2013-04-25 08:00:07 CEST
2013-04-25 08:00:25 CEST
REGULATED INFORMATION
Fortum - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
Fortumin osavuosikatsaus Q1 2013 - Hyvä ensimmäinen neljännes − Nyaganin 1-yksikkö aloittanut kaupallisen tuotannon
Espoo, Suomi, 2013-04-25 08:00 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- FORTUM OYJ
OSAVUOSIKATSAUS 25.4.2013 klo 9.00 EEST
Tammi-maaliskuu 2013
-- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 650 (654) miljoonaa euroa, -1 %
-- Liikevoitto oli 603 (739) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät, kuten johdannaiset ja myyntivoitot, olivat -47 (85)
miljoonaa euroa
-- Osakekohtainen tulos oli 0,45 (0,56) euroa, -20 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, kuten johdannaiset ja myyntivoitot
olivat -0,04 (0,10) euroa
-- Vahva rahavirta, 646 (553) miljoonaa euroa
-- Sähkönsiirtotoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittäminen aloitettu
-- Nyaganin 2- ja 3 -yksiköiden aikataulut täsmentyneet - vuositasolla 500
miljoonan euron liikevoittotavoitetaso vuoden 2015 aikana
Tunnuslukuja I/13 I/12* 2012* Viimeiset 12 kk
(12kk)
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto, milj. euroa 1 991 1 901 6 159 6 249
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto, milj. euroa 603 739 1 874 1 738
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto, 650 654 1 752 1 748
milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos ennen veroja, milj. euroa 559 655 1 586 1 490
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos/osake, euroa 0,45 0,56 1,59 1,49
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirta, milj. 646 553 1 382 1 475
euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma/osake, euroa 11,82 11,48 11,30 N/A
--------------------------------------------------------------------------------
Korollinen nettovelka 7 433 6 523 7 814 N/A
(kauden lopussa), milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeiden määrä keskimäärin, 888 367 888 367 888 367 888 367
tuhatta
--------------------------------------------------------------------------------
Tunnuslukuja 2012* 12kk
-------------------------------------------------------------
Sijoitetun pääoman tuotto, % 10,2 9,1
-------------------------------------------------------------
Oman pääoman tuotto, % 14,6 13,0
-------------------------------------------------------------
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,1 3,1
-------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,2 3,1
-------------------------------------------------------------
*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2012 on päivitetty
eläkkeisiin liittyvän kirjanpitoteknisen muutoksen johdosta.
Näkymät
-- Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan sähkönkysyntä Pohjoismaissa kasvaa
tulevina vuosina keskimäärin 0,5 % vuodessa.
-- Suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit: 1,1−1,4 miljardia euroa vuonna
2013 ja 0,9-1,1 miljardia euroa vuonna 2014.
-- Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi
2013 tukkumyynistä 80 % on suojattu hintaan 45 euroa megawattitunnilta
(MWh) ja 45 % vuodeksi 2014 on suojattu hintaan 42 euroa/MWh.
Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo:
Fortumin ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoinen tulos oli hyvä. Konsernin
vertailukelpoinen tulos oli 650 miljoonaa euroa ja näin ollen edellisvuoden
ensimmäisen neljänneksen tasolla. Liiketoiminnan rahavirta oli 646 miljoonaa
euroa. Rahavirta vahvistui vertailukaudesta, vaikka Ruotsin kruunun (SEK)
vahvistuminen vaikutti siihen negatiivisesti. Syksyllä 2012 käynnistetty
tehostamisohjelma eteni suunnitelmien mukaan.
Power-divisioonan vertailukelpoista tulosta laskivat pienemmistä
vesivarastoista johtuva vähäisempi vesivoimatuotanto yhdessä matalamman
saavutetun sähkönhinnan kanssa, vaikka ydinvoiman ja lämpövoiman
tuotantovolyymit kasvoivat. Ydinvoiman käytettävyys oli hyvä kaikissa
laitoksissa lukuun ottamatta Oskarshamnin 1-yksikköä, joka oli poissa käytöstä
koko vuosineljänneksen.
Heat-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi ensimmäisellä
neljänneksellä verrattuna vuoden 2012 vastaavaan jaksoon. Kasvu johtui
suuremmista volyymeistä Ruotsissa, pienemmistä kiinteistä kuluista sekä
vahvemmasta Ruotsin kruunusta. Suomessa julkaistiin vuoden 2013 ensimmäisen
neljänneksen aikana uusi bioöljyyn perustuvan kaupallinen konsepti. Lämmön- ja
sähköntuotannon lisäksi tulevaisuudessa voidaan tuottaa myös bioöljyä niin
kutsutuissa CHP+-laitoksissa, joissa pyrolyysi on integroitu CHP-tuotantoon.
Maaliskuun lopulla Fortum sai päätökseen Nyaganin 1-yksikön viimeiset
rakennusvaiheet. Kattavan analyysin perusteella arvioimme nyt, että Nyaganin
2-yksikkö otetaan käyttöön vuoden 2013 lopulla ja 3-yksikkö valmistuu
viimeistään loppuvuoteen 2014 mennessä. Investointiohjelman kokonaisaikataulua
tai sen taloudellisia tavoitteita - suunniteltu valmistuminen vuoden 2014
loppuun mennessä sekä 500 miljoonan euron vuotuisen liikevoittotason (EBIT)
saavuttaminen vuoden 2015 aikana - ei ole muutettu. Russia-divisioonan
vertailukelpoinen liikevoitto laski vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä
verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna 2012. Vuonna 2011 käyttöönotettujen uusien
yksiköiden positiivinen vaikutus ei riittänyt kompensoimaan heikentyneitä
lämmön myyntivolyymeja.
Tammikuussa Fortum ilmoitti selvittävänsä sähkönsiirtoliiketoimintansa
tulevaisuuden vaihtoehdot. Tarkastelu saataneen päätökseen vuoden 2013
kuluessa. Ensimmäisen neljänneksen aikana Distribution-liiketoiminta-alueen
vertailukelpoinen tulos vahvistui. Tulosparannus selittyy pääasiassa
suuremmilla volyymeilla, jotka olivat edellisvuoden vertailujaksoa kylmemmän
sään ansiota, vahvemmalla Ruotsin kruunulla sekä vuoden 2012 ensimmäisellä
neljänneksellä tulosta rasittaneilla kuluilla, jotka liittyivät mittavaan
Tapani-myrskyyn vuonna 2011. Electricity Sales -liiketoiminta-alueen
vertailukelpoinen liikevoitto vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä oli
erittäin hyvä. Kasvu selittyy pääosin asiakaskunnan laajenemisella sekä
suotuisilla markkinaolosuhteilla ensimmäisellä neljänneksellä.
Neljänneksen aikana Suomen hallitus ilmoitti suunnitelmista alentaa
yritysverokantaa 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen. Verokannan laskulla olisi
kertaluontoinen positiivinen vaikutus Fortumille. Kehysriihen yhteydessä
hallitus ilmoitti myös leikkaavansa vuodesta 2014 käyttöön otettavaksi
suunniteltua nk. windfall-veroa 170 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon.
Samaan aikaan Ruotsissa on käynnissä kiinteistöjen vuoden 2013 verotusarvojen
päivittäminen ja korottaminen, jonka odotetaan valmistuvan heinäkuun 2013
loppuun mennessä.
Huhtikuussa Euroopan parlamentti hylkäsi CO2-päästöoikeuksien lykkäysesityksen.
Päätös oli pettymys Fortumille ja takaisku yhteiselle eurooppalaiselle
ilmastopolitiikalle. EU-tasoisen päästökauppajärjestelmän tilalle uhkaa syntyä
jopa 27 erilaista kansallista ratkaisua, jotka sisältävät kansallisia
hiiliveroja ja muita ilmastopoliittisia välineitä. Tällaisessa tilanteessa
energiatuotannon investointipäätökset ovat erittäin haastavia ja energian
kokonaiskustannukset nousisivat väistämättä. Parlamentin kielteisestä
äänestystuloksesta huolimatta komissio ei kuitenkaan vetänyt esitystään pois,
ja asia palautuu nyt takaisin parlamentin ympäristöasioista vastaavaan
ENVI-valiokuntaan.
Asiakkaat, kestävä kehitys ja turvallisuus ovat jokapäiväisen työmme
kulmakiviä. Oman henkilökuntamme työturvallisuus oli erittäin korkealla tasolla
ensimmäisen neljänneksen aikana, mutta aliurakoitsijoidemme turvallisuustasoa
on parannettava. Siksi olemme tehostaneet turvallisuustyötä alihankkijoidemme
kanssa kaikilla tasoilla. Saavutimme asettamamme hiilidioksidipäästöjen
ympäristötavoitteet, mutta polttoaineiden käytön tehokkuudessa ja laitosten
käytettävyydessä tavoitteista jäätiin hieman. Saavutimme selvästi tavoitellun
jakeluvarmuuden sähkönsiirtoasiakkaillemme. Asiakaskannan kasvu jatkui sekä
kaukolämmön että sähkönmyynnin osalta.
Jatkamme päivittäistä työskentelyämme saavuttaaksemme pitkän aikavälin
strategiamme tavoitteet.
Tehostamisohjelma 2013-2014
Fortum käynnisti vuonna 2012 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja
vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään ja
varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.
Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina
2013-2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350
miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin
500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja
vapauttamalla käyttöpääomaa.
Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2013 olevan 1,1-1,4 miljardia
euroa ja vuonna 2014 0,9-1,1 miljardia euroa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön
vuosittaisen kulutason sisältäen kasvuprojektit arvioidaan olevan noin 150
miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.
Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne
luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista.
Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.
Tehostamisohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan.
Raportointimuutos eläkkeitä koskevan IFRS- standardin päivityksen johdosta
Fortum otti käyttöön päivitetyn eläkkeitä koskevan IFRS-standardin 1.1.2013.
Muutos tehdään takautuvasti, ja näin ollen vertailuvuotta 2012 koskevat tiedot
on oikaistu vastaavasti (lisätietoja liitteestä 2). Muutoksella ei ole
olennaista vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan, mutta
sillä oli 124 miljoonan euron negatiivinen vaikutus omaan pääomaan 1.1.2012.
Päivitetyn standardin mukaiset vertailuluvut vuodelle 2012 on esitetty tämän
osavuosikatsauksen liitteessä.
Taloudelliset tulokset
Tammi-maaliskuu
Konsernin liikevaihto oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 1 991 (1
901) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 650 (654)
miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 603 (739)
miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä -47
(85) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa
suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli viimeisellä neljänneksellä 29
(-7) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden
julkaistuun vuoden 2012 neljännen neljänneksen osavuosikatsaukseen. Osuus
TGC-1:n vuoden 2011 viimeisen vuosineljänneksen voitoista ei sisältynyt vuoden
2012 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen.
Liikevaihto divisioonittain
Milj. euroa I/13 I/12 2012 LTM
------------------------------------------------------------------------------
Power 664 655 2 415 2 424
------------------------------------------------------------------------------
Heat 629 625 1 628 1 632
------------------------------------------------------------------------------
Russia 344 310 1 030 1 064
------------------------------------------------------------------------------
Distribution* 342 308 1 070 1 104
------------------------------------------------------------------------------
Electricity Sales* 262 247 722 737
------------------------------------------------------------------------------
Muut 16 44 137 109
------------------------------------------------------------------------------
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus -188 -188 -503 -503
------------------------------------------------------------------------------
Eliminoinnit -78 -100 -340 -318
------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 991 1 901 6 159 6 249
------------------------------------------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain
Milj. euroa I/13 I/12 2012 LTM
--------------------------------------------
Power 303 342 1 146 1 107
--------------------------------------------
Heat 170 162 271 279
--------------------------------------------
Russia 41 48 68 61
--------------------------------------------
Distribution* 137 110 320 347
--------------------------------------------
Electricity Sales* 15 9 39 45
--------------------------------------------
Muut -16 -17 -92 -91
--------------------------------------------
Yhteensä 650 654 1 752 1 748
--------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Liikevoitto divisioonittain
Milj. euroa I/13 I/12 2012 LTM
--------------------------------------------
Power 263 368 1 175 1 070
--------------------------------------------
Heat 175 214 344 305
--------------------------------------------
Russia 40 48 79 71
--------------------------------------------
Distribution* 136 117 331 350
--------------------------------------------
Electricity Sales* 5 11 39 33
--------------------------------------------
Muut -16 -19 -94 -91
--------------------------------------------
Yhteensä 603 739 1 874 1 738
--------------------------------------------
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Konsernin nettorahoituskulut laskivat 73 (77) miljoonaan euroon.
Nettorahoituskuluihin vaikutti negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän
arvon muutos, joka oli -2 (-7) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli 559 (655) miljoonaa euroa.
Kauden verot olivat yhteensä 107 (119) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen
veroprosentti oli 19,2 % (18,3 %). Veroprosentti ilman osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja oli 20,6 % (21,0 %).
Kauden tulos oli 452 (536) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli
0,45 (0,56) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -0,04
(0,10) euroa osaketta kohti.
Vähemmistöosuus oli 51 (39) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Fortum Värme
Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %.
Taloudellinen asema ja rahavirta
Rahavirta
Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana liiketoiminnan rahavirta kasvoi 93
miljoonalla eurolla 646 (553) miljoonaan euroon. Käyttöomaisuusinvestoinnit
kasvoivat 15 miljoonalla eurolla 287 (272) miljoonaan euroon. Liiketoimintojen
myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 37 (276) miljoonaa euroa. Rahavirta
ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, laski 135 miljoonalla
eurolla 401 (536) miljoonaan euroon. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti rahavirtaan
negatiivisesti; valuuttakurssieroista syntyi tappioita, jotka liittyvät
Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien
valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Kurssierojen yhteisvaikutus oli -108
(-84) miljoonaa euroa.
Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma
Taseen loppusumma kasvoi 974 miljoonalla eurolla 25 535 miljoonaan euroon
(vuoden 2012 lopussa 24 561). Pitkäaikaiset varat kasvoivat 299 miljoonalla
eurolla 21 677 miljoonasta eurosta 21 976 miljoonaan euroon. Pääosa kasvusta,
319 miljoonaa euroa, liittyi käyttöomaisuus-hyödykkeiden arvon kasvuun, mikä
johtui investoinneista sekä Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen
vahvistumisesta. Lyhytaikaiset varat nousivat 675 miljoonalla eurolla 3 559
miljoonaan euroon. Nousu liittyy pääosin likvidien varojen kasvuun 756
miljoonalla eurolla sekä myynti- ja muiden saamisten kasvuun 39 miljoonalla
eurolla. Lyhytaikaisten varojen nousua tasoitti vaihto-omaisuuden väheneminen
99 miljoonalla eurolla.
Sijoitettu pääoma kasvoi 902 miljoonalla eurolla ja oli 20 322 miljoonaa euroa
(vuoden 2012 lopussa 19 420). Tämä johtui taseen loppusumman kasvusta. Taseen
loppusumma oli 25 535 miljoonaa euroa.
Oma pääoma
Oma pääoma oli 11 170 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 10 643), josta
emoyhtiön omistajien osuus oli 10 503 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 10
040) ja määräysvallattomien omistajien osuus 667 miljoonaa euroa (vuoden 2012
lopussa 603).
Rahoitus
Nettovelka laski vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 371
miljoonalla eurolla 7 443 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 7 814).
Maaliskussa 2013 Fortum laski liikkeelle kaksi viiden vuoden
joukkovelkakirjalainaa EMTN (Euro Medium Term Note) -lainaohjelmansa
puitteissa. Lainojen yhteenlaskettu nimellisarvo oli 3 150 miljoonaa Ruotsin
kruunua (noin 376 miljoonaa euroa), joista ensimmäinen laina oli 2 000
miljoonaa Ruotsin kruunua vaihtuvalla korolla, ja toinen laina 1 150 miljoonaa
Ruotsin kruunua kiinteällä 2,75 % korolla.
Kauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 1 719 (vuoden 2012 lopussa 963)
miljoonaa euroa, mukaan lukien OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset,
joiden yhteenlaskettu arvo on noin 169 (vuoden 2012 lopussa 128) miljoonaa
euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,7
miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.
Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana konsernin nettorahoituskulut olivat
73 (77) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös
rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -2 (-7) miljoonaa
euroa.
Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus Standard & Poor'silta oli A-
(negatiivinen näkymä).
Helmikuussa Fortum päätti lopettaa luottoluokitusyhteistyönsä Moody'sin kanssa.
Moody'sin luottoluokitus Fortumille oli A2 negatiivisella näkymällä. Huhtikuun
alusta alkaen Fortum ilmoitti solmineensa yhteistyösopimuksen luottoluokittaja
Fitch Ratingsin kanssa. Sopimuksen mukaisesti Fitch Ratings antaa
luottoluokituksen Fortum Oyj:lle sekä Fortumin EMTN-lainaohjelmansa puitteissa
liikkeelle laskemille uusille lainoille. Tällä hetkellä Fitch Ratingsin pitkän
aikavälin luottoluokitus Fortumille on A- (negatiivisilla näkymillä).
Tunnuslukuja
Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA)suhde oli 3,1 (vuoden 2012 lopussa 3,1) ja vertailukelpoisen nettovelan ja
käyttökatteen suhde oli 3,1 (3,2). Velkaantumisaste oli 67 % (73 %) ja
omavaraisuusaste 44 % (43 %). Oma pääoma oli 11,82 euroa (11,30) osaketta
kohti. Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta sijoitetun pääoman tuotto oli
9,1% (10,2 %) ja oman pääoman tuotto 13 % (14,6 %).
Näkymät
Avaintekijät ja riskit
Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille,
taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta
tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen
avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino,
polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin
investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun
avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista.
Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa
pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus
vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin ja tämä saattaa
ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä.
Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat kaukolämpömarkkinoiden
sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden
kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen
olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös
kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena
suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja
Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin
tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen
ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.
Pohjoismaiset markkinat
Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus
kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen
sähkönkulutuksen kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähivuosien
kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden
kehityksestä.
Ensimmäisellä neljänneksellä 2013 öljyn ja CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat
heikentyivät selvästi. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle
nousivat Pohjoismaissa, mutta laskivat Saksassa. Pohjoismaiset hinnat
loppuvuodelle 2013 ovat selvästi hiililauhteen tuotantokustannuksia
korkeammalla johtuen Pohjoismaiden alhaisista vesivarastotasoista.
Vesivarastoihin on vaikuttanut harvinaisen vähäsateinen talvi.
Huhtikuun 2013 loppupuolella hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle
2013 oli noin 80 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja
hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2013 noin 3 euroa
hiilidioksiditonnia kohti.
Huhtikuun 2013 loppupuolella sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle
2013 oli noin 37 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2014 oli noin 36
euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 35 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta
loppuvuodelle 2013 oli noin 37 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 39 euroa/MWh.
Huhtikuun 2013 loppupuolella Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 7 TWh alle
keskimääräisen tason ja noin 21 TWh alle vuoden 2012 tason.
Power
Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa
suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen
käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli
sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti
johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön
tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan
euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa.
Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa
mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.
Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat
parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten
kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa
käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin
ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä
poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.
Venäjä
Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki
sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden
kuluttajaryhmien (Pohjois-Kaukasia, Tuvan tasavalta, Burjatian tasavalta)
kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä
hinnoilla.
Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA - ”uusi kapasiteetti”)
perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden
ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.
Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle
kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS - ”vanha kapasiteetti”). Vuotta
2013 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin vuoden 2012 lopussa. Suurin osa
Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat
lähellä vuoden 2012 hintatasoa. Noin 10 % (265 MW) vanhasta kapasiteetista jäi
huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi.
Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan
mukaisia kapasiteettimaksuja vuonna 2013.
Fortumin Russia-divisioonan uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun
vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotanto ja
myyntitulot kasvavat, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös
huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille.
Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin
ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat
kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu
kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Viranomainen
tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen
käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on
mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja
muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä
tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden
maturiteetti on 8-10 vuotta.
Fortum on panostanut vahvasti rakennustöiden viivästymisen syiden
selvittämiseen ja arvioi nyt kattavan analyysin jälkeen, että Nyaganin
2-yksikkö otetaan käyttöön vuoden 2013 lopulla. Nyaganin 3-yksikkö valmistuu
viimeistään vuoden 2014 lopussa. Näin investointi optimoidaan suhteessa
operatiivisiin kuluihin ja käyttöomaisuusinvestointeihin sekä sähkön myyntiin
että saataviin kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut Nyaganin 3-yksiköstä
alkavat 1.1.2015. CSA-sopimuksen mukaisesti viivästymissakkoja ei voida periä
Nyagan 3-yksikön osalta ennen tammikuun alkua 2016.
Vuonna 2012 Fortum ilmoitti rakentavansa Venäjän investointiohjelmansa kaksi
viimeistä 250 MW:n yksikköä Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli
tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Yksiköt kuuluvat vuonna
2008 solmitun investointivelvoitesopimuksen piiriin. Uudet yksiköt rakennetaan
Chelyabinsk GRES -laitokselle. Lisäksi voimalaitoksen nykyinen laitteisto
uudistetaan ja tehoa korotetaan.
Investointiohjelman loppuosan arvo huhtikuussa 2013 on maaliskuun 2013 lopun
valuuttakursseilla laskettuna noin 490 miljoonaa euroa.
Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin
tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso
(EBIT) vuoden 2015 aikana Russia-divisioonassa ja tuottaa positiivista
taloudellista lisäarvoa Venäjällä.
Venäjällä on perustettu komissio kehittämään maan lämpömarkkinaa. Tärkeimmät
asiat liittyvät lämpömarkkinan sääntelyyn, keskitettyyn kaukolämpöön ja
yhteistuotannon tehokkuuteen.
Helmikuussa 2013 Venäjän tariffilautakunta (FST) hyväksyi päätöksen, että
vuoden 2013 toisesta neljänneksestä lähtien kaasun tukkumyyntihintoja lasketaan
3 prosentilla teollisille kuluttajille ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.
FST:n arvion mukaan tämä pudotus hinnassa vastaa Venäjän maakaasun hinnan
laskua Euroopassa. Kaasunhinnan laskua on ohjannut lämmitysöljyn, ja
erityisesti polttoöljyn, hinnan lasku Euroopassa. Vuodesta 2013 lähtien kaasun
tukkuhintaa (ei koske kotitalouksia ja teollisia asiakkaita) on arvioitu
Euroopassa vuosineljänneksittäin polttoöljyn ja kaasuöljyn perusteella. Kaasun
hintaa korotetaan soveltavan lainsäädännön mukaan noin 15 % vuositasolla.
Tehostamisohjelma 2013−2014
Fortum käynnisti tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen
strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään yhä haastavammassa
liiketoimintaympäristössä. Ohjelmalla pyritään lisäksi varmistamaan yhtiön
taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.
Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina
2013-2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350
miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin
500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja
vapauttamalla käyttöpääomaa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön kulutason sisältäen
kasvuprojektit arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna
2012.
Fortumin hallituksen päätös tarkastella sähkönsiirtoliiketoiminnan
tulevaisuuden vaihtoehtoja ei vaikuta tehostamisohjelman perusteisiin, joka
jatkuu suunnitelmien mukaan.
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Fortum odottaa investointien olevan noin 1,1-1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja
0,9-1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia
yritysostoja. Vuosittaisten kunnossapito-investointien arvioidaan olevan vuonna
2013 noin 500-550 miljoonaa euroa eli hieman alle poistojen tason.
Verotus
Fortumin vuoden 2013 veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei
oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa esitettiin laskettavan 24,5 %:sta 20
%:iin 1.1.2014 alkaen. Mahdollinen muutos toisi kertaluonteisen positiivisen
vaikutuksen, joka kirjattaisiin vuoden 2013 neljännen neljänneksen tulokseen.
Ruotsissa yritysverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.
Ruotsissa on meneillään kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013.
Tämän odotetaan valmistuvan kesäkuuhun 2013 mennessä. Ruotsin hallituksen
budjettiesityksen perusteella on arvioitu, että Fortumin kulut nousisivat noin
40 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Päivitys tehdään kuuden
vuoden välein.
Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2013, että niin sanottua windfall-veroa
leikataan 50 miljoonaan euroon ehdotetusta 170 miljoonasta eurosta ja se
otetaan käyttöön vuonna 2014.
Suojaukset
Maaliskuun 2013 lopussa noin 80 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön
tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 45 euroon/MWh vuodeksi 2013.
Vastaava luku kalenterivuodeksi 2014 oli noin 45 % noin 42 euroon/MWh.
Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä
lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään
sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset, eikä
divisioonan sähköntuonti Venäjältä.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.
Osingonjakoehdotus
Yhtiökokous päätti, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2012 osinkoa 1,00 euroa
osaketta kohti. Osingon täsmäytyspäivä oli 12.4.2013 ja maksupäivä 19.4.2013.
Espoo, 24.4.2013
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. +358 10 452 1909
Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen,
+358 10 453 6150 ja Janna Haahtela +358 10 453 2538 / investors@fortum.com
Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34,
Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole
tilintarkastettu.
Tulostiedotus vuonna 2013:
- Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkaistaan 19.7.2013 noin klo 9.00
- Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta julkaistaan 23.10.2013 noin klo 9.00
Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien
löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |