2015-07-17 08:00:00 CEST
2015-07-17 08:00:06 CEST
REGLAMENTUOJAMA INFORMACIJA
Fortum - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015: Matalat sähkön hinnat heikensivät edelleen tulosta – vesivoimatuotanto kompensoi hieman
FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 17.7.2015 klo 9.00 EET
Huhti-kesäkuu 2015, jatkuvat toiminnot
-- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 143 (210) miljoonaa euroa, -32 %
-- Liikevoitto oli 144 (233) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 1 (23) miljoonaa euroa
-- Osakekohtainen tulos oli 0,13 (0,22) euroa, -41 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 0,00 (0,03)
euroa. Osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 4,98 (0,28)
euroa
-- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 229 (394) miljoonaa euroa, -42 %
-- Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti päätökseen
Tammi-kesäkuu 2015, jatkuvat toiminnot
-- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 486 (568) miljoonaa euroa, -14 %
-- Liikevoitto oli 494 (599) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 8 (30) miljoonaa euroa
-- Osakekohtainen tulos oli 0,46 (0,57) euroa, -19 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja myyntivoitot olivat 0,01 (0,04)
euroa. Osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 5,38 (2,81)
euroa
-- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 745 (799) miljoonaa euroa, -7 %
-- Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona vuoden 2015 alusta
alkaen IFRS 5:n mukaisesti
-- Pekka Lundmark nimitettiin Fortumin toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa
tehtävässään syyskuun alussa.
Yhteenveto näkymistä
-- Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina
vuosina keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
-- Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle:
loppuvuodelle 2015 tukkumyynnistä on suojattu noin 45 % hintaan 41
euroa/MWh ja vuodeksi 2016 on suojattu noin 25 % hintaan 35 euroa/MWh
-- Russia-segmentin vuotuinen liikevoittotaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa on
tavoitteena saavuttaa vuoden 2015 aikana. Euromääräinen tulostaso vaihtelee
valuuttakurssien vaihtelusta johtuen.
Tunnuslukuja* 2014 Edellise
t
12 kk
--------------------------------------------------------------------------------
Sijoitetun pääoman tuotto, % 19,5 29,0
--------------------------------------------------------------------------------
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 1,1 -0,3
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) 2,3 -1,1
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) ilman Värmen 2,0 -1,3
rahoitusta
--------------------------------------------------------------------------------
* Tunnusluvut koskien koko Fortumia, sisältää lopetetut toiminnot.
Tunnuslukuja II/201 II/201 I-II/2 I-II/2 2014 Edelli
5 4 015 014 set
12 kk
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto, milj. euroa 794 886 1 834 2 094 4 088 3 828
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto, milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot 144 233 494 599 1 296 1 191
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot 4 314 63 4 395 2 030 2 132 4 497
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 4 458 295 4 889 2 629 3 428 5 688
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto,
milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot 143 210 486 568 1 085 1 003
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot 32 45 114 164 266 216
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 175 255 600 732 1 351 1 219
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos ennen veroja, milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot 143 224 493 597 1 232 1 128
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot 4 313 61 4 394 2 029 2 128 4 493
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 4 456 284 4 887 2 626 3 360 5 621
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos/osake, euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot 0,13 0,22 0,46 0,57 1,22 1,11
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot 4,85 0,06 4,92 2,24 2,33 5,01
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 4,98 0,28 5,38 2,81 3,55 6,12
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvien liiketoimintojen 229 394 745 799 1 406 1 352
rahavirta, milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma/osake, euroa 16,76 12,86 12,23
--------------------------------------------------------------------------------
Korollinen nettovelka (kauden -1 846 5 008 4 217
lopussa), milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Korollinen nettovelka (kauden -2 109 4 136 3 664
lopussa) ilman Värmen rahoitusta
--------------------------------------------------------------------------------
Fortumin väliaikainen toimitusjohtaja Timo Karttinen:
“Fortumin tulosta painoivat edelleen matalat sähkön hinnat. Jatkuvien
toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto laski 32 prosenttia vuoden toisella
neljänneksellä. Koko Fortumin liikevoittoa paransi kesäkuussa päätökseen saatu
Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti ja myynnistä kirjattu 4,3 miljardin
euron kertaluonteinen myyntivoitto, joka vastasi 4,82 euroa osakkeelta.
Meneillään oleva Aasian talouden hidastuminen yhdessä Euroopan makrotalouden
kehityksen kanssa saattavat lisätä epävarmuutta ja hidastaa Euroopan elpymistä.
Tämän lisäksi Kreikka on edelleen merkittävä sisäinen riski koko euroalueelle.
Myös sää on ollut poikkeuksellinen. Toisen neljänneksen sademäärä oli
lähihistorian suurimpia, minkä vuoksi vesivoiman tuotantomäärät olivat korkeat
ja osin jouduttiin pakkojuoksutuksiin. Lisäksi matalat lämpötilat ovat
viivästyttäneet lumen sulamista Norjassa, mikä saattaa aiheuttaa loppukesällä
pakkojuoksutuksia. Näistä syistä energian hinnat Pohjoismaissa ovat
heikentyneet, ja sähkön spot-hinnat ovat olleet jopa alle 10 euroa/MWh. Myös
aluehintojen erot ovat vaihdelleet. Hiililauhteen tuotantokustannukset, jotka
tyypillisesti ohjaavat sähkön hintaa Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla, pysyivät
kuitenkin melko tasaisina neljänneksen aikana.
Fortum jatkoi neuvotteluja venäläisen alueellisen energiayhtiö TGC-1:n
uudelleenjärjestelystä. Neuvotteluissa ei kuitenkaan päästy tuloksiin, jotka
olisivat mahdollistaneet kesäkuun loppuun mennessä Fortumin sitoutumisen
Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Mikäli neuvottelut etenevät myöhemmin, ja
riippuen valtioneuvoston rakentamislupapäätöksen ehdoista, Fortum on edelleen
valmis osallistumaan enintään 15 prosentin vähemmistöosuudella
ydinvoimahankkeeseen samoin ehdoin kuin muutkin suomalaiset tällä hetkellä
mukana olevat yritykset.
Strategiamme ytimessä on vahva osaaminen hiilidioksidipäästöttömässä vesi- ja
ydinvoimassa, tehokkaassa yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa (CHP) sekä
asiantuntemuksemme energiamarkkinoilla. Uskomme, että kestävien ja
energiatehokkaiden ratkaisujen merkitys kasvaa kaupungistumisen ja maailman
sähköistymisen myötä."
Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti päätökseen
Fortum sai kesäkuussa 2015 päätökseen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan
myynnin.
Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on noin 60,6 miljardia Ruotsin kruunua
(noin 6,4 miljardia euroa). Fortum kirjasi yritysjärjestelystä noin 4,3
miljardin euron kertaluonteisen myyntivoiton eli 4,82 euroa osaketta kohden
vuoden 2015 toisen neljänneksen tulokseen.
Yrityskauppa päätti vuonna 2013 aloitetun Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan
myyntiprosessin. Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen
myyntien velaton kokonaiskauppahinta on yhteensä noin 9,3 miljardia euroa,
josta kirjautui vuosien 2014 ja 2015 aikana verovapaita myyntivoittoja noin 6,3
miljardia euroa.
Fortum päivitti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa
Fortum päivitti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa maaliskuussa 2015.
Sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin jälkeen Fortumin liiketoiminnan
riskiprofiili on jonkin verran korkeampi, mikä vastaavasti vaatii aiempaa
vahvempaa tasetta taloudellisen joustavuuden säilyttämiseksi. Taloudelliset
tavoitteet vastaavat paremmin yhtiön liiketoimintarakennetta sekä kuvaavat
paremmin Fortumin näkemystä yhtiön pitkän aikavälin
arvonmuodostusmahdollisuuksista ja kasvustrategiasta.
Päivitetyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat sijoitetun pääoman
tuotto (ROCE) 12 % ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 2,5.
Aikaisemmat taloudelliset tavoitteet olivat sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 12
%, vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 3 ja oman pääoman tuotto (ROE)
14 %.
IFRS-oikaisu liittyen lopetettuihin toimintoihin
Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Fortumilla ei ole enää
sähkönsiirtoliiketoimintaa. Distribution-segmentti esitettiin vuoden 2015
ensimmäisestä osavuosikatsauksesta alkaen lopetettuna toimintona IFRS 5
-standardin "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut
toiminnot" mukaisesti. Vuoden 2014 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman,
mukaan lukien muut laajan tuloksen erät, rahavirtalaskelman sekä eräiden
tunnuslukujen osalta. Segmenttitiedoissa Distribution-segmentti esitetään
lopetettuna toimintona.
Tämän osavuosikatsauksen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia
toimintoja.
Taloudellinen tulos
Huhti-kesäkuu 2015
Konsernin liikevaihto oli toisella neljänneksellä 794 (886) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli 143 (210) miljoonaa euroa, ja konsernin
raportoitu liikevoitto oli yhteensä 144 (233) miljoonaa euroa. Jatkuvien
toimintojen raportoituun liikevoittoon vaikutti 1 miljoonan euron (23)
kertaluonteiset erät; mukaan lukien noin -15 miljoonan euron vaikutuksen
peruuntuneesta Olkiluoto 4 -ydinvoimaprojektista, sähköntuotantoa suojaavien
johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4). Koko Fortumin 4 458
miljoonan euron (295) liikevoitto sisälsi noin 4,3 miljardin euron myyntivoiton
Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnasta.
Liikevaihto segmenteittäin
Milj. euroa II/201 II/201 I-II/ I-II/ 2014 Edelliset
5 4 2015 2014 12 kk
--------------------------------------------------------------------------------
Power and Technology 404 487 904 1 072 2 156 1 988
--------------------------------------------------------------------------------
Heat, Electricity Sales and 244 269 650 715 1 332 1 267
Solutions
--------------------------------------------------------------------------------
Russia 211 234 474 567 1 055 962
--------------------------------------------------------------------------------
Muut 29 14 58 28 58 88
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Poolissa tehtyjen ostojen -64 -101 -183 -234 -422 -371
ja myyntien netotus
--------------------------------------------------------------------------------
Eliminoinnit -31 -17 -69 -55 -91 -105
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot, yhteensä 794 886 1 834 2 094 4 088 3 828
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot 95 148 275 449 751 577
--------------------------------------------------------------------------------
Eliminoinnit -11 -18 -31 -53 -89 -67
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 878 1 016 2 078 2 489 4 751 4 340
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
Milj. euroa II/201 II/201 I-II/ I-II/ 2014 Edelliset 12
5 4 2015 2014 kk
--------------------------------------------------------------------------------
Power and Technology 114 183 317 434 877 760
--------------------------------------------------------------------------------
Heat, Electricity Sales and 11 11 68 59 104 113
Solutions
--------------------------------------------------------------------------------
Russia 35 28 132 102 161 191
--------------------------------------------------------------------------------
Muut -17 -13 -32 -27 -57 -62
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot, yhteensä 143 210 486 568 1 085 1 003
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot 32 45 114 164 266 216
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 175 255 600 732 1 351 1 219
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto segmenteittäin
Milj. euroa II/201 II/201 I-II/ I-II/ 2014 Edelliset 12
5 4 2015 2014 kk
--------------------------------------------------------------------------------
Power and Technology 117 151 320 413 855 762
--------------------------------------------------------------------------------
Heat, Electricity Sales and 9 67 73 112 337 298
Solutions
--------------------------------------------------------------------------------
Russia 36 28 133 101 161 193
--------------------------------------------------------------------------------
Muut -17 -13 -32 -28 -58 -62
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot, yhteensä 144 233 494 599 1 296 1 191
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot 4 314 63 4 395 2 030 2 132 4 497
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 4 458 295 4 889 2 629 3 428 5 688
--------------------------------------------------------------------------------
Tammi-kesäkuu 2015
Konsernin liikevaihto oli vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla 1 834 (2 094)
miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 486 (568) miljoonaa euroa,
ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 494 (599) miljoonaa euroa.
Jatkuvien toimintojen raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 8 (30)
miljoonan euron kertaluonteiset erät; mukaan luettuna noin -15 miljoonan euron
vaikutuksen peruuntuneesta Olkiluoto 4 -ydinvoimaprojektista, sähköntuotantoa
suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4). Koko Fortumin 4 889 (2 629)
miljoonan euron liikevoitto sisältää Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan
myyntivoiton, joka oli noin 4,3 miljardia euroa (vertailuvuonna noin 1,9
miljardia euroa myyntivoittoja Suomen ja Norjan toimintojen myynnistä).
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 80 (107) miljoonaa euroa, josta Fortum
Värmen osuus oli 31 (48) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista
perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen
osavuosikatsauksiin (liite 13).
Konsernin nettorahoituskulut olivat -81 (-109) miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen,
joka oli -11 (0) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli 493 (597) miljoonaa euroa.
Kauden verot olivat yhteensä 80 (89) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen
veroprosentti oli 16,2 % (14,9 %). Kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja
verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, veroprosentti oli 19,4 % (20,4
%).
Kauden tulos jatkuvien toimintojen osalta oli 413 (508) miljoonaa euroa.
Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli 0,46 (0,57) euroa, josta 0,01
(0,04) euroa aiheutui vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä. Koko Fortumin
osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot mukaan lukien, oli 5,38 (2,81) euroa,
mikä sisältää Ruotsin sänkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä kirjatun
myyntivoiton 4,82 euroa osakkeelta. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin
vaikutus vertailukaudella koko Fortumin osakekohtaiseen tulokseen oli 2,08
euroa osaketta kohti (liite 7).
Taloudellinen asema ja rahavirta
Rahavirta
Tammi-kesäkuussa 2015 koko Fortumin liiketoiminnan rahavirta pieneni 123
miljoonalla eurolla 899 (1 022) miljoonaan euroon. Rahavirran pieneneminen
johtui pääosin vertailukautta heikommasta käyttökatteesta sekä 2014 myydyistä
Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnoista, joiden vaikutusta tasoittivat
valuuttakurssierot ja muut rahoitustuotot. Toteutuneet kurssierot, 203 (155)
miljoonaa euroa, liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten
tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamiseen.
Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 48 miljoonalla eurolla 209 (257)
miljoonaan euroon.
Koko Fortumin investointien rahavirta oli 6 372 (2 706) miljoonaa euroa, mistä
lopetettujen toimintojen vaikutus oli 6 303 (2 648) miljoonaa euroa. Rahavirta
ennen rahoitusta kasvoi 3 545 miljoonalla eurolla 7 272 (3 727) miljoonaan
euroon, missä lopetettujen tomintojen vaikutus oli 6 457 (2 870) miljoonaa
euroa.
Fortum maksoi 1 155 miljoonan euron osingon huhtikuussa. Rahavarat kasvoivat
kauden aikana 5 877 miljoonaa euroa.
Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma
Taseen loppusumma kasvoi 3 173 miljoonalla eurolla 24 548 miljoonaan euroon
(vuoden 2014 lopussa 21 375 milj. euroa).
Likvidit varat kasvoivat 5 846 miljoonalla eurolla 8 612 miljoonaan euroon
(vuoden 2014 lopussa 2 766 milj. euroa). Likvidien varojen kasvua tasoitti
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden väheneminen 2 049 miljoonalla eurolla,
mikä johtui pääasiassa Ruotsin sähkösiirtoliiketoiminnan myynnistä.
Koko Fortumin sijoitettu pääoma kasvoi 3 815 miljoonalla eurolla ja oli 21 733
miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 17 918 milj. euroa).
Oma pääoma
Oma pääoma oli 14 968 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 10 935 milj. euroa),
josta emoyhtiön omistajien osuus oli 14 889 miljoonaa euroa (vuoden 2014
lopussa 10 864 milj. euroa).
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 4 025 miljoonalla
eurolla. Muutos johtui lähinnä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan noin 4,3
miljardin euron myyntivoitosta ja maksetuista -1 155 miljoonan euron
osingoista. Kauden tulos jatkuvista toiminnoista, 413 miljoonaa euroa, ja
valuuttojen muuntoerovaikutus, 427 miljoonaa euroa, tasoittivat osingonmaksun
vaikutusta.
Rahoitus
Fortumilla oli kesäkuun lopussa 1 846 miljoonan euron nettokassa.
Tammi-kesäkuussa nettovelka pieneni 6 063 miljoonalla eurolla (nettovelka
vuoden 2014 lopussa 4 217 milj. euroa). Nettokassa ilman Fortum Värmen
rahoitusta oli 2 109 miljoonaa euroa (nettovelka vuoden 2014 lopussa 3 664
milj. euroa).
Kesäkuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 8 612 miljoonaa euroa (vuoden
2014 lopussa
2 766 milj. euroa) mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden
yhteenlaskettu arvo oli noin 158 miljoonaa euroa (vuoden 2014 lopussa 134 milj.
euroa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2
miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 15).
Tammi-kesäkuussa konsernin nettorahoituskulut olivat -81 (-109) miljoonaa
euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon
muutoksen, joka oli -11 (0) miljoonaa euroa.
Standard & Poor's laski 5.6.2015 Fortumin pitkänajan luokituksen tasolta A-
tasolle BBB+ ja vahvisti lyhyen ajan A-2 -luokituksen. Näkymät ovat vakaat.
Yhtiön pitkänajan luottoluokitus poistettiin tarkkailusta, jonne se asetettiin
18.3.2015. Fitchin luokitus pysyi ennallaan: A-, näkymät negatiiviset.
Tunnuslukuja
Viimeisen 12 kuukauden nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli -0,3
(vuoden 2014 lopussa 1,1), ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen
suhde oli -1,1 (vuoden 2014 lopussa 2,3). Fortum rahoittaa tällä hetkellä
Fortum Värmeä, ja yhtiöön liittyvät lainat, 263 (vuoden 2014 lopussa 553)
miljoonaa euroa, esitetään korollisissa lainasaamisissa Fortumin taseessa.
Tavoitteena on kuitenkin näiden lainojen uudelleenjärjestely kuluvan vuoden
aikana. Mikäli lainat vähennetään nettovelasta, on vertailukelpoinen nettovelan
ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta -1,3 (2,0 vuoden
2014 lopussa).
Velkaantumisaste oli -12 % (vuoden 2014 lopussa 39 %) ja omavaraisuusaste 61 %
(vuoden 2014 lopussa 51 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 16,76 euroa (vuoden
2014 lopussa 12,23). Sijoitetun pääoman tuotto viimeiseltä 12 kuukaudelta oli
29,0 % (vuoden 2014 lopussa 19,5 %).
Markkinatilanne
Pohjoismaat
Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2015 toisella neljänneksellä
Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 87 (86) terawattituntia (TWh).
Tammi-kesäkuussa 2015 sähköä kulutettiin Pohjoismaissa 197 (196) TWh. Sähkön
kuluttajakysynnän kasvu tasoitti teollisen kysynnän laskua.
Vuoden 2015 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 80 TWh eli 3 TWh pitkän
aikavälin keskiarvoa alemmat ja 2 TWh alemmat kuin vuotta aiemmin. Vuoden
toisen neljänneksen lopussa vesivarastot olivat 15 TWh alle pitkän aikavälin
keskiarvon ja 14 TWh alemmat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2014.
Tammi-kesäkuun sadanta oli vuosisadan korkeimpia Norjassa ja Ruotsissa.
Viivästyneen sulamisen vuoksi suuri osa sateista oli kauden lopussa Norjassa
edelleen lumena.
Huhti-kesäkuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 20,7
(25,7) euroa/MWh. Hinnan lasku johtui lähinnä erittäin runsaasta sadannasta,
mikä lisäsi vesivoiman tuotantoa, mutta osittain myös merkittävästi
vertailukautta suuremmasta tuulivoiman tuotannosta. Keskimääräinen aluehinta
Suomessa oli 25,8 (34,6) euroa /MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 21,1
(31,6) euroa/MWh.
Tammi-kesäkuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta oli 24,4 (27,9) euroa.
Aluehinta Suomessa oli 28,9 (34,9) euroa ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma)
24,8 (30,8) euroa.
Saksassa keskimääräinen spot-hinta toisella neljänneksellä oli 28,3 (31,2)
euroa/MWh ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla 30,2 (32,4) euroa/MWh.
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli noin 7,1
euroa/tonni vuoden alussa ja noin 7,5 euroa/tonni kesäkuun lopussa. Toisella
neljänneksellä päästöoikeuksien hintojen vaihtelu heikkeni, kun
markkinavakausmekanismiin liittyvät poliittiset epävarmuudet vähenivät.
Markkinavakausmekanismin sisältö sovittiin toukokuussa ja hyväksyntä odotetaan
saatavan päätökseen kesän aikana tai alkusyksystä.
Venäjä
Fortum toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla,
joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Tšeljabinskin
alueella, joka on painottunut metalliteollisuuteen.
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden toisella
neljänneksellä 230 (230) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella,
hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 178
(176) TWh. Tammi-kesäkuussa Venäjällä kulutettiin sähköä 506 (507) TWh, ja
vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan
puoleinen alue ja Uralin alue) oli 388 (387) TWh.
Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski noin 6 %
vuoden toisella neljänneksellä 1 132 (1 203) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.
Tammi-kesäkuussa keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois
lukien, laski 3 % 1 127 (1 156) ruplaan /MWh hintavyöhykkeellä 1.
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 55).
Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat
EU:n sähkömarkkinakehitys
EU:n komissio julkaisi heinäkuussa konsultoivan tiedonannon EU:n tulevasta
markkinamallista. Komissio painottaa nykyisen energiapohjaisen markkinamallin
kehittämistä kapasiteettipohjaisen markkinamallin sijaan. Komissio käynnisti
toukokuussa valtiontukiin liittyvän sektoritutkimuksen
kapasiteettimekanismeistä, ensimmäisen laatuaan, kootakseen tietoa
markkinamallin kehittämiseen.
EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus
EU:n päästökaupan markkinavakausmekanismista (MSR) päästiin yhteisymmärrykseen
EU instituutioiden kesken toukokuussa 2015. Sopimuksen keskeiset kohdat ovat
mekanismin käyttöönotto vuonna 2019, sekä markkinoilta tilapäisesti
poisvedettyjen päästöoikeuksien sekä jakamattomien päästöoikeuksien siirtäminen
suoraan mekanismin varantoon. Komissio julkaisi 15.7. ehdotuksen
päästökauppadirektiivin uudistamiseksi. Uudistuksen keskeinen tavoite on sopia
tiukemmista päästöleikkauksista vuoteen 2030 mennessä painottaen
päästöoikeuksien vaikutusten heikkenemistä energiamarkkinoilla.
Saksa
Heinäkuun alussa julkaistussa markkinamallin kannanotossaan Saksa päätti, ettei
se siirry kapasiteettimarkkinoihin, vaan kehittää nykyistä sähkömarkkinamallia
edelleen ja muodostaa erillisen kapasiteettireservin sähkön saannin
varmistamiseksi. Lisäksi kiistanalainen suunnitelma erityisestä ilmastoverosta
vanhemmille ligniittivoimalaitoksille (EU ETS:n lisäksi) hylättiin. Päästäkseen
CO2-päästötavoitteisiinsa Saksa aikoo, muiden toimien lisäksi, siirtää
asteittain 2,7 GW ligniittivoimalaitoksia kapasiteettireserviin vuosien 2017 ja
2020 välisenä aikana.
Suomen uusi hallitus
Huhtikuussa pidettyjen vaalien jälkeen kolmen puolueen hallitus (keskusta,
kokoomus ja perussuomalaiset) pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla
julkaisi toukokuussa ohjelmansa. Hallituksen keskeisinä tavoitteina on parantaa
Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä rakenteellisten uudistusten avulla sekä
tehdä Suomesta puhtaiden teknologioiden ja biotalouden edelläkävijä mm.
lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja lopettamalla asteittain hiilen käyttö
energiantuotannossa.
Näkymät
Avaintekijät ja riskit
Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille,
poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin
liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön
tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa
ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien
hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä
on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä, sillä se kasvattaa
tuotantokapasiteettia ja CSA-kapasiteettimaksuja.
Maailman sekä Euroopan talouden epävarmuuden jatkuminen ovat pitäneet talouden
kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa
raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää
sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan
osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon
säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys.
Investointiohjelmaan liittyy edelleen operatiivisia riskejä. Polttoaineiden
hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla
alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla
valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun
osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.
Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö
on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.
Pohjoismaiset markkinat
Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian
kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Fortumin arvioi edelleen,
että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 %,
mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin
Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.
Tammi-kesäkuussa 2015 Euroopan Unionin päästöoikeuksien (EUA) sekä öljyn hinnat
nousivat ja hiilen hinta laski. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12
kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.
Heinäkuun 2015 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle
2015 oli noin 59 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja
hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2015 noin 8 euroa
hiilidioksiditonnia kohti. Sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities
-markkinapaikalla : loppuvuodelle 2015 oli noin 21 euroa/MWh ja vuodelle 2016
noin 26 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2015 oli noin 33
euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 32 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat
6 TWh pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja 5 TWh alle vuoden 2014 vastaavan
ajanjakson.
Power and Technology
Power and Technology -segmentin sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat
tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan
tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli
sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti
johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, yhden euron muutos megawattituntia
kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa
tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa
vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen
liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava
tuotto.
Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevien monivuotisten
investointiohjelmien tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pitkäaikaista
käytettävyyttä sekä lisätä nykyisten laitosten kapasiteettia.
Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen.
Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman
sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja
osakkuusyhtiöissä.
EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen (SSM)
on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Asian
käsittely on kesken. Fortum pitää korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta
ensiarvoisen tärkeänä EU-tasoisten ydinturvallisuusvaatimusten yhtenäistämisen
ohella.
Ruotsin hallitus on nostanut ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04
SEK/kWh:n kolmivuotiskaudelle 2015 - 2017. Arvioitu kustannusvaikutus
Fortumille on vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ruotsin ydinjätemaksuja
tarkistetaan kolmen vuoden välein.
Kesäkuussa 2015 Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän
ydinvoimakapasiteetin veron noston 17 prosentilla. Vero astuu voimaan 1.8.2015.
Verotuksen muutoksen vaikutus arvioidaan olevan Fortumille vuositasolla noin 15
miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.
Kesäkuussa Ruotsissa sijaitsevien Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen ykkös- ja
kakkosyksiköiden enemmistöomistaja E.ON ilmoitti aikeestaan aloittaa näiden
kahden yksikön sulkemisprosessi. Toisin kuin E.ON Fortum arvioi, että on
mahdollista jatkaa Oskarshamnin yksiköiden 1 ja 2 toimintaa niiden suunnitellun
elinkaaren loppuun. Lopullisen päätöksen tekevät OKG Aktiebolagin
osakkeenomistajat, minkä jälkeen Fortum arvioi päätöksen vaikutukset.
Edellyttäen, että Fortum pääsee sopimukseen TGC-1:n uudelleenjärjestelyistä
Venäjällä ja valtioneuvoston rakennuslupapäätöksen ehdot sen sallivat, Fortum
on valmis osallistumaan enintään 15 % vähemmistöosuudella Fennovoiman
ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset hankkeeseen
tällä hetkellä osallistuvat yritykset.
Venäjä
Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA - ”uusi kapasiteetti”)
perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden
ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.
Alustava ehdotus CSA-maksujen 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuoteen on
toimitettu Venäjän hallitukselle, ja päätöstä odotetaan tämän vuoden aikana.
Mahdollisella ajanjakson pidentämisellä ei odoteta olevan vaikutusta
nettonykyarvoon.
Vuotta 2015 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS - ”vanha kapasiteetti”,
rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2014. Koko Fortumin
kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan, ja suurin osa Fortumin huutokaupassa
tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. 195 MW, eli noin 7 % Fortumin
vanhasta kapasiteetista Venäjällä ei tullut valituksi. Tälle kapasiteetille
Fortum hankki nk. forced mode -statuksen, eli se saa maksun myös tästä
kapasiteetista.
Fortumin Russia-segmentin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun
vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden valmistumisen myötä
tuotannon ja myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle
tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia
kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut
vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös
sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden
kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen
mukaisesti. Kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto
on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti
on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee sähkönmyyntituottoja kolmen ja
kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta ja voi tarvittaessa muuttaa
uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja.
Sähkön tukkukaupan viranomainen julkisti helmikuussa 2015 painotetun
keskimääräisen pääoman kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI)
vuodelle 2014. Näitä käytetään CSA-hinnan määrittämiseen vuonna 2015.
Sähkönmyynnin kapasiteettimaksut korotettiin vastaamaan Venäjän pitkän
aikavälin valtionobligaatioiden korkeampaa korkoa.
Fortumin investointiohjelman loppuosan arvon kesäkuun lopun valuuttakursseilla
laskettuna arvioidaan olevan noin 0,1 miljardia euroa heinäkuussa 2015.
Russia-segmentin tulos vaihtelee kausittain lämpöliiketoiminnan luonteesta
johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.
Russia-segmentin vuotuinen liikevoittotaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa,
pyritään saavuttamaan vuoden 2015 aikana, kun investointiohjelma on saatu
päätökseen. Segmentin tulokseen vaikuttaa Venäjän sähkön kysyntä, kaasun
hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Fortum pitää ruplamääräisen
tavoitteensa muuttumattomana, mutta pääosin valuuttakurssimuutoksista johtuen
euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden kuin euroissa raportoivien
tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä
keskimääräisiä valuuttakursseja.
Vuonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön
lämpöreformisuunnitelman, jonka tavoitteena on vapauttaa lämpömarkkinat vuoteen
2020 mennessä ja eräillä alueilla vuoteen 2023 mennessä.
Venäjän talouskehitysministeriö arvioi kaasun hinnan nousevan 3,5 % vuonna 2015.
Strategian mukainen TGC-1:n rakennejärjestely Venäjällä
Joulukuussa 2014 Fortum, Gazprom Energoholding LLC ja Rosatom State Corporation
allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistusrakenteen
uudelleenjärjestelyn Venäjällä. Neuvotteluissa ei vielä ole päästy tuloksiin.
Neuvottelujen aikataulua ei ole mahdollista arvioida.
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit
Fortum arvioi jatkuvien toimintojen investointien ilman yritysostoja olevan
noin 0,8 miljardia euroa vuonna 2015. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien
arvioidaan vuonna 2015 olevan noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen
tason.
Fortum vähentää vähitellen vuoden 2015 aikana rahoitustaan Fortum Värmelle,
joka on Fortumin ja Tukholman kaupungin yhteisyritys ja toimii Tukholman
pääkaupunkiseudulla. Kesäkuun lopussa Fortum Värmen korolliset velat Fortumille
olivat yhteensä noin 0,3 miljardia euroa.
Verotus
Fortumin vuoden 2015 veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei
oteta huomioon.
Elokuussa 2014 konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi yksimielisesti
Fortumin oikaisupyynnön, joka koski verottajan joulukuussa 2013 vuodelta 2007
määräämiä jälkiveroja.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) valitti asiasta (liite 22).
Joulukuussa 2014 Fortum sai Suomen veroviranomaisilta rahoitusyhtiöitään
koskien verottamattajättämispäätöksen vuosille 2008-2011 perustuen samaan
tarkastukseen. Päätös on linjassa KHO:n ennakkopäätöksen kanssa. Veronsaajien
oikeudenvalvontayksikkö valitti helmikuussa 2015 päätöksestä, ja
verottamattajättämispäätökset vuosille 2008-2011 riippuvat nyt
konserniverokeskuksen oikaisulautakunnan päätöksestä. Kuten vuoden 2007
käsittelyssä, Fortum pitää vaadetta perusteettomana.
Kesäkuussa 2015 Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän
ydinvoimakapasiteetin veron korotuksen 17 prosentilla. Vero astuu voimaan
1.8.2015. Verotuksen muutoksen vaikutus on Fortumille vuositasolla noin 15
miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.
Suojaukset
Kesäkuun 2015 lopussa noin 45 % Power and Technology -segmentin arvioidusta
sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 41 euroon/MWh
loppuvuodelle 2015. Vastaavat luvut vuodelle 2016 olivat noin 25 % noin 35
euroon/MWh.
Power and Technology -segmentin pohjoismainen suojaushinta ei sisällä
lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään
sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä
segmentin sähköntuonti Venäjältä.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.
Osingonmaksu
Fortumin Yhtiökokous päätti, että Fortum Oyj maksaa vuodelta 2014 osinkona 1,10
euroa osaketta kohti ja lisäosinkona 0,20 euroa osaketta kohti, eli yhteensä
1,30 euroa osaketta kohti.
Osingon täsmäytyspäivä oli 2.4.2015, ja osingon maksupäivä oli 14.4.2015.
Espoo, 16.7.2015
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
Timo Karttinen, talousjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja, puh. +358 10 453
6555
Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552, Rauno
Tiihonen, puh. +358 10 453 6150 ja Marja Mäkinen +358 10 452 3338 sekä
investors@fortum.com
Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International
Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti.
Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.
Tulostiedotus vuonna 2015:
Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta julkaistaan 22.10.2015 noin klo 9.00.
Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien
löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |
| Slapukai |