2013-02-18 10:00:01 CET
2013-02-18 10:00:12 CET
REGULATED INFORMATION
Fingrid Oyj - Tilinpäätös ja toimintakertomus
Fingrid Oyj toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Helsinki, Suomi, 2013-02-18 10:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj
Tilinpäätöstiedote 18.2.2013 klo 11.00 EET
Fingrid Oyj:n katsaus tammi-joulukuulta 2012: tulos parani merkittävästi
Loka-joulukuu 2012
-- Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa oli 154 miljoonaa euroa (108
milj.euroa vuonna 2011)
-- Konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 38 (17) miljoonaa
euroa
Tammi-joulukuu 2012
-- Liikevaihto tammi-joulukuussa 2012 oli 522 (438) miljoonaa euroa
-- Konsernin liikevoitto oli 95 (57) miljoonaa euroa
-- Konsernin tilikauden voitto 67 (33) miljoonaa euroa
-- Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli -1 (-148)
miljoonaa euroa
-- Korolliset nettolainat 1 030 (1 020) miljoonaa euroa
-- Investoinnit 139 (244) miljoonaa euroa
-- Omavaraisuusaste 27,3 (25,7) %
-- Osakekohtainen tulos oli 20 159 (9 924) euroa
Avainluvut
--------------------------------------------------------------------------------
-
1-12/12 1-12/11 muutos 10-12/ 10-12/ muutos
% 12 11 %
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto M€ 522,1 438,5 19,1 153,7 107,9 42,5
--------------------------------------------------------------------------------
Investoinnit, brutto M€ 139,0 244,4 -43,1 56,4 76,4 -26,2
--------------------------------------------------------------------------------
- investoinnit % 26,6 55,7 36,7 70,9
liikevaihdosta
--------------------------------------------------------------------------------
Tutkimus- ja M€ 1,5 1,8 -16,4 0,6 0,6 -6,4
kehitystoiminnan menot
--------------------------------------------------------------------------------
- liikevaihdosta % 0,3 0,4 0,4 0,6
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö keskimäärin 269 263 2,3
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö tilikauden 275 266 3,4
lopussa
--------------------------------------------------------------------------------
Palkat ja palkkiot M€ 18,2 17,2 5,8 5,3 4,6 14,3
yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto M€ 94,6 56,6 67,3 38,5 17,1 125,1
--------------------------------------------------------------------------------
- liikevaihdosta % 18,1 12,9 25,0 15,8
--------------------------------------------------------------------------------
Voitto ennen veroja M€ 88,3 34,2 158,2 35,0 8,3 321,0
--------------------------------------------------------------------------------
- liikevaihdosta % 16,9 7,8 22,8 7,7
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden voitto M€ 67,0 33,0 103,0 26,7 13,8 92,9
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden laaja tulos M€ 73,2 -0,2 27,5 3,8
--------------------------------------------------------------------------------
Sijoitetun pääoman % 5,6 3,6
tuotto
--------------------------------------------------------------------------------
Oman pääoman tuotto % 12,4 6,5
--------------------------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste % 27,3 25,7
--------------------------------------------------------------------------------
Korolliset nettolainat M€ 1 030,3 1 020,2 1,0
--------------------------------------------------------------------------------
Nettovelkaantumisaste % 180,8 201,1
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos/osake € 20 159 9 924 103,1 8 032 4 163 92,9
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/A-osake € 2 3 962,52
018,26*
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/B-osake € 2 2 018,26
018,26*
--------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma/osake € 171 365 152 573 12,3
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/tulos A-osake % 10,0* 39,9
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/tulos B-osake % 10,0* 20,3
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeiden lukumäärä
31.12
--------------------------------------------------------------------------------
- A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 - 2 078 2 078 -
--------------------------------------------------------------------------------
- B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 - 1 247 1 247 -
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä kpl 3 325 3 325 - 3 325 3 325 -
--------------------------------------------------------------------------------
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:"Yhtiön tulosta paransivat 30 prosentin kantaverkkotariffien nosto ja suurista
aluehintaeroista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin rajalla.
Toisaalta Venäjän rajasiirtotuotot ja eurooppalaisen markkinapaikan
läpisiirtotuotot alenivat merkittävästi Venäjän sähkön tuonnin supistuttua.
Kustannuksista kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti kantaverkon
käyttövarmuuden varmistavien reservien kustannukset. Kunnonhallinnan
kustannuksia nosti Fenno-Skan 2 kaapelin vikakorjaus.
Yhtiön nettolainanotto kasvoi hieman mittavan investointiohjelman vuoksi.
Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen määrältään 300 miljoonan euron ja
maturiteetiltaan 12 vuoden mittaisen julkisen joukkovelkakirjalainan yhtiön
kansainvälisen Medium Term Note-joukkovelkakirjalainaohjelman puitteissa.
Fingridin investoinnit kantaverkkoon olivat 139 miljoonaa euroa. Käynnissä
olikin useita investointihankkeita, joilla varmistetaan käyttövarmuutta ja
siirtokapasiteetin riittävyyttä tulevaisuudessa.
Kantaverkon käyttövarmuus oli erinomaisella tasolla kahden huonomman vuoden
jälkeen. Häiriöiden lukumäärä kantaverkossa oli keskimääräisellä tasolla, mutta
häiriöistä aiheutunut haitta asiakkaille ja yhteiskunnalle oli erittäin pieni.
Sähkömarkkinoilla oli poikkeuksellinen vuosi. Pohjoismaisen vesivoiman tarjonta
oli hyvin runsasta koko vuoden, mikä alensikin selvästi tukkumarkkinoiden
hintatasoa. Suomen markkinat eivät kuitenkaan hyötyneet täysimääräisesti
edullisesta vesivoimasta. Ison osan vuotta toinen Suomen ja Ruotsin välisistä
siirtoyhteyksistä oli poissa käytöstä, minkä seurauksena Suomen ja Ruotsin
välistä siirtokapasiteettia ei saatu täysimääräisesti hyödynnettyä. Tilanteen
seurauksena maiden rajalla kertyi ennätysmäärä, 88 miljoonaa euroa,
pullonkaulatuloja."
Laskentaperiaatteet:
Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä
julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2012 tilinpäätökseen. Fingrid on
noudattanut tilinpäätöstiedotteen laadinnassa samoja laskentaperiaatteita kuin
tilinpäätöksessä 2012.
Taloudellinen tulos
Konsernin liikevaihto oli 522 miljoonaa euroa (438 milj. euroa vuonna 2011)
tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 4 miljoonaa euroa (3 milj.
euroa). Konsernin loka-joulukuun liikevaihto oli 154 miljoonaa euroa (108 milj.
euroa).
Kantaverkkotuotot kasvoivat 276 miljoonaan euroon (210 milj. euroa) vuoden
alusta toteutetun 30 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus
Suomessa kasvoi 1,1 % verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon. Fingrid
siirsi verkossaan sähköä saman verran kuin edellisenä vuonna eli 64,2
TWh.Tasesähkön myynti kasvoi 152 miljoonaan euroon (146 milj. euroa).
Tasesähkön myynnin kasvuun vaikuttivat kasvanut tasesähkön määrä ja heinäkuun
alusta toteutettu tasepalvelumaksujen korotus. Rajasiirtotuotot Suomen ja
Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat 12 miljoonalla eurolla edellisestä
vuodesta aiempaa merkittävästi pienemmän sähkön tuonnin volyymin johdosta.
Fingridin saamat Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot alenivat sähkön
hintaerotuntien vähentyessä. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot olivat 6
miljoonaa euroa (10 milj. euroa), jotka maksettiin yhteyden omistajille.
Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä
puolestaan nousivat merkittävästi markkinatilanteen ja aluehintojen suurten
erojen seurauksena. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin
väliltä olivat 44 miljoonaa euroa (16 milj. euroa). Läpisiirtotuotot alenivat
12 miljoonaa euroa, mikä aiheutui lähinnä alentuneesta sähkönviennistä Suomesta
Ruotsiin.
Tasesähkön kulut kasvoivat hieman edellisestä vuodesta tasesähkön määrän
lisäännyttyä ja olivat 133 miljoonaa euroa (131 milj. euroa). Häviösähkökulut
nousivat 2 miljoonalla eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 52,86 euroa megawattitunnilta (52,85
euroa/MWh. Häviösähkökulujen kasvuun vaikutti häviösähkön määrän pieni kasvu.
Poistot kasvoivat 8 miljoonalla eurolla merkittävien uusien
investointihankkeiden valmistuttua. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien
reservien kulut kasvoivat 11 miljoonalla eurolla, koska taajuusohjattujen
reservien tilapäishankinta tuntimarkkinoilta Suomesta ja muilta pohjoismaisilta
kantaverkkoyhtiöiltä oli aikaisempaa kalliimpaa. Henkilöstökulut kasvoivat 22
miljoonaan euroon (20 milj. euroa), mihin osaltaan vaikutti henkilökunnan
määrän kasvu. Kunnonhallintakustannukset nousivat 3 miljoonalla eurolla, mikä
aiheutui pääasiassa Fenno-Skan 2 kaapelin vikakorjauksen kuluista.
Läpisiirtokulut nousivat 2 miljoonalla eurolla, koska sähköntuonti Ruotsista
Suomeen nousi merkittävästi edellisestä vuodesta.
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, milj. €
--------------------------------------------------------------------------------
-
1-12/1 1-12/1 muutos 10-12/1 10-12/1 muutos
2 1 % 2 1 %
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Kantaverkkotuotot 276 210 31,4 85 59 45,4
Tasesähkön myynti 152 146 4,5 48 25 91,2
Rajasiirtotuotot 11 22 -52,6 3 5 -32,0
Suomi-Viro 6 10 -32,8 1 1 -7,8
pullonkaulatuotot*
Suomi-Ruotsi 44 16 180,6 8 4 95,1
pullonkaulatuotot
Tehoreservituotot** 19 7 159,0 5 5 0,3
Läpisiirtotuotot 10 22 -55,1 3 7 -66,6
Turpeen syöttötariffi 0 -100,0
Muu liikevaihto 3 5 -35,5 1 2 -60,8
Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 28,9 2 1 44,7
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto ja muut tuotot 526 441 19,1 156 109 42,6
yhteensä
Kulut, milj. €
--------------------------------------------------------------------------------
-
1-12/1 1-12/1 muutos 10-12/ 10-12/ muutos
2 1 % 12 11 %
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Tasesähkön osto 133 131 1,2 40 22 85,8
Häviösähkökulut 65 63 2,6 17 16 6,0
Poistot 76 68 11,5 20 18 13,0
Reservikulut 39 28 38,2 10 7 35,7
Henkilöstökulut 22 20 8,9 7 6 13,0
Kunnonhallintakulut 21 18 16,6 6 6 -0,3
Tehoreservikulut** 18 7 159,9 5 5 -0,5
Läpisiirtokulut 14 12 14,9 3 4 -13,5
Estlink verkkovuokrat* 6 9 -32,9 1 1 -20,0
Muut kulut 25 23 9,4 8 7 19,8
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Kulut yhteensä 419 380 10,2 116 90 28,4
Liikevoitto ilman 107 62 74,2 39 19 111,1
hyödykejohdannaisten
arvonmuutoksia
Konsernin liikevoitto 95 57 67,3 38 17 125,1
--------------------------------------------------------------------------------
* Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat
6,5 milj. euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 6,4 milj. euroa, jotka
maksettiin yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus 0,1 milj. euroa syntyi
Estlink-yhteyden häiriötilanteissa.
** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön
riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa
Konsernin liikevoitto oli 95 miljoonaa euroa (57 milj. euroa).
Hyödykejohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen -13 miljoonaa euroa
(-5 milj. euroa). Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 38 miljoonaa euroa
(17 milj. euroa).
Konsernin tilikauden voitto oli 67 miljoonaa euroa (33 milj. euroa). Konsernin
laaja tulos oli 73 miljoonaa euroa (0 milj. euroa). Konsernin liiketoimintojen
rahavirta investointien jälkeen oli -1 miljoonaa euroa (-148 milj euroa)
johtuen huomattavasti paremmasta tuloksesta ja alhaisemmista investoinneista.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,6 % (3,6 %) ja oman pääoman tuotto 12,4 % (6,5
%). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 27,3 % (25,7 %).
Emoyhtiön liikevaihto oli 504 (434 milj. euroa) ja tilikauden voitto 41
miljoonaa euroa (22 milj. euroa).
Investoinnit
Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat olleet jo useita vuosia
erittäin mittavat. Vuonna 2012 kokonaisinvestoinnit olivat 139 miljoonaa euroa
(244 milj. euroa vuonna 2011). Tästä määrästä sähköverkkoon investoitiin
yhteensä 94 miljoonaa euroa (173 milj. euroa) ja varavoimaan 26 miljoonaa euroa
(68 milj. euroa). Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 11 miljoonaa euroa
(3 milj. euroa). Uuden tuotannon liittäminen kantaverkkoon ja sähkömarkkinoiden
toiminnan edistäminen, ikääntyvän verkon uusiminen sekä kulutuksen ja tuotannon
alueelliset muutokset Suomessa ovat aiheuttaneet investointien voimakkaan
nousun.
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa
(1,8 milj. euroa). Käynnissä oli noin 50 tutkimus- ja kehityshanketta.
Merkittävimmät panostukset suunnattiin reservilajien ja -tarpeiden tutkimiseen,
voimajärjestelmätason tilamittausten hyödyntämiseen käyttövarmuuden ylläpidossa
ja siirtokapasiteetin optimoinnissa sekä pelloille soveltuvan 110 kV
pylvästyypin kehittämiseen. Lisäksi toteutettiin useita tutkimushankkeita
tuulivoimatuotannon hallitsemiseksi voimajärjestelmässä.
Fingridissä oli käynnissä useita investointihankkeita, joilla varmistetaan
käyttövarmuutta ja siirtokapasiteetin riittävyyttä tulevaisuudessa. Yksi
suurimmista on ollut hankekokonaisuus Itä-Suomen verkon vahvistamiseksi välillä
Yllikkälä-Huutokoski. Toimintavuonna hankkeessa valmistui kolme osaprojektia,
viimeinen voimajohto-osuus valmistuu keväällä 2013. Suomen suurin
varavoimalayksikkö puolestaan otettiin käyttöön Forssassa loppuvuodesta.
Kantaverkkoon saatiin 320 megawattia lisää nopeaa häiriöreserviä.
Fingridin ja Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin yhteishanke, EstLink 2, on
edennyt aikataulussa sekä budjetissa. Merikaapeli laskettiin Itämereen kahdessa
erässä syksyn aikana. Tasasähköyhteys otetaan käyttöön alkuvuodesta 2014.
Loppuvuodesta Fingrid teki investointipäätöksen Hirvisuo-Pyhänselkä 400 kV
voimajohtohankkeesta. Hankkeen avulla Suomen länsirannikolla siirrytään 400 kV
jännitteen käyttöön. Johdon pituus on yhteensä 215 kilometriä. Tämän ohella
rakennetaan Hirvisuon sähköasema sekä laajennetaan useita muita sähköasemia.
Kesällä 2012 eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E
julkaisi kymmenvuotisen verkkosuunnitelman sekä Itämeren aluesuunnitelman.
Näiden pohjalta laadittiin myös pohjoismainen verkkosuunnitelma.
Voimajärjestelmä
Suomessa kulutettiin vuonna 2012 sähköä 85,2 terawattituntia (84,2
terawattituntia vuonna 2011). Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 64,2
terawattituntia (64,2 terawattituntia vuonna 2012), joka vastasi 75,4
prosenttia Suomen kulutuksesta.
Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli tuontia Ruotsista Suomeen.
Markkinoille tarjottavaa kapasiteettia rajoittivat merikaapeliyhteyksillä
kaapelivika ja automaatiouudistuksen työt. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen
vuoden 2012 aikana 14,8 terawattituntia (5,9 terawattituntia) ja vietiin
Suomesta Ruotsiin 0,4 terawattituntia (4,0 terawattituntia).
Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa siirtosuunta vaihteli vallitsevan
siirtosuunnan ollessa kuitenkin vientiä Suomesta Viroon. Siirtokapasiteetti oli
markkinoiden käytössä normaaliin tapaan. Suomeen tuotiin Virosta
Estlink-yhteyden kautta sähköä 0,4 terawattituntia (1,6 terawattituntia) ja
Suomesta vietiin sähköä Viroon 1,5 terawattituntia (0,5 terawattituntia).
Sähkön tuonti Venäjältä oli selvästi aiempia vuosia alhaisemmalla tasolla.
Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes täysimääräisesti. Sähkön tuonti
Venäjältä oli 4,4 terawattituntia (10,8 terawattituntia).
Häiriöiden lukumäärä kantaverkossa oli keskimääräisellä tasolla. Häiriöistä
aiheutunut haitta asiakkaille ja yhteiskunnalle oli kuitenkin erittäin pieni.
Merkittävin asiakkaille haittaa aiheuttanut häiriö sattui Vaasan alueella
elokuussa, jolloin 63 000 ihmistä jäi ilman sähköä muutamiksi minuuteiksi.
Voimajärjestelmän käyttö 1-12/12 1-12/11 10-12/12 10-12/11
---------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------
Sähkön kulutus Suomessa TWh 85,2 84,2 23,3 21,5
Fingridin siirtovolyymi TWh 64,2 64,2 17,2 16,2
Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,2 1,2 0,3 0,3
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
---------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------
vienti Ruotsiin TWh 0,4 4,0 0,2 0,7
tuonti Ruotsista TWh 14,8 5,9 3,2 2,2
Sähkön siirto Suomi-Viro
---------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------
vienti Viroon TWh 1,5 0,5 0,3 0,2
tuonti Virosta TWh 0,4 1,6 0,1 0,3
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
---------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------
tuonti Venäjältä TWh 4,4 10,8 1,4 2,3
Sähkömarkkinat
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli vesivoiman tarjonta hyvin runsasta koko
vuoden. Se alensi selvästi tukkumarkkinoiden hintatasoa. Sähköpörssissä
keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 31 euroa megawattitunnilta (47
€/MWh) ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli 37 euroa megawattitunnilta (49
€/MWh).
Suomen markkinat eivät hyötyneet edullisesta vesivoimasta täysimääräisesti,
sillä ison osan vuotta toinen Suomen ja Ruotsin välisistä merikaapeleista oli
poissa käytöstä. Markkinat olisivat vetäneet keskimääräistä huomattavasti
enemmän sähköä lännestä, mutta siirtokapasiteettia oli yhteyksien
vikaantumisten vuoksi vähemmän käytettävissä. Tilanteen seurauksena maiden
rajalla kertyi ennätysmäärä, 88 miljoonaa euroa pullonkaulatuloja, josta
Fingridin osuus oli 44 miljoonaa euroa.
Suomen markkina-alueen tarjontaan vaikutti myös Venäjän sähkökaupan merkittävä
aleneminen. Vuosikymmeniä vakaana jatkunut tuonti alkoi nopeasti vaihdella ja
alentui vuoden 2011 syksyllä, ja oli vuonna 2012 enää noin kolmasosa aiempien
vuosien tasosta.
Toimintavuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 4,7 miljoonaa euroa (1,6
milj. euroa). Nämä aiheutuivat pääosin ulkomaanyhteyksien häiriöistä ja osin
myös maan sisäisen verkon siirtorajoituksista.
Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittäminen jatkui tiiviinä. EU:n kolmannen
sähkömarkkinasäädöspaketin myötä käynnistettiin useiden markkinasääntöjen
valmistelu ENTSO-E:ssä ja ensimmäisiä sääntöehdotuksia saatiin valmiiksi.
Samanaikaisesti valmisteltiin eri markkina-alueiden täyttä integrointia,
ensivaiheessa Luoteis-Euroopan osalta.
Sähkömarkkinat
--------------------------------------------------------------------------------
1-12/12 1-12/11 10-12/12 10-12/11
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta 31 47 37 34
--------------------------------------------------------------------------------
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta 37 49 41 37
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä 88,5 31,2 16,0 8,2
M€*
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin 35,1 22,9 32,0 12,0
välillä %*
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä 12,9 19,6 1,5 1,2
M€*
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä 34,7 45,5 22,4 31,0
%*
--------------------------------------------------------------------------------
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan
kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty
taloudellinen tulos osion taulukoissa.
Rahoitus
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Vuoden aikana Fingrid laski
liikkeeseen määrältään 300 miljoonan euron ja maturiteetiltaan 12 vuoden
mittaisen julkisen joukkovelkakirjalainan yhtiön kansainvälisen Medium Term
Note -joukkovelkakirjalainaohjelman puitteissa. Joukkovelkakirjalainan julkinen
noteeraus alkoi 3.4.2012 Lontoon arvopaperipörssissä.
Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia olivat 21
miljoonaa euroa (19 milj. euroa). Korkotuotot olivat 3 miljoonaa euroa (4 milj.
euroa). IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 7 miljoonaa euroa (23 milj.
euroa), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 14 miljoonaa
euroa positiivinen (negatiivinen 3 milj.euroa).
Rahavarat olivat 31.12.2012 yhteensä 214 miljoonaa euroa (204 milj. euroa).
Korolliset lainat, olivat 1 244 miljoonaa euroa (1 224 milj. euroa), joista
pitkäaikaisia oli 1 032 miljoonaa euroa (845 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 212
miljoonaa euroa (379 milj. euroa). Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliin
liittyvää riskiä oli 77 miljoonaa euroa (63 milj. euroa).
Kansainväliset luottoluokituslaitokset päivittivät yhtiön luottoluokitukset.
Fitch Ratings vahvisti 16.10.2012 Fingridin pitkäaikaisen velan luokituksen A+
ja Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A ja lyhytaikaisen
luottoluokituksen F1. Fingridin tulevaisuuden näkymän Fitch Ratings arvioi
vakaaksi. Standard & Poor's Rating Services (S&P) päivitti 2.11.2012 Fingridin
pitkäaikaisen luottoluokituksen tason AA- ja lyhytaikaisen luokituksen tasolle
A-1+. S&P arvioi yhtiön tulevaisuuden näkymän negatiiviseksi. Moody's Investors
Service vahvisti 14.12.2012 Fingridin pitkäaikaisen luottoluokituksen A1 ja
lyhytaikainen luottoluokitus P-1. Moody's arvioi tulevaisuuden näkymän
vakaaksi.
Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät
Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset
mukaan lukien 275 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 266.
Vakinaisen henkilöstön määrä oli 261 (252).
Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 23,8 % (23,7 %) ja miehiä 76,2 % (76,3
%).
Vakinaisen henkilöstön lukumäärä
--------------------------------------------
Ikä 2012 2011
--------------------------------------------
--------------------------------------------
24 - 29-vuotiaita 22 24
30 - 34-vuotiaita 34 33
35 - 39-vuotiaita 41 41
40 - 44-vuotiaita 37 32
45 - 49-vuotiaita 38 40
50 - 54-vuotiaita 36 37
55 - 59-vuotiaita 30 23
60 - 65-vuotiaita 23 21
yli 65-vuotiaita 0 1
--------------------------------------------
Vuoden 2012 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 9 528 tuntia
(14 333), keskimäärin 37 tuntia (57)/henkilö. Henkilöstön sairauspoissaolot
vuoden 2012 aikana olivat 2 prosenttia työajasta. Töiden vaativuuteen
perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat laatu- ja
kannustepalkkiojärjestelmät. Hallitus hyväksyi yhtiön henkilöstön ja
johtoryhmän palkitsemisjärjestelmien periaatteet vuodelle 2013.
Hallitus ja ylin johto
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 22.3.2012 Helsingissä.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja
varapuheenjohtajaksi budjettineuvos Juha Majanen, valtiovarainministeriö.
Hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Sirpa Ojala, Digita Oy, johtaja
Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja pääomamarkkinajohtaja
Esko Raunio, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola.
Hallituksen jäseninä 22.3.2012 saakka toimivat Helena Walldén, Arto Lepistö,
Elina Engman (29.2.2012 saakka), Timo Kärkkäinen ja Esko Raunio.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy.
Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja
palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 22.3.2012 alkaen
Juha Majanen (pj.), Esko Torsti ja Helena Walldén. Tarkastusvaliokunnan
jäseninä toimivat 22.3.2012 saakka Arto Lepistö (pj), Helena Walldén ja Timo
Kärkkäinen.
Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 22.3.2012 alkaen Helena Walldén (pj.)
ja Sirpa Ojala. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 22.3.2012 saakka
Helena Walldén (pj) ja Arto Lepistö.
Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen.
Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on
annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot
ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi.
Riskienhallinta
Yhtiön ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on sähköjärjestelmän toimivuuteen
liittyvä suurhäiriö. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua
useammasta samanaikaisesta viasta sähköverkossa, yhtiön
käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin
riittämättömyydestä, ulkopuolisista tapahtumista, käytön tukijärjestelmiin tai
tietoturvaan liittyvistä ongelmista, mikä estää verkon käyttötoiminnan kokonaan
tai osittain. Fingrid on varautunut laajaan Suomea tai pohjoismaista
sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön tekemällä investointeja kantaverkkoon ja
varavoimaan. Strategiassaan yhtiö panostaa käytönvalvontajärjestelmän
monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja
tehopulatilanteiden hallintaan. Lisäksi häiriötilanteisiin valmistaudutaan
erilaisin reservein, toimintaohjein, valmiussuunnitelmin ja harjoituksin.
Muita merkittäviä riskejä ovat sääntelyn epäsuotuisa kehittyminen,
tarpeettomiksi muuttuneet tai ennakoimattomat investoinnit, ennakoimaton
kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen, rahoitusriskit, henkilöstöriskit,
maineriskit, tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit sekä
omaisuusriski.
Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiamarkkinavirasto.
Sääntelyyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät riskit, kuten muutokset
suomalaisessa tai eurooppalaisessa sääntelyssä tai lainsäädännössä, voivat
heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa
sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Yhtiö pyrkii luomaan
toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit sidosryhmiin ja osallistumaan
aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin. Fingrid vaikuttaa
kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa kattojärjestössä ENTSO-E:ssa ja pyrkii
sitä kautta varautumaan ja vaikuttamaan sääntelyn vaikutuksiin.
Tarpeettomiksi muuttuneet tai ennakoimattomat investoinnit voivat johtua
esimerkiksi alueellisesta kulutusmuutoksesta, muutoksista tuotannossa,
muutoksista kansainvälisessä tilanteessa, muutoksesta sääntelyssä tai
teknologian muutoksesta. Mahdollisia vääriä tai ennakoimattomia investointeja
pyritään välttämään jatkuvalla vuoropuhelulla ja tiiviillä yhteistyöllä
asiakkaiden, muiden kantaverkkoyhtiöiden ja sidosryhmien kanssa. Fingrid laatii
läpinäkyvät, laajat ja kestävät perusteet investoinneille, sekä päivittää
säännöllisesti verkkosuunnitelmia. Yhtiö luo joustoja investointiohjelmaan ja
toteuttaa hankkeet oikea-aikaisesti.
Fingridin merkittävä taloudellinen riski on ennakoimaton kulujen kasvu tai
tulojen pieneneminen. Muutos voi aiheutua esimerkiksi markkinaehtoisten kulujen
yllättävistä muutoksista. Kulujen kasvu voi aiheutua esimerkiksi rahoituksen
vastapuoliriskin toteutumisesta, sähkön pörssihinnan tai korkotason noususta
tai yllättävistä vioista. Vastaavasti tulojen pieneneminen voi johtua
kulutuksen voimakkaasta laskusta, palveluliiketoimintoihin liittyvien
vastapuoliriskien toteutumisesta tai siirto- ja pullonkaulatulojen
vähenemisestä. Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen pyritään
rajaamaan kehittämällä konsernin talousohjausta ja taloudellisen liikkumavaran
arviointia. Fingrid voi tehdä muutoksia kantaverkkotariffiin vuosittain. Sähkön
hintaan ja korkotason muutoksiin liittyviltä vaihteluilta suojaudutaan
johdannaisilla. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten
velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan sopimuksellisesti, erilaisin
limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa vastapuolten taloudellisesta
asemasta.
Rahoitusriskejä ovat esimerkiksi valuuttariskit, transaktioriskit, korkoriskit,
hyödykeriskit, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit ja luottoriskit.
Rahoitusriskejä voivat aiheuttaa esimerkiksi häiriö pääoma- ja
rahamarkkinoilla, vastapuoliriskien realisoituminen johdannaisten tai
sijoitusten osalta, liiketoiminnan luottoriskien toteutuminen tai
maksuliikenteen keskeytys. Riskejä pyritään rajaamaan johdannaisilla,
vastapuoliseurannalla ja päättämällä ylärajat sijoituksille ja vastapuolille.
Lisäksi raha- ja pääomamarkkinoiden häiriöistä aiheutuvaa jälleenrahoitusriskiä
pienentää velkojen tasainen erääntymisprofiili ja monipuoliset varainhankinnan
lähteet. Rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin Konsernitilinpäätöksen (IFRS)
liitteessä 34.
Henkilöstöriskit liittyvät osaamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuuden
kannalta tärkeintä on sähköturvallisuuteen ja rakennus- ja korjaushankkeisiin
liittyvät riskit. Osaamis- ja työturvallisuusriskejä pyritään rajaamaan yhtiön
strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla, kohdennetuilla
koulutusohjelmilla sekä henkilöstölle että palveluntoimittajille. Fingrid
auditoi työmaita suunnitelmallisesti työturvallisuuden parantamiseksi.
Maineriski voi aiheutua useista syistä, joita voivat olla esimerkiksi vakavat
häiriötilanteet tai tapaturmat, hintamuutokset, maan lunastukset tai
verkkoinvestointien myöhästyminen. Näitä riskejä pyritään vähentämään
tehokkaalla riskien ja muutosten hallinnan sekä vastuullisen, avoimen ja
tasapuolisen toiminnan ja aktiivisen sidosryhmätyön avulla.
Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät haitat voivat aiheutua
ICT-laitetiloissa tapahtuneesta onnettomuudesta, tietoliikenteen
pitkäkestoisesta toimimattomuudesta tai vakavasta kriittisen ICT-järjestelmän
viasta, joka haittaa välittömästi ja merkittävästi yhtiön toimintaa.
Aiheuttajana voi olla myös työvirhe tai vakava tietoturvaloukkaus. Näihin
riskeihin pyritään varautumaan siten, että yhtiössä riittävä ja vahva
tietotekninen osaaminen ja ICT-toiminta on varmennettu laitetilojen,
tietoliikenteen ja järjestelmien osalta. Kriittisille järjestelmille laaditaan
varautumissuunnitelmat ja yhtiössä seurataan ja ennakoidaan mahdollisia
kyberturvallisuusuhkia.
Omaisuusriski kattaa Fingridin omaisuuteen liittyvät merkittävät vikaantumiset
korjauskelvottomaksi tai omaisuuden käyttökelpoisuuden alentumisen. Näitä
voivat olla esimerkiksi määrällisesti ja omaisuusarvoltaan merkittävät
vikaantumiset. Lisäksi syitä voivat olla muut merkittävät ja ennakoimattomat
tekijät. Fingridin hallitsemiskeinoja omaisuusriskin varalle ovat esimerkiksi
ennakoiva kunnonhallinta, kattava vakuutus keskeisille verkkokomponenteille,
projektien ja kunnonhallinnan yksityiskohtainen määrittely ja tiukka
laadunvalvonta ja koetellun teknologian ja osaavien toimittajien käyttäminen.
Yhtiöön vaikuttavien merkittävimpien riskien lisäksi osana yhteiskuntavastuuta
Fingrid on tunnistanut riskit, joilla on suuri vaikutus yhteiskunnalle. Fingrid
on ottanut huomioon myös näiden riskien hallinnan ja vaikuttaa riskeihin
toimenpitein. Yhteisiä riskejä Fingridille ja yhteiskunnalle ovat edellä
kuvattu suurhäiriöriski, luottamuspula sähkömarkkinoihin, ympäristöriski ja
merkittävien kantaverkkoinvestointien lykkääntyminen ja pitkäaikaiset
siirtokapasiteetin rajoitukset.
Fingridin ja yhteiskunnan kannalta sähkömarkkinoiden luottamuksen menettäminen
on merkittävä riski. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi
siirtoverkon pullonkaulat tai korkeat sähkön hinnat. Yhtiö pyrkii edistämään
eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja varmistamaan markkinoiden
tehokkuuden rakentamalla tarvittaessa lisää rajasiirtoyhteyksiä ja
julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta keskeistä markkinatietoa.
Yhteiskunnan kannalta merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät
ympäristövahinkoihin ja ympäristölainsäädännön vaatimuksiin. Merkittävimpiä
riskejä ovat investointihankkeiden viivästyminen ympäristövaikutusten
selvittämisestä johtuen ja muutokset ympäristölainsäädännössä.
Varautumistoimenpiteitä ympäristöriskeihin ovat ennakoiva ympäristövaikutusten
selvittäminen, lainsäädännön seuraaminen, ennalta ehkäisevä vahinkojen torjunta
teknisin ratkaisuin, sopimusehtojen kehittäminen ja tarkastukset.
Riski yhteiskunnalle on myös merkittävien kantaverkkoinvestointien
lykkääntyminen ja pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset. Syynä
merkittävien kantaverkkoinvestointien lykkääntymiseen voivat olla esimerkiksi
lupaprosessin lykkääntyminen, taloustilanne, resurssipula, lakko- tai
yleislakko. Lykkääntyminen voi aiheuttaa rajoituksia sähkömarkkinoille.
Pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoituksien syynä voivat olla esimerkiksi
tekniset viat tai käyttövarmuusongelmat. Riskiä hallitaan varmentamalla
kriittisiä kohteita kantaverkossa ja rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla
keskeytyssuunnittelulla.
Osakepääoma
Yhtiön osakepääoma on vähintään 55 900 000 euroa ja enintään 223 600 000 euroa,
joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä
muuttamatta. Nykyinen osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet
jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin.
A-sarjan osakkeita on 2 078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1 247 kappaletta.
Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu
tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa
yhtiöjärjestyksessä.
Vastuullisuus
Fingridin vastuullisen toiminnan johtamisessa lähtökohtana on yhtiön strategia.
Vastuullisuutta ohjaavat yhtiön vastuullisen toiminnan periaatteet. Vuoden 2012
aikana tarkistettiin johtoryhmätyönä vastuullisuuden olennaisten asioiden
ajantasaisuus. Lisäksi asetettiin keskeiset vastuullisuustavoitteet.
Vastuullisuuden johtamisessa ja raportoinnissa otetaan huomioon valtion
omistajaohjauksen vaatimukset ja muut yhtiön hyvää hallintotapaa varmistavat
suositukset. Vahvaan tilaajaosaamiseen ja ulkoistamiseen perustuvassa
toimintamallissa yksi keskeinen tavoite on kehittää vaatimuksia koskien
toiminnan vastuullisuutta ja seurata niiden toteutumisen valvontaa
hankintaketjussa.
Ympäristöasiat
Fingridin ympäristövastuuta ohjaa yhtiön maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka.
Keskeistä on toiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen ja
ympäristöturvallisuuden varmistaminen. Toimintatavat varmistetaan
sopimusehtojen, koulutuksen ja seurannan avulla. Ympäristöasioista raportoidaan
vuosikertomuksessa sekä internet-sivuilla.
Fingridin toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset aiheutuvat voimajohdoista,
sähköasemista ja varavoimalaitoksista, jotka ovat elinympäristössämme näkyvää
välttämätöntä infrastruktuuria. Voimajohdoilla on erityisesti maankäyttö- ja
maisemavaikutuksia sekä niin myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon ja
luonnon monimuotoisuuteen. Muiden sähkölaitteiden lailla voimajohdot
aiheuttavat ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Sähköasemien ja
varavoimalaitosten keskeisimmät ympäristönäkökohdat liittyvät polttoaineiden ja
kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn. Kantaverkkoa kehittäessään Fingrid
pyrkii kustannustehokkaasti mahdollisimman pieniin sähkönsiirron häviöihin
parantaen näin energiatehokkuutta. Merkittävänä nähdään myös
kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kaikessa rakentamisessa puolestaan
tärkeätä on rakennus- ja purkujätteen tehokas hyötykäyttö ja kierrätys.
Yhtiöllä on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja
suolakyllästeisiä puupylväitä yhteensä 26 214 tonnia. Lisäksi vaaralliseksi
jätteeksi luokiteltavaa kyllästettyä puuta on kaapelikanavien kansissa. Niiden
hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,9 miljoonan euron
varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia
(SF₆-kaasu) 29 tonnia. Kaasun hävityskuluista ei ole kirjattu varausta, koska
kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen.
Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat EU:n
päästökauppajärjestelmän piiriin. Polttoaineen kulutuksen mittaus- ja
raportointijärjestelmien toiminnan oikeellisuus todennetaan virallisen
akkreditoidun ulkopuolisen päästökauppatodentajan toimesta. Päästöoikeuksia
palautettiin yhteensä 21 317 yksikköä. Päästökaupan taloudellinen merkitys oli
Fingridille vähäinen.
Fingrid toimii sähkön alkuperätakuun myöntäjänä Suomessa. Takuu kuuluu Euroopan
Unionin RES E-direktiivin edellyttämään järjestelmään.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P)
muutti 16.1.2013 Fingrid Oyj:n näkymän (outlook) negatiivisesta vakaaksi.
Luokitukset säilyivät muutoin ennallaan. S&P vahvisti Fingridin pitkäaikaisen
luokituksen tasolle AA- , lyhytaikaisen luokituksen tasolle A-1+ ja
pitkäaikaisen velan luokituksen tasolle AA-.
Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden
päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.
Yhtiö korotti tariffeja 15 prosentilla 1.1.2013 alkaen. Yhtiö jatkaa
pitkäjänteisen 1,7 miljardin investointiohjelmansa toteuttamista. Investoinnit
tullaan rahoittamaan lisäämällä ulkoista rahoitusta.
Päättyneellä tilikaudella 2012 pullonkaulatuotot olivat poikkeuksellisen
suuret, mistä johtuen Fingrid-konsernin vuoden 2013 tilikauden tuloksen ilman
johdannaisten käyvän arvon muutoksia odotetaan hieman laskevan edellisvuodesta.
Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa pullonkaulatuottojen ja
Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus.
Hallituksen voitonjakoehdotus
Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 52 500 000,00
euroa.
Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
- osinkoa maksetaan 2 018,26 euroa osakkeelta, yhteensä 6 710 714,50 euroa
- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 45 789 285,50 euroa.
Yhtiökokous 2013
Fingrid Oyj:n yhtiökokous on alustavasti suunniteltu pidettäväksi 19.
maaliskuuta 2013 Helsingissä.
Helsingissä 18. helmikuuta 2013
Fingrid Oyj
Hallitus
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011
--------------------------------------------------------------------------------
Liitet 1 000 € 1 000 €
ieto
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVAIHTO 2 522 064 438 456
Liiketoiminnan muut tuotot 3 3 835 2 976
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 4 -267 103 -241 503
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5 -22 135 -20 334
Poistot 6 -75 665 -67 879
Muut liiketoiminnan kulut 7, 8, -66 376 -55 153
9
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVOITTO 94 621 56 563
Rahoitustuotot 10 3 126 3 551
Rahoituskulut 10 -10 293 -26 106
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitustuotot ja -kulut -7 167 -22 554
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 845 193
VOITTO ENNEN VEROJA 88 299 34 201
Tuloverot 11 -21 269 -1 204
--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN VOITTO 67 029 32 998
================================================================================
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Rahavirran suojaukset 12 6 112 -33 399
Muuntoerot 12 92 240
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin 12 1 -48
omaisuuseriin liittyvät erät
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 73 235 -209
================================================================================
Tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille 67 029 32 998
Laajan tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille 73 235 -209
Tulos/osake, € 13 20 159 9 924
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta
voitosta laskettu osakekohtainen
tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos, € 13 20 159 9 924
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 13 20 159 9 924
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
KONSERNITASE
VARAT 31.12.2012 31.12.2011
----------------------------------------------------------------------------
Liitetieto 1 000 € 1 000 €
----------------------------------------------------------------------------
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet:
Liikearvo 15 87 920 87 920
Muut aineettomat hyödykkeet 16 91 085 89 737
----------------------------------------------------------------------------
179 005 177 657
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: 17
Maa- ja vesialueet 13 933 13 671
Rakennukset ja rakennelmat 126 385 98 345
Koneet ja kalusto 527 112 450 700
Voimajohdot 684 187 689 929
Muut aineelliset hyödykkeet 8 188 3 009
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 124 870 163 908
----------------------------------------------------------------------------
1 484 674 1 419 561
Sijoitukset: 18
Osuudet osakkuusyrityksissä 8 292 7 947
Myytävissä olevat sijoitukset 302 301
----------------------------------------------------------------------------
8 594 8 247
Saamiset:
Johdannaisinstrumentit 29 81 678 57 495
Laskennalliset verosaamiset 26 21 683 19 873
----------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------
103 361 77 368
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 775 634 1 682 834
----------------------------------------------------------------------------
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 19 10 443 6 706
Johdannaisinstrumentit 29 3 884 14 288
Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 88 251 64 633
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 21 207 426 202 387
kirjattavat rahoitusvarat
Rahavarat 22 6 411 1 454
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 316 415 289 468
----------------------------------------------------------------------------
VARAT YHTEENSÄ 2 092 049 1 972 301
============================================================================
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
KONSERNITASE
OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.12.2012 31.12.2011
-----------------------------------------------------------------
Liitetieto 1 000 € 1 000 €
-----------------------------------------------------------------
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 25 55 922 55 922
Ylikurssirahasto 25 55 922 55 922
Arvonmuutosrahastot 25 -7 565 -13 679
Muuntoerot 25 643 551
Kertyneet voittovarat 25 464 865 408 586
-----------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 569 788 507 304
-----------------------------------------------------------------
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat 26 152 579 140 340
Lainat 27 1 032 199 845 154
Varaukset 28 1 869 1 897
Johdannaisinstrumentit 29 30 127 34 472
-----------------------------------------------------------------
1 216 773 1 021 864
LYHYTAIKAISET VELAT
Lainat 27 211 932 378 841
Johdannaisinstrumentit 29 10 770 670
Ostovelat ja muut velat 30 82 786 63 623
-----------------------------------------------------------------
305 488 443 133
VELAT YHTEENSÄ 1 522 261 1 464 997
-----------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 2 092 049 1 972 301
=================================================================
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Emoyhtiön omistajille
kuuluva oma pääoma
Liite Osake-p Ylikurssi- Arvon-muuto Muunto Kertyneet Oma pääoma
tieto ääoma rahasto s-rahastot -erot voittovarat Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2011 55 922 55 922 19 768 312 382 299 514 224
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikaude
n laaja
tulos
Tilikaude 25 32 998 32 998
n voitto
tai
tappio
Muut
laajan
tuloksen
erät
Rahavirra 12 -33 399 -33 399
n
suojauks
et
Muuntoero 12 240 240
t
Myytävänä 12 -48 -48
oleviin
pitkäaik
aisiin
omaisuus
eriin
liittyvä
t erät
--------------------------------------------------------------------------------
Muut -33 447 240 -33 207
laajan
tuloksen
erät
yhteensä
verovaik
utuksella
oikaistu
na
--------------------------------------------------------------------------------
Laaja -33 447 240 32 998 -209
tulos
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoimet
omistajien
kanssa
Osinko 25 -6 711 -6 711
vuodelta
2010
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.201 55 922 55 922 -13 679 551 408 586 507 304
1
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2012 55 922 55 922 -13 679 551 408 586 507 304
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikaude
n laaja
tulos
Tilikaude 25 67 029 67 029
n voitto
tai
tappio
Muut
laajan
tuloksen
erät
Rahavirra 12 6 112 6 112
n
suojauks
et
Muuntoero 12 92 92
t
Myytävänä 12 1 1
oleviin
pitkäaik
aisiin
omaisuus
eriin
liittyvä
t erät
--------------------------------------------------------------------------------
Muut 6 113 92 6 205
laajan
tuloksen
erät
yhteensä verovaik
utuksella
oikaistu
na
--------------------------------------------------------------------------------
Laaja 6 113 92 67 029 73 235
tulos
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoim
et
omistaji
en kanssa
Osinko 25 -10 751 -10 751
vuodelta
2011
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.201 55 922 55 922 -7 565 643 464 865 569 788
2
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1.-31.12.2 1.1.-31.12.2 012 011
Liitetie 1 000 € 1 000 €
to
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto 25 67 029 32 998
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity 35 86 206 72 761
maksutapahtumaa
Korkokulut ja muut rahoituskulut 10 293 26 106
Korkotuotot -3 120 -3 544
Osinkotuotot -6 -7
Verot 21 269 1 204
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos -22 712 -3 159
Vaihto-omaisuuden muutos -3 736 -606
Osto- ja muiden velkojen muutos 22 742 -8 584
Varausten muutos 28 -29 -2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti -488 645
kirjattavat rahoitusvarat
Maksetut korot -21 787 -22 815
Saadut korot 3 556 2 899
Maksetut verot 11 -14 586 -2 344
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan nettorahavirta 144 633 95 552
Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin 17 -142 747 -241 046
käyttöomaisuushyödykkeisiin
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 16 -5 106 -3 331
Investoinnit muihin sijoituksiin 18 0
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden 17 612 50
myynti
Saadut osingot 10 1 335 211
Saadut avustukset 143
--------------------------------------------------------------------------------
Investointien nettorahavirta -145 905 -243 973
Rahoituksen rahavirrat:
Lainojen nostot 643 535 749 938
Lainojen takaisinmaksut -621 516 -612 649
Maksetut osingot 25 -10 751 -6 711
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirta 11 269 130 579
Rahavarojen muutos 9 996 -17 842
Rahavarat tilikauden alussa 203 841 221 683
Rahavarat tilikauden lopussa 21, 22 213 837 203 841
--------------------------------------------------------------------------------
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2012 2011 2010 2009 2008
--------------------------------------------------------------------------------
IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
--------------------------------------------------------------------------------
Toiminnan laajuus
Liikevaihto milj.€ 522,1 438,5 456,3 358,9 382,3
Investoinnit, brutto milj.€ 139,0 244,4 144,1 135,6 87,9
- liikevaihdosta % 26,6 55,7 31,6 37,8 23,0
Tutkimus- ja milj.€ 1,5 1,8 1,6 1,3 0,9
kehitystoiminnan
menot
- liikevaihdosta % 0,3 0,4 0,3 0,4 0,2
Henkilöstö keskimäärin 269 263 260 251 241
Henkilöstö tilikauden 275 266 263 260 249
lopussa
Palkat ja palkkiot milj.€ 18,2 17,2 17,2 16,0 15,8
yhteensä
Kannattavuus
Liikevoitto milj.€ 94,6 56,6 74,4 50,8 68,4
- liikevaihdosta % 18,1 12,9 16,3 14,1 17,9
Voitto ennen veroja milj.€ 88,3 34,2 56,3 33,2 37,5
- liikevaihdosta % 16,9 7,8 12,3 9,3 9,8
Sijoitetun pääoman % 5,6 3,6 5,1 3,9 5,8
tuotto
Oman pääoman tuotto % 12,4 6,5 8,7 5,7 6,6
Rahoitus ja
taloudellinen asema
Omavaraisuusaste % 27,3 25,7 28,6 27,2 26,7
Korolliset nettolainat milj.€ 1 030,3 1 020,2 855,2 797,5 726,7
Osakekohtaiset
tunnusluvut
Tulos/osake € 20 159,2 9 924,1 12 561,9 7 417,4 8 378,5
Osinko/A-osake € 2 3 962,52 2 018,26 2 022,29 2 018,26
018,26*
Osinko/B-osake € 2 2 018,26 2 018,26 2 022,29 2 018,26
018,26*
Osinko/tulos A-osake % 10,0* 39,9 16,1 27,3 24,1
Osinko/tulos B-osake % 10,0* 20,3 16,1 27,3 24,1
Oma pääoma/osake € 171 365 152 573 154 654 134 676 125 600
Osakkeiden lukumäärä
31.12.
- A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078
- B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247
Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325
*Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET
---------------------------------
Sijoitetun pääoman tuotto, % = (voitto ennen veroja + korko- ja muut
rahoituskulut) / (taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden
aikana) x 100
Oman pääoman tuotto, %= tilikauden voitto / oma pääoma (keskimäärin vuoden
aikana) x 100
Omavaraisuusaste, %= oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot) x 100
Tulos / osake, €= tilikauden voitto / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osinko / osake, €= tilikauden osinko / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osinko / tulos, %= (osinko / osake) / (tulos / osake)
Oma pääoma / osake, € = oma pääoma / osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Korolliset nettolainat, €= korolliset lainat - rahavarat
Nettovelkaantumisaste, %= (korolliset lainat - rahavarat) / oma pääoma x 100
TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Q4/2012 Q3/201 Q2/2012 Q1/2012 Q4/201 Q3/201 Q2/201 Q1/201
2 1 1 1 1
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaih Me 153,7 106,0 92,7 169,6 107,9 88,0 91,0 151,6
to
Liikevoit Me 38,5 7,1 -5,1 54,2 17,1 -4,3 2,0 41,7
to
Liikevoit % 25,0 6,7 -5,5 32,0 15,8 -4,8 2,2 27,5
to
Q4/2010 Q3/201 Q2/2010 Q1/2010 Q4/200 Q3/200 Q2/200 Q1/200
0 9 9 9 9
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaih Me 138,0 85,6 87,5 145,2 104,5 70,8 68,2 115,4
to
Liikevoit Me 23,1 4,5 5,9 40,9 16,3 0,1 -0,3 34,8
to
Liikevoit % 16,7 5,3 6,8 28,1 15,6 0,1 -0,5 30,1
to
INVESTOINNIT, M€
------------------------------------------------------
1-12/2012 1-12/2011
------------------------------------------------------
------------------------------------------------------
Verkkoinvestoinnit 94,4 173,5
Asemat 44,0 76,8
Johdot 50,4 96,7
Investoinnit kaasuturbiineihin 25,6 68,2
Nykyiset kaasuturbiinilaitoikset 2,3 8,7
Uudet kaasuturbiinilaitokset 23,3 59,5
Muut investoinnit 19,0 2,7
ICT 10,7 2,7
Muut 8,3 0,0
------------------------------------------------------
------------------------------------------------------
Investoinnit yhteensä 139,0 244,4
TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, M€
---------------------------------------------------
1-12/2012 1-12/2011
---------------------------------------------------
Tutkimus- ja kehitysmenot 1,5 1,8
HENKILÖSTÖ
------------------------------------
1-12/2012 1-12/2011
------------------------------------
------------------------------------
Keskimäärin 269 263
Kauden lopussa 275 266
VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 € 2012 2011
------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------
Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi 47 47
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi 280 150
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi 127
------------------------------------------------------------------------
327 323
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon 217 193 218 072
Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus 1 700 1 700
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi 459 401
Myöhemmin 1 218 1 584
------------------------------------------------------------------------
3 378 3 685
JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
-
2012 2011
--------------------------------------------------------------------------------
Korko- Käypä Käypä Käypä Nimellis- Käypä Käypä Käypä Nimellis-
ja arvo arvo nettoar arvo arvo arvo nettoar arvo
valuu Pos. Neg. vo 31.12.12 Pos. Neg. vo 31.12.11
tta-jo 31.12. 31.12.1 31.12.1 31.12. 31.12.1 31.12.1
hdanne 12 2 2 11 1 1
iset
--------------------------------------------------------------------------------
Valuut 78 713 -6 621 72 092 418 578 73 198 -9 592 63 606 518 841
anvaih
to-sop
imukse
t
--------------------------------------------------------------------------------
Valuut -90 -90 2 837 -384 -384 24 700
taterm
iinit
--------------------------------------------------------------------------------
Koronv 15 032 -9 733 5 299 406 000 6 019 -7 262 -1 243 301 000
aihto-
sopimu
kset
--------------------------------------------------------------------------------
Ostetu 2 2 810 000 814 814 880 000
t
korko
-
optiot
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteen 93 747 -16 444 77 303 1 637 415 80 032 -17 238 62 793 1 724 541
sä
================================================================================
--------------------------------------------------------------------------------
Sähköj Käypä Käypä Käypä Määrä Käypä Käypä Käypä Määrä TWh
oh-dan arvo arvo nettoar TWh arvo arvo nettoar 31.12.11
naiset Pos. Neg. vo 31.12.12 Pos. Neg. vo
31.12. 31.12.1 31.12.1 31.12. 31.12.1 31.12.1
12 2 2 11 1 1
--------------------------------------------------------------------------------
Sähköt -16 844 -16 844 2,68 -22 814 -22 814 3,81
ermiin
it,
NASDA
Q OMX
Commo
dities
,
suoja
uslask
etut
johda
nnaise
t
--------------------------------------------------------------------------------
Sähköt -10 450 -10 450 1,20 -75 -75 0,01
ermiin
it,
NASDA
Q OMX
Commo
dities
, ei
suoja
uslask
etut
johda
nnaise
t
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteen -27 294 -27 294 3,88 -22 889 -22 889 3,82
sä
--------------------------------------------------------------------------------
Korko- ja valuuttajohdannaisiin sisältyvät korko-optiot ovat
korkokattosopimuksia, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia. Sopimuksen
viitekorko on 6 kk:n euribor, ja korkojaksoja on sopimushetkellä ollut 6 tai 8.
Optiopreemio on kokonaan maksettu vastapuolelle sopimuksen tekohetkellä.
Sähköjohdannaiset on tehty tulevien kustannusten suojaamistarkoituksessa.
Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset
olisi suljettu vuoden 2012 viimeisenä kaupankäyntipäivänä.
Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu:
Nimellisarvo, 1 2013 2014 2015 2016 2017 2017+ Yhteensä
000 €
--------------------------------------------------------------------------------
Koronvaihtosopim 80 000 36 000 30 000 70 000 30 000 160 000 406 000
ukset
Korko-optiot 145 000 445 000 220 000 810 000
Valuutanvaihtoso 34 957 43 526 98 650 155 392 58 835 27 217 418 578
pimukset
Valuuttatermiini 1 847 321 669 2 837
t
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 261 804 524 847 349 319 225 392 88 835 187 217 1 637 415
================================================================================
TWh 2013 2014 2015 2016 2017 2017+ Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Sähköjohdannaise 1,13 1,17 0,79 0,53 0,26 3,88
t
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1,13 1,17 0,79 0,53 0,26 3,88
================================================================================
Osakkeenomistajat ryhmittäin Osakemäärä Osakkeista % Äänistä %
kpl
------------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------
Julkisyhteisöt 1 767 53,14 70,86
------------------------------------------------------------------------------
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 558 46,86 29,14
------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 3 325 100,00 100,00
------------------------------------------------------------------------------
Osakkeenomistajat Osakemäärä Osakkeista Äänistä
kpl % %
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Suomen valtio 1 382 41,56 55,42
--------------------------------------------------------------------------------
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 661 19,88 17,15
Ilmarinen
--------------------------------------------------------------------------------
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö 405 12,18 5,41
Varma
--------------------------------------------------------------------------------
Huoltovarmuuskeskus 385 11,58 15,44
--------------------------------------------------------------------------------
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 150 4,51 2,01
Tapiola
--------------------------------------------------------------------------------
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 75 2,26 1,00
Suomi
--------------------------------------------------------------------------------
Pohjola Vakuutus Oy 75 2,26 1,00
--------------------------------------------------------------------------------
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 54 1,62 0,72
--------------------------------------------------------------------------------
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola 50 1,50 0,67
--------------------------------------------------------------------------------
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 47 1,41 0,63
Tapiola
--------------------------------------------------------------------------------
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 25 0,75 0,33
--------------------------------------------------------------------------------
Imatran Seudun Sähkö Oy 10 0,30 0,13
--------------------------------------------------------------------------------
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0,08
--------------------------------------------------------------------------------
3 325 100,00 100,00
--------------------------------------------------------------------------------
Liitteet
Fingrid Oyj:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Fingrid Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, p. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, p. 030 395 5157 tai 040 519 5041
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |