2014-02-14 12:00:00 CET
2014-02-14 12:00:09 CET
REGULATED INFORMATION
Fingrid Oyj - Tilinpäätös ja toimintakertomus
Fingrid Oyj:n katsaus tammi-joulukuulta 2013: tulos parani, investoinnit edelleen korkealla tasolla
Helsinki. Suomi, 2014-02-14 12:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj
Pörssitiedote 14.2.2014 klo 13.00 EET
Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei
toisin mainita.
Loka-joulukuu 2013
-- Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa oli 155 (154) miljoonaa euroa
-- Konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 36 (38) miljoonaa
euroa
Tammi-joulukuu 2013
-- Liikevaihto tammi-joulukuussa 2013 oli 543 (522) miljoonaa euroa
-- Konsernin liikevoitto oli 115 (95) miljoonaa euroa
-- Konsernin tilikauden voitto 91 (67) miljoonaa euroa
-- Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli -68 (-1)
miljoonaa euroa
-- Korolliset nettolainat 1077 (1 030) miljoonaa euroa
-- Investoinnit 225 (139) miljoonaa euroa
-- Omavaraisuusaste 29,5 (27,3) prosenttia
-- Osakekohtainen tulos oli 27 278 (20 159) euroa
Avainluvut
--------------------------------------------------------------------------------
-
1-12/13 1-12/12 muutos 10-12/ 10-12/ muutos
% 13 12 %
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto M€ 543,1 522,1 4,0 155,1 153,7 0,9
--------------------------------------------------------------------------------
Investoinnit, brutto M€ 225,3 139,0 62,2 94,8 56,4 68,2
--------------------------------------------------------------------------------
- investoinnit % 41,5 26,6 61,1 36,7
liikevaihdosta
--------------------------------------------------------------------------------
Tutkimus- ja M€ 1,8 1,5 15,9 0,6 0,6 8,8
kehitystoiminnan menot
--------------------------------------------------------------------------------
- liikevaihdosta % 0,3 0,3 0,4 0,4
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö keskimäärin 277 269 3,0
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö tilikauden 287 275 4,4
lopussa
--------------------------------------------------------------------------------
Palkat ja palkkiot M€ 19,0 18,2 4,3 5,5 5,3 3,8
yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto M€ 115,3 94,6 21,8 36,5 38,5 -5,2
--------------------------------------------------------------------------------
- liikevaihdosta % 21,2 18,1 23,5 25,0
--------------------------------------------------------------------------------
Voitto ennen veroja M€ 87,3 88,3 -1,2 30,3 35,0 -13,3
--------------------------------------------------------------------------------
- liikevaihdosta % 16,1 16,9 19,6 22,8
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden voitto M€ 90,7 67,0 35,3 47,5 26,7 77,9
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden laaja tulos M€ 86,1 73,2 17,5 43,4 27,5 58,0
--------------------------------------------------------------------------------
Sijoitetun pääoman % 6,3 5,6
tuotto
--------------------------------------------------------------------------------
Oman pääoman tuotto % 15,0 12,4
--------------------------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste % 29,5 27,3
--------------------------------------------------------------------------------
Korolliset nettolainat M€ 1 076,7 1 030,3 4,5
--------------------------------------------------------------------------------
Nettovelkaantumisaste % 167,5 180,8
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos/osake € 27 278 20 159 35,3 14 286 8 032 77,9
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/A-osake € 2 5 115,89
018,26*
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/B-osake € 2 2 018,26
018,26*
--------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma/osake € 193 293 171 365 12,8
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/tulos A-osake % 7,4* 25,4
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/tulos B-osake % 7,4* 10,0
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeiden lukumäärä
31.12
--------------------------------------------------------------------------------
- A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 - 2 078 2 078 -
--------------------------------------------------------------------------------
- B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 - 1 247 1 247 -
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä kpl 3 325 3 325 - 3 325 3 325 -
--------------------------------------------------------------------------------
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:
Katsauskausi 2013 oli Fingridille monien onnistumisten vuosi. Tuloskehitys oli
vahva ja toiminnallisesti vuosi oli erinomainen. Konsernin liikevaihto oli 543
miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 91 miljoonaa euroa. Vuoden 2013
tulosta paransivat kantaverkkotariffien nosto: kantaverkkotuotot kasvoivat 321
miljoonaan euroon. Toisaalta pohjoismaiset pullonkaulatulot alenivat
merkittävästi.
Kantaverkkoinvestoinnit olivat jälleen korkealla tasolla: kantaverkkoon
investoitiin noin 209 miljoonaa euroa. Investointisalkun hallinta vaati paljon
venymistä organisaation eri osissa. Omien työntekijöiden lisäksi myös Fingridin
palvelutoimittajaorganisaatioissa onnistuttiin hyvin.
Kantaverkon käyttövarmuus oli erinomainen vuonna 2013 huolimatta siitä, että
suuri investointiohjelma toi työhön merkittäviä haasteita. Uusi
kantaverkkokeskus osoitti ensimmäisenä toimintavuotenaan toimivuutensa. Lisäksi
Itämeren alueen sähkömarkkinat etenivät EstLink 2 -yhteyden myötä. EstLink 2 on
jo nyt tehostanut markkinoiden toimintaa ja parantanut sähkön toimitusvarmuutta
alueella. Hyödyt yhteiskunnalle ovat merkittävät. Hanke sopii malliksi koko
Euroopalle siitä, miten maiden rajat ylittävällä hyvällä yhteistyöllä saadaan
paljon aikaan.
Suomessa tuli voimaan uusi sähkömarkkinalaki syyskuussa 2013. Laissa
määritellään kantaverkon omistuksen eriyttäminen EU:n vaatimusten mukaisesti.
Lain vaikutusten myötä kantaverkon määrittelyä on täsmennetty ja lisäksi
Fingridille tulee uusia vastuita liittyen muun muassa tasepalveluun ja
markkinoiden tiedonvaihtoon. Tämä tulee näkymään asiakaskunnan
moninkertaistumisena sekä siinä, että joidenkin vuosien päästä kantaverkko
tulee ulottumaan myös Helsinkiin.
Vuoden 2013 kehitysteemoja olivat asiakastoiminta ja vastuullisuus.
Asiakastoiminnassa on uudistettu toimintamalli, jota on kehitetty hyvässä
yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Fingridin neuvottelukunnan panos tässä työssä
on ollut merkittävä. Vastuullisuuden osalta on kehitetty vastuullista
johtamista ja konkretisoitu Fingridin vastuullisuustavoitteita. Vastuullisuus
kuuluu olennaisena osana kantaverkkoyhtiön toimintaan, ja se on keskeinen osa
yhtiön strategiaa. Viime kädessä tärkeintä on se, millaisena toimijana
asiakkaat ja ympäröivä yhteiskunta Fingridin näkee.
Laskentaperiaatteet:
Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä
julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2013 tilinpäätökseen.
Taloudellinen tulos
Konsernin liikevaihto oli 543 (522) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot
olivat 4 (4) miljoonaa euroa.
Kantaverkkotuotot kasvoivat 321 (276) miljoonaan euroon vuoden alusta
toteutetun 15 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus Suomessa
laski 1,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2012. Fingrid siirsi verkossaan sähköä
saman verran kuin edellisenä vuonna eli 64,6 (64,2) terawattituntia. Tasesähkön
myynti kasvoi 159 (151) miljoonaan euroon. Kasvuun vaikutti vuonna 2013 tehdyt
tasepalvelumaksujen korotukset kasvaneiden reservienhankintakustannusten
kattamiseksi. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän välillä sekä Suomen ja Viron
väliset pullonkaulatuotot olivat edellisen vuoden tasolla. Fingridin saamat
pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä puolestaan laskivat
merkittävästi markkinatilanteen ja aluehintojen pienentyneiden erojen
seurauksena ja olivat 19 (44) miljoonaa euroa. Läpisiirtotuotot alenivat
hieman.
Tasesähkön kulut alenivat edellisestä vuodesta säätösähkön määrän vähennyttyä
ja olivat 121 (126) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut alenivat 6 miljoonalla
eurolla. Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 51,10 (52,86) euroa
megawattitunnilta. Poistot kasvoivat 6 miljoonalla eurolla merkittävien uusien
investointihankkeiden valmistuttua. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien
reservien kulut kasvoivat 23 miljoonalla eurolla, koska taajuusohjattujen
reservien tilapäishankinta tuntimarkkinoilta Suomesta ja muilta pohjoismaisilta
kantaverkkoyhtiöiltä oli aikaisempaa kalliimpaa. Lisäksi taajuuden laadun
parantamiseksi hankittiin lisäreservejä. Henkilöstö-, kunnonhallinta- ja
läpisiirtokulut olivat suunnilleen edellisen vuoden tasolla.
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, milj. €
--------------------------------------------------------------------------------
-
1-12/1 1-12/1 muutos 10-12/1 10-12/1 muutos
3 2 % 3 2 %
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Kantaverkkotuotot 321 276 16,2 93 85 9,3
Tasesähkön myynti 159 151 4,9 45 48 -6,0
Rajasiirtotuotot 13 11 24,6 4 3 5,2
Suomi-Viro 4 6 -42,8 1 1 30,3
pullonkaulatuotot*
Suomi-Ruotsi 19 44 -58,0 6 8 -22,4
pullonkaulatuotot
Tehoreservituotot** 13 19 -28,5 2 5 -64,1
Läpisiirtotuotot 8 10 -16,6 2 2 -10,5
Turpeen syöttötariffi -
Muu liikevaihto 6 5 34,5 2 1 110,1
Liiketoiminnan muut tuotot 4 4 6,2 1 2 -59,6
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto ja muut tuotot 547 526 4,0 156 156 0,2
yhteensä
Kulut, milj. €
--------------------------------------------------------------------------------
-
1-12/1 1-12/1 muutos 10-12/ 10-12/ muutos
3 2 % 13 12 %
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Tasesähkön osto 121 126 -3,8 32 39 -17,8
Häviösähkökulut 58 65 -9,8 15 17 -11,2
Poistot 82 76 8,0 22 20 10,3
Reservikulut 62 39 59,0 13 10 32,7
Henkilöstökulut 23 22 3,2 6 7 -4,2
Kunnonhallintakulut 20 21 -6,2 5 6 -20,8
Tehoreservikulut** 13 18 -28,6 2 5 -65,1
Läpisiirtokulut 12 14 -16,9 3 3 -8,1
Estlink verkkovuokrat* 4 6 -44,5 1 1 6,6
Muut kulut 31 32 -1,3 9 9 0,6
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Kulut yhteensä 425 419 1,6 108 116 -7,2
Liikevoitto ilman 122 107 13,6 48 39 21,9
hyödykejohdannaisten
arvonmuutoksia
Konsernin liikevoitto 115 95 21,8 36 38 -5,2
--------------------------------------------------------------------------------
* Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat
3,7 miljoonaa euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 3,5 miljoonaa
euroa, jotka maksettiin Estlink 1 - yhteyden omistajille. Fingridin saama
erotus 0,2 miljoonaa euroa syntyi Estlink 2 -yhteyden koekäyttöjaksolta
joulukuussa 2013.
** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön
riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.
Konsernin liikevoitto oli 115 (95) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten
arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen -6 (-13) miljoonaa euroa. Konsernin
tilikauden voitto oli 91 (67) miljoonaa euroa. Konsernin laaja tulos oli 86
(73) miljoonaa euroa.
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Nettorahoituskulut ilman
johdannaisten käyvän arvon muutoksia olivat 19 (21) miljoonaa euroa. IFRS:n
mukaiset nettorahoituskulut olivat 29 (7) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä
johdannaisten käyvän arvon muutos oli -10 (14) miljoonaa euroa. Suomen
yhtiöverokannan laskusta aiheutunut laskennallinen vaikutus tilikauden voittoon
on 24,5 miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 31.12.2013 yhteensä 217 (214) ja
korolliset lainat 1 294 (1 244) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli
6,3 (5,6) prosenttia ja oman pääoman tuotto 15,0 (12,4) prosenttia.
Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 29,5 (27,3) prosenttia.
Emoyhtiön liikevaihto oli 530 (504) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 65
(41) miljoonaa euroa.
Investoinnit
Fingrid toteutti suunnitellusti kantaverkon investointiohjelmaa, jolla
varmistetaan Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista, parannetaan
käyttövarmuutta, lisätään siirtokapasiteettia sekä edistetään sähkömarkkinoita.
Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat olleet vuosia erittäin
mittavat. Vuonna 2013 kokonaisinvestoinnit olivat 225 (139) miljoonaa euroa.
Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 209 (94) miljoonaa euroa ja
varavoimaan 4 (26) miljoonaa euroa.
Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 9 (11) miljoonaa euroa. Tutkimukseen
ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,8 (1,5) miljoonaa euroa.
Käynnissä oli noin 50 tutkimus- ja kehityshanketta. Tutkimustoiminta pysyi
määrällisesti samalla tasolla verrattuna aiempiin vuosiin. Tutkimuksen
painopisteitä toimintavuonna oli muun muassa uusiutuvan tuotannon tuomat
haasteet voimajärjestelmälle, johon liittyvän tutkimuksen tuloksena otettiin
käyttöön uusi reservilaji. Toimintavuonna selvitettiin myös miten
kysyntäjoustoa voisi edistää niin, että pienkuluttajia ja muita kuluttajaryhmiä
saataisiin aktivoitua mukaan kysyntäjouston piiriin.
Vuonna 2013 Fingridissä oli käynnissä useita investointihankkeita, joilla
varmistetaan käyttövarmuutta ja siirtokapasiteetin riittävyyttä
tulevaisuudessa. Fingridin ja Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin yhteishanke
EstLink 2 läheni valmistumistaan. Linkki otettiin koekäyttöön ja sen
kapasiteetti annettiin onnistuneesti markkinoiden käyttöön 6.12.2013. Yhteys
tuo noin 650 megawattia lisää siirtokapasiteettia Suomen ja Viron välille.
Hankekokonaisuus vastaanotettiin 7.1.2014. Joulukuussa 2013 Fingrid ja Elering
hankkivat yhteisomistukseensa Estlink 1 tasasähköyhteyden Nordic Energy
Linkiltä (NEL). Estlink 1:n kapasiteetti on 350 megawattia, joten
kokonaisuudessaan siirtokapasiteetti Suomen ja Viron välillä on nyt 1 000
megawattia.
Suurimpia valmistuneita hankkeita oli Yllikkälä - Huutokoski 400 kilovoltin
siirtoyhteys Itä-Suomessa, joka valmistui vuoden 2013 aikana. Myös Etelä-Suomen
suurjänniteverkkoa vahvistava Nurmijärvi - Hyvinkää - Hikiä -hanke valmistui
loppuvuodesta 2013 suunnitelman mukaisesti.
Länsi-Suomen siirtokykyä vahvistaa Ulvila-Kristinestad 400 kilovoltin
siirtoyhteys, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2012 lopulla
Fingrid teki merkittävän investointipäätöksen, jonka tuloksena Pohjanmaalla
siirrytään 220 kilovoltin jännitteestä 400 kilovoltin jännitteeseen vuoteen
2016 mennessä. Hankekokonaisuus käsittää muun muassa 212 kilometriä pitkän
Kokkolasta Oulujoelle ulottuvan Hirvisuo-Pyhänselkä 400 kilovoltin johdon sekä
useita kytkinlaitoksia. Nämä mahdollistavat muun muassa tuulivoiman
laajamittaisen liittämisen suoraan 400 kilovoltin kantaverkkoon, mutta samalla
luopumisen ikääntyvästä 220 kilovoltin verkosta. Uusiutuvan energian
tavoitteiden toteuttamiseksi Suomessa on vireillä paljon tuulivoimahankkeita,
joista monet sijoittuvat nimenomaan länsirannikolle.
Fingrid teki marraskuussa 2013 hankintapäätökset Hikiä-Forssa 400 kilovoltin
voimansiirtoyhteyden urakoista. Yhtiö teki myös hankintapäätöksen kolmen uuden
muuntajan tilaamisesta eteläkorealaiselta Hyundai Heavy Industries Co.,
Ltd:ltä, minkä yhteydessä tehtiin Hyundain Etelä-Korean tehtaalla auditointeja,
joissa tarkasteltiin Fingridin vastuullisuustavoitteiden toteutumista tilaus-
ja toimitusketjussa.
Voimajärjestelmä
Suomessa kulutettiin vuonna 2013 sähköä 83,9 (85,2) terawattituntia. Fingridin
verkossa siirrettiin sähköä 64,6 (64,2) terawattituntia, joka vastasi 77,0
(75,4) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Kantaverkon käyttövarmuus oli erinomainen eikä laajoja häiriöitä sattunut.
Häi-riöiden lukumäärä kantaverkossa oli keskimääräisellä tasolla.
Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli valtaosin tuontia Ruotsista
Suomeen. Tuontikapasiteettia rajoitti Ruotsissa tehdyt verkonkunnostustyöt
se-kä alkuvuonna Fenno-Skan 1 -tasasähköyhteyden kaapelivika , jonka
seurauk-sena maksimikapasiteettia on jouduttu laskemaan kaapelin tutkimusten
ajaksi. Tutkimusten tulokset voivat johtaa siihen, että rajoituksesta muodostuu
pysyvä. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2013 aikana 12,8 (14,8)
terawatti-tuntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,7 (0,4) terawattituntia.
Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa siirtosuunta oli vientiä Suomesta
Vi-roon. Siirtokapasiteetti oli markkinoiden käytössä normaaliin tapaan.
Suomeen tuotiin Virosta Estlink 1 -yhteyden kautta sähköä 0,5 (0,4)
terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 1,6 (1,5) terawattituntia.
Loppuvuodesta 2013 aloitetut uuden Suomen ja Viron välisen tasasähköyhteyden,
EstLink 2:n, käyt-töönottotestit lisäsivät siirtokapasiteettia 650 megawattia,
kokonaissiirtokapasi-teetin kasvaessa Suomen ja Viron välillä yhteensä 1 000
megawattiin.
Sähkön tuonti Venäjältä oli alhaisella tasolla. Siirtokapasiteettia oli
tarjolla lähes täysimääräisesti. Sähkön tuonti Venäjältä oli 4,7 (4,4)
terawattituntia. Kak-sisuuntaisen sähkökaupan avaamiseen Suomen ja Venäjän
välillä valmistau-duttiin teknisin testein.
Voimajärjestelmän käyttö 1-12/13 1-12/12 10-12/13 10-12/12
---------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------
Sähkön kulutus Suomessa TWh 83,9 85,2 22,2 23,3
Fingridin siirtovolyymi TWh 64,6 64,2 16,9 17,2
Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,1 1,2 0,3 0,3
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
---------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------
vienti Ruotsiin TWh 0,7 0,4 0,0 0,2
tuonti Ruotsista TWh 12,8 14,8 3,7 3,2
Sähkön siirto Suomi-Viro
---------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------
vienti Viroon TWh 1,6 1,5 0,7 0,3
tuonti Virosta TWh 0,5 0,4 0,1 0,1
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
---------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------
tuonti Venäjältä TWh 4,7 4,4 1,3 1,4
Sähkömarkkinat
Suomen sähkömarkkinat ovat tulleet uuteen vaiheeseen. Naapurimaiden
markkinoiden vaihtelut vaikuttavat Suomeen aiempaa enemmän. Tähän vaikuttaa
muun muassa siirtoyhteyksien lisääntyminen, Baltian liittyminen samaan
pörssialueeseen ja Venäjän markkinamuutokset.
Latvia ja Liettua tulivat kesäkuussa tarjousalueiksi Nord Pool Spot
-sähköpörssiin. Vallitseva kauppasuunta oli Suomesta Viroon. Koekäyttöön otettu
EstLink 2 kolminkertaisti maiden välisen siirtokapasiteetin ja vahvistaa
merkittävästi Pohjoismaiden ja Baltian markkinoiden integraatiota.
Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittämisessä edettiin, kun Luoteis-Euroopan
spot-markkinat yhdistettiin (toteutui helmikuussa 2014). Se luo maailman
suurimmat yhtenäiset sähkömarkkinat kattaen Pohjoismaat, Baltian, läntisen
Keski-Euroopan ja Iso-Britannian. Euroopan Unionin kolmanteen
sähkömarkkinasäädöspakettiin liittyen ENTSO-E sai valmiiksi ehdotukset kolmesta
keskeisestä markkinasäännöstä.
Fingrid kehittää uusia markkinapalveluita, joilla parannetaan markkinoiden
toimivuutta. Alkuperätakuita koskeva laki muuttui 2013 siten, että kaikki
uusiutuvaa energiaa myyvät joutuvat hankkimaan alkuperätakuun. Aikaisemmin
järjestelmä perustui vapaaehtoisuuteen. Fingridin vastuulle tuli alkuperätakuun
sähköisen rekisterin ylläpito 1.3.2014 alkaen. Fingrid on käynnistämässä myös
markkinoiden sähköisen tiedonvaihdon kehittämistä.
Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteisen taseselvityksen
toteuttamista. Vuonna 2015 käynnistyvää palvelua varten perustettiin yhteinen
yhtiö eSett Oy.
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vesivoiman tarjonta oli jonkin verran
vähäisempää kuin edellisvuonna, mikä korotti tukkumarkkinoiden hintatasoa.
Sähköpörssissä keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 38 (31) euroa
megawattitunnilta. Vesivoimaa oli kuitenkin runsaasti tarjolla ja Suomeen
tuotiin sähköä Ruotsin ja Norjan suunnasta12,8 (14,9) terawattituntia.
Rajansiirtoyhteyksien pullonkaulat, verkonkunnostustyöt Ruotsissa ja Fenno-Skan
1 -kaapelin vika nosti Suomen aluehinnan noin kaksi euroa Ruotsin hintaa
korkeammaksi. Suomen aluehinnan keskiarvo oli 41 (37) euroa megawattitunnilta.
Hintaerosta kertyi yhtiölle 19 (44) miljoonaa euroa niin sanottuja
pullonkaulatuloja.
Tuonti Venäjältä Suomeen vaihteli suuresti kokonaismäärän jäädessä 4,7 (4,4)
terawattituntiin.
Sähkömarkkinat
--------------------------------------------------------------------------------
1-12/13 1-12/12 10-12/13 10-12/12
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta 38 31 36 37
--------------------------------------------------------------------------------
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta 41 37 40 41
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä 37,2 88,5 12,4 16,0
M€*
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin 19,4 35,1 27,9 32,0
välillä %*
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä 7,4 12,9 1,9 1,5
M€*
--------------------------------------------------------------------------------
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä 27,3 34,7 26,4 22,4
%*
--------------------------------------------------------------------------------
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan
kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty
taloudellinen tulos osion taulukoissa.
Rahoitus
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä.
Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia olivat 19 (21)
miljoonaa euroa. Korkotuotot olivat 1 (3) miljoonaa euroa. IFRS:n mukaiset
nettorahoituskulut olivat 29 (7) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä
johdannaisten käyvän arvon muutos oli 10 negatiivinen (14 positiivinen)
miljoonaa euroa.
Rahavarat olivat 31.12.2013 yhteensä 217 (214) miljoonaa euroa. Korolliset
lainat olivat 1 294 (1 244) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia oli 975 (1
032) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 319 (212) miljoonaa euroa. Valuutta- ja
korkojohdannaisten vastapuoliin liittyvää riskiä oli 34 (77) miljoonaa euroa.
Kansainväliset luottoluokituslaitokset päivittivät yhtiön luottoluokitukset:
Standard & Poor's Rating Services (S&P) muutti 16.1.2013 Fingrid Oyj:n näkymän
negatiivisesta vakaaksi. S&P vahvisti Fingridin pitkäaikaisen luokituksen
tasolle AA-, lyhytaikaisen luokituksen tasolle A-1+ ja pitkäaikaisen velan
luokituksen tasolle AA-. Fitch Ratings vahvisti 8.11.2013 Fingrid Oyj:n
pitkäaikaisen luottoluokituksen A ja lyhytaikaisen luottoluokituksen F1 sekä
Fingridin pitkäaikaisen velan luokituksen A+. Fingridin tulevaisuuden näkymän
Fitch Ratings arvioi vakaaksi. Moody's Investors Service vahvisti 19.12.2013
Fingrid Oyj:n luottoluokituksen A1, pitkäaikaisen velan luokituksen A 1 ja
lyhytaikaisen velan luokituksen P-1. Moody's arvioi tulevaisuuden näkymän
vakaaksi.
Osakepääoma
Yhtiön osakepääoma on vähintään 55 900 000 euroa ja enintään 223 600 000 euroa,
joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä
muuttamatta. Nykyinen osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet
jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin.
A-sarjan osakkeita on 2 078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1 247 kappaletta.
Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu
tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa
yhtiöjärjestyksessä.
Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät
Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset
mukaan lukien 287 (275) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 268 (261).
Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 25,4 (23,8) prosenttia ja miehiä 74,6
(76,2) prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 44 (44) vuotta.
Vuoden 2013 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 12 837
(9 528) tuntia, keskimäärin 46 (37) tuntia henkilöä kohden. Henkilöstön
sairauspoissaolot vuoden aikana olivat 2 (2) prosenttia työajasta. Töiden
vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat
kannustepalkkiojärjestelmät.
Hallitus ja ylin johto
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.5.2013 Helsingissä.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja
varapuheenjohtajaksi budjettineuvos Juha Majanen, valtiovarainministeriö.
Hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Sirpa Ojala, Digita Networks
Oy, arvopaperisijoitusjohtaja Matti Rusanen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen ja johtaja Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.
Hallituksen jäseninä 27.5.2013 saakka toimivat Helena Walldén, Juha Majanen,
Sirpa Ojala, Esko Torsti ja Esko Raunio, LähiTapiola Eläkevakuutusyhtiö,
(nykyisin Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo).
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy.
Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja
palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 27.5.2013 alkaen
Juha Majanen (pj.), Esko Torsti ja Helena Walldén. Tarkastusvaliokunnan
jäseninä toimivat 27.5.2013 saakka Juha Majanen (pj), Esko Torsti ja Helena
Walldén.
Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 27.5.2013 alkaen Helena Walldén (pj.),
Sirpa Ojala ja Matti Rusanen. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat
27.5.2013 saakka Helena Walldén (pj) ja Sirpa Ojala.
Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen.
Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on
annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot
ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi.
Sisäinen valvonta, riskien hallinta ja sisäinen tarkastus
Fingrid Oyj:n sisäisen valvonnan, riskien hallinnan ja sisäisen tarkastuksen
tarkoituksena on varmistaa yhtiön strategian toteutuminen sekä hallinto- ja
ohjausjärjestelmän, periaatteiden ja ohjeiden mukainen toiminta. Fingridin
sisäinen valvonta perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin, johtoryhmän
hyväksymiin politiikkoihin sekä toiminto- ja yksikkötason ohjeisiin,
riskienhallintaan, taloudelliseen raportointiin, prosessien ja menettelytapojen
läpinäkyvyyteen sekä objektiiviseen ja riippumattomaan sisäiseen tarkastukseen.
Fingridin riskienhallinta perustuu yhtiön tavoitteisiin, strategiaan ja
toimintaympäristön muutoksiin liittyvien riskien tunnistamiseen ja arviointiin.
Merkittävien riskien vaikutus arvioidaan sekä yhtiön että yhteiskunnan
näkökulmasta, koska yhtiöllä on merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Riskien hallitsemiseksi laaditaan tarvittaessa suojaustoimenpiteitä ja
riskienhallinnasta raportoidaan säännöllisesti.
Yhtiön hallitus on vastuussa sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen
tarkastuksen järjestämisestä ja hyväksyy niihin liittyvät toimenpiteet.
Hallitus päättää yhtiön strategiasta ja toimintasuunnitelmasta ja valvoo niiden
toteutumista. Yhtiön johto määrittelee toimintaa säätelevät periaatteet
hallituksen hyväksyntää varten ja toimeenpanee ne. Hallitus saa vuosittain
tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden
hallinnasta.
Yhtiön sisäisen valvonnan järjestelmä sekä riskienhallinnan organisointi ja
vastuut on määritelty niin, että sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa
toteutetaan ja varmennetaan yhtiössä kattavasti, tehokkaasti ja hallituksen
asettamien tavoitteiden mukaisesti. Yhtiön sisäiseen valvontaan ja
riskienhallintaan liittyvät tavoitteet, menetelmät sekä roolit ja vastuut on
kuvattu yhtiön hallituksen hyväksymissä periaatedokumenteissa.
Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän avustamana yhtiön riskienhallinnan käytännön
toteuttamisesta. Strategiset riskit tunnistetaan osana yhtiön vuosittaista
strategiatyötä. Yhtiön strategiassa on esitetty yhtiötason keskeiset riskit ja
niihin liittyvä riskienhallinta. Riskien seuranta, koordinointi ja hallinta
toteutuvat johtoryhmässä. Toimintojen johtajat omistavat vastuualueensa
toimintaan liittyvät riskit ja ovat vastuussa riskien tunnistamisesta,
arvioinnista ja hallitsemisesta, kontrollien toimivuudesta sekä riskien ja
poikkeamien raportoimisesta. Operatiivinen riskien hallinta perustuu vuosittain
toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä tapahtuvaan riskianalyysiin sekä
riskien jatkuvaan seurantaan. Operatiivisten riskien tunnistamisesta,
raportoinnista ja riskienhallinnan toimenpiteistä vastaavat yksiköiden
päälliköt omalla vastuualueellaan. Yhtiöllä on käytössään kokonaisvaltainen
riskienhallintajärjestelmä, jota kehitetään jatkuvasti.
Fingridin hallitus käsittelee ja hyväksyy vuosittain konsernin budjetin, mikä
antaa asiakirjojen allekirjoittajille oikeuden toimia budjetin ja päätösten
rajoissa sopimusten tekemiseksi. Kaikki liiketoiminnan kannalta
periaatteelliset tai kustannusvaikutuksiltaan yli 10 miljoonan euron
yksittäiset investointipäätökset tai yli 10 miljoonan euron vuotuiset
investointiohjelmat hyväksytään yhtiön hallituksessa. Mahdolliset budjetin
ulkopuoliset yli 2 miljoonan euron investoinnit hyväksyy yhtiön hallitus.
Hallitus- ja hyväksymiskäsittelyn jälkeen hankinnat voidaan hyväksyä yhtiön
hyväksymisvaltuuksien mukaisesti, mikäli hanke on Fingridin hankintaohjeen
mukaisesti kilpailutettu.
Yhtiön sisäinen tarkastus tarkastaa riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa
toiminnoista ja prosesseista riippumattomana toimijana. Sisäinen tarkastaja
valvoo muun muassa yhtiön ohjeiden, lakien ja viranomaismääräysten
noudattamista ja raportoi havainnoistaan tarkastusvaliokunnalle. Hallituksen
tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta ja raportoi
hallitukselle. Yhtiön sisäinen tarkastus on toteutettu hankkimalla palvelu
riippumattomalta ulkoiselta toimijalta. Osana sisäistä valvontaa sisäinen
tarkastus tarkasti toimintavuonna Fingridin tasepalveluihin,
rahoitustoimintaan, työturvallisuuteen ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan
liittyviä prosesseja. Sisäiselle tarkastukselle on hyväksytty vuoden 2014
kattava tarkastussuunnitelma.
Hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle raportoidaan strategisista riskeistä,
rahoitukseen liittyvistä riskeistä ja liiketoiminnan vastapuoliriskeistä
säännöllisesti. Päivitetty strategia esitetään hallitukselle vuosittain
elokuussa. Johtoryhmälle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä,
rahoitukseen liittyvistä riskeistä ja vastapuoliriskeistä.
Liiketoimintayksiköille raportoidaan säännöllisesti oman yksikön
vastapuoliriskeistä ja operatiivisista riskeistä.
Mikäli merkittävä riski tai muu merkittävä epäsuotuisa tapahtuma toteutuu,
arvioidaan tarvittaessa erikseen tapahtuman vaikutukset ja todennäköisyys
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Fingridille ja yhteiskunnalle
Osana yhteiskuntavastuuta Fingrid on tunnistanut riskit, joilla on suuri
vaikutus yhteiskunnalle. Fingrid on valitsemissaan strategisissa tavoitteissaottanut huomioon sekä yhteiskuntaan että yhtiöön vaikuttavien riskien
hallinnan.
Yhteisiä merkittävimpiä riskejä Fingridille ja yhteiskunnalle ovat suurhäiriö,
luottamuspula sähkömarkkinoihin, ympäristöriski ja sähkö- ja
työturvallisuusriskit.
Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on
sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Sähköjärjestelmän mittavat
häiriöt voivat johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön
käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin
riittämättömyydestä, ulkopuolisista tapahtumista, käytön tukijärjestelmiin tai
tietoturvaan liittyvistä ongelmista, jotka estävät verkon käyttötoiminnan
kokonaan tai osittain. Fingrid on varautunut laajaan Suomea tai pohjoismaista
sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön tekemällä investointeja kantaverkkoon ja
varavoimaan. Strategiassaan yhtiö panostaa lisäksi käytönvalvontajärjestelmän
monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja
tehopulatilanteiden hallintaan. Lisäksi häiriötilanteisiin valmistaudutaan
erilaisin reservein, toimintaohjein, valmiussuunnitelmin ja harjoituksin.
Fingridin ja yhteiskunnan kannalta sähkömarkkinoiden luottamuksen menettäminen
on merkittävä riski. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi
riittämätön siirtokapasiteetti tai korkeat sähkön hinnat. Yhtiö pyrkii
edistämään eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja varmistamaan
markkinoiden tehokkuuden rakentamalla tarvittaessa lisää rajasiirtoyhteyksiä ja
julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta keskeistä markkinatietoa.
Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta merkittävimmät ympäristöasioihin liittyvät
riskit ovat ympäristövahingot ja epäonnistuminen toiminnalle asetettavien
ympäristövelvoitteiden ennakoimisessa. Konkreettisimpana riskinä nähdään
polttoaine- ja öljyvuotojen vaikutukset maaperään ja veteen. Yhtiön kannalta
ympäristöasioihin liittyvänä riskinä voi myös olla investointihankkeen
viivästyminen ympäristövaikutusten selvittämisestä johtuen. Keskeistä näihin
riskeihin varautumisessa ovat ennakoiva ympäristövaikutusten selvittäminen,
lainsäädännön muutosten seuraaminen, ennalta ehkäisevä vahinkojen torjunta
teknisin ratkaisuin, ympäristöasioita koskevat sopimusehdot ja auditoinnit.
Ilmastonmuutokseen liittyvät sään vaihtelut ja ääri-ilmiöt voivat synnyttää
tarvetta uusille teknisille ratkaisuille sekä vaikuttaa kantaverkon käytön ja
kunnossapidon käytäntöihin. Lisäksi voimajohtorakentaminen voi vaikeutua
leutojen talvien takia. Edellä mainituista vaikutuksista voi aiheutua
lisäkustannuksia yhtiölle.
Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta sähkö- ja työturvallisuusriskit liittyvät
kantaverkon sähköturvallisuuteen erityisesti rakennus- ja kunnostustöiden
yhteydessä. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi työvirhe
jännitteisten osien lähellä, rakennustyössä tapahtuva virhe tai vahinko,
jännitteisten rakenteiden vaurioituminen tai ilkivalta ja piittaamaton toiminta
jännitteisten osien lähellä. Riskin toteutumisesta aiheutuvia seurauksia voi
olla vakava vaaratilanne tai useisiin henkilöihin kohdistunut vaaratilanne,
vakava loukkaantuminen, sairasloma, työkyvyttömyys, invalidisoituminen tai
kuolema. Tapahtuma voi myös aiheuttaa keskeytyksiä sähkön jakelussa. Fingrid
kehittää jatkuvasti kantaverkon turvallisuutta kehittämällä esimerkiksi
teknisiä ratkaisuja, työtapoja, osaamista ja viestintää.
Merkittävimmät riskit Fingridille
Merkittävimmät riskit Fingridille ovat sääntelyn epäsuotuisa kehittyminen,
tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit, ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen
pieneneminen, rahoitusriskit, henkilöstöriskit, maineriskit, tietotekniikkaan
ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit sekä omaisuusriski.
Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiavirasto.
Sääntelyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät riskit, kuten muutokset
suomalaisessa tai eurooppalaisessa sääntelyssä tai lainsäädännössä, voivat
heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa
sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Yhtiö pyrkii luomaan
toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit sidosryhmiin ja osallistumaan
aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin. Fingrid vaikuttaa
kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa kattojärjestössä ENTSO-E:ssä ja pyrkii
sitä kautta varautumaan ja vaikuttamaan sääntelyn muutoksiin.
Tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit voivat johtua esimerkiksi alueellisesta
kulutusmuutoksesta, muutoksista tuotannossa, muutoksista kansainvälisessä
tilanteessa, muutoksesta sääntelyssä tai teknologian muutoksesta.
Tarpeettomiksi muuttuneita investointeja pyritään ehkäisemään jatkuvalla
vuoropuhelulla ja tiiviillä yhteistyöllä asiakkaiden, muiden
kantaverkkoyhtiöiden ja sidosryhmien kanssa. Fingrid laatii läpinäkyvät, laajat
ja kestävät perusteet investoinneille sekä päivittää säännöllisesti
verkkosuunnitelmia. Yhtiö luo joustoja investointiohjelmaan ja toteuttaa
hankkeet oikea-aikaisesti.
Fingridin merkittävä taloudellinen riski on ennakoimaton kulujen kasvu tai
tulojen pieneneminen. Muutos voi aiheutua esimerkiksi markkinaehtoisten kulujen
yllättävistä muutoksista. Kulujen kasvu voi aiheutua esimerkiksi
vastapuoliriskin toteutumisesta, reservikulujen kasvusta, yllättävistä vioista
tai sähkön aluehinnan äkillisistä muutoksista. Vastaavasti tulojen pieneneminen
voi johtua esimerkiksi sähkön kulutuksen voimakkaasta laskusta,
palveluliiketoimintoihin liittyvien vastapuoliriskien toteutumisesta tai
siirto- ja pullonkaulatulojen vähenemisestä. Ennakoimaton kulujen kasvu tai
tulojen pieneneminen pyritään rajaamaan kehittämällä konsernin talousohjausta
ja taloudellisen liikkumavaran arviointia. Fingrid voi tehdä muutoksia
kantaverkkotariffiin vuosittain. Sähkön hintaan liittyviltä vaihteluilta
suojaudutaan johdannaisilla. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien
osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan
sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa
vastapuolten taloudellisesta asemasta.
Rahoitusriskejä ovat valuuttariskit, transaktioriskit, korkoriskit,
hyödykeriskit, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit ja luottoriskit.
Rahoitusriskejä voivat aiheuttaa esimerkiksi häiriö pääoma- ja
rahamarkkinoilla, vastapuoliriskien realisoituminen johdannaisten tai
sijoitusten osalta, liiketoiminnan luottoriskien toteutuminen tai
maksuliikenteen keskeytys. Riskejä pyritään rajaamaan korkean ja vakaan
luottoluokituksen sekä rahoituksen tasaisen erääntymisprofiilin ja monipuolisen
rakenteen avulla. Rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin Konsernitilinpäätöksen
(IFRS) liitteessä 35.
Henkilöstöriskit liittyvät osaamisen ylläpitämiseen. Henkilöstöön liittyviä
riskejä pyritään rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin
henkilöstösuunnittelulla, kohdennetuilla koulutusohjelmilla henkilöstölle sekä
laadukkaalla viestinnällä sidosryhmille.
Maineriski voi aiheutua useista syistä, joita voivat olla esimerkiksi vakavat
häiriötilanteet tai tapaturmat, hintamuutokset, maan lunastukset tai
verkkoinvestointien myöhästyminen. Näitä riskejä pyritään vähentämään tehokkaan
riskien ja muutosten hallinnan sekä vastuullisen, avoimen ja tasapuolisen
toiminnan ja aktiivisen sidosryhmätyön avulla.
Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit voivat aiheutua
ICT-laitetiloissa tapahtuneesta onnettomuudesta, tietoliikenteen
pitkäkestoisesta toimimattomuudesta tai vakavasta kriittisen ICT-järjestelmän
viasta, joka haittaa välittömästi ja merkittävästi yhtiön toimintaa.
Aiheuttajana voi olla myös työvirhe tai vakava tietoturvaloukkaus. Näihin
riskeihin pyritään varautumaan siten, että yhtiössä on riittävä ja vahva
tietotekninen osaaminen ja ICT-toiminta on varmennettu laitetilojen,
tietoliikenteen ja järjestelmien osalta. Kriittisille järjestelmille laaditaan
varautumissuunnitelmat ja yhtiössä seurataan ja ennakoidaan mahdollisia
tietoturva- ja kyberturvallisuusuhkia.
Omaisuusriski kattaa Fingridin omaisuuteen liittyvät merkittävät vahingot kuten
laajalle levinneet tai merkittävän omaisuuden vikaantumisen
korjauskelvottomaksi. Lisäksi syitä voivat olla muut merkittävät ja
ennakoimattomat tekijät, kuten mielenilmaus, maanjäristys, luonnonmullistus tai
sota. Fingridin keinoja omaisuusriskin hallitsemiseksi ovat ennakoiva
kunnonhallinta, kattava vakuutus keskeisille verkkokomponenteille, projektien
ja kunnonhallinnan yksityiskohtainen määrittely ja tiukka laadunvalvonta ja
koetellun teknologian ja osaavien toimittajien käyttäminen.
Merkittävimmät riskit yhteiskunnalle
Fingridin toiminnasta aiheutuvia riskejä yhteiskunnalle ovat investointien
ajoituksen epäonnistuminen ja pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.
Syynä investointien ajoituksen epäonnistumisiin voivat olla esimerkiksi
muutokset taloustilanteessa tai kulutuksessa ja tuotannossa, lupaprosessin
lykkääntyminen, resurssipula tai lakko. Ajoituksen epäonnistuminen voi
aiheuttaa rajoituksia sähkömarkkinoille, jolloin markkinat eivät kehity tai
toimi tehokkaasti. Yhtiö suunnittelee ja rakentaa keskeiset rajasiirto- ja
runkoverkon vahvistamishankkeet huolella ja ottaa huomioon markkinavaikutukset
pitkäjänteisesti.
Pitkäaikaisten siirtokapasiteetin rajoituksien syynä voivat olla esimerkiksi
tekniset viat tai käyttövarmuusongelmat. Rajoitukset tai keskeytykset sähkön
jakelussa voivat aiheuttavat asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista
haittaa. Riskiä hallitaan varmentamalla kriittisiä kohteita kantaverkossa ja
rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla keskeytyssuunnittelulla. Esimerkiksi
keskeytykset suunnitellaan siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän
taloudellista haittaa yhteiskunnalle.
Vastuullisuus
Fingridin vastuullisen toiminnan johtamisessa lähtökohtana on yhtiön strategia.
Vastuullisuutta ohjaavat yhtiön vastuullisen toiminnan periaatteet.
Olennaisuusarvioinnin kautta on asetettu keskeiset vastuullisuustavoitteet.
Vastuullisuusnäkökohdat ja -tavoitteet ovat mukana strategiatyössä ja
toiminnansuunnittelussa. Vastuullisuustavoitteita on myös johtoryhmän ja
henkilöstön palkitsemisen perusteena.
Toimintavuonna vastuullisuusnäkökohtia on liitetty entistä paremmin yhtiön
prosesseihin, vastuullisuus on viety osaksi toiminnansuunnittelua ja
raportointiohjeita on kehitetty edelleen. Onnistumista mitataan säännöllisesti.
Vuonna 2013 Fingridissä onnistuttiin muun muassa käyttövarman kantaverkon,
hankintaketjun vastuullisen toimintamallin ja sen toteuttamisen seurannan
osalta. Lisäksi onnistuttiin maankäyttö- ja maisemavaikutusten
haittavaikutusten lieventämisessä sekä palvelutoimittajien ja urakoitsijoiden
sitouttamisessa ympäristön kannalta vastuullisiin toimintatapoihin.
Vastuullisuuden johtamisessa ja raportoinnissa otetaan huomioon valtion
omistajaohjauksen ja muut yhtiön hyvää hallintotapaa varmistavat suositukset.
Raportoinnissa sovelletaan kansainvälistä GRI G3.0 -raportointiohjeistoa.
Tulevaisuudessa tavoitteena on kehittää vastuullisuusvaatimuksia koko
toimitusketjussa ja seurata niiden toteutumista sekä vaikuttaa mahdollisiin
epäkohtiin.
Ympäristöasiat
Kantaverkko on osa elinympäristössämme näkyvää välttämätöntä nykyaikaisen
yhteiskunnan perusrakennetta. Voimajohdoilla on erityisesti maankäyttö- ja
maisemavaikutuksia sekä niin myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon ja
luonnon monimuotoisuuteen. Sähköasemien ja varavoimalaitosten keskeisimmät
ympäristönäkökohdat liittyvät polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin ja
käsittelyyn. Kantaverkkoa kehittäessään Fingrid pyrkii kustannustehokkaasti
mahdollisimman pieniin sähkönsiirron häviöihin mikä parantaa
energiatehokkuutta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nähdään myös
merkittävänä. Kaikessa rakentamisessa puolestaan tärkeätä on rakennus- ja
purkujätteen tehokas hyötykäyttö ja kierrätys.
Fingridin ympäristövastuuta ohjaa yhtiön maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka.
Ympäristötavoitteet liittyvät maankäyttö- ja maisemavaikutusten lieventämiseen
ja palvelutoimittajien sitouttamiseen ympäristön kannalta vastuullisiin
toimintatapoihin. Toimintatavat varmistetaan sopimusehtojen, koulutuksen ja
seurannan avulla. Ympäristöasioista raportoidaan vuosikertomuksessa sekä
internet-sivuilla.
Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat Euroopan
Unionin päästökauppajärjestelmän piiriin. Päästöoikeuksia palautettiin yhteensä
5 566 (21 317) yksikköä (tCO2). Päästökaupan taloudellinen merkitys oli
Fingridille vähäinen.
Toimintavuonna uudistettiin jätehuollon toimintamalli, jolla varmistetaan
jätteiden mahdollisimman tehokas hyötykäyttö- ja kierrätysaste. Yhtiöllä on
vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja suolakyllästeisiä
puupylväitä yhteensä 24 872 (26 214) tonnia. Lisäksi vaaralliseksi jätteeksi
luokiteltavaa kyllästettyä puuta on kaapelikanavien kansissa. Niiden
hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,7 (1,9) miljoonan
euron varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin. Sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi
luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF₆-kaasu) 32 (29) tonnia. Kaasun
hävityskuluista ei ole kirjattu varausta, koska kaasu voidaan käyttää uudelleen
puhdistuksen jälkeen.
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Vireillä on sähkökauppa-asetuksen (714/2009) ja uuden sähkömarkkinalain
(588/2013) mukaiset menettelyt. Sähkökauppa-asetus edellyttää, että kansallisen
sääntelyviranomaisen on tehtävä päätös siirtoverkonhaltijan riippumattomuuden
varmentamisesta. Tämän lisäksi uusi sähkömarkkinalaki edellyttää, että Fingrid
hakee uutta sähköverkkolupaa Energiavirastolta kuukauden kuluessa siitä, kun
Energiaviraston päätös kantaverkonhaltijan riippumattomuuden varmentamisesta on
saanut lainvoiman.
Fingrid valitti markkinaoikeuteen Energiaviraston päätöksestä 23.11.2011:
Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen
määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2012 alkavalle ja
31.12.2015 päättyvälle valvontajaksolle. Markkinaoikeus hylkäsi Fingridin
valituksen 21.12.2012. Fingrid on valittanut 21.1.2013 markkinaoikeuden
päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä
Loppuvuodesta 2013 aloitettiin uuden Suomen ja Viron välisen tasasähköyhteyden,
EstLink 2:n, käyttöönottotestit. Yhteys otettiin kaupalliseen käyttöön
7.2.2014, jolloin se luovutettiin tilaajille. Yhteyden omistavat yhdessä Suomen
ja Viron kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Elering.
Yhtiö korotti kantaverkkotariffeja kahdeksalla prosentilla 1.1.2014 alkaen,
mistä johtuen Fingrid-konsernin vuoden 2014 tilikauden tuloksen ilman
johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja odotetaan kasvavan
edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa
reservikulujen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus.
Fingrid jatkaa pitkäjänteisen puolentoista miljardin investointiohjelmansa
toteuttamista. Yhtiö lisää tarvittaessa ulkoisen rahoituksen määrää
investointien rahoittamiseksi. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän
vakaana.
Fingrid on päättänyt yhtenäistää johdannaisten laskentaperiaatteet ja on vuoden
2014 alusta lopettanut sähköjohdannaisten IFRS:n mukaisen suojauslaskennan.
Hallituksen voitonjakoehdotus
Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 104 202 141,17
euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen
tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään ehdotettu voitonjako vaaranna
hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
- osinkoa maksetaan 2018,26 euroa osakkeelta, yhteensä 6 710 714,50 euroa
- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 97 491 426,67 euroa.
Yhtiökokous 2014
Fingrid Oyj:n yhtiökokous on alustavasti suunniteltu pidettäväksi 6. toukokuuta
2014 Helsingissä.
Helsingissä 14. helmikuuta 2014
Fingrid Oyj
Hallitus
--------------------------------------------------------------------------------
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012
Liitet 1 000 € 1 000 €
ieto
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVAIHTO 2 543 088 522 064
Liiketoiminnan muut tuotot 3 4 071 3 835
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 4 -269 526 -267 103
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5 -22 847 -22 135
Poistot 6 -81 704 -75 665
Muut liiketoiminnan kulut 7, 8, -57 802 -66 376
9
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVOITTO 115 280 94 621
Rahoitustuotot 10 1249 3 126
Rahoituskulut 10 -29 986 -10 293
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitustuotot ja -kulut -28 736 -7 167
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 709 845
VOITTO ENNEN VEROJA 87 253 88 299
Tuloverot 11 3 446 -21 269
--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN VOITTO 90 699 67 029
================================================================================
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa
siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset 12 -3 992 6 112
Muuntoerot 12 -646 92
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin 12 -2 1
omaisuuseriin liittyvät erät
--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 86 059 73 235
================================================================================
Tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille 90 699 67 029
Laajan tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille 86 059 73 235
Tulos/osake, € 13 27 278 20 159
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta
voitosta laskettu osakekohtainen
tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos, € 13 27 278 20 159
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 13 27 278 20 159
Kuhunkin muuhun laajaan tuloksen erään liittyvät tuloverot on esitetty
liitetiedoissa 12.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
KONSERNITASE
VARAT 31.12.2013 31.12.2012
----------------------------------------------------------------------------
Liitetieto 1 000 € 1 000 €
----------------------------------------------------------------------------
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet:
Liikearvo 15 87 920 87 920
Muut aineettomat hyödykkeet 16 92 751 91 085
----------------------------------------------------------------------------
180 671 179 005
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: 17
Maa- ja vesialueet 14 224 13 933
Rakennukset ja rakennelmat 142 061 126 385
Koneet ja kalusto 582 317 527 112
Voimajohdot 788 389 684 187
Muut aineelliset hyödykkeet 8 525 8 188
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 87 910 124 870
----------------------------------------------------------------------------
1 623 426 1 484 674
Sijoitukset: 18
Osuudet osakkuusyrityksissä 10 416 8 292
Myytävissä olevat sijoitukset 300 302
----------------------------------------------------------------------------
10 716 8 594
Saamiset:
Johdannaisinstrumentit 30 42 337 81 678
Laskennalliset verosaamiset 27 13 643 21 683
Muut saamiset 20 4 313
----------------------------------------------------------------------------
60 293 103 361
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 875 107 1 775 634
----------------------------------------------------------------------------
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 19 11 397 10 443
Johdannaisinstrumentit 30 2 128 3 884
Myyntisaamiset ja muut saamiset 21 76 021 88 251
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 22 194 973 207 426
kirjattavat rahoitusvarat
Rahavarat 23 22 339 6 411
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 306 858 316 415
----------------------------------------------------------------------------
VARAT YHTEENSÄ 2 181 965 2 092 049
============================================================================
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
KONSERNITASE
OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.12.2013 31.12.2012
-----------------------------------------------------------------
Liitetieto 1 000 € 1 000 €
-----------------------------------------------------------------
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 26 55 922 55 922
Ylikurssirahasto 26 55 922 55 922
Arvonmuutosrahastot 26 -11 559 -7 565
Muuntoerot 26 -3 643
Kertyneet voittovarat 26 542 416 464 865
-----------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 642 699 569 788
-----------------------------------------------------------------
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat 27 119 775 152 579
Lainat 28 975 295 1 032 199
Varaukset 29 1 735 1 869
Johdannaisinstrumentit 30 38 757 30 127
-----------------------------------------------------------------
1 135 561 1 216 773
LYHYTAIKAISET VELAT
Lainat 28 318 695 211 932
Johdannaisinstrumentit 30 15 508 10 770
Ostovelat ja muut velat 31 69 500 82 786
-----------------------------------------------------------------
403 704 305 488
VELAT YHTEENSÄ 1 539 265 1 522 261
-----------------------------------------------------------------
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 2 181 965 2 092 049
=================================================================
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Emoyhtiön omistajille
kuuluva oma pääoma
Liite Osake-p Ylikurssi- Arvon-muuto Muunto Kertyneet Oma pääoma
tieto ääoma rahasto s-rahastot -erot voittovarat Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2012 55 922 55 922 -13 679 551 408 586 507 304
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikaude
n laaja
tulos
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikaude 26 67 029 67 029
n voitto
tai
tappio
Muut
laajan
tuloksen
erät
Rahavirra 12 6 112 6 112
n
suojauks
et
Muuntoero 12 92 92
t
Myytävänä 12 1 1
oleviin
pitkäaik
aisiin
omaisuus
eriin
liittyvä
t erät
--------------------------------------------------------------------------------
Muut 6 113 92 6 205
laajan
tuloksen
erät
yhteensä
verovaik
utuksella
oikaistu
na
--------------------------------------------------------------------------------
Laaja 6 113 92 67 029 73 235
tulos
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko 26 -10 751 -10 751
vuodelta
2011
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.201 55 922 55 922 -7 565 643 464 865 569 788
2
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2013 55 922 55 922 -7 565 643 464 865 569 788
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikaude
n laaja
tulos
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikaude 26 90 699 90 699
n voitto
tai
tappio
Muut
laajan
tuloksen
erät
Rahavirra 12 -3 992 -3 992
n
suojauks
et
Muuntoero 12 -646 -646
t
Myytävänä 12 -2 -2
oleviin
pitkäaik
aisiin
omaisuus
eriin
liittyvä
t erät
--------------------------------------------------------------------------------
Muut -3 994 -646 - 4 640
laajan
tuloksen
erät
yhteensä
verovaik
utuksella
oikaistu
na
--------------------------------------------------------------------------------
Laaja -3 994 -646 90 699 86 059
tulos
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoim
et
omistaji
en kanssa
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko 26 -13 148 -13 148
vuodelta
2012
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.201 55 922 55 922 -11 559 -3 542 416 642 699
3
--------------------------------------------------------------------------------
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
--------------------------------------------------------------------------------
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012
Liiteti 1 000 € 1 000 €
eto
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto 26 90 699 67 029
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity 36 85 818 86 206
maksutapahtumaa
Korkokulut ja muut rahoituskulut 29 986 10 293
Korkotuotot -1 243 -3 120
Osinkotuotot -7 -6
Verot -3 446 21 269
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 25 -488
kirjattavat rahoitusvarat
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos 10 597 -22 712
Vaihto-omaisuuden muutos -954 -3 736
Osto- ja muiden velkojen muutos -6 572 22 742
Varausten muutos 29 -134 -29
Maksetut korot -25 078 -21 787
Saadut korot 1 218 3 556
Maksetut verot 11 -22 071 -14 586
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan nettorahavirta 158 838 144 633
Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin 17 -222 272 -139 611
käyttöomaisuushyödykkeisiin
Investoinnit aineettomiin 16 -4 699 -5 106
hyödykkeisiin
Investoinnit muihin sijoituksiin 18 -2001 0
Aineellisten 17 3 980 612
käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
Saadut osingot 10 306 1 335
Maksetut korot 10 - 1 681 -3 136
--------------------------------------------------------------------------------
Investointien nettorahavirta -226 367 -145 905
Rahoituksen rahavirrat:
Lainojen nostot 528 640 643 535
Lainojen takaisinmaksut -444 489 -621 516
Maksetut osingot 26 -13 148 -10 751
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirta 71 003 11 269
Rahavarojen muutos 3 474 9 996
Rahavarat tilikauden alussa 213 837 203 841
Rahavarat tilikauden lopussa 22, 23 217 311 213 837
--------------------------------------------------------------------------------
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
--------------------------------------------------------------------------------
KONSERNIN 2013 2012 2011 2010 2009
TUNNUSLUVUT IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
--------------------------------------------------------------------------------
Toiminnan laajuus
Liikevaihto milj.€ 543,1 522,1 438,5 456,3 358,9
Investoinnit, brutto milj.€ 225,3 139,0 244,4 144,1 135,6
- liikevaihdosta % 41,5 26,6 55,7 31,6 37,8
Tutkimus- ja milj.€ 1,8 1,5 1,8 1,6 1,3
kehitystoiminnan
menot
- liikevaihdosta % 0,3 0,3 0,4 0,3 0,4
Henkilöstö keskimäärin 277 269 263 260 251
Henkilöstö tilikauden 287 275 266 263 260
lopussa
Palkat ja palkkiot milj.€ 19,0 18,2 17,2 17,2 16,0
yhteensä
Kannattavuus
Liikevoitto milj.€ 115,3 94,6 56,6 74,4 50,8
- liikevaihdosta % 21,2 18,1 12,9 16,3 14,1
Voitto ennen veroja milj.€ 87,3 88,3 34,2 56,3 33,2
- liikevaihdosta % 16,1 16,9 7,8 12,3 9,3
Sijoitetun pääoman % 6,3 5,6 3,6 5,1 3,9
tuotto
Oman pääoman tuotto % 15,0 12,4 6,5 8,7 5,7
Rahoitus ja
taloudellinen asema
Omavaraisuusaste % 29,5 27,3 25,7 28,6 27,2
Korolliset nettolainat milj.€ 1076,7 1 030,3 1 020,2 855,2 797,5
Osakekohtaiset
tunnusluvut
Tulos/osake € 27 277,9 20 159,2 9 924,1 12 561,9 7 417,4
Osinko/A-osake € 2 5 115,89 3 962,52 2 018,26 2 022,29
018,26*
Osinko/B-osake € 2 2 018,26 2 018,26 2 018,26 2 022,29
018,26*
Osinko/tulos A-osake % 7,4 25,4 39,9 16,1 27,3
Osinko/tulos B-osake % 7,4 10,0 20,3 16,1 27,3
Oma pääoma/osake € 193 293 171 365 152 573 154 654 134 676
Osakkeiden lukumäärä
31.12.
- A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078
- B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247
Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325
*Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET
Sijoitetun pääoman tuotto, % = (voitto ennen veroja + korko- ja muut
rahoituskulut) / (taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden
aikana) x 100
Oman pääoman tuotto, %= tilikauden voitto / oma pääoma (keskimäärin vuoden
aikana) x 100
Omavaraisuusaste, %= oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot) x 100
Tulos / osake, €= tilikauden voitto / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osinko / osake, €= tilikauden osinko / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osinko / tulos, %= (osinko / osake) / (tulos / osake)
Oma pääoma / osake, € = oma pääoma / osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Korolliset nettolainat, €= korolliset lainat - rahavarat
Nettovelkaantumisaste, %= (korolliset lainat - rahavarat) / oma pääoma x 100
TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Q4/2013 Q3/201 Q2/2013 Q1/2013 Q4/201 Q3/201 Q2/201 Q1/201
3 2 2 2 2
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaih Me 155,1 107,8 109,5 170,6 153,7 106,0 92,7 169,6
to
Liikevoit Me 36,5 9,9 -10,2 79,1 38,5 7,1 -5,1 54,2
to
Liikevoit % 23,5 9,2 -9,3 46,4 25,0 6,7 -5,5 32,0
to
Q4/2011 Q3/201 Q2/2011 Q1/2011 Q4/201 Q3/201 Q2/201 Q1/201
1 0 0 0 0
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaih Me 107,9 88,0 91,0 151,6 138,0 85,6 87,5 145,2
to
Liikevoit Me 17,1 -4,3 2,0 41,7 23,1 4,5 5,9 40,9
to
Liikevoit % 15,8 -4,8 2,2 27,5 16,7 5,3 6,8 28,1
to
INVESTOINNIT, M€
------------------------------------------------------
1-12/2013 1-12/2012
------------------------------------------------------
------------------------------------------------------
Verkkoinvestoinnit 208,5 94,4
Asemat 95,3 44,0
Johdot 113,2 50,4
Investoinnit kaasuturbiineihin 4,2 25,6
Nykyiset kaasuturbiinilaitoikset 0,4 2,3
Uudet kaasuturbiinilaitokset 3,8 23,3
Muut investoinnit 12,6 19,0
ICT 9,4 10,7
Muut 3,2 8,3
------------------------------------------------------
------------------------------------------------------
Investoinnit yhteensä 225,3 139,0
TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, M€
---------------------------------------------------
1-12/2013 1-12/2012
---------------------------------------------------
Tutkimus- ja kehitysmenot 1,8 1,5
HENKILÖSTÖ
------------------------------------
1-12/2013 1-12/2012
------------------------------------
------------------------------------
Keskimäärin 277 269
Kauden lopussa 287 275
VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 € 2013 2012
------------------------------------------------------------------------
Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi 9 47
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi 280 280
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi 4 313
------------------------------------------------------------------------
4 601 327
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon 137 441 217 193
Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus 1 700 1 700
Vuokravakuus, takaus 38
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi 565 459
Myöhemmin 1 170 1 218
------------------------------------------------------------------------
3 473 3 378
JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
-
2013
--------------------------------------------------------------------------------
Korko- ja valuutta-johdanneiset Käypä Käypä Käypä Nimellis-
arvo arvo nettoarvo arvo
Pos. Neg. 31.12.13 31.12.13
31.12.1 31.12.1
3 3
--------------------------------------------------------------------------------
Valuutanvaihto-sopimukset 39 830 -9 225 30 605 366 033
--------------------------------------------------------------------------------
Valuuttatermiinit -872 -872 135 347
--------------------------------------------------------------------------------
Koronvaihto-sopimukset 11 939 -8 036 3 904 471 000
--------------------------------------------------------------------------------
Ostetut korko- 350 000
optiot
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 51 770 -18 133 33 637 1 322 381
================================================================================
--------------------------------------------------------------------------------
Sähköjoh-dannaiset Käypä Käypä Käypä Määrä
arvo arvo nettoarvo TWh
Pos. Neg. 31.12.13 31.12.13
31.12.1 31.12.1
3 3
--------------------------------------------------------------------------------
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, -18 091 -18 091 1,76
suojauslasketut johdannaiset
--------------------------------------------------------------------------------
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, -20 117 -20 117 2,21
ei suojauslasketut johdannaiset
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -38 208 -38 208 3,97
--------------------------------------------------------------------------------
JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
-
2012
--------------------------------------------------------------------------------
Korko- ja valuutta-johdanneiset Käypä Käypä Käypä Nimellis-
arvo arvo nettoarvo arvo
Pos. Neg. 31.12.12 31.12.12
31.12.12 31.12.12
--------------------------------------------------------------------------------
Valuutanvaihto-sopimukset 78 713 -6 621 72 092 418 578
--------------------------------------------------------------------------------
Valuuttatermiinit -90 -90 2 837
--------------------------------------------------------------------------------
Koronvaihto-sopimukset 15 032 -9 733 5 299 406 000
--------------------------------------------------------------------------------
Ostetut korko- 2 2 810 000
optiot
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 93 747 -16 444 77 303 1 637 415
================================================================================
--------------------------------------------------------------------------------
Sähköjoh-dannaiset Käypä Käypä Käypä Määrä TWh
arvo arvo nettoarvo 31.12.12
Pos. Neg. 31.12.12
31.12.12 31.12.12
--------------------------------------------------------------------------------
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX -16 844 -16 844 2,68
Commodities, suojauslasketut
johdannaiset
--------------------------------------------------------------------------------
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX -10 450 -10 450 1,20
Commodities, ei suojauslasketut
johdannaiset
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -27 294 -27 294 3,88
--------------------------------------------------------------------------------
Korko- ja valuuttajohdannaisiin sisältyvät korko-optiot ovat
korkokattosopimuksia, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia. Sopimuksen
viitekorko on 6 kk:n euribor, ja korkojaksoja on sopimushetkellä ollut 6 tai 8.
Optiopreemio on kokonaan maksettu vastapuolelle sopimuksen tekohetkellä.
Sähköjohdannaiset on tehty tulevien kustannusten suojaamistarkoituksessa.
Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset
olisi suljettu vuoden 2013 viimeisenä kaupankäyntipäivänä.
Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu
Nimellisarvo, 1 2014 2015 2016 2017 2018 2018+ Yhteensä
000 €
--------------------------------------------------------------------------------
Koronvaihtosopim 36 000 30 000 70 000 30 000 105 000 200 000 471 000
ukset
Korko-optiot 130 000 220 000 350 000
Valuutanvaihtoso 40 081 90 714 148 081 51 285 35 872 366 033
pimukset
Valuuttatermiini 134 702 645 135 347
t
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 340 784 341 359 218 081 81 285 105 000 235 872 1 322 381
================================================================================
TWh 2014 2015 2016 2017 2018 2018+ Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Sähköjohdannaise 1,25 1,14 0,79 0,53 0,26 3,97
t
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1,25 1,14 0,79 0,53 0,26 3,97
================================================================================
Osakkeenomistajat ryhmittäin Osakemäärä Osakkeista % Äänistä %
kpl
------------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------
Julkisyhteisöt 1 767 53,14 70,86
------------------------------------------------------------------------------
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 558 46,86 29,14
------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 3 325 100,00 100,00
------------------------------------------------------------------------------
Osakkeenomistajat Osakemäärä Osakkeista Äänistä
kpl % %
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Suomen valtio 1 382 41,56 55,42
--------------------------------------------------------------------------------
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 661 19,88 17,15
Ilmarinen
--------------------------------------------------------------------------------
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö 405 12,18 5,41
Varma
--------------------------------------------------------------------------------
Huoltovarmuuskeskus 385 11,58 15,44
--------------------------------------------------------------------------------
LähiTapiola Keskinäinen 150 4,51 2,01
Eläkevakuutusyhtiö
--------------------------------------------------------------------------------
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 75 2,26 1,00
Suomi
--------------------------------------------------------------------------------
Pohjola Vakuutus Oy 75 2,26 1,00
--------------------------------------------------------------------------------
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 54 1,62 0,72
--------------------------------------------------------------------------------
LähiTapiola Keskinäinen 50 1,50 0,67
Vakuutusyhtiö
--------------------------------------------------------------------------------
LähiTapiola Keskinäinen 47 1,41 0,63
Henkivakuutusyhtiö
--------------------------------------------------------------------------------
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 25 0,75 0,33
--------------------------------------------------------------------------------
Imatran Seudun Sähkö Oy 10 0,30 0,13
--------------------------------------------------------------------------------
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0,08
--------------------------------------------------------------------------------
3 325 100,00 100,00
--------------------------------------------------------------------------------
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |