|
|||
![]() |
|||
2010-03-31 15:15:00 CEST 2010-03-31 15:15:02 CEST REGULATED INFORMATION Finnair Oyj - Yhtiökokouksen päätöksetFINNAIRIN VUODEN 2010 VARSINAISESSA YHTIÖKOKOUKSESSA KÄSITELLYT ASIATFINNAIR OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.3.2010 16.15 - Vahvistettiin emoyhtiön ja konsernin tuloslaskelma ja tase - Päätettiin, että osinkoa ei jaeta - Hallitukselle ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus - Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärä sekä heidän palkkionsa vahvistettiin - Valittiin hallitus ja tilintarkastajat - Päätettiin muuttaa yhtiöjärjestyksen kokouskutsua koskeva 10 § - Hallitus valtuutettiin hankkimaan ja luovuttamaan omia osakkeita - Osakkeenomistajan ehdotus nimitysvaliokunnan asettamiseksi hyväksyttiin HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA CHRISTOFFER TAXELLIN AVAUSPUHEENVUORO: Arvoisat osakkeenomistajat, Vuosi 2009 oli ilmailuhistorian vaikein. Toimialan tunnusluvut vaipuivat vielä globaaliakin taloutta enemmän. Verkostolentoyhtiöiden yhteenlaskettu tappio kipusi viime vuonna yli 11 miljardin dollarin. Vain kevyellä kustannusrakenteella toimivat halpalentoyhtiöt selvisivät halventuneen polttoaineen turvin viime vuodesta ehjin nahoin - eivät tosin niistäkään kaikki. Lukuisia konkursseja nähtiin. Synkässä maisemassa Finnair kärsi muiden mukana. Kun vielä vuonna 2007 tehtiin ennätysvoitto, viime vuodelta jäi historiallinen tappio. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen palaa katsauksessaan asiaan. Finnair on tärkeä yhteyksien luoja suomalaisille yrityksille ja yksittäisille matkustajille. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee Helsinkiä kotipaikkanaan pitävän verkostolentoyhtiön, jotta yhteydet maailmalle pysyvät avoinna. Yhtiömme tarjoaakin erinomaisen aamu-ilta-konseptin Suomen ja Keski-Euroopan välillä sekä lähes 70 viikoittaista yhteyttä Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Kotimaassakin lennetään keskeisimmät reitit. Itsestään selvää on, että suomalaista asiakasta palvelevan verkoston ylläpito on mahdollista ainoastaan, jos Finnairin toiminta on kannattavaa. Vuoden 2009 tappiollisen kehityksen edelleen jatkuessa yhtiömme koko tulevaisuus olisi vaakalaudalla. Sen vuoksi viime vuoden moninaiset toimet kustannustason alentamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi olivat välttämättömiä. Vaikka kysynnän elpymisen ensimmäiset merkit nyt ovat nähtävissä, on tarpeen jatkaa kilpailukyvyn vahvistamiseksi tähtääviä toimenpiteitä. Muuten emme pysty kivenkovassa globaalissa kilpailussa tarjoamaan asiakkaillemme palveluja kilpailukyiseen hintaan emmekä pysty antamaan omalle väellemme työtä. Toimialan murros on jatkunut voimakkaana koko päättyneen vuosikymmenen. Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset on testattu sekä alan sisäisten rakenteiden muutoksilla että ulkoisilla shokeilla. Myös yhtiöiden elinkelpoisuus on joutunut puntariin eivätkä kaikki ole sitä kestäneet. Arvoketjun vääristymät, kuten monopolistiset tuotannontekijät sekä valtioiden tukiaiset lentoyhtiöille tai konevalmistajille, ovat vaikuttaneet kielteisesti kustannustasoihin ja toisaalta ylikapasiteetin syntymiseen, mikä on puolestaan heikentänyt hintatasoja. Murros jatkuu varmasti myös tällä vuosikymmenellä vanhojen ja uusien haasteiden saattelemana. Toimialajärjestelyjä tarvitaan ja niitä tulee tapahtumaan tulevina vuosina. Samanaikaisesti myös yhtiöiden sisällä tapahtuvat liiketoimintamallien kehittämiset johtavat rakenteellisiin muutoksiin. Tähän kehitykseen on myös Finnairissa totuttava. On keskityttävä niihin liiketoimintoihin, jotka ovat yrityksen elinvoimaisuuden kannalta tarpeen. Mikäli kustannuskilpailukyky vaatii, muista toiminnoista on luovuttava, vaikka se ei kaikkia osapuolia miellyttäisikään. Viime vuonna yhtiömme panosti vahvasti taseen pitämiseksi myös vaikeana aikana terveenä. Finnair onkin tänä päivänä vakavarainen lentoyhtiö, joka on investoinut tulevaisuuteensa. Yhtiöllä on selkeä strategia sekä osaava henkilöstö ja moderni kalusto sitä toteuttamaan. Yhtiön hallitus kokoontui viime vuonna ennätyksellisen moneen kokoukseen ja asioiden vaikeusaste oli korkea. Osallistumisprosentti läheni sataa. On kuitenkin selkeästi todettava, että suomalainen kotimarkkina ei yksin pysty perustelemaan omaa, kansainvälisesti toimivaa verkostolentoyhtiötä. Sen vuoksi meidän tulee tarkastella tulevaisuuttamme avoimin mielin. Aasian ja Euroopan välisen yhteyden molemmista päistä löytyvät Finnairille kasvun mahdollisuudet. Meillä on mahdollisuudet laajentua myös Pohjolassa. Helsingin kautta kulkevat matkustaja- ja rahtivirrat ovat suomalaisesta näkökulmasta vientiteollisuutta, joka luo suomalaisille työtä, ei vain Finnairissa vaan myös sen liepeillä. Senkin vuoksi kymmenen vuotta sitten aloitettua menestyvää Aasian-strategiaa on määrätietoisesti jatkettava. Tammikuun lopussa Finnairin toimitusjohtajan tehtävät jättänyt Jukka Hienonen johti yhtiötä vahvan nousun sekä rajun turbulenssin aikana. Hän nosti esille monia toimialan vaikeita kysymyksiä, joita joudumme ratkomaan, jos mielimme menestyä. Haluan tässä yhteydessä esittää mitä lämpimimmät kiitokset Jukka Hienoselle hänen tekemästään arvokkaasta työstä Finnairin hyväksi. Yhtiö lähtee nyt uuteen vaiheeseen tuoreen toimitusjohtajan Mika Vehviläisen johdattamana. Toivottakaamme kaikki hänelle menestystä. Uskon, että haasteita - ehkä myös vaikeuksia - riittää tulevaisuudessakin. Finnair on kuitenkin lähtökohdiltaan terve yritys ja sillä on hyvät edellytykset menestyä. Se edellyttää, että kaikki osapuolet tekevät työtä, jopa uhrauksia, yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Arvoisat osakkeenomistajat. Lausun Teidät kaikki tervetulleiksi Finnairin yhtiökokoukseen 2010. Ehdotan, että yhtiökokouksen puheenjohtajaksi valitaan laamanni Pekka Merilampi. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS, MIKA VEHVILÄINEN: Arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat, Aloitin Finnairin toimitusjohtajana vaiheessa, jossa toimialan rakenteiden ravistelun ja maailmanlaajuisen laman jäljet olivat nähtävissä kaikessa rumuudessaan, myös Finnairissa. Toimiala teki koko viime vuosikymmenen aikana yli 50 miljardin dollarin tappiot. Ainoastaan vuosi 2007 oli lentoliikenteessä voitollinen. Silloin Finnairkin teki ennätystuloksensa. Viime vuoteen lähdettiin jo selvästi viilentyneessä kysyntäilmastossa. Edellisenä vuonna alkanut maailmantalouden kriisi vähensi yritysmatkustusta koko toimialalla yli 30 prosenttia. Yrityskohtaisesti nähtiin huomattavasti suurempiakin leikkauksia. Tämä johti sekä volyymien voimakkaaseen laskuun että ennennäkemättömään keskihinnan alenemiseen. Finnairissa aloitettiin jo keväällä 2008 uudet voimakkaat sopeutustoimet, joissa keskeisellä sijalla oli kapasiteetin leikkaaminen kysynnän laskua vastaavasti. Monin paikoin resursseja, kuten henkilöstöä, pystyttiin supistamaan liikennevähennysten mukaisesti. Sopeutuminen alempaan hintatasoon on sen sijaan osoittautunut selvästi vaikeammaksi. Verkostolentoyhtiössä on runsaasti kiinteitä kuluja, jolloin kustannusten sopeuttaminen äkisti laskeneeseen liikevaihtoon on vaikeaa. Toki tämä sama kustannusrakenne nopeuttaa kannattavuuden parantumista liiketoiminnan kasvaessa. Koko viime vuosikymmenen jatkuneet pyrkimykset toiminnan tehostamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi jatkuvat edelleen. Meneillään olevasta 200 miljoonan euron ohjelmasta on valtaosa tunnistettu ja toteutuksessa. Monet henkilöstöryhmät ovat osallistuneet tähän työhön erilaisilla joustoilla. Lomautukset tai niitä vastaavat säästötoimet ovat koskettaneet koko henkilöstöä. Toimialan murros on heijastunut myös henkilöstöjärjestöjen toimintaan. Lentäjien pitkään jatkuneet työehtosopimusneuvottelut päätyivät kaksipäiväiseen lakkoon marraskuussa. Sopimus paransi kuitenkin yhtiön kustannuskilpailukykyä. Lentäjien vastaantulo oli merkittävä. Toinen työtaistelu koettiin matkatavaran käsittelyssä. Laiton ulosmarssi ja sitä seuranneet vaikeudet haittasivat liikennettä joulukuussa. Olemme todella pahoillamme työtaisteluista asiakkaille koituneista hankaluuksista. Kustannusten sopeutus on välttämätön korjausliike laskusuhdanteen aikana, mutta pitkäjänteinen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää jatkuvaa rakenteiden kehittämistä ja toiminnan tehostamista ympäristön muuttuessa. Kustannusten karsimisen ohella on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomio myös uuden, kannattavan liiketoiminnan kehittämiseen. Ensimmäiset merkit markkinoiden piristymisestä on jo nähtävissä. Rahdin kysyntä on selvästi kasvanut, mutta myös matkustajaliikenteen varauskanta on vahvistunut. Myönteiset viestit tulevat ennen muuta Suomen ulkopuolelta. Näemme liikematkustuksen, ja myös varsinaisen bisnesluokan, kysynnän kasvavan muualla Euroopassa ja Aasiassa. Ensimmäiset viitteet sentimentin muutoksesta eivät kuitenkaan anna aihetta muuttaa tulosjulkistuksen yhteydessä antamaamme ohjausta. Ne kuitenkin rohkaisevat meitä virittämään koneistomme herkäksi vastaamaan nopeaankin nousuun. Toimialan ylikapasiteetti ei nimittäin aikaile rynnätessään markkinoille, kun kysyntä elpyy. Olemme tämän kevään aikana tarkentamassa Finnairin visiota ja strategioita. Ymmärrämme, että toimintaympäristömme muuttuu nopeasti ja meillä on oltava selvä näkemys, mihin suuntaan yhtiötä johdetaan ja missä meillä on parhaat menestymisen edellytykset. Tulemme myöhemmin julkistamaan tähän liittyviä suunnitelmiamme. Tässä kuitenkin eräitä suuntaviivoja. Finnairilla on testattu ja hyväksi todettu Aasia-Eurooppa -strategia. Tämä Helsingin maantieteellistä sijaintia hyödyntävä yhteys yhdistää suuria markkinoita, joista Aasian markkinoiden tuleva kasvu on selvästi Euroopan kasvua suurempi. Brändimme on vahva kotimarkkinoilla, mutta joudumme työskentelemään lujasti tehdäksemme Finnairin tunnetuksi Keski-Euroopassa ja ennen kaikkea Aasiassa. 90 prosenttia markkinointipanostuksistamme suuntautuu Suomen ulkopuolisiin hankkeisiin. Tarkentaessamme brändiin liittyviä ominaisuuksia täsmennämme myös palvelutuotteitamme. Työkseen matkustava on meille tärkeä ja palvelumme on oltava sellainen, että asiakas kokee saavansa maksamalleen hinnalle vastinetta. Vapaa-ajan matkustukseen haluamme tarjota hinnaltaan kilpailukykyisiä palveluja, joita asiakas voi räätälöidä tarpeidensa mukaan. Tämä avaa myös uusia ansaintamahdollisuuksia. Finnairissa liiketoiminnalliset perusasiat ovat kunnossa. Viime vuonna olimme täsmällisyydessä Euroopan kärkeä. Myös palvelututkimuksissa saimme aiempaa paremmat arviot. Nämä siitä huolimatta, että loppuvuonna meillä oli huomattavia vaikeuksia matkatavaran käsittelyn ja täsmällisyyden kanssa. Toiminnan ja palvelun laatu on osoitus osaavasta henkilöstöstä. Tätä osaamista haluamme vahvistaa ja sille rakentaa myös tulevaisuuttamme. Se vaatii taloudellisia ja henkisiä panostuksia, mutta ennen kaikkea tarvitaan vahvaa tahtoa luoda finnairilaisista menestyjäjoukkue. Haluamme, että Finnairille tunnusomainen korkea laatu säilyy tulevaisuudessakin. Ihmisten ja yritysten välinen vuorovaikutus muuttuu yhä kansainvälisemmäksi kaupparajoitusten purkamisen ja nopeasti kehittyvän teknologian ansiosta. Tämä lisää myös työhön ja vapaa-aikaan liittyvää matkustusta. Siksi matkustamisen helppous on palvelujemme kehittämisen päämääränä. Olemme lentoyhtiönä kantaneet taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuumme. Vastuullisena yrityskansalaisena monitoroimme toimintamme vaikutuksia. Ensimmäisten lentoyhtiöiden joukossa aloitimme jo viime vuonna GRI-standardeihin perustuvan raportoinnin, mikä lisää läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys puolestaan lisää tarvetta korjata asioita, joilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia toimintaympäristöön. Finnairin tuotantoalusta on kunnossa. Operoimme verkostoyhtiöiden moderneinta laivastoa. Hyödyt näkyvät polttoainesäästöinä ja vähempinä päästöinä. Asiakas saa nauttia raikkaista, uusista matkustamoista. Kaukoliikenteen bisnesluokka tarjoaa omaa luokkaansa olevat tilat ja istuimet. Finnairin liiketoiminnan kehittäminen edellyttää joustoa rakenteissa sekä uudenlaista yhteistyötä lentoliikenteessä ja palvelutuotannossa. Työ on tehtävä siellä, missä sen hinnoittelu ja laatu ovat oikealla tasolla. Esimerkkinä on Finnair Tekniikka, joka yhtiöitettiin vuoden alussa. Yhteisyritysten kautta suomalainen teknologiaosaaminen voi kytkeytyä suurempiin markkinoihin sekä saada liiketoiminnallista laaja-alaisuutta. Lentoliikenteessä yhteistyökumppaneiden verkosto antaa joustavuutta syöttöliikenteen rakentamiseen. Siten voidaan vähentää maantieteellisiä haittoja ja liikenteen suuntaisuutta. Arvoisat osakkeenomistajat, Finnair on taloudeltaan terve ja vakavarainen lentoyhtiö. Pärjäämme toimialan vertailussa hyvin. Meillä on erinomainen strategia ja osaava henkilöstö sitä toteuttamaan. Olen saanut johdettavakseni korkealuokkaisen yhtiö. Siksi haluan tässä yhteydessä kiittää edeltäjääni Jukka Hienosta hänen tekemästään työstä sekä saamastani tuesta vastuunvaihdon yhteydessä. Haluan kiittää myös teitä, osakkeenomistajat, luottamuksestanne yhtiötä kohtaan sekä henkilöstöämme hienosta työstä vaikeissa oloissa ja osallistumisesta talkoisiin Finnairin menetyksen eteen. Pärjätäksemme tulevaisuudessa meidän on jatkuvasti oltava kiinni kasvussa. Samalla meidän on myös jatkuvasti parannettava laatuamme ja kustannuskilpailukykyämme muuttavassa ympäristössä. Suuntautuessamme tulevaisuuteen näen erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Haluamme huolehtia siitä, että Finnair säilyy yhtiönä, jota te, arvoisat osakkeenomistajat, haluatte ja teidän kannattaa omistaa. TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätökset ja toimintakertomuksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja yhtiön toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2009. OSINKO Yhtiökokous päätti, että 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa. HALLITUS Hallituksen puheenjohtajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti valittiin Christoffer Taxell ja jäseniksi nykyisistä Elina Björklund, Sigurður Helgason, Satu Huber, Ursula Ranin, Veli Sundbäck ja Pekka Timonen sekä uudeksi jäseneksi Harri Sailas. Hallituksen palkkiot vahvistettiin seuraavasti: - Puheenjohtajan vuosipalkkio 61.200 euroa - Varapuheenjohtajan vuosipalkkio 32.400 euroa - Jäsenen vuosipalkkio 30.000 euroa - Suomessa asuvan jäsenen kokouspalkkio 600 euroa ja ulkomailla asuvan jäsenen 1.200 euroa TILINTARKASTAJAT Tilintarkastajiksi valittiin tarkastusvaliokunnan suosituksen mukaisesti KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy sekä KHT Jyri Heikkinen ja varatilintarkastajiksi KHT Tuomas Honkamäki ja KHT Timo Takalo. PricewaterhouseCoopers Oy on ilmoittanut yhtiölle, että päävastuullisena tilintarkastajana toimii Eero Suomela. YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISESTA PÄÄTTÄMINEN Yhtiöjärjestyksen kokouskutsua koskeva 10 § päätettiin muuttaa kuulumaan seuraavasti: "Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Lisäksi kutsu on toimitettava osakkeenomistajille julkaisemalla se yhtiön internet-sivuilla aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin aina vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää." OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMINEN Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin: Ehdotuksen mukaan hallitukselle annettiin valtuutus päättää enintään 5.000.000 Finnairin osakkeen hankkimisesta yhtiön omaan vapaaseen pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mitätöitäväksi taikka käytettäviksi mahdollisten henkilöstölle suunnattavien kannuste- ja palkkiojärjestelmien mukaisesti tai vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa sekä muissa järjestelyissä. Hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakokelpoisia varoja. Osakkeita hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämän julkisen kaupankäynnin välityksin, ja siten muussa kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Osakkeiden hankintahinnan tulee perustua Finnairin osakkeen markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankintahinta suoritetaan osakkeiden myyjille Helsingin Pörssin sääntöjen ja kulloinkin soveltuvien osakekaupan maksuaikaa ja muita maksuehtoja koskevien määräysten mukaisesti. Valtuutus päättyy 30.9.2011. OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden luovuttamisesta seuraavin ehdoin: Valtuutus koskee enintään 5.000.000 yhtiön hallussa olevaa Finnairin osaketta. Hallitus voi päättää kaikista luovutusehdoista, mukaan lukien kenelle, mihin hintaan ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan. Valtuutus ei siten sulje pois oikeutta suunnatun annin toteuttamiseen. Valtuutus on voimassa 31.5.2013 asti ja se kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 27.3.2008 antaman vastaavan valtuutuksen. OSAKKEENOMISTAJAN EHDOTUS NIMITYSVALIOKUNNAN ASETTAMISEKSI Suomen valtiota edustavan valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous päätti asettaa nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle yhtiökokoukselle. Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on niillä kolmella osakkeenomistajalla, joiden osuus yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on suurin 1.11.2010. Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle omistajalle. Suurimmat osakkeenomistajat määräytyvät arvo-osuusjärjestelmään rekisteröityjen omistustietojen perusteella, kuitenkin siten, että sellaisen omistajan, jolla on arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus ilmoittaa tietyistä omistusmuutoksista (liputusvelvollinen omistaja), esimerkiksi useisiin rahastoihin hajautetut omistukset lasketaan yhteen, jos omistaja ilmoittaa viimeistään 29.10.2010 kirjallisesti yhtiön hallitukselle sitä vaativansa. Nimitysvaliokunnan koollekutsujana toimii hallituksen puheenjohtaja ja valiokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Valiokunnan on annettava ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään 1.2.2011. Finnair Oyj Viestintä 31.3.2010 Lisätietoja: Taneli Hassinen, johtaja, sijoittajasuhteet ja talousviestintä, puh. 040 504 3321 |
|||
|