Finnvera Oyj - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)

Rahoituksen kysyntä korkealla tasolla

Finnveran kotimaan rahoituksen euromääräinen kysyntä oli alkuvuonna 61 % yli
edellisen vuoden vastaavan ajanjakson. Vientitakuiden ja erityistakausten
kysyntä kappalemäärissä nousi 133 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan
ajanjaksoon verrattuna. Kotimaan rahoituksen luotto- ja takaustappiot kasvoivat
edellisvuoteen verrattuna, mistä johtuen kotimaan toiminnan ja
Finnvera-konsernin katsauskauden tulokset olivat tappiollisia. Vientitakuu- ja
erityistakaustoiminnan erillistulos katsauskaudelta oli positiivinen. 

- Yritykset ovat hakeneet erityisesti käyttöpääomaa kiristyneen talous- ja
rahoitustilanteen vuoksi. Edelleen haetaan jonkin verran rahoitusta
investointeihin, mutta selvästi vähemmän kuin viime vuosina, toteaa kotimaan
alueellisesta rahoituksesta vastaava varatoimitusjohtaja Veijo Ojala. 

Yhtiö myönsi lainoja ja takauksia 698,6 miljoonaa euroa (513,6) eli 36 %
enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla. Myönnetystä rahoituksesta
60 % kohdistui teollisuuden toimialoihin, joista eniten rahoitettiin
konepajateollisuutta. 

Finnvera otti maaliskuussa 2009 käyttöön suhdannerahoitustuotteet, joiden
kysyntä on ollut erityisen vilkasta. Suhdannelainoja ja -takauksia voi saada
enintään 1 000 henkeä työllistävä yritys, jonka rahoitustilanne on vaikeutunut
taantuman vuoksi. 

Suhdannelainojen ja -takausten osuus myönnetystä kotimaan rahoituksesta oli
137,1 miljoonaa euroa ja niitä myönnettiin katsauskaudella kaikkiaan 327
yritykselle. - Finnveran on mahdollista ottaa suhdannerahoituksessa normaalia
suurempaa riskiä, Ojala toteaa. 

Hakemusten määrä kasvoi viennin rahoituksessa

Maailmanlaajuinen talouskriisi näkyi edelleen vuoden ensimmäisellä puoliskolla
Finnveran  viennin rahoituksen kysynnässä. Vientitakuiden ja erityistakausten
kysyntä oli tammi-kesäkuussa yhteensä 3 600,6 miljoonaa euroa. Kappalemääräinen
kysyntä nousi 133 prosenttia, mutta euromääräinen kysyntä laski 51 % edellisen
vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna yksittäisten viime vuonna käsittelyssä
olleiden suurten hankkeiden vuoksi. 

Vientitakuita ja -takauksia yhtiö tarjosi 3 820,8 miljoonan euron arvosta (4
000,4). Suurimmat takuutarjoukset annettiin telekommunikaatio- ja
telakkatoimialoille. Takuita tuli voimaan yhteensä 2 258,7 miljoonaa euroa (1
047,8). Kappalemääräisesti voimaan tulleiden takuiden määrä oli 49 % korkeampi
kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla. 
- Finnveraa tarvitaan edelleen poliittisten ja kaupallisten riskien takaajaksi
sekä riskinjakajaksi. Voimme nyt osallistua myös alle kahden vuoden maksuajan
vientikauppojen takaamiseen EU-maissa ja muissa läntisissä teollisuusmaissa,
mikä osaltaan lisää vientitakuukysyntäämme, sanoo viennin rahoituksesta
vastaava varatoimitusjohtaja Topi Vesteri. 

Viennin rahoituksessa otettiin katsauskaudella käyttöön väliaikainen
jälleenrahoitusmalli, jossa ulkomaista ostajaa rahoittava pankki voi siirtää
osan rahoituksesta Finnveran tytäryhtiön Suomen Vientiluoton taseeseen.
Katsauskauden loppuun mennessä annettujen jälleenrahoitustarjousten määrä oli
500 miljoonaa euroa. 

Taloudellinen kehitys

Taloustilanne ja asiakasyritysten riskiluokitusten heikentyminen vaikuttivat
merkittävästi Finnveran luottoriskeihin. Valtio korvaa osittain kotimaan
luotoista ja takauksista syntyviä tappioita. Valtion luotto- ja
takaustappiositoumuksen muutoksen johdosta valtion korvausosuus on pienentynyt
4,0 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. 

Finnvera-konsernin katsauskauden tulos oli -2,7 miljoonaa euroa. Edellisen
vuoden vastaavan kauden tulos oli 29,7 miljoonaa euroa eli laskua edellisen
vuoden vastaavan kauden tulokseen oli 32,4 miljoonaa euroa. 

Selvimmin Finnvera-konsernin tulosta heikensivät saamisten arvonalentumisten ja
takaus- ja takuutappioiden kasvu 31,9 miljoonaa euroa, josta Finnvera Oyj:n
osuutta oli 31,3 miljoonaa euroa. 

Katsauskaudella lopullisiksi todetut Finnvera Oyj:n tappiot kotimaan
rahoituksen luotoista ja takauksista olivat 25,5 miljoonaa euroa (19,1).
Aiemmin kirjattuihin tappioihin tulleet peruutukset, lainojen saamis- ja
ryhmäkohtaiset arvonalentumiset sekä takaustappiovaraukset mukaan lukien
tappiot luotoista ja takauksista olivat 45,2 miljoonaa euroa. Valtion
korvausosuus tappioista oli 8,7 miljoonaa euroa. 

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot olivat 6,6 miljoonaa euroa
koostuen pääosin takuutappiovarauksen muutoksesta. Erillistulos vientitakuu- ja
erityistakaustoiminnasta katsauskaudelta oli positiivinen. 

Tytäryhtiöiden luottotappiot olivat 0,6 miljoonaa euroa.

Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen vuosittaisten tulosten ollessa
voitollisia, voitot siirretään yhtiön taseessa oleviin erillisiin kotimaan ja
viennin rahastoihin. Vastaavasti vuosittaisten tulosten ollessa tappiollisia,
kotimaan rahastosta katetaan kotimaan toiminnan tappiot ja viennin rahastosta
vienti- ja erityistakaustoiminnan tappiot. Rahastot eivät subventoi toisiaan.
Rahastojen varat olivat katsauskauden lopussa yhteensä 288 miljoonaa euroa.
Valtiontakuurahasto ja valtio vastaavat Finnveran toiminnan tappiollisesta
tuloksesta vasta sen jälkeen, jos Finnveran kotimaan tai viennin rahaston varat
eivät riitä kattamaan tappioita. 

- Taloudellinen tilanne jatkuu haasteellisena lähitulevaisuudessa. Kotimaan
toiminnan luottoriskit tulevat pysymään korkealla tasolla ja riskejä myös
realisoituu luottotappioina aiempaa enemmän. Vaikeuksiin joutuneiden yritysten
terveyttämisellä pyrimme palauttamaan yritysten toiminnan kannattavaksi
yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Vientitakuutoiminnan tappioita on
toistaiseksi toteutunut melko vähän, mutta vaikeana jatkuva taloustilanne lisää
tappioiden riskiä tulevaisuudessa, Pauli Heikkilä sanoo. 

Tulevaisuuden näkymät 

Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä arvioi, että talouden taantuma  ja
rahoitusmarkkinoiden tilanne pitävät Finnveran rahoituksen kysynnän kotimaassa
korkeana varsinkin suhdannerahoituksen osalta. Finnveran rooli
rahoitusmarkkinoiden täydentäjänä korostuu, kun päätavoitteena on
elinkelpoisten suomalaisten yritysten toiminnan jatkuminen ja kehittyminen yli
taantuman. Finnvera toimii tiiviissä yhteistyössä yksityisten rahoittajien,
yrittäjäjärjestöjen sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. 

Vaikeuksissa olevien yritysten määrän kasvaessa luottotappioiden kasvu on
todennäköistä vuoden jälkipuoliskolla. Joillakin toimialoilla on positiivisia
merkkejä vientikysynnän lievästä piristymisestä varastojen tyhjentymisen myötä. 

- Vuoden 2009 loppupuoliskolla ja vuonna 2010 odotetaan pääomatavarakauppojen
ostajaluottotakuuvastuiden kasvun jatkuvan vahvana erityisesti varustamo- ja
telekommunikaatiosektoreilla Finnveran jo antamien tarjousten tullessa voimaan.
Myös luottovakuutuksen kysynnän odotetaan edelleen vahvistuvan vuoden 2009
toisella puoliskolla. Kasvun taustalla on haastavana jatkuva markkinatilanne
sekä EU-komission Finnveralle kesäkuussa antama määräaikainen lupa taata alle
kahden vuoden maksuajan vientikauppoja EU-maissa ja muissa läntisissä
teollisuusmaissa. 

Tämän hetken arvion mukaan vuoden 2009 tulos toteutunee vuoden 2008 tulosta
selkeästi heikompana. Ennakoitua suurempi riskien toteutuminen voi muuttaa
tilannetta olennaisesti. 


Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7231 
varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 (viennin rahoitus)
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 (kotimaan rahoitus)
talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 020 460 7409

viestintäjohtaja Leena Jaakkola, puh. 040 352 9332


Finnvera-konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 on luettavissa osoitteessa
www.finnvera.fi > Tietoa Finnverasta > Julkaisut > Vuosikertomukset ja
osavuosikatsaukset 


Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Se tarjoaa
asiakkailleen lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnvera
on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA)

Attachments:

osavuosikatsaus_final.pdf