2015-12-29 16:46:12 CET
2015-12-29 16:46:12 CET
REGULATED INFORMATION
Saga Furs Oyj - Tilinpäätöstiedote
Tilinpäätöstiedote tilikaudelta 1.11.2014-31.10.2015
Saga Furs Oyj Tilinpäätöstiedote 29.12.2015 klo 17.45
Saga Furs Oyj:n tulos parani selvästi, vaikka tilikausi päättyikin
haasteellisissa merkeissä
-- Välitysmyynnin arvo kasvoi tilikaudella 1.11.2014-31.10.2015 26 prosenttia
637 miljoonaan euroon (505 MEUR edellisellä tilikaudella). Tämä perustui
välitetyn nahkamäärän kasvuun sekä euron heikkenemiseen Yhdysvaltain
dollariin nähden.
-- Yhtiö välitti tilikauden aikana 11,1 miljoonaa nahkaa (9,8 miljoonaa
edellisellä tilikaudella).
-- Minkinnahkojen kansainvälinen hintataso oli tilikaudella 2014-2015
edellisen tilikauden tasolla, kun taas ketunnahkojen kansainvälinen
hintataso laski 15 prosenttia. Euron heikkenemisen ansiosta sekä minkin-
että ketunnahkojen eurohinnat nousivat edellisestä tilikaudesta.
-- Konsernin liikevaihto kasvoi 18 prosenttia edellisestä tilikaudesta 58,5
miljoonaan euroon (49,8 MEUR).
-- Konsernin liiketulos parani selvästi edellisestä tilikaudesta liikevaihdon
kasvun ansiosta ja oli 4,4 miljoonaa euroa voitollinen (1,1 MEUR
tappiollinen).
-- Konsernin nettorahoitustuotot nousivat edellisestä tilikaudesta 58
prosenttia erityisesti lisääntyneiden nettokorkotuottojen ansiosta ja
olivat 5,0 miljoonaa euroa (3,1 MEUR).
-- Konsernin tulos ennen veroja oli 9,4 miljoonaa euroa (2,1 MEUR edellisellä
tilikaudella).
-- Konsernin osakekohtainen tulos oli 2,06 euroa (0,41 euroa edellisellä
tilikaudella).
-- Hallitus ehdottaa 21.4.2016 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikauden
1.11.2014-31.10.2015 voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona
osakkeenomistajille €1,00 osaketta kohti, yhteensä 3.600.000 euroa ja että
645.000 euroa siirretään suhdannerahastoon.
Konsernin avainlukuja 8/15-10/15 11/14-10/15 8/14-10/14 11/13-10/1
4
3 kk 12 kk 3 kk 12 kk
--------------------------------------------------------------------------------
Välitysmyynnin arvo, MEUR 57,1 637,3 76,2 505,4
Välitetty nahkamäärä, 1.000 kpl 1 718 11 138 1 227 9 797
Liikevaihto, MEUR 7,2 58,5 7,9 49,8
Liiketulos, MEUR -5,3 4,4 -2,1 -1,1
Tulos ennen veroja, MEUR -4,9 9,4 -1,5 2,1
Osakekohtainen tulos, EUR -1,11 2,06 -0,36 0,41
Oman pääoman tuotto, (ROE) % -4,1% 8,0% -1,4 % 1,6 %
Sijoitetun pääoman tuotto, -2,6% 5,4% -1,0 % 0,8 %
(ROI) %
================================================================================
Laskentaperiaatteet
Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 28.1.2016 klo 16.00 mennessä
yhtiön verkkosivuilla www.sagafurs.com julkaistavaan tilinpäätökseen ja
hallituksen toimintakertomukseen. Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34
Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt
luvut ovat tilintarkastamattomia.
Konserni on soveltanut 1.11.2014 alkaen seuraavia uusia tai uudistettuja
standardeja ja tulkintoja, joilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta
tilinpäätökseen:
- IAS 32 Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen
toisistaan. Muutos koskee epäjohdonmukaisuutta aiemmassa käytännössä
sovellettaessa ohjeistusta siitä, milloin rahoitusvarat ja -velat voidaan
esittää taseessa nettomääräisesti.
- IAS 36 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot liittyen rahoitusvaroihin
kuulumattomien omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Muutos
selventää vaatimuksia tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista liittyen käypään
arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla kuluilla.
- IAS 39 Johdannaisten uusiminen ja suojauslaskennan jatkaminen. Muutos sallii
poikkeuksen vaatimukseen suojauslaskennan lopettamisesta tietyissä
olosuhteissa, joissa suojausinstrumentin vastapuoli muuttuu.
Liiketoimintakatsaus
Minkinnahkojen maailmantuotannon kasvu jatkui vuonna 2014, sillä edellisen
myyntikauden hintojen lyhytaikainen lasku ei ehtinyt vaikuttaa tuotantomääriin.
Tämän seurauksena kansainvälisissä huutokaupoissa myyntikaudella 2014-2015
tarjotut minkinnahkamäärät olivat ennätyssuuret. Länsimaisten ketunnahkojen
tuotanto kasvoi vain lievästi vuonna 2014. Yhtiön tärkeimmällä
markkina-alueella Kiinassa tuotanto kasvoi kuitenkin tätä enemmän, arviolta 10
prosenttia, ja tuotannon kasvu painottui siniketunnahkoihin.
Vähittäismyyntikausi 2014-2015 oli tärkeimmällä markkina-alueella Kiinassa
edellisvuotista pidempi kiinalaisen uuden vuoden ajoittuessa helmikuun
loppupuolelle, ja kylmä talvisää jatkui yhtäjaksoisesti joulukuun alkupuolelta
kauden loppuun asti. Onnistunut vähittäismyyntikausi näkyi tammi-maaliskuun
kansainvälisissä turkishuutokaupoissa. Hyvin sujuneiden kevään huutokauppojen
seurauksena minkinnahkojen tuotannon kasvu jatkui myös vuonna 2015.
Markkinatilanne muuttui kuitenkin oleellisesti kesäkuun kansainvälisiin
huutokauppoihin mennessä. Turkiskauppaan toi epävarmuutta mm. Venäjän
pukinetilausten pieneneminen ja loppukauden suuret huutokauppatarjonnat.
Epävarmuutta voimisti lisäksi pukinevalmistusta varten tapahtuneen
muokkaamattomien turkisnahkojen tullittoman väliaikaisen maahantuonnin Kiinaan
päättyminen kesäkuun 2015 lopussa. Tämän jälkeen kaikista Kiinaan muokattavaksi
vietävistä länsimaisista nahoista on maksettava nahkatyypistä riippuen 10-15
prosentin tullimaksu. Epävarmuus lisääntyi syyskuun huutokaupoissa mm. Kiinan
talouskasvun hidastumisen ja pörssikurssien voimakkaan laskun seurauksena.
Yhtiön toisen merkittävän markkina-alueen Venäjän talouden kehitys oli heikkoa
ja sen myötä ruplan arvo heikentyi euroon nähden. Tämän johdosta venäläisten
asiakkaiden ostot jäivät vähäisiksi kaikissa kauden huutokaupoissa, vaikka
nahka- ja pukinevarastot olivatkin siellä pienet. Samalla Venäjän markkinoille
nahkoja ostavien asiakkaiden mahdollisuudet maksaa edellisellä tilikaudella
tekemiään, vielä lunastamattomia nahkaostoja heikkenivät. Erityisesti
kreikkalaiset ja turkkilaiset asiakkaat ovat ostaneet nahkoja Venäjän
markkinoiden tarpeisiin.
Yhtiö vastaanotti ja lajitteli tilikaudella 2014-2015 noin miljoona
minkinnahkaa enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Lähes kaikki nahat myytiin
tilikauden aikana. Minkinnahkojen kansainvälinen hintataso nousi edellisestä
tilikaudesta 4 prosenttia. Kiinalaisten asiakkaiden aktiivisuus korvasi muiden
markkinoiden alavireisyyden. Kiinan osuus Saga Fursin minkkimyynnistä nousi
edellisen tilikauden 63 prosentista 82 prosenttiin. Venäjän osuus romahti 16
prosentista 4 prosenttiin. Länsi-Euroopan ostot puolittuivat 8 prosenttiin.
Eteläkorealaisten asiakkaiden ostot yli kaksinkertaistuivat 5 prosenttiin osin
pohjoisamerikkalaisen American Legend -huutokauppaliikkeen kanssa tehdyn
yhteistyön ansiosta. Eteläkorealaiset ovat perinteisesti muodostaneet
huomattavan osan American Legendin asiakkaista.
Tilikauden ensimmäisessä huutokaupassa joulukuussa sinikettutarjontaa
pienennettiin hieman alun perin suunnitellusta epävarman markkinatilanteen
takia. Tarjonta vastasi näin paremmin kysyntää, mikä edesauttoi
sinikettumyynnin onnistumista. Onnistunut vähittäismyyntikausi Kiinassa
heijastui myös sinikettukauppaan maaliskuun huutokaupassa. Kaikki sini- ja
shadow-ketun nahat myytiin kovan kilpailun vallitessa, ja hintataso nousi 15-25
prosenttia joulukuusta. Kesäkuuhun tultaessa Venäjän markkinoiden vaikeudet
alkoivat heijastua siniketunnahkojen kauppaan, koska kiinalaisten valmistajien
keväällä saamat Venäjän pukinetilaukset olivat jääneet tavallista selvästi
pienemmiksi. Syyskuussa Venäjän markkinoiden vaikeuksien lisäksi myös Kiinan
hidastunut talouskasvu ja sen myötä kasvanut epävarmuus Kiinan tulevasta
vähittäismyyntikaudesta näkyivät sinikettujen myynnissä, ja tarjotut nahat
myytiin vain 80-prosenttisesti. Positiivista syyskuun huutokaupassa oli
kuitenkin hinnanlaskun myötä sinikettuun herännyt kiinnostus muilla
markkinoilla: Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Korea ja Japani ostivat selvästi
aikaisempaa enemmän siniketunnahkoja.
Venäjän markkinoiden tilanne ja ruplan heikentyminen vaikuttivat venäläisten
normaalisti suosimien sinihopea- ja hopeaketunnahkojen sekä erilaisten
muunnosketunnahkojen myyntiin heti tilikauden ensimmäisestä huutokaupasta
alkaen. Venäjän vaikeudet heijastuivat myös mm. turkkilaisten asiakkaiden
ostoihin, koska Venäjä on heidänkin tärkein markkina-alueensa. Huomattava osa
edellä mainituista kettutyypeistä jäi myymättä kaikissa kauden huutokaupoissa.
Myynti sujui parhaiten niiden nahkatyyppien osalta, jotka kiinnostivat
eurooppalaista muotiteollisuutta tai kiinalaisia ostajia. Venäjän
markkinatilanteen johdosta eräs yhtiön merkittävä ostaja-asiakas ajautui
maksukyvyttömyyteen. Tämän seurauksena yhtiö kirjasi merkittävän
luottotappion, sillä nahkojen arvonalentuminen ylitti asiakkaalta saatujen
vakuuksien arvon. Vakuutena olevat nahat on arvostettu markkinahintaan, mutta
niitä ei ole vielä realisoitu.
Yhtiö vastaanotti ja lajitteli tilikauden aikana noin 250.000 ketun- ja
suomensupinnahkaa enemmän kuin edellisellä kaudella. Myyntikauden aikana
tarjotuista ketunnahoista myytiin yli 90 prosenttia. Ketunnahkojen
kansainvälinen hintataso laski edellisestä tilikaudesta 15 prosenttia.
Kiinalaisten asiakkaiden aktiivisuus korvasi muiden markkinoiden alavireisyyden
myös kettukaupassa. Kiinalaisten asiakkaiden osuus Saga Fursin kettumyynnistä
nousi edellisen tilikauden 56 prosentista 74 prosenttiin. Venäjän osuus romahti
22 prosentista 7 prosenttiin. Länsi-Euroopan ostot laskivat hieman vajaaseen
10 prosenttiin.
Kreikan kansantalouden vaikeudet heijastuivat myös turkiskauppaan. Kesäkuun
lopussa kreikkalaiset pankit joutuivat lopettamaan kansainvälisen
maksuliikenteen. Tämän seurauksena yhtiön kreikkalaiset asiakkaat eivät
pystyneet maksamaan aiemmin kaudella tekemiään nahkaostoja. Syyskuusta alkaen
kansainvälinen maksuliikenne Kreikassa on alkanut toimia rajoitetussa muodossa.
Kreikkalaiset asiakkaat pystyvät maksamaan tekemiään ostoja vain siltä osin
kuin ovat saaneet vastaavan suuruisia vientituloja. Tämä näkyi yhtiön syyskuun
huutokaupassa, johon kreikkalaiset asiakkaat eivät pystyneet osallistumaan
aiempien vuosien tapaan.
Yhdysvaltain dollarin ja euron välinen kurssi kehittyi yhtiön kannalta
positiivisesti tilikauden aikana. Huutokauppamyynnillä painotettu euron kurssi
devalvoitui keskimäärin lähes 20 prosentilla, mikä näkyi suoraan euroalueella
tuotettujen nahkojen hintatasossa ja yhtiön tuloskehityksessä. Yhtiö antoikin
15. maaliskuuta positiivisen tulosvaroituksen, jossa arvioi konsernin tuloksen
paranevan selvästi edellisestä tilikaudesta.
Yhtiön huutokauppatilojen peruskorjaus valmistui vaiheittain
marras-maaliskuussa. Kyseessä oli suurin yhtiön tekemä kiinteistöinvestointi
vuosiin. Peruskorjauksen takia syyskuun 2014 huutokauppa järjestettiin
väistötiloissa yhtiön varastossa ja joulukuun 2014 huutokauppa
poikkeuksellisesti yhtiön tilojen ulkopuolella hotelli Scandic Parkissa
Helsingissä. Peruskorjatut tilat tarjoavat hyvät puitteet kasvaville
asiakasmäärille ja mahdollistavat entistä paremman palvelun. Uudistuksen myötä
saatiin huutokauppasaliin 115 uutta istumapaikkaa ja paikkoja on nyt yhteensä
630. Lisäksi parvella on noin 300 paikkaa. Lisäpaikat tulivat välittömään
tarpeeseen, kun maaliskuun huutokauppaan osallistui yli 800 asiakasta.
Peruskorjauksen valmistuttua uudistetut tilat nimettiin Saga Congress
Centeriksi.
Kiinan noustua yhtiön ylivoimaisesti tärkeimmäksi markkina-alueeksi yhtiö
päätti vahvistaa ja kehittää Aasian liiketoimintayksikön organisaatiota.
Samalla päätettiin laajentaa yhtiön tuotekehitystoimintaa Kiinan markkinoille
ja perustaa yhtiön toimiston yhteyteen design-studio. Tehtyjen päätösten
uskotaan vahvistavan yhtiön asemaa kilpailussa kiinalaisen nahkatuotannon sekä
muiden huutokauppayhtiöiden kanssa.
Saga Furs Oyj:n Kaustisella toimiva nahkontapalveluja myyvä tytäryhtiö Furfix
Oy toimi uusissa laajennetuissa tiloissa koko tilikauden ajan.
Nahkontapalvelujen kysyntä ei kasvanut Suomessa aiemmin arvioidusti, ja Evira
rajoitti ulkomaisten nahkojen tuontia Suomeen nahkottavaksi. Tämän seurauksena
Furfixin tappio kasvoi merkittävästi edellistilikaudesta. Kilpailutilanne
säätelee osaltaan nahkontahintoja, ja nahkonnan merkittävin kuluerä ovat
henkilöstökulut, joiden osalta Suomi ei ole kilpailukykyinen esim. Puolaan
verrattuna.
Välitysmyynti tilikaudella 1.11.2014-31.10.2015
Katsauskaudella 1.8.-31.10.2015
Saga Furs Oyj:n 15.-21. syyskuuta järjestämässä huutokaupassa tarjottiin
yhteensä 1,4 miljoonaa Saga® -minkin- ja 723.000 Saga® -ketun- ja
-suomensupinnahkaa. Kiinan talouskasvun hidastuminen ja pörssikurssien voimakas
lasku aiheuttivat epävarmuutta myös turkiskaupassa. Tämän johdosta kiinalaiset
tekivät huutokaupassa vain valikoivia ostoja. Venäjän taloudellisen ja
poliittisen epävakauden seurauksena ostot Venäjän markkinoille jäivät
aikaisempaakin pienemmiksi. Huutokauppaan osallistui 400 ostajaa kaikilta
markkina-alueilta. Minkinnahoista myytiin 77 prosenttia ja ketun- ja
supinnahoista 68 prosenttia. Välitysmyynnin arvoksi muodostui 56 miljoonaa
euroa (76 miljoonaa euroa syyskuussa 2014).
Tilikaudella 1.11.2014-31.10.2015
Saga Furs Oyj järjesti tilikauden aikana neljä huutokauppaa ja välitti 8,6
miljoonaa minkinnahkaa (7,3 miljoonaa edellisellä tilikaudella). Näistä 95
prosenttia kuuluu Saga-valikoimiin. Yhtiö myi omina lajitelminaan 420.000
itäeurooppalaista minkinnahkaa (480.000). Ketunnahkoja välitettiin 2,1
miljoonaa (2,0 milj.), afganistanilaisia karakul-lampaannahkoja 280.000
(330.000) ja suomensupinnahkoja 130.000 (110.000).
Koko tilikauden aikana välitetty nahkamäärä kasvoi 14 prosenttia edellisestä
tilikaudesta ja oli 11,1 miljoonaa nahkaa (9,8 milj.). Nahkamäärän kasvun ja
euron heikkenemisen ansiosta välitysmyynnin arvo nousi 26 prosenttia
edellisestä tilikaudesta 637 miljoonaan euroon (505 MEUR).
Myynnin arvo jakautui huutokaupoittain seuraavasti:
Huutokauppa Välitys-my Arvo Välitysmyy Arvo Välitysmyy Arvo
ynti nti nti
1.000 kpl EUR 1.000 kpl EUR 1.000 kpl EUR
1.000 1.000 1.000
2014/2015 2014/20 2013/2014 2013/20 2012/2013 2012/20
15 14 13
--------------------------------------------------------------------------------
Syyskuu 1 144 91 348
Joulukuu 795 49 480 494 33 779 1 579 143 468
Maaliskuu 4 540 307 985 3 959 238 071 3 658 367 699
Kesäkuu 4 058 219 642 4 109 156 676 3 253 272 884
Syyskuu 1 688 55 581 1 224 75 874 630 104 357
Varastomyynti 57 4 662 12 1 017 14 854
tilikaudella
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 11 138 637 349 9 797 505 418 10 277 980 610
================================================================================
Liikevaihto
Katsauskaudella 1.8.-31.10.2015
Konsernin välitysmyynnin arvo laski tilikauden viimeisellä neljänneksellä 25
prosenttia edellisestä vastaavasta katsauskaudesta 57,1 miljoonaan euroon siitä
huolimatta, että välitetty nahkamäärä kasvoi 40 prosenttia. Konsernin
liikevaihto laski 9 prosenttia ja oli 7,2 miljoonaa euroa (7,9 MEUR).
Tilikaudella 1.11.2014-31.10.2015
Konsernin liikevaihto kasvoi edellisestä tilikaudesta 18 prosenttia ja oli 58,5
miljoonaa euroa (49,8 MEUR). Valtaosa liikevaihdosta, 89 prosenttia (88 %) oli
nahkojen välityksestä perittyjä välityspalkkioita. Tuottajilta perittyjen
välityspalkkioiden osuus oli 23 prosenttia (24 %) ja ostajilta perittyjen osuus
65 prosenttia (61 %) konsernin liikevaihdosta. Loppu koostui muun muassa
nahkontapalvelujen ja siitoseläinten myynnistä tuottajille sekä ravintola- ja
kongressipalvelujen myynnistä. Liikevaihdosta 13 prosenttia kertyi tilikauden
ensimmäisen kvartaalin aikana, 44 prosenttia toisen kvartaalin aikana, 31
prosenttia kolmannen kvartaalin aikana ja 12 prosenttia tilikauden viimeisen
kvartaalin aikana.
Taloudellinen asema ja tulos
Katsauskaudella 1.8.-31.10.2015
Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 120.000
euroa (150.000 euroa). Liiketoiminnan kulut olivat 12,6 miljoonaa euroa (10,2
MEUR), joten liiketulos jäi 5,3 miljoonaa euroa tappiolliseksi (-2,1 MEUR).
Nettorahoitustuotot laskivat edellisestä tilikaudesta ja olivat 390.000 euroa
(660.000 EUR). Tilikauden viimeisen neljänneksen tulos ennen veroja oli 4,9
miljoonaa euroa tappiollinen (-1,5 MEUR).
Tilikaudella 1.11.2014-31.10.2015
Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat edellisestä tilikaudesta 121 prosenttia
920.000 euroon (edellisellä tilikaudella 420 TEUR) pääasiassa edellisillä
tilikausilla kirjattujen asiakasluottotappioiden palautumisen ansiosta.
Liiketoiminnan kulut kasvoivat edellisestä tilikaudesta 7 prosenttia 55,0
miljoonaan euroon (51,3 MEUR). Kuluista 28 prosenttia kertyi tilikauden
ensimmäisen kvartaalin aikana, 27 toisen kvartaalin, 22 prosenttia kolmannen
kvartaalin ja 23 prosenttia tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.
Liiketoiminnan kuluihin sisältyy yhtiön ostajasaamisista kirjaamia
luottotappioita 1,6 miljoonaa euroa (edellisellä tilikaudella 2,9 MEUR).
Venäjän markkinatilanteen seurauksena eräs yhtiön merkittävä ostaja-asiakas
ajautui maksukyvyttömyyteen ja nahkojen arvonalentuminen ylittää asiakkaalta
saatujen vakuuksien arvon. Vakuutena olevat nahat on arvostettu
markkinahintaan, mutta niitä ei ole vielä realisoitu. Liiketoiminnan kuluista
39 prosenttia koostuu henkilöstökuluista ja 45 prosenttia liiketoiminnan muista
kuluista. Henkilöstökulut kasvoivat 11 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja
olivat 21,4 miljoonaa euroa (19,2 MEUR). Keskimääräinen henkilökunnan määrä
kasvoi edellisestä tilikaudesta 8 prosenttia. Tilikaudella vastaanotetut ja
lajitellut minkin- ja ketunnahkojen määrät kasvoivat vuoden takaiseen
verrattuna yli 10 prosenttia. Kirjatuista luottotappioista puhdistetut
liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 12 prosenttia edelliseen tilikauteen
verrattuna ja olivat 23,1 miljoonaa euroa (20,7 MEUR). Kansainväliseen IFF:n
ja Fur Europen kautta tehtävään edunvalvontaan liittyvät kustannukset
kasvoivat edellisestä tilikaudesta ja olivat 3,1 miljoonaa euroa (2,3 MEUR).
Välitetyn nahkamäärän kasvun sekä euron heikentymisen ansiosta konsernin
liiketulos parani selvästi edellisestä tilikaudesta ja oli 4,4 miljoonaa euroa
voitollinen (1,1 MEUR tappiollinen).
Konsernin nettorahoitustuotot kasvoivat 58 prosenttia edellisestä tilikaudesta
ja olivat 5,0 miljoonaa euroa (3,1 MEUR). Nettorahoitustuottoja kasvattivat
nettokorkotuottojen kasvu, tarhaajaluottotappioiden pieneneminen sekä
edellisellä tilikaudella kirjatun tarhaajaluottotappion palautuminen.
Konsernin voitto ennen veroja yli nelinkertaistui ja oli 9,4 miljoonaa euroa
(2,1 MEUR).
Oman pääoman tuotto oli tilikaudella 8,0 prosenttia (1,6 %) ja osakekohtainen
tulos 2,06 euroa (0,41 euroa). Osakekohtainen oma pääoma oli 26,38 euroa
(24,98 euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 44,5 prosenttia (43,6 %).
Investoinnit
Konsernin bruttoinvestoinnit tilikauden aikana olivat 6,6 miljoonaa euroa (12,9
MEUR) eli 11 prosenttia (26 %) liikevaihdosta. Investoinneista 75 prosenttia
kohdistui emoyhtiön aineellisiin, 11 prosenttia tytäryhtiöiden aineellisiin ja
14 prosenttia emoyhtiön aineettomiin hyödykkeisiin. Edellisellä tilikaudella
aloitettu yhtiön huutokauppatilojen peruskorjaus valmistui vaiheittain
marras-maaliskuussa. Kyseessä oli suurin yhtiön tekemä kiinteistöinvestointi
vuosiin. Uudistuksella saatiin huutokauppasaliin 115 uutta istumapaikkaa ja
paikkoja on nyt yhteensä 630. Lisäksi parvella on noin 300 paikkaa.
Peruskorjauksen valmistuttua uudistetut tilat nimettiin Saga Congress
Centeriksi.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 382 henkilöä.
Valtaosa henkilökunnasta työskentelee erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn
liittyvissä tehtävissä.
Emoyhtiön ja konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat:
Emoyhtiö Konserni
-----------------------------------------------
2014/2 2013/2 2012/2 2014/2 2013/2 2012/2
015 014 013 015 014 013
-----------------------------------------------
Henkilöstö keskimäärin 289 265 230 382 353 304
- vakituisessa työsuhteessa 121 118 108 164 158 146
- määräaikaisessa työsuhteessa 168 147 122 218 195 158
Henkilökunnan määrä tilikauden 129 133 120 193 215 182
päättyessä 31.10.
================================================================================
Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys
Yhtiön C-sarjan osake on julkisesti noteerattu. Yhtiö on NASDAQ OMX Helsingin
Teollisuuden ja palveluiden sektoriin kuuluva Small Cap -yhtiö. Osakkeiden
vaihto oli tilikaudella yhteensä 16,7 miljoonaa euroa ja 690.000 osaketta eli
26 prosenttia yhtiön C-osakkeista. Tilikauden ylin kurssi oli 28,98 euroa,
alin kurssi 17,31 euroa ja keskikurssi 24,15 euroa. C-osakkeiden päätöskurssi
oli tilikauden lopussa 18,19 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 25,14 euroa.
Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli tilikauden päättyessä lokakuun lopussa
65,5 miljoonaa euroa (90,5 MEUR).
Yhtiökokous
Saga Furs Oyj:n 22.4.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön
tilinpäätöksen 31.10.2014 päättyneeltä tilikaudelta ja päätti jakaa
osakkeenomistajille osinkona 0,70 euroa/osake eli yhteensä 2.520.000 euroa sekä
siirtää 150.000 euroa suhdannerahastoon. Osinko maksettiin 4.5.2015.
Yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 0,30
euron lisäosingosta osaketta kohden. Valtuutus on voimassa seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen alkuun.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 22.4.2015 yhtiön hallituksen jäsenten
lukumääräksi päätettiin kahdeksan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan
varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin turkistuottajat Kenneth Ingman,
Lasse Joensuu, Jorma Kauppila, Pentti Lipsanen, Christer (Krister) Nordmyr,
Rainer Sjöholm ja Hannu Sillanpää sekä Vitra Home -liiketoiminnan johtaja
Mirja-Leena (Mirkku) Kullberg. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään
järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma Kauppilan
ja varapuheenjohtajakseen Kenneth Ingmanin. Varsinainen yhtiökokous päätti,
että yhtiön varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö Ernst & Young Oy.
Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Johanna Winqvist-Ilkka.
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan liiketoimintariskeihin,
vahinko- ja omaisuus-riskeihin, rahoitusriskeihin sekä operatiivisiin
riskeihin. Merkittävimpien riskien ja epävarmuus-tekijöiden katsotaan kaikkien
olevan liiketoimintariskejä. Liiketoimintaympäristön muuttuessa tehtyihin
strategiavalintoihin liittyvät riskit kasvavat. Yhtiö pyrkii hallitsemaan ja
rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin
toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata Saga Furs Oyj:n
liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta.
Kysyntään ja tarjontaan liittyvät riskit
Voimakkaat suhdannevaihtelut nahkojen hinnoissa sekä se, että Saga Furs Oyj:n
sopeutuminen näihin vaihteluihin kestää turkiseläinkasvatuksen vuosirytmistä
johtuen vähintään puoli vuotta, ovat merkittäviä riskejä yhtiön taloudellisen
toiminnan ja tuloksen kannalta. Suurin osa tilikaudella lajitelluista
turkisnahoista tarjotaan kysynnän ajoittumisesta johtuen vasta maalis- ja
kesäkuussa järjestettävissä huutokaupoissa, jolloin valtaosa kustannuksista on
jo syntynyt. Heikossa kysyntätilanteessa osa tilikaudella lajitelluista
nahoista saattaa myös siirtyä myytäväksi vasta seuraavalla tilikaudella.
Turkisten kysynnän mahdollinen vähentyminen on yhtiölle selvä riski. Nykyisen
suuruisen maailmantuotannon myyminen edellyttää sitä, että muotiteollisuus
käyttää turkista aktiivisesti raaka-aineena, kuluttajat haluavat
turkispukineita ja -somisteita ja vähittäiskaupan rakenne mahdollistaa näiden
ostamisen. Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisen muotimaailman
valintoihin markkinointi- ja tuotekehitystoiminnan avulla. Tavoitteena on, että
turkis materiaalina uudistuisi, sen käyttötarkoitukset monipuolistuisivat ja se
säilyttäisi siten asemansa muotikuvassa ja muotiteollisuuden raaka-aineena.
Turkisten kulutuskysynnän säilyminen tärkeimmillä markkina-alueilla edellyttää
sekä turkisten jatkuvaa muotikuvassa näkymistä että ennen kaikkea kuluttajien
ostovoiman kasvua ja luottamuksen tulevaisuuteen säilymistä. Tärkeimmällä
markkina-alueella Kiinassa mittavat vähittäiskaupan investoinnit ovat
mahdollistaneet turkiskaupan kasvun. Vähittäiskaupan kiinnostuksen
suuntautuminen pois turkiskaupasta vähentäisi kysyntää merkittävästi.
Nahkojen alkuperän ja tuotantotapojen vastuullisuuden ja tuotteiden
jäljitettävyyden merkitys on lisääntynyt lyhyen ajan sisällä merkittävästi
länsimaisen muotiteollisuuden keskuudessa. Länsimaiset kuluttajat edellyttävät
muotiteollisuudelta täydellistä läpinäkyvyyttä, minkä seurauksena
muotiteollisuus edellyttää toimittajiltaan kasvavassa määrin jäljitettävyyttä
aina yksittäisten nahkojen tuottajiin asti. Tuotannon sertifioinnin merkitys
vastuullisen tuotannon mittarina on huomattava. Mikäli muotiteollisuuden
odotuksiin ei pystytä vastaamaan, on riski turkisten käytön vähentymisestä
muotiteollisuudessa oleellinen.
Kiinasta ja Hongkongista olevien asiakkaiden ostot dominoivat nykyisin
kansainvälistä turkis-kauppaa. Kiinan talouskasvun hidastuminen ja Kiinan
nykyjohdon voimakas korruption vastainen kampanja ovat lisänneet kiinalaisten
kuluttajien epävarmuutta. Mikäli syystalven 2015-2016 sää Kiinassa on
edellisvuotta lämpimämpi, turkisten kysyntä ei nousse edellistalven tasolle.
Muiden markkina-alueiden kysynnän kasvu ei pysty kompensoimaan mahdollista
kysynnän laskua Kiinassa.
Maailman turkisnahkatuotanto on hintojen nousun seurauksena kasvanut ainakin
lähitulevaisuuden todennäköiseen kysyntään verrattuna liian suureksi ja sen
tulee sopeutua kysyntätilanteeseen. Tuotannon kasvu on ollut erityisen nopeaa
Kiinassa, missä hallitus on tukenut kotimaisen tuotannon kasvua korkeiden
tuontitullien avulla. Kiina onkin noussut maailman suurimmaksi minkin- ja
ketunnahkojen tuottajaksi. Vuoden 2015 hintakehityksen seurauksena kiinalaisen
turkistuotannon arvioidaan pienenevän selvästi. Tämä kuitenkin lisää nahkojen
tarjontaa myyntikaudella 2015-2016.
Turkisnahkojen tuotantokustannukset ovat nousseet huomattavasti tuotannon
voimakkaan kasvun nostettua selvästi rehuraaka-aineiden hintoja. Tämä on
heikentänyt turkistuotannon kykyä kestää suhdannevaihteluita. Kysyntätilanteen
muuttumisen arvioidaan kuitenkin alentavan rehu-kustannuksia selvästi tulevalla
kasvatuskaudella. Mikäli eurooppalaisen turkistuotannon kustannustason nousu
jatkuu esimerkiksi lainsäädännön muutosten seurauksena, tällä voi olla
merkittävä vaikutus turkistuotannon suuruuteen Länsi-Euroopassa. Tämä
vaikuttaisi yhtiön keräämiin nahkamääriin.
Turkisnahkojen tuotannon keskittyminen suurempiin yksiköihin on merkinnyt Saga
Furs Oyj:lle yksittäisten rahoitusriskien kasvua. Mahdollinen liian nopea
kasvu viime vuosien aikana on heikentänyt osan yksiköistä kykyä kestää
suhdannevaihteluita, ja ensimmäiset yksiköt ovat jo ajautuneet
likviditeettivaikeuksiin. Tämä kasvattaa sekä kasvatus- että
nahkaennakkorahoitukseen liittyviä riskejä. Toisaalta asiakaskunnan muutos on
lisännyt yhtiön mahdollisuuksia kasvattaa välitettäviä nahkamääriä.
Nahkojen hintojen voimakas lasku syyskuun 2015 kansainvälisissä huutokaupoissa
on tuottanut turkiskaupalle merkittäviä tappioita ja siten kasvattanut yhtiön
rahoitusriskejä ostavien asiakkaiden rahoituksessa. Ostavien asiakkaiden on
tulevalla myyntikaudella aiempaa vaikeampaa saada toiminnalleen rahoitusta ja
entistä suurempi osa yhtiön myynnistä edellyttää erityyppisiä
rahoitusjärjestelyitä.
Valuuttakurssien vaihtelut
Yhdysvaltain dollarin ja siihen sidoksissa olevien valuuttojen heikentyminen
sen mukana on riski yhtiön liiketoiminnan kannalta. Valtaosa Saga Furs Oyj:n
myymistä turkisnahoista viedään euro-alueen ulkopuolelle, ja nahkojen
maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdysvaltain dollareissa, vaikka yhtiön
myyntivaluuttana on euro. Dollarin vahvistuminen parantaa vastaavasti yhtiön
liiketoimintanäkymiä. Valuuttariskien hallintaa selostetaan yksityiskohtaisesti
konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Imagoriskit ja poliittiset riskit
Turkiksiin liittyvät imagoriskit ja poliittiset riskit ovat yhtiön kannalta
merkittäviä, sillä turkiseläinten kasvatuksen ja turkisnahoilla käytävän kaupan
oikeutuksen säilyminen on yhtiön liiketoiminnan edellytys.
Turkiseläinten kasvatukseen liittyvät riskit
Turkiseläinten kasvatuksen oikeutukseen liittyvät riskit ovat pysyneet
merkittävinä. Poliittisten päättäjien enemmistö on edelleen myönteinen
turkiseläinten kasvatusta kohtaan suurissa tuottajamaissa kuten Suomessa ja
Tanskassa. Saga Furs Oyj:lle tärkeässä ja volyymiltaan merkittävässä
tuottajamaassa Puolassa syksyllä 2015 vaalien jälkeen muodostettu hallitus
suhtautuu edeltäjäänsä kriittisemmin turkiseläinten kasvatukseen. Euroopan
toisessa merkittävässä kettutuotantomaassa Norjassa suhtautuminen
turkistarhaukseen on kiristynyt. Euroopan kolmanneksi suurimmassa
minkkituotantomaassa Hollannissa vetoomustuomioistuin päätti marraskuussa 2015,
että parlamentissa päätetty minkkien kasvatuskielto on lainvoimainen, minkä
seurauksena kielto astunee voimaan 2024.
Yhtiön kannalta on olennaista, millainen kuva turkiseläinkasvatuksesta
välittyy. Eläinoikeusjärjestöjen tavoitteena on luoda elinkeinosta negatiivinen
kuva, ja lähdekritiikin ulottumattomissa oleva sosiaalinen media antaa siihen
entistä paremmat mahdollisuudet. Eurooppalaisten päätöksentekijöiden, jotka
eivät tunne alaa, on vaikeaa kyseenalaistaa muun muassa sosiaalisen median
kautta välittyvää ja monin paikoin yksipuolista mielikuvaa. Haasteena onkin
turvata riittävän ja totuudenmukaisen tiedon saanti ja siten pienentää
sellaisen lainsäädännön riskiä, joka tekisi turkiseläinten kasvatuksen
kannattamattomaksi, käytännössä mahdottomaksi tai kieltäisi sen. Tilanne on
erityisen haastava kettutuotannon osalta, koska Suomi on ainoa merkittävä
ketunnahkoja tuottava maa EU:ssa.
Saga Furs Oyj:n ja koko toimialan imagoriskeiltä ja poliittisilta riskeiltä
suojautumisessa keskeisiä tekijöitä ovat eläinten hyvinvoinnin takaaminen ja
nopea puuttuminen turkistiloilla mahdollisesti tapahtuviin virheisiin ja
laiminlyönteihin. Euroopan turkisalan edunvalvontajärjestö Fur Europe on usean
vuoden ajan kehittänyt yhdessä kansallisten järjestöjen ja
turkiseläintutkimusta harjoittavien yliopistojen kanssa eläinten hyvinvoinnin
parantamiseen tähtäävää Welfur-protokollaa, jonka on tarkoitus tulla käyttöön
kaikissa eurooppalaisissa turkistuotantomaissa.
Turkistilasertifiointi on entistä kiinteämpi osa Saga Furs -brändiä. Se on
vastuullisuutta, jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä
ympäristöjärjestelmä, joka kattaa toiminnan kaikki osa-alueet. Yhtiö edistää
sertifiointijärjestelmän voimaansaattamista yhtiön toiminnan kannalta
merkittävissä tuottajamaissa. Suomessa järjestelmän kehittämisestä vastaa
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (ProFur) ja syyskuussa 2015 lähes
95 prosenttia Suomen tuotannosta oli sertifioinnin piirissä. Norjassa
sikäläinen tuottajajärjestö edellyttää sertifiointia kaikilta jäseniltään.
Yhtiö on myyntikaudesta 2014-2015 alkaen vastaanottanut suomensupin- ja
ketunnahkoja ainoastaan sertifioiduilta tiloilta.
Turkisnahoilla käytävään kauppaan liittyvät riskit
Turkisnahkojen markkina-alueet ovat suurelta osin sellaisia, joissa
kaupankäyntitavat, hallinto ja määräykset poikkeavat EU:sta ja Yhdysvalloista.
Erityisesti tämä koskee Kiinaa ja Venäjää, joissa muutokset ovat myös vaikeasti
ennakoitavissa.
Saga Furs Oyj pyrkii pienentämään kaupankäyntiin liittyviä rajoitteita ja
riskejä yhteistyössä muun muassa IFF:n kanssa.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Tilikauden 2015-2016 ensimmäinen huutokauppa järjestettiin 19.-21. joulukuuta
2015. Huutokaupassa tarjottiin 330.000 ketunnahkaa (240.000), 31.000
suomensupinnahkaa (23.000) ja 280.000 (430.000) afganistanilaista
karakul-lampaannahkaa. Minkinnahat tarjotaan aiemmista tilikausista poiketen
ensimmäisen kerran vasta maaliskuun huutokaupassa. Kiinan talouskasvun
hidastuminen ja vaikean taloustilanteen jatkuminen Venäjällä näkyivät selvästi
huutokaupan myyntituloksissa. Markkinatilannetta vaikeuttaa lisäksi
epävarmuus, joka on seurausta syksyn voimakkaasta minkinnahkojen hinnanlaskusta
ja siitä turkiskaupalle koituneista suurista tappioista. Huutokaupassa
tarjotuista Saga®-ketunnahoista myytiin kolmannes. Huutokaupan kokonaismyynnin
arvoksi muodostui 12 miljoonaa euroa (49 MEUR joulukuussa 2014). Huutokauppaan
osallistui yli 200 ostajaa kaikilta markkina-alueilta.
Tilikauden aikana myytyjen nahkojen lunastustahti oli valtaosan tilikautta
nopea. Syksyllä se kuitenkin hidastui merkittävästi, ja syyskuun
huutokaupoissa tapahtuneen hintojen laskun seurauksena syntyneen epävarmuuden
vuoksi lähes pysähtyi. Myyntikauden 2015-2016 alkaessa lunastamattomien
minkinnahkojen määrä oli poikkeuksellisen suuri. Ketunnahkojen lunastustilanne
on selvästi minkinnahkoja parempi. Lunastustahdin hidastumisen seurauksena
yhtiö on tarvinnut entistä enemmän varastotiloja. Välitettäväksi
toimitettavien nahkamäärien arvioidaan kasvavan edelleen myyntikaudella
2015-2016. Toiminnan tehostamiseksi yhtiö on keskittänyt minkinnahkojen
lajittelun kolmeen toimipisteeseen aiemman neljän toimipisteen sijasta. Tässä
yhteydessä yhtiö on myös vuokrannut takaisin osan vuonna 1990 myydystä Fur
Center -kiinteistön osasta.
Yhtiö solmi marraskuussa strategisen yhteistyösopimuksen DHL Global
Forwarding:in kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää ja parantaa yhdessä
erityisesti kiinalaisille asiakkaille tarjottavia logistisia palveluja.
Yhteistyö tarjoaa myös mahdollisuuden nahkojen lyhytaikaiseen varastointiin
niiden kannalta optimaalisissa olosuhteissa Kiinassa.
Yhtiön johtoryhmässä vuodesta 1991 ollut myyntijohtaja Arto Honkanen jää
eläkkeelle kesällä 2016, ja hänen tilalleen uudeksi myyntijohtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi nimitettiin Mikko Hovén 1.11.2015 alkaen. Hän vastaa
myynnin lisäksi yhtiön lajittelutoiminnoista.
Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella
Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella joulukuussa 2015 pidetyn
huutokaupan lisäksi huutokaupat 8.-18. maaliskuuta, 6.-16. kesäkuuta ja 14.-19.
syyskuuta 2016. Yhtiön tavoitteena on tarjota koko myyntikauden huutokaupoissa
9,0 miljoonaa minkin-, 2,7 miljoonaa ketun-, 150.000 suomensupin- ja 450.000
karakul-lampaannahkaa. Maalis- ja kesäkuun huutokaupat järjestetään yhdessä
pohjoisamerikkalaisten American Legend- ja Fur Harvesters Auction Inc.
-huutokauppaliikkeiden kanssa. Kaikki kolme yritystä lajittelevat itse omat
tuotteensa ja myyvät ne omissa nimissään Saga Fursin tiloissa Vantaalla.
Yhtiöiden tavoitteena on tarjota kauden huutokaupoissa yhteensä reilut 13
miljoonaa minkinnahkaa. Maaliskuun huutokaupan uskotaan nousevan volyymiltaan
ja asiakasmäärältään ensi kauden suurimmaksi turkishuutokaupaksi maailmassa.
Länsimaisten minkinnahkojen tuotantomäärän kasvu jatkui myös vuonna 2015.
Joulukuussa 2014 Kiinassa alkaneen ja pitkään jatkuneen kylmän jakson
seurauksena minkinnahkojen kansainvälinen hintataso kääntyi jälleen selvään
nousuun tammi-helmikuussa 2015. Eurooppalaisten tuottajien kannalta kehitystä
vahvisti samanaikaisesti tapahtunut euron heikentyminen Yhdysvaltain dollariin
nähden. Näiden tekijöiden vaikutus näkyi tuottajien keväällä 2015 tekemissä
minkinnahkojen tuotantopäätöksissä, ja kansainvälisissä huutokaupoissa
myyntikaudella 2015-2016 tarjottavat minkinnahkamäärät ovat ennätyssuuret.
Syyskuussa 2015 ylitarjonnan seurauksena tapahtuneen minkinnahkojen
kansainvälisen hintatason romahduksen johdosta Kiinassa on syksyn 2015 aikana
nahkottu huomattavia määriä siitoseläimiä. Vaikka tämä pitkällä aikavälillä
tasapainottaakin kysyntää ja tarjontaa, on sen vaikutus lyhyellä aikavälillä
tarjontamääriä lisäävä.
Ketunnahkojen tuotantomäärä on vuoden 2015 poikkeuksellisen hyvien
kasvatusolosuhteiden seurauksena kasvanut selvästi. Samanaikaisesti
kiinalainen muoti on talouskasvun hidastumisen myötä alkanut suosia halvempia,
ilman somisteita myytäviä villakangastakkeja. Näin ollen myös
ketunnahkamarkkinoilla Kiinassa on enemmän epävarmuutta kuin vuosiin, vaikka
vähittäismyyntikausi 2015 onkin sujunut hyvin ja ketunnahkavarastot ovat
pienet. Lisäksi minkinnahkojen markkinatilanteen odotetaan heijastuvan myös
ketunnahkojen kauppaan. Länsimaisen tuotannon kehityksen ratkaisevat niin
minkin kuin ketunnahkojenkin osalta tammi-maaliskuussa pidettävien
kansainvälisten huutokauppojen myyntitulokset.
Talouskasvun hidastuminen on näkynyt Kiinassa syksyn vähittäiskaupassa, ja
vasta sään kylmeneminen joulukuussa on piristänyt sitä. Pukineita on myyty
vähittäiskaupassa joko hyvin pienellä katteella tai jopa tappiolla varastojen
pienentämiseksi. Kiinassa on myös myymättä aiempia vuosia suurempia määriä
nahkoja, joista ei ole valmistettu pukineita. Vaikka loppuvähittäismyyntikausi
sujuisikin hyvin, ei näistä pystytä enää valmistamaan pukineita kuluvalle
kaudelle, vaan ne siirtyvät seuraavalle vähittäismyyntikaudelle.
Venäjän taloudelliset haasteet ja ruplan arvon voimakas heikentyminen
pienentävät paitsi venäläisten, myös muiden Venäjän markkinoille pukineita
valmistavien asiakkaiden, muun muassa kreikkalaisten ja turkkilaisten
ostovoimaa alkaneen kauden huutokaupoissa. Venäjä on ollut maailman toiseksi
suurin turkispukineiden kuluttajamarkkina. Länsimainen muoti suosii edelleen
turkiksia, ja tärkeimpien muotiviikkojen syksy/talvi 2015-2016 mallistoista yli
70 prosentissa käytettiin turkista. Vaikka Pohjois-Amerikassa viimeiset
vähittäismyyntikaudet ovat olleet onnistuneita ja talouskasvu on päässyt
vauhtiin, poikkeuksellisen lämmin talvisää on hidastanut vähittäiskauppaa.
Lämmin talvisää on hidastanut talvipukineiden vähittäiskauppaa myös
Länsi-Euroopassa.
Konsernin nahkakohtaisten kustannusten arvioidaan säilyvän kasvavia
varastointikustannuksia lukuun ottamatta edellisen tilikauden tasolla.
Hintatason voimakas lasku syksyllä 2015 on lisännyt lunastamattomiin nahkoihin
liittyviä riskejä aiempiin vuosiin nähden. Hintatason laskun mahdollisesti
jatkuessa myös yhtiön tuottajille myöntämään ennakkorahoitukseen liittyvät
riskit kasvavat. Epävarmassa markkinatilanteessa yhtiön kilpailijat ovat jo
alkaneet tarjota asiakkailleen nahkojen pitkäaikaisvarastointimahdollisuutta
sekä pitkiä korottomia maksuaikoja, ja yhtiön nettorahoitustuottojen arvioidaan
pienenevän edellisestä tilikaudesta. Tilikauden tulos riippuu tulevien
huutokauppojen myyntituloksista, joiden todennäköistä kehitystä on nykyisessä
haastavassa markkinatilanteessa jälleen mahdoton arvioida.
Hallituksen voitonjakoesitys
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.10.2015:
- kertyneet voittovarat 55 307 234,05
- tilikauden voitto 6 410 137,55
- siirrettävä suhdannerahastoon yhtiöjärjestyksen mukaan -641 013,76
--------------
61 076 357,84
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että
-- tilikauden 1.11.2014-31.10.2015 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona
osakkeenomistajille €1,00 osaketta kohti, yhteensä 3.600.000 euroa ja
645.000 euroa siirretään suhdannerahastoon.
Osingon maksupäiväksi ehdotetaan 2.5.2016.
Konsernitase IFRS
EUR 1.000
VARAT 31.10.2015 31.10.2014
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 39 479 37 463
Aineettomat hyödykkeet 4 224 4 314
Myytävissä olevat sijoitukset 898 684
Pitkäaikaiset saamiset 11 328 4 405
------------
-----------
Pitkäaikaiset varat yhteensä 55 929 46 866
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 2 701 2 547
Korolliset ostajasaamiset 43 669 58 256
Korolliset tarhaajasaamiset 84 047 85 371
Korottomat saamiset 34 485 21 897
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset 702 33
Rahavarat 6 249 4 059
------------
-----------
Lyhytaikaiset varat yhteensä 171 855 172 162
Varat yhteensä 227 783 219 028
=======================
OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.10.2015 31.10.2014
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 7 200 7 200
Ylikurssirahasto 254 254
Muut rahastot 19 740 19 590
Muuntoero 54 60
Arvonmuutosrahasto 426 262
Kertyneet voittovarat 67 293 62 565
------------
-----------
Oma pääoma yhteensä 94 968 89 931
Pakolliset varaukset 105 266
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 2 449 2 168
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 104 447 99 367
Ostovelat ja muut velat 25 686 26 751
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat 128 546
------------
-----------
Lyhytaikaiset velat yhteensä 130 261 126 664
Velat yhteensä 132 711 128 832
Oma pääoma ja velat yhteensä 227 783 219 028
=======================
Konsernin laaja tuloslaskelma
EUR 1.000 1.8.2015- 1.11.2014- 1.8.2014- 1.11.2013-
31.10.2015 31.10.2015 31.10.2014 31.10.2014
3 kk 12 kk 3 kk 12 kk
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto 7 181 58 508 7 927 49 783
Liiketoiminnan muut tuotot 122 919 154 416
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -1 332 -4 447 -1 018 -4 525
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat -3 855 -21 351 -3 473 -19 239
kulut
Poistot ja arvonalentumiset -1 156 -4 525 -1 065 -3 893
Liiketoiminnan muut kulut -6 289 -24 672 -4 664 -23 596
Liiketulos -5 329 4 433 -2 138 -1 054
Rahoitustuotot 672 6 444 1 455 4 821
Rahoituskulut -279 -1 481 -800 -1 682
Tulos ennen veroja -4 937 9 395 -1 483 2 085
Tuloverot 945 -1 995 181 -612
Katsauskauden tulos -3 991 7 400 -1 301 1 473
Muut laajan tuloksen erät
Erät jotka saatetaan myöhemmin
siirtää tulosvaikutteisiksi
Myytävissä olevat sijoitukset 60 206 20 70
Muuntoerot 1 -9 5 5
Tuloverot liittyen eriin, jotka -12 -41 -2 -12
saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
-----------------------------------------------
Katsauskauden muut laajan 49 156 23 64
tuloksen erät verojen jälkeen
Katsauskauden laaja tulos -3 942 7 556 -1 278 1 536
yhteensä
Tulos/osake, laimentamaton (EUR) -1,11 2,06 -0,36 0,41
*)
*) Tunnuslukua laimentavia
tekijöitä ei ole
Konsernin rahavirtalaskelma
EUR 1.000 1.11.2014- 1.11.2013-
31.10.2015 31.10.2014
12 kk 12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta 629 178 487 583
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 338 337
Maksut liiketoiminnan kuluista -622 704 -545 324
-----------------------
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä
ja veroja 6 812 -57 404
Maksetut korot liiketoiminnan rahoituskuluista -954 -731
Maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -454 -970
Saadut korot liiketoiminnasta 5 042 4 535
Muut rahoitustuotot liiketoiminnasta 564 285
Saadut osingot liiketoiminnasta 22 21
Maksetut välittömät verot -2 841 -1 890
-----------------------
Liiketoiminnan rahavirta (A) 8 191 -56 154
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin -6 584 -12 859
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustuotot 171 88
Investoinnit muihin sijoituksiin -8 -87
------------
-----------
Investointien rahavirta (B) -6 421 -12 858
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nosto 2 896 55 250
Maksetut osingot -2 476 -7 250
------------
-----------
Rahoituksen rahavirta (C) 420 48 000
Rahavirtojen muutos (A+B+C) lisäys (+) /
vähennys (-) 2 190 -21 012
Rahavarat 31.10. 6 249 4 059
./. Rahavarat 1.11. 4 059 25 071
------------
-----------
Rahavarojen muutos 2 190 -21 012
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.11.2013 -
31.10.2014
EUR Osake- Ylikur Muut Muunto Arvon- Kertyne Emoyht Vähem- Oma
1.000 pääoma ssi-ra rahast ero muutos et iön mistön pääoma
hasto ot -rahas voittov omista osuus yhteen
to arat jien sä
osuus
Oma 7 200 254 17 370 57 203 70 327 95 411 0 95 411
pääoma
1.11.2
013
Tilikau 1 473 1 473 1 473
den
tulos
Muut 3 58 2 64 64
laajan
tuloks
en erät
Muu 363 363 363
muutos
*)
Osingon -7 380 -7 380 -7 380
jako
Siirto 2 220 -2 220 0 0
suhdan
nerahas
toon
------------------------------------------------------------------------
Oma 7 200 254 19 590 60 262 62 565 89 931 0 89 931
pääoma
31.10.
2014
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.11.2014 -
31.10.2015
Oma 7 200 254 19 590 60 262 62 565 89 931 0 89 931
pääoma
1.11.2
014
Tilikau 7 400 7 400 7 400
den
tulos
Muut -6 165 -3 156 156
laajan
tuloks
en erät
Osingon -2 520 -2 520 -2 520
jako
Siirto 150 -150 0 0
suhdan
nerahas
toon
------------------------------------------------------------------------
Oma 7 200 254 19 740 54 426 67 292 94 968 0 94 968
pääoma
31.10.
2015
*) aiheutuu verokantamuutoksesta, joka liittyy eriin, jotka on IFRS-siirtymän
yhteydessä kirjattu suoraan voittovaroihin
Tunnusluvut
2014/2015 2013/2014
12 kk 12 kk
Myynnin arvo, 1.000 euroa 637 349 505 418
Liikevaihto, 1.000 euroa 58 508 49 783
Liiketulos, 1.000 euroa 4 433 -1 054
% liikevaihdosta 7,6% -2,1%
Tulos ennen veroja, 1.000 euroa 9 395 2 085
% liikevaihdosta 16,1% 4,2%
Tulos/osake, euroa 2,06 0,41
Oma pääoma/osake, euroa 26,38 24,98
Oman pääoman tuotto (ROE) -% 8,0 % 1,6%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% 5,4 % 1,7%
Omavaraisuusaste, % 44,5 % 43,6%
Gearing 1,03 1,06
Bruttoinvestoinnit, 1.000 euroa 6 592 12 946
% liikevaihdosta 11,3% 26,0%
Henkilöstö keskimäärin 382 353
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet:
Oman pääoman tuotto (ROE) -% = kauden tulos x 100 / oma
pääoma *)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% = (tulos ennen veroja + korko-
ja muut rahoituskulut -
luottotappiot) x 100 /
(taseen loppusumma -
korottomat lyhytaikaiset
velat) *)
Omavaraisuusaste, % = oma pääoma x 100 / (taseen
loppusumma - saadut ennakot)
Gearing = (korollinen vieras pääoma -
rahat ja
rahoitus-arvopaperit) / oma
pääoma
Tulos/osake, euroa = kauden tulos / osakkeiden
osakeantioikaistu
keskimääräinen lukumäärä
Oma pääoma/osake, euroa = oma pääoma / osakkeiden
osakeantioikaistu lukumäärä
tilinpäätöspäivänä
*) tunnuslukujen jakaja lasketaan tilikauden ja edellisen tilikauden taseen
mukaisten lukujen keskiarvona
Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
EUR 1.000 31.10.2 31.10.2014
015
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja
pantattu saamisia
Lainat rahalaitoksilta 68 443 63 021
Annettu kiinteistökiinnityksiä 54 071 54 071
Annettu yrityskiinnityksiä 2 691 2 691
Annetut pantit 791 791
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit 43 916 29 268
Vuokravastuut
Sitovien liiketilojen vuokrasopimusten perusteella
maksettavat minimivuokrat:
Yhden vuoden kuluessa 1 072 1 092
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa 5 34
Kiinteistöinvestoinnit
Konserni on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään
arvonlisäverovähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö vähenee
tarkastuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 2.646 tuhatta euroa ja
viimeinen tarkastusvuosi on 2024.
Lähipiiritapahtumat
EUR 1.000 2014/2015 2013/2014
12 kk 12 kk
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat
liiketapahtumat:
Liikevaihto
- muu lähipiiri 505 317
Liiketoiminnan muut tuotot
- emoyhtiö 48 32
Liiketoiminnan muut kulut
- emoyhtiö -17 -13
Rahoitustuotot
- muu lähipiiri 45 40
Rahoituskulut
- emoyhtiö -20 -29
- muu lähipiiri -4 -13
Saamiset lähipiiriltä
- muu lähipiiri 1 185 988
2014/2015 2013/2014
12 kk 12 kk
Velat lähipiirille
- emoyhtiö -1 992 -4 222
- muu lähipiiri -1 850 -1 633
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 376 1 316
Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta, toimitusjohtajan sijaisesta ja
muusta konsernin johtoryhmästä.
Vantaalla 29. joulukuuta 2015
SAGA FURS OYJ
Hallitus
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |