamme joustavasti,
tehokkaasti ja vastuullisesti.
Toimintaympäristö vuonna 2016
Kuntarahoituksen toimintaympäristöä leimasivat vuonna 2016 edellisvuosien tapaan
monet talouden epävarmuustekijät. Euroalueella markkinakorot laskivat
ennätysalhaalle. Euroopan keskuspankin mittavat osto-ohjelmat ovat lisänneet
markkinoiden likviditeettiä voimakkaasti ja jopa vääristäneet
rahoitusmarkkinoiden toimintaa, mutta toivotun kaltaista talouskasvua
vauhdittavaa vaikutusta niillä ei ollut vuonna 2016. Vuoden toisen neljänneksen
lopussa Euroopan taloudellisia ja poliittisia rakenteita ravisteli Ison-
Britannian päätös erota Euroopan unionista. Brexit-päätös on heikentänyt koko
maanosan talouden näkymiä sekä lisännyt epävakautta.
Kansainvälisten pääomamarkkinoiden volatiliteettiin on vaikuttanut myös vahvasti
Yhdysvaltain presidentinvaaleihin liittyneet poliittiset heilahdukset.
Kotimaassa erityisesti pitkään valmisteilla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon
(sote) sekä maakuntauudistus ja sen toteutukseen liittyvät avoimet kysymykset
ovat lisänneet asiakkaiden epävarmuutta tulevaisuudesta ja vaikuttaneet niiden
investointihalukkuuteen. Yhtiö on aktiivisesti seurannut toimintaympäristössä
tapahtuvia muutoksia suhteessa yhtiön toimintaan. Tämän vuoksi ei kuitenkaan ole
toistaiseksi nähty tarvetta merkittäviin muutoksiin.
Kuntarahoitus on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista
perusrakennetta, ja se on ainoa paikallissektorin ja valtion tukeman
asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottolaitos Suomessa. Asiakkaiden
kiinnostus Kuntarahoituksen rahoituspalveluja kohtaan säilyi vuonna 2016 hyvällä
tasolla. Nostettujen lainojen määrä kasvoi hieman edellisvuodesta ja yhtiö oli
edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja.
Kuntarahoitus siirtyi vuoden alussa Euroopan keskuspankin (EKP) suoraan
valvontaan. Yhtiö vastasi valvonnan vaatimuksiin ja kehittää toimintaansa
entistä sujuvammaksi viranomaisraportoinnin suhteen. Kuntarahoitus on parantanut
vakavaraisuuttaan ennakoivasti jo vuosia.
Moody'sin ja Standard & Poor'sin luokitusten ja näkymien muutokset
Kuntarahoitukselle olivat seurausta vastaavista muutoksista Suomen valtion
luottoluokituksissa. Standard & Poor's muutti lokakuussa 2016 Kuntarahoituksen
AA+ -luottoluokituksen näkymät negatiivisista vakaiksi. Sen sijaan Moody's laski
Kuntarahoituksen luottoluokituksen parhaasta mahdollisesta Aaa-luokasta Aa1:een
kesäkuussa 2016. Luokituksen näkymät ovat vakaat.
+--------------------+--------------------+-------+--------------------+-------+
|Luokituslaitos |Pitkäaikainen |Näkymät|Lyhytaikainen |Näkymät|
| |varainhankinta | |varainhankinta | |
+--------------------+--------------------+-------+--------------------+-------+
|Moody's Investors |Aa1 |Vakaat |P-1 |Vakaat |
|Service | | | | |
+--------------------+--------------------+-------+--------------------+-------+
|Standard & Poor's |AA+ |Vakaat |A-1+ |Vakaat |
+--------------------+--------------------+-------+--------------------+-------+
Tulos ja tase
Kuntarahoitus-konserni
Konsernin liiketoiminta jatkui vahvana vuoden 2016 aikana. Konsernin tilikauden
liikevoitto ennen veroja oli 174,2 miljoonaa euroa (2015: 151,8 miljoonaa
euroa). Tulokseen sisältyy käypään arvoon arvostettavien rahoituserien
realisoitumattomia arvonmuutoksia yhteensä 2,7 miljoonaa euroa (2015: -2,7
miljoonaa euroa). Arvonmuutokset liittyvät korkojen, johdannaisvastapuolien
luottoriskin (CVA) sekä omien johdannaisvelkojen (DVA) markkinaolosuhteiden
vaihteluihin. CVA- ja DVA-arvonmuutosten määrä oli tästä -1,9 miljoonaa euroa
(2015: -1,7 miljoonaa euroa). Kuntien nollariskisyydestä huolimatta CVA-
arvostuslaskelmissa kuntien ja niiden takaamien yhteisöjen kanssa tehdyille
johdannaissopimuksille joudutaan varaamaan omia pääomia toisin kuin kunnille
myönnetyssä rahoituksessa.
Korkokatteen kehitys on säilynyt hyvänä ja se kasvoi 19,7 %. Korkokate oli
tilikauden lopussa 206,1 miljoonaa euroa (2015: 172,2 miljoonaa euroa).
Korkokatteen parannus johtuu toiminnan volyymin kasvusta ja edullisesta
varainhankinnasta. Korkokatteeseen sisältyy palkkioita omien
joukkovelkakirjalainojen takaisinostoista 1,2 miljoonaa euroa (2015: 1,4
miljoonaa euroa). Konsernissa AT1-pääomalaina käsitellään oman pääoman ehtoisena
instrumenttina. Sen korkokuluja ei huomioida konsernissa tulosvaikutteisesti,
vaan ne käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä omassa
pääomassa vuosittain maksun toteutuessa.
Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 4,0 miljoonaa euroa (2015: 3,8
miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 24,9 % vuoden 2016 aikana 31,1
miljoonaan euroon (2015: 24,9 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtuu pääasiassa
luottolaitostoimintaan liittyvistä valvontamaksuista Euroopan keskuspankille
sekä Finanssivalvonnalle, vakausmaksuista EU:n yhteiseen
kriisinratkaisurahastoon sekä meneillään olevista järjestelmähankkeista.
Hallintokulut olivat 18,8 miljoonaa euroa (2015: 16,7 miljoonaa euroa), josta
henkilöstökulut olivat 11,9 miljoonaa euroa (2015: 10,9 miljoonaa euroa).
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,8 miljoonaa euroa
(2015: 1,6 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 10,5 miljoonaa
euroa (2015: 6,6 miljoonaa euroa).
Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2016 lopussa 34 052 miljoonaa euroa, kun
se edellisen vuoden lopussa oli 33 889 miljoonaa euroa. Konsernin omasta
pääomasta maksettiin tilikauden aikana AT1-pääomainstrumentin kertyneitä korkoja
6,3 miljoonaa, sopimusehtojen mukaisesti.
Kuntarahoitus Oyj
Kuntarahoituksen korkokate oli vuoden 2016 lopussa 189,9 miljoonaa euroa (2015:
168,2 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 158,0 miljoonaa euroa (2015: 147,7
miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennassa ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan
AT1-pääomalainan korkokulut 16,3 miljoonaa euroa vuodelle 2016 on huomioitu
emoyhtiön korkokatteessa täysimääräisesti (2015: 4,0 miljoonaa euroa).
Emoyhtiössä AT1-pääomalaina on kirjattu tase-erään Velat, joilla on huonompi
etuoikeus kuin muilla veloilla.
Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevaihto vuodelta 2016 oli 2,2
miljoonaa euroa (2015: 2,3 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 0,1 miljoonaa
euroa (2015: 0,2 miljoonaa euroa).
Rahoitus ja muut asiakkaille tarjottavat palvelut
Kuntarahoituksen asiakkaiden toimintaympäristössä oli vuoden aikana edelleen
paljon epävarmuustekijöitä. Erityisesti pitkään valmisteilla ollut sote- ja
maakuntauudistus ja sen toteutukseen liittyvät avoimet kysymykset ovat
vaikuttaneet asiakkaiden investointihalukkuuteen.
Kuluvan vuoden aikana Kuntarahoitus toi markkinoille uuden,
ympäristöinvestointien rahoittamiseen tarkoitetun rahoitustuotteen, joka herätti
asiakkaissa paljon kiinnostusta. Kuntarahoituksen vihreä rahoitus on monella
tavoin edelläkävijä Suomen rahoitusmarkkinoilla ja sen uskotaan lisäävän
kuntasektorin ympäristöpanostuksia. Hankkeiden soveltuvuuden vihreään
rahoituksen viitekehykseen arvioi ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva
arviointiryhmä. Vuoden loppuun mennessä vihreää rahoitusta oli myönnetty noin
500 miljoonan euron arvosta, mikä oli ennakoitua enemmän. Asiakkaiden
rahoitussalkun hallintaan kehitetty monipuolinen ja joustava Apollo-palvelu
yleistyi asiakkaiden käytössä vuoden 2016 aikana. Myös leasingrahoituksen
kysyntä kasvoi edelleen erityisesti kiinteistöleasingin yleistymisen myötä.
Asiakkaiden kysyntä Kuntarahoituksen rahoituspalveluja kohtaan säilyi vuonna
2016 hyvällä tasolla. Nostettujen lainojen määrä kasvoi edellisvuodesta ja yhtiö
oli edelleen asiakkaidensa ehdottomasti tärkein rahoittaja.
Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä laski vuoden 2016
aikana ollen 4 168 miljoonaa euroa (2015: 4 834 miljoonaa euroa). Uusia lainoja
nostettiin vuonna 2016 enemmän kuin edellisvuonna, 2 924 miljoonaa euroa (2015:
2 687 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden lopussa 20 910
miljoonaa euroa (2015: 20 088 miljoonaa euroa). Lainakanta kasvoi 4,1 %
edellisestä vuodesta.
Myös Kuntarahoituksen lyhytaikaiselle rahoitukselle oli edelleen kysyntää.
Vuoden 2016 lopussa asiakkaiden kanssa voimassaolevia kuntatodistus- ja
kuntayritystodistusohjelmia oli yhteensä 4 368 miljoonaa euroa (2015: 4 087
miljoonaa euroa). Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen
laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 973 miljoonaa euroa
(2015: 1 115 miljoonaa euroa), ja koko vuoden aikana asiakkaat hankkivat
rahoitusta lyhytaikaisilla ohjelmilla yhteensä 7 942 miljoonaa euroa (2015:
9 231 miljoonaa euroa).
Lainojen lisäksi Kuntarahoitus tarjoaa kunnille, kuntayhtymille ja
kuntayhtiöille niiden tarpeiden mukaisesti räätälöityjä johdannaissopimuksia
korkoriskeiltä suojautumiseen. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat
suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia markkinakorkoja
vastaan.
Kuntarahoitus on tarjonnut kunnille, kuntayhtymille sekä kuntien omistamille tai
määräysvallassa oleville yhtiöille leasingrahoitusta vuodesta 2010 lähtien.
Palvelumallia ja sen hinnoittelua on kehitetty pitkäjänteisesti mahdollisimman
läpinäkyväksi, ja leasingratkaisujen kysyntä kasvoi vahvasti vuonna 2016.
Erityisesti kiinteistöleasingrahoitus kiinnostaa asiakkaita. Leasingkanta kasvoi
vuoden aikana 52,9 % ja oli vuoden lopussa 286 miljoonaa euroa (2015: 187
miljoonaa euroa).
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, neuvonantopalveluja tarjoavan Inspiran yhteistyötä
konsernin emoyhtiön kanssa tiivistettiin vuoden 2016 aikana osana konsernin
asiakaspalvelumallia.
Inspiran palvelujen kysyntä on ollut vuoden 2016 aikana aiempia vuosia
vilkkaampaa ja toimeksiantosopimuksia tehtiin 123 kappaletta (2015: 89).
Liikevaihto vuonna 2016 oli 2,2 miljoonaa euroa (2015: 2,3 miljoonaa euroa).
Tilikauden liikevoitto oli 0,1 miljoonaa euroa (2015: 0,2 miljoonaa euroa).
Vuoden aikana Inspira toimi taloudellisena neuvonantajana useassa
elinkaarihankkeessa. Myös energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan liittyvät
investointihankkeet korostuivat vuonna 2016. Inspira toimi lisäksi vuoden aikana
työ- ja elinkeinoministeriön neuvonantajana Euroopan strategisten investointien
rahaston rahoituksen kohdentamisessa Suomeen ja oli arvioimassa kuntien ja
kuntayhtymien toimintavaihtoehtoja sote-uudistuksessa.
Toiminta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla
Vuonna 2016 kansainvälisillä pääomamarkkinoilla likviditeettitilanne on ollut
hyvä, etenkin ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja Kuntarahoituksen
varainhankinta onnistui erittäin hyvin. Laajan hajauttamisen ansiosta
varainhankinta on tehokasta, mikä varmistaa kilpailukykyisen rahoituksen
Kuntarahoituksen asiakkaille. Kuntarahoituksen nimi onkin laajasti tunnettu
kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja Kuntarahoitus on yksi pääomamarkkinoiden
joustavimmista, luotettavimmista ja nopeimmista kumppaneista sijoittajille.
Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin vuoden aikana 6 702 miljoonaa euroa (2015:
7 297 miljoonaa euroa). Maaliskuussa Kuntarahoitus laski liikkeeseen ensimmäisen
euromääräisen viitelainan 13 vuoteen hajauttaakseen edelleen
varainhankintalähteitään. Yhden miljardin euron liikkeeseenlasku oli onnistunut
ja se sai markkinoilla erittäin hyvän vastaanoton. Heinäkuussa yhtiö laski
liikkeeseen yhden miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelainan, joka
ylimerkittiin lähes kaksinkertaisesti.
Alkuvuoden aikana Kuntarahoitus valmisteli historiansa ensimmäisen vihreän
joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskua. Tätä varten yhtiö alkoi kerätä
ympäristöhankkeiden portfoliota ja myöntää vihreän rahoituksen viitekehykseen
sopiville ympäristöhankkeille edullisempaa laina- ja leasingrahoitusta. Vihreää
rahoitusta saavat hankkeet valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva
arviointiryhmä. Kuntarahoituksen ja koko Suomen ensimmäinen vihreä
joukkovelkakirjalaina, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, laskettiin
liikkeeseen syksyllä menestyksekkäästi ja Kuntarahoitus kasvatti entisestään
sijoittajakuntaansa.
Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen
vuoden aikana 7 045 miljoonaa euroa (2015: 4 824 miljoonaa euroa), ja kannan
määrä oli vuoden lopussa 1 139 miljoonaa euroa (2015: 1 230 miljoonaa euroa).
Koko varainhankinnan määrä oli vuoden 2016 lopussa 28 662 miljoonaa euroa (2015:
28 419 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 21 % (2015: 18 %) ja
valuuttamääräistä 79 % (2015: 82 %). Kaiken kaikkiaan vuoden aikana on laskettu
liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 13 eri valuutassa (2015: 12 valuuttaa).
Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään tällä hetkellä kansainvälisiltä
pääomamarkkinoilta, missä yhtiö on tunnettu, arvostettu ja aktiivinen toimija.
Vuoden 2016 aikana pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyjä tehtiin yhteensä
204 kappaletta (2015: 315).
Varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, jolla
Kuntarahoitus pyrkii varmistamaan varainhankinnan jatkuvuuden kaikissa
markkinaolosuhteissa. Se on osoittautunut onnistuneeksi linjaukseksi.
Kuntarahoitus hajauttaa varainhankintaansa eri tavoilla: markkinoittain,
maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille
suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa.
Aktiivinen ja pitkäjänteinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen
tunnettuutta eri markkinoilla, ja sijoittajasuhteissa on voitu enenevässä määrin
edetä tärkeiden sijoittajasuhteiden ylläpitämiseen.
Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt erinomaisena vuoden 2016 aikana.
Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on pääasiassa etukäteisvarainhankinnalla
hankittujen varojen hallinnoimista. Varat sijoitetaan likvideihin, hyvän
luottoluokituksen omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan
liiketoiminnan jatkuminen kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön
likviditeettipolitiikan mukaisesti likviditeetin määrän tulee riittää
keskeytymättömän liiketoiminnan jatkumiseen (uusi nettomääräinen antolainaus
mukaan lukien) vähintään kuuden kuukauden ajan. Yhtiö sijoittaa johdannaisten
vakuussopimuksien perusteella saadut käteisvakuudet pääasiassa lyhytaikaisiin
rahamarkkinasijoituksiin. Näitä sijoituksia ei oteta huomioon yhtiön
likviditeetin riittävyyttä laskettaessa.
Vuoden 2016 lopussa likvidien varojen kokonaismäärä oli 7 505 miljoonaa euroa
(2015: 7 732 miljoonaa euroa). Arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 6 506
miljoonaa euroa (2015: 5 897 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen
luottoluokitus AA (2015: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen maturiteetti oli
vuoden lopussa 2,3 vuotta (2015: 2,3 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia
oli 999 miljoonaa euroa (2015: 1 834 miljoonaa euroa), josta
keskuspankkitalletuksia 989 miljoonaa euroa (2015: 1 814 miljoonaa euroa) ja
rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 10 miljoonaa euroa (2015: 20 miljoonaa
euroa).
Kuntarahoitus on vuodesta 2015 lähtien seurannut myös sijoitustensa ESG-arvoa
(Environmental, Social and Governance). Vuoden 2016 lopussa Kuntarahoituksen
likviditeettisijoitusten ESG-arvo oli 66,5 asteikolla 1 - 100 (2015: 65,0).
Markkinoiden vertailuindeksi on 64,4.
Vakavaraisuus
Konsernin vakavaraisuus on pysynyt vahvana ja se ylittää selvästi lakisääteisen
ja viranomaisten asettamat vähimmäisvakavaraisuusvaatimukset.
Kuntarahoitus-konsernin omat varat olivat vuoden 2016 lopussa 1 124,1 miljoonaa
euroa (2015: 1 068,8 miljoonaa euroa). Ydinpääoma (CET1) oli 776,6 miljoonaa
euroa (2015: 686,3 miljoonaa euroa). Ensisijainen pääoma oli 1 124,1 miljoonaa
euroa (2015: 1 033,8 miljoonaa euroa). Käypään arvoon arvostettujen varojen
realisoitumattomat voitot (käyvän arvon rahasto) on sisällytetty ydinpääomaan
(siirtymäsäännös voimassa 1.1.2015-31.12.2017). Toissijaista pääoma ei ollut
vuoden 2016 lopussa (2015: 35 miljoonaa euroa).
Emoyhtiön omat varat olivat 1 123,4 miljoonaa euroa (2015: 1 067,9 miljoonaa
euroa). Ydinpääoma (CET1) oli 776,0 miljoonaa euroa (2015: 685,9 miljoonaa
euroa) ja ensisijainen pääoma (T1) oli 1 123,4 miljoonaa euroa (2015: 1 032,9
miljoonaa euroa).
Konsernin omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat 66,89 %
(2015: 64,61 %). CET1-vakavaraisuus oli vuoden 2016 lopussa 46,21 % (2015:
41,49 %). Emoyhtiön vakavaraisuus oli 67,11 % (2015: 64,70 %) ja CET1-
vakavaraisuus oli 46,35 % (2015: 41,56 %). Kuntarahoituksen vakavaraisuus on
vahva suhteessa lakisääteiseen ja viranomaisen asettamiin
vakavaraisuusvaatimuksiin. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuudelle on 8 % ja
CET1-vakavaraisuudelle 4,5 %. Kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % ja ns. OSII-
lisäpääomavaatimus 0,5 % nostaa CET1-vakavaraisuuden minimin 7,5 %:iin ja
alarajan vakavaraisuussuhteelle 11 %:iin.
Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusaste vuoden 2016 lopussa oli 3,54 % (2015:
3,15 %) laskettuna tällä hetkellä voimassa olevia laskentaperiaatteita
noudattaen. Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli 149 %
(2015: 297 %). Se ylittää selvästi tilinpäätöshetken 70 %:n sääntelyvaatimuksen.
Riskienhallinta
Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2016 aikana.
Riskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa, ja yhtiön arvion mukaan
riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.
Näkymät vuodelle 2017
Talouden globaalit näkymät ovat vaikeasti ennakoitavassa tilanteessa.
Yhdysvaltojen ja Euroopan poliittinen epävarmuus heijastuu talouskehitykseen ja
pääomamarkkinoiden toimintaan. Suomen talouskehityksen näkymät näyttävät
kirkastuvan, mutta kasvuharppauksia ei edelleenkään ole luvassa. Nämä tekijät
vaikuttavat Kuntarahoituksen toimintaan sekä varainhankinnan että rahoituksen
osalta.
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu etenee Suomessa. Kokonaisuudessa on
edelleenkin valmistelussa Kuntarahoituksen kannalta merkittäviä osia, minkä
vuoksi Kuntarahoituksen on vaikea arvioida uudistuksen kokonaisvaikutuksia
yhtiön toimintaan. On mahdollista, että uudistuksella saattaa olla vaikutusta
Kuntarahoituksen toiminnan volyymeihin, ei kuitenkaan vuonna 2017. Kuntarahoitus
seuraa aktiivisesti uudistussuunnitelmia.
Valtion tukeman asuntotuotannon kysynnän oletetaan pysyvän vakaana. Syynä tähän
on Suomen kasvukeskuksissa edelleen oleva suuri paine lisätä valtion tukemaa
asuntotuotantoa.
Muuttuvassa toimintaympäristössä Kuntarahoitus panostaa edelleen vahvasti
asiakaskunnan muuttuviin tarpeisiin vastaamiseen. Yhtiö jatkaa asiakaspalvelun,
palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämistä tehostaakseen toimintaansa
entisestään ja digitalisoidakseen palveluitaan. Toiminnan vastuullisuutta
kehitetään entistä suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin.
Kuntarahoituksen toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän vuonna 2017 hyvällä
tasolla.
Hallituksen esitys tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi
Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 61 496 269,28 euroa, josta
tilikauden voitto on 6 807 909,79 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 61 496 269,28 euroa,
jätetään omaan pääomaan.
Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on
edelleen tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen
kasvattamalla ensisijaista pääomaa tuloksen kautta.
Tilinpäätös vuodelta 2016 on saatavilla yhtiön internetsivuilla
(www.kuntarahoitus.fi) 2.3.2017 alkaen.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, Talous, Marjo Tomminen, puh. 050 386 1764
Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen toiseksi suurin rahoituslaitos. Sen
omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen
yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.
Kuntarahoituksen tase on noin 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään
pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla
on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata paikallishallinnon investointien ja
valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa
markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden
määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat
rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja
yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja
sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.
Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut
Inspira Oy.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
[]
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |