2014-12-30 16:00:00 CET
2014-12-30 16:00:03 CET
REGULATED INFORMATION
Saga Furs Oyj - Tilinpäätöstiedote
Tilinpäätöstiedote tilikaudelta 1.11.2013 - 31.10.2014
Saga Furs Oyj Tilinpäätöstiedote 30.12.2014 klo 17.00
Saga Furs Oyj:n tulos säilyi voitollisena
-- Välitysmyynnin arvo laski tilikaudella 1.11.2013 - 31.10.2014 nahkojen
hintatason voimakkaan laskun seurauksena 505 miljoonaan euroon (889 MEUR
edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja 981 MEUR edellisellä 14
kuukauden tilikaudella).
-- Yhtiö välitti tilikauden aikana 9,8 miljoonaa nahkaa (9,1 miljoonaa
edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja 10,3 miljoonaa edellisellä
14 kuukauden tilikaudella).
-- Minkinnahkojen hintataso laski epävarmassa markkinatilanteessa 56
prosenttia ja ketunnahkojen 36 prosenttia edellisestä vastaavasta 12
kuukauden jaksosta.
-- Konsernin liikevaihto laski hintatason laskun seurauksena 29 prosenttia
edellisestä vastaavasta 12 kuukauden jaksosta ja 37 prosenttia edellisestä
tilikaudesta 49,8 miljoonaan euroon.
-- Konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa ennakoitua heikommaksi:
liiketulos jäi 1,1 miljoonaa euroa tappiolliseksi (22,6 MEUR voitollinen
edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja 24,9 MEUR edellisellä 14
kuukauden tilikaudella).
-- Konsernin tulos ennen veroja oli 2,1 miljoonaa euroa (26,7 MEUR edellisellä
vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja 29,7 MEUR edellisellä 14 kuukauden
tilikaudella).
-- Osakekohtainen tulos oli 0,41 euroa (5,57 euroa edellisellä vastaavalla 12
kuukauden jaksolla ja 6,20 euroa edellisellä 14 kuukauden tilikaudella).
-- Hallitus ehdottaa 22.4.2015 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikauden
1.11.2013 - 31.10.2014 voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona
osakkeenomistajille €0,70 osaketta kohti, yhteensä 2.520.000 euroa ja että
150.000 euroa siirretään suhdannerahastoon.
Konsernin avainlukuja 8/14-10/1 11/13-10/ 8/13-10/1 11/12-10 9/12-10/1
4 14 3 /13 3
3 kk 12 kk 3 kk 12 kk 14 kk
--------------------------------------------------------------------------------
Välitysmyynnin arvo, MEUR 76,2 505,4 104,5 889,2 980,6
Välitetty nahkamäärä, 1 227 9 797 633 9 129 10 277
1.000 kpl
Liikevaihto, MEUR 7,9 49,8 7,3 70,2 78,5
Liiketulos, MEUR -2,1 -1,1 -0,6 22,6 24,9
Tulos ennen veroja, MEUR -1,5 2,1 0,5 26,7 29,7
Osakekohtainen tulos, EUR -0,36 0,41 0,07 5,57 6,20
Oman pääoman tuotto, (ROE) -1,4 % 1,6 % 0,3 % 22,7 % 25,6 %
%
Sijoitetun pääoman tuotto, -1,0 % 0,8 % 0,3 % 19,0 % 22,6 %
(ROI) %
================================================================================
Laskentaperiaatteet
Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 28.1.2015 klo 16.00 mennessä
yhtiön verkkosivuilla www.sagafurs.com julkaistavaan tilinpäätökseen ja
hallituksen toimintakertomukseen. Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34
Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt
luvut ovat tilintarkastamattomia.
Konserni on soveltanut 1.11.2013 alkaen seuraavia uusia tai uudistettuja
standardeja ja tulkintoja, joilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta
tilinpäätökseen:
- IFRS 7 Tilinpäätöksen esittäminen - rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen
vähentäminen toisistaan. Muutos koskee netotetuista rahoitusvaroista ja
-veloista annettavia liitetietoja. Muutoksen tavoitteena on parantaa
tilinpäätöksessä annettavia tietoja siitä, miten saamisten ja velkojen
netottaminen on vaikuttanut yhteisön taseeseen ja sen oikeuksiin ja vastuisiin.
- IFRS 10 Konsernitilinpäätös. Standardi määrittää olemassa olevien
periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan,
tuleeko yhteisö yhdistellä tilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan
lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea
arvioida. Standardi ei aiheuta muutosta konsernirakenteeseen.
- IFRS 11 Yhteisjärjestelyt. Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden
kirjanpidollisessa käsittelyssä niitä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita
ennemmin kuin niiden juridista muotoa. Lisäksi standardi edellyttää
yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä
aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Standardi ei
aiheuta muutosta konsernirakenteeseen.
- IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä.
Standardi kokoaa yhteen kaikki liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia
muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt,
erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle
jäävät yhtiöt. Standardi ei aiheuta muutosta konsernirakenteeseen.
- IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. Standardi parantaa yhdenmukaisuutta ja
vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän
ja yhdistää standardien vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä
vaadittaville liitetiedoille. Vaatimukset eivät laajenna käyvän arvon mallin
käyttöä, mutta antavat ohjeistusta siitä, miten sitä sovelletaan silloin, kun
sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa.
Muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Liiketoimintakatsaus
Vähittäismyyntikausi 2013-2014 oli kaikilla päämarkkina-alueilla
Pohjois-Amerikkaa lukuun ottamatta selvästi aiempia vuosia heikompi. Lämmin
talvisää jatkui pitkään sekä Aasiassa että Euroopassa. Venäjän talouden
kehitys oli heikkoa. Vähittäismyyntikauden päättyessä myymättömien pukineiden
varastot olivat yhtiön tärkeimmällä markkina-alueella Kiinassa selvästi aiempia
vuosia suuremmat. Tämä näkyi suoraan minkinnahkojen kysynnässä hintojen
laskiessa 56 prosenttia edellisestä myyntikaudesta (edellisen 14 kuukauden
tilikauden 12 viimeistä kuukautta). Pukineiden, joissa oli käytetty
ketunnahkoja, vähittäismyyntikausi oli minkkipukineita parempi, ja myymättömien
nahkojen ja pukineiden varastot eivät olleet vähittäismyyntikauden päättyessä
oleellisesti aiempia vuosia suuremmat. Kansainvälisen turkiskaupan
pääartikkelin minkin hintatason lasku heijastui kuitenkin myös ketunnahkojen
hintatasoon, joka laski 36 prosenttia.
Leuto alkutalvi päämarkkina-alueilla ja sitä seurannut vähittäismyynnin hidas
käynnistyminen heijastuivat joulukuun huutokaupan tulokseen. Tarjolla olleiden
Saga®-minkin- ja -ketunnahkojen hintataso oli yhtiön edellisen vuoden
avaushuutokaupan tasolla, mutta myynti jäi noin 25 prosenttiin. Maaliskuun
huutokaupassa markkinoiden epävarmuus heijastui voimakkaammin myyntituloksiin.
Kaikki tarjotut Saga®-minkin- ja -ketunnahat saatiin myytyä, mutta
minkinnahkojen hintataso laski 50 prosenttia ja ketunnahkojen 23 prosenttia
edellisen vuoden vastaavasta huutokaupasta. Tämän seurauksena yhtiö antoi
negatiivisen tulosvaroituksen 26. maaliskuuta 2014. Kesäkuun huutokaupan
edellä vallinnut minkkimarkkinoiden epävarmuus heijastui ketunnahkojen myyntiin
ja hintataso laski selvästi yhtiön maaliskuun huutokaupasta. Huutokaupan
aikana luottamus markkinoihin kuitenkin vahvistui ja yhtiö sai käännettyä
yhtiön maaliskuun huutokaupan jälkeisten kansainvälisten huutokauppojen
minkinnahkojen hintojen laskukierteen nousuun. Lähes kaikki tarjotut
Saga®-minkin- ja -ketunnahat saatiin myytyä. Syyskuun huutokauppa heijasti
luottamuksen palautumista turkismarkkinoille. Kaikki tarjotut Saga®-minkin- ja
-ketunnahat saatiin myytyä ja molempien hintataso vahvistui kesäkuun
huutokaupasta. Koko tilikauden välitysmyynnin arvo laski 48 prosenttia 505
miljoonaan euroon (889 MEUR edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja
981 MEUR edellisellä 14 kuukauden tilikaudella).
Yhdysvaltain dollari oli yhtiön päähuutokaupoissa edellistilikauden vastaavia
huutokauppoja heikompi, sillä dollarin vahvistuminen käynnistyi vasta kesällä
2014. Huutokauppamyynnillä painotettu keskikurssi oli neljä prosenttia
edellismyyntikautta heikompi.
Tuottajille myönnetty ennakkorahoitus kasvoi merkittävästi, keskimäärin 65
prosenttia. Joulukuun 2013 huutokaupan jälkeen aiempaa suurempi osa yhtiön
tuottaja-asiakkaista tarvitsi yhtiön myöntämää ennakkorahoitusta. Kesällä 2014
yhtiö teki merkittävästi enemmän ennakkorahoitussopimuksia edellisiin
tilikausiin verrattuna ja ennakkorahoitettu eläinmäärä yli kaksinkertaistui
edelliseen vuoteen verrattuna. Vaikka eläin-/nahkakohtainen ennakkorahoitus on
laskenut edellisestä vuodesta, nahkojen hintatason lasku on kasvattanut yhtiön
luottotappioriskiä. Nahkojen voimakkaan hinnanlaskun seurauksena eräs yhtiön
merkittävä ostaja-asiakas ajautui maksukyvyttömyyteen. Tämän seurauksena
yhtiö kirjasi merkittävän luottotappion, sillä nahkojen arvonalentuminen ylitti
asiakkaalta saatujen vakuuksien arvon. Vakuutena olevat nahat arvostettiin
markkinahintaan, mutta niitä ei ole vielä realisoitu. Nykyisen
markkinatilanteen jatkuminen tai lisäheikentyminen kasvattaisivat entisestään
sekä tuottaja- että ostajasaamisiin liittyviä luottotappioriskejä.
Minkinnahkojen hintatason voimakas lasku vaikutti myös konsernin
siitoseläinvälityksen kannattavuuteen. Konserniin kuuluva Lumi Mink Oy
välittää suomalaisille tuottajille siitoseläimiä eläinkannan monipuolisena
säilymisen varmistamiseksi ja emoyhtiön välittämien minkinnahkojen laadun
parantamiseksi. Hintatason laskun seurauksena siitoseläinten kysyntä laski
selvästi, ja huomattava osa tuotannosta jouduttiin myymään nahkoina selvästi
alhaisempaan hintaan. Lumi Mink Oy:n tulos ennen satunnaisia eriä oli
voimakkaasti tappiollinen.
Yhtiön keräämä minkinnahkamäärä kasvoi edellisestä tilikaudesta lähes 20
prosenttia myyntikauden 2012-2013 menestyksekkäiden huutokauppojen ja yhtiön
vahvistetun tuottajapalveluorganisaation toiminnan ansiosta. Myös yhtiön
markkinaosuus eri huutokauppayhtiöiden kautta välitetyistä nahoista kasvoi.
Ketun- ja supinnahkojen osalta yhtiö säilytti keräilymääränsä ja
markkina-osuutensa.
Joulukuun 2013 huutokaupassa myymättä jääneiden nahkojen siirtyminen myöhempiin
huutokauppoihin, aiempia tilikausia hitaampi myytyjen minkinnahkojen
lunastustahti ja kasvaneet keräilymäärät aiheuttivat sen, etteivät yhtiön
tuotanto- ja varastotilat olleet riittävän suuret. Tilikauden aikana
vuokrattiin vaiheittain kaksi erillistä välivarastoa, jotka tilikauden lopulla
korvattiin yhdellä 11.000 m²:n varastolla myyntikautta 2014-2015 varten.
Saga Furs Oyj:n syyskuussa 2013 pohjoisamerikkalaisten American Legend- ja Fur
Harvesters Auction Inc. -huutokauppaliikkeiden kanssa sopima myyntiyhteistyö
käynnistyi maaliskuun 2014 ja jatkui kesäkuun 2014 huutokaupassa. Maaliskuun
huutokauppa nousi asiakasmäärällä mitattuna myyntikauden 2013-2014 suurimmaksi
huutokaupaksi maailmassa. Yhteishuutokaupassa eri yhtiöiden valikoimat
täydensivät toisiaan. Huhtikuussa 2014 yhtiöt solmivat aiesopimuksen
monivuotisesta yhteistyöstä. Varsinainen sopimus allekirjoitettiin lokakuussa
2014. Sopimukseen ei liity omistusjärjestelyjä.
Tammikuussa 2014 Saga Furs Oyj osti Kaustisen kunnan omistamalta
kehitysyhtiöltä tytäryhtiönsä, nahkontakeskus Furfix Oy:n vuokraaman
kiinteistön. Tilikaudella aloitettiin kiinteistön laajentaminen vastaamaan
kasvavaa nahkontapalveluiden kysyntää. Kiinteistön laajennus valmistui
lokakuun 2014 lopussa. Saga Furs Oyj käynnisti kesäkuussa Fur Centerissä
sijaitsevien huutokauppatilojen peruskorjauksen, jonka yhteydessä
huutokauppasalin, asiakas- ja henkilökuntaravintoloiden sekä keittiön
kapasiteettia kasvatetaan. Uusitut tilat valmistuvat vaiheittain maaliskuun
2015 huutokauppaan mennessä.
Kansainvälinen edunvalvonta tehostui yhtiön yhteistyökumppaneiden toimintojen
uudelleenorganisoinnin ansiosta. Jatkossa Fur Europe vastaa koko
turkissektorin edunvalvonnasta Euroopassa ja International Fur Federation (IFF)
keskittyy muun muassa kansainvälisen turkiskaupan esteiden torjuntaan ja muihin
globaaleihin kysymyksiin. Yhtiöllä on edustus molempien järjestöjen
hallituksessa, ja se osallistuu näiden toiminnan rahoittamiseen.
Välitysmyynti tilikaudella 1.11.2013 - 31.10.2014
Katsauskaudella 1.8. - 31.10.2014
Saga Furs Oyj:n 18. - 22. syyskuuta järjestämä huutokauppa heijasteli
luottamuksen palautumista turkismarkkinoille. Yhtiö välitti huutokaupassa
560.000 minkinnahkaa (65.000 edellisvuoden vastaavassa huutokaupassa), 620.000
ketunnahkaa (510.000), 18.000 karakul-lampaannahkaa (21.000) ja 26.000
suomensupinnahkaa (33.000). Sekä minkin- että ketunnahkojen hintataso
vahvistui kesäkuun huutokaupasta. Viisipäiväiseen huutokauppaan osallistui 450
ostajaa kaikilta markkina-alueilta, ja välitysmyynnin arvoksi muodostui 76
miljoonaa euroa (104 MEUR).
Tilikaudella 1.11.2013 - 31.10.2014
Saga Furs Oyj järjesti tilikauden aikana neljä huutokauppaa ja välitti 7,3
miljoonaa minkinnahkaa (edellisellä vastaavalla 12 kuukauden kaudella 6,4
miljoonaa ja edellisellä 14 kuukauden tilikaudella 7,0 miljoonaa). Näistä 93
prosenttia kuuluu Saga-valikoimiin. Yhtiö myi omina lajitelminaan 480.000
itäeurooppalaista minkinnahkaa. Ketunnahkoja välitettiin 2,0 miljoonaa (2,1
milj. ja 2,6 milj.), afganistanilaisia karakul-lampaannahkoja 330.000 (440.000
ja 500.000) ja suomensupinnahkoja 110.000 (140.000 ja 170.000).
Selvästi aiempia vuosi heikompi vähittäismyyntikausi 2013 - 2014 heijastui Saga
Furs -konsernin tilikauteen. Minkinnahkojen kysyntä heikkeni ja hinnat
laskivat 56 prosenttia edellisestä myyntikaudesta. Minkinnahkojen hintojen
lasku heijastui myös ketunnahkojen hintatasoon, joka laski 36 prosenttia.
Huutokauppamyynnillä painotettu Yhdysvaltain dollarin keskikurssi oli neljä
prosenttia edellismyyntikautta heikompi. Välitetty nahkamäärä oli seitsemän
prosenttia edellistä 12 kuukauden myyntikautta suurempi, mutta viisi prosenttia
edellistä 14 kuukauden tilikautta pienempi. Hintatason laskusta johtuen
välitysmyynnin arvo laski 43 prosenttia edellisestä myyntikaudesta ja 48
prosenttia edellisestä tilikaudesta. Välitysmyynnin arvo oli 505 miljoonaa
euroa (889 MEUR ja 981 MEUR).
Myynnin arvo jakautui huutokaupoittain seuraavasti:
Huutokauppa Välitys-my Arvo Välitys-my Arvo Välitys-my Arvo
ynti ynti ynti
1.000 kpl EUR 1.000 kpl EUR 1.000 kpl EUR
1.000 1.000 1.000
2013/2014 2013/20 2012/2013 2012/20 2011/2012 2011/20
14 13 12
--------------------------------------------------------------------------------
Syyskuu 1 144 91 348 1 537 98 680
Joulukuu 494 33 779 1 579 143 468 1 489 98 240
Maaliskuu 3 959 238 071 3 658 367 699 3 469 305 236
Kesäkuu 4 109 156 676 3 253 272 884 2 720 191 388
Syyskuu 1 224 75 874 630 104 357
Varastomyynti 12 1 017 14 854 44 1 647
tilikaudella
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 9 797 505 418 10 277 980 610 9 259 695 191
================================================================================
Liikevaihto
Katsauskaudella 1.8. - 31.10.2014
Konsernin välitysmyynnin arvo laski tilikauden viimeisellä neljänneksellä 27
prosenttia edellisestä vastaavasta katsauskaudesta 76,2 miljoonaan euroon siitä
huolimatta, että välitetty nahkamäärä kasvoi 94 prosenttia. Välitetyn
nahkamäärän kasvun ansiosta konsernin liikevaihto kasvoi 9 prosenttia ja oli
7,9 miljoonaa euroa (7,3 MEUR).
Tilikaudella 1.11.2013 - 31.10.2014
Konsernin liikevaihto laski edellisestä vastaavasta 12 kuukauden jaksosta 29
prosenttia ja edellisestä 14 kuukauden tilikaudesta 37 prosenttia. Päättyneen
tilikauden liikevaihto oli 49,8 miljoonaa euroa (70,2 MEUR ja 78,5 MEUR).
Valtaosa liikevaihdosta, 88 prosenttia (89 % ja 90 %) oli nahkojen välityksestä
perittyjä välityspalkkioita. Nahkojen hintatason lasku muutti perittyjen
välityspalkkioiden rakennetta merkittävästi. Tuottajilta perittyjen
välityspalkkioiden osuus oli 24 prosenttia (15 % ja 17 %) ja ostajilta
perittyjen osuus 61 prosenttia (72 % ja 72 %) konsernin liikevaihdosta. Loppu
koostui muun muassa nahkontapalvelujen ja siitoseläinten myynnistä tuottajille
sekä ravintola- ja kongressipalvelujen myynnistä. Liikevaihdosta 11 prosenttia
kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 42 prosenttia tilikauden
toisen kvartaalin aikana, 31 prosenttia tilikauden kolmannen kvartaalin aikana
ja 16 prosenttia tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.
Taloudellinen asema ja tulos
Katsauskaudella 1.8. - 31.10.2014
Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 150.000
euroa (110.000 euroa). Liiketoiminnan kulut olivat 10,2 miljoonaa euroa (7,9
MEUR), joten liiketulos jäi 2,1 miljoonaa euroa tappiolliseksi (-580.000
euroa). Nettorahoitustuotot olivat 660.000 euroa (1,1 MEUR). Tilikauden
viimeisen neljänneksen tulos ennen veroja oli 1,5 miljoonaa euroa tappiollinen
(+510.000 euroa).
Tilikaudella 1.11.2013 - 31.10.2014
Liiketoiminnan muut tuotot, josta merkittävimmät olivat vuokratuotot Fur Center
-kiinteistöstä, olivat päättyneellä tilikaudella 420.000 euroa (310.000 euroa
edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla ja 360.000 euroa edellisellä
tilikaudella). Liiketoiminnan kulut olivat 51,3 miljoonaa euroa, kun ne olivat
edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla 48,0 miljoonaa euroa ja
edellisellä 14 kuukauden tilikaudella 53,9 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan
kuluihin sisältyy yhtiön ostajasaamisista kirjaama 2,9 miljoonan euron
luottotappio. Nahkojen voimakkaan hinnanlaskun seurauksena eräs yhtiön
merkittävä asiakas ajautui maksukyvyttömyyteen ja nahkojen arvonalentuminen
ylittää asiakkaalta saatujen vakuuksien arvon. Vakuutena olevat nahat on
arvostettu markkinahintaan, mutta niitä ei ole vielä realisoitu.
Liiketoiminnan kuluista 38 prosenttia koostuu henkilöstökuluista ja 46
prosenttia liiketoiminnan muista kuluista. Henkilöstökulut kasvoivat 10
prosenttia edellisestä vastaavasta 12 kuukauden jaksosta ja olivat 19,2
miljoonaa euroa. Keskimääräinen henkilökunnan määrä kasvoi edellisestä
vastaavasta 12 kuukauden jaksosta yhdeksän prosenttia. Tilikaudella
vastaanotettu minkkimäärä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna ja joulukuun
huutokaupassa myymättä jääneet nahat kasvattivat käsittelykustannuksia.
Edelliseen 14 kuukauden tilikauteen verrattuna henkilöstökulut laskivat kaksi
prosenttia. Kirjatusta luottotappiosta puhdistetut liiketoiminnan muut kulut
laskivat kuusi prosenttia edelliseen vastaavaan 12 kuukauden jaksoon verrattuna
ja olivat 20,7 miljoonaa euroa. Kansainväliseen IFF:n kautta tehtävään
edunvalvontaan liittyvät kustannukset laskivat edellisestä vastaavasta 12
kuukauden jaksosta 1,7 miljoonalla eurolla 2,2 miljoonaan euroon.
Liiketoiminnan muut kulut laskivat edellisestä 14 kuukauden tilikaudesta viisi
prosenttia. Kuluista 28 prosenttia kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin
aikana, 33 toisen kvartaalin, 19 prosenttia kolmannen kvartaalin ja 20
prosenttia tilikauden viimeisen kvartaalin aikana. Turkisnahkojen hintatason
voimakkaan laskun seurauksena konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa
ennakoitua heikommaksi: liiketulos jäi 1,1 miljoonaa euroa tappiolliseksi (22,6
MEUR ja 24,9 MEUR voitollinen).
Konsernin nettorahoitustuotot laskivat 25 prosenttia edellisestä vastaavasta 12
kuukauden jaksosta ja olivat 3,1 miljoonaa euroa (4,2 MEUR ja 4,8 MEUR).
Konserni kirjasi hintatason laskun seurauksena suomalaisista ja ulkomaisista
tuottajasaamisista 870.000 euron luottotappiot. Konsernin nettokorkotuotot
laskivat yhtiön edistettyä välitysmyyntiä muun muassa tarjoamalla asiakkaille
aiempaa pidempiä korottomia maksuaikoja. Nettokorkotuotot olivat 3,8 miljoonaa
euroa (4,0 MEUR ja 4,6 MEUR). Konsernin voitto ennen veroja oli 2,1 miljoonaa
euroa (26,7 MEUR ja 29,7 MEUR).
Oman pääoman tuotto oli tilikaudella 1,6 prosenttia (22,7 % ja 25,6 %) ja
osakekohtainen tulos 0,41 euroa (5,57 euroa ja 6,20 euroa). Osakekohtainen oma
pääoma oli 24,98 euroa (26,50 euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 43,5
prosenttia (57,1 %).
Investoinnit
Konsernin bruttoinvestoinnit tilikauden aikana olivat 12,9 miljoonaa euroa (5,3
MEUR) eli 26 prosenttia (7 %) liikevaihdosta. Investoinneista 83 prosenttia
kohdistui emoyhtiön aineellisiin, 7 prosenttia tytäryhtiöiden aineellisiin ja
10 prosenttia emoyhtiön aineettomiin hyödykkeisiin. Tammikuussa 2014 Saga Furs
Oyj osti Kaustisen kunnan omistamalta kehitysyhtiöltä tytäryhtiönsä,
nahkontakeskus Furfix Oy:n vuokraaman kiinteistön. Samalla aloitettiin
kiinteistön laajentaminen vastaamaan kasvavaa nahkontapalveluiden kysyntää.
Laajennus valmistuu syksyllä 2014. Yhtiö käynnisti kesäkuussa Fur Center
-huutokauppakeskuksen peruskorjauksen, ja uusitut tilat valmistuvat maaliskuun
2015 huutokauppaan mennessä. Konsernin kalustoinvestoinnit olivat 2,7
miljoonaa euroa.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 353 henkilöä.
Valtaosa henkilökunnasta työskentelee erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn
liittyvissä tehtävissä.
Emoyhtiön ja konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat:
Emoyhtiö Konserni
-----------------------------------------------
2013/2 2012/2 2011/2 2013/2 2012/2 2011/2
014 013 012 014 013 012
-----------------------------------------------
Henkilöstö keskimäärin 265 230 249 353 304 315
- vakituisessa työsuhteessa 118 108 107 158 146 141
- määräaikaisessa työsuhteessa 147 122 142 195 158 174
Henkilökunnan määrä tilikauden 133 120 113 215 182 154
päättyessä 31.10. / 31.8.
================================================================================
Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys
Yhtiön C-sarjan osake on julkisesti noteerattu. Yhtiö on NASDAQ OMX Helsingin
Teollisuuden ja palveluiden sektoriin kuuluva Small Cap -yhtiö. Osakkeiden
vaihto oli tilikaudella yhteensä 31,6 miljoonaa euroa ja 910.000 osaketta eli
34 prosenttia yhtiön C-osakkeista. Tilikauden ylin kurssi oli 49,48 euroa,
alin kurssi 22,51 euroa ja keskikurssi 34,65 euroa. C-osakkeiden päätöskurssi
oli tilikauden lopussa 25,14 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 44,05 euroa.
Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli tilikauden päättyessä lokakuun lopussa
90,5 miljoonaa euroa (158,6 MEUR).
Yhtiökokous
Saga Furs Oyj:n 24.4.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön
tilinpäätöksen 31.10.2013 päättyneeltä tilikaudelta ja päätti jakaa
osakkeenomistajille osinkona 2,05 euroa/osake eli yhteensä 7.380.000 euroa sekä
siirtää 2.220.000 euroa suhdannerahastoon. Osinko maksettiin 7.5.2014.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 24.4.2014 yhtiön hallituksen jäsenten lukumäärä
kasvatettiin kuudesta kahdeksaan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan
varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin turkistuottajat Kenneth Ingman,
Lasse Joensuu, Jorma Kauppila, Pentti Lipsanen, Christer (Krister) Nordmyr,
Rainer Sjöholm ja Hannu Sillanpää sekä Artek Oy Ab:n toimitusjohtaja
Mirja-Leena (Mirkku) Kullberg. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään
järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma Kauppilan
ja varapuheenjohtajakseen Kenneth Ingmanin. Varsinainen yhtiökokous päätti,
että yhtiön varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö Ernst & Young Oy.
Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Johanna Winqvist-Ilkka.
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan liiketoimintariskeihin,
vahinko- ja omaisuusriskeihin, rahoitusriskeihin sekä operatiivisiin
riskeihin. Merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden katsotaan kaikkien
olevan liiketoimintariskejä. Liiketoimintaympäristön muuttuessa tehtyihin
strategiavalintoihin liittyvät riskit kasvavat. Yhtiö pyrkii hallitsemaan ja
rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin
toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata Saga Furs Oyj:n
liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta.
Kysyntään ja tarjontaan liittyvät riskit
Voimakkaat suhdannevaihtelut nahkojen hinnoissa sekä se, että Saga Furs Oyj:n
sopeutuminen näihin vaihteluihin kestää turkiseläinkasvatuksen vuosirytmistä
johtuen vähintään puoli vuotta, ovat merkittäviä riskejä yhtiön taloudellisen
toiminnan ja tuloksen kannalta. Suurin osa tilikaudella tarjottavista
turkisnahoista myydään kysynnän ajoittumisesta johtuen vasta maalis- ja
kesäkuussa järjestettävissä huutokaupoissa, jolloin valtaosa kustannuksista on
jo syntynyt.
Turkisten käytön mahdollinen vähentyminen muotiteollisuuden raaka-aineena on
yhtiölle selvä riski. Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisen
muotimaailman valintoihin markkinointi- ja tuotekehitystoiminnan avulla.
Tavoitteena on, että turkis materiaalina uudistuisi, sen käyttötarkoitukset
monipuolistuisivat ja se säilyttäisi siten asemansa muodissa. Nahkojen
alkuperän ja tuotantotapojen vastuullisuuden ja tuotteiden jäljitettävyyden
merkitys on lisääntynyt lyhyen ajan sisällä merkittävästi muotiteollisuuden
keskuudessa. Kuluttajat edellyttävät muotiteollisuudelta täydellistä
läpinäkyvyyttä, minkä seurauksena muotiteollisuus edellyttää toimittajiltaan
kasvavassa määrin jäljitettävyyttä aina yksittäisten nahkojen tuottajiin asti.
Tuotannon sertifioinnin merkitys vastuullisen tuotannon mittarina on
huomattava. Mikäli muotiteollisuuden odotuksiin ei pystytä vastaamaan, on riski
turkisten käytön vähentymisestä muotiteollisuudessa oleellinen.
Kiinasta ja Hongkongista olevien asiakkaiden ostot dominoivat nykyisin
kansainvälistä turkiskauppaa. Vähittäismyyntikaudella 2013 - 2014 kysyntä
tällä markkina-alueella ei kasvanut yhtä nopeasti kuin aiemmin, ja kauden
lopussa pukineita oli myymättä huomattavasti edellisvuosia enemmän. Kysyntään
vaikuttivat sekä aiempia vuosia lämpimämpi sää että jossain määrin myös Kiinan
nykyjohdon voimakas korruption vastainen kampanja, joka on muuttanut
kulutuskäyttäytymistä Kiinassa kuluttajien halutessa aiempaa vähemmän näyttää
varallisuuttaan. Mikäli kysyntä Kiinassa vakiintuisi odotusten vastaisesti
viime vähittäismyyntikauden tasolle, eivät muut markkina-alueet pystyisi
korvaamaan tätä.
Minkinnahkojen tuotanto on hintojen nousun seurauksena kasvanut ainakin
lähitulevaisuuden todennäköiseen kysyntään verrattuna liian suureksi ja
maailman turkisnahkatuotannon tulee sopeutua kysyntätilanteeseen. Viime vuosina
Kiina on noussut maailman suurimmaksi minkin- ja ketunnahkojen tuottajaksi.
Kiinan hallitus tukee kotimaista tuotantoa muun muassa korkeiden tuontitullien
avulla, joiden maksamista valvotaan entistä tiukemmin. Tuontitullien
alentamisesta on käyty IFF:n toimesta neuvotteluja. Maailman suurimpien
turkiskuluttajamarkkinoiden oman turkisnahkojen tuotannon suojaaminen
tuontitulleilla saattaa heikentää eurooppalaisen tuotannon suhteellista
kilpailukykyä. Tämän seurauksena on riski, että tuotannon sopeutuessa
kysyntätilanteeseen tuotannon lasku voi painottua yhtiön kannalta tärkeimmille
nahkatuotantoalueille.
Kansainvälisen turkiskaupan painopisteen siirtymisestä Kiinaan ja Hongkongiin
on seurannut myös turkisnahkojen muokkauskapasiteetin keskittyminen sinne.
Turkisnahkojen muokkauksesta onkin tullut turkiskaupan merkittävä pullonkaula
ja yhdenkin merkittävän turkismuokkaamon toiminnan keskeytyminen häiritsisi
oleellisesti kansainvälistä turkiskauppaa. Tähän asti nahat on voitu viedä
Kiinaan muokattavaksi ilman, että niistä on tarvinnut maksaa kiinalaisia
tuontitulleja. Riski siitä, että käytäntöä muutettaisiin, on saanut
turkiskaupan perustamaan turkismuokkaamoita myös muihin ASEAN-maihin, mutta
toistaiseksi niiden muokkauskapasiteetti on kuitenkin pieni verrattuna
kapasiteettiin Kiinassa.
Turkisnahkojen tuotantokustannukset ovat nousseet huomattavasti tuotannon
voimakkaan kasvun nostettua selvästi rehuraaka-aineiden hintoja. Tämä on
heikentänyt turkistuotannon kykyä kestää suhdannevaihteluita. Kysyntätilanteen
muuttumisen arvioidaan kuitenkin alentavan rehukustannuksia selvästi tulevalla
kasvatuskaudella. Mikäli eurooppalaisen turkistuotannon kustannustason nousu
jatkuu esimerkiksi lainsäädännön muutosten seurauksena, tällä voi olla
merkittävä vaikutus turkistuotannon suuruuteen Länsi-Euroopassa. Tämä
vaikuttaisi yhtiön keräämiin nahkamääriin.
Turkisnahkojen tuotannon keskittyminen suurempiin yksiköihin on merkinnyt Saga
Furs Oyj:lle taloudellisten riskien kasvua. Yksittäiset rahoitusriskit ovat
suurempia ja mahdollinen liian nopea kasvu on heikentänyt osan näistä
yksiköistä kykyä kestää suhdannevaihteluita. Ensimmäiset yksiköt ovat jo
ajautuneet likviditeettivaikeuksiin. Tämä kasvattaa sekä kasvatus- että
nahkaennakkorahoitukseen liittyviä riskejä. Toisaalta asiakaskunnan muutos
on lisännyt yhtiön mahdollisuuksia kasvattaa välitettäviä nahkamääriä. Nahkojen
hintojen voimakas lasku on tuottanut kansainväliselle turkiskaupalle
merkittäviä tappioita. Tämän seurauksena ostavien asiakkaiden on aiempaa
vaikeampaa saada toiminnalleen rahoitusta ja entistä suurempi osa yhtiön
myynnistä edellyttää erityyppisiä rahoitusjärjestelyitä. Tämä on kasvattanut
yhtiön rahoitusriskejä ostavien asiakkaiden rahoituksessa.
Valuuttakurssien vaihtelut
Yhdysvaltain dollarin ja siihen sidoksissa olevien valuuttojen heikentyminen
sen mukana on riski yhtiön liiketoiminnan kannalta. Valtaosa Saga Furs Oyj:n
myymistä turkisnahoista viedään euroalueen ulkopuolelle, ja nahkojen
maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdysvaltain dollareissa, vaikka yhtiön
myyntivaluuttana on euro. Dollarin vahvistuminen parantaa vastaavasti yhtiön
liiketoimintanäkymiä. Valuuttariskien hallintaa selostetaan yksityiskohtaisesti
konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Imagoriskit ja poliittiset riskit
Turkiksiin liittyvät imagoriskit ja poliittiset riskit ovat yhtiön kannalta
merkittäviä, sillä turkiseläinten kasvatuksen ja turkisnahoilla käytävän kaupan
oikeutuksen säilyminen on yhtiön liiketoiminnan edellytys.
Turkiseläinten kasvatukseen liittyvät riskit
Turkiseläinten kasvatuksen oikeutukseen liittyvät riskit ovat pysyneet
merkittävinä. Poliittisten päättäjien enemmistö on edelleen myönteinen
turkiseläinten kasvatusta kohtaan suurissa tuottajamaissa kuten Suomessa ja
Tanskassa. Saga Furs Oyj:lle tärkeässä ja volyymiltaan merkittävässä
tuottajamaassa Puolassa poliittinen ilmapiiri on kiristynyt, ja Puola on viime
aikoina ollut turkistarhauksen kieltoa ajavien poliittisten liikkeiden
kohteena. Euroopan kolmanneksi suurimmassa minkkituotantomaassa Hollannissa
tarhauksen kieltohanke kuitenkin raukesi pitkän prosessin jälkeen.
Yhtiön kannalta on olennaista, millainen kuva turkiseläinkasvatuksesta
välittyy. Eläinoikeusjärjestöjen tavoitteena on luoda elinkeinosta
negatiivinen kuva, ja lähdekritiikin ulottumattomissa oleva sosiaalinen media
antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Eurooppalaisten
päätöksentekijöiden, jotka eivät tunne alaa, on vaikeaa kyseenalaistaa muun
muassa sosiaalisen median kautta välittyvää ja monin paikoin yksipuolista
mielikuvaa. Haasteena onkin turvata riittävän ja totuudenmukaisen tiedon saanti
ja siten pienentää sellaisen lainsäädännön riskiä, joka tekisi turkiseläinten
kasvatuksen kannattamattomaksi, käytännössä mahdottomaksi tai kieltäisi sen.
Tilanne on erityisen haastava kettutuotannon osalta, koska Suomi on ainoa
merkittävä ketunnahkoja tuottava maa EU:ssa.
Saga Furs Oyj:n ja koko toimialan imagoriskeiltä ja poliittisilta riskeiltä
suojautumisessa keskeistä on turkisnahkojen tuotantoprosessin jatkuva
parantaminen ja nopea puuttuminen turkistiloilla mahdollisesti tapahtuviin
virheisiin ja laiminlyönteihin. Toiminnan tulee olla avointa tavoitteiden
asettamisesta ja edistymisen mittaamisesta lähtien päätyen tuloksista
raportoimiseen ja vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa.
Turkistilasertifiointi on entistä kiinteämpi osa Saga Furs -brändiä. Se on
vastuullisuutta, jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä
ympäristöjärjestelmä, joka kattaa toiminnan kaikki osa-alueet. Yhtiö edistää
sertifiointijärjestelmän voimaansaattamista yhtiön toiminnan kannalta
merkittävissä tuottajamaissa. Suomessa järjestelmän kehittämisestä vastaa
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (ProFur) ja syyskuussa 2014 lähes
95 prosenttia Suomen tuotannosta oli sertifioinnin piirissä. Norjassa
sikäläinen tuottajajärjestö edellyttää sertifiointia kaikilta jäseniltään.
Myyntikaudesta 2012 - 2013 lähtien yhtiö on vastaanottanut suomensupinnahkoja
ainoastaan sertifioiduilta tiloilta. Myyntikaudella 2013 - 2014 yhtiö on
ottanut käyttöön myös erilliset sertifioitujen ketunnahkojen valikoimat ja
myyntikaudesta 2014 - 2015 alkaen yhtiö vastaanottaa ketunnahkoja ainoastaan
sertifioiduilta tiloilta.
Turkisnahoilla käytävään kauppaan liittyvät riskit
Turkisnahkojen markkina-alueet ovat suurelta osin sellaisia, joissa
kaupankäyntitavat, hallinto ja määräykset poikkeavat EU:sta ja Yhdysvalloista.
Erityisesti tämä koskee Kiinaa ja Venäjää, joissa muutokset ovat myös vaikeasti
ennakoitavissa.
Saga Furs Oyj pyrkii pienentämään kaupankäyntiin liittyviä riskejä yhteistyössä
muun muassa IFF:n kanssa.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Tilikauden 2014-2015 ensimmäinen huutokauppa järjestettiin 18. - 21. joulukuuta
2014 Fur Centerin huutokauppatilojen peruskorjauksen johdosta Scandic Park
Helsinki -hotellissa. Huutokaupassa tarjottiin 790.000 Saga-minkinnahkaa
(790.000), 230.000 itäeurooppalaista alkuperää olevaa minkinnahkaa (370.000),
240.000 ketunnahkaa (280.000), 23.000 suomensupinnahkaa (22.000) ja 430.000
(350.000) afganistanilaista karakul-lampaannahkaa. Huutokauppa käytiin
haastavassa markkinatilanteessa. Venäjän taloudellinen epävarmuus vaikutti
useiden nahkatyyppien myyntituloksiin. Joulukuun kylmän sään piristävä
vaikutus Kiinan markkinoihin näkyi sini- ja shadow-ketunnahkojen sekä
naarasminkinnahkojen myyntituloksissa. Tarjotuista Saga®-minkinnahoista
myytiin 60 prosenttia ja Saga®-ketunnahoista yli 80 prosenttia. Huutokaupan
kokonaismyynnin arvoksi muodostui 49 miljoonaa euroa (34 MEUR joulukuussa
2013). Huutokauppaan osallistui yli 300 ostajaa kaikilta markkina-alueilta.
Fur Centerin huutokauppatilojen peruskorjauksen ensimmäinen osa valmistui
marraskuun lopussa, ja uusi keittiö sekä laajennettu henkilökuntaravintola
otettiin käyttöön. Huutokauppasalin ja asiakasravintolan arvioidaan
valmistuvan helmikuussa 2015. Peruskorjauksen jälkeen huutokauppasaliin mahtuu
630 asiakasta aiemman 515 asiakkaan sijaan.
Myytyjen minkinnahkojen lunastustahti on ollut syksyllä 2014 selvästi edellisiä
tilikausia hitaampaa. Tämä oli osittain ennakoitavissa isojen valmistajien
ostettua maalis- ja kesäkuun huutokaupoista nahkoja myös vuosien 2015 - 2016
tarvetta varten. Tämä lisää varastotilan tarvetta. Minkinnahkojen
keräilymäärät ovat myös kasvaneet niin paljon, että lajittelua on osittain
pitänyt siirtää vuokrattuihin lisätiloihin. Alkaneella tilikaudella
minkkilajittelu tapahtuu neljässä eri paikassa, mikä kasvattaa logistiikkaan
liittyviä kustannuksia.
Yhtiön johtoryhmä ja organisaatio muuttuvat merkittävästi alkaneen tilikauden
aikana. Tuottajapalveluista vastannut liiketoimintajohtaja sekä viestintä- ja
yhteiskuntavastuujohtaja jättivät yhtiön ja markkinointijohtaja siirtyi
yhtiössä toisiin tehtäviin marras-joulukuussa 2014. DI Sameli Mäkelä
nimitettiin yhtiön tuotantojohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.11.2014
alkaen. Myyntijohtajan alaisuudessa toimiva organisaatio uudistettiin 1.12.2014
alkaen.
Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella
Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella joulukuussa 2014 pidetyn
huutokaupan lisäksi yhdessä pohjoisamerikkalaisten American Legend- ja Fur
Harvesters Auction Inc. -huutokauppaliikkeiden kanssa huutokaupat 10. - 20.
maaliskuuta, 3. - 12. kesäkuuta ja 18. - 22. syyskuuta 2015. Kaikki kolme
yritystä lajittelevat itse omat tuotteensa ja myyvät ne omilla brändeillään
Saga Furs Oyj:n tiloissa Vantaalla. Myyntikaudella 2013 - 2014 haasteellisessa
markkinatilanteessa hyvin onnistuneiden huutokauppojen ansiosta yhteistyöhön
osallistuvien huutokauppayhtiöiden markkinaosuuksien arvioidaan kasvavan.
Yhtiöiden tavoitteena on tarjota kauden aikana lähes 13 miljoonaa minkinnahkaa.
Saga Furs Oyj:n tavoitteena on tarjota koko myyntikauden huutokaupoissa 8,5
miljoonaa minkin-, 2,1 miljoonaa ketun, 130.000 suomensupin- ja 400.000
karakul-lampaannahkaa. Maaliskuun huutokaupan uskotaan nousevan volyymiltaan
ja asiakasmäärältään ensi kauden suurimmaksi turkishuutokaupaksi maailmassa.
Länsimaisten minkinnahkojen tuotantomäärän kasvu jatkui myös vuonna 2014.
Myyntikauden 2013 - 2014 huutokauppahinnat olivat vielä selvästi
tuotantokustannuksia korkeammat myyntikauden alkupuolella tarhaajien tehdessä
tuotantopäätöksensä. Myyntikauden loppupuolella jatkunut hintojen lasku ei
ehtinyt vaikuttaa tuotantomääriin. Tämän seurauksena kansainvälisissä
huutokaupoissa myyntikaudella 2014 - 2015 tarjottavat minkinnahkamäärät ovat
ennätyssuuret. Kiinan minkkituotannon heikompi kilpailukyky johti tuotannon
pienentymiseen jo vuonna 2014 ja tuotannon ennakoidaan pienentyvän voimakkaasti
vuonna 2015. Tämän ennakoidaan purkavan heikompilaatuisten minkinnahkojen
ylituotantoa pidemmällä tähtäyksellä. Länsimaisen tuotannon kehityksen
ratkaisevat tammi-maaliskuussa pidettävien kansainvälisten huutokauppojen
myyntitulokset. Ketunnahkojen tuotantomäärä kasvaa vain hieman, ja niiden
kysyntä ja tarjonta ovat minkinnahkoihin verrattuna paremmin tasapainossa.
Minkinnahkojen hintavaihtelut heijastuvat kuitenkin myös ketunnahkojen
kauppaan.
Vähittäismyyntikausi 2013 - 2014 oli lämmin useilla tärkeillä markkina-alueilla
ja myymättömien pukineiden määrä oli huomattavan suuri kauden päättyessä.
Kuluva vähittäismyyntikausi on Kiinassa selvästi viimevuotista pidempi
kiinalaisen uuden vuoden ajoittuessa helmikuun loppupuolelle. Kiinan talvisää
kylmeni reilua viikkoa ennen yhtiön joulukuun huutokauppaa. Kylmän talvisään
jatkuminen on tärkeä edellytys myyntikauden onnistumiselle tilanteessa, jossa
tarjontamäärät ovat ennätyksellisen suuret. Kiinan kauppaan luo epävarmuutta
myös vuoden 2015 alussa päättyvä pukinevalmistusta varten tapahtunut
muokkaamattomien turkisnahkojen tulliton väliaikainen maahantuonti. Tämän
jälkeen Kiinassa länsimaisista nahoista valmistettavien ja maasta vietävien
pukineiden kustannuksia nostaa tullimaksu, joka on nahkatyypistä riippuen 10 -
15 prosenttia valmistukseen käytettävien nahkojen arvosta.
Alkutalvi on ollut kylmä myös Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa. Venäjän
taloudelliset haasteet ja ruplan arvon voimakas heikentyminen pienentävät
paitsi venäläisten, myös muiden Venäjän markkinoille pukineita valmistavien
asiakkaiden, muun muassa kreikkalaisten ja turkkilaisten ostovoimaa alkaneen
kauden huutokaupoissa. Venäjä on ollut maailman toiseksi suurin
turkispukineiden kuluttajamarkkina. Länsimainen muoti suosii turkiksia, ja
eurooppalaisten muotihuoneiden myynti on sujunut kohtuullisen hyvin heikosta
taloustilanteesta huolimatta. Pohjois-Amerikassa viime myyntikausi oli
onnistunut, ja positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan vahvan talouskasvun
myötä.
Turkisnahkojen kansainvälinen hintataso määräytyy edelleen pitkälti
Yhdysvaltain dollareissa ja dollarin mahdollinen vahvistuminen vaikuttaisi
osaltaan suotuisasti yhtiön liikevaihtoon. Konsernin nahkakohtaisten
kustannusten arvioidaan säilyvän edellisen tilikauden tasolla. Epävarmassa
markkinatilanteessa yhtiö ja sen kilpailijat ovat tarjonneet asiakkailleen
entistä pidempiä korottomia maksuaikoja, ja yhtiön nettorahoitustuottojen
arvioidaan pienenevän edellisestä tilikaudesta. Tilikauden tulos riippuu
tulevien huutokauppojen myyntituloksista, joiden todennäköistä kehitystä on
poikkeuksellisen haastavassa markkinatilanteessa mahdoton arvioida.
Hallituksen voitonjakoesitys
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.10.2014:
- kertyneet voittovarat 56 525 671,56
- tiikauden voitto 1 451 562,49
- siirrettävä suhdannerahastoon yhtiöjärjestyksen mukaan -145 156,25
--------------
57 832 077,80
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että
-- tilikauden 1.11.2013 - 31.10.2014 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona
osakkeenomistajille €0,70 osaketta kohti, yhteensä 2.520.000 euroa ja
150.000 euroa siirretään suhdannerahastoon.
Osingon maksupäiväksi ehdotetaan 4.5.2015.
Konsernitase IFRS
EUR 1.000
VARAT 31.10.2014 31.10.2013
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 37 463 28 906
Aineettomat hyödykkeet 4 314 3 952
Myytävissä olevat sijoitukset 684 539
Pitkäaikaiset tarhaajasaamiset 4 405 6 516
------------
-----------
Pitkäaikaiset varat yhteensä 46 866 39 913
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 2 547 2 010
Korolliset ostajasaamiset 58 256 35 597
Korolliset tarhaajasaamiset 85 371 41 381
Korottomat saamiset 21 930 30 768
Rahavarat 4 059 25 071
------------
-----------
Lyhytaikaiset varat yhteensä 172 162 134 827
Varat yhteensä 219 028 174 741
=======================
OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.10.2014 31.10.2013
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 7 200 7 200
Ylikurssirahasto 254 254
Muut rahastot 19 590 17 370
Muuntoero 60 57
Arvonmuutosrahasto 262 203
Kertyneet voittovarat 62 565 70 327
------------
-----------
Oma pääoma yhteensä 89 931 95 411
Pakolliset varaukset 266 0
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 2 168 2 620
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 99 367 54 417
Ostovelat ja muut velat 26 751 20 503
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat 546 1 789
------------
-----------
Lyhytaikaiset velat yhteensä 126 664 76 709
Velat yhteensä 128 832 79 329
Oma pääoma ja velat yhteensä 219 028 174 741
=======================
Konsernin laaja
tuloslaskelma
EUR 1.000 1.8.2014- 1.11.2013- 1.8.2013 1.11.2012- 1.9.2012-
31.10.2014 31.10.2014 31.10.2013 31.10.2013 31.10.2013
3 kk 12 kk 3 kk 12 kk 14 kk
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto 7 927 49 783 7 253 70 209 78 475
Liiketoiminnan muut 154 416 107 308 364
tuotot
Aineiden ja -1 018 -4 525 -1 065 -4 962 -5 427
tarvikkeiden käyttö
Työsuhde-etuuksista -3 473 -19 239 -2 714 -17 499 -19 561
aiheutuvat kulut
Poistot ja -1 065 -3 893 -829 -3 455 -4 025
arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut -4 664 -23 596 -3 329 -22 048 -24 877
kulut
Liiketulos -2 138 -1 054 -578 22 553 24 949
Rahoitustuotot 1 455 4 821 1 211 4 829 5 608
Rahoituskulut -800 -1 682 -125 -644 -827
Tulos ennen veroja -1 483 2 085 509 26 737 29 730
Tuloverot 181 -612 -259 -6 685 -7 418
Katsauskauden tulos -1 301 1 473 249 20 052 22 312
Muut laajan tuloksen
erät
Erät jotka saatetaan
myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
Myytävissä olevat 20 70 38 31 27
sijoitukset
Muuntoerot 5 5 -2 -1 -2
Tuloverot liittyen -2 -12 -9 -8 -7
eriin, jotka
saatetaan myöhemmin
siirtää
tulosvaikutteisiksi
-----------------------------------------------------------
Katsauskauden muut 23 64 27 23 18
laajan tuloksen
erät verojen
jälkeen
Katsauskauden laaja -1 278 1 536 277 20 074 22 330
tulos yhteensä
Tulos/osake, -0,36 0,41 0,07 5,57 6,20
laimentamaton (EUR)
*)
*) Tunnuslukua
laimentavia
tekijöitä ei ole
Konsernin rahavirtalaskelma
EUR 1.000 1.11.2013- 1.11.2012- 1.9.2012-
31.10.2014 31.10.2013 31.10.2013 12 kk 12 kk 14 kk
Liiketoiminnan rahavirta
Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta 487 583 880 091 994 097
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut 337 289 343
maksut
Maksut liiketoiminnan kuluista -545 324 -870 684 -984 340
------------------------
-----------
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä
ja veroja -57 404 9 696 10 100
Maksetut korot liiketoiminnan -731 -635 -812
rahoituskuluista
Maksut muista liiketoiminnan -970 -127 -139
rahoituskuluista
Saadut korot liiketoiminnasta 4 535 4 216 5 436
Muut rahoitustuotot liiketoiminnasta 285 64 245
Saadut osingot liiketoiminnasta 21 22 22
Maksetut välittömät verot -1 890 -5 952 -6 691
-----------------------------------
Liiketoiminnan rahavirta (A) -56 154 7 284 8 161
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin -12 859 -3 955 -5 268
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustuotot 88 19 49
Investoinnit muihin sijoituksiin -87 0 0
------------
-----------------------
Investointien rahavirta (B) -12 858 -3 936 -5 220
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nosto 55 250 7 076 4 018
Maksetut osingot -7 250 -6 011 -6 011
------------
-----------------------
Rahoituksen rahavirta (C) 48 000 1 065 -1 993
Rahavirtojen muutos (A+B+C) lisäys (+) /
vähennys (-) -21 012 4 413 948
Rahavarat 31.7./31.10. 4 059 25 071 25 071
./. Rahavarat 1.11. / 1.9. 25 071 20 658 24 124
------------
-----------------------
Rahavarojen muutos -21 012 4 413 948
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
1.9.2012 - 31.10.2013
EUR Osake- Ylikur Muut Muunto Arvon- Kertyne Emoyht Vähem- Oma
1.000 pääoma ssi-ra rahast ero muutos et iön mistön pääoma
hasto ot -rahas voittov omista osuus yhteen
to arat jien sä
osuus
Oma 7 200 254 15 700 59 183 55 805 79 201 0 79 202
pääoma
1.9.20
12
Tilikau 22 312 22 312 22 312
den
tulos
Muut -2 20 0 17 18
laajan
tuloks
en erät
Osingon -6 120 -6 120 -6 120
jako
Siirto 1 670 -1 670 0 0
suhdan
nerahas
toon
------------------------------------------------------------------------
Oma 7 200 254 17 370 57 203 70 327 95 411 0 95 411
pääoma
31.10.
2013
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.11.2013 -
31.10.2014
Oma 7 200 254 17 370 57 203 70 327 95 411 0 95 411
pääoma
1.11.2
013
Katsaus 1 473 1 473 1 473
kauden
tulos
Muut 3 58 2 64 64
laajan
tuloks
en erät
Muu 363 363 363
muutos
*)
Osingon -7 380 -7 380 -7 380
jako
Siirto 2 220 -2 220 0 0
suhdan
nerahas
toon
------------------------------------------------------------------------
Oma 7 200 254 19 590 60 262 62 565 89 931 0 89 931
pääoma
31.10.
2014
*) aiheutuu verokantamuutoksesta, joka liittyy eriin, jotka on IFRS-siirtymän
yhteydessä kirjattu suoraan voittovaroihin
Tunnusluvut
2013/2014 2012/2013 2012/2013
12 kk 12 kk 14 kk
Myynnin arvo, 1.000 euroa 505 418 889 210 980 610
Liikevaihto, 1.000 euroa 49 783 70 209 78 475
Liiketulos, 1.000 euroa -1 054 22 553 24 949
% liikevaihdosta -2,1% 32,1% 31,8%
Tulos ennen veroja, 1.000 euroa 2 085 26 737 29 730
% liikevaihdosta 4,2% 38,1% 37,9%
Tulos/osake, euroa 0,41 5,57 6,20
Oma pääoma/osake, euroa 24,98 26,50 26,50
Oman pääoman tuotto (ROE) -% 1,6 % 22,7% 25,6%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% 0,8 % 19,0% 22,6%
Omavaraisuusaste, % 43,5 % 57,1% 57,1%
Gearing 1,06 0,31 0,31
Bruttoinvestoinnit, 1.000 euroa 12 946 3 955 5 268
% liikevaihdosta 26,0% 5,6% 6,7%
Henkilöstö keskimäärin 353 325 304
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet:
Oman pääoman tuotto (ROE) -% = kauden tulos x 100 / oma pääoma *)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% = (tulos ennen veroja + korko- ja muut
rahoituskulut - luottotappiot) x 100
/ (taseen loppusumma - korottomat
lyhytaikaiset velat) *)
Omavaraisuusaste, % = oma pääoma x 100 / (taseen loppusumma
- saadut ennakot)
Gearing = (korollinen vieras pääoma - rahat ja
rahoitus-arvopaperit) / oma pääoma
Tulos/osake, euroa = kauden tulos / osakkeiden
osakeantioikaistu keskimääräinen
lukumäärä
Oma pääoma/osake, euroa = oma pääoma / osakkeiden
osakeantioikaistu lukumäärä
tilinpäätöspäivänä
*) tunnuslukujen jakaja lasketaan tilikauden ja edellisen tilikauden taseen
mukaisten lukujen keskiarvona
Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
EUR 1.000 31.10.2 31.10.2013
014
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja
pantattu saamisia
Lainat rahalaitoksilta 63 021 8 066
Annettu kiinteistökiinnityksiä 54 071 54 071
Annettu yrityskiinnityksiä 2 691 2 691
Annetut pantit 791 791
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit 29 268 12 223
Kiinteistöinvestoinnit
Konserni on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään
arvonlisäverovähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö vähenee
tarkastuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 2.047 tuhatta euroa ja
viimeinen tarkastusvuosi on 2023.
Lähipiiritapahtumat
EUR 1.000 2013/2014 2012/20 2012/2
13 013
12 kk 12 kk 14 kk
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat
liiketapahtumat:
Liikevaihto
- muu lähipiiri 317 248 256
Liiketoiminnan muut tuotot
- emoyhtiö 32 43 50
Liiketoiminnan muut kulut
- emoyhtiö -13 -15 -13
Rahoitustuotot
- muu lähipiiri 40 14 16
Rahoituskulut
- emoyhtiö -29 -44 -44
- muu lähipiiri -13 -6 -10
Saamiset lähipiiriltä
- muu lähipiiri 988 8 8
2013/2014 2012/2013 2012/2013
12 kk 12 kk 14 kk
Velat lähipiirille
- emoyhtiö -4 222 -4 469 -4 469
- muu lähipiiri -1 633 -1 543 -1 543
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 316 1 221 1 368
Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta, toimitusjohtajan sijaisesta ja
muusta konsernin johtoryhmästä.
Vantaalla 30. joulukuuta 2014
SAGA FURS OYJ
Hallitus
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |