2011-10-20 08:00:00 CEST
2011-10-20 08:00:15 CEST
REGULATED INFORMATION
Fortum - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
Tulokset viime vuoden tasolla
Espoo, Suomi, 2011-10-20 08:00 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- FORTUM OYJ
OSAVUOSIKATSAUS 20.10.2011 klo 9.00 EEST
Heinä-syyskuu 2011
- Vertailukelpoinen liikevoitto 297 (302) miljoonaa euroa, -2 %
- Osakekohtainen tulos 0,23 (0,27) euroa, -15 %
- Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat
- Pohjoismaiset sähkön spot-hinnat selvästi alemmat kuin vuoden 2010
kolmannella neljänneksellä
Tammi-syyskuu 2011
- Vertailukelpoinen liikevoitto 1 294 (1 292) miljoonaa euroa, 0 %
- Osakekohtainen tulos 1,52 (1,20) euroa, +27 %
- Taloudellinen asema pysyi vahvana
- Venäjän investointiohjelma eteni
Tunnuslukuja III/11 III/10 I-III/11 I-III/10
2010 Viimeiset 12 kk (LTM)
--------------------------------------------------------------------------------
------------------------------
Liikevaihto, milj. euroa 1 144 1 152 4 494 4 394
6 296 6 396
--------------------------------------------------------------------------------
------------------------------
Liikevoitto, milj. euroa 314 312 1 823 1 387
1 708 2 144
--------------------------------------------------------------------------------
------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 297 302 1 294 1 292
1 833 1 835
--------------------------------------------------------------------------------
------------------------------
Tulos ennen veroja, milj. euroa 240 285 1 696 1 330
1 615 1 981
--------------------------------------------------------------------------------
------------------------------
Tulos/osake, euroa 0,23 0,27 1,52 1,20
1,46 1,78
--------------------------------------------------------------------------------
------------------------------
Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa 277 273 1 141 1 216
1 437 1 362
--------------------------------------------------------------------------------
------------------------------
Oma pääoma/osake, euroa 10,05 9,27
9,24 N/A
--------------------------------------------------------------------------------
------------------------------
Korollinen nettovelka 6 929 6 608
6 826 N/A
(kauden lopussa), milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
------------------------------
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta 888 367 888 367
888 367 888 367
--------------------------------------------------------------------------------
------------------------------
Tunnuslukuja 2010 LTM
------------------------------------------
Sijoitetun pääoman tuotto, % 11,6 13,5
------------------------------------------
Oman pääoman tuotto, % 15,7 18,5
------------------------------------------
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,0 2,5
------------------------------------------
Näkymät
- Fortum arvioi tällä hetkellä vuosittaisen sähkönkysynnän kasvavan
Pohjoismaissa noin 0,5 % tulevina vuosina
- Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: 65 % suojattu 47
euroon megawattitunnilta (MWh) loppuvuodelle 2011, 55 % suojattu 47 euroon/MWh
vuodelle 2012, 25 % suojattu 46 euroon/MWh vuodelle 2013.
Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vuoden 2011 kolmannesta neljänneksestä:
”Sähkön kysyntä parani hieman sekä Pohjoismaissa että Venäjällä vuoden 2011
kolmannella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna.
Toimintojen tehostamisen ja erityisesti parantuneen vesitilanteen sekä
ydinvoiman paremman käytettävyyden ansiosta Fortum saavutti tyydyttävän
vertailukelpoisen liikevoiton sekä hyvän kassavirran neljänneksen aikana.
Pitkän tähtäyksen päämääriä ja taloudellisia tavoitteita tukevat investoinnit
jatkuivat suunnitelmien mukaisesti. Arvioimme jatkuvasti haastavan
taloustilanteen ja liiketoimintaympäristön mahdollisesti edellyttämiä
toimenpidetarpeita.
Energiankysynnän perusperiaatteet eivät ole muuttuneet, mutta ilmastonmuutoksen
hillitseminen on välttämätöntä. Tulevaisuuden energiajärjestelmän pitäisikin
pohjautua hiilidioksidipäästöttömään sähköntuotantoon sekä
energiaturvallisuuteen ja -tehokkuuteen. Uskomme, että energiajärjestelmä
siirtyy asteittain perinteisistä sähköntuotantoteknologioista, rajallisista
energianlähteistä ja fossiilisista polttoaineista kohti ns. aurinkotaloutta.
Pääomavaltaisessa energiateollisuudessa muutokset ovat kuitenkin hitaita.
Vesivoimaa, tuulivoimaa ja bioenergiaa lukuun ottamatta muut aurinkotalouden
tuotantomuodot ovat yhä kehitysvaiheessa. Fortum tutkii aktiivisesti
tulevaisuuden energiantuotantoteknologioita, kuten aurinko- ja aaltovoimaa sekä
biopolttoaineita sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) näkökulmasta. Vesi- ja
ydinvoima sekä CHP pysyvät kuitenkin Fortumin pääasiallisina
energiantuotantomuotoina. Fortum kehittää jatkuvasti nykyisiä
vesivoimalaitoksiaan. Osallistumme myös esimerkiksi Ranskan
vesivoimakonsessioiden eli käyttöoikeussopimusten tarjouskilpailuihin viime
vuoden lopun ilmoituksemme mukaisesti.
Japanin ydinvoimaonnettomuuden jälkeen EU:n alueella aloitetut ydinvoiman
turvallisuusselvitykset valmistuvat lokakuussa. Ne ovat tärkeä askel kohti
yhtenäisempiä kansainvälisiä ydinturvallisuusstandardeja. Tulevaisuudessa
pitäisi myös harkita erilaisia ydinvoimalaitosmalleja. Vuosien varrella Fortum
on kehittänyt laajaa ydinvoimaosaamista - Fortumin omien voimalaitoisten
turvallisuus, käytettävyys ja tehokkuus ovat erittäin korkealla tasolla
kansainvälisti verrattuna.
Taloudelliset tulokset
Heinä-syyskuu
Konsernin liikevaihto oli heinä-syyskuussa 1 144 (1 152) miljoonaa euroa.
Konsernin liikevoitto oli yhteensä 314 (312) miljoonaa euroa. Fortumin vuoden
2011 kolmannen neljänneksen raportoituun liikevoittoon vaikutti 23 (-16)
miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n
(IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan
vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 297 (302)
miljoonaa euroa.
Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 kolmannella
neljänneksellä 17 (10) miljoonaa euroa.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli kolmannella neljänneksellä -2
(10) miljoonaa euroa, josta Hafslund ASA:n osuus oli 6 (8) miljoonaa euroa ja
TGC-1:n osuus 0 (0) miljoonaa euroa. Osuus TGC-1:n voitoista perustuu yhtiön
julkaistuun, IFRS-standardien mukaiseen toisen neljänneksen
osavuosikatsaukseen. Osuus Hafslund ASA:n tuloksesta perustuu yhtiön toisen
neljänneksen osavuosikatsaukseen, lukuun ottamatta 20 miljoonan euron
alaskirjausta Hafslund ASA:n omistamien Renewable Corporationin (REC)
osakkeista, jotka Fortum sisällytti jo toisen neljänneksen tulokseensa (ks.
myös liite 14).
Liikevaihto divisioonittain
Milj. euroa III/11 III/10 I-III/11
I-III/10 2010 LTM
--------------------------------------------------------------------------------
----------------------
Power 560 584 1 827
1 950 2 702 2 579
--------------------------------------------------------------------------------
----------------------
Heat 212 220 1 259
1 172 1 770 1 857
--------------------------------------------------------------------------------
----------------------
Russia 156 137 646
550 804 900
--------------------------------------------------------------------------------
----------------------
Distribution* 203 196 729
676 963 1 016
--------------------------------------------------------------------------------
----------------------
Electricity Sales* 139 305 695
1 269 1 798 1 224
--------------------------------------------------------------------------------
----------------------
Muut 27 23 76
44 51 83
--------------------------------------------------------------------------------
----------------------
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus -99 -264 -615
-1 208 -1 736 -1 143
--------------------------------------------------------------------------------
----------------------
Eliminoinnit -54 -49 -123
-59 -56 -120
--------------------------------------------------------------------------------
----------------------
Yhteensä 1 144 1 152 4 494
4 394 6 296 6 396
--------------------------------------------------------------------------------
----------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain
Milj. euroa III/11 III/10 I-III/11 I-III/10 2010 LTM
--------------------------------------------------------------------
Power 268 267 850 962 1 298 1 186
--------------------------------------------------------------------
Heat -14 -12 182 153 275 304
--------------------------------------------------------------------
Russia -16 -16 39 -9 8 56
--------------------------------------------------------------------
Distribution* 62 61 246 216 307 337
--------------------------------------------------------------------
Electricity Sales* 4 11 25 8 11 28
--------------------------------------------------------------------
Muut -7 -9 -48 -38 -66 -76
--------------------------------------------------------------------
Yhteensä 297 302 1 294 1 292 1 833 1 835
--------------------------------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Liikevoitto divisioonittain
Milj. euroa III/11 III/10 I-III/11 I-III/10 2010 LTM
--------------------------------------------------------------------
Power 273 256 1 033 1 003 1 132 1 162
--------------------------------------------------------------------
Heat -10 -15 280 179 303 404
--------------------------------------------------------------------
Russia -16 14 39 37 53 55
--------------------------------------------------------------------
Distribution* 60 62 437 228 321 530
--------------------------------------------------------------------
Electricity Sales* 6 12 9 6 46 49
--------------------------------------------------------------------
Muut 1 -17 25 -66 -147 -56
--------------------------------------------------------------------
Yhteensä 314 312 1 823 1 387 1 708 2 144
--------------------------------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Tammi-syyskuu
Konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 4 494 (4 394) miljoonaa euroa.
Konsernin liikevoitto oli yhteensä 1 823 (1 387) miljoonaa euroa. Kauden
raportoitua liikevoittoa kasvatti 272 (5) miljoonalla eurolla pääasiassa
sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen
kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut
vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 1 294 (1 292) miljoonaa
euroa.
Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 tammi-syyskuussa
529 (95) miljoonaa euroa. Tästä summasta kertaluonteiset erät olivat 275 (86)
miljoonaa euroa. Ne liittyivät pääosin Tukholman ulkopuolisten
kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten sekä Fingrid Oyj:n osakkeiden
myyntiin.
Ruotsin kruunun keskikurssi oli vuoden 2011 keskimäärin 7 % vahvempi euroon
nähden kuin vastaavalla jaksolla vuonna 2010. Kruunun ja euron vaihtokurssi ja
sähkön euromääräinen myynti lisäsivät Power-divisioonan kustannuksia. Vahva
Ruotsin kruunu vaikutti negatiivisesti myös kassavirtaan ensimmäisellä
vuosipuoliskolla.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista oli 72 (41) miljoonaa euroa. Kasvu
viime vuoteen verrattuna johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n ja TGC-1:n
osuuksien myönteisestä kehityksestä.
Konsernin nettorahoituskulut nousivat 199 (98) miljoonaan euroon. Kustannuksia
kasvatti korkokulujen nousu, joka johtui lähinnä korkeammista kruunumääräisistä
koroista, sekä korkeammasta keskimääräisestä nettovelasta vuonna 2011 vuoden
2010 vastaavaan jaksoon verrattuna. Nettorahoituskuluihin vaikutti
negatiivisesti myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli -2
(20) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli 1 696 (1 330) miljoonaa euroa.
Kauden verot olivat yhteensä 278 (236) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen
veroprosentti oli 16,4 (17,7). Veroprosentti oli 20,8 (19,3), kun muun muassa
osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta
huomioon.
Kauden tulos oli 1 418 (1 094) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos
oli 1,52 euroa (1,20). Sähköjohdannaisten kirjanpitokäytännöstä aiheutunut
vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 0,23 euroa (0,00).
Vähemmistöosuus oli 70 (25) miljoonaa euroa, mikä liittyi pääosin Fortum Värme
Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %. Osuuden kasvu vuoden
2011 tammi-syyskuussa vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna johtuu lähinnä
Fortum Värmen Tukholman ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myyntivoitosta,
josta vähemmistöosuus oli 30 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 1 141 (1 216) miljoonaa euroa. Siihen
vaikuttivat realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka olivat -215
(-394) miljoonaa euroa vuoden 2011 tammi-syyskuussa. Negatiivinen
valuuttakurssivaikutus syntyi ensimmäisellä neljänneksellä.
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten
tytäryhtiöiden lainojen suojausten jatkamiseen.
Fortumin taloudelliset tunnusluvut viimeisten 12 kuukauden osalta olivat:
sijoitetun pääoman tuotto 13,5 % (11,6 %), oman pääoman tuotto 18,5 % (15,7 %
vuoden 2010 lopussa) ja nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde 2,5 (3,0
vuoden 2010 lopussa). Vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen suhde
edellisiltä 12 kuukaudelta oli 2,8.
Taloudelliset näkymät
Avaintekijät ja riskit
Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille
ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on
sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä
Pohjoismaissa ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja
päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne.
Maailmantalouden kasvava epävarmuus ja epävakaa taloustilanne Euroopassa
heikentävät erityisesti euroalueella talouskasvun ja elpymisen näkymiä. Tämä
yhdessä Pohjoismaiden paremman vesitilanteen kanssa voi aiheuttaa lyhyellä tai
keskipitkällä aikavälillä painetta sähkön tukkuhinnan laskulle Pohjoismaissa.
Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat sähkön tukku-ja
kapasiteettimarkkinoiden sääntely sekä investointiohjelmaan liittyvät
operatiiviset riskit. Taloudellisen turbulenssin seurauksena suuremmilla
valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan
osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.
Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty Fortumin
toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä vuodelta 2010.
Pohjoismaiset markkinat
Sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi
vuosittaisen sähkönkysynnän kasvavan Pohjoismaissa noin 0,5 % tulevina
vuosina.
Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä öljyn, hiilen ja maakaasun hinnat
laskivat joitakin prosentteja. Euroopan taloudellisesta epävarmuudesta ja EU:n
energiatehokkuutta koskevista esityksistä johtuen hiilidioksidin
päästöoikeuksien hinnat laskivat kuitenkin yli 20 % neljänneksen lopussa.
Saksassa termiinihinnat olivat kolmannen neljänneksen lopussa suunnilleen
samalla tasolla kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Termiinihintoihin
Pohjoismaissa vaikuttivat vesivarastojen kasvu sekä hiilidioksidin
päästöoikeuksien hintojen laskeminen. Termiinihinnat laskivat Pohjoismaissa
noin 6 %.
Lokakuun puolivälissä 2011 sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle
2011 oli noin 44 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2012 oli noin 44
euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 44 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta
loppuvuodelle oli noin 59 euroa/MWh ja vuodelle 2012 56 euroa/MWh. Samaan
aikaan hiilen (ICE Rotterdam) termiinihinta loppuvuodelle 2011 puolestaan oli
noin 118 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien
markkinahinta vuodelle 2011 noin 10 euroa hiilidioksiditonnia kohti.
Lokakuun puolivälissä 2011 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 4 TWh
keskimääräistä suuremmat ja 19 TWh yli vuoden 2010 vastaavan tason.
Venäjä
Venäjällä sähkön tukkumarkkinat on vapautettu vuoden 2011 alusta lähtien.
Kaikki sähköntuotantoyhtiöt myyvät edelleen kotitalouksien kulutusta vastaavan
osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.
Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet kapasiteettimarkkinoita
koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA -
”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan
takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän
investointituoton varmistamiseksi. Kapasiteettimaksut hallituksen
investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät
huutokaupalla (CCS - ”vanha kapasiteetti”).
Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen
kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa vanhalle kapasiteetille. Uusien sääntöjen
mukaan vanhalle kapasiteetille huutokaupassa määräytyvät kapasiteettimaksut
perustuvat kulloinkin käytettävissä olevaan kapasiteettiin eivätkä laitoksen
nimellistehoon. Tämä vähentää vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksuja
CHP-laitosten osalta erityisesti kesän aikana. Alkuperäinen suunnitelma
järjestää vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä huutokauppa vuosille 2012-2015
on muuttunut; huutokauppa koskee nyt vain vuotta 2012.
OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä vakaan
tuloskasvun tekijä Venäjällä. Tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja
uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia
kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Hinta kuitenkin vaihtelee
ajankohdan sekä voimalaitosten iän, sijainnin, koon ja tyypin mukaan.
Ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä kapasiteettitulot vanhasta
kapasiteetista ovat korkeammat kuin toisella ja kolmannella neljänneksellä.
Uuden kapasiteetin tuotto on taattu, mutta voi vaihdella jonkin verran, sillä
se on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden
maturiteetti on 8-10 vuotta. Meneillään olevan investointiohjelman
valmistumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on tuottaa positiivista
taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa.
Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin investointiohjelmaa parantuneen kysynnän ja
Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta ja suunnittelee
ottavansa viimeiset uudet yksiköt käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä.
Investointiohjelman loppuosan arvo syyskuun lopun 2011 valuuttakursseilla
laskettuna on arviolta 1,1 miljardia euroa lokakuusta 2011 eteenpäin.
Ensimmäisten kahden uuden yksikön kapasiteettimyynti alkoi helmikuun 2011
alussa ja kesäkuussa 2011. Kolmas uusi yksikkö otettiin kaupalliseen käyttöön
Tobolskissa 1.10.2011.
Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousi 15 % vuoden alusta vuoden 2010
keskimääräiseen hintaan verrattuna. Kaasun säännellyn hinnan odotetaan pysyvän
muuttumattomana vuoden 2011 loppuun. Säännelty osa sähkön hinnasta on sidottu
säänneltyyn kaasun hintaan ja inflaatioon vuositasolla.
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit
Tällä hetkellä Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuonna 2011 noin
1,5 miljardia euroa ja vuonna 2012 noin 1,6-1,8 miljardia euroa. Lukuihin ei
sisälly mahdollisia yritysostoja. Fortumin käyttöomaisuusinvestointien
vuositasoksi 2013-2014 on arvioitu yhteensä 1,1-1,4 miljardia euroa.
Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuosina 2011-2012
on Venäjän investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten
kunnossapito- ja tuottavuusinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2011 noin
500-550 miljoonaa euroa eli lähellä poistojen tasoa.
Maaliskuussa 2011 Fortum myi Tukholman ulkopuolella sijaitsevat
kaukolämpöliiketoimintonsa. Kauppahinta oli noin 220 miljoonaa euroa. Lisäksi
Fortum saattoi huhtikuussa päätökseen kaupan, jolla yhtiö myi 25 %:n
omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:stä. Kauppahinta oli 325
miljoonaa euroa.
Verotus
Fortumin vuoden 2011 veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja muita kertaluonteisia
eriä ei huomioida.
Suomessa lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden sekä sähkön verotusta
kiristettiin huomattavasti 1.1.2011 alkaen. Veronkorotukset heijastuvat
vastaavasti lämmön ja sähkön vähittäishintoihin.
Ruotsin hallitus korotti lisäksi vesivoiman kiinteistöveroja vuoden 2011
alusta. Veronkorotuksesta aiheutuvat lisäkulut ovat arviolta noin 15 miljoonaa
euroa vuonna 2011.
Suojaukset
Syyskuun 2011 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä
Pohjoismaissa noin 65 % oli suojattu noin 47 euroon/MWh loppuvuodeksi 2011.
Kalenterivuodeksi 2012 divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä
Pohjoismaissa oli suojattu noin 55 % noin 47 euroon/MWh. Ja edelleen
kalenterivuodeksi 2013 divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä
Pohjoismaissa oli suojattu noin 25 % noin 46 euroon/MWh.
Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä
lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään
sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit ja suojaukset eivätkä
divisioonan tuonnit Venäjältä.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.
Kannattavuus
Fortumin Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat
muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan
tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos
sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten
potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia
kohti Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 45
miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa
liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon
vaikuttavat mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.
Fortum uskoo, että sekä uusille että vanhoille ydinvoimaloille saatetaan
esittää uusia turvallisuusvaatimuksia lähitulevaisuudessa. Vuonna 2011
Power-divisioonan kustannusten arvioidaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla
kuin vuonna 2010, lukuun ottamatta Ruotsin kruunun kurssivaihteluita ja Ruotsin
vesivoiman kiinteistöveron vaikutuksia. Venäjän sähköntuontisopimuksen
päättymisen vaikutuksen arvioidaan olevan noin -40 miljoonaa euroa koko vuoden
2011 osalta. Power-divisioonan vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan
painottuvan enemmän loppuvuoteen vuoden 2010 tulokseen verrattuna. Tähän
vaikuttavat pääasiassa ydinvoiman korkeampi käytettävyys ja vesivoimavolyymien
kasvaminen.
Suomessa vuoden 2012 budjettiehdotus ei sisällä windfall- eikä uraaniveroja,
joiden mahdollisen käyttöönoton selvittämistä Suomen hallitus esitti aiemmin
tänä vuonna ohjelmassaan.
Ydinjätteen maksut ja vakuudet päivitetään Ruotsin lainsäädännön mukaisesti
säännöllisin väliajoin. Seuraava jakso kattaa vuodet 2012-2014. Ruotsin
ydinturvallisuusviranomainen on siksi lähettänyt esityksen, joka ennakoi
maksujen nousua. Hallitus päättää maksuista ja vakuista vuoden 2011 loppuun
mennessä.
Fortumin tuloskehitys on ollut vakaata. Yhtiö on toiminut aktiivisesti
tuloksellisuuden varmistamiseksi ja säilyttänyt taloudellisen asemansa vahvana
epävakaassa ja haastavassa toimintaympäristössä. Fortumin vahva tase sekä
joustava, kustannustehokas ja ilmastomyönteinen tuotantorakenne luovat vankan
perustan tulevaisuudelle.
Espoo, 19.10.2011
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh. +358 10 452 4519
Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552 ja Rauno Tiihonen,
+358 10 453 6150 / investors@fortum.com
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot,
on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.
Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |